Sijaishuollon työntekijä käytti törkeästi hyväkseen huostaanotettua lasta vuosien ajan- tuomittiin vankeuteen kolmeksi vuodeksi

November 11, 2018, 2:16 am

≫ Next: Vanhempien osallisuus ei toteudu koulussa

≪ Previous: STM viivyttää välttämätöntä reformia asettamalla taas uuden sosiaalityön selvitystyöryhmän

Huostaanotettua lasta hyväksikäytettiin vuosien ajan

40-vuotias itäsuomalainen mies on tuomittu kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen huostaanotetun lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kertovat Itä- Savo ja Iltalehti.

Mies oli työntekijänä paikassa, jossa lapsi oli ensin sijoitettuna ja myöhemmin huostaanotettuna.

Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö sijoittuu vuosille 2006–2009. Hyväksikäytetty lapsi oli tekoaikaan 12–15-vuotias.

Hyväksikäyttö tapahtui miehen kotona kuukausittain, pääasiassa viikonloppuisin. Tuomittu oli kosketellut lasta ja vaatinut tätä koskettelemaan itseään sukupuolielinten alueelle.

Syyttäjän mukaan rikos oli omiaan aiheuttamaan lapselle erityistä vahinkoa siitä syystä, että hän tunsi tekijää kohtaan erityistä luottamusta. Lapsi oli myös erityisen riippuvaisessa asemassa tekijään.

Törkeäksi rikoksen teki myös muun muassa se, että tekoja oli useita ja mies oli tietoinen lapsen erityisen haavoittuvasta asemasta. Oikeus määräsi miehen maksamaan uhrille 9000 euron korvaukset.

Etelä-Savon käräjäoikeus käsitteli tapausta suljetuin ovin. Oikeudenkäyntiaineisto ja tuomio määrättiin salassa pidettäväksi vuoteen 2078 asti. Tapauksesta annettiin julkinen seloste.

Sijaishuollon seksuaalirikoksille on oma lievennetty laki ja uutisointikäytäntö?

Etelä- Savon käräjäoikeus ansaitsee kiitoksen siitä, että tuomitsi rikollisen vankeuteen ja lehdistö siitä, että on ylipäätään ruvennut uutisoimaan sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta , joskus vieläpä uhrien näkökulmasta.

Rikoksen uutisoinnissa kuitenkin häiritsee se, että miehen tarkkaa roolia ei kerrota vaikka rikokset tapahtuivat miehen kotona. Oliko mies sijaisisä vai muu työntekijä? Jos mies ei ollut sijaisisä, miksi lapsi päästettiin sijaishuoltopaikasta miehen kotiin? Miksi lapsen annettiin vuosikausien ajan viettää aikaa kahdestaan ja valvomatta aikuisen miehen seurassa joka kuukausi ja miksei kukaan huomannut hyväksikäyttöä? Vanhemmat saavat sijaishuollossa kahdenkeskistä aikaa lapsensa kanssa vain muutaman tunnin kuukaudessa, usein valvotusti ja tapana on, että heidän keskinäisiä puhelujaankin kuunnellaan, vaikka mitään rikoshistoriaa ei olisi olemassa.

Sijaishuollon seksuaalirikoksille tuntuu olevan oma lievennetty lainkäyttönsä.

Sijaishuoltotoimijoiden tuomioissa ja niiden uutisoinneissa huomiota herättävät alhaisten/ olemattomien rangaistusten lisäksi se, ettei sijaishuollon tuomittujen työntekijöiden nimiä tai sijaishuoltopaikkoja mainita, vaikka uhreja saattaa olla enemmänkin.

Muissa kuin sijaishuollossa tapahtuneissa seksuaalirikoksissa tapana on, että mikäli uutisoidun tuomion pituus on yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, nimi julkaistaan. Suomessa lehdistö harvoin julkaisee tuomitun sijaishuoltotoimijan nimeä. Virallinen syy on uhrin suojelu vaikka vaikeneminen suojelee pikemminkin sijaishuollon yrittäjiä , työntekijöitä ja lastensuojelun instituutiota.

Lastensuojelupalkinnoilla tuntuu olevan suurempi positiivinen korrelaatio sijoitettujen kokemaan väkivaltaan kuin huostaanottopäätöksillä.

Monissa viime vuosina lapsiin kohdistuvasta pitkäkestoisesta ja törkeästä väkivallasta tuomituissa sijaishuoltoyrittäjissä hämmästyttävät heidän hieman ennen väkivallan paljastumista saamansa palkinnot ja tunnustukset lastensuojelutyöstä.

Rikostuomio sijoitetun pahoinpitelystä ei vie perhekodin toimilupaa eivätkä rikoksista tiedä välttämättä kuin paikkakuntalaiset

Lokakuun Liike uutisoi hiljattain kuinka sijaisisä tuomittiin Päijät- Hämeen käräjäoikeudessa vain ehdolliseen vankeuteen kahden sijoitetun törkeästä hyväksikäytöstä.

Tuomiossa ja sen uutisoinnissa kuten muissakin vastaavissa tapauksissa herättää huomiota se, että 1) Toistuvia pakotettuja yhdyntöjä ei tuomittu raiskauksina.
2) Rikokset olivat toistuvia ja hyväksikäyttö jatkui pitkään ilman viranomaisten väliintuloa.
3) Sijoitetut lapset olivat kertoneet asiasta yhdenmukaisesti useille henkilöille ollessaan vielä alaikäisiä mutta kukaan ei puuttunut asiaan.

4) Sijaishuoltoyrittäjän ja sijaishuoltopaikan nimi jätettiin mainitsematta vaikka toimintaa oli ollut sijaiskodissa kaikkiaan noin 20 vuoden ajan, joten seksuaalisen hyväksikäytön uhreja voi olla enemmänkin. Eikö olisi vähintään kohtuullista joko ilmoittaa rikollisen/ sijaishuoltopaikan nimi julkisesti tai ottaa yksityisesti yhteyttä kaikkiin tuomitun sijaishuoltopaikassa olleisiin lapsiin muiden mahdollisten rikostapausten kartoittamiseksi?

Suomessa lapsia sijoitetaan maakuntarajojen yli ja sijaishuoltoyrittäjän rikoshistorian tuntevat vain paikalliset sosiaalivirkailijat- jos hekään. Sen sijaan muilla paikkakunnilla asuvat sosiaalityöntekijät tekevät sijoituspäätöksensä yritysten markkinointiesitteiden/nettisivujen perusteella- yleensä tuntematta palveluntuottajaa, hänen taustaansa, palvelun sisältöä tai asiakkaiden palautetta.

Sijaisvanhemman väkivaltarikostuomio ei estä lapsen sijoittamista.
Perhekotiyrittäjä ei menetä toimilupaansa, vaikka hänet tuomittaisiin sijoitettuihin kohdistuvasta väkivallasta.
Lapin Kansan mukaan varmaa tietoa rikostuomion saaneiden perhehoitajien määrästä ei ole.
-Haukat vaistoavat saaliin kaukaa. Markkinoille tulee yrityksiä, joilla ei ole mitään hajua siitä, miten näitä töitä pitäisi tehdä, kertoo Talentian 30 päivää- lehteen haastateltu lastensuojelun työntekijä.

Hyviä havaintoja lastensuojelusta tekevä Kuopion kaupunginvaltuutettu Neeta Röppänen kirjoittaa blogissaan: " Katselin eilen kauhulla netistä, kun perhekoti, jonka pyörittäjät sentään on saatu oikeuteen asti mahdollisista pahoinpitelyistä, mainostaa nettisivuillaan vapaita paikkoja lapsille. Siihen uskon, ettei se kunta, jonka lapsia tuolla arvellaan pahoinpidellyn, enää sinne uusia sijoituksia tee, mutta entäs kaikki maamme muut kunnat? Muuta en keksi kuin varmistaa, että ko. toimijan alueen AVI-virasto on asiasta tietoinen."

Suomen ulkopuolella ongelma on vieläkin suurempi. Kalifornian valtion tarkastaja havaitsi tarkastuksessaan yli tuhannen sijaishuollon yksikön- joissa elää yli 600 lasta- sopivan seksuaalirikollisten tietokannan osoitteisiin, kertoi CNN. Rekisteröidyt seksuaalirikolliset ovat siis onnistuneet saamaan peräti 1000 toimilupaa sijaislasten pitoon.

5) Päijät - Hämeen käräjäoikeus katsoi ikäänkuin lieventäväksi asianhaaraksi sen, että uhreiksi joutuneet tytöt kertoivat tapahtumista ensimmäisen kerran vasta useita vuosia myöhemmin.

Lastensuojelun valuviat toimivat seksuaalirikostuomioita alentavasti

Tietävätkö käräjäoikeudet mitä sijaishuollon rikoksen kohteeksi joutuneelle sijoitetulle tapahtuu mikäli sijoitettu kertoo asiasta heti?

Annetaan varatuomari Leeni Ikosen vastata yli 20 vuoden kokemuksella:" Kun sijoitetun lapsen vanhemmat tai lapsi itse kertoo huonosta hoidosta ja väkivaltaisesta sijaishuollosta, sosiaalityöntekijä tavallisesti tekee yhteydenpidon rajoituspäätöksen ja estää lapsen kotilomat. Sen lisäksi vanhemmat leimataan hankaliksi ja yhteistyökyvyttömiksi. Epäkohdista valittava nuori saattaa joutua ”erityiseen huolenpitoon” (=eristys yhteiskunnasta hoidon nimissä) ja saada psyykelääkityksen".

Myös sijaisisän ja veljen alakouluikäisenä hyväksikäyttämä Aino vaikeni pelätessään, ettei näe enää vanhempiaan.
Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisu on merkillinen. Tuomioistuin katsoi pientä lasta käytetyn seksuaalisesti hyväksi törkeästi ja pitkään mutta ei kajonnut tekijöiden vapauteen.
Sijaisisä ja - veli selvisivät lähes pelkällä säikähdyksellä. Keski- Suomen käräjäoikeus antoi rangaistukset ehdollisina vedoten siihen, että teoista oli kulunut pitkä aika.

On kestämätöntä, että lastensuojelujärjestelmän valuviat toimivat seksuaalirikostuomioita lieventävästi.
Niin kauan kun uhreja rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta, uhrien haluttomuus tai viivyttely kertoa ei pitäisi olla tuomion lievennyksen peruste.

Seuran mukaan noin 40 prosenttia lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista päästettiin vapaalle jalalle. Heistä useimmille määrättiin yhdyskuntapalvelua, mutta kolmasosa välttyi siltäkin. Vapautuksen takana on usein se, ettei tuomitusta ole haravoimaan tai siivoamaan päihteidenkäytön vuoksi.

Vähimmillään ainoa seuraus törkeästä teosta tuomitulle on se, että hänellä kuluu aikaa oikeudenkäyntiin. Jos hän on varaton, oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaukset kaatuvat veronmaksajien maksettaviksi.

Kouluterveyskysely 2017 paljasti, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen. Mikä osuus sijaishuollossa koetulla väkivallalla mahtaa olla psyykkisten häiriöiden syntyyn?

Leeni Ikosen mukaan "minkäänlainen puuttuminen lapsen perhe-elämään ei pitäisi olla mahdollista, ellei sijaishuolto tuo tullessaan parannusta siihen elämään, joka lapsella oli kotona asuessa. "Nyt näyttää siltä, että lastensuojelu pikemminkin keskittyy syrjäyttämään lapsia kuin suojelemaan heitä. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä. Tällä periaatteella toimiva lastensuojelu on saanut siirretyksi jo noin 18 000 lasta pois kodistaan".

↧

Vanhempien osallisuus ei toteudu koulussa

November 11, 2018, 1:51 pm

≫ Next: Kansanedustaja Tiina Elovaara kritisoi Veikkausta: Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

≪ Previous: Sijaishuollon työntekijä käytti törkeästi hyväkseen huostaanotettua lasta vuosien ajan- tuomittiin vankeuteen kolmeksi vuodeksi

Vanhempien osallisuus koulussa ei toteudu- vanhempia käytetään lähinnä varainhankintaan

Suomen Vanhempainliiton mukaan vanhempien Barometri 2018 osoittaa, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä ja koulusta. Vanhempien osallisuudessa koulussa on kuitenkin kehitettävää.

Vanhempien barometriin 2018 vastasi noin 10 000 suomen- ja ruotsinkielistä peruskoulua käyvän lapsen vanhempaa.

Kyselyn teettivät yhteistyössä Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland.

Opiskeluhuoltolaki ei tuottanut tuloksia

Vanhempien Barometri on samoilla linjoilla KARVI:n kyselyn kanssa, mutta hieman optimistisempi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kyselyssä viidesosa opiskeluhuollon ohjausryhmistä koki, ettei yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa ole tapahtunut positiivista muutosta tai että toiminta on jopa heikentynyt opiskeluhuoltolain voimaantulon jälkeen.
– On valitettavaa, että samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen, kertoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

Rahaa on liian vähän opettajien palkkaamiseen, ongelmien ennaltaehkäisy puuttuu, tieto ei kulje esim. opiskeluhuollon tiedot salataan huoltajilta, palvelut eriytyvät ja kukaan ei valvo toimintaa.

Jos opiskeluhuolto ei toimi lain edellyttämällä tavalla, aluehallintovirasto ei pääsääntöisesti voi puuttua tilanteeseen, ellei joku kantele siitä. Oikeuskansleri kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2012. Hän totesi, että valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvovalla viranomaisella on käytössään riittävän järeitä keinoja. Tilanne on edelleen yhtä toivoton.
Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään riittävästi arvioi, miten opiskeluhuolto toteutuu eivätkä kehitä toimintaansa arviointien mukaisesti.

Piia- Liisa Heiliön valmistelema oppilashuoltolaki linkitti koulujen oppilashuoltotyön kunnalliseen sosiaalityöhön, toi koulukuraattoreiksi sosiaalityöntekijät, lisäsi turhan byrokratian määrää, eväsi vanhemmilta tiedon lapsensa asioista ja toi perheiden tietosuojan vaarantavat moniammatilliset asiantuntijaryhmät kouluihin.

Jos neljätoistavuotias kertoo opettajalle tai koulukuraattorille olevansa raskaana ja sanoo, ettei asiasta saa kertoa vanhemmille, ei uuden lain mukaan saa asiasta vanhemmille hiiskua.
Jo 10-vuotias lapsi voi salata vanhemmiltaan terveystietonsa. Tämä koskee esimerkiksi reseptilääkitystä, aborttia tai ehkäisypillereitä.

Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Matti Hiltusen mukaan 10 ikävuoden raja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön linjaukseen. Laki ei siis ikärajaa määritä.

Alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vain vanhemmille. Lastensuojeluviranomaisilla puolestaan on oikeus saada ja levittää hänen tietojaan kielloista huolimatta.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen ja opettajat epäilivät 1.8.2014 voimaanastuneen lain hankaloittavan kodin ja koulun yhteistyötä.
– Pääsääntöisesti kasvatusvastuu on vanhemmilla. Miten he voivat hoitaa tätä tehtävää, jos eivät saa tietoa? Lahtinen kysyi.

Turun vastaava koulupsykologi pelkäsi uuden oppilashuoltolain johtavan pahimmillaan kiusaamisen pitkittymiseen ja lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuun ja juuri niin kävikin.

Digilaitteiden käyttö huolestuttaa kotona ja koulussa

Vanhempien barometrin mukaan lasten digilaitteiden parissa viettämä aika huolestuttaa vanhempia ja laitteiden käyttö oppitunneilla jakaa vahvasti vanhempien mielipiteitä. Osa vanhemmista koki, että digilaitteiden käyttö opetuksessa on välttämättömänä ja rikastuttaa opetusta. Osa olisi valmis kieltämään niiden käytön koulussa kokonaan. Lasten digilaitteiden parissa viettämä aika oli eniten vanhempia huolestuttava asia myös lapsen kotiympäristössä. Rinnalla kulki huoli lapsen vähäisestä liikkumisesta ja erityisesti yläkouluikäisten kohdalla riittämättömästä unesta.

Oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppitunneilla on sovittava vanhempien kanssa. Silti vain 35 % alakoululaisten ja 29 % yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien laitteiden käytöstä on sovittu vanhempien kanssa.

Digilaitteiden käyttöön liittyvä huoli on kodin ja koulun yhteinen. ”Yhteistä keskustelua opetuksen digitalisoitumisesta vanhempien ja koulun kesken tarvitaan lisää. Tarvitaan myös yhdessä laaditut pelisäännöt älypuhelinten käytöstä koulupäivän aikana. Tähän työhön lapset ja vanhemmat tulee ottaa mukaan”, painottaa Förbundet Hem och Skolan toiminnanjohtaja Micaela Romantschuk.

Vanhemmilla vahva tahto olla mukana lapsensa koulunkäynnissä

Lähes jokainen vanhempi kertoi kyselevänsä lapselta koulupäivän kuulumisia joko päivittäin tai melko usein. Alakoululaisten vanhemmista yli 80 % ja yläkoululaisten vanhemmistakin yli puolet tuki lastaan läksyjen teossa päivittäin ja melko usein. Kuitenkin vain vajaa 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki saavansa koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, miten he voisivat lasta tukea.

”Koulut voisivat antaa vanhemmille rohkeammin vinkkejä siitä, miten kotona voidaan tukea lapsen oppimista. Näin vanhempia sitoutetaan ja koulukäynnin tuesta tulee kodin ja koulun yhteinen asia”, kannustaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Vanhempien osallisuus kaukana tavoitteesta - vanhempia käytetään lähinnä varainhankintaan

Kouluissa otettiin uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta kouluyhteisössä ja sen kehittämisessä.

”Vanhempien resurssia ei osata koulussa hyödyntää”

Vain vajaa kolmannes alakoululaisten vanhemmista ja runsas viidennes yläkoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että vanhempien osallisuus kouluissa on uudistuksen myötä lisääntynyt.

Edelleen vanhemmat osallistuvat kouluissa eniten varainhankintaan. Koulun toiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisessä oppilashuollossa vanhempien läsnäolo on yhä vähäistä.

”Uusi opetussuunnitelma ei ole lisännyt vanhempien osallisuutta koulussa toivotulla tavalla. Vanhempien resurssia ei osata koulussa hyödyntää”, toteavat Micaela Romantschuk ja Ulla Siimes.

Kyselyn taustaa

Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland kartoittivat Vanhempien Barometri 2018 -kyselyllä peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä koulusta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä arjesta ja kasvatuksesta kotona.

Kyselyyn vastasi 9842 vanhempaa, joiden lapsista 80,9 % kävi suomenkielistä, 17,9 % ruotsinkielistä ja 1,2 % muun kielistä koulua tai kielikylpyluokkaa. Kyselylomake koostui 51 kysymyksestä, jotka käsittelivät lapsen koulunkäyntiin, uuteen opetussuunnitelmaan, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen sekä lapsen hyvinvointiin ja kasvuun liittyviä teemoja.
Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen yhteistyönä suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten vanhemmille. Järjestöt ovat aikaisemmin tehneet omat erilliset Vanhempien Barometri -kyselynsä, Suomen Vanhempainliitto viisi ja Förbundet Hem och Skola kaksi kertaa.

Kysely tehtiin myös muunkielisille vanhemmille yhteensä 12 eri suomessa yleisimmin puhutuilla kielillä. Kyselyn kieliversiot analysoidaan ja julkaistaan myöhemmin.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/barometrin-kertomaa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kun-avun-saanti-maksaa-lapsen-verran
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kotikoulu-on-oiva-vaihtoehto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1

↧

Kansanedustaja Tiina Elovaara kritisoi Veikkausta: Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

November 11, 2018, 4:10 pm

≫ Next: Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle - myös mt- diagnoosit lisääntyneet

≪ Previous: Vanhempien osallisuus ei toteudu koulussa

Tamperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) ottaa tiukasti kantaa Veikkauksen toimintaan, kertoo Tamperelainen-lehti.

Elovaara on ollut viime aikoina yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen THL:ään, jossa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten esimerkiksi rahapeliautomaatit ovat sijoittuneet Suomessa.

– Rahapeliautomaattien tiheys on korkeinta alueilla, joissa on runsaasti työttömyyttä, paljon pienituloisia ja vähän korkeakoulutettuja. Automaatteja on sijoitettuna siis tiheimmin alueilla, joissa sosioekonominen huono-osaisuus on korkeimmillaan. Valtio verottaa näin automaattipelaamisen kautta ankarammin pienituloisia kuin suurituloisia.

– On syntynyt käänteinen Robin Hood-järjestelmä. Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.

Eniten tukea saa Kansallisooppera saa valtion budjetista 39 miljoonaa euroa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa tulee veikkausrahoista. Yhtä oopperalippua tuetaan 230 eurolla.
Lista ehdotetuista toimenpiteistä on pitkä ja tiukka: Veikkauksen monopoliasema tulisi purkaa, peliautomaatit sijoittaa ainoastaan valvottuihin pelisaleihin ja Tanskan mallin mukainen lisenssijärjestelmä ottaa käyttöön.

– Lisenssin haltijoita voisi helpommin vaatia noudattamaan lisenssin ehtoja. Nyt Veikkaus saa jatkuvasti erilaisia huomautuksia ja uhkasakkoja, joita ei kuitenkaan laiteta aina täytäntöön, Elovaara huomioi.

Lisäksi Elovaara on huolissaan tutkimustuloksesta, jonka mukaan viisi prosenttia pelaajista vastaa viidestäkymmenestä prosentista rahapelikulutuksesta.

– Jos kolme miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä, niin 157 000 pelaa tästä potista puolet. Suomeen on syntynyt riippuvuuden kehä, josta ei ole ulospääsyä, Elovaara kommentoi.

Arpajaislaki huolestuttaa järjestöjä

Keväällä alkanut arpajaislain muuttaminen on saanut kymmenet järjestöt takajaloilleen, kertoo YLE.
Kyse on rahahuolista. Monet järjestöt ovat riippuvaisia Veikkauksen peleistä niille kertyvistä avustuksista, jotka uhkaavat arpajaislakia muutettaessa pienentyä.
Veikkauksen tarjoamiin raha-automaattipeleihin on määrä ottaa käyttöön pakollinen tunnistautuminen ennen jokaista pelikertaa. Tunnistautumispakko vähentäisi satunnaispelaamista eli pienentäisi tuottoja – ja sitä kautta järjestöille kanavoituvaa rahamäärää.

Veikkaus kuvailee tunnistautumispakon olevan pelihaittojen torjunnan näkökulmasta ehdottomasti edistysaskel.

Libera haluaa Veikkauksen pelituotot valtion budjettiin

Valtion rahapelimonopolin ja kansalaisjärjestöjen sidos on aikansa elänyt, väittää Libera Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa – raportissaan.Ajatuspaja vaatii, että Veikkauksen pelituotot tuloutettaisiin suoraan valtion budjettiin ja että järjestöt kilpailisivat tavallisesta budjettirahoista muiden menoerien rinnalla.

Libera huomauttaa raportissaan, että avustukset ovat keskittyneet voimakkaasti suurille järjestöille, ja ”kattojärjestöt itseasiassa päättävät julkisten varojen kohdentumisesta”, kun ne jakavat rahaa omilla perusteillaan eteenpäin jäsenjärjestöilleen. Libera pitää tätä demokratian kannalta ongelmallisena.

Veikkaus Oy syntyi vuoden 2017 alussa, kun Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja entinen Veikkaus yhdistyivät.
Yhtiön tuotonjaosta päätetään arpajaislain 17. pykälässä.
53 prosenttia tuotosta jaetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, 43 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriölle sekä neljä prosenttia maa- ja metsätalousministeriölle. STM jakaa suurimmat rahat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n ehdotuksen perusteella.

Järjestöt käyttävät julkisia varoja lobatakseen itselleen julkisia varoja

Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiaisen mukaan rahapelimonopoli ja järjestökenttä muodostavat symbioosin, jossa toinen pitää toista pystyssä:

*Rahapelivarat ovat ihan sitä samaa verorahaa, jota tarvittaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tai jonka voisi jättää ihmisten taskuihin. Verot on vain kerätty tavallisia veroja useammin köyhiltä ja heikoilta.
*STEA:n yhteydessä toimii avustusasiain neuvottelukunta, jossa istuu tuensaajien edustajia.
*Kattojärjestöt päättävät julkisten varojen kohdentamisesta ohjaamalla osan saamastaan rahoituksesta jäsenjärjestöilleen. Tämä siirtää julkista valtaa keskusjärjestöille ja lisää järjestelmän läpinäkymättömyyttä.
* Suuri osa avustuksista menee hallintokuluihin ja toiminnanjohtajien korkeisiin palkkoihin (yli 100 000 e/ vuosi).
* Avustuksia käytetään edunvalvontaan. Lobbaus suuntautuu paitsi tulevien avustusten varmistamiseen, myös nykyisen järjestelmän ylläpitämiseen. Valtio siis rahoittaa toimintaa, jonka tarkoitus on hankkia siltä rahaa.
*Henkilökunnan ja erityisesti johtajien etu ja päämäärät korostuvat järjestöjen yhteiskunnallisten päämäärien sijasta.
*Järjestöt toimivat kuin julkiset organisaatiot, mutta ilman julkisen toiminnan tavanomaisia rajoitteita kuten avoimuutta ja valvontaa.

”Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Sen tehtävänä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana", toteaa Pursiainen artikkelissaan Kesytetty kansalaisyhteiskunta valtion ruokittavana.

Rahapelivero on erittäin epäreilu tapa kerätä veroja, koska verot kerätään tuulikaapissa pelaavilta köyhiltä mummoilta tai Kenoa pelaavilta työttömiltä, Pursiainen väittää.

Pursiaisen mukaan "rahat eivät mene sen parempiin tarkoituksiin kuin muutkaan valtion rahat, päinvastoin. Tuhlausta on mahdotonta estää koska rahat on siirretty tavallisen demokraattisen prosessin ulkopuolelle.

Epämiellyttävää on myös se, miten järjestelmään sisäänrakennettu epärehellisyys rapauttaa julkisen keskustelun.

Kukaan ei puhu asiasta, koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana. Lukuisat poliitikot ovat mukana tai ovat olleet Veikkauksen toimielimissä. Vielä suurempi määrä poliitikkoja, entisiä poliitikkoja ja politrukkeja on mukana edunsaajissa. Poliittisten puolueiden sisarjärjestöt saavat miljoona-avustuksia.

Jokainen kansalaisjärjestö, joka on minkään kokoinen, imaistaan mukaan järjestelmään. Kun kultaiset kahleet lyödään kiinni, halu kritisoida järjestelmää katoaa."

Veikkauksen rahoilla rangaistaan perheiden ja lasten oikeuksia puolustavia vanhempia

Veikkauksen tuet ovat taanneet järjestöjohtajille vuodesta toiseen lähes ministeritason ansiot samaan aikaan kun RAY on linjannut, ettei vertaistuesta pidä maksaa mitään.

Lastensuojeluun ajautuneita kansalaisia ihmetyttää miksi Veikkaus on myöntänyt rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen kehittämiseksi jälleenyhdistämisen hankaloittamisesta tunnetuille sijaishuollon edunvalvojille, jotka lobbaavat pysyvää huostaanottoa.

Esimerkiksi Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti pysyviä huostaanottoja samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.

Veikkaus ja STEA voisivat edellyttää rahoituksensa ehtona, että edes niiden rahoittamat järjestöt noudattavat voimassaolevia lakeja ja asetuksia omissa huostaanotoissaan.

Miksi Veikkauksen kehittämisrahaa valuu perheiden ja lasten oikeuksia puolustavien vanhempien rankaisuun?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oikeusturvavakuutus-ei-korvaa-lastensuojelun-aiheuttamia-oikeusturvaongelmia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa

↧

Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle - myös mt- diagnoosit lisääntyneet

November 12, 2018, 10:04 pm

≫ Next: Suomi teki hoiva-alasta kansainvälistä bisnestä- uushuutolaisuusverkostoissa piiri suuri pyörii

≪ Previous: Kansanedustaja Tiina Elovaara kritisoi Veikkausta: Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle

Vanhempien varakkuudella ja koulutuksella on iso merkitys sille, miten lapsia ja nuoria Suomessa kohdellaan ja miten heidän ongelmiaan tulkitaan ja hoidetaan.

Tämä käy ilmi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta.

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tekemässä raportissa vertaillaan vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin. Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat kasaantuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti koulumenestystä ja terveyttä.

Lastensuojeluluvuissa on tapahtunut dramaattista kasvua. Lähes kuusi prosenttia nousukaudella eli vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja nuorista on ollut jossain elämänsä vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta.

Sijoitusten määrä on Pekkarisen mukaan lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuotta vanhempaan ikäluokkaan verrattuna. Vuonna 1997 syntyneistä sijoituksessa kodin ulkopuolella on ollut 3 252 lasta ja nuorta.

– Täytyy sanoa rehellisesti, että se, että kasvu on näin suurta, tuli minullekin yllätyksenä, kertoi edelleen myös lastensuojelun kentällä töitä tekevä Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.

Pekkarisen mielestä suomalaisessa järjestelmässä lastensuojelun järeimmät toimenpiteet ovat jostakin syystä tulleet hiljalleen yhä tavallisemmiksi.
– Kuusi prosenttia ikäluokasta ei ole enää mikään marginaali.

Erityisesti ovat lisääntyneet teini-ikäisten kiireelliset ja lyhytaikaiset sijoitukset.
– Se tarkoittaa, että meillä on nuoriin liittyvä ongelma, jota syystä tai toisesta ratkaistaan kiireellisillä sijoituksilla. Se on hyvä vaihtoehto silloin, jos nuoren tilanne on todella vakavasti vaarantunut ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeasti. Mutta onko se pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille, siitä en ole varma.

Pekkarisen mukaan Suomessa on suuri köyhyysongelma, joka on selkeästi kytköksissä lastensuojelun tarpeeseen ja lisääntyneisiin sijoituksiin kodin ulkopuolelle.

”Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti", toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.

Varakkaat vanhemmat takaavat hyvät arvosanat

Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista samaan ylsi vain joka kolmas.

Peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.
Kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, jonka mukaan ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.

Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.
”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.

Nuorten mielenterveysdiagnoosit ovat yleistyneet

Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.

Tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja, erityisesti masennusdiagnooseja, poikiin verrattuna. Pojilla puolestaan oli diagnooseja psyykkisen kehityksen häiriöistä, kuten oppimiskyvyn häiriöistä, 2,4-kertainen määrä.

Tutkimuksen mukaan psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Kaikissa maakunnissa vähintään 10 prosenttia tytöistä oli jossain vaiheessa elämäänsä ostanut psyykenlääkkeitä ( THL, 2018, 127).
Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen.
Noin 3 prosenttia tutkituista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomauttaa, että mielenterveyden häiriöiden yleistyminen voi kertoa myös siitä, että ongelmat tunnistetaan nykyään paremmin ja niihin haetaan apua helpommin.

”Diagnoosien yleistyminen voi kertoa siitä, että meillä on sukupolvi, jolle on aiempaa helpompaa tunnistaa ja tunnustaa mielenterveyden ongelmat.”

”1990-luvun laman jäljet ovat pitkät. Niiden korjaamisessa menee vuosikymmeniä”, Saarikko sanoo.

”Yksi virhe, joka aikanaan tehtiin, oli kotipalveluiden alasajo. Ne ovat juuri niitä matalan puuttumisen ennaltaehkäiseviä palveluita, joita perheet tarvitsevat”, Kokoomuksen kansanedustaja Saara- Sofia Sirén sanoo.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että 90-luvun päätöksistä ei ole opittu. Hän moittii hallituksen varhaiskasvatuksen säästöjä siitä, että ne osuvat juuri heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin.

Sukupuolierojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla.

OECD:n tilastojen mukaan Suomessa sekä ns. liberaaleissa hyvinvointivaltioissa (Esping-Andersen, 1990) on tuloerojen kasvu ollut erityisen voimakasta. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on Suomessa huomattavan yleistä kahden vanhemman perheisiin nähden ja työttömien vanhempien lapsista jopa puolet elää köyhässä perheessä ( THL, 52/2012, 40-41).

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin 57 152:n vuonna 1997 syntyneen lapsen matkaa sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Mukana oli lähes koko ikäluokka: vain ulkomailla asuvat ja kuolleet poistettiin aineistosta.

Vastaava tutkimus vuonna 1987 syntyneistä julkistettiin kaksi vuotta sitten. THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu noin 18 prosentilta tästä ikäluokasta. Heistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintä poliisin tai oikeuslaitoksen rekisterissä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaan otettuna tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 3 prosenttia ikäluokasta.
Tutkijat muistivat vielä tuolloin huomauttaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamattomista palveluista ja korostaa, että "tulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä, vaan ennemminkin ajatusta siitä, että kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa, ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään" (THL 52/2012, 41-42).

Lasten erityistäminen ja medikalisointi on lisääntynyt

Samoin kuin lääkeyhtiöt myös lastensuojelutoimijat luovat sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi ne voivat tarjota omia tuotteitaan. Huoli on eräs tällainen tyytymättömyyden tila.

Tautilietsonta on Alan Casselsin (Selling Sickness. How the World’s Biggest Pharmaceutical Companies are Turning us All into Patients (Nation Books, 2005) mukaan kymmenessä vuodessa vain kiihtynyt. ”Viime vuosina on nähty lukuisia räikeitä kampanjoita, jotka koettavat uskotella ihmisille, että elämän tavalliset vastoinkäymiset ovat sairauksia.”

Tarja Heinon ja Mikko Orasen mukaan (2012, 218) lasten erityistäminen on lisääntynyt. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita uskoo, etteivät lapset ole muuttuneet vaan heihin suhtautuminen on muuttunut: yhä useammat luokitellaan poikkeaviksi. -Lasten syrjintää ei enää tunnisteta, koska se on muuttunut jokapäiväiseksi.
Saloviidan mukaan lasten diagnoosit ovat pitkälti mielivaltaisia, sillä ne vaihtelevat voimakkaasti sekä alueellisesti että vuosittain. Saloviita kutsuu erityisopetusta ”oppilaan varhaiseksi puuttumiseksi luokasta” tai ”erityistarveteollisuudeksi”.

”Jokaisella on oikeus kuulua yhteiskuntaan, mutta meillä poikkeaviksi koetut lapset syrjitään erityisluokalle, pahimmassa tapauksessa säilytyspaikkana on koulun kellari.”

Usein varsinkin sijoitetut saavat erityisen tai sairaan statuksen, turhan diagnoosin ja lääkityksen ja ohjataan "koulukuntoisuuteen" vedoten erityisopetukseen, lastensuojelulaitoksen omaan kotikouluun tai "mukautettuun opetukseen", jotka voivat olla todellisuudessa opetuksen laiminlyöntiä.

Toisin kuin kohorttitutkimusten tuloksia virheellisesti tulkitaan, diagnoosien ja lääkitysten lisääntyminen ei välttämättä tarkoita mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä. Professori Andre Souranderin mukaan lasten psyykelääkitysten lisääntyminen kertoo hoitokulttuurin muutoksesta, ei suoraan mielenterveyshäiriöiden määrän muutoksesta.
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat myös, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin.Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin.
"Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi", sanoo tutkimusta johtanut Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.

– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.

Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.

Souranderin johtama valtakunnallinen rekisteritutkimus osoitti, että erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosin saaneiden määrät lisääntyivät erityisesti nuoremman ikäluokan tytöillä. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta 6 prosenttia ja nuoremmasta 9 prosenttia.
Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
– Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän jatkaa.

Kuntaliiton tuoreen raportin mukaan näin ei ole vaan lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Tutkijat suosittavat oikea-aikaisia ja näyttöön perustuvia palveluja

Suomi lasten kasvuympäristönä- tutkimuksen tutkijat haluavat nostaa seuraavat suositukset suomalaisen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kehittämisen kohteiksi (THL, 2018, 128-129).

1.Poliittisten päätösten tulisi pyrkiä vähentämään taloudellisten ja terveydellisten riskitekijöiden ilmaantuvuutta ja niistä seuraavia haittoja.
Samaan aikaan on tärkeää huomioida palveluiden järjestämisessä näiden tekijöiden yleisyys, ja järjestää palvelut siten, että perheiden kohdatessa paineita, saavat he tarvitsemansa tuen viivytyksettä.
Palvelujärjestelmän herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta on kehitettävä, jotta perheiden arkea kuormittavien tekijöiden kasautumista ehkäistään.

2.Eri palvelusektoireiden yhteistyötä on kehitettävä. Erityisesti terveyspalvelujen ja koulun yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Kouluterveydenhuollon kykyä vastata lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi vahvistaa.

3. Lasten koulumenestys on vahvasti yhteydessä perheen sosioekonomiseen tilanteeseen. Tarvitsemme tutkimusta joka selvittää yhteyden mekanismit, sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä joilla varmistetaan yhtäläiset edellytykset menestyä koulutyössä perhetaustasta riippumatta.

4. Vanhempien toimeentuloasiakkuus heijastuu lapsen elämänkulkuun monitahoisesti. Kun toimeentulotuki siirrettiin Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta, ei lapsivaikutuksia arvioitu. Yhteiskunnallisia uudistuksia tehdessä on lapsivaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen. Tulevaa sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tehtävä laajaa lapsivaikutustenarviointia.

5. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen yleisyys herättää tarpeen selvittää, onko etenkin teini-ikäisiin kohdistuneiden ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämisessä puutteita.

6. Nuorten koulutuspolut ja siirtymät koulutusjärjestelmän portaalta toiselle eivät ole pelkästään yksilöitten tai heidän lähipiirinsä ratkaistavissa. Erilaiset yhteiskunnalliset ja alueelliset tekijät vaikuttavat nuorten arvosanoihin. Raporttimme tulokset osoittavat isoja maakuntakohtaisia eroja niin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa kuin jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnallisiin ehtoihin tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti, jos maakunnista muodostuu kuntien ja valtion väliin kolmas hallinnon taso, joka toimii hyvinvointipalveluiden järjestäjänä.
Isot maakuntien väliset erot koulumenestyksessä kiinnittävät huomiota siihen, että lasten ja perheiden tilanteita tulisi tarkastella myös palveluiden, erityisesti sosiaali-ja terveyspalveluiden ja koulutuspalveluiden, sektorirajat ylittäen.

7. Tuloksemme osoittavat huomattavia sukupuolieroja koulumenestyksen lisäksi lasten terveydessä. Osa sukupuolieroista voi korostua tutkimusaineiston luonteen vuoksi; rekisterit kuvaavat palveluiden käyttöä.
Tulos herättää kuitenkin tarpeen selvittää minkä vuoksi tytöt ja pojat ohjautuvat palveluihin huomattavan usein eri syiden vuoksi.
Tunnistaako koulutus- ja muu palvelujärjestelmämme tyttöjen ja poikien palveluiden tarvetta samalla tavalla, vai määrittelevätkö sukupuolinormit hyväksyttävän käytöksen?

Kirjallisuus:

Heino, Tarja & Oranen, Mikko: Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? S. 217–247.
Teoksessa Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere ja
Helsinki: Vastapaino ja Lastensuojelun keskusliitto, 2012.

Tiina Ristikari, Markus Keski-Säntti, Elina Sutela, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen, Antti Kääriälä, Mikko Aaltonen, Tiina Huotari, Marko Merikukka, Jarmo Salo, Aapo Juutinen, Anna Pesonen-Smith ja Mika Gissler: Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 210.

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987–tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52/2012.

David Gyllenberg, Mikko Marttila, Reijo Sund, Elina Jokiranta-Olkoniemi, André Sourander, Mika Gissler, Tiina Ristikari: Temporal Changes in the Incidence of Treated Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders during Adolescence in two Birth Cohorts
Lancet, Volume 5, Issue 3, March 01, 2018

Kapil Sayal, Roshan Chudal, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Petteri Joelsson, Andre Sourander: Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. Lancet, Volume 4, issue 11. November 1, 2017

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin

↧

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälistä bisnestä- uushuutolaisuusverkostoissa piiri suuri pyörii

November 25, 2018, 4:36 am

≫ Next: Sosiaalityön aivopierut osa 3

≪ Previous: Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle - myös mt- diagnoosit lisääntyneet

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen

Suomi on tehnyt hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen – Muut EU-maat pystyvät suosimaan oman maan yrityksiä, täällä valitaan halvin, uutisoi Aamulehti reilu vuosi sitten.
Kirjoituksessa kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki moittii kovin sanoin vammaispalvelujen kilpailuttamista.
Virkamäen havainnot pätevät myös huostabisnekseen ja sijoitettujen lasten kohteluun.

Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia poljetaan ja toimintalogiikka on täysin epäeettinen, kun hoiva-alalla toimitaan tällä hetkellä elinkeinopolitiikan pelipaidassa.

Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.

Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan. Kilpailutus voi olla säännöllistä, sillä kuntien tekemät sopimukset ovat usein lyhyitä.

Kovien väitteiden takana on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki, joka on seurannut viime vuosien kehitystä huolestuneena.

Hankintalaki ongelmana

Suomi päätti sisällyttää sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalakiin. Kunnan ja kuntayhtymien tuli kilpailuttaa palvelut mikäli se ei niitä itse tuota. Näin on ollut vuodesta 2007.

Perusteena oli alunperin pienten ja keskisuurien yrityksien tukeminen ja mahdollisuuksien luominen paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lopputuloksena olikin jotain aivan muuta.

Hankintalaki avasi ovet kansainvälisten pääomasijoittajien omistamille isoille toimijoille.

– Ne ovat rynnineet suomalaiselle hoiva-alalle ja ostaneet lähes kaiken.

– Ei siihen ollut mitään velvoitetta. Monet EU-maat toimivat toisin. Suomella on mahdollisuus harkita kansallisesti sote-palveluja. Sitä ei ole käytetty, tarkentaa Virkamäki.

Tämän päivän huutolaisuutta

Käytännössä halvin hinta ratkaisee, esimerkiksi vammaisen henkilön terveydentila tai tarpeiden vaativuus ei vaikuta kilpailutuksen tulokseen.

– Paikallisia, pieniä yrittäjiä on jäljellä vain muutamia. Se on surullista, koska juuri niillä olisi mahdollisuus turvata vammaisen parempi kohtelu. Lisäksi yritykset olisivat osa paikallisyhteisöä ja taloutta.

Vammaisista on tullut kauppatavaraa, jotka kaupataan yhä uudelleen sille, joka ilmoittaa järjestävänsä hoidon halvimmalla.

1800-1900 -lukujen vaihteessa tällaista kauppaa tehtiin ja sen nimi oli huutolaisuus. Kauppatilaisuuksista ilmoiteltiin laajasti ja ne muodostuivat suuriksi markkinakokouksiksi, joita saavuttiin seuraamaan kaukaakin.

Tarkoituksena oli vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siirtämällä heikko-osaiset hoitoon perheisiin. Sijoituksesta haluttiin maksimaalinen voitto, joten kaikesta oli tingittävä. Huudettavat olivat lapsia, vanhuksia, vammaisia, mieli- ja pitkäaikaissairaita.

Rinnastus huutolaisuuteen ei ole kaukaa haettu.

– Espoossa kilpailutus vietiin loppuun sähköisessä huutokaupassa. Työn hintaa sai pudottaa 50 senttiä kerrallaan. Enää puuttuu se, että kehitysvammaisia aletaan kaupitella kilohintaan, kärjistää Virkamäki.

Lakia ja vammaisen ihmisen oikeuksia rikotaan

Kilpailuttaminen rikkoo Virkamäen mukaan kaikkia kotimaisen lainsäädännön keskeisiä periaatteita sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain osalta. Samalla se rikkoo YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joka on kansallisesti voimassa lakien tasoisena säädöksenä, sanoo Virkamäki.

– Kilpailutuksessa näitä kolmea lakia ei huomioida vaan palveluntuottajien kohtelu on ratkaisevaa.

Osa palveluntuottajista on haalinut alhaisilla hinnoilla itselleen voiton kilpailutuksessa ja on sen jälkeen myynyt yrityksen eteenpäin isolle toimijalle.

– Toiminnan rakenteet muuttuvat ja samalla muuttuu ihmisten arki.

Muutokset voivat olla hyvin rankkoja.

Kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoitoon

Virkamäki sanoo, että hänen on mahdotonta ymmärtää, miksi poliitikot ja virkamiehet kunnissa alistuvat pelkän hankintalain noudattamiseen.

– Halvimmalla hinnalla saadaan huonoa palveluasumista ja kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoidon piikkiin. Epilepsian ja monen muun liitännäissairauden kohdalla hoitotasapainon järkkyminen siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon.

Vastaava koskee puhevammaisia henkilöitä.

– Pitkään opetellut ja opitut tavat kommunikoida siirretään henkilökunnalle palveluasumisessa. Se on haastava vaihe, joka kestää pitkään ja siirtyy osaamiseksi vähitellen.

Kilpailutus vaihtaa toimijan ja usein myös henkilökunnan.

– Meillä on tieto siitä, että vammainen ihminen siirretään laitokseen, kun uusi toimija ei osaa toimia hänen kanssaan.

Haastava käyttäytyminen on aina merkki siitä, että viestinnässä ja yhteisön kommunikoinnissa kaikki ei ole kunnossa.

Pelinappuloina ihmisen perustarpeet

Osaamattomasta toiminnasta tulee iso lasku, ei yritykselle, vaan asukkaan kotikunnalle ja sitä kautta veronmaksajille.

– Surullisinta on se, että tässä tuhlataan niin paljon. Pelinappuloina ovat ihmiset ja heidän elämänsä perustarpeet. Avun ja tuen tarpeita ei hoideta vastuullisesti ja tämä pitäisi virkamiesten ja poliitikkojen ymmärtää.

Vammaisten ihmisten elämän asioista käydään Virkamäen mukaan puhdasta hintakilpailua.

Kilpailutuksessa hinta asetetaan usein ilman yhteyttä vammaisen henkilön tarvitsemaan avun ja tuen tarpeeseen, jonka pitäisi määrittää tarvittavaa henkilöstöresurssia, joka taas on hinnan perusteena.

Toteutuneissa kilpailutuksissa hinnat on annettu alihintaisina, jotta varmasti saadaan sopimus itselle.

Laatuosioita on saattanut olla mukana, mutta jokainen palveluntuottaja osaa ruksia rastit niihin kohtiin, joista saa täydet pisteet. Laadulla ei tosiasiassa ole mitään merkitystä. Ainoa, jota kiinnostaa valvoa kilpailutuksen jälkeistä toimintaa on vammainen henkilö itse ja hänen läheisensä.
Kansalaisaloite kilpailuttamisen lopettamiseksi on parhaillaan käsiteltävänä (Aamulehti 13.9.2017).

Lapsibisnestä ei valvo kukaan- yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen jopa miljoona euroa

Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on yksityistynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina isot kansainväliset toimijat ovat ostaneet pieniä laitoksia.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013). Jaakko Vuorenniemen mukaan nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.

Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.

Kunnat eivät tiedä mitä ostavat eivätkä myöskään valvo palveluiden laatua.

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on riittämätöntä eivätkä kuntien lastensuojeluviranomaiset ole perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Jäävit firmat ja järjestöt sekä lastensuojelun arviointien että sijoituspalvelujen myyjinä

Kuntaliitto kiinnittää huomiota jääveihin palvelutarpeen arviointeihin ja korostaa, että arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.

Talentia-lehden mukaan lastensuojelun resurssipulan vuoksi yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.
"Yhä nykyään tulee vastaan tilanteita, jossa lapsen huostaanottopäätöstä perustellaan yksityisellä teetetyllä vanhemmuuden arviolla ja viitataan palveluntuottajan arvioinnista saatuun lausuntoon, jossa todetaan huostaanoton edellytysten täyttyvän". Yksityisiltä palveluntuottajilta pyydetään kannanottoa lastensuojelun tukitoimiin ja jopa sijaishuollon tarpeeseen (Talentia, 30 päivää /2018, 24).

Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös sekä vanhemmuudenarviointia että sijoituspalveluja tuottavien Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.

Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.

Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin 2016-2018 havaittiin puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.

Kaikissa EU-maissa haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelut eivät ole kilpailutuksen piirissä, ja Suomessakin tästä voitaisiin säätää, sosiaalityön professori Tarja Heino ehdottaa.

Heino kirjoittaa THL:n blogissa kuinka Posti voitti erään kaupungin lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen. Kyse ei ollut valeuutisesta.
-Olemme sellaisen ilmiön äärellä, jossa isot toimijat pyrkivät uudelle alalle alihintaan, tekevät tappiolla muutaman vuoden ja kartuttavat sinä aikana osaamista.

Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana.

Kilpailutuksen suuret hallintokulut maksaa veronmaksaja

Heinon mukaan "kilpailutuksen hallintokulut ovat suuret, ja lopulta veronmaksaja maksaa ne kokonaisuudessaan hoitovuorokausilaskussa. Harvemmin on kuitenkaan selvitetty, miten paljon aikaa menee erilaiseen kilpailutuksesta koituviin kuluihin.

Hämeenlinnassa kilpailutuksen syömää aikaa selvitettiin pari vuotta sitten vain yhden paineenalaisen ammattikunnan ja vain yhden sen osatehtävän osalta. Lastensuojelun viranhaltijoiden aikaa kului pelkästään kilpailutettujen lastensuojelun avopalveluiden seuraamiseen, valvontaan, ohjaamiseen, palautteen antamiseen, lastensuojelun sosiaalityön kannalta tarpeellisten raporttien vaatimiseen ym. hallinnointiin lähes 190 000 euron verran. Jos tähän lisättäisiin sijaishuollon palvelujen osalta vastaava aika, lähestyttäisiin puolta miljoonaa euroa – yhdessä kunnassa ja yhden palvelualan osalta. Tällä rahalla lastensuojelua voisi uudistaa radikaalistikin.

Kehitysvammahuollon asumispalvelujen osalta on esitetty kilpailutuksesta luopumista vammaisten edun nimissä. Myös lastensuojelussa se olisi perusteltua".

Avoin rekisteri lastensuojeluyksiköistä tuottaa kaikille hyötyä

Professori Heino ehdottaa kilpailutuksen tilalle uutta kansallista, avointa rekisteritietokantaa, joka korvaisi nykyisen rekisterin, josta julkisen sektorin palvelut puuttuvat kokonaan.

Perustietojen (palvelun tuottajan nimi, henkilö-, yritys- ja yhteisö-tunnus, yhteystiedot sekä tiedot vastuuhenkilöstä) lisäksi tiedoista kävisi ilmi esimerkiksi yksikön erityisosaaminen, palvelujen sisältö, henkilökunnan määrä ja koulutusala, palvelujen hinnat ja hinnoittelu, omistuspohja, yhteistyösopimukset ja -kumppanit, omavalvontasuunnitelma, saatu palaute ja tehdyt tarkastuskäynnit.

Heinon mukaan " rekisteri palvelisi kaikkia valvontaviranomaisia, jotka voisivat viedä tarkastus- ja lupamerkinnät rekisteriin, ja miksei Ruotsin mallin mukaisesti tarkastuskertomusten yhteenvedot ja kantelujen perusteella tehdyt ratkaisutkin.

Rekisterin myötä valvontatehtävää paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti hoitavien viranomaisten työ sovittuisi yhteen ja resursseja säästyisi toiminnan läpinäkyvyyden ja yhdenmukaistumisen myötä. Palveluntuottajien toiminnan lain- ja asianmukaisuuden seuranta ja arviointi helpottuisi. Pohtia voisi myös palautekanavan merkitystä ja muotoa – tekstinä tai tähtinä, ammattilaisilta ja asiakkailta.

Rekisteristä saataisiin tarvittavat tilastotiedot kansallista ja maakunnallista arviointia ja seurantaa varten. Tällä hetkellä ei ole yhdenmukaista tilastotietoa edes laitosten lukumääristä, sijaintipaikoista tai hoitovuorokausihinnoista. Esimerkiksi kahdeksan paikkakunnan vertailussa lapsen kiireellisen laitossijoituksen vuorokausihinta vaihteli yllättävän paljon (247 €–428 €/vrk/ lapsi)".

Britanniassa huostaanotettuja lapsia kohdellaan kuin karjaa nettihuutokaupoissa ja myydään jopa 7000 punnan (7921,24 €) viikkohintaan, kertoo Daily Mail.

Raportti lapsihuutokaupoista kertoo, että Englannissa ja Walesissa netissä huutokaupattavien huostaanotettujen myynti-ilmoituksiin lisätään lasten henkilökohtaisia tietoja ja tuntomerkkejä esim. kuvauksia lasten jengi- tai hyväksikäyttöhistoriasta yksityisten sijaishuoltoyritysten tarjouksia odotellessa.

Guardian- lehden mukaan yksityiset yritykset voivat vaihtoehtojen puutteessa sanella hintansa.

Kuinka kauan menee, että myös Suomessa sijoitetut siirtyvät kaupiteltaviksi nettihuutokauppoihin?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja

↧

Sosiaalityön aivopierut osa 3

November 16, 2018, 3:04 pm

≫ Next: Sijaishuoltobisneksessä toimivasta Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö

≪ Previous: Suomi teki hoiva-alasta kansainvälistä bisnestä- uushuutolaisuusverkostoissa piiri suuri pyörii

Sosiaalityöntekijän varjoon jäänyt perhetyöntekijä muistuttaa miehensä varjoon jäänyttä 'Lenutaa', joka ei halunnut olla mikään Miuku Pörrönen vaan Maailman Suurin Tiedenainen.

Hei, me uudistutaan!

-Mitä perhetyöntekijä oikein tekee, kysyy moni asiakas, usein senkin jälkeen kun perhetyöntekijä on jo käynyt kotikäynneillä kuukausia.

Perheohjaaja, sosionomi Elina Myllymäkikään ei osaa vastata kysymykseen vaikka on päässyt asiantuntijaksi THL:n Uudistuva lastensuojelu- raporttiin ja väittää kehittävänsä perhetyön rakenteita ja laadukasta perhetyötä, " jonka piiriin ei jouduta vaan päästään".

Myllymäki haluaa liittää perhetyöntekijät osaksi systeemisen lastensuojelun toimintamallin eli Hackneyn mallin tiimirakennetta.

Havainnollistaakseen perhetyötä Myllymäki on piirustellut paperiinsa erilaisia diagrammeja, jotka eivät selvennä lainkaan perhetyön jäsentymätöntä sisältöä.

Avaudu ja saat sohvallaistuksijat kotiisi kahvittelemaan

Peruspalveluissa asiakas saattaa saada vielä käyttökelpoista apua kotipalvelusta,
sosiaalihuollollinen perhetyö voi jo olla epämääräistä huolihavaintojen kirjaamista ja lastensuojelullinen perhetyö on usein kaikesta asiakkaille käyttökelpoisesta avusta riisuttu kontrollin muoto, jonka keskeinen työnsisältö on huostaanottoperusteiden etsiminen ja lasten, vanhempien ja perhe-elämän arvioiminen, joka tehdään usein asenteellisesti, puutteellisella koulutuksella ja epätieteellisillä tulkinnanvaraisilla tutkimusmenetelmillä ja -välineillä.

Varatuomari Leeni Ikonen (2016) on dokumentoinut kuinka huostaanottoselvitykseen merkittiin erikseen perhetyöntekijän tärkeä havainto: "äiti kyllä osaa laittaa ruokaa, mutta tekee makaronilaatikon väärin. Hän sekoittaa makaronin ja lihan keskenään, kun hänen pitäisi laittaa ne kerroksittain vuokaan."

THL:n Kuntalaisten arvioita sosiaalipalveluista- tutkimuksessa lastensuojelun perhetyötä käyttäneistä puolet koki palvelun laadun yksiselitteisesti huonoksi. Runsas puolet vastaajista koki, että palvelulupaukset eivät täyttyneet. Ehkä huolestuttavin arvio oli, että perhetyön asiakkaat kokivat, ettei kukaan ottanut heidän asiaansa hoidettavakseen (THL, 2010, 48).

Yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja.

Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille.

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.

SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa.

Omaksu oikea mielipide perhetyöstä tai..

Myllymäen ylimielinen, asiakkaiden kokemustiedosta ja huonoista palvelukokemuksista piittaamaton asenne tulee THL:n raportissa hyvin esiin.

Kun asiakas saa annettuja palvelulupauksia ja sisältökuvauksia vastaamatonta huonoa palvelua ja kohtelua, joka tuottaa niin vakavia haittoja, että asiakas haluaa varoittaa "palvelusta" muita tai pyytää toisilta apua päästäkseen eroon valheellisesti vapaaehtoiseksi markkinoidusta palvelusta, palveluntuottajan luulisi välittömästi selvittävän ja korjaavan tilanteen, puhuttelevan asiakaspalvelijoita ja ohjeistavan heitä, hyvittävän asiakkaan kärsimät vahingot ja varmistavan kaikin keinoin, ettei vastaavia epäonnistumisia enää tapahdu.

Lastensuojelu ei toimi näin vaan pyrkii virheidensä korjaamisen sijaan kieltämään ja diskvalifioimaan asiakkaan kokemuksen. Huonoa palvelua ja kohtelua saaneelle asiakkaalle pyritään vakuuttamaan , ettei palvelu suinkaan ollut huonoa vaan asiakkaan kokemus ja mielipide palvelusta on väärä.

Asiakkaiden huonoja kokemuksia sensuroidaan ja kokemuksista puhumista paheksutaan ja pyritään leimaamaan vihapuheeksi.

Asiakkaita pyritään valistamaan, jotta he muuttaisivat lastensuojelun väärinä pitämät mielipiteensä ja omaksuisivat lastensuojelun "oikeat" mielipiteet. Tähän pyrkii myös lastensuojelun kehittäjä Elina Myllymäki, jonka mukaan:

"Perhetyön kuviteltu pimeys on asia, joka vaatii selkeytystä: kehittämisen valoa, jolla palvelu muutetaan niin läpinäkyväksi, ettei keskustelupalstoilla tarvitse enää varoitella perhetyöntekijöiden olevan huostaanottosalapoliiseja tai esittää listoja siitä, mitä perhetyöntekijöille kannattaa sanoa, että pääsee heistä nopeasti eroon. Perhetyön ydin on näissä ajatuskuluissa jäänyt piiloon ja sen kirkastamiseksi tarvitaan työtä." (THL, 2018, 169).

Myllymäen näkemys lastensuojelun uudistamisesta ja asiakaslähtöisyydestä on mielenkiintoinen: Kun asiantuntija kertoo, että jäävin yrittäjän kelvottomalla palvelulla on asiantuntijan luulottelema hyvä ydin ja tarkoitus, asiakkaan huono kokemus seurauksineen mitätöityy.

Kun potilas menee lääkäriin saadakseen antibioottikuurin ja lääkäri amputoikin jalan, miten potilasta auttaa väärän toimenpiteen tai terveydenhuollon toteutumattomien periaatteiden läpinäkyväksi tekeminen tai valittelu "resurssipulasta"?

Toivoa sopii, etteivät lastensuojelun muut uudistajat ja kehittäjät jaa Myllymäen näkemystä.

Lokakuun Liike toivottaa kirkkautta ja järjen valoa kehittämisen kuruissa kompuroiville kansankynttilöille.

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyontekijat-tuodaan-paivakoteihinkin-varhaiskasvatuksesta-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoli-on-modernia-taikauskoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-2

↧

Sijaishuoltobisneksessä toimivasta Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö

December 1, 2018, 6:23 pm

≫ Next: Pelit ja leikit sosiaalityön välineinä- itku lyhyestä ilosta?

≪ Previous: Sosiaalityön aivopierut osa 3

Anne Arkko vastaanottaa Paasikiven sukutaulun

Ensi- ja turvakodeille sijoituspalveluja tuottava kumppani

Keravalla sijaitsevasta, toimialakseen l asten ja nuorten laitokset ja ammatillisen perhehoidon merkinneestä Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö.

Uusi kumppanuus vahvistaa entisestään ensi- ja turvakotien roolia lastensuojelun arviointi- ja laitospalveluiden tuottajana.

Ensikodin työntekijöiden työaikaa kuluu yhä enemmän huostaanottoperusteiden etsimiseen; he kirjaavat, arvioivat ja jopa arvostelevat kuinka uupunut äiti selviää lapsenhoidosta yksin ja etsiessä äidin ja lapsen kanssakäymisestä psykoanalyyttisten oppien mukaisesti merkkejä huonosta sosiaaliperimästä, puutteellisesta kiintymyssuhteesta tai vuorovaikutuksen häiriöstä.

Sinikka Kuosmanen myöntää tutkimuksessaan, että lastensuojelu odottaa ensi- ja turvakodilta vielä toivoa omaavien asiakkaiden nopeaa erottelua "toivottomista", joista ensi- ja turvakodin odotetaan vain etsivän selkeät huostaanoton kriteerit (Kuosmanen, 2017, 41).
Ensi- ja turvakotien lastensuojelullinen tehtävä muistuttaakin 1930- luvulta tuttua kansan kahtiajakoa apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin.

Lastensuojelu itse toimii huono-osaisuuden tuottajana ja periyttäjänä päättäessään, ettei huono- osaisuuden periyttäjäksi epäilty tai tulkittu saa muita tukia kuin kolmen kuukauden tarkkailujakson tai "perhekuntoutuksen" ensi- ja turvakodissa ennen lapsen siirtoa hyväosaisuuden periyttäjäksi luuloteltuun sijaishuoltoyksikköön, jolle maksetaan satojen tuhansien eurojen hoitokorvausten lisäksi lomitus- ja tukipalvelut keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton ajan ilman tulosvastuuta.

THL:n raportissa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."

Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena".

Elisa Laurikaisen mukaan "perhekuntoutusjakso on siis toiminut huostaanoton tarpeellisuuden arvioinnin tukena ja varmistanut esimerkiksi päätöstä siitä, että huostaanotto on oikea ratkaisu tilanteessa. Perhekuntoutuksesta kieltäytymistä voidaan pitää yhtenä sijoituksen perusteena " (Laurikainen, 2014, 32-33).

Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä

Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat 1940 perustetussa Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä. Sen perustaja Ensio Lehtonen oli suomalainen helluntailiikkeeseen kuulunut saarnamies, Kuva ja Sana- yrityksen kustantaja, toimittaja, kirjailija ja Leo Mellerin innoittaja. Hän käytti myös nimimerkkejä Eno ja Ensio-setä.

Aluksi lastenkoti perustettiin sotaorpoja varten Puistolaan ja nimettiin Päivöläksi. Toiminta aloitettiin 1.8.1940 ja jatkui sota-ajan alussa, mutta jatkosodan loppuvaiheissa lapset jouduttiin sijoittamaan muualle pommiuhan vuoksi ja Päivölä avattiin uudestaan vuonna 1945 uusin lapsin ja henkilökunnin. Puistolasta Päivölä muutti isompiin tiloihin Mäntsälän Purolaan.
Vuonna 1953 Ensio Lehtonen sai kuulla Keravan sosiaalityöntekijöiltä, että Kerava on ostanut presidentti Paasikiven maita alueella. Näin syntyi ajatus lastenkodin muutosta Keravalle omiin tiloihin. Kristillisten orpokotien yhdistys osti vuonna 1954 Paasikiven tilan Keravan kauppalalta ja Päivölä muutti Keravalle pysyviin tiloihin.
Ensio Lehtonen oli naimisissa Elma Lehtosen (1913–1991) kanssa, joka toimi Päivölän lastenkodin johtajana 1948–1978. Nuorisokyläksi Päivölä laajentui vuonna 1959 (Aho 2000, 26,29,31,35,40,44,47).

Vuoden keravalaiseksi valittu Päivölän lastenkodin pitkäaikainen johtaja Sulo Aho kuvaa lastenkodin alkuaikojen arkea näin:

"Tehty kylvö on kerran hedelmän kantava. On laulettu Jeesuslauluja. Iltaisin pidetty yhteinen rukoushetki. Ja kun Ensio-setä tai joku muu puhuvainen ystävä on vieraillut kodissa, on aina kokoonnuttu yhteiseen juhlahetkeen. Niin ovat nekin lapset oppineet laulamaan Jeesuksesta, jotka eivät kotiin tullessaan osanneet. (Aho, 2000, 33.)

Hallituksessa Perhehoitoliiton Satu Taiveaho ja lapsibisneksessä toimivan Kirkkopalvelujen Hannu Harri

Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuu mm. AVI:n ylitarkastajanakin toiminut, Perhehoitoliiton Satu Taiveaho, joka ajaa lastensuojeluun pysyviä huostaanottoja.

Säätiön puheenjohtaja on Hannu Harri, joka toimii myös Kirkkopalvelut ry:n kehitysjohtajana. Kirkkopalveluilla on oma lastensuojelubisnes Valona hyvinvointi- nimen alla. Valona Lapsi- ja perhepalvelujen lastensuojelulliset yksiköt sijaitsevat Savossa ja Keski-Suomessa. Lastenkoti Valona on toiminut Pieksämäen keskustan tuntumassa Seurakuntaopiston kampuksella Lastenkoti Ruusun nimellä vuodesta 2002 alkaen. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut matalan kynnyksen perhekuntoutus- ja avopalveluihin.
Perhekuntoutus Valona tarjoaa ympärivuorokautista perhekuntoutusta ja Valonan Avopalvelut toimivat Pieksämäeltä, Jyväskylästä ja Mikkelistä käsin.

Harrin ja Taiveahon lisäksi Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuvat mm. perhehoitoon erikoistunut sijaishuollon sosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen, lastensuojelun asiakkailta kriitiikkiä saanut asianajaja Marja Pelli ja psykologi Tiina Pohjolan- Pirhonen.

Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksiköillä on tuottoisa asiakashankinta , verkostoituminen ja käyttökate

Äidin rukous- kirjan kirjoittanut Ensio Lehtonen kehoitti kristittyjä tyytymään yksinkertaiseen elämään (Lehtonen & Gordon, 1967) ja epäili että vaurastuminen ei johda hengelliseen kasvuun vaan välinpitämättömyyteen.
Mitä mieltä hän olisi mahtanut olla lastenkotinsa työntekijä Leena Nybergin tutkimuksen asiakashankinta-, verkostoitumis- ja käyttökatepuheista:

"A-klinikalla ja meillä on läheinen työskentelysuhde.
Koulutoimen sekä neuvolan terveydenhoitajiin pidämme säännöllisesti yhteyttä samoin kuin opettajiin.Terveyskeskuksen henkilökunta on terveydenhoidollisen apunsa myötä myös usein paikkaa meiltä kysyvän tahon osassa. Heiltä on mahdollisuus saada myös konsultaatioapua. Myöhemmin tutustumiskäynnillään kävivät Keravan perheneuvolan koko henkilökunta.
Perheneuvola antaa meille konsultaatiota ja osastomme lapsista useat käyvät siellä säännöllisesti. Usein pyydetään lausuntoa lasten asioista päätettäessä myös perheneuvolalta (esimerkiksi lasten huoltajuuden muutoksista päätettäessä oikeudenkäyntejä varten).
Keravan kaupungin omat perhetyöntekijät kävivät myös tutustumassa osastoon.
Tulevaisuudessa todennäköisesti teemme yhteistyötä paljonkin heidän kanssaan ja meille tulevat perheet usein ovat heille jo tuttuja. Poliisi ja tämän yhteistyökumppanina työskentelevä sosiaalityöntekijä ovat yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme.
Sosiaalityöntekijä ottaa meihin yhteyttä tarvitessaan kriisitilanteissa lapsille sijoituspaikkaa.
Toiminnan alusta vuoden 2000 loppuun osaston käyttökate on ollut 110%. Seuraavassa vuosineljänneksen seurannassa käyttökate tulee olemaan vieläkin suurempi."

Lähiympäristön viranomaistoimijoiden lisäksi Paasikiven Nuorisokylän säätiöllä on hyvät yhteydet myös yrityksiin:
Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastannut palvelualuejohtaja, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut, Attendon liiketoimintajohtajana nykyisin toimiva Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola on Paasikiven Nuorisokylän Säätiön entinen työntekijä.

Perhehoitobuumin myötä terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo hakee nyt uusia sijaisperheitä mm.Tampereen ja Mikkelin alueelta. Kyseessä on ensimmäinen yksityinen yritys, joka rekrytoi sijaisperheitä Mikkelin alueelta.

— Olemme aloittaneet sijaisperhetoiminnan liiketoimintana tämän vuoden puolella useissa eri kaupungeissa, Tarmo Pekola kertoi. Pekolan mukaan Attendolla on sijaisperheille tueksi ympärivuorokautinen päivystyspuhelin ja enemmän perhe- ja sosiaalityöntekijän tukea kuin kunnilla.

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.

Paasikiven Nuorisokylän Säätiön johtaja Anne Arkko kertoo Enska- lehdessä säätiön hakevan Ensi- ja turvakotien liitosta " yhteisöä, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kehittää työtä yhdessä".

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö järjestää lastensuojelun tarpeisiin yksityisenä laitoksena ympärivuorokautista hoitoa, avoperhetyötä, intervallijaksoja, päiväkuntoutusta jälkihuoltoa ja perhekuntoutusta.

– Keskimäärin perheet viipyvät meillä 3–6 kuukautta. Pisimpään on viivytty yhdeksän kuukauden ajan, vastaava perheohjaaja Annika Hietapakka perhekuntoutuksesta kertoo.

Luonnonläheistä?

Paasikiven nuorisokylä mainostaa nettisivuillaan luonnonläheisyyttään ja isoa puutarhatonttiaan.
UUDELY/ 1229/07.00/2010 päätöksen mukaan Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksikön alueella todettiin maanalaisen käytöstä poistetun lämmitysöljysäiliön vuodon aiheuttama maaperän pilaantuneisuus.
Ympäristöongelma sai alkunsa jo vuonna 1991 kun Nuorisokylän vuotanut öljysäiliö saastutti lastenkodin oman tontin, osan Porvoontietä ja sen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen tontin.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi Paasikiven Nuorisokylän Säätiölle 2010 Ympäristönsuojelulaki 78 §:n mukaisen ilmoituspäätöksen, joka koski alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Päätöksen mukaisia kunnostustöitä ei toteutettu.

Kesäkuussa 2010 otettiin kairaamalla maaperänäytteitä kahdeksasta tutkimuspisteestä. Maaperätutkimuksissa todettiin korkeita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Maaperässä arvioitiin esiintyvän valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä öljypitoisuuksia.
Lokakuussa 2010 otettiin ilmanäytteitä rakennus C:n kahdesta asunnosta, porraskäytävästä sekä ryömintätilasta. Näytteenoton yhteydessä ryömintätilassa todettiin öljyn hajua. Muissa näytteissä todettiin vaihtelevina pitoisuuksina haihtuvia hiilivetyjä.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö ei halunnut maksaa kunnostuskustannuksia itse vaan haki niihin öljysuojarahaston tukea. Öljysuojarahasto ja säätiö sopivat, että öljyvahingon kustannukset maksetaan pääosin öljysuojarahaston pussista ja maaperä kunnostetaan Soili- ohjelmalla (Keski- Uusimaa 16.6.2011).

Paasikiven Nuorisokylän Säätiöllä on:
5 paikkaa perhekuntoutuksessa
7 paikkaa lastenkodissa alle 18-vuotiaille
7 hoitopaikkaa viikonlopuiksi vaikeahoitoisille lapsille
perhekuntoutusta kotiin, tuettuja ja valvottuja tapaamisia
1 väkivaltatyön avoyksikkö Keravan keskustassa
28 vakituista työntekijää
3 hehtaarin puutarhatontti Keravalla Porvoontiellä
palveluita Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kunnille
Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyys

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö on yksi niistä palveluntuottajista, joiden kanssa Helsingin kaupunki on ottanut lapsensuojelupalvelujen palveluhankinnassa käyttöön kahden (2) vuoden optiokauden.

Lokakuun Liike jää seuraamaan mitä Ensi- ja turvakotien liiton ja Paasikiven Nuorisokylän Säätiön "yhteiskehittämisestä" , "perhekuntoutuksista" ja vanhemmuudenarvioinneista seuraa ja minne lapsia ja perheitä lähetetään arviointien ja kuntoutusten jälkeen.

Pyydämme perheitä raportoimaan mitä ensi- ja turvakotijaksolla tapahtui, mitä kirjauksia ja toimenpiteitä siitä seurasi , minkälaisia ja kenen tuottamia palveluja ensi- ja turvakodeissa tarjottiin ja minne perhe ohjattiin ensi- ja turvakotijakson jälkeen. Tiedot voi lähettää info@lokakuunliike.com

#lapsibisnes #moniammatillinen yhteistyö #ensi- ja turvakoti #Ensi- ja turvakotien liitto #Paasikiven Nuorisokylän Säätiö #Kerava #Kirkkopalvelut ry #Valona hyvinvointi #Hannu Harri #Satu Taiveaho #Marja Pelli # Marjo Mikkonen #perhekuntoutus #vanhemmuudenarviointi #lastensuojelulaitos #Tarmo Pekola #Päivölä #Ensio Lehtonen #Äidin rukous #ympäristönsuojelu #ympäristöongelma

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/36-ensi-ja-turvakotien-harharetki
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta

↧

Pelit ja leikit sosiaalityön välineinä- itku lyhyestä ilosta?

November 28, 2018, 6:26 am

≫ Next: Grooming ja joukkoraiskaukset ovat usein uskonnollisen ekstremismin motivoimaa

≪ Previous: Sijaishuoltobisneksessä toimivasta Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö

Ketä ja mitä pelit ja taidelähtöiset menetelmät palvelevat?

Moni muistaa kuinka tipu Tip, kana Kot, kukko Lukko, ankka Vankka, hanhi Vanhin ja kalkkuna Talkkuna lähtivät kertomaan kuninkaalle että taivas putoaa. Joukkiota vastaan tuli kettu Pettu, joka kertoi oikotiestä kuninkaan luo. Kettu kuitenkin johdatti joukkion omaan pesäänsä ja söi heidät kaikki suihinsa.

Nyt Soccan kehittäjäsosiaalityöntekijä Tytti Hytti opastaa pelaamalla oikotien siihen kuinka ankka Vankka laihtuu, kalkkuna Talkkuna kasvattaa pesueensa oikein, hanhi Vanhin selviää vanhuspalveluissa ja kukko Lukko kuntoutuu kriminaalihuollossa.

Pelillisyys aikuissosiaalityössä on osa ESR-rahoituksen saanutta PRO SOS- hanketta, jonka tavoite on uudenlainen sosiaalityö ja kohderyhmä aikuissosiaalityön syrjäytetyimmät asiakkaat eli addiktit, maahanmuuttajat, pitkäaikaissairaat ja -työttömät ja lastensuojelun rampauttamat nuoret aikuiset ja heidän vanhempansa.

Sosiaalityön asiakkaat tarvitsevat keskimäärin kohtuuhintaisen asunnon, terveydenhuollon, koulutuksen, jolla saa työpaikan ja työpaikan, jonka palkka riittää elämiseen. Sen sijaan heille tarjotaan leikeiksi ja peleiksi naamioitua arviointia, joka johtaa ongelmia ylläpitäviin ongelmapalveluihin ja työllisyyskursseille, jotka eivät hyödytä muita kuin palveluntuottajia. Asiakkaat saavat koulutusta, kotouttamista, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa ja työvalmennusta, jotka eivät työllistä, mt- ongelmia ja päihteilyä ylläpitävää leimaavaa mt- ja päihdekuntoutusta ja perheiden hajottamiseen tähtäävää ja yhteiskunnan osallisuudesta syrjäyttävää vanhemmuudenarviointia, lastensuojelun perhetyötä ja koko lapsuuden mittaista sosiaalivankeutta perhehoidossa tai laitoksissa.

Asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden (joita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla ) väliin saadaan taiteen ja leikin varjolla ujutettua monta turhaa brändättyä toimijaa, menetelmää ja välinettä. Vaikuttaa siltä, että psykiatrian ja sosiaalityön palvelujärjestelmiä ei ole tehty asiakkaille vaan työntekijöiden arvostuksen, etujen ja hyvinvoinnin ylläpitoon.

Tytti Hytin ja Pekko Kähkösen mukaan peleistä voi tulla sosiaalityön uusi brändi ja peleistä puhumalla voidaan päästä tekemään identiteettityötä ja sen kautta voi aueta asiakkaan elämäntarina. Mitä tämä "identiteettityö" on ja mihin asiakkaan paljastunutta elämäntarinaa tarvitaan ja käytetään?

Hankkeen viestinnässä huomiopiste tuntuu jo siirtyneen asiakkaista ammattilaisiin. Lokakuun Liike epäilee, että erilaiset toimintamallit, leikit, kartat, pelit ja välineet eivät ole asiakkaita vaan ammattilaisia varten luotuja, koska ammattilaiset eivät osaa olla läsnä ja suhteissa asiakkaisiin ilman malleja ja välineitä ja tarvitsevat ansioluetteloihinsa jotakin innovatiiviselta kuulostavaa.

Sosiaalityön ajattelutavat, asiantuntijavalta, ennakko-olettamat, kontrolli, holhous ja urkinta luultavasti siirretään tai siirtyvät tahattomasti pelimaailmaankin.

Näyttää siltä, että asiakkaiden taiteenharjoitus samoin kuin tieto, pelaaminen ja leikit hyväksytään vain sosiaalityön asiantuntijoiden tuotteistamana, omistamana ja valvomana- silloin kun ne on valjastettu sosiaalityön eliitin akateemiseen meritoitumiseen, imagonrakennukseen ja rikastumiseen tai muodollista asiakasosallisuutta edellyttävän ESR-rahoituksen saamiseen.

Samoja asiakaskokemuksia, leikkiä ja taidetta ilman lastensuojelun toimijoita ja virallisia asiantuntijoita jakavat asiakkaiden omat sivustot määritellään " villiksi länneksi " tai "vihasivustoiksi".

Pelit, leikit ja taide urkinnan välineinä ja puuttuvien palvelujen korvikkeina

Sosiaalityössä, jossa pylpyrän pyöritys on perinteisesti korvannut asiakkaan kohtaamisen peleistä saattaa tulla myös puuttuvien palveluiden korvikkeita.

Sen sijaan, että asiakkaalle annettaisiin luvattu asunto, kotipalvelu, neurologian lähete, terapia, toimeentulotuki tai työpaikka, häntä peluutetaan, arvioidaan ja "aktivoidaan" mm. Kepeli-, Työnhaku-, Game of Life-, Spiral- tai Nestori Nurjamieli- peleillä.

”Toiminnallinen väline vuorovaikutuksen tueksi ” on osoittautunut harhaanjohtavaksi kiertoilmaisuksi peleiksi naamioiduille epätieteellistä psykoanalyyttispohjaista arviointia, urkintaa ja tulkintaa sisältäville sijaishuollon asiakashankinnan välineille.
Mainostettu vuorovaikutus on todellisuudessa asiantuntijan määrittely- ja tulkintavaltaa.

Lastensuojelun olosuhde- ja huostaanottotarpeen arvioinneissa on jo kauan käytetty sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources-keskuksen "lapsilähtöisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi" kehitettyjä välineitä, joista tunnetuin ja väärinkäytetyin lienee Nallikortti- peli.

Leeni Ikonen kertoo kirjassaan "Salassa pidettävä" mielenkiintoisen tositapauksen. Hallinto-oikeus hyväksyi erään perheen lasten huostaanoton perhetyöntekijöiden Nallekorttipeliin perustuvan kaltoinkohteluepäilyn perusteella.

Vaikka kaltoinkohtelua ei pystytty näyttämään toteen hallinto- oikeus hyväksyi huostaanoton pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät olleet myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutettiin samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.

Kun samoja huostattuja lapsia sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdeltiin lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myönsivät teon, lapsia ei siirretty pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä, ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 2013, 335-337).

Asiakasnäkökulmasta katsottuna sosiaalityön ongelma ei ole erilaisten menetelmien, välineiden tai muodollisten kuulemisten puute vaan se, ettei tarjolla ole asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluita ja se, ettei asiakasta päästetä osalliseksi, asiantuntijaksi ja päättäjäksi omaan asiaansa.
Esimerkiksi Tarja Hiltusen väitöskirja-aineistossa äitien toipuminen tapahtui pikemminkin sosiaalipalvelujärjestelmästä huolimatta kuin sen ansiosta mm. omien vanhempien, terapian, vertaistuen tai hengellisen heräämisen tuloksena (Hiltunen, 183, 203).

Hytti myöntää, että asiakkaan elämäntarinaa läpikäyvä pelillinen menetelmä sopisi hyvin aikuisen asiakkaan arviointiin (Talentia, 7/2017, 16).

Hän ei kysy miksi tai ketä varten asiakasta ylipäätään pitää arvioida eikä kyseenalaista uskomusta, että sosiaalityöllä olisi tarvittava etiikka, ekspertiisi ja epistemologia tiedonhankintaan ja arviointiin.

Juuri asiakkaiden (toimintakykyn, kuntoutustarpeen, lastensuojelun- ja sijaishuollontarpeen) arviointiin pelejä ja taidelähtöisiä menetelmiä varmasti tullaan käyttämäänkin.

Pelit, leikit ja taide asiakkaan arvioinnin välineinä

Perustellusti voi kysyä onko leikillisyys/pelillisyys uusi harhaanjohtava eufemismi sosiaalityölliselle arvioinnille, tiedonhankinnalle ja riski- ja salaseulaukselle?

Aiotaanko oletettua ylisukupolvista traumaa tai muuta vikaa asiakkaista etsivistä tylsistä peleistä ja asiakkaiden arviointitottelevaisuudesta tehdä uusia välineitä erotella apua ansaitsevat köyhät apua ansaitsemattomista?

Onko "leikillisyyden", "pelillisyyden" ja "taiteellisuuden" tarkoitus tehdä arvioinnista vähemmän ilmeistä ja pelottavaa; muokata pelkääviä asiakkaita ja kanteluviranomaisia myötämielisemmiksi epätieteellisille ja kotikutoisille arvioinneille?

Onko leikistä/ pelistä tulossa samanlainen syötti kuin leipäjonon leivästä sosiaalipalvelujen lypsylehmiksi pakotettaville asiakkaille?

Kun Diakonissalaitoksen ja muiden Helsingin kaupungin yrityskumppaneiden asiakashankinta ei onnistunut leivänjaon kautta, nyt asiakashankintaa yritetään leivän sijaan sirkushuveilla?

Ruokajakelu- uudistusta ajava ja leipäjonolaisia yhteisruokailuihin ja Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen palveluihin painostava nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela (26.11.2018) puhuu pelillisyyden kommenttipuheenvuorossaan sosiaalityön brändin kirkastamisesta, tiedolla johtamisesta, osallistujien oikeudenmukaisesta kohtelusta ja sosiaalisesta raportoinnista.
Luhtasela itse raportoi lehdistölle kuinka Helsingin kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan pakotetuilta riistetty ateria-etu saattoi olla liiankin hyvä porkkana, joka piti asiakkaita palvelussa ilman halua siirtyä eteenpäin "oikeille työmarkkinoille", (jotka saattavat olla olemassa vain Luhtaselan mielikuvituksessa).

Ilon, luovuuden ja ymmärryksen kartuttamisen tai kontrollivapaan ja kiireettömän tilan luomisen sijaan taidetta samoin kuin leikillisyyttä/pelillisyyttä pyritään sosiaalityössä valjastamaan arvioinnin ja asiakashankinnan lisäksi myös sijaishuollon ja sosiaalialan työntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan välineiksi. Niistä on hyötyä työntekijöille ja lastensuojelun yksiköille kun tavoitellaan innovatiivisuuden imagoa, ESR- rahoitusta, laatupalkintoja ja asiantuntijastatusta.

Vapauteen, ajattelun ja tunteiden herättämiseen, vanhan ja tavanomaisen ajattelun kyseenalaistamiseen ja todellisuuden uusiin ja tuoreisiin tulkintoihin pyrkivä taide ja leikillisyys sopii huonosti päinvastaisia pyrkimyksiä omaavan sosiaalityön esim. lastensuojelun palvelukseen.

Taide ja leikki ovat perusoikeuksia- ei kontrollin koristeita

Taiteen vapaus on liki unohtunut perusoikeus. Taiteen vapaus on sekä torjuntaoikeutta että turvaamisoikeutta ja ennenkaikkea taiteilijan mahdollisuutta toteuttaa itseään ja vapautta valita teoksen muoto. Taiteen vapauden voi nähdä myös yleisen ilmaisuvapauden takaavan perustuslain yleisen sananvapauden erityisenä laajennuksena.
Pauli Rautiaisen (2007,125) mukaan taiteen vapauden ydinsisällöksi voidaan kiteyttää julkisen vallan velvollisuus olla puuttumatta taiteelliseen toimintaan (taiteen valmistamiseen, jakeluun ja vastaanottoon).

Monissa sosiaalityön taidelähtöisissä projekteissa tavoitteena ei tunnu olevan vapaus, uuden etsiminen ja konventionaalisen kyseenalaistaminen vaan kontrollin ja konventionaalisen koristelu ja kasvojenpesu taiteen ja leikin avulla.

Pelastakaa Lapset ry:n SILTA- ja PERHOS- ryhmissä taidelähtöinen "yhdessä tekeminen" on tarkoittanut aarrekarttojen ja valokuvien liimaamisen lomassa tapahtuvaa vanhempien painostamista hyväksymään lainvastainen pysyvä huostaanotto.

Suomessa insestiepäilyjä on usein selvitetty perheneuvoloissa taidelähtöisillä ja toiminnallisilla menetelmillä- katastrofaalisin tuloksin. Psykoanalyyttisesti orientoituneet psykologit ja psykiatrit eivät ole pystyneet ennakko-olettamansa vuoksi kuuntelemaan ja analysoimaan, mitä lapsi itse kertoo.

Lastensuojelu on koko historiansa ajan ollut taiteen ja vapaan itseilmaisun pahimpia vihollisia ja on sitä yhä edelleen.
Taiteilijan työhön kuuluva epävarmuus ja epäsäännöllisyys on lastensuojelussa tulkittu vakiintumattomuudeksi, struktuurittomuudeksi ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantamiseksi ja uuden etsiminen ja konventioiden kyseenalaistaminen mielenterveyden häiriöksi ja viranomaisvastaisuudeksi.

Sosiaalityölliseen taidetyöskentelyyn usein sisältyvä positiivisuuden (asiantuntijan puolelle asettumisen) pakko ja onnellisena loppuun asti (Happily ever after)- normi toiseuttaa, syyllistää ja vaientaa palvelujärjestelmän väkivallan kanssa tuskailevat- ja jättää heidät yksin.

Lastensuojelun diskurssien, menetelmien ja asiakirjojen keskeinen ja usein ainut funktio tuntuu olevan legitimoida lastensuojelussa työskentelevien oikeus puuttua puuttumista vastustavan lapsen ja vanhemman elämään ja olla siinä läsnä eli oikeuttaa työntekijän haluttomuus ja/tai kyvyttömyys erottaa omia tarpeitaan asiakkaiden tarpeista (=mentalisaation häiriö).

Osallistuminen sosiaalityön "osallistaviin" projekteihin noudattaa kuntouttavan työtoiminnan eetosta: osallistuminen ei ole asiakkaille vapaaehtoista mutta palkkaa ei makseta koskaan. Osallistuminen hämärään projektiin tai ryhmään voi olla sosiaalityöntekijän ehdottama "aktivointitoimenpide" tai "avohuollon tukitoimi ", jolla asiakas todistaa " yhteistyökykyisyytensä" ja josta kieltäytyminen voi tarkoittaa kovenevaa kontrollia, karenssia tai lasten huostaanottoa.

Sakari Timosen mukaan "aktiivisuudeksi hyväksytään vain TE-toimiston itse järjestämä tai ostopalveluna yrityksiltä hankkima koulutus tai muu työllistymistä edistävä palvelu. Aktiivisuuden täyttämiseksi ei riitä, että TE-viranomaiset ovat itse myöntäneet hankkeelle avustusta tai että se saa muuta julkisen sektorin rahoitusta. Vaikka saataisiin kuinka hyviä tuloksia tahansa, niin on aktivoiduttu väärin ja tukea leikataan. Tämä järjettömyys johtuu siitä, että aktiivimallia valmisteltaessa päämääränä oli tukien leikkaaminen."

Monet lastensuojelun menetelmällistetyn urkinnan kohteeksi joutuneet jakavat Tiina- äidin huomion:

"Olimme aivan julkista riistaa kaikille. Meillä ei ollut minkäänlaista yksityisyyden suojaa. Koska tahansa saattoi kuka tahansa soittaa ja ehdottaa mitä vain. Numeroni ja tietoni olivat yleisessä jaossa.

Meihin kohdistetut viranomaistoimenpiteet tuntuivat rajattomilta, jos sopii käyttää tuota monista huostaanottohakemuksista tuttua, vanhemmuuden laatua määrittelevää sanaa."

Taide ja leikki edellyttää kontrollista vapaiden tilojen luomista ja ylläpitoa

Taiteen tai leikin edellyttämää kiireetontä, pakotonta ja kontrollista vapaata tilaa ei voi löytyä järjestelmistä ja tiloista, joissa kaikilla on ilmoitus-, kirjaamis-, raportointi- ja todistamisvelvoite ja ammatillisuus-, ansaitsemis-, menestymis-, pätemis-, selustanvarmistus-, kollegalojaliteetti- ja kasvojensäilytyspakko.

Mirka Linnan (2016) haastattelemien sosiaalityöntekijöiden mukaan luovia menetelmiä käytettiinkin lähinnä tiedonkeräämisenä lapsen elämästä ja vain harvat sosiaalityöntekijät käyttivät menetelmiä lapsen itseilmaisua tukevasti tai traumaattisten asioiden käsittelyä mahdollistavina elementteinä.

Taiteilijoiden kannattaa suhtautua varauksella tiedonhankintaan valjastettuun lastensuojelun peli- ja taidetyöskentelyyn ja selvittää miksi ja mitä tietoa halutaan, ketä varten sitä hankitaan ja miten tietoa tuotetaan.

Taidetta tai leikkiä ei pidä valjastaa tuottamaan tietoa asiakirjojen täydennystä varten, vaan lähtökohtaisesti aina yksilöä varten (Känkänen, 2013, 111).

Taiteen ja leikin valjastaminen sijaishuoltobisneksen lihottamiseen ja sosiaalihuollollisen vapaudenriiston tai vapaudenriistoon sopeutumisen välineeksi on jo hybristä, josta pitäisi rangaista.

Sosiaalista sirkusta kehittäneen Petra Malinin mukaan "ensimmäinen osallisuuden aste ja askel on tunnustaminen (recognition), se, että asiakas on joku, joka työntekijän tulee huomioida. Jos työntekijä ei anna mitään itsestään, tunnustaminen ei ole mahdollista".
Malin havaitsee aivan oikein, että vaativa fyysinen yhteisharjoittelu taatusti estää luokkaylenkatsetta ja koppavaa paremmin- ja puolestatietämistä ja fyysinen riski auttaa luomaan luottamusta.
Malin ei kuitenkaan huomaa, että itsensä piilottaminen asiantuntijanaamion taakse ja yhteisen ihmisyyden kieltäminen on edelleenkin sosiaalityön ammatillisuuden kyseenalainen ihanne.
Miksi luottamuksen synnyttämiseen tarkoitettuja fyysisiä yhteisponnistuksia pitää tehdä asiakkaiden arjesta irrallaan erillisissä erityisprojekteissa? Eikö riittävä luottamuksen syntymiseen tarvittava riski ja ponnistus voisi syntyä myös viemällä asiakkaan erityislapset retkelle tai laitokseen unohdettu mummo ulkoilemaan?

Mirja Satka puolestaan on oikeassa siinä, että perinteinen sosiaalityö on tullut tiensä päähän.

Kaikki pyhäpuhe sosiaalityön leikillisyydestä, luottamuksesta, osallisuudesta, kehittämisestä ja uudistumisesta on kuitenkin turhaa niin kauan kun asiakkaan ja työntekijän ensikohtaamisessakin on oikeussuojan varmistamiseksi ja asiakirjafabrikoinnin estämiseksi oltava mukana asiakkaan oma tukihenkilö, juristi tai äänityslaitteet.

Sosiaalityön kykyviisarin olisi syytä nitkahtaa ensin pois rosvosektorilta, jotta asiakkaat uskaltautuvat pyörittämään Soccan uusia onnenpyöriä.

#Socca #PROSOS #taidelähtöisetmenetelmätlastensuojelussa #pelitjaleikitsosiaalityönvälineinä #pelillisyysjaleikillisyysarvioinninapuna #pelillisyys #leikillisyys #TyttiHytti #MirjaSatka #PetraMalin #PekkoKähkönen #LeenaLuhtasela #kuntouttavatyötoiminta

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

↧

Grooming ja joukkoraiskaukset ovat usein uskonnollisen ekstremismin motivoimaa

December 6, 2018, 12:39 pm

≫ Next: Miten raiskauskulttuuria torjutaan?

≪ Previous: Pelit ja leikit sosiaalityön välineinä- itku lyhyestä ilosta?

Seksuaalirikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden uhreista lähes puolet on alaikäisiä

Kansalaisia kuohuttavat viime aikojen uutiset törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista, joita yhdistää usein se, että niiden tekijät tulevat islamismin hallitsemista maista.

Raiskausrikoksiin syyllistyvien suuri osuus on maahanmuuttajien rikollisuuden selkeä erityispiirre kantaväestön rikollisuuteen verrattuna.

Raiskauksissa on kyse väkivallasta, halusta alistaa ja kontrolloida. Jokaista raiskaaja yhdistää se, että he ovat pitäneet uhrejaan itseään vähempiarvoisempina, ei-ihmisinä, joiden hallitsemiseen he ovat tunteneet itsensä oikeutetuiksi.

Tärkein selittävä tekijä kaikkeen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on uskomus naisen alempiarvoisuudesta suhteessa mieheen. Tätä uskomusta ylläpitävä ylläpitää myös raiskaamisen kulttuuria.

Raiskaus on hyvin tehokas keino alistaa, nöyryyttää ja tuottaa pelkoa. Raiskaus on viharikos.

Ruotsissa on havaittu, että joukkoraiskausten määrä on lisääntynyt ja Ruotsista on tullut Euroopan raiskaustilastojen kärkimaa.

Jopa joka kolmas 16-24- vuotias ruotsalaisnainen on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi vuoden 2017 aikana, sanoo Brå:n tutkija Maria Söderström SVT:lle.

Aftonbladetin selvityksen mukaan valtaosa joukkoraiskausten tekijöistä on 15-20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia miehiä. Heidät on yleensä tuomittu aiemmin esim. pahoinpitely- tai omaisuusrikoksista, rikokset tapahtuvat sisätiloissa ja uhri tuntee tekijät.

Joakim P. Jonassonin Sexualbrottslighet bland män födda i Sverige och i utlandet- tutkimuksen mukaan 95,6 prosenttia pahoinpitelyraiskauksiin syyllistyneistä ja 90 prosenttia joukkoraiskauksiin syyllistyneistä miehistä on ulkomaalaistaustaisia.

Kahden kolmesta törkeästä raiskauksesta tekee turvapaikanhakija tai miehet, joille on myönnetty oleskelulupa. Ruotsalaiset miehet, joilla on kaksi syntyperäistä ruotsalaista vanhempaa, ovat tehneet vain 4,4 prosenttia raiskauksista viimeisen viiden vuoden aikana.

Suomen poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoihin liittyvissä seksuaalirikoksissa uhri oli useimmiten suomalainen naispuolinen henkilö.

Seksuaalirikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden uhreista lähes puolet on alaikäisia.

Raiskaajista tiedetään se, että he aloittavat nuorina. Mm. uhrien syyllistäminen, usko raiskausmyytteihin (ei on kyllä), vihamielisesti naisista puhuva seura ja raiskauspornon katselu ovat riskejä uusintarikollisuudelle.

Joukkoraiskauksiin liittyy usein uhrin nöyryyttäminen ja silmitön väkivalta ja uhreille aiheutetut vammat ovat vakavampia kuin muissa raiskaustyypeissä.

Louise Porterin ja Laurence Alisonin analysoimissa yli 700 joukkoraiskaustapauksissa yli 20% uhreista kuoli saamiinsa vammoihin.

Uhrin vastarinnan määrä onkin järjetön peruste raiskaustuomioissa kun vastarinta voi aiheuttaa kuolemaan johtavan vammautumisen.

Uhria on turha syyllistää raiskauksista, sillä uhri menettää pelon takia usein liikunta- ja jopa puhekykynsä.

Raiskaaja yleisesti ottaen tietää tekevänsä väärin, oli hän ulkomaalainen tai suomalainen. Usein raiskaajaa tukee hänen yhteisönsä.

Joukkoraiskauksiin ja niiden tuomioihin tuntuu pätevän sama kuin muihinkin joukko- ja viharikoksiin: Jaettu vastuu hävittää vastuun. Jaettu rikos hävittää syylliset. Ja usein myös rikoksen.

Uusi karkotusesitys ei toimi

Monet kansalaiset olisivat valmiita karkottamaan törkeisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat.

Liki puolet vakavan rikoksen vuoksi karkotettavaksi esitettävistä henkilöistä saa jäädä Suomeen uudesta karkotusesityksestä huolimatta, kertoo Aamulehti.

Suurin osa karkottamispäätöksistä perustuu kokonaisharkintaan.

Karkottamiskynnys nousee sitä korkeammaksi, mitä kauemmin henkilö on ollut Suomessa, jos hänellä on täällä aviopuoliso ja huollettavia lapsia, työpaikka tai opiskelupaikka.

–Sekin vaikuttaa, jos on tullut alaikäisenä Suomeen, luettelee Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti.

Oulun poliisi varoittaa nuoria ja heidän vanhempiaan grooming-jengeistä.

Krp:n Sari Saranin mukaan paljastuneet rikokset ovat vasta jäävuoren huippu. Oulun tapaus on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, mutta kansainvälisesti tyypillinen.

– Suomessa pitäisi herätä siihen, että tällainen rikollisuus alkaa olla järjestäytynyttä ja että tällaisia verkostoja on olemassa, rikosylikomisario sanoi ja varoitti, että lapsiin kohdistuvien rikosten on viime vuosina havaittu olevan entistä raaempia.

Seksuaalisella väkivallalla on vakavat ja pitkäaikaiset haittavaikutukset

Seksuaalinen väkivalta aiheuttaa synnytinelinten vaurioita, tulehduksia ja myöhemmin seksuaaliterveyden ongelmia (Arnold ym. 1990).

Monet pitkittyneet terveysongelmat, kuten vatsakipu, ruoansulatushäiriöt, päänsärky ja gynekologiset vaivat, ovat pahoinpidellyillä tavallisempia kuin muilla. Ongelmat voivat johtua suoraan pahoinpitelyn aiheuttamasta kudosvauriosta tai välillisesti fysiologisesta vasteesta stressiin (Campbell 2002).

Seksuaalisen väkivallan seurauksena kehittyneet krooniset alavatsakivut saattavat olla lisäämässä myös kohdunpoistoleikkausten määrää, sillä kuudesosa hedelmällisessä iässä olevista naisista potee selittämättömiä, yli kuusi kuukautta kestäneitä lantionpohjakipuja. Erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön yhteys lantionpohjakipuihin on osoitettu useissa tutkimuksissa (Walling ym. 1994a, b, Jamieson ja Steege 1997).

Raiskauksen uhreilla on suurentunut riski sairastua myös masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ja he kärsivät vakavista psykososiaalisista ongelmista.

Traumaattisesta kokemuksesta vaikeneminen ja siihen liittyvien ajatusten välttely ja tunteiden puuduttaminen lisäävät mielenterveysongelmien riskiä ja ennustavat paranemisen hidastumista. Tutkimustietoon perustuvat interventiot ja lääketieteellinen hoito edistävät psyykkistä eheytymistä.

Rotherhamissa raiskattiin yli 1500 tyttöä- viranomaiset eivät puuttuneet rasistileiman pelossa

Rotherhamissa lapsena raiskattu Emma kertoo seksuaalisen hyväksikäyttönsä alkaneen ystävyydestä pakistanilaisiin koulupoikiin. Pojat olivat aluksi ystävällisiä ja kohteliaita ja tutustuttivat tytön vanhempiin miehiin. Emma joutui noin 1500 muun tytön tavoin muslimimiesten toistuvien raiskausten kohteiksi useiden vuosien ajan.

Monet uhreista olivat koulutyttöjä ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja, joita pakistanilaiset taksikuskit kävivät noutamassa sijoituspaikoistaan uhkaamalla tyttöjä myös sisarusten ja äitien raiskaamisella. Rasistin leimaa pelännyt kaupunki ei puuttunut raiskauksiin ja syytti raiskauksista kertovia liioittelusta. Kun nuorisotyöntekijät toimittivat kaupungin päättäjille raportteja hyväksikäytöstä, heille sanottiin, että tekijöiden etnisestä taustasta pitää pysyä vaiti "yhteisön yhtenäisyyden" säilyttämiseksi.

Eivät ainoastaan hyväksikäyttäjät vaan myös poliisit suhtautuivat uhreihin sekä sovinistisesti että ylenkatsoen: tytöt olivat heille työväenluokkaista roskasakkia, jolla ei ollut mitään väliä.
Nuorimmat muslimijengien raiskausten, pahoinpitelyiden, sieppausten, ihmiskaupan ja uhkailujen kohteiksi vuosina 1997–2013 joutuneet lapset olivat vasta 11-vuotiaita. Lastensuojelu, työväenpuolueen hallitsema valtuusto ja poliisi peittelivät rikoksia ja toistensa laiminlyöntejä pelätessään rasistin mainetta.

"Viranomaiset eivät tehneet mitään", kielsivät vain kertomasta etnisyyttä. Välittömästi kerrottuani raiskaajien nimet, kohteluni muuttui niin, että tunsin olevani rasisti ja että minä olin se syyllinen." Emma kertoi.

Ahdistelut ja raiskaukset jatkuivat senkin jälkeen kun Emma oli kertonut niistä poliisille. Poliisi oli todennut, että kyseessä on "sana sanaa vastaan" ja kadotti ne vaatteet, jotka olivat olleet Emman yllä, kun raiskaus oli tapahtunut. Emmalle ei jäänyt muita todisteita tapahtuneesta.

Viranomaisten petettyä hänet täysin, Emman raiskaukset yhä jatkuivat. Hän kertoi poliisille uudelleen raiskauksista ollessaan 14 vuotias, mutta poliisi sanoi, ettei ole tarpeeksi todisteita.
Lopulta Emman vanhempien täytyi lähettää hänet toiseen maahan.
“Kukaan ei keksinyt mitään muuta keinoa saada raiskauksia loppumaan”, Emma kertoi.
Monet muutkin vanhemmat olivat toimineet samoin, lähettäen tyttärensä toiseen maahan näiden jouduttua ahdistelevien muslimijengien uhriksi. Toiseen kaupunkiin lähettäminen ei auttanut, koska raiskausjengeillä on "kaupunkienvälisiä verkostoja".

Kammottavinta Rotherhamin tapauksessa on, että osa alkuperäisessä tutkinnassa paljastuneista hyväksikäyttäjistä on edelleen vapaalla jalalla ja ahdistelee yhä alaikäisiä tyttöjä poliittisen korrektiuden suojissa. Siitä huolimatta, että vakavia seksuaalirikoksia katsottiin pari vuosikymmentä läpi sormien, ei laiminlyönneistä ole tullut seurauksia viranomaisille.

Myös muiden kaupunkien vastaavat tyttöjä saalistavat muslimijengit ovat paljastuneet Sheffieldissä and Rochdalessa Rotherhamin tuomioiden jälkeen 2010. BBC:n mukaan miesjoukkioiden pidätyksiä on tehty yhteensä 11 kaupungissa, mukaanlukien Oldham, Rochdale and Derby.

Grooming- jengien joukkoraiskauksia motivoi uskonnollinen extremismi

Rotherhamin raiskauksista selvinnyt Emma Hill kertoo kuinka häntä raiskattiin ja kidutettiin alaikäisenä useita kertoja. Häntä kiduttaneet islamistipojat ja -miehet nimittelivät häntä valkoiseksi huoraksi hakatessaan häntä ja katsoivat, että häntä tulee rangaista koska hän ei ollut muslimi, neitsyt eikä pukeutunut muslimien tavoin.

Miehet halusivat ensisijaisesti alistaa ja nöyryyttää, saada tytön tottelemaan itseään. Hillin mukaan nöyryyttämisellä oli vallankäytöllisen motiivin lisäksi uskonnollinen motiivi.

Hill väittää, että uskonnollisella indoktrinaatiolla on iso osa nuorten miesten osallisuuteen grooming- jengien rikoksissa.

"Heitä indoktrinoidaan samoilla keinoilla kuin terroristeja: ensin tulee rakkauspommitus, emotionaalinen kieli (veli, toveri), lupaukset vauraudesta ja kuuluisuudesta. Sen jälkeen nöyryytys, syyllisyydellä ja häpeällä kontrollointi, aseellinen koulutus ja viha ja pelko ulkopuolisia kohtaan. Samaan aikaan näitä nuoria miehiä vaaditaan etsimään tyttöjä joukkoraiskattaviksi."

Hillin mukaan grooming- jengien rikollisuutta ylläpidetään uskonnollisella ääriajattelulla. Hillin mukaan tämä on tunnustettava virallisesti ja toimittava ekstremistisaarnaajia vastaan, opetettava uskonnollisia vastanarratiiveja ja opittava Prevent- ja Channel- terrorismintorjuntaohjelmista.

Suomen valtio kuitenkin sallii islamistisen vihapuheen ja myös rahoittaa ja tukee terroristijärjestöksi luokitellun Muslimiveljeskunnan projekteja ja yhteistyökumppaneita Suomessa. Samaan aikaan 200 uutta poliisia palkattiin valvomaan huolestuneiden kansalaisten nettikirjoituksia ja fb-tykkäyksiä.

Helsingin poliisilaitoksen vihapuheryhmän esimies, rikostarkastaja Jouni J. Niskanen sanoo, ettei ryhmässä ole esim. somalin tai arabian kielen taitoisia henkilöitä. Todellisuudessa siis vain suomenkielistä puhetta valvotaan.

Monet ihmiset sekoittavat uskontojen kritiikin rasismiin.

Suomen Sekulaarit Maahanmuuttajat fb-ryhmän perustaneen Anter Yaşan mukaan muslimiveljeskunnan mediavaikuttaminen toimii ja aivopesee tietämättömät länsimaalaiset tukemaan alistavia ja patriarkaalisia rakenteita ja polkemaan sekulaarien maahanmuuttajien ja maltillisten muslimien integraatiopyrkimyksiä.

Hänen mukaansa nk. suvaitsevaisto muodostaa esteen islamin reformille ja ekstremismin kitkemiselle.

Yaşa ihmettelee miksi YLE antaa mediahuomiota muslimiveljeskunnan jäsenille sen sijaan että antaisi äänen integroituneille ja liberaaleille maahanmuuttajille.
Hän muistuttaa, että Suomessa on paljon enemmän islamisteja kuin natseja ja ihmettelee, pitävätkö suomalaiset kaikkia muslimeja lapsiraiskaajina ja islamisteina kun kokevat näiden asioiden tuomitsemisen ongelmalliseksi ja joskus jopa rasismiksi.

Nur Warsamelle usko ei ole koskaan ollut ongelma, vaan islamintulkinta. Warsamen mielestä Saudi-Arabian wahhabistien kaltaiset ääritulkinnat saavat suurimman äänen ja painoarvon tulkitsemisessa. Vihamielisyys ja avoin väkivalta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan on hänestä suuri ongelma.

Atte Kalevan mukaan Suomessa valkopestään islamia ja ummistetaan silmät sen kielteisiltä piirteiltä.

Kaari Utrio kuvaa kirjoituksessaan Islamin häpeä islamistista sortoa:" Jos naisilla on sattunut olemaan joitakin oikeuksia, otetaan nekin pois. Kielletään ansaitseminen, koulutus ja terveydenhoito. Sillä tavalla naiset pysyvät niin sairaina ja heikkoina, etteivät jaksa edes huutaa.
Karkotetaan avustusjärjestöt, varastetaan avustuspaketit omaan käyttöön. Jos naiset eivät tottele, hakataan lisää. Kaikki tämä Koraanin nimessä.
Perheturva on silkkaa valhetta, kun isä hakkaa tyttärensä tai veli murhaa sisarensa sen vuoksi, että tällä on rakastaja".

Monien asiantuntijoiden mukaan maahanmuuttajien suorittamat joukkoraiskaukset ja grooming ovat uskonnollisen ekstremismin ruokkimia.

Grooming eli netissä alkava nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen valmistelu lisääntyy sitä mukaan kuin nuorten käyttämät digikanavatkin.
Grooming etenee usein niin, että ensin tekijä luo nuoreen luottamussuhteen ja manipuloi sen avulla nuorta ja houkuttelee tätä seksuaalisiin tekoihin.

Ekstremismi on poliittisten mielipiteiden tai asenteiden äärimmäistä jyrkkyyttä, ääriajattelua.

Väkivaltainen ekstremismi on ekstremismiä, jossa väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Kaikki terrorismi on väkivaltaista ekstremismiä mutta kaikki väkivaltainen ekstremismi ei ole terrorismia.

Islamistimaahanmuuttajien suomalaisiin teineihin kohdistamia joukkoraiskauksia voisi pitää etnisuskonnollisesti motivoituina ja tutkia rasistisina viharikoksina.

Seksuaalista väkivaltaa käytetään terrorismin taktiikkana ja koston, pelottelun ja rangaistuksen välineinä "pahoille länsimaille" ja arvottomina pidettyjä lapsia ja naisia välineinä nöyryyttää vihattuja kristittyjä/länsimaisia miehiä/yhteiskuntia.

Terrorismi määritellään usein poliittisesti motivoituna väkivaltana, joka kohdistuu ”sivullisiin”, ja jonka tarkoituksena on lietsoa pelkoa itse väkivallan kohdetta laajemmassa joukossa. Terrorismi uhkaa turvallisuuttamme, demokraattisten yhteiskuntiemme arvoja sekä Euroopan kansalaisten oikeuksia ja vapauksia.

Raiskattavia etsivät grooming-jengit eivät toimi pedofiiliverkostojen vaan terroristiryhmien tavoin. Siksi niitä tulisi myös torjua samoin kuin terrorismia.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tunnistaa-uskonnollinen-vakivalta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyttojen-silpomiseen-ei-uskalleta-puuttua-suomessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-suomessa-ei-ole-tehty-yhtaan-rikosilmoitusta-silpomisesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-pakkoavioliitot-yleistyvat-suomessakin-lainsaadanto-laahaa-perassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ruotsi-katsoo-lapsiavioliittoja-sormien-lapi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalasten-ikatestit-jatetaan-tekematta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-ei-puutu-turvapaikanhakijalasten-ongelmiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saksan-raiskaajamurhaaja-ja-lontoon-pommittajat-olivat-sijaislapsia

↧

Miten raiskauskulttuuria torjutaan?

December 8, 2018, 4:42 pm

≫ Next: Oppilaitaan ahdistellut opettaja tuomittiin

≪ Previous: Grooming ja joukkoraiskaukset ovat usein uskonnollisen ekstremismin motivoimaa

Raiskauskulttuuria ylläpidetään kieltämällä rikokset ja uhrit

Milla Jurvan mukaan raiskauskulttuurissa (rape culture) raiskauksia ei pidetä vakavina väkivaltarikoksina vaan korkeintaan ikävinä sattumuksina, joihin uhri on vähintään yhtä syyllinen kuin tekijäkin.

Raiskauskulttuurissa pahinta raiskauksessa ei ole itse teko vaan teon paljastuminen. Raiskauksia selitellään ja hyväksytään hiljaisesti, niitä piilotellaan ja niiden väkivaltaluonnetta väheksytään.

Raiskauskulttuuri perustuu ajatukselle, jonka mukaan raiskaaja ei voi itselleen mitään. Jos hän raiskaa, jonkun muun on vastattava hänen rikoksestaan.

Entä jos muihin rikoksiin suhtauduttaisiin samalla tavalla?
R-kioskin yrittäjä ei palkannut vartijaa ja on siksi itse syypää ryöstöön.
Vanhempiensa hakkaamaksi tullut lapsi kerjäsi nyrkkiä itkemällä liikaa.
Kotinsa tuhopoltossa menettäneen perheen olisi kannattanut asentaa valvontakamerat talon nurkille.

Oikeusvaltiossa ihmisiä ei voida käsitellä syyntakeettomina eläiminä. Siksi raiskauskulttuuriin on suhtauduttava vakavasti. Jokainen raiskausvitsi, jokainen lutka sai, mitä ansaitsi -kommentti ja jokainen raiskatun kärsimyksiä vähättelevä poliisi edistää ajattelutapaa, jossa uhri on itse vastuussa rikoksesta.

Jurva kertoo kuinka Steubenvillen pikkukaupungissa Ohiossa raiskattiin ja häpäistiin julkisesti 16-vuotias tyttö. Huolimatta kaupunkiyhteisön yrityksestä salailla tapahtunutta teini-ikäiset tekijät tuomittiin vankeuteen. CNN käytti koko tuomioreportaasinsa raiskaajien sentimentaaliseen säälimiseen. Yhtäkkiä Steubenvillen tragedian uhri ei enää ollutkaan järkyttävällä tavalla kaltoin kohdeltu teinityttö vaan kaksi lahjakasta, kaidalta tieltä eksynyttä jalkapalloilijapoikaa.

Rotherhamissa islamistien grooming- jengit raiskasivat yli 1500 tyttöä. Viranomaiset eivät uskaltaneet puuttua asiaan rasistileiman pelossa.

Raiskauskulttuurien torjumisen ensimmäinen ehto on sitoutuminen tosiasioihin ja väkivallan kieltämisen lopettaminen. Raiskauskulttuureja on ja niitä voidaan tunnistaa selvittämällä esim. rikosten määrää, oikeuskäytäntöjä tai uhrien kohtelua.

Raiskauskulttuuria ylläpidetään koko yhteisön tuella kuten Rotherhamin tapaus osoittaa. Yhteisön tuki tarvittiin myös Aki Lahdenmäen tapauksessa.

"Kun vasemmistolainen toimittaja jäi kiinni raiskauksista ja Journalisti-lehti kertoi sen olleen systemaattista, yhtäkkiä kukaan toimittaja tai vasemmistopoliitikko ei ollut ikinä tuntenutkaan koko jätkää. Omia suojellaan ihan samalla tavalla lestadiolaispiireissä kuin Kallion Rytmi-baarissa", Tuomas Enbuske kirjoittaa ja ihmettelee aiheellisesti miksi Naisasialiitto Unioni ei ole ottanut Twitter-tilillään, eikä missään muuallakaan, sanallakaan kantaa Oulun nuorten tyttöjen raiskauksiin.

Maahanmuuttajien korkeaa määrää raiskaustilastoissa on yritetty selittää sillä, että suomalaisnaisen on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Tämän teorian on tyrmännyt työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkiva Marja Vuento. Vuennon mukaan jotkut seksuaalirikosten uhrit ovat päinvastoin miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.

Lisäksi maahanmuuttajanaisilla on paljon korkeampi todennäköisyys joutua niin lähisuhdeväkivallan kuin raiskausrikosten uhreiksi ja olla ilmoittamatta siitä kuin suomalaisilla naisilla. On harvinaista, että avioliitossa tapahtuva raiskaus miellettäisiin rikokseksi.

Suomen turvakodeissa joka kolmas on maahanmuuttajataustainen, avo- ja asumisyksiköissä kaksi kolmesta.
Väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajia auttavien järjestöjen ja mukaan maahanmuuttajanaiseen kohdistuva väkivalta jää peruspalveluissa edelleen usein tunnistamatta. Maahanmuuttajanaisten usein heikko palvelujärjestelmän ja omien oikeuksien tuntemus viivästyttää avun hakemista. Paperittomien ja rekisteröitymättömien naisten kohdalla kynnys avunhakemiseen voi olla vielä suurempi.
Piilorikollisuudesta iso osa voi olla maahanmuuttajamiesten tekemää ja heidän seksuaalirikoksensa jäädä usein piilorikollisuudeksi.

Raiskauskulttuuria torjutaan suojelemalla yhteisön kaikkein haavoittuvimpia jäseniä seksuaaliväkivallalta. EU:n parlamentissa tehdyn Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasiain-valiokunnan mukaan Euroopassa lähes 80 % vammaisista naisista on väkivallan uhreja ja vammaisten naisten seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisen riski on neljä kertaa suurempi kuin muiden naisten. CEDAW on arvostellut Suomea siitä, ettei maan hallitus koordinoi ja valvo toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Raiskausrikoksiin syyllistyvien suuri osuus on maahanmuuttajien rikollisuuden selkeä erityispiirre kantaväestön rikollisuuteen verrattuna eikä tätä voi osoittaa valeuutiseksi, jolta korkea sivistystaso suojaa.
Suosittu hokema siitä, että korkea sivistystaso suojaa suomalaisia valeuutisilta ei pidä paikkaansa.
Korkea koulutus päinvastoin altistaa näennäistieteellisen argumentaation ja whataboutismin hyväksymiseen.

Maria Asunta huomauttaa, että " suuri ongelma on sekin, ettei kansalainen ole kertojana riittävän uskottava. Toimittajia tuntuu riivaavan viranomais- ja asiantuntijauskovaisuus. Tästä seuraa se, että ajassa olevia epäkohtia kuten raakoja ihmisoikeusloukkauksia ei suostuta tunnistamaan, ellei joku ole tehnyt aiheesta väitöskirjaa".

Johanna Hurtig muistuttaa, että seksuaalirikostapauksissa totuutta edustaa usein se, joka on ympäristön silmissä uskottavampi.

Kokemuksena kamppailu totuudesta voi muodostua väkivallan uhrille varsinaista väkivaltaa raskaammaksi. Totuuskamppailu on monien kokemuksissa ollut myös väkivaltakokemusta vaikeammin tunnistettava ja ratkaistava asia.

Koska paljastuminen herättää seksuaalirikollisessa negatiivisia tunteita, leimautumista, sosiaalista asemoitumista ja mahdollisia juridisia seuraamuksia ratkaisuna on usein olla hyväksymättä uhrin kokemuksia todeksi tai puhumista oikeuttaviksi ja seuraamuksia, joita prosessi tuottaa. Rasismin estämisen nimissä rikoksia luokitellaan helposti "yksittäistapauksiksi".

Toisinaan raiskauskulttuuria ylläpitäviin asenteisiin syyllistyvät myös toimittajat ja tutkijat.

" Miksi ihmeessä tämä ”rakenteiden” logiikkaa katkeaa, kun aletaan puhua esimeriksi islamilaisesta kulttuurista tulevista miehistä? Miksei siellä voi olla samanlaisia naisia syrjiviä rakenteita kuin valkoisilla eurooppalaisilla miehillä?" Enbuske kysyy aiheellisesti.

Raiskauskulttuuria torjutaan torjumalla uhrien syyllistäminen ja vaientaminen

Rasmus- ryhmässä Oulun tapaukseen esitetty kommentti "Ehkä lapsi halusi itse" / "ehkä lapsi oli meikannut vahvasti" on ala-arvoinen ja ärsytti kanssakeskustelijoitakin. Juuri tällaisilla argumenteilla Rotherhamin raiskaajat oikeuttivat omaa toimintaansa.

Raiskaus on lapsen kehityksen kannalta hyvin vahingollinen ja vaarallinen teko, eikä lapsen aloitteellisuuden tai ominaisuuksien pidä vaikuttaa rangaistukseen lainkaan. Vastuu on aina aikuisen.

Kyvyttömyys tunnistaa ja tunnustaa seksuaalista väkivaltaa terrorin ja vallankäytön välineeksi ja viharikokseksi ylläpitää raiskauskulttuuria.

On loogisesti kestämätöntä, jos vihattuun ja alempiarvoiseksi katsottuun ryhmään kuuluvien ihmisten esim. lasten , naisten tai tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien uskonnollisen ääriajattelun motivoima raiskaaminen ei ole viharikos, mutta siitä puhuminen on.

Palvelujärjestelmä ei aina tunnista eikä puutu kaltoinkohteluun, jos uhri, tekijä ja/ tai kaltoinkohtelu poikkeaa asiantuntijan ennaltamäärittelemistä ja hyväksymistä kategorioista.

Uhri on kuitenkin ihan yhtä raiskattu, oli hänen raiskaajansa sitten köyhä tai rikas, maahanmuuttaja tai kantasuomalainen, isä tai sijaisisä.

Seksuaalirikostuomioihin vaikuttaa uhrin ikä, etnisyys, status, päihtymys, pukeutuminen ja toimintakyky, rikospaikka ja -hetki, tekotapa, rikollisen aiemmat rikokset, ikä, etnisyys, päihtymys ja status, uhrin ja rikollisen suhde ja käytös ennen, aikana ja jälkeen rikoksen sekä tuomion langettavan aikakauden, paikan, kulttuurin, oikeusjärjestelmän ja viranomaisten ominaisuudet.

Se, ettei raiskausrikoksen kulku vastaa viranomaisen omaksumaa ennakkokäsitystä voi herättää viranomaisessa epäuskon lisäksi raivoa, valehtelusyytöksiä ja vaientamisen- ja rankaisunhalua kertojaa kohtaan.

Anna Dorn ja Laurie Penny väittävät, että kyvyttömyytemme opettaa niin miehiä kuin naisia ymmärtämään mitä on suostumuksellinen seksi ja perinteinen myyttejä ja mysteerejä avoimuuden ja rehellisyyden kustannuksella korostava heteroseksuaalinen deittauskulttuuri hämärtää sallitun flirttailun ja epäsopivan ahdistelun ja yhdynnän ja raiskauksen rajoja. Lisäksi oikeusjärjestelmämme usein uhriuttaa rikosten uhrit uudelleen ja ymmärtää raiskausrikoksiksi vain tapaukset, joissa on uhri on valkoinen ja tekijä musta/ei-valkoinen.

Kaikki seksuaalirikokset on otettava vakavasti, ja niihin on puututtava- mutta ei tekijän taustasta riippumatta vaan tausta huomioiden. Pedofiiliraiskaaja toimii eri tavalla kuin ekstremistiraiskaaja, sooloraiskaaja eri tavalla kuin joukkoraiskaaja, deittiraiskaaja eri tavalla kuin puskaraiskaaja. Tarja Halosen ehdotus perheiden jälleenyhdistämisen lisäämisesta maahanmuuttajien seksuaalirikosten ratkaisijana ei auta, jos perheissä valvotaan vaan naisia ja tyttöjä.

Seksuaalirikosten piirteiden tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi ongelman muodostaa lynkkausmieliala. Väärät syytökset ja leimatuksi tuleminen ruokkivat itsensätoteuttavia profetioita.

"Laki ei tunne kollektiivista syyllisyyttä, jossa joidenkin ihmisten tekojen mukaan tuomittaisiin kokonainen kansanryhmä. Raiskauksilla mässäileviä poliitikkoja ei kiinnosta mikään muu kuin oman agendan julistaminen. Se agenda on tunnetusti syyllisten lisäksi myös syyttömien tuomitseminen, jos he sattuvat edustamaan väärää kansallisuutta, väriä tai uskontoa ". Saku Tuominen muistuttaa.

Tuomas Enbusken mukaan "ihminen on aina syyllinen vain omiin tekoihinsa, ei minkään viiteryhmänsä.
Tämä pitäisi jokaisen muistaa. Siis samalla tavalla rasistiääliöiden kuin feministiääliöiden. Kun maahanmuuttaja ei ole syyllinen kaikkien maahanmuuttajien rikoksiin, niin samalla tavalla yksikään valkoinen eurooppalainen mies ei ole syyllinen toisten valkoisten eurooppalaisten miesten rikoksiin. Kollektiivisen syyllisyyden ajatus on kaiken pahan alku".

Maanmiehiä ei voi vastuuttaa osallisuudesta rikoksiin, lahkotovereita voi. Uskonnollisen ääriajattelun motivoimalle raiskauskulttuurille on tarvittu myös ideologia, ideologiaan indoktrinoija, suunnittelija, kouluttaja, apulaisia, resursoijia, oikeuttajia ja niitä lahkojäseniä, jotka kääntävät katseensa muualle.

Seksuaalirikokset mahdollistuvat juuri kollektiivin tuella. Myös hyssyttely ja katseen pois kääntäminen ovat seksuaalirikollisuutta mahdollistavia tekoja, raiskauskulttuuria.

Whataboutismi ylläpitää raiskauskulttuuria ja estää "vääriä" uhreja saamasta apua ja oikeutta

Whataboutismi on ilmiö, jossa vaikkapa natsi-Saksan toimia puolustetaan sillä, että kyllähän se Neuvostoliittokin , maahanmuuttajien joukkoraiskauksia sillä, että suomalaisetkin raiskaavat tai Euroopan välinpitämättömyyttä ilmastonmuutoksesta kaukoidän hiilivoimaloilla, Kiinan myrkkyjoilla ja Intian avoviemäreillä.

Keskustelu whataboutistin kanssa johtaa siihen, että löydät itsesi keskustelemasta jostain muusta kuin alkuperäisestä aiheesta.

Feministit ovat pitkään väittäneet, että miehiä sosiaalistetaan raiskauskulttuuriin ja että harjoittamamme vallan ja väkivallan erotisointi ja hegemonisen maskuliinisuuden ihannointi tuottaa raiskauksiksi eskaloituvaa vallan väärinkäyttöä.

Feminismiä kritisoivien naisten mukaan väite, että meillä (Suomessa) olisi raiskauskulttuuri, joka hyväksyy raiskauksen ja seksuaalisen häirinnän, ja jopa suosii sitä on raivostuttava ja häpeällinen väite. Heidän mukaansa Suomessa ja muissa länsimaissa raiskaus on vakava rikos ja juuri kantasuomalaiset miehet ovat kaiken aikaa olleet mukana vaatimassa kovempia rangaistuksia raiskauksista.

Whataboutismia ovat joutuneet kohtaamaan niin maahanmuuttajien seksuaalirikollisuudesta kirjoittanut Hege Storhaug kuin lestadiolaisyhteisöjen seksuaaliväkivaltaa tutkinut Johanna Hurtig.

Tutkimukset ovat paljastaneet lestadiolaisyhteisöjen väkivaltaa vastaavaa hyväksikäyttöä maailmanlaajuisesti katolisen kirkon piirissä Amerikan lisäksi Euroopassa, Australiassa, Aasiassa ja Afrikassa.

Whataboutismiksi voidaan luokitella esim. vastaaminen Hurtigille, että katoliset papit eivät tee seksuaalirikoksia lapsia kohtaan enempää kuin muut miesryhmät esim. opettajat tai argumentoimalla, että islamistifundamentalistien seksuaaliväkivalta on paljon kristillisfundamentalistien väkivaltaa hyväksytympää / yleisempää tai että perheistä valvomattomaan sijaishuoltoon lapsia siirtävä lastensuojelu itse täyttää raiskauskulttuurin tunnusmerkistön oikeuttaessaan ja vähätellessään omaa sijaishuollossa esiintyvää seksuaaliväkivaltaansa, joka on paljon perheissä esiintyvää yleisempää.

Whataboutismin sijaan asiallista olisi yrittää puuttua yhtälailla kaikkien kohtaamaan seksuaaliväkivaltaan.

Valvonnan, sanktioiden ja valitusreittien puuttuminen suljetuista yhteisöistä ylläpitää raiskauskulttuuria

Suuri osa Rotherhamin uhreista oli sijoitettuja lapsia ja nuoria. Katolisissa koulukodeissa ja lastensuojelulaitoksissa esiintyi paljon seksuaaliväkivaltaa.

Seksuaalinen väkivalta lastensuojelulaitoksissa on niin iso ongelma, että YK ei suosita pienten lasten laitossijoituksia enää lainkaan ( YK, World Report on Violence, 2006).

Lukuisia sijoitettuihin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia yhdistää se, että yhteisö yleensä tiesi niistä, muttei puuttunut asiaan. Jopa sosiaalityöntekijät ja terapeutit, joille lapset kertoivat rikoksista hyssyttelivät asiaa.

Suomalaisissa sijaishuoltotoimijoiden seksuaalirikostuomioissa ja niiden uutisoinneissa huomiota herättävät alhaisten/ olemattomien rangaistusten lisäksi se, että pakotetut yhdynnät eivät välttämättä tule tuomituiksi raiskauksina vaan hyväksikäyttönä.

Lisäksi oikeus katsoo ikäänkuin lieventäväksi asianhaaraksi sen, että uhreiksi joutuneet sijoitetut kertoivat tapahtumista ensimmäisen kerran vasta useita vuosia myöhemmin.

Niin kauan kun sijoitettuja rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta, uhrien haluttomuus tai viivyttely kertoa ei pitäisi olla tuomion lievennyksen peruste.

Outoa on myös, ettei sijaishuollon tuomittujen työntekijöiden nimiä tai sijaishuoltopaikkoja mainita, vaikka uhreja saattaa olla enemmänkin.

Edes väkivaltarikostuomio ei ole vienyt perhekotien toimilupia eivätkä rikoksista ole välttämättä tienneet uhrien lisäksi kuin paikkakuntalaiset. Eikö olisi vähintään kohtuullista joko ilmoittaa rikollisen/ sijaishuoltopaikan nimi julkisesti tai ottaa yksityisesti yhteyttä kaikkiin tuomitun sijaishuoltopaikassa olleisiin lapsiin muiden mahdollisten rikostapausten kartoittamiseksi?

Seuran mukaan noin 40 prosenttia lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista päästettiin vapaalle jalalle. Heistä useimmille määrättiin yhdyskuntapalvelua, mutta kolmasosa välttyi siltäkin.

Raiskauskulttuuria torjutaan torjumalla korruptiota

Raiskauskulttuuria torjutaan myös estämällä viranomais- ja oikeusjärjestelmien korruptiota (latinan sanasta corrumpere 'turmelus, pahaan vietteleminen'). Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä.
Korruptio oikeuslaitoksessa on ongelma monissa maailman maissa, ja se vaarantaa usein ihmisten perusoikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin.

Myös Ruotsissa ja Suomessa tytöt kärsivät samanlaisista asenteista kohtaamaansa väkivaltaan kuin Rotherhamin uhrit, joista monet olivat lastensuojelun sijoittamia.

Sijoitettuja tyttöjä, erityisesti sijaishuoltopaikoista karkailevia tai sijaishuollon aikana hyväksikäytettyjä tyttöjä kohdellaan sosiaalipalvelujärjestelmässä edelleen irtolaislain eetoksen mukaisesti.
Lagarien lastenkodista selvinnyt kertoo, kuinka lapsia kuljetettiin pois Lagariestä tapaamisiin, joissa he joutuivat lastenkodin johtajan tuttavien ja järjestön jäsenten hyväksikäyttämiksi ja raiskaamiksi.

Lapset oppivat, että johtajaparilla oli diplomaattinen koskemattomuus suhteessa viranomaisiin.
Heidän viestejään lastenkodin karmeista oloista ei haluttu kuulla.

Kerran yksi raiskatuista lapsista vietiin laulamaan seurakunnalle. Tyttö huusi mikrofoniin lastenkodin johtajan satuttavan lapsia. Seurakuntalaiset eivät reagoineet hätähuutoon mitenkään, johtaja vain haki lapsen pois lavalta eikä tapahtuneesta puhuttu seurakunnassa.

Kun lapset karkasivat laitoksesta, poliisit toivat heidät takaisin eivätkä suostuneet kuulemaan tai uskomaan heitä.

Lagariessa raiskattu Angela kertoo, kuinka hän täytti kerran "luottamukselliseksi" vakuutetun kyselyn lastenkodin oloista. Kyselyn tiedot vuodettiin eteenpäin ja johtajapari pahoinpiteli Angelan rangaistukseksi " valheiden kertomisesta".

Dozierin selvitysprojekti, jota johtaa USF:n rikostutkija-antropologi Erin Kimmerle aloitettiin vuonna 2008 kun entiset asukkaat puhuivat julkisesti laitoksessa kokemastaan kidutuksesta, raiskauksista ja kadonneista luokkatovereistaan.

Kimmerle kiinnostui, kun viranomaiset olivat lopettaneet entisten koulukotilaisten vaatiman tutkimuksen ilmoittamalla, ettei henkilökunnan väkivaltaisuuksista ollut näyttöä eivätkä merkitsemättömiin hautoihin peitellyt lapset enää olleet tunnistettavissa.

Riskiryhmäläisten varoittelu ei ole riskitöntä

Riskiryhmäläisten varoittelu ja valistus sisältää monia riskitekijöitä, olivatpa kyseessä sitten uhrit tai tekijät.

Raiskausten potentiaalien uhrien varoittelu voi syyllistää uhreja ja siirtää vastuun rikoksesta tekijöiltä uhreille. Lisäksi se on tehotonta, jos/ kun raiskaajien asenteita ja käytöstä ei pyritä muuttamaan.

Raiskausten uhritkin ovat eri mieltä siitä mitä pitäisi tehdä raiskausten ja raiskauskulttuurin torjumiseksi.

Kulttuureissa, joissa lapsilla ja naisille ei ole täysiä ihmisoikeuksia ja raiskausrikoksista syyllistetään uhreja, uhrit eivät voi tehdä paljoakaan muuta kuin yrittää selviytyä ja päästä pois.

Vauraassa lännessä uhrit voivat toimia toisten uhrien hyväksi. Esimerkiksi Tori Amos, Jane Fonda, Lady Gaga, Ashley Judd, Fiona Apple, Fran Descher, Anne Heche, Teri Hatcher, Kelly McGillis, Mo'Nique, Oprah Winfrey ja Queen Latifah ovat kertoneet julkisesti raiskauksistaan, antaneet niistä haastatteluja, perustaneet kampanjoita ja säätiöitä uhrien auttamiseksi ja kertoneet raiskauksen traumatisoivuudesta taiteessaan esim. sävellyksissään.

Madonna on kommentoinut omaa raiskaustaan "arvokkaana elämän oppituntina siitä, ettei kaikkiin voi luottaa" ja Pretenders- yhtyeen Chrissie Hynde on haastanut naisia ottamaan enemmän vastuuta itsetuhoisesta käytöksestä ja naivista luottamuksesta misogyniaansa manifestoiviin miehiin.

A. Ayres Boswellin ja Joan Z. Spaden artikkelin Fratenities and Collegiate Rape Culture. Why Are Some Fraternities More Dangerous Places for Women? mukaan kohonnut riski joutua raiskatuksi juontuu sosiaalisiin tilanteisiin, joissa nainen on uskaltanut tulla miehiseksi ymmärrettyyn tilaan tai sosiaaliseen tilanteeseen.

Miesten alueeksi ymmärrettyjä tiloja ja tilanteita voi kulttuurista riippuen olla pelkkä julkisessa tilassa oleminen, ääneen puhuminen, päihtymys tai työssäkäynti.

Uhria syyllistämällä tai raiskauksia vähättelemällä raiskaaja on pitänyt yllä koko suvun, heimon ja isänmaan puolesta sukupuolijärjestystä osoittamalla väkivallalla naiselle tämän paikan, jos nainen on uskaltanut käyttäytyä kuin mies.

Saman tutkimuksen mukaan tilat ja tilanteet, joissa sukupuoliero ei ollut yhtä hierarkkinen , sukupuolten välillä oli luontaista kanssakäymistä ja miehet ja naiset eivät eläneet omissa suljetuissa tiloissaan, oli pienempi riski joutua raiskatuksi kun ylitti sukupuolittuneen sosiaalisen tilan ja tilanteen.

Jiri Nieminen kysyy onko "ennalta estävä tieto" ja "riskitekijöiden esilletuominen" todella parantanut tilannetta vai mikä nuorten naisten vuosisataisen varoittelun todellinen funktio on ollut vallitsevan sukupuolijärjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä?

Onko tarkoitus, että naiset väkivallan uhalla sisäistäisivät pelon ja alkaisivat rajoittamaan käyttäytymistään omaehtoisesti, tietäisivät paikkansa; olisivat isiensä, veljiensä ja aviomiestensä nöyriä palvelijoita?

Niemisen mukaan moderni vallankäyttö perustuu pelotevaikutukseen ja tämä on syy sille, miksi tyydytään varoittelemaan nuoria naisia raiskatuksi tulemisesta eikä esimerkiksi opeteta naisille itsepuolustusta.

Raiskauskulttuurin torjuminen pähkinänkuoressa

1. Raiskauskulttuuri murretaan määrittämällä raiskaus suostumusperusteisesti ja korottamalla raiskausten minimirangaistuksia. Maksimirangaistusten korottaminen ei auta, sillä niitä ei käytetä koskaan.

2. Raiskauskulttuuria torjutaan kitkemällä sitä ylläpitävää kieltämistä, naisvihaa, uhrien syyllistämistä ja whataboutismia. Sitä ei voida kitkeä, ellei tunneta rikosten, rikollisten ja niitä tukevien käytäntöjen ja yhteisöjen dynamiikkaa. Seksuaalirikoksista tulee kerätä tutkimus- ja tilastotietoa ja tieto pitää julkaista. Raiskaus- ja joukkoraiskausrikosten luonne vallankäyttönä ja viharikoksina ja uskonnollisen ekstremismin rooli seksuaalirikosten lisääntymisessä tulee tunnistaa ja tunnustaa.

3. Seksuaaliväkivallan hyväksyvät tai siihen yllyttävät uskonnolliset yhdyskunnat tulee lakkauttaa.

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kotipaikan alioikeus voi opetus- ja kulttuuriministeriön, virallisen syyttäjän tai yhdyskunnan jäsenen kanteesta julistaa yhdyskunnan lakkautetuksi. Tämä tapahtuu, jos yhdyskunta toimii olennaisesti vastoin lakia tai yhdyskuntajärjestyksessä määrättyä tarkoitustaan.

Tuomas Kurttila muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa uskonnollisia yhdyskuntia kunnioittamaan lapsen oikeuksia. Tämä koskee kaikkien uskontojen yhdyskuntia esim. buddhalaisia, islamilaisia ja kristittyjä.

Suomessa toimii noin 1000 uskonyhteisöä, joista rekisteröityjä on satoja. Uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröinti on helppoa. Vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa ei valvota yhdyskunnan rekisteröitymisen jälkeen.
Jos yleinen etu ei vaadi yhdyskunnan lakkauttamista, voidaan yhdyskunnalle lakkauttamisen sijasta antaa varoitus.

4. Uskontokuntien valvontaan tulee luoda valtiollinen valvontarakenne ja -virat. Jos uskontoihin liittyvät asiat olisi keskitetty samaan paikkaan, esim. uskontovaltuutetun toimistoon, olisi epäkohtiin tarvittaessa helppo puuttua. Tällä hetkellä tilanne on se, ettei kukaan ota kokonaisvastuuta uskonnollisista asioista, myöskään raiskausrikoksia ruokkivasta ekstremismistä.

5. Valtion ja kuntien virkojen, rahoituksen ja vuokratilojen poistaminen seksuaalirikossäädöksiä loukkaavilta, loukkaamiseen yllyttäviltä tai rikollisia suojelevilta yhteisöiltä ja uskontokunnilta.

6. Uskonnollisen, raiskauksiin yllyttävän ekstremismin torjuminen esim. kotouttamisessa, koulutuksessa ja uskonnonharjoittamisessa. Imaamin, papin, perhehoitajan tai uskonnonopettajan viran harjoittamisoikeudet tulee myöntää vain YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja suomalaista rikoslainsäädäntöä kunnioittaville. Väkivaltaan lapsia ja naisia kohtaan yllyttävien saarnaajien maahantulo, esiintyminen ja saarnojen levittäminen tulee estää.

7. Kovemmat tuomiot ja korvausvelvoitteet ja nopeutettu tuomioistuinkäsittely ihmiskauppiaille ja kotoperäisille raiskaajille. Ulkomaalaisten raiskaustapauksissa turvapaikkaoikeuden peruminen, maastapoistaminen ja maahantulon ehkäisy on parempi keino kuin rikostuomioiden koventaminen, sillä suomalainen hotellia vastaava vankila ei toimi pelotteena.

8. Erillisen valvontaelimen perustaminen internetissä leviävän alaikäisten kalastelun ja raiskauksiin yllyttävän propagandan torjumiseksi sekä uhrien häpäisyn esim. raiskattujen kuvien ja videoiden levittämisen ja niillä kiristämisen estämiseksi.
Tähän tehtävään voisi kouluttaa mm. kokemusasiantuntijoita ja sekulaareja, kielitaitoisia maahanmuuttajia. Nykyisten vihapuhepoliisien irroittaminen tehtävään on riittämätön toimenpide, sillä he eivät kielitaidon puutteen vuoksi kykene valvomaan kuin suomenkielisiä sivustoja.

9. Toimivat, matalan kynnykset hoitopalvelut raiskausten uhreille ja pakollinen koulutus seksuaaliväkivallasta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, opettajille, oikeus- ja valvontaviranomaisille ja poliiseille.

10. Julkinen, valvontaviranomaisten huomautukset ja tuomioistuinten tuomiot sisältävä rekisteri laitoksista ( esim. lastensuojelu) ja uskontokunnista saatuine avustuksineen ja avustusten ja muun rahoituksen kytkeminen toiminnan lainalaisuuteen. Tehokkaampi taustojen tarkastus lasten ja nuorten kanssa työskenteleville- myös vapaaehtoisille.

11. Riskiryhmään kuuluvien, heidän vanhempiensa ja yhteisöjensä varoittaminen ja valistaminen vaikkapa tämän videon : https://www.youtube.com/watch?v=cT4gym83QJc
tai näiden yksinkertaisten ohjeiden avulla:
a) Jos joku on humalassa - älä raiskaa häntä.
b) Jos näet jonkun kävelevän yksin kadulla, jätä hänet rauhaan.
c) Kanna mukanasi turvapilliä. Jos huomaat, että olet aikeissa raiskata jonkun, puhalla pilliin, kunnes joku tulee estämään sinua.

Vastikään hyväksytty GCM eli siirtolaissopimus ( joka ajettiin läpi ilman käsittelyä eduskunnan täysistunnossa) tulee estämään ja hankaloittamaan ehdotettuja toimenpiteitä. Sen merkittävin sisältö liittyy siihen, että se esittää niille kehitysmaista saapuville ihmisille, jotka eivät saa kansainvälistä suojelua, samoja oikeuksia kuin suojeluaseman saaneilla on.
Tuomioistuimet todennäköisesti alkavat käyttää sitä ohjenuoranaan maahanmuuttoa koskevien ratkaisujen tekemisessä.
Kaikki rajojemme yli saapuvat halutaan nähdä ”yhtä tärkeinä”, riippumatta siitä, mitä turvapaikkaselvityksestä ilmenee. Kielteisellä turvapaikkapäätöksellä ei tässä ajatuksessa ole mitään merkitystä, Riikka Purra korostaa.

YK:n siirtolaissopimuksen mukaan viranomaisten pitää myös ohjata mediaa ja toimittajia ”oikeanlaiseen” raportointiin ja journalismiin. Norjan toimittajaliiton Reidun K. Nybøn, Fox News ja Express pitävät siirtolaissopimusta sananvapauden ja vapaan lehdistön vastaisena.

Islamilaiset maat ovat ottaneet valtaansa myös Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomission, joka joutui kieltämään sharia-lain arvostelun ja islamilaisten maiden ihmisoikeustilanteen moittimisen. Päätöstä käytetään sensuurin välineenä estämään ihmisoikeusrikosten arvostelu. Islamilaisilla kehitysmailla on YK:ssa niin paljon valtaa, että ne saivat muun muassa homoseksuaalisuuden poistetuksi syrjintäsuojan piiristä vuoden 2010 marraskuussa, kirjoittaa etiikan tohtori Jukka Hankamäki.

Syrjintäsuojan puuttuminen vaikuttaa haitallisesti runsaasti seksuaalista väkivaltaa kohtaaviin lesboihin, joita raiskataan " normaaleiksi" mm. Venäjällä ja Etelä- Afrikassa.

Kulttuuri, joka opettaa että nainen on vähempiarvoinen kuin mies eikä häntä tarvitse kunnioittaa on raiskauskulttuuri. Samoin kulttuuri, jossa sijoitettu lapsi tulkitaan laitostyöntekijöiden tai sijaisvanhempien hyödykkeeksi ja leluksi.

Sosiaalityön huolenpitotehtävä edellyttää tunnistamaan ja lopettamaan myös islamistien ja muiden maahanmuuttajien tyttöihin ja naisiin kohdistaman väkivallan. Se edellyttää puuttumaan kollegoiksi miellettyjen ammattilaisten rikoksiin lastensuojelun sijaishuollossa.

Sosiaalityön tutkijoiden tulee huomata, että valvomattomat, suljetut laitokset muodostavat aina riskin seksuaaliväkivallalle ja että etniset yhteisöt voivat toimia paitsi kollektiivisen itseilmaisun muotoina ja kulttuurisen identiteetin suojapuskurina myös väkivallan lähteinä.

Tyttöjen sananvapautta ja perusoikeuksia ei pidä uhrata siksi, että työntekijät pelkäävät rasistileimaa. Sijoitettujen ihmisoikeuksia ei pidä uhrata kollegiaalisen lojaalisuuden alttarille.

Jokainen voi torjua raiskauskulttuuria madaltamalla puhumisen ja puuttumisen kynnystä, puuttumalla rikosten ja uhrien vähättelyyn arjessaan ja sosiaalisissa verkostoissaan , osallistumalla seksuaaliväkivaltaa vastustaviin kampanjoihin ja rahoittamalla uhrien kuntoutushankkeita.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomessa-ei-ole-ennaltaehkaisty-lapsiin-kohdistuvia-seksuaalirikoksia-serie-aloittanut-pioneerityon
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/saksassa-paljastui-lahes-100-000-jasenen-pedofiilirinki
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/hyvaksikaytto-merimiesyhdistyksen-lastenkodissa-jatkui-vuosikymmenia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanottolausuntoja-antanut-lastenpsykiatri-tuomittiin-lapsipornosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojeluguru-vankilaan-alaikaisen-hyvaksikaytosta
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oxfam-ja-pelastakaa-lapset-tyontekijat-syytteessa-avustettavien-seksuaalisesta-hyvaksikaytosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ainakin-55-lasta-murhattiin-floridan-koulukodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/australian-valtion-koulukoti-pojille-oli-pedofiilien-paratiisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/anders-breivik-ja-vakivallan-anatomia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisisa-hyvaksikaytti-kahta-10-vuotiasta-lasta-tukiperhekayntien-aikana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kolme-eri-miesta-hyvaksikaytti-lastenkotilasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisisa-ja-veli-tuomittiin-ehdolliseen-alle-10-vuotiaan-hyvaksikaytosta-keski-suomen-karajaoikeudelle-jalleen-risuja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-estavat-sijaisperheidensa-rikostutkinnat
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsinki-rahoitti-ihmiskauppa-ja-seksirikoksista-epailtya-joogalahkoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ihmiskaupan-uhri-oli-lastensuojelun-asiakas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorisokoti-puro-torkean-hyvaksikayton-lisaksi-viikottaisia-uhkauksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
https://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/noitaroviot-roihuavat-edelleen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita

↧

Oppilaitaan ahdistellut opettaja tuomittiin

December 13, 2018, 6:18 pm

≫ Next: Mikä on Lapsioikeusjuristit ry?

≪ Previous: Miten raiskauskulttuuria torjutaan?

Selvisi ehdollisella

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään ratkaisun jutussa, jossa helsinkiläisen koulun miesopettajaa syytetään useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, kertoo YLE.

Opettaja tuomittiin vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen yhdeksästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Lisäksi opettaja tuomittiin maksamaan 1 500 euroa korvauksia kärsimyksestä yhdelle asianomistajalle ja neljälle muulle 1 200 euroa kullekin.

Oikeuden mukaan rikokset liittyvät tapahtumiin vuosina 2013–2017 .

43-vuotias miesopettaja kiisti syytteet oikeudessa. Hänen mukaansa oppilaiden koskettamisessa on ollut kyse hieronnasta tai muusta auttamisesta ilman seksuaalista tarkoitusta.

Opettaja oli oikeuden mukaan lähettänyt nuorille pojille homoseksuaalisia kuvia ja viestejä. Hän oli saanut kirjallisen varoituksen jo vuonna 2014, mutta oli siitä huolimatta viestitellyt oppilaiden kanssa sopimattomalla tavalla. Lisäksi hän oli kosketellut oppilaita luokassa.

Viestejä opettaja selitti esimerkiksi niin, että oppilas oli aloittanut seksistä ja homoseksuaalisuudesta kysymisen. Sen opettaja myöntää, ettei kaikki viestittely ollut jälkikäteen arvioiden fiksua.

Koulu teki rikosilmoituksen opettajasta vuoden 2017 alkupuolella.

Hyväksikäytöistä epäilty opettaja on Svenska Ylen tietojen mukaan ollut poissa opetustyöstä viime vuoden huhtikuusta lähtien, jolloin poliisi alkoi tutkia rikosepäilyjä.

Saman koulun rehtoria vastaan on nostettu virkarikossyyte, jota käsitellään tammikuussa. Rehtorin tapauksessa kyse on siitä, tiesikö hän opettajan toiminnasta ja toimiko hän tämän esimiehenä asianmukaisesti.

Kouluterveyskyselyn (2017) ja MOT:n selvityksen mukaan oppilaat kokevat suomalaisissa kouluissa yllättävän paljon seksuaalista häirintää.

Opettajat tuomiolla seksuaalirikoksistaan

Kansalaiset muistavat viime vuosilta lukuisia opettajien tekemiä seksuaalirikoksia. Monia rikoksia yhdistää se, että oppilaita ei uskottu ja opettajat saivat toimia viroissaan rikoksista huolimatta.

Mira Luotia ja Lola Odusogaa ahdistellut Luostarivuoren musiikinopettaja sai toimia opettajana vuosikaudet, jopa ahdistelun paljastuttua.

Kallion ilmaisutaidon lukion opettaja piinasi tyttöjä läpi 2000-luvun.

Maineikkaassa tanssikoulu StepUpissa aina viime vuoteen asti opettanut miesopettaja on lähennellyt oppilaitaan vuosien ajan 2010-luvulla, kertovat koulun entiset oppilaat STT:lle ja Ylelle.

Vantaalla oppilaitaan hyväksikäyttänyt naisopettaja on tuomittu korkeimmassa oikeudessa (KKO) neljän vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Opettaja menetti myös virkansa.

Ratsastuksenopettaja sai Espoon käräjäoikeudessa kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ehdottoman tuomion kolmeen alaikäiseen henkilöön kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Aalto-yliopiston luennoitsijana toiminut mies tuomittiin käräjäoikeudessa muun muassa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja viiden kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Aalto- yliopisto erotti miehen uhkauksien vuoksi vuodeksi, mutta hiljattain mies on saanut opinto-oikeutensa takaisin. Wihurin rahasto ja Suomen kulttuurirahasto ovat myöntäneet miehen väitöskirjaa varten apurahaa yhteensä 46 000 euroa.

Helsingin hovioikeus tuomitsi Riihimäellä opettajana toimineen miehen kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies tuomittiin menettämään sotilasarvonsa ja määrättiin viralta pantavaksi.

Kärjäoikeus tuomitsi Ylöjärven alakoulun opettajan puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen 23 tytön koskettelusta. Mies sai myös yhdyskuntapalvelua ja hänet tuomittiin maksamaan uhreille korvauksia.

Useissa Uudenmaan kunnissa opettajana työskennellyt mies on tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Melontaopettaja raiskasi oppilaansa törkeästi ja tanssinopettaja tuomittiin ehdottomaan vankeuteen kuudesta raiskauksesta, kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhdestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmesta pahoinpitelystä ja uhkailusta.

Opettajien seksuaalirikollisuudesta on hyvin vähän tutkimustietoa ja se tulee enimmäkseen Yhdysvalloista.

Pohjois- Carolinassa seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskausta vähäisemmissä seksuaalirikoksissa 91% opettajien opetusluvista peruutettiin virallisesti ja 9% vapaaehtoisesti.
Lupansa menettäneistä koulun työntekijöistä suurin osa oli valmentajia (23%) ja musiikinopettajia (12%). ( “Teacher License Revocation and Surrender in North Carolina due to Sexual Misconduct” Walter, Jennifer S. Journal of Music Teacher Education, 2018. DOI: 10.1177/1057083718754315.)

Nuorilla, miessukupuolisilla ja mustilla opettajilla oli suurempi todennäköisyys syyllistyä seksuaaliseen toimintaan oppilaan kanssa. (“An Analysis of Educators Sanctioned for Misconduct”
Brady, Geronima; Tajalli, Hassan. Research in Education, 2017. DOI: 10.1177/0034523717746435.)

Suhtautumisessa opettajien seksuaaliseen toimintaan suhteessa oppilaisiin havaittiin kaksoisstandardi. Testiryhmät tuomitsivat miesopettajien seksuaalirikkeitä ankarammin kuin naisten mutta vain tapauksissa, joissa opettaja toimi aloitteentekijänä.
Osallistujat myös uskoivat, että poikaoppilailla oli enemmän sosiaalisia hyötyjä seksisuhteestaan opettajiin kuin tyttöoppilailla. (“The Reverse Double Standard in Perceptions of Student-Teacher Sexual Relationships: The Role of Gender, Initiation, and Power”
Howell, Jennifer L.; Egan, Patrick M.; Giuliano, Traci A.; Ackley, Braden D. The Journal of Social Psychology, 2011. DOI: 10.1080/00224540903510837.)

https://journalistsresource.org/studies/society/education/teacher-sexual-crime-misconduct-research/

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-raiskauskulttuuria-torjutaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/saksassa-paljastui-lahes-100-000-jasenen-pedofiilirinki
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanottolausuntoja-antanut-lastenpsykiatri-tuomittiin-lapsipornosta
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/britannian-pelastakaa-lapset-menettaa-67-miljoonaa-puntaa-ahdistelukohun-takia
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oxfam-ja-pelastakaa-lapset-tyontekijat-syytteessa-avustettavien-seksuaalisesta-hyvaksikaytosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylan-apulaisjohtaja-pidatettiin-torkeasta-seksuaalisesta-vakivallasta-lapsikylan-lapsia-kohtaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espanjassa-varastettiin-jopa-300-000-vauvaa-laittomiin-adoptioihin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ainakin-55-lasta-murhattiin-floridan-koulukodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojeluguru-vankilaan-alaikaisen-hyvaksikaytosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/australian-valtion-koulukoti-pojille-oli-pedofiilien-paratiisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/uusi-lastensuojelumalli-keskittyy-ymparistoon-ja-todellisiin-uhkiin

↧

Mikä on Lapsioikeusjuristit ry?

December 7, 2018, 10:22 pm

≫ Next: Virtaset perhekeskuksen asiakkaana

≪ Previous: Oppilaitaan ahdistellut opettaja tuomittiin

Kuvissa vasemmalta oikealle: Pollari, Helander, Peltonen, Iivonen, Laisaari ja Hakalehto

Mikä on Lapsioikeusjuristit ry?

Lapsioikeusjuristit haalivat valtaa eri järjestöissä ja asiantuntijaelimissä. Moni lastensuojelun asiakas on ihmetellyt keitä ja millä asialla he oikein ovat.

Lastensuojeluun ajautuneita lapsia ja vanhempia heitä ei ole näkynyt puolustamassa, vaikka juristeja ovatkin. Järjestön jäsenistä Esa Iivonen on sentään antanut köyhiä lastensuojeluperheitä ymmärtäviä ja jopa puolustavia lausuntoja mediaan.

Lapsioikeudessa keskeisessä asemassa ovat lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät kysymykset eli huomion kohteena tulisi olla asunto-, perhe- ja sosiaalipoliltiikka, huoltoriidat, vieraannuttaminen, lapsiköyhyys ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, lastensuojelulain ja YK:n sijaishuollon ohjeiden noudattaminen.

Hämmästyttävän monilla ellei kaikilla järjestön jäsenillä on tai on ollut vahvat siteet ja työsuhde sijaishuollon järjestöihin tai edunvalvontaan.

Järjestön nimi voisi olla myös Sijaishuoltoasiajuristit tai Viranomaisasiajuristit ry.

Miksi sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan keskittyvä järjestö pyrkii puhumaan lapsen äänellä?

Järjestön tavoitteet ovat erinomaisia. Nettisivujen mukaan Lapsioikeusjuristit ry:n tarkoituksena on edistää lasten oikeuksien toteutumista vahvistamalla lapsioikeudellista osaamista lakimieskunnassa, vaikuttamalla lapsioikeuden kehittymiseen itsenäisenä oikeudenalana Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta, tarjoamalla jäsenilleen tilaisuuden keskustella lapsioikeudellisista kysymyksistä sekä edistämällä lapsioikeudellista näkökulmaa yhteiskunnassa Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanut tai oikeustieteen ylioppilas.

Lasten oikeudet kuitenkin sekoittuvat helposti aikuisten viranhaltijoiden ja sijaishuoltoyrittäjien oikeuksiin. Historian tutkija Panu Pulma on todennut seuraavaa: "Historiasta tiedämme miten käy, jos valtaistuimelle nostetaan lapsikuningas. Hänen valtaansa käyttävät kaikki jotka kykenevät, ajaakseen omia etujaan".

Järjestön missio tuntuu olevan Mirjam Aranevan tapaan sijaishuollon edunvalvonnalle otollinen perheestään ja yhteisöstään erotetun lapsen itsenäisen tai oikeammin asiantuntija-avusteisen oikeudellisen aseman korostaminen.
Tämä neoliberaali ja konfliktihakuinen näkemys perustuu riskidiskurssille ja -tietoisuudelle, painottaa asiantuntijavaltaa lapsen edun ja oikeuksien määrittäjänä ja tulkitsee lasten ja vanhempien edut ja tarpeet eriäviksi ja vastakkaisiksi.
Näkemys on hallinnut pitkään suomalaista lastensuojelua ja on merkittävä tekijä lisääntyneisiin huostaanottoihin, asiantuntijavallan kasvuun, lastensuojelun kriisiytymiseen ja lapsuuden ja vanhemmuuden muuttumiseen asiantuntija-avusteisiksi riskienvälttelyprojekteiksi.

Jäsenillä vahvat siteet lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvontaan

Järjestön puheenjohtaja on Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toiminut Lapsiasiainneuvottelukunnan varajäsen ja tutkijaprofessori Suvianna Hakalehto.

Hallituksen jäsenet ovat Lapsiasiavaltuutetun toimiston juristi Merike Helander, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa johtavana asiantuntijana toimiva Esa Iivonen, sosiaalityöntekijöille vaan ei asiakkaille hallinto-oikeuspreppausta tarjoava hallinto- oikeuden esittelijänä, lapsiasiavaltuutetun toimistossa, perhehoidon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:ssä ja lähinnä sijaishuollon edunvalvontajärjestöistä koostuvassa Lastensuojelun Keskusliitossa työskennellyt Reetta Peltonen ja niinikään Lastensuojelun Keskusliitossa erityisasiantuntijana työskentelevä Kirsi Pollari.

Vantaan kaupungin lastensuojelun lakimiehenä toiminut Johanna Laisaari puolestaan on viranomaisia huostaanottoasioissa auttamisen lisäksi toiminut mm. sosiaalityöntekijöiden lisäystä ajavan Tuula "missä vaalit siellä ehdolla" Haataisen erityisavustajana, lastensuojelun algoritmeja ajavan sosiaalityöntekijä Mari Ahlströmin varajäsenenä Lastensuojelun Keskusliitossa, Helsingin kaupunginvaltuustossa, opetuslautakunnassa ja seurakuntaneuvostossa, Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa ja Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtajana.
Nasima Razmyarin demareiden apulaispormestariehdokkaana miltei päihittänyt SDP:n ensimmäinen varavaltuutettu Laisaari kertoo olevansa "pienten puolella" mutta hänen kannanottonsa ovat kovin laimeita ja varovaisia. Lastensuojelun suunnittelu-, kehittämis- ja selvitystyöhön hän kaipaa lisää sosiaalityöntekijöitä ja juristeja.

Ärsyttääkö laittomuuksia enemmän laittomuuksien paljastuminen?

Osa Lapsioikeusjuristit ry:n jäsenistä on ollut halukkaampi kommentoimaan perheiden videotallenteita ja lasten leikkejä kuin lasten oikeuksia loukkaavia viranomaiskäytäntöjä.

Merike Helanderia tuntuu huolestuttavan enemmän sosiaalityöntekijöiden laittomuuksista raportoivat videot kuin itse laittomuudet:

"Erityisesti huolta ovat herättäneet luonnollisesti ääritapaukset, kuten Youtube-videot lasten huostaanottotilanteista, joissa sosiaaliviranomaiset, jopa poliisien tukemana, ovat noutaneet lapsen kotoa."
– Lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta, 22.10.2014.

Heli Hämäläinen ihmettelee Helanderin toimintaa kirjoituksessaan kuinka lapsiasiavaltuutetusta tuli viranomaisvaltuutettu: "Lakimies alkaa puhua tietosuojasta ikään kuin ihmisillä ei olisi perusoikeuksia, joihin kuuluu oikeus kuvata kotonaan ja pihassaan mitä huvittaa.. Lapsiasiavaltuutetun tulee tehtäviensä perusteella puuttua viranomaisen koviin otteisiin sekä arvioida kokonaisuutena toteutuvatko lapsen etu ja oikeudet. Myös lastensuojelussa vallitseviin yhteydenpidon rajoituksiin kuuluisi puuttua, mutta lakimies Helander ei ole kiinnostunut tästä vaan kuvien julkisuudesta, jonka arviointi kuuluu muille toimivaltaisille viranomaisille.

Helander ei myöskään ota kantaa kysymykseen millä oikeudella poliisi meni sisään kotirauhan piiriin ja kuinka järkyttävää tuo kotoaan riistäen vieminen on ollut lapsille. Missä määrin lapsen etu ja oikeudet vaativat aseistettujen poliisien tunkeutumisen kotiin ja miten lapset kokivat nuo poliisit?

Kaikki on siloista ja puhdasta Jyväskylän norsunluutornissa. Sieltä käsin on hyvä kirjoitella kansalaistoiminnasta sekä vähintäänkin paheksua ihmisiä, jotka ovat käyttäneet perustuslain mukaisia oikeuksiaan. Lapsiasiamiehen toiminnasta saa helposti sellaisen käsityksen, että hän on viranomaistoiminnan puolella ja kansalaisten tulisi vaan hyväksyä kaikki mielivalta, jotta heitä ei rangaistaisi enempää."

Lapsen etua ei valvottu lastensuojelun edunvalvonnassa

Helander on istunut mm. Päivi Singon kanssa Lastensuojelun edunvalvonnan kansallisessa koordinaatioryhmässä, jonka piti mm. "koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon, oikeuslaitoksen ja maistraattien välistä yhteistyötä lastensuojelun edunvalvonnan osalta ja ohjeistaa niiden alaisia toimijoita yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi valtakunnallisesti, varmistaa laadukas edunvalvojatoiminta laatimalla suunnitelma edunvalvojien koulutuksen ja valvonnan toteuttamisesta, seurata ja koordinoida edunvalvojatoiminnan kehittämistä, tiedonkeruuta ja tutkimusta, koordinoida toimintaan liittyvää tiedottamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä".

Lokakuun Liike lähetti neljä vuotta sitten lastensuojelun edunvalvonnan kansalliselle koordinaatioryhmälle kiireellisen selvityspyynnön lastensuojelun edunvalvonnan epäkohdista ja kysyi " Milloin, miten, millaisin tutkimuksin, selvityksin ja sanktioin aiotte puuttua raportoimiimme ongelmiin?"
Kansallinen koordinaatioryhmä ei reagoinut hätähuutoon mitenkään eikä puuttunut nimettyihin epäkohtiin, ei myöskään seuraava koordinaatiotyöryhmä.

Ryhmä epäonnistui tehtävässään surkeasti.
-Lapselle määrättävät edunvalvojat eivät saa systemaattista koulutusta tehtäväänsä, eikä edunvalvontaa valvo tai koordinoi kukaan. Se on tällä hetkellä liian villi kenttä lapsen oikeusturvan kannalta, kertoi huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelystä 2017 väitellyt oikeustieteen tohtori ja Lapsioikeusjuristit ry:n entinen hallitusjäsen Virve-Maria Toivonen Talentia- lehdessä.

Lapsioikeusjuristit ry on siis tuottanut myös kriittistä tutkimusta ja näkemystä Virve- Maria Toivosen muodossa.

Huolestuttava tutkimustieto ei kuitenkaan näy estävän lisääntyviä edunvalvojamääräyksiä.

Elisa Nilosaari toteaa tutkimuksessaan, että lastensuojelun edunvalvojaa koskeva lainsäädännön tasolla vallitseva puutteellisuus vaarantaa osallisten oikeusturvan ja suosittaa, että edunvalvonta tulisi saattaa viranomaisvalvonnan alaisuuteen ja edunvalvojan riippumattomuudesta tulisi säätää lailla.

Lapsioikeusjuristit ry vaikuttaa pikemminkin kuntia ja sosiaalityöntekijöitä kuin lapsia ja perheitä palvelevalta asiantuntijaorganisaatiolta.

Perheiden tuskin kannattaa kääntyä järjestön puoleen alati lisääntyvissä konflikteissaan sosiaalitoimistojen ja -työntekijöiden kanssa.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/median-kootut-lastensuojelusitaatit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet

↧

Virtaset perhekeskuksen asiakkaana

December 9, 2018, 7:30 pm

≫ Next: Rauhallista joulua

≪ Previous: Mikä on Lapsioikeusjuristit ry?

Todisteet perhekeskusten tuloksista puuttuvat

Lokakuun Liike haastaa kaikki kuntien ja kaupunkien johtajat arvioimaan perhekeskustensa tuloksia ja toimintaa.

Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari totesi Akaan Seudussa perhekeskustoiminnan käynnistämisen jälkeen, että Akaan perhekeskukseen asetettuja kovia toiveita ei ole saavutettu alkuunkaan.

Kaupunginjohtajan mielestä perhekeskus ei ole pystynyt vastaamaan odotuksiin siinä, miten se pystyisi tekemään ennaltaehkäisevää työtä.

– Esimerkiksi lasten huostaanotot tuntuvat kasvaneen hyvinkin voimakkaasti, mihin piti nimenomaan tällä pystyä vaikuttamaan. Myös muut ulkoa ostettavat palvelut ovat lisääntyneet (Akaan Seutu, 31.5.2013).

Sosiaalityöntekijät moittivat Viitasaarta lausunnon johdosta mutta eivät kyenneet todistamaan Viitasaaren havaintoja vääriksi.

Nyt perhekeskusten mainoskampanjaan on lähtenyt myös Talentia- lehti (9/2018), jonka artikkeli Janakkalan perhekeskuksesta on katteettomia lupauksia vilisevä mainos. Mainospropagandan tuntuu nielleen ainakin terveyskeskuksen ylilääkäri Virpi Kröger, jolla ei luultavasti ole minkäänlaista tietoa lääkärin ja sosiaalityöntekijän monialaisesta yhteistyöstä.

Palveluohjaajan työparina Janakkalassa työskentelee lastensuojelun kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä erityistarpeisten lapsiperheiden sosiaalityöntekijä. Ilman asiakasosallisuutta ja tutkimustietoa vaarana on, että palveluohjauksesta muodostuu osa sosiaalityön poiskäännyttämisen, -lähettämisen ja kierrättämisen kulttuuria ja asiakassegmentointia yksityisten sote- yritysten tarpeisiin.

Perhekeskukset ovat lastensuojelun asiakashankkijoita

Mainospuheissa perhekeskusten tavoitteeksi väitetään koota perheiden palvelut saman katon alle ja siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä korjaavista erityispalveluista ongelmia ehkäisevään toimintaan.

Todellisuudessa perhekeskukset ovat arviointikeskuksia, joiden tarkoitus on tuottaa lähetteitä ja maksusitoumuksia lastensuojelun ja sote- yritysten kalliisiin ja tutkimattomiin erityispalveluihin, joiden asiakashankkijoina perhekeskukset toimivat.

Kun ennen asiakas joutui etsimään tarpeisiinsa vastaamattomia palveluja monista eri paikoista, hän voi perhekeskusten myötä saada tarpeisiinsa vastaamattomat palvelut saman katon alta. Lastensuojelussa tätä kutsutaan kehittämiseksi.

Piilotavoitteena on saada pelätyt lastensuojelun ja - psykiatrian toimenpiteet markkinoitua ja luonnollistettua osaksi peruspalveluja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa työparikseen terveydenhoitajan ja perhetyöntekijä kodinhoitajan.

Perhekeskuksessa keskiluokkainen kansalainen, jolla on varaa juristiin voi juoda kahvinsa rauhassa järjestön kahvilassa neuvolan terveystarkastuksen jälkeen kun taas köyhä kansalainen jää terveystarkastuksen jälkeen panttivangiksi lastensuojelun, psykiatrian ja sijaishuollon yritysten muodostamaan Bermudan kolmioon.

Talentian esitys Janakkalan perhekeskuksen palvelutarpeen arvioinnista on tahallisen harhaanjohtava ja piilottelee niin prosessin sekavuutta, väärinkäytösten mahdollisuutta kuin lastensuojelun keskeisyyttä prosessissa.

Virpi Salomaa on tehnyt rehellisemmän "oman asiantuntijavallan nousua " edistäneen "hiljaista tietoa ja faktaa yhdistävän" koulutusmateriaalin, jonka perusteella perhekeskusten ja sen työntekijöiden toiminnot pitäisi välittömästi tutkia, rationalisoida ja sanktioida.

Hänen mukaansa ”alkustartti” tulevalle palvelutarpeen arvioinnille on huolen herääminen lapsesta tai perheestä eikä ole väliä kumpi ilmoitus tehdään – lastensuojeluilmoitus vai palvelutarpeen arvioinnin yhteydenottopyyntö. (Salomaa, 2018 64 -65 ). Lopputulos lienee siis sama.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että perhekeskusten palvelutarpeen arviointi onkin vanhaa heikkolaatuista lastensuojelun tarpeen tai peräti sijaishuollon tarpeen arviointia, jolle on vain annettu uusi harhaanjohtava nimi.

Tämän jälkeen "perheohjaaja (sosionomi) tekee selvityksen asiakkaan asiasta ja päättää mahdollisesta omatyöntekijästä. Omatyöntekijä, joka voi olla vanhempainohjauksen perhetyöntekijä tai perheneuvolan perheterapeutti valvoo käyttääkö asiakas kaikkia saamiaan tukimuotoja." ( mt., 37-39)

Ovatko asiakkaiden tarpeita tunnetusti vastaamattomat perhepalvelut jo niin vastemielisiä, ettei niitä käytä kukaan paitsi valvonnan alla, pakotettuna?

Salomaa kuvaa kuinka asiakkaan kuuleminen korostuu huolipuheeksi.
Hänen mukaansa " varhaisen puuttumisen malli tulee olla oikeutena kaikille perheille. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan (jotka eivät tutkimuksessa tienneet mitä perhekeskus tekee tai mitä on perhetyö tai kotiapu) tulee osata kertoa perhekeskuksen palveluista, missä perhetyö on ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen palvelua".

Salomaata, samoin kuin LAPE- kehittäjä Myllymäkeä yhdistää kumma, kiukutteleva Nellie Oleson- asenne huostaanottoja pohjustavaan, vakavaksi oikeuturvariskiksi todistettuun perhetyöhön: asiakkaiden on leikittävä meidän kanssa perhetyöleikkiä tai muuten..! Perhetyön pimeys on kuviteltua! Perhetyöstä tulee osata kertoa palveluna!

Salomaa kertoo, että "Hiljaista tietoa sain, kun varhaiskasvatuksen edustajan äänen painosta jäi tunne, että yhteistyö arvelutti " (mt., 69- 78).

Salomaan mukaan "yhteistyötä rakentaessa perhe saattaa tuntea olonsa epämukavaksi ja pelokkaaksi tai ärtyneeksi." (mt., 37-39 )

Aivan varmasti! Salomaan prosessimallinnusten perusteella perhekeskus on paikka, josta lastensa kasvusta ja kehityksestä välittävien lapsiperheiden kannattaa pysyä poissa.

Talentia- lehti kertoo perhekeskusten kuvitteellisista palveluista kuvitteellisen Virtasen perheen avulla, jossa on ulkomaan komennuksilla viihtyvä isä, uupunut pienipalkkainen äiti, päiväkotia käyvä pikkutyttö, syömishäiriöinen 12- vuotias taitoluistelija ja 14- vuotias näpistyksestä kiinnijäänyt ADD-piirteinen poika, jonka koulunkäynti takkuaa ja joka liikkuu jengissä, jossa käytetään päihteitä.

Talentia ja Lokakuun Liikkeen mallinnuksen erona on, että Talentian mallinnus on kuvitteellinen mutta Lokakuun Liikkeen mallinnuksen tapahtumat ovat todella tapahtuneet.

Talentian mallinnuksessa perhe ohjataan palveluntarpeen arviointiin, jossa perhekeskuksen moniammatillisen tiimin mukaan kaikki muut Virtasen perheessä päiväkoti-ikäistä pikkutyttöä lukuunottamatta tarvitsevat erityistason palveluita.
Tässä kohtaa Talentia pysyy vielä totuudessa. On lähes varmaa, että perhe kuin perhe päätyy usein ammattitaidottoman ja jäävin palvelutarpeen arvioinnin takia suoraan kalliisiin erityistason palveluihin.

Talentian mallissa syömishäiriöinen lähetetään keskussairaalan psykiatriselle osastolle.
Poika lähetetään lääkärintutkimuksiin ja hänen tilanteeseen otetaan mukaan Ankkuri- tiimi ja koulun oppilashuolto.
Äiti saa kotiinsa 1-2 kertaa vikossa käyvät perhetyöntekijät jotka Talentian mukaan "toimivat Äidin ja Isän tukena kannattelemassa perheen arkea sen aikaa, että lapset tulevat autetuiksi terveydenhuollossa".

Näin kuvitellaan prosessin etenevän ja perhettä autettavan.

Näyttää hyvältä paperilla vaan mikä onkaan todellisuus?

Virtasten Perhekeskusevankeliumi

Ja tapahtui niinä yksityistämisen päivinä, Juha Sipilän ollessa maan herrana, että kaikki perheet määrättiin arvioitaviksi ja huoliluokiteltaviksi kukin omaan perhekeskukseensa.

Niin lähtee nyt Virtastenkin perhe arvioitaviksi Janakkalan Perhekeskukseen.

Heidän siellä ollessaan tulee pian laitostamisen aika.

Syömishäiriöinen tyttö lähetetään sairaalan psykiatriselle osastolle. Aiemmin merkittävänä pidetystä perheen vaikutuksesta syömishäiriöiden taustalla ei ole löytynyt näyttöä perhetutkimuksissa. Silti sairaala uskoo psykoanalyysin vanhentuneisiin käsityksiin, jonka mukaan anoreksia johtuu ongelmallisesta perheympäristöstä tai vanhemmista.

Ajatus, että sairaus on vanhempien aiheuttamaa johtaa automaattisesti siihen, ettei vanhempien katsota olevan kykeneviä ”sekaantumaan” hoitoon. Tytön vanhemmat suljetaan pois tytön hoidosta ja heitä kielletään vierailemasta osastolla. Näin blokataan pois tärkein tukiryhmä, jonka motivaatio auttaa olisi varmasti korkein mahdollinen ja joka olisi läsnä sairastuneen elämässä ympäri vuorokauden: lapsen vanhemmat.

Lastensuojelun kumppanuudesta haaveillut koulukuraattori liioittelee pojan ongelmia kertomalla kuinka poika kärsii "koulupelosta" ja tuo epätoivottua " sähköä" omaan luokkaansa. Kuraattori listaa kaikki negatiiviset sattumukset koko pojan kouluhistorian ajalta omaa ammatillisuuttaan osoittaakseen ja kutsuu lastensuojelun mukaan tapaukseen. Moniammatillinen tiimi keskustelee pojan asioista perheelle ilmoittamatta.
Erityistä huolta tiimissä herättää kristitty äiti, jonka hengellisyys tulkitaan lapsen kasvun ja kehityksen vaarantamiseksi.

Sairaalassa pojan ADD- piirteet arvioidaan väärin kodin struktuurittomuudesta ja vuorovaikutushäiriöistä johtuvaksi psykiatriseksi ongelmaksi, johon hän saa väärän diagnoosin ja väärän lääkityksen, joka pahentaa hänen vointiaan. Sekä äiti että poika penäävät diagnoosin perusteita, joita ei anneta. Kun äiti ilmoittaa kieltävänsä pojan psyykelääkityksen, psykiatri suuttuu ja tekee hänestä lastensuojeluilmoituksen. Kun äiti ilmoittaa haluavansa kysyä toisen lääkärin mielipidettä, hän saa tapaamisrajoitukset osastolle.

Äiti soittaa hädissään järjestöihin, joista hän sai tukea, kun lapset olivat pieniä. Kun järjestötyöntekijät kuulevat, että mukana on lastensuojelu, he alkavat epäillä äitiä eivätkä halua puuttua asiaan.
Äiti ihmettelee mikä järjestöjä vaivaa, kunnes tarkistaa hallitukset ja henkilökunnan ja huomaa niiden koostuvan pääosin sosiaalialan ammattilaisista.

Suurin osa järjestöistä on mukana Perhekeskushankkeessa, jossa he mainostavat äidin katastrofin aloittanutta perhekeskusta ja sen palveluja "matalan kynnyksen tukena". Äiti epäilee, että joku on määrännyt, että oman rahoituksensa varmistaakseen heidän on oltava mukana myös Ääni Lapselle- kampanjassa mahdollistamassa vahingollista sote- uudistusta ja maakuntamallia.

Ankkuritiimiläiset pääsevät poliisiasemalla tutustumaan pojan jengin salassapidettävään poliisiaineistoon ja urkkivat esitutkinta- ja kuulustelupöytäkirjat, joissa jengiläinen kertoo pojan kaupitelleen kannabista. Ankkuritiimiläiset ilmoittavat asiasta moniammatilliselle tiimille ja poika saa papereihinsa H- merkinnän. Seuraavassa kuulustelussa jengiläinen tunnustaa valehdelleensa pojasta ja myyneensä kannabiksen itse mutta pojan papereita ei korjata ja H- merkintä säilyy.

Uupunut äiti, joka ei ole ymmärtänyt perhetyön luonnetta tuskastuu, kun ei saa perhetyöntekijöiltä kotiapua ja uupuu yhä enemmän. Kokemusasiantuntija neuvoo tilaamaan omat asiakirjat mutta sosiaalitoimi ei toimita niitä. Äiti saa perheen asiakaskirjaukset vasta kun tietosuojavaltuutettu puuttuu asiaan.

Äitiä kylmää kun hän lukee perheensä asiakaspapereita. Kirjaukset rakentavat perheestä outoa kuvaa. Mitään positiivista ei ole mainittu. Papereista selviää, että perhetyöntekijöitä on ohjeistettu etsimään "millaisia puutteita vuorovaikutuksessa ja lapsen huolenpidossa on ns. "lihaa luitten ympärille" huolia aiheuttavien asioiden osalta". Lisäksi on annettu ohjeet, mitä sosiaalipäivystyksen tulee tehdä, jos kiireellistä sijoitusta tarvitaan.

Papereista selviää myös, että Perhekeskus ja lastensuojelu olivat järjestäneet äidiltä salaa viranomaisneuvottelun, jossa kiireellinen sijoitus on jo sovittu.
Äiti ei ollut tietoinen neuvottelusta, eikä ollut antanut kenellekään lupaa puhua lapsen asioista ilman omaa läsnäoloaan. Palaveri on merkitty hoidonsuunnitteluneuvotteluksi viranomaisten kesken.

Koulu, Perhekeskus ja lastensuojelu järjestävät keskenään kokoontumisia vanhemman selän takana, äiti kertoo kauhuissaan perhekeskustoimintaa tutkivalle kehittäjäsosiaalityöntekijälle, joka ei usko äitiä eikä kirjaa hänen kokemustaan ylös.

2.luku- Verkko kiristyy

Turhautunut äiti tiuskii perhetyöntekijöille ja ilmoittaa haluavansa lopettaa hyödyttömäksi koetun palvelun. Perhetyöntekijät kirjaavat äidin yhteistyökyvyttömäksi ja tekevät lastensuojeluilmoituksen.

Vanhempi poika ja tytär ovat juuri kotilomalla laitoksistaan kun perhe saa ensimmäisen kokemuksensa väkivallasta. Perheen pihaan ajaa monta poliisiautoa.

Virkapukuiset poliisit raahaavat vastustelevat nuoret autoihin naapureiden katsellessa ihmeissään. Sosiaalityöntekijä ilmoittaa, että nuoret sijoitetaan kiireellisesti, vaikka välitöntä vaaraa ei ole.

Kun äiti yrittää halata itkevää tyttöään kun poliisi kampittaa hänet maahan ja laittaa käsirautoihin (tapaukset Ruokamo & Leikman).

Äidille kerrotaan, että mikäli hän haluaa tavata lapsiaan hänen kannattaa suostua sijoitukseen vapaaehtoisesti, sillä vapaaehtoisissa sijoituksissa ei käytetä tapaamisrajoituksia. Hänelle luvataan, että mikäli hän tekee yhteistyötä, sijoitus puretaan pian ja lapset pääsevät kotiin.

Vanhempien rauhoittamiseksi ja oikeustoimien estämiseksi päiväkoti- ikäinen jätetään perhetyöntekijöiden vaaralliseksi maalailemaan kotiin.

Äiti ahdistuu ja saa elämänsä ensimmäiset rytmihäiriöoireet kirjoitettuaan suostumuksensa avohuollon sijoitukseen.

Isä joutuu ottamaan palkatonta lomaa ja lentää työmaaltaan Suomeen äidin tueksi. Perhe yrittää turhaan tavoittaa sosiaalityöntekijöitä, joita ei saa edes kiinni. Kokemusasiantuntija kertoo, että virastossa on todennäköisesti päätetty olla vastaamatta perheen yhteydenottopyyntöihin. Saadakseen työntekijät edes puhelimen päähän perheen on joko turvauduttava valehenkilöllisyyksiin tai ystävien on soitettava omilla nimillään heidän puolestaan.

Kun vanhemmat viimein saavat sijoituspäätöksen tehneen sosiaalityöntekijän kiinni, tämä korostaa, että äidin on nyt tehtävä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Äidille kerrotaan, että ihan ensimmäiseksi äidin on lastensa hoidon mahdollistumiseksi edistettävä nuortensa kiinnittymistä sijaishuoltopaikkoihinsa pysymällä poissa nuorten elämästä näille määrätyn laittoman rauhoitus- ja kiinnittymisjakson ajan. Äidin olisi jatkossa toimittava siten, että lapset lakkaisivat tuntemasta sijaishuoltoyrittäjälle kiusallista kaipausta kotiin ja vanhempiinsa ja autettava sijaishuoltoyrittäjää lasten vieraannuttamisessa.

Kun äiti kieltäytyy auttamasta sijaishuoltoyrittäjää lasten vieraannuttamisessa, sosiaalityöntekijä painostaa äitiä menemään mielenterveystoimistoon saamaan "kriisiapua". Äiti ei ole koskaan edes tavannut sijoituspäätöksen tehnyttä sosiaalityöntekijää, joka ei tunnu tietävän mitään perheen elämästä ja on tehnyt päätöksenkin pelkkien virheellisten asiakirjojen perusteella.

Onneton ja lapsiaan ikävöivä äiti menee mielenterveystoimistoon ja huomaa, että kriisiavun sijaan hänestä yritetäänkin seuloa mielenterveysongelmaa, jota rehti terveydenhoitaja ei sosiaalityöntekijän toiveesta huolimatta löydä.Kirjauksista selviää, että hänestä yritetään tehdä mt-ongelmaista sosiaalitoimen asiakirjoihin:
Sosiaalityöntekijä on jättänyt merkitsemättä, että kyse on vain mielenterveyden häiriön epäilystä ja testauksesta, jonka tulokset ovat puhtaat. Sen sijaan asiakaspapereihin on kirjattu, että "asiakkaalla on säännöllinen hoitokontakti mielenterveyspoliklinikalle". Merkintä kätkee ovelasti mt-seulauksen puhtaat tulokset ja antaa virheellisen kuvan, että mielenterveysongelma olisi olemassa ja todettu, asiakas tarvitsisi hoitoa, ja että asiakkuus ja "kriisiapu" olisivat vapaaehtoisia.

Äiti lopettaa kriisiavun jolloin Perhekeskuksen sosiaalityöntekijä ilmoittaa olevansa "huolissaan" ja vaatii häntä "hoitamaan itseään" HOPE- ryhmässä, jota pitää yksi Perhekeskuksen järjestökumppani.
Ryhmässä sijoitettujen vanhempia painostetaan hyväksymään laittomatkin viranomaistoimet ja vanhempia närästää, että sama palveluntuottaja ylläpitää myös hoitolaitosta, jonne heidän poikansa on sijoitettu. Palveluntuottaja vaatii 300 000 euroa maksavan intensiivihoitonsa ehtona vähintään kahden vuoden huostaanottoa, vaikka vanhemmissa tai perheen olosuhteissa ei olisi puutteita.

Sosiaalityöntekijä ohjaa äidin Perhekeskuksen järjestökumppanin ylläpitämään VOIKUKKIA- ryhmään, jossa äiti viihtyykiin vähän aikaa kunnes saa lokitiedot tarkastamalle selville, että ryhmänohjaaja oli tonkinut luvatta hänen asiakaskirjauksensa. Perhekeskuksen johtaja puolustelee urkkimista sillä, että Voikukkia-ryhmissä on kyse lastensuojelutoiminnasta.

Aiemmista lupauksista huolimatta äiti ei pääse tapaamaan lapsiaan. Tyttö on sijoitettu nuorisopsykiatriseen asumiskotiin ja valittaa äidilleen puhelimessa, että toinen sijoitettu uhkailee koko ajan tappavansa hänet. Lisäksi asumiskodin miestyöntekijä lähentelee mutta sosiaalityöntekijä ei suotu kuulemaan eikä uskomaan häntä. Äiti huolestuu mutta Kasvatus- ja perheneuvontaliitosta kerrotaan, että nuoren valitukset sijaishuollon väärinkäytöksistä ovat yleensä perusteettomia, keksittyjä tai vain osa normaalia sijaishuoltoon sopeutumisen prosessia.

Äiti ilmoittaa valittavansa lastensuojelun toiminnasta ja lastensuojelulaitoksesta aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle.

Perhe yrittää kysyä miksi heistä ollaan huolissaan ja mitä heidän pitää tehdä, jotta heistä ei oltaisi huolissaan ja he saisivat lapsensa takaisin. Moniammatillisen tiimin jäsenet vilkuilevat toisiaan kulmiensa alta mutta kukaan ei vastaa vanhempien kysymyksiin.
Viimein yksi tiimiläisistä kertoo, että perheen nuorten kiireellisiä sijoituksia suunnitellaan muutettavaksi huostaanotoiksi ja ehdottaa myös isälle käyntiä mielenterveystoimistossa ja Perhekeskuksen järjestökumppanin järjestämää "kriisiapua".

Perhe ilmoittaa vastustavansa huostaanottoa ja alkaa etsiä asianajajaa. Tästä lähtien he nauhoittavat kaiken yhteydenpidon lastensuojelun kanssa ja ottavat joka kokoukseen mukaan oman tukihenkilön, vaikka virkailijat yrittävät estää.

3. luku- Taistelua

Äiti lopettaa kuukausilahjoituksensa SOS- lapsikylään, irtisanoo jäsenyytensä Mannerheimin lastensuojeluliittossa ja Pelastakaa Lapset ry:ssä ja katuu hyväuskoisuuttaan.

Hän lopettaa vapaaehtoistyönsä vanhusten ulkoiluttajana ja erityislasten lapsiparkissa, joka joudutaan lopettamaan kokonaan, sillä äiti ja taitoluistelijatytär olivat sen kantavat voimat.
Myös pikkuprinsessojen taitoluistelukerho jota tytär oli vetänyt joudutaan lopettamaan, sillä uutta vapaaehtoista ei tule.

Äidin kauppa- ja siivousavun varassa kotonaan selvinnyt vanha äiti joutuu ympärivuorokautiseen laitoshoitoon.

Vanhemmat saavat kuulla että kukaan asianajaja ei mielellään ota lastensuojeluasiaa, koska asiakas on käytännössä vailla oikeusturvaa ja häviää juttunsa lähes aina. Oikeusapulaskurin mukaan heidän tulonsa ovat liian korkeat yleiseen oikeusapuun. Onneksi he ovat maksaneet monta vuotta oikeusturvavakuutusta, isä iloitsee mutta hänen ilonsa sammuu kun hän kuulee, että oikeusturvavakuutus ei korvaa lastensuojelusta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, koska lastensuojelun prosesseissa asiakkaalla ei ole mitään oikeusturvaa.

Isä joutuu ottamaan pankista lainan maksaakseen asianajajan. Asuntolainan maksuja on jo jäänyt rästiin ja äidin sairasloman ja isän palkattoman vapaan vuoksi perheen tulot ehtyvät.

Perhe saa Paremman lastensuojelun puolesta ry:n kautta viimein kunnon asianajajan, joka riitauttaa lastensuojelun päätökset. Kaikkien yllätykseksi hallinto- oikeus toteaa asetetut laittomat tapaamisrajoitukset laittomiksi ja ne puretaan niin vanhempien kuin sukulaisten osalta.

Hallinto- oikeuden asiantuntijajäsenenä tapauksessa toiminut oikeudentuntoinen virkailija joutuu työpaikkakiusatuksi ja savustetaan sairaslomalle.
Lastensuojelu ei piittaa hallinto- oikeuden päätöksistä vaan tekee uudet tapaamisrajoitukset.
Perhe vie tapauksensa ja tyttären asumisyksikön tapahtumat julkisuuteen ja asumisyksikkö joutuu viimein tutkintaan. Tytär sijoitetaan uuteen laitokseen, joka ei ole edellistä juuri parempi.

Sosiaalitoimi loukkaantuu julkisesta arvostelusta ja pyytää apua Pelastakaa Lapset ry:n juristipalvelusta rangaistakseen vanhempia. Sieltä neuvotaan hakemaan sijoitetuille lastensuojelun edunvalvoja, joka vie vanhemmilta puheoikeuden sijoitettujen nuortensa asioissa.

Lastensuojelun edunvalvoja ei tapaa, kuule eikä usko vanhempia tai nuoria, ainoastaan sosiaalityöntekijää, jonka näkemyksiä hän alkaa ajaa uusien laittomien tapaamisrajoitusten muodossa.

Perheen poika ahdistuu yksinäisyydestä niin, että karkaa "intensiivihoidostaan", joka on osoittautunut lähinnä huumaamiseksi ja eristämiseksi. Ystävällinen vanhempi mies tarjoaa hänelle yösijan mutta yrittääkin raiskata hänet. Paetessaan lähentelevää miestä hän horjahtaa kadulla ohikulkevan auton alle ja vammautuu. Koska hänella on edelleen papereissaan virheellinen H- merkintä, häneltä evätään sairaalassa asianmukainen kipulääkitys. Kivut ovat niin kammottavat että poika ei kestä ja yrittää itsemurhaa, mutta jää kuin ihmeen kaupalla henkiin.

Pojan jengikaverin isosisko suuttuu tapauksesta niin, että tarjoutuu laittamaan kuntouttavan työtoiminnan keittiövuorollaan jotakin päräyttävää Perhekeskuksen työntekijöiden kahviin mutta äiti kieltää.

Virtaset hakevat huostaanoton purkua hallinto- oikeudelta, joka paheksuu sitä, että perhe on tuonut asiansa julkisuuteen ja pitää huostaanotot voimassa.

Perhe kantelee kohtelustaan aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle jotka toteavat lastensuojelun toimineen lainvastaisesti. Yksikään virkailija ei silti joudu irtisanotuksi eikä saa toiminnastaan minkäänlaista rangaistusta. Kummankaan valvontaviranomaisen huomautukset eivät vaikuta lastensuojelun toimintaan.

Lastensuojelu pitää palaverin päiväkodin kanssa. Sen jälkeen päiväkodin perhetyöntekijä tenttaa perheen iltatähteä kahden kesken "lapsilähtöisillä välineillä vuorovaikutuksen tueksi " ja tekee lapsesta lastensuojeluilmoituksen korttipelissä huomanneensa kaltoinkohtelun vuoksi.

Kun äiti ihmettelee perusteetonta kaltoinkohteluepäilyä ja vaatii todisteita, päiväkodin perhetyöntekijä vastaa osaavansa havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen kaltoinkohtelun osoittimeksi kerrotaan iltatähden väsymys (Lokka & Pokela, 2016, 49).

Lapsi haetaan päiväkodista poliisisaattueessa ja viedään "perhetukikeskukseen", joka alkaa keräillä sosiaalityöntekijän haluamia huostaanoton perusteita. Äidille luvataan rajoittamattomat tapaamisoikeudet ja jopa taksikyydit sijaisperheeseen, jos hän suostuu vapaaehtoiseen huostaanottoon.

Äiti ei suostu joten hänet pakotetaan lapsensa kanssa ensin ensi- ja turvakotiin "vanhemmuudenarviointiin", jossa häntä tarkkaillaan kolme kuukautta ja vielä varmuuden vuoksi Familarin perhekuntoutukseen, jotta saadaan fabrikoitua riittävästi negatiivisia irtohavaintoja jo tehdyn päätöksen tueksi.

Pelkästään äidin ja iltatähden muutaman kuukauden laitosjaksot maksavat saman verran kuin kahden keskisuuren kaupungin kotipalveluiden vuosittainen budjetti.

Korttipelistä ja jo tehdystä laittomasta kiireellisestä sijoituksesta tehdään perheen iltatähden laittoman huostaanoton peruste.

Vaikka kaltoinkohtelua ei pystytä näyttämään toteen hallinto- oikeus hyväksyy huostaanoton pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät ole myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutetaan samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.

Kun iltatähteä sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdellaan lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myöntävät teon, lasta ei siirretä pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä, ja syyttäjä tekee asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 2013, 335-337).

4. luku- Ihme

Yli vuosi on kulunut ensimmäisestä kiireellisestä sijoituksesta ja vanhemmat alkavat vaipua epätoivoon.
Äiti haluaa tietää paljonko heidän lastensuojeluprosessinsa maksaa veronmaksajille.
Pelkät pojan ja tyttären hoitovuorokausimaksut sijoituspaikoissaan ovat noin 500 euroa kummaltakin. Päälle tulevat avohuollon tukien kulut, sairaalan osastojaksot ja iltatähden perhetukikeskus- ja sijaisperhekulut. Lisäksi vielä oikeudenkäyntikulut, lastensuojelun edunvalvojan kulut ja vanhempien menetetyt palkkatulot.

Äiti laskee, että heidän perheensä hajottamiseen on käytetty yli 400 000 euroa pelkästään yhden vuoden aikana.

Perheen isä alkaa nähdä kummia mielikuvia siitä, kuinka moniammatillisessa kokouksessa automaattipistooli kohoaa hitaasti ja laukaisee luodin jokaisen osanottajan otsaan. Hän laittaa asekaappiinsa varmuuden vuoksi toisen lukon ja piilottaa avaimen.

Yhtenä yönä äidille ilmestyy unessa enkeli, joka näyttää aivan miehen ulkomailla asuvalta ystävältä." Älkää peljätkö, sillä minä ilmoitan teille suuren ilosanoman, enkeli sanoo." Tänään on teille koittanut vapautuksen päivä. Teidät tullaan auttamaan uuteen kotiin. Tämä on teille merkkinä: nettisivuilta löydätte kuvan lapsesta, joka makaa kapaloituna seimessä."

Isä ottaa yhteyttä työmatkalla tapaamaansa kiinteistönvälittäjänä toimivaan lastensuojelupakolaiseen, joka alkaa katsella perheelle uutta kotia ulkomailta.

Perheen isä ja äiti päättävät lähteä Suomesta maanpakolaisiksi. Molemmat vanhemmat alkavat hiljakseen realisoida sitä, mitä omaisuudesta on vielä jäljellä.

Kuntosalilla miehet ihmettelevät miksi monena vuonna paperitehtaan parhaaksi työntekijäksi valittu isä puhuu lähdöstä ja on kuin varjo entisestään. Isä päättää kertoa heille tilanteestaan.

Isän yllätykseksi miehet uskovat häntä. Monissa muissakin perheissä on koettu vastaavaa, tapahtumista on kirjoitettukin vanhemmat.com-sivustolle. Miehet tarjoutuvat tekemään muutaman jäynän hänen puolestaan: kuka lisäämään kyykytysbonuksen Perhekeskuksen työntekijöiden lvi- ja autonkorjauslaskuun, kuka jättämään haisevan yllätyksen omakotitalon eristeisiin, kuka puhkomaan auton renkaita. Isä kieltäytyy kun kristitty vaimo voisi suuttua.

Miehet keräävät hänelle anteliaan läksiäislahjan ja tarjoutuvat ostamaan pois perheen loput tavarat.

Sekä isä että äiti päättävät pistää eläkepaperit vetämään. Yksityinen psykiatri huokaa kuullessaan perheen kokemuksista, jotka toistavat tuttua kaavaa ja kirjoittaa molemmille sopivat diagnoosit ja vahvat puollot eläkkeelle.

Elämän keskipisteeksi muodostuu nyt pako. Vanhemmat odottavat sopivaa tilaisuutta kunnes he yhtenä jouluna saavat kaikki lapset yhtä aikaa luokseen kehuttuaan lastensuojelua ja luvattuaan tehdä Janakkalan Perhekeskusta ja lastensuojelun toimintaa ylistävän jutun Pelastakaa Lapset ry:n lehteen.

He ilmoittavat viimein tajuavansa kuinka Perhekeskuksen ammattitaitoiset työntekijät olivat loppujen lopuksi oikeassa koko ajan ja ajattelivat vain lapsen etu ja perheen parasta.

He ottavat halvan välilaskullisen lennon itään ja lentävät välilaskupaikasta uuteen kotimaahansa Euroopan ulkopuolelle, syrjäiseen banaanitasavaltaan, jossa suomalaisella eläkkeellä elää hyvin, aurinko paistaa aina ja jossa ei noudateta Eurooppalaisia palautussopimuksia.

Siellä he elävät vielä tänäkin päivänä onnellisina ja Jumalaansa kiittäen, tuhansien muiden lastensuojelupakolaisten tavoin- vähintään siihen asti kunnes kaikki lapset ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Amen.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mallin-ongelmat-pahkinankuoressa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-miksi-valtio-rahoittaa-lastensuojeluhankkeita-joissa-ei-kuulla-palvelunkayttajia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin

↧

Rauhallista joulua

December 13, 2018, 7:57 pm

≫ Next: Kenen etua ja päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat?

≪ Previous: Virtaset perhekeskuksen asiakkaana

Vanhemman rukous

Anna niin pitkät siivet,
että pystyn suojelemaan lastani
minne ikinä hän meneekin.
Anna haukan silmät,
jotka näkevät kaukaisuuteen.
Anna herkät korvat,
että kuulisin kaukaa
näkymättömänä uhkaavan vaaran.
Anna niin kevyt uni,
että havahdun heti,
kun minua tarvitaan.

Lokakuun Liike toivottaa lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulua.

↧

Kenen etua ja päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat?

December 29, 2018, 10:58 pm

≫ Next: Kokemusasiantuntijahankkeiden vaarat

≪ Previous: Rauhallista joulua

Taina Meriluoto, kuvakaappaus JYU

Ei- toivotut osallistujat sivuun kokemusasiantuntijahankkeiden avulla

Kokemusasiantuntijuus on muodissa, mutta miksi? Kokemusasiantuntijoiden käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Mutta kenen päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat? Miksi osallistujia täytyy kutsua asiantuntijoiksi, jotta heidän äänensä kuuluu?

Osallistamisessa piilee vaara siitä, että poliittiset ongelmat muuttuvat vain teknisiksi pulmiksi ja ei-toivotut osallistujat jätetään sivuun, kirjoittaa väitöskirjatutkija Taina Meriluoto.

Kokemusasiantuntijoiden käyttö voi siis epäpolitisoida vaikeita kysymyksiä ja luoda valheellisen kuulemisen kuplan. Ihmisten kutsuminen asiantuntijoiksi on siksi Meriluodosta merkittävää vallankäyttöä.

Taina Meriluoto selvitti väitöskirjassaan asiantuntijaksi tekemisen prosessia osallistamishankkeissa. Hän tutki sosiaalialalla vuosina 2005-2015 toimineita kokemusasiantuntijuushankkeita osallistavan hallinnan ilmiöinä.

Asiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Asiantuntijasta tuli muotti, johon kokemusasiantuntijoiden tuli solahtaa. Sen rajat on taas mahdollista määritellä kunkin hankkeen päämäärien mukaisesti, Meriluoto selventää.

Osallistumista voi käyttää kuntoutuksena (asiantuntijuus tunteena), kontribuutiona (asiantuntijuus tarkkana tietona) tai oikeutena (asiantuntijuus mielipiteenä).

Meriluoto väittää, että tutkituissa kokemusasiantuntijahankkeissa pyritään ensisijaisesti tuottamaan kokemusasiantuntijoista konsensushakuisia yhteistyökumppaneita.

Kun osallistumisen tavoitteet on asetettu tietyllä tavalla, eli esimerkiksi kun halutaan luotettavaa tietoa palvelukehitykseen, vahvat tunteenilmaisut ja poliittiset agendat voi määritellä epärelevateiksi. Meriluodon mukaan on riski, että kokemusasiantuntijoita valitaan oikeuttamaan muualla määritelty tavoite tai päätös.

– Äärimmillään tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kriittinen puhe leimataan merkiksi siitä, että kokemusasiantuntija ei ole vielä ”valmis” osallistumaan. Helpoin ja mukavin on valita ne, joista voidaan olla varmoja, että he pysyvät ruodussa ja tietävät, mitä ”meidän yhteiset tavoitteemme” ovat.

Kriittinen puhe suljetaan helposti ulos, jos se ei sovi tähän yhteisen päämäärään tavoitteeseen.
Jos kokemusasiantuntija on eri mieltä tavoitteista ja muusta perustavanlaatuisesta, sitä ei välttämättä osata ottaa vastaan.

–Osa haastattelemistani kokemusasiantuntijoista tunsi, että heidät on kutsuttu paikalle vain näyttämään, että ruohonjuuritasoa on kuunneltu. Jotta voidaan raportoida eteenpäin, että on kuultu myös näitä poikkeavia näkökulmia.

Meriluodon epäpolitisoituminen saattaa helpottaa julkishallinnon työtä ja vahvistaa heidän asiantuntijarooliaan.

– Jos ajatellaan, että jatkuvasti isompi osa asioista on ratkaistavissa asiantuntijoiden ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla ilman poliittista keskustelua, se siistii poliittisetkin kysymykset viranhaltijoiden kesken ratkaistavissa oleviksi.

Meriluoto työskenteli 2010-luvun alussa itse sosiaalialan järjestössä ja kehitti työkseen kokemusasiantuntijuutta. Hiljalleen asiantuntijan käsite alkoi tuntua hämmentävältä.

– Miksi meidän täytyi kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?, Meriluoto kuvaa tutkimuksen taustaa.

Osallistamishankkeiden sudenkuopat näkyviksi

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet kokemusasiantuntijuushankkeet hahmottavat asiantuntijuuden yllättävän perinteisesti. Meriluodon mukaan asiantuntijuus ymmärretään kykynä välittää neutraalia tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Tämä luo kokemusasiantuntijoille ajoittain hyvin vaikean vaatimuksen: heidän pitäisi tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, mutta pysyä samalla rehellisenä aidoille kokemuksille.

– Kokemusasiantuntijoista kehittyy hankkeissa hyvin taitavia ympäristönsä tulkkeja. He osaavat valita sellaisen puheen ja olemisen tavan, joka kussakin ympäristössä tiedoksi tunnistetaan, Meriluoto toteaa.
Tämä on usein vaikea tehtävä, sillä nykyisen osallistamisinnon keskellä osallistumisen tavoitteiden hahmottelu jää hankkeissa usein puolitiehen. Osallistumista ryhdytään kehittämään, koska se on ajan henki ja rahoittaja niin vaatii.

Osallistumisella voidaan niin ikään tavoitella samanaikaisesti hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita.
– Kokemusasiantuntijuushankkeissa tulee selvästi näkyviin moni osallistamistoimille tyypillinen sudenkuoppa. Ne ovat lähes aina julkishallinnon ja järjestöjen alullepanemia ja ohjaamia projekteja ja palvelevat näin ensisijaisesti niiden pyrkimyksiä. Sen sijaan, että kokemusasiantuntijat itse pääsisivät määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, he joutuvat usein mukautumaan olemassa olevaan asiantuntijan rooliin, Meriluoto kuvaa.

Kokemusasiantuntijan täytyy oppia uusi, virallisten asiantuntijoiden sanelema tapa käsitteistää, rakentaa ja kertoa kokemuksensa ja tietonsa tullakseen kuulluksi ja uskotuksi ja sitoutua asiantuntijuuden konventionaaliseen edunvalvontakulttuuriin epäpolitisoimalla poliittinen. Sen sijaan virallisilta asiantuntijoilta ja päättäjiltä ei edellytetä omien tietojensa tai käsitystensä kyseenalaistamista, reflektointia tai erityistä koulutusta uskottavan osallistumisen mahdollistamiseksi.

Sen sijaan, että kokemusasiantuntijahankkeet mahdollistaisivat uusien toimijoiden osallistumisen politiikkaan, ne pyrkivät täsmälleen päinvastaiseen: demokratiaa simuloimalla ne pyrkivät estämään marginalisoitujen ryhmien omaehtoisen asianajon.

Kriittisimmät tutkijat ovat esittäneet, että osallistamisessa on ennen muuta kysymys osallistujien hallinnasta, tietynlaisten osallistujien ja osallistumistapojen tavoittelusta.

Tarjoamalla tarkkaan rajattuja ja hallittuja osallistumismahdollisuuksia kansalaisille luodaan ’illuusio demokratiasta’ ilman, että mitään syvempiä muutoksia on vaarassa tapahtua.

Perustelemalla ja arvottamalla osallistuminen juuri tietyllä tavalla saadaan tietynlainen toiminta näyttämään järkevältä ja perustellulta. Samalla toisenlainen osallistuminen voidaan esittää ’epäsopivana’, epärationaalisena ja vääränlaisena.

Kollektiivinen asianajo, tunteet tai vahvat mielipiteenilmaisut esitetään epäsopivina asiantuntijan roolille.

Asiantuntijuuden hahmottaminen osallistumisoikeuden edellytykseksi tuottaa episteemisiä kynnyksiä osallistumiseen, ja tekee mahdolliseksi valikoida osallistujia hankkeiden ennalta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Tämä on demokratian näkökulmasta ongelmallista.

Meriluoto haluaa tutkimuksellaan ensisijaisesti rohkaista osallistumisen suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa olla totutusta poikkeavaa ja kriittistäkin, ja juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.

Meriluoto haastaa asiantuntijoita pohtimaan seuraavia kysymyksiä, jotka myös kokemusasiantuntijoiden on hyvä esittää ennen lupautumistaan hankkeeseen:

Millaisia tavoitteita organisaatiollasi /toimintaympäristössäsi tällä hetkellä on kokemusasiantuntijuudelle? Miten ja missä nämä tavoitteet näkyvät? Mistä kokemusasiantuntijat saavat niistä tietoa? Miten kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa tavoitteisiin?
Tiedätkö, mitä tavoitteita toiminnassanne mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla on? Miksi kokemusasiantuntijat on kutsuttu mukaan?

Demokratian kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat:

Ketkä osallistuvat? Ketkä voivat osallistua? Kuinka kysymys / ongelma on muotoiltu ja rajattu? Kuka sen muotoilee / rajaa?
Miten osallistumisen tavoitteet on määritelty? Miten ne tuodaan esiin? Kuka ne määrittelee ja voiko niistä
keskustella?
Millainen osallistuminen tehdään mahdolliseksi? Rajataanko jotain ulos / sopimattomaksi?
Miten käytännön järjestelyissä varmistetaan tasapuolinen äänten kuuluminen? Miten osallistuminen kytkeytyy päätöksentekoon? Vaikuttaako kokemusasiantuntijoiden osallistuminen ”oikeasti”?

Lokakuun Liike kiittää Taina Meriluotoa erinomaisesta väitöskirjasta ja kehottaa kokemusasiantuntijahankkeissa hyväksikäytettyjä lukemaan toipumisohjeet palvelujärjestelmän väkivallasta selviytymiseksi:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta

#TainaMeriluoto #Osallisuudenaika #ESR #STM #Eduskunta #Lastensuojelu #Nuoretselviytyjät #Pesäpuury #MTKL #Ensijaturvakotienliitto #SOSlapsikylä #NuortenYstävät #PelastakaaLapsetry #MTKL #osallisuussosiaalityössä #vuorovaikutussosiaalityössä #kokemusasiantuntijuus #kokemusasiantuntija #Palvelukseenhalutaanyksikokemusasiantuntija

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://alusta.uta.fi/2018/06/12/kokemusasiantuntijatieto-luo-haasteen-tietokasityksellemme-mutta-luo-myos-kuulemisen-kuplan-vaaran/
https://ilmiomedia.fi/artikkelit/miksi-kokemusasiantuntijat-ovat-asiantuntijoita/
https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/vaitos-24.11.2018-kokemusasiantuntijat-eivat-ole-asiantuntijoita-sattumalta.html

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuvitteellisesti-vai-konkreettisesti-rohkeammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta

↧

Kokemusasiantuntijahankkeiden vaarat

December 31, 2018, 12:06 pm

≫ Next: Mitä ihmettä tapahtui Neljä Astetta- yritykselle?

≪ Previous: Kenen etua ja päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat?

Kokemusasiantuntijahankkeet takaavat status quon demokratian illuusiolla

Lokakuun Liike on ihmetellyt keitä ja mitä päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat. Aiheesta väitöskirjan tehnyt Taina Meriluoto väittää, että kokemusasiantuntijoiden käyttö voi epäpolitisoida vaikeita kysymyksiä ja luoda valheellisen kuulemisen kuplan. Kokemusasiantuntijuutta käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista.

Meriluodon mukaan on riski, että kokemusasiantuntijoita valitaan oikeuttamaan muualla määritelty tavoite tai päätös.
– Äärimmillään tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kriittinen puhe leimataan merkiksi siitä, että kokemusasiantuntija ei ole vielä ”valmis” osallistumaan. Helpoin ja mukavin on valita ne, joista voidaan olla varmoja, että he pysyvät ruodussa ja tietävät, mitä ”meidän yhteiset tavoitteemme” ovat.
– Osa haastattelemistani kokemusasiantuntijoista tunsi, että heidät on kutsuttu paikalle vain näyttämään, että ruohonjuuritasoa on kuunneltu. Jotta voidaan raportoida eteenpäin, että on kuultu myös näitä poikkeavia näkökulmia.
Tarjoamalla tarkkaan rajattuja ja hallittuja osallistumismahdollisuuksia kansalaisille luodaan ’illuusio demokratiasta’ ilman, että mitään syvempiä muutoksia on vaarassa tapahtua.

Kokemusasiantuntijahankkeiden vaarat

1. Kokemusasiantuntijahankkeet ovat usein lastensuojelun sijaishuollon ja sijaishuollon etujärjestöjen aloittamia. Kokemusasiantuntijan käsite ja käyttötarkoitus tulee paikoitellen lähelle lahkon käännynnäisen käsitettä. Hän on henkilö, jolla oli kokemusta "haavoittuvista olosuhteista" mutta jonka lahko on pelastanut levittämään lahkoa palvelevaa tarinaa ja hankkimaan sille uusia jäseniä.

Meriluodon mukaan oman tarinan oikein rakentaminen ja kertominen on merkittävä kokemusasiantuntijuuden tuottamisen tekniikka ja kokemusasiantuntijan keskeisimpiä taitoja vaikka jotkut Meriluodon haastattelemat kokemusasiantuntijat ovat kokeneet heiltä odotetun tarinamuodon turhauttavana ja tarpeettomana.
Kokemusasiantuntijahankeet palvelevat lähinnä julkishallinnon ja järjestöjen etuja ja päämääriä.

2. Kokemusasiantuntijat saattavat toimia lastensuojelun reformin ja laajemman asiakasosallisuuden tulppina sekä laajempien muutospaineiden neutralisoijina. He voivat tosiasiassa syrjäyttää tiettyjen kokemusten haltijoita osallisuudesta. Kun hankkeessa on muutama lastensuojelun valikoima kokemusasiantuntija, asiakaspalautteita ei tarvitse kerätä isolla otannalla. Muutaman kokemusasiantuntijan mukanaoloa erilaisissa hankkeissa käytetään demokratian takeena ja tokenina todistamaan valheellisesti, että hankkeissa olisi kuultu kaikkia asianosaisia ja huomioitu kaikkien asiakkaiden etu, näkemykset ja tarpeet.

3. Kokemusasiantuntijuus leimaa puhujan pelkän kokemustiedon haltijaksi ja luo ja vahvistaa hierarkioita ja etäisyyttä varsinaisina asiantuntijoina pidettyihin virallisiin asiantuntijoihin. Kokemusasiantuntijoille ei useinkaan luovuteta todellista valtaa eikä heillä katsota olevan uskottavaa ja rahanarvoista faktuaalista ja teoreettista tietoa.
Kokemusasiantuntijat voivat tehdä lopun omasta hyväksikäytöstään järjestäytymällä ( esim. KoKoA ry:n tapaisten tai omien järjestöjen kautta) ja vaatimalla aina kunnon palkkion esiintymisestään, sitä suolaisemman, mitä näennäisempää "kuuleminen" on.

4. Kokemusasiantuntijahankkeet eivät tunnista eivätkä tunnusta käytännöissään ja rakenteissaan piilevää väkivaltaa. Ihmisen näkeminen ja kohtelu yksinomaan jonkin häpeällisenä ja negatiivisena pidetyn asian esim. köyhyyden, sairauden tai vapausrangaistuksen kokemuksen kantajana ja kautta on väkivaltaa, ihmisyyden häpäisyä ja itsensätoteuttavien profetioiden rakentelua. Ihminen on enemmän kuin pelkkä menneisyyden kokemuksensa tai statuksensa eikä olosuhdetta tule olemuksellistaa.

5. Asiakkaiden kokemusasiantuntijuudesta ja kokemusasiantuntijoista on tehty lastensuojelun henkilöstön asiantuntijuuden, ammatillisuuden ja ammatillisen edunvalvonnan välineitä.
Kokemusasiantuntija on väline, instrumentti, jonka avulla "oikea" asiantuntija todistelee omaa, usein heikkoa ammatillisuuttaan/eettistä osaamistaan ja oikeuttaa oman olemassaolonsa, ammatillisen edunvalvontansa ja vallan- ja reviirinlaajennuspyrkimyksensä.

6. Kokemusasiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajaamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Lastensuojelun ja sijaishuollon kokemusasiantuntijaksi kvalifioituminen näyttää edellyttävän oman tiedon ja kokemusten sensurointia ja sekä omien että toisten asiakkaiden kokemusten että niistä kertomisen stilisointia ja muokkaamista toisten tarpeisiin. Miksi oma kokemus pitää kastroida ja epäpolitisoida vain siksi, että ammattitaidoton, ennakkoluuloinen tai pelkäävä asiantuntija ymmärtäisi ja kunnioittaisi sitä tietona?
Eikö huomio ja haaste pitäisi suunnata pikemminkin sosiaalityön ja sen ammattilaisten tunne- ja tietoisuustaitojen ja sosiaalityön ekspertiisin, etiikan ja epistemologian puutteisiin ja kehittämiseen?

7. Kokemusasiantuntijahankkeet tuudittavat palvelujärjestelmän vaaralliseen ja valheelliseen itsetyytyväisyyteen. Niissä ei juuri koskaan päästä käsiksi itse asiaan eli sosiaalipolitiikan ja sen tuottamien kokemusten tarkkaan analysointiin palvelujärjestelmän kehittämiseksi vaan ne typistyvät virallisten asiantuntijoiden itsetyytyväiseen hymistelyyn siitä, kuinka kaikkia nyt "kuullaan".

Ex-asiakkaiden kannattaakin suhtautua varauksella yhteistyöhön ja kieltäytyä valjastuttamasta itseään vetämään lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvonnan vankkureita. Verkostoitumisen tuloksena ex- asiakasnuoret ja heidän järjestönsä voivat havaita muuttuneensa ongelman ratkaisun sijaan osaksi ongelmaa ja polttoaineeksi rikkinäiselle, asiakaspalautteita ja kehitysideoita hylkivälle asiantuntijoiden edunvalvontajärjestelmälle.

Taina Meriluodon kysymys on erinomainen: Miksi meidän täytyy kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?

Onko vaikeuksistaan kertova asiakas ilman sosiaalialan ammattilaisten myöntämää kokemusasiantuntijastatusta pelkkä vihapuhuja? Onko vaikeista kokemuksistaan kertova sosiaalityöntekijä epäammatillinen harrastelija? Miksi asiakkaan tunteisiin osallistuminen ja omien tunteiden avoin kokeminen ja kertominen ikäänkuin tahraa sosiaalityön tieteenalana ja sosiaalityöntekijän maineen asiantuntijana mutta omien antipatioiden salaaminen, medikalisointi ja hallinnollistaminen ei?
Onko yhteisen ihmisyyden ja yhdenvertaisuuden tunnustaminen ylivoimainen tehtävä auttamisenkin ammattilaisille?

Sana amatööri tulee latinan verbistä amare, rakastaa. Amator, amatööri tarkoittaa rakastajaa, ihmistä joka toimii rakkaudesta toisin kuin ammattilainen, joka toimii rahasta.
Amatööriydessä ei pitäisi siis olla mitään hävettävää eikä rehellinen, rakastava ihminen tarvitse ammattilaisen tai asiantuntijan titteleitä puhuakseen tai kuunnellakseen toista tai tunnustaakseen toisen tiedon ja havaintojen arvon.

Kokemusasiantuntijoiden ryhmät ja järjestöt ovat sijaishuollon talutusnuorassa

Matti Rimpelän mukaan sosiaalityön asiantuntijat haluavat puhua vain keskenään, vain toisille asiantuntijoille - asiakkuuksien välityksellä. Heitä riivaa sama asiantuntija- ja viranomaisuskovaisuus kuin niitä median edustajia, jotka pitävät tavallista kansalaista epäluotettavana kertojana, jonka kokemusta kommentoimaan (=mitätöimään) tarvitaan vuosikaudet valehdellutta viranomaista.

Vuoden kaupunkilaiseksi valittu Osallisuuden Aika- järjestön puheenjohtaja Vilma Vähämaa on oikeassa siinä, että kokemusasiantuntijuudessa ulkopuolisuus ja riippumattomuus on voimaa mutta kuinka riippumattomia voivat olla kokemusasiantuntijoiden järjestöt ja ryhmät, joita ohjaavat sijaishuollon etujärjestöjen johtajat ja joiden rahoitus on kiinni STEA:sta ja työt STEA:n vakioavustettavien lastensuojelujärjestöjen ja niiden kumppaneiden myötämielisyydestä?

Esimerkiksi Osallisuuden Aika- järjestön hallituksessa istuu SOS- lapsikylän kehitysjohtaja.
Sijaishuollon perhehoidon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimiä puolestaan ovat vetäneet Pesäpuun ja Mehiläisen lastensuojelujohtaja ja se saa vahvistusta toiminnalleen ideointiryhmästä, jonka jäsenet edustavat mm. Mehiläistä (nykyisin Familar), SOS-Lapsikylää ja Nuorten Ystävät ry:tä (Pesäpuu ry, toimintakertomus 2014, 9, 13).

Pesäpuu ry:n toimintakertomuksen ja Osallisuuden Taidot ja valmiudet julkaisun mukaan "Selviytyjät-tiimin jäsen Sami Isoniemi kutsuttiin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottaman Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvostoon. Pipsa Vario toimii Samin varajäsenenä ja näin ollen kokemusasiantuntijuus on edustettuna kansallisesti keskeisen lastensuojeluoppaan kehittämistyössä" (Pesäpuu ry, toimintakertomus 2014, 17; Osallisuuden taidot ja valmiudet, 2014, 13).

Kun lastensuojelun kokemusasiantuntijoiksi ja jopa kokemusasiantuntijuudeksi kelpuutetaan ja tulkitaan vain muutama tarkasti valikoitu onnistuneen huostaanoton kokenut, hiljennetään samalla ne sadat, joiden huostaanotto oli perusteeton ja epäonnistunut.
Näin sijaishuollon edunvalvojat kuten Pesäpuu ry voivat sanella lastensuojelun kokemusasiantuntijahankkeiden tavoitteeksi lasten ja perheiden tuen ja oikeusturvan sijaan " tehdä lastensuojelun asiakkuus ja prosessit mahdollisimman helpoiksi lapsille ja nuorille".

Vuoden 2011 aikana Pesäpuu ry toteutti yhdessä Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n kanssa kokemusasiantuntijakiertueen nimeltään " Uskomme sinuun- usko sinäkin".
Kiertue mainosti tavanneensa 120 nuorta, iältään 12-20 vuotiasta. Sijaishuollon kokemusvuosiksi muunnettuna se tarkoittaisi lähes 1500 vuoden kokemusasiantuntijuutta.
Näin järjestäjät kuulivat ja kohtasivat epäkohdista kertova nuoret:
"Kiertueella tavatut nuoret kuvailivat tilanteita, joissa saattaa olla tapahtunut oikeudenloukkaus.
Luonnollisestikaan näitä tilanteita ei voitu lähteä tarkemmin selvittämään eikä niihin otettu kantaa" (Suojele unelmia, vaali toivoa, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:6, 55).

Vilma Vähämaa muistelee blogissaan " kuinka kiusaantuneita ammattilaiset seurassani olivat valtakunnallisten lastensuojelupäivien iltajuhlissa ensimmäistä kertaa vuosia sitten. Myöhemmin kuulinkin joidenkin työntekijöiden valittaneen entisten asiakkaiden läsnäolosta juhlissa".

Sosiaalityöntekijät tuntuvat ahdistuvan asiakkaiden läsnäolosta ja kohtaamisesta niin amatööreinä kuin asiantuntijoina, yhä lailla töissään kuin vapaa-ajallaan. Kun pelkkä epäkohdista raportointi tulkitaan barrikadeille nousemiseksi, politikoinniksi ja vihapuheeksi kuinka suurta vastarintaa mahtaa herättää vaatimus heikomman puolelle asettumisesta ja konkreettisesta puolustamisesta?

Jääkö kokemusasiantuntijahankkeiden anniksi asiantuntijoiden kokeman kohtaamisen vaikeuden helpottaminen myöntämällä sosiaalityön peleihin ja leikkeihin suostuville ex- asiakkaille asiantuntijan titteli ja muutama ilmainen tarra pienille ja viinilasi isoille kehittäjille sosiaalityön kuivissa juhlissa? Yritetäänkö kokemusasiantuntijahankkeilla ostaa lisäaikaa jo miljardin vuodessa maksavalle sijaishuollolle, joka on nykymuodossaan tullut jo tiensä päähän?

Asiantuntijuuden nousuhumalasta ei voi raitistua suoraan asiakaspalvelijaksi ilman moraalista inventaariota. Utopististen palveluihanteiden ja muutaman kokemusasiantuntijan vilauttamisen sijaan lastensuojelun hankkeissa pitäisi kartoittaa lapsille ja perheille aiheutetut vahingot, pyrkiä korjaamaan ja hyvittämään ne ja taata, ettei lisävahinkoja tule tai ettei lisävahingoista ainakaan palkita.

Kokemusasiantuntijuus ja asiakasosallisuus eivät saa typistyä pelkäksi puheeksi tai laajemmat muutospaineet neutraloivaksi sosiaalityöntekijöiden tokenismiksi, seminaariviihteeksi tai keskinäiseksi selkääntaputteluksi.

Lokakuun Liike kiittää Taina Meriluotoa erinomaisesta väitöskirjasta ja kehottaa kokemusasiantuntijahankkeissa hyväksikäytettyjä lukemaan toipumisohjeet palvelujärjestelmän väkivallasta selviytymiseksi:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta

#TainaMeriluoto #VilmaVähämaa #Osallisuudenaika #Nuoret selviytyjät #STM #Ensijaturvakotienliitto #THL #SOSlapsikylä #NuortenYstävät #Pesäpuu ry #osallisuussosiaalityössä #vuorovaikutussosiaalityössä #kokemusasiantuntijuus #kokemusasiantuntija #Palvelukseenhalutaanyksikokemusasiantuntija

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-etua-ja-paamaaria-kokemusasiantuntijahankkeet-palvelevat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kauhutarina-tosielamasta-osa-4-kunnioita-tarkkailijaasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto

↧

Mitä ihmettä tapahtui Neljä Astetta- yritykselle?

December 25, 2018, 10:22 pm

≫ Next: Sosiaalialan ammattilaisten salattu ja häpeällinen "kokemusasiantuntijuus"

≪ Previous: Kokemusasiantuntijahankkeiden vaarat

Perhehoitokumppanit Oy:n ja Neljä Astetta Oy:n johtaja Tiia Marika Perämaa

Lastensuojelun tähtösen nousu ja (t)uho

Vielä muutamia vuosia sitten Neljä Astetta yritys oli lastensuojelumaailman kunnianhimoinen tähtönen, jota monet ihailivat.

Petri Sinisalo ja Mikko Meritie perustivat yhtiön yhdessä vuonna 2005.

Molemmilla on rankka päihteidenkäytön värittämä tausta, jonka he kykenivät hyödyntämään ja tuotteistamaan konkreettiseksi palveluksi.
Meritien vaikea lapsuus ja nuoruus, laitossijoitus, alkoholismi, pohjalla olemisen käännekohta ja toipumisen keinot jalostettiin 4 astetta- yrityksen MES® -ohjelmaksi.

Yhdessä Sinisalon yritysmaailmasta opittujen tuotteistamisen taitojen ja Tommy Hellstenin luoman Ihminen tavattavissa –mentorkoulutuksen kanssa MES® -ohjelmasta muokattiin hitti.

Imatran kaupunki kääntyi Neljä Astetta Oy:n puoleen. Pian lastensuojelun rakenteet laitettiin kokonaan uusiksi. Perustettiin hyvinvointineuvola; tarjottiin tehostettua varhaista tukea pelkän varhaisen puuttumisen sijaan. Jo seuraavana vuonna kiireellisten sijoitusten määrä laski ja sijaishuollon tarve väheni. Yksi lastenkoti voitiin sulkea, ja työntekijät siirrettiin perhetyöhön. Kaupunki säästi satoja tuhansia euroja.
Asiakkaat kiittelivät yrityksen perhetyötä, joka ei ainakaan aluksi ollut perinteistä huostaanottoperusteiden etsimistä ja virheiden kirjaamista.

– Vain sellainen ihminen, joka on kohdannut omat kipunsa ja pimeytensä, voi auttaa muita, pohdiskeli Mikko Meritie tuolloin.

”On uskottava mahdollisuuteen. Vanhempia on tuettava rakastamaan”, Meritie vaati ja paheksui auttajia, jotka korostavat erinomaisuuttaan asiakkaansa kustannuksella.

– Annetaanko arvoa myös keskeneräiselle vanhemmuudelle? Haavoittuvuus ja keskeneräisyys kun ovat lopulta ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia, koska ne vievät rakkauteen, Meritie julisti.

Estottomine markkinointiväitteineen Neljän Asteen koulutukset muistuttavat NLP- koulutuksia.

Jotkut kokemusasiantuntijat olisivat olleet halukkaita saamaan Neljä Astetta Oy:n MES (Monimuotoisen elämän sankarit) -koulutuksen , mutta se ei ollut mahdollista, vaikka he sivullaan sitä mainostavatkin.

Meritie lupasi , ettei Neljä Astetta- yritystä koskaan myytäisi.
Lastensuojelumaailman tähtönen tulisi pysymään itsenäisenä ja asiakaslähtöisenä oman tiensä kulkijana.

Neljä Astetta myytiin kansainväliselle lapsibisnesjätille

Muutaman vuoden kuluttua Meritie ja Sinisalo pettivät lupauksensa ja myivät yrityksensä ylikansalliselle Core Assets Groupille, joka omistaa myös Britannian suurimman lasten sijoitusfirman Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppanit).

Ison-Britannian ja Suomen lisäksi yhtiö tarjoaa palveluita Ruotsissa, Irlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Suomeen Perhehoitokumppanit-firmaa rantautumaan auttoivat mm. sosiaalityöntekijät Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen, joka toimi samaan aikaan sekä Perhehoitoliitto Ry:n hallituksen että Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n hallituksen jäsenenä (Ajankohtainen kakkonen, 20.5.2008) vaikka Ray:n sääntöjen mukaan ei voi olla mahdollista, että Ray:n rahallista tukea saavan yhdistyksen edustaja olisi samaan aikaan jonkun yrityksen hallituksen jäsen.

Suomi oli Foster Care Associatesille otollinen laajentumiskohde, koska täkäläisestä lastensuojelusta puuttuu niin tutkimustieto, seuranta, valvonta, oikeudenmukainen oikeudenkäynti, toimivat valitusreitit, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, kansalaisten painostusjärjestöt ja kriittinen journalismi.

Yrityskaupassa hääri avustajana PJ Maa Partners Oy, joka toimi avustajana myös perhekuntoutuksessaan kuopiolaisperhettä nöyryyttäneen Jatkopolut Oy:n yrityskaupassa.

Mikko Meritie tienasi Neljä Astetta yrityskaupoista yhteensä 1 781021,08 euroa, joista 1 672302,84 euroa oli pääomatuloja. Petri Sinisalo puolestaan tienasi sai 1 774981,92 euroa, josta pääomatuloja oli 1 672383,31 euroa.

Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) fuusioituminen Neljä Astetta- yrityksen kanssa toimi oivallisena imagon kohottajana.
Perhehoidon bisneistämisestä ja hädänalaisilla lapsilla rahastamisesta arvostelua saanut Perhehoitokumppanit Suomessa Oy pesi Neljä Astetta- yrityksen avulla kasvojaan ja sai haltuunsa lastensuojelun "avohuollon tukitoimet".

Jim Cockburn ja Janet Rees haluavat suomalaistenkin rahat

Yrityskauppaa oli järjestämässä Merikratos Oy:n entinen hallitusjäsen, Perhehoitokumppaneiden silloinen toimitusjohtaja Matti- Juhani Virtanen, joka "löysi" 4 astetta yrityksen ja markkinoi sen Perhehoitokumppaneiden omistajille, Core Assets Groupin miljonääripari Janet Reesille ja Jim Cockburnille.
Janet Rees ja Jim Cockburn samoin kuin Fosterplus lapsibisnesfirman omistajat ovat entisiä sosiaalityöntekijöitä, jotka näkivät perhehoidossa ja sijaisperhepulassa rahastusmahdollisuuden.

Perhehoitokumppanit tunnetaan sijoitetuilla lapsilla tekemästään bisneksestä, tarkemmin ottaen perhehoidon bisneistämisestä ja välistävedostaan.

Yritys veloittaa kunnilta yhden lapsen perhehoidosta noin. 60- 70 000 euroa vuodessa, josta se maksaa sijaishuoltajille vain pienen osan ja ottaa itselleen välistä huomattavan summan.

Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppaneiden) perustaja Jim Cockburn myi tänä vuonna osuutensa yhtiöstä mm. jätehuolto- ja lihanjalostusbisneksessä toimivalle CapVest Partners LLP:lle vielä julkaisemattomaan hintaan, kertoo Corporate Watch.

Sijaishuollon työntekijöiden liitto on kommentoinut yrityskauppaa seuraavasti: "Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppanit) kaltaiset firmat ovat ansainneet miljoonia sijaishuollon työntekijöiden halpatyövoimalla. Vuoden 2008 laman jälkeen sijoitettujen lasten määrä on räjähtänyt kun perheen kamppailevat selviytyäkseen köyhyydessä.
Isot CapVestin kaltaiset sijoitusyhtiöt tulevat mukaan voidakseen tehdä paljon rahaa halvalla työvoimalla. Tällä rahalla voitaisiin ehkäistä lapsia päätymästä huostaan ja taata sijaishuollon työntekijöille myöhästynyt kunnioitus".

Andy Elvin ihmettelee Guardian-lehdessä miksi annamme sijaishuoltofirmojen rahastaa haavoittuvilla lapsille emmekä ohjaa varoja suoraan lapsille.
Suomessa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on ihmetellyt samaa ja vaatinut, että lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan liiketaloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle.

Neljä Astetta- yrityksellä on toimintaa on Rovaniemeltä eteläiseen Suomeen saakka, yli 50 kunnassa.

Neljä Astetta Oy:n liikevaihto oli 6,6 miljoonaa euroa 2017 ja se työllisti 128 henkilöä.

Yrityskauppojen luotsi Virtasen uraflow

Matti-Juhani Virtanen toimii nykyisin Neljä Astetta- yrityksen hallituksessa Stephen Richard Jacquesin ja Sekasa- konsulttipalvelujen omistajan ja Lastensuojelun Keskusliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Seppo Kalevi Sauron kanssa.

Tammikuussa 2013 Tampereen kaupungin Tilaajaryhmä Asiakasohjaus-Luotsi hyväksyi Perhehoitokumppanit Oy:n palveluntuottajaksi perhehoidon kilpailutuksessa.

Luotsin entinen asiakasohjauksen päällikkö Tiia Perämaa työskenteli Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ssä sosiaalityön johtajana heinäkuusta 2012 kunnes siirtyi Perhehoitokumppaneiden ja Neljän Asteen yhdistymisen myötä Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n maajohtajaksi ja Neljä Astetta- yrityksen toimitusjohtajaksi.
Alvari- perhetyöstä valheellisen opinnäytetyön tehneen Perämaan rooli yritysryppäässä on komeista titteleista huolimatta vaisu. Taka-alalla viihtyvä Perämaa tuntuu olevan pelkkä token, faghag ja koriste miesvaltaisessa bisneksessä.

Luotsin ensimmäisenä päällikkönä työskennellyt Merikratos Oy:n entinen hallitusjäsen Matti Virtanen siirtyi hänkin aikoinaan kunnalliselta puolelta yksityissektorille: Perhehoitokumppanit Oy:n johtajaksi. Virtanen valehteli taannoin kirkkain silmin, että perhehoidosta on vaikea tehdä kannattavaa ja ettei Perhehoitokumppaneissa ole jaettu osinkoja.

Corporate Watch- uutissivuston mukaan Foster Care Associatesin emoyhtiö Core Assets Group on maksanut yli 18 miljoonaa puntaa omistajilleen osinkoina 2013-2014.
Foster Care Associates (Perhehoitokumppanit) teki vuonna 2014 yli 127.2 miljoonan punnan liikevoitot sijaishuollosta, joista maksettiin osingot holding- yhtiö Ideapark Ltd:n kautta.

Lastensuojelubisneksessä kunnat tuntuvat olevan sosiaalialan ammattilaisille vain verkostoitumis- ja ponnistusalustoja rahakkaammalle yksityispuolelle, kunnalliset työpaikat vain tulevaisuuden urien harjoittelupaikkoja ja kuntien sosiaalihuollon asiakkaat oman, usein hataran osaamisen koekaniineja.

Joka kolmas sosiaalityöntekijä on Talentian kyselyssä kertonut haluavansa yrittäjäksi.

Lastensuojelussa kuluvaa hetkeä käytetään usein tulevaisuuden astinlautana, lapsen ohimenevää häiriötä merkkinä puuttumista vaativasta tulevaisuuden ongelmasta, perheen avuntarvetta ja tukitoimia todisteena tulevasta sijoitustarpeesta, perhetyötä keinona saada vahvistusta sosiaalityöntekijän epäilyksille ja kunnan köyhiä asiakkaita ponnahduslautoina sosiaalityöntekijän ammatilliseen ekspertiisiin ja paremminpalkattuun uraan yksityispuolella.

Mr Unichef verkostoissaan

Neljä Astetta- yrityksen hallitusjäsen, vuoden isäksikin valittu Seppo Sauro on lastensuojelun bisnespiirien kermaa ja ui uushuutolaisuusverkostoissa kuin kala vedessä.

Hän toimi pitkään Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana.
Lastensuojelun Keskusliitto on sijaishuollon etujärjestöjen ja verkostojen kansoittama vaikutusvaltainen liittoutuma, joka ohjailee suomalaista lastensuojelupolitiikkaa ja -uutisointia.
Liiton nimi johtaa harhaan, osuvampi nimi olisi Sijaishuollon Keskusliitto tai Sijaishuollon Edunvalvontaliitto.

Moni Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestöistä tuottaa laitospalveluja ja omistaa lastensuojelulaitoksia, joista Lokakuun Liikekin on kirjoittanut mm. A-klinkkasäätiö, Ammatillisten Perhekotien Liitto APKL ry , Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry , Romano Missio ry, Sippolan koulukodin kannatusyhdistys ry, SOS-Lapsikylä ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry .

Ammattiyhdistyksia pitkäaikaisista jäsenjärjestöistä ovat mm. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö TALENTIA ry, Sosiaalijohto - Socialledning ry, Sosiaalipedagogit Talentia ry, Suomen Lastenhoitoalan Liitto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, Suomen Lapsipsykiatriayhdistys ja mm. Milapron ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n sisältävä Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat SULAT ry.

Muussa lastensuojelubisneksessä jäsenjärjestöistä toimivat mm. Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry.

Vahvasti verkostoituneesta ja Unicefinkin hallitukseen valitusta Saurosta on varmasti hyötyä Neljä Astetta- yritykselle, kuten mille tahansa sijaishuollon edunvalvontayritykselle.

Sauro on pyrkinyt alentamaan perheiden tietosuojaa ja valkopesemään lastensuojelun väärinkäytöksiä mm. väittämällä, että mielivaltaisia huostaanottoja ei ole olemassa.

Mr Outstanding LGBTI Leader

Neljä Astetta- yrityksen hallitusjäsen Stephen "Steve" Jacques on Key Assets Groupin toimitusjohtaja, joka on työskennellyt ahkerasti seksuaalisten vähemmistöjen (LGBTI) rekrytoimiseksi ja sulauttamiseksi lastensuojelun ja sijaishuollon työpaikoille.

Deloitte ja Google palkitsivat Jaquesin tänä vuonna Australia’s Outstanding 50 LGBTI Leaders of 2018-palkinnolla:
https://www.keyassets.com.au/google-and-deloitte-names-key-assets-group-ceo-steve-jacques-an-outstanding-lgbti-leader/

Modernia sosiaalityötä ei luotu asiakkaita varten vaan tarjoamaan työtä ja ammatillisia mahdollisuuksia kasvavalle joukolle toimettomia keskiluokkaisia naisia, joilta puuttuivat etenemismahdollisuudet muualle (Dobash & Dobash, 1992) ja jotka yleensä epäonnistuivat yrittäessään auttamisen sijaan kontrolloida ja koulia ylityöllistettyjä työväenluokkaisia äitejä.

Tuleeko postmodernista sosiaalityöstä vuorostaan temmellyskenttä toimettomille keskiluokkaisille LGBTI- ihmisille, jotka yrittävät koulia köyhiä heteroperheitä pois alistavina pitämistään heteronormatiivisista rooleista, suhteista ja perhemalleista?

Steve Jacques kommentoi saamansa huomionosoitusta näin: "Olen ihastuksissani tultuani Deloitten ja Googlen tunnustamaksi LGBTI- johtohenkilöksi..
Johtajuuden matkallani on ollut paljon vaikuttajia mutta se mikä on ollut pysyvää on ollut toisten tuki, joka on sallinnut minun olla työpaikalla autenttinen itseni, homomies..
Uskon, että olen kyennyt muuttamaan käsityksiä LGBTI ihmisten roolista lasten hoivaajina sijaishuollossa."

Niin tärkeitä kuin LGBTI-yhteisöjen ihmisoikeudet ovatkin, lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen tarkoitus ei ole identiteettipolitiikka eikä työpaikkojen tai uramahdollisuuksien tarjoaminen LGBTI- ihmisille.

Neljä Astetta yrityksen avopalveluiden johtaja Toni Sipiläinen, lastensuojelupalveluiden johtaja Jan- Erik Solvang ja group controller Antti Haponen

Pomomiehet istuvat monilla palleilla

Yrityskaupan jälkeen alkoi lastensuojelun tähtösen alamäki. Asiakkaat ovat yhä enenevässä määrin raportoineet Neljä Astetta- yrityksen sosiaalihuollon asiakaslain ja lastensuojelulain vastaisesta perheiden kohtelusta.

Yrityksen pomomiehet istuvat monilla palleilla ja luovat uusia kumppanuuksia lastensuojelun uushuutolaisuusverkostoissa.

Toni Sipiläinen on yhdessä muiden Perhehoitokumppaneiden kanssa valloittanut Suomen lastensuojelun avohuollontoimijat- Sulat ry- järjestön. Mies istuu myös Henkilökohtainen budjetointi- avain kansalaisuuteen- hankkeessa.

Sipiläinen toimii myös Munperheet- perheiden jälleenyhdistämishankkeessa yhdessä perheiden jälleenyhdistämisen estämisestä ja hankaloittamisesta kuuluisien sijaishuollon edunvalvontajärjestöjen kanssa, joita ovat Perhehoitoliitto ry, Pelastakaa Lapset ry , Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS-lapsikyläsäätiö ja Pesäpuu ry.

Kuinka todennäköistä on, että sijaishuollon edunvalvojat, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen pidentämiseen toimisivat aktiivisesti perheiden jälleenyhdistämiseksi?

Hanketoimijat ovatkin jo tulleet siihen tulokseen, että perheen jälleenyhdistämisessä ei tärkeintä ole se, että lapsi palaa konkreettisesti kotiin vaan vanhemman ja lapsen "henkinen" jälleenyhdistyminen; " yhdessä tekeminen", joka tietysti vaatii kallista ja asiantuntijalähtöistä sijaishuollon asiantuntijaohjausta.

Tämä "yhdessä tekeminen" tarkoittaa parhaimmillaan joutavaa ja pahimmillaan hankkeen tavoitteiden vastaista puuhastelua, joka hyödyttää lähinnä projektiin palkattuja työntekijöitä.

Lokakuun Liike on käsitellyt MunPerheet hanketta seuraavassa jutussa:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa

Jan- Erik Solvang puolestaan toimii monitoimijaisen perhetyön mallinnustyöryhmässä.
THL:n mallinnusaportissa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla

Lastensuojelun väärinkäytökset mahdollistuvat ja valvonta epäonnistuu juuri siksi, että sijaishuoltoyrittäjien ja - järjestöjen edunvalvojat ovat vallanneet lastensuojelun lainsäädäntö-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, joka perustuu moralistisiin virhepäätelmiin. Suositukset ja johtopäätökset sijaishuollon laadusta ja valvonnasta on vedetty ja vedetään edelleen vain sen perusteella miten asioiden tulisi olla / kuvitellaan olevan.

Jotkut asiakkaat raportoivat, että Neljä Astetta- yritys tarjoaa perheiden tukemisen sijaan huostaanottoperusteiden etsimistä ja asiakashankintaa sijaisperheille, tietoista vieraannuttamista, jäävejä päätöksiä ja vallan ja verkostojen väärinkäyttöä, asiakirjojen panttausta ja tietojen pimittämistä vanhemmilta.

Neljä Astetta -yrityksessä vakavia väärinkäytöksiä- raportoinnista rangaistaan tapaamisrajoituksilla ja valvotuilla tapaamisilla

Neljä Astetta myy perinteisten MES- ohjelmansa ja perhetyöpalvelujensa lisäksi mm. ammatillista tukihenkilötoimintaa, jälkihuollon palveluja, valvottuja tapaamisia, olosuhdeselvityksiä ja vanhemmuuden arviointeja.

Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n tavoin yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja ja saattaa tuottaa turhia ja ylipitkiä huostaanottoja.

Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille.

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.

Neljä Astetta yrityksen asiakkaat ovat raportoineet Lokakuun Liikkeelle että:

-Neljä Astetta- yrityksen laatu on erittäin epätasaista ja henkilökunnan vaihtuvuus suurta.
Osa perhetyöntekijöistä on ammattitaitoisia ja asiallisia mutta osalla ei ole lainkaan koulutusta tai työkokemusta lastensuojelun perhetyöstä.

- Yritys tulkitsee kilpailutussopimusten laatuvaatimuksia virheellisesti ja valheellisesti.

- Kaikki yrityksen työntekijät eivät tunne tai noudata hallintolain, perustuslain ja lastensuojelulain velvoitteita, eivät myöskään Lapsen oikeuksien sopimuksen ( LOS), Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai hyvän hallinnon periaatteita.

- Yrityksen avohuollon palvelut pyrkivät palvelemaan pikemminkin sosiaalityöntekijöitä ja sijaishuoltoa kuin asiakkaita.

- Yritys pyrkii pikemminkin huostaanottojen pohjustamiseen , ylläpitämiseen ja pidentämiseen kuin huostaanottojen ennaltaehkäisyyn, lopettamiseen tai perheiden jälleenyhdistämiseen.

-Yrityksen palvelulupaukset esim. luvattu arjen tuki eivät aina toteudu käytännössä eivätkä esim. tukihenkilöt vietä asiakkaiden kanssa sitä tuntimäärää, mistä saavat maksun.

-Osa yrityksen toimintakäytännöistä on eettisesti kyseenalaisia ja osa jopa laittomia.

- Lapsia ja vanhempia ei kuulla, uskota eikä oteta mukaan päätöksentekoon.

-Yrityksen perhetyöntekijät tekevät asiakkaista arvioita, jotka edellyttäisivät psykiatrista koulutusta ja osaamista eivätkä näytä kirjauksiaan asiakkaille.

- Perhetyön asiakaskirjauksista on löydetty panettelevia, vääriä ja valheellisia väittämiä, joita yritys ei suostu korjaamaan.

-Työntekijät ottavat puolia huoltoriidoissa ja lapsia ja vanhempia rangaistaan tunteiden näyttämisestä.

-Lasten yhteydenpitoa läheisiinsä rajoitetaan hatarin ja laittomin perustein perhetyön lausuntojen perusteella ja laittomat tapaamisrajoitukset ovat kohtuuttoman pitkiä.

-Lapsia vieraannutetaan vanhemmistaan ja suvustaan.

-Valvottuja tapaamisia asetetaan aiheettomasti ja lainvastaisesti.

- Yrityksen toiminta aiheuttaa niin vanhemmille kuin lapsille kuormitusta ja traumoja.

- Yrityksen toimien seurauksena syntynyt lasten oireilu yritetään kääntää biovanhempien syyksi.

-Epäkohtien raportointia tapauksista yritetään estää ja epäkohdista raportoivia pyritään rankaisemaan mm. laittomilla tapaamisrajoituksilla ja valvotuilla tapaamisilla.

- Väärinkäytösten perheille aiheuttamia kärsimyksiä tai kustannuksia ei yritetä selvittää eikä hyvittää.

Osa väärinkäytöksistä voi johtua Neljä Astetta- yrityksen lisäksi/ohella myös lastensuojelun sosiaalityön lainvastaisista päätöksentekoprosesseista ja asiakkaita halveksivasta toimintakulttuurista, Perhehoitokumppaneiden toimintakäytännöistä tai molempien yhteisvaikutuksesta.

Neljä Astetta- yrityksen perustajat Mikko Meritie ja Petri Sinisalo kertovat kuunnelleensa usein Nuket- yhtyeen kappaletta Askeleet, jonka ensimmäinen säkeistö kuvaa asiakkaiden mukaan hyvin yrityksen nykyistä politiikkaa.

Askeleet

Aurinko tummuu taivaalla
Tuntuu kuin myrsky raivoaa
Niin kylmä on, täällä niin kylmä on
Ethän koskaan lähteä voi

Lokakuun Liike tekee Neljä Astetta yrityksestä vielä toisen asiakkaiden kokemuksiin perustuvan jutun ja pyytää lukijoitaan kertomaan Neljä Astetta- yrityksen palveluista mm. perhetyöstä ja kohtelustaan yrityksessä. Tiedot voi lähettää info@lokakuunliike.com

#FosterCareAssociates #FCA #NeljäAstetta #Perhehoitokumppanit Suomessa #PKS#KeyAssetsGroup #CoreAssetsGroup #MikkoMeritie #PetriSinisalo #JimCockburn #JanetRees #TiiaPerämaa
#MattiVirtanen #SeppoSauro #SteveJacques #LSKL #MunPerheet #THL #ToniSipiläinen #Jan-ErikSolvang #AnttiHaponen #NinaAkkanen #Lapsibisnes #MES #WhateverhappenedtoBabyJane

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/perhehoitokumppanit-fca-myytiin-mm-jatehuolto-ja-lihanjalostusbisneksessa-toimivalle-capvestille
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisapanostus-sosiaalipalvelujen-henkilostoon-ei-tuottanut-toivottuja-tuloksia-virhetta-vaaditaan-uusittavaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija

↧

Sosiaalialan ammattilaisten salattu ja häpeällinen "kokemusasiantuntijuus"

December 31, 2018, 12:15 pm

≫ Next: Kela eväsi köyhältä lääkkeet- aikovatko Kela ja Valvira estää ei- tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoidon Suomessa?

≪ Previous: Mitä ihmettä tapahtui Neljä Astetta- yritykselle?

Kaikki tunne ja kokemukset eivät saa asua viranomaisessa

Kun valvomattoman lastensuojelun ja sijaishuollon epistemologiset ja eettiset puutteet alkoivat paljastua, lastensuojelun laatusuositustyöryhmä julisti ikäänkuin kädenojennuksena asiakkaille, "että kaikki tieto ei asu viranomaisessa."

Myöskään kaikki tunteet ja kokemukset eivät saa asua viranomaisessa vaan ne pitää projisoida ja ulkoistaa tiettyjen, kokemusasiantuntijoiksi nimettyjen asiakkaiden kannettaviksi.

Kokemusasiantuntijuudesta on tullut uskomushoitoa; eräänlaista homeopatiaa, jossa kuvitellaan, että riittävän pieni ja konventionaaliseen asiantuntijuuteen laimennettu annos kokemusasiantuntijuutta tuottaa lääkkeen epädemokraattisen asiantuntijavallan alati lisääntyviin ongelmiin.

Euroopan sosiaalirahasto ESR on jo pitkään edellyttänyt asiakasosallisuutta rahoituksensa ehtona.

Kokemusasiantuntijoiden tieto tosin tuntuu kelpaavan kuultavaksi ja julkaistavaksi vain lastensuojelun ja sijaishuollon asiantuntijoiden sanoittamana, sensuroimana ja omistamana - silloin kun se on valjastettu sosiaalityön eliitin akateemiseen meritoitumiseen, imagonrakennukseen ja rikastumiseen tai asiakasosallisuutta edellyttävän EU-rahoituksen saamiseen järjestöille.
Samoja asiakaskokemuksia ilman sijaishuoltotoimijoita ja virallisia asiantuntijoita jakavat asiakkaiden omat sivustot määritellään villiksi länneksi tai "vihasivustoiksi".

Niin verkossa kuin sen ulkopuolella kaikkea asiakaslähtöistä viestintää, joka ei ole lastensuojelun virallisten ”asiantuntijoiden” omistamaa ja hallinnoimaa nimitellään haihatteluksi, tarttumataudiksi ja vihapuheeksi.

Mitään käyttökelpoista tietoa korjaamistoimiin ei saada kun lastensuojelun asiakirjoja tutkiva pyrkii kiistämään asiakirjafabrikoinnin, laitosväkivaltaa tutkiva lastensuojelun laitosväkivallan, perhepalveluja tutkiva vieraannuttamisen ja maahanmuuttoa tutkiva islamismin ongelmat.

Pelkkä vanhempien näkökulman valitseminen herättää vastustusta sosiaalityön tiedeyhteisössä. "Olen kohdannut närkästystä sekä lasten ja nuorten että sosiaalityöntekijöiden näkökulman ohittamisesta. Taustalla on ollut milloin epäily arvostuksen puutteesta ja piittaamattomuudesta näiden ryhmien näkemyksiä kohtaan, milloin taas otaksuma mahdollisesta asianosaisnäkökulmastani, joka on kehotettu kirjoittamaan teksteissäni auki ( Vierula, 2017, 70).
Asianosaisuutta ja asiakasnäkökulmaa siis pidetään jotenkin epäilyttävänä, objektiivisuutta vaarantavana ja selontekoa tiedeyhteisölle vaativana asiana.
Eikö asiantuntija voi olla asiantuntija ilman että hänen täytyy ulkoistaa vaikeat tunteensa ja kokemuksensa johonkin toiseen? Taina Meriluoto kysyy:Miksi meidän täytyy kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?
Miksi tiedeyhteisö ei ole huolissaan vaikkapa kyseenalaistamattomasta ennakko-olettamastaan, jonka mukaan sosiaalityön fabrikoitujen asiakasdokumenttien avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa asiakkaista?

Suomessa kaikki vähänkään lastensuojelua ja sijaishuoltoa hyödyttävät järjestöt on pyritty alistamaan Lastensuojelun Keskusliiton, RAY:n, STEA:n ja Veikkauksen hallintaan.
Rahoituksen saaminen on edellyttänyt, että "osallisuus" ja "kokemusasiantuntijuus" on oikeanlaista eikä uhkaa lastensuojelun ja sijaishuollon liiketoimintaa ja ammattilaisten edunvalvontaa.

Heikki Pursiaisen mukaan rahapelimonopoli ja järjestökenttä muodostavat symbioosin, jossa rahapelimonopoli hoitaa järjestöille rahat ja järjestöt hoitavat haitalliselle monopolille moraalisen oikeutuksen ja tehokkaan markkinointikanavan. Symbioosi hyödyttää osapuolia, mutta on haitallinen kaikille muille eikä sitä arvostele kukaan , koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana ja potentiaaleja edunsaajia.

Yhdenvertaisuuslaki ja sananvapaus ovat kuitenkin vielä voimassa Suomessa. Asiakkailla on samat oikeudet kuin ammattilaisilla.
Sana amatööri tulee latinan verbistä amare, rakastaa. Amator, amatööri tarkoittaa rakastajaa, ihmistä joka toimii rakkaudesta toisin kuin ammattilainen, joka toimii rahasta.

Rakkauden amatööreillä on yhälainen oikeus käyttää sananvapautta ja kommentoida ihmissuhteita ja perhe-elämää kuin rahasta toimivilla rakkauden ammattilaisilla.

Rakkauden ammattilaisilla taas on oikeus rahastaa oletetulla "erityisosaamisellaan" mutta vain niitä, jotka tuota erityisosaamista haluavat. Ammattilaisuus ei oikeuta pilkkaamaan saati tuhoamaan amatöörien perhe- ja rakkauselämää.

Miksi asiakkaista tehdään työntekijöiden vaikeiden tunteiden ja kokemusten kantajia?

Sosiaalipalveluiden kehittämishankkeissa asiakasosallisuus ja kokemusasiantuntijatieto on typistynyt tokenismiin ja asiakkaiden kohteluun sosiaalityöntekijöiden ja tutkijoiden omissa meritoitumisprosesseissa hyödynnettävänä datavarastona ilman todellista osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa tai arvioinnissa. Kokemusasiantuntijuutta käytetään retorisena warranttina eli näennäisoikeutuksena tiettyjen lastensuojelun ja sijaishuollon päätösten ja poliittisten ideologioiden edistämiseen.

Kokemusasiantuntijahankkeissa työskennellyt ja niistä väitöskirjan tehnyt Taina Meriluoto pääsi ongelmaan käsiksi tunnistamalla, tunnustamalla ja tutkimalla itseään vaivaavan kiusallisen tunteen pitämättä sitä ammatillisuuspuutteena tai projisoimatta sitä asiakkaisiin. Tämä rehellisyys ja rohkeus auttoi tutkijaa myös kyseenalaistamaan organisaatioiden toimintakäytäntöjä sosiaalityön ammattieettisten, usein toteutumattomien periaatteiden mukaisesti.

Miksi kokemusasiantuntijahankkeissa ei ole osattu/uskallettu kyseenalaistaa sosiaalialan virallisten asiantuntijoiden tietoa tai tiedon objektiivisuutta ja neutraaliutta?

Miksi moraalinen tuohtumus sosiaalityön laittomuuksista ja huonoista palvelukokemuksista nähdään poliittisena performanssina mutta äärimmäisen poliittinen laittomuuksien ja huonojen kokemuksien "yksittäistapauksiksi" leimaaminen neutraalina asiantuntijuutena?
Miksi hankkeiden lähtökohtana on olettama objektiivisesta viranomaistiedosta, jota asiakkaiden kokemuksellisuudeksi mitätöity tieto vain täydentää?

Miksi tarinallistaminen tunnistetaan vain kokemusasiantuntijuuden rakentumisessa vaikka se on keskeinen sosiaalityön asiantuntijuuden sisältö? Sosiaalityön tutkija Leslie Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijöillä on tarve tarinallistaa asiakaskertomuksiaan ja he kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiksi siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on).

Myös julkishallinnon ja järjestöjen työntekijät ovat kokemusasiantuntijoita.
Monissa tutkimuksissa on todettu että sosiaalityö ei perustu tutkimustietoon. Tutkimustietoa ei sosiaalityössä kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013) vaan päätökset tehdään hiljaisen tiedon eli organisaatiokäytäntöjen ja oman kokemustiedon varassa.

Sosiaalityöhön on todettu hakeutuvan ihmisiä pääasiassa vasemmistolaisväritteisistä vaikuttamisen, kristillissävytteisistä altruistisista ja henkilökohtaisista, usein traumatisoitumisen sisältävistä motiiveista (Bradley ym. 2012; Partanen 2014; Toros & Medar 2015) .
Alalle hakeutuvilla on usein myös vahva usko sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden muutosvoimaan, joka saattaa helposti lipsahtaa sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden edunvalvonnan ensisijaisuudeksi.
Suurimmalla osalla sosiaalityöntekijöistä on siis jo koulutukseen tullessaan vahva agenda eli esityslista ja tendenssi eli tarkoitusperä, jotka voivat haitata objektiivista havainnointia ja tiedonmuodostusta sekä puolueetonta päätöksentekoa.
Vahva mutta salattu politisoituminen tekee sosiaalityön tutkimuksesta helposti tendenssitutkimusta ja tiedonvälityksestä agendajournalismia.

Miksi vasemmistolaisen, kristityn tai traumataustaisen sosiaalityöntekijän omakohtainen, vaikea kokemus köyhyydestä, sairaudesta tai väkivallasta ei saa tulla nähdyksi ja tunnustetuksi sosiaalityön kokemusasiantuntijuutena?

Miksi ammattilaisten omat kokemukset ja niiden herättämät tunteet tulee ammatillisuuden nimissä kieltää/salata ja projisoida asiakkaisiin, joita pidetään yksinomaan "kokemusten" ja tunteiden kantajina? Siksikö sosiaalialan työntekijöiden ammatillisuuden ja ammatillisen edunvalvonnan katsotaan vaativan etäisyyttä asiakkaiden ja työntekijöiden arjesta, tunteista ja kokemuksista? Onko tämä ajatuskupru osasyy haluttomuuteen tutustua perheisiin ja perheiden konkreettisen arjen avun hävittämiseen ?

Onko sosiaalityötä vuosikaudet hallinnut ihmisten kokemuksia vähättelevä ja diskursseihin keskittyvä konstruktionistinen suuntaus johtanut sosiaalityön "kokemusnälkään" ?
Lastensuojelu lähes kaikkiin ammattikuntiin ulottuvine apureineen rassaa halukkaasti vanhempien ja isovanhempien yksityisasiat, sukupuut, pankkitilit ja terveystiedot, päät ja veri- ja virtsanäytteet ja lasten sukuelimetkin siinä toivossa, että löytyisi "ylisukupolvinen traumakokemus", jolla oikeutetaan ja perustellaan järjettömät, elinkautisia vastaavat huostaanotot ja valtaisat tulonsiirrot lastensuojelubisnekselle.

Läpinäkyvyyttä tai suorastaan läpivalaisua vaaditaan vain köyhiltä kontrollin kohteilta. Koneistossa toimivien ei tarvitse tehdä tiliä ideologioistaan tai taloudellisista tai poliittisista kytköksistään.

Vaikeat kokemuksensa asiakkaaseen ulkoistava sosiaalityöntekijä toimii kuin pedofiilipappi

Psykiatrian ja sosiaalityön palvelujärjestelmiä ei milloinkaan luotu asiakkaita varten. Ne ovat pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntyneitä eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palvelevia alati muuttuva rakennelmia, joiden tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.

Dobashien tutkijaparin mukaan sosiaalityötä ei luotu asiakkaita varten vaan tarjoamaan työtä ja ammatillisia mahdollisuuksia kasvavalle joukolle toimettomia keskiluokkaisia naisia, joilta puuttuivat etenemismahdollisuudet muualle (Dobash & Dobash, 1992). Sosiaalityöntekijän ammatti tarjosi naisille kunniallisen mahdollisuuden päästä kurkistelemaan ja tirkistelemään "kujan varjoista puolta."

Kokemusasiantuntijaksi typistetystä asiakkaasta on tehty väline ja instrumentti, jonka avulla asiantuntija voi käsitellä omia tunnistamattomia tai kiellettyjä tunteitaan, tarpeitaan ja kokemuksiaan ja oikeuttaa oman olemassaolonsa, ammatillisen edunvalvontansa ja vallan- ja reviirinlaajennuspyrkimyksensä.

Kokemusasiantuntijan avulla tietämiseensä tukehtuva ja tahrattomuuden vankilaan itsensä vanginnut asiantuntija saa tirkistellä toiseutta ja paheellista "maailmaa" luvallisesti ja turvallisesti oman "kunniallisuutensa" säilyttäen ja itsensä ja ihmisyytensä piilottaen.

"Vaikeat kokemuksensa" asiakkaaseen ulkoistanut sosiaalityöntekijä on kuin seksuaalisuutensa kuoropoikaan ulkoistanut pedofiilipappi. Molemmissa tapauksissa suhteista muodostuu jännitteisiä ja alttiita vallan väärinkäytölle. Ulkoistetut asiat saavat suhteettomat merkitykset ja mittasuhteet.

Kun omaa seksuaalisuutta ei ole ammatillisuuden säilymiseksi lupa käsitellä kuin kuoropojissa, heistä tulee papin silmissä helposti seksuaalisia ja vietteleviä syntisäkkejä, joita papin pitää jatkuvasti ripittää ja valvoa ja joista hänen pitää ajaa pois lihallisuuden pahaa henkeä.

Kun omia vaikeita kokemuksia ja tunteita ei ole ammatillisuuden säilymiseksi lupa tunnistaa eikä tunnustaa kuin asiakkaissa, syntyy helposti väärinkäsityksiä ja ylilyöntejä: oireilevassa lapsessa tunnistetaan vain oma kärsimys, epäkohdista kertovaa asiakasäitiä nimitellään vihapuhujaksi, oikeusturvaansa penäävä isä tulkitaan aggressiiviseksi ja sosiaalitoimistoon pitää kutsua poliisi turvaamaan palavereja asiakkaiden "viranomaisvastaisuuden" vuoksi.

Miksi ammattilaiset eivät sovella arvostamaansa psykoanalyysia itseensä?

Asiakasosallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta on liian usein tehty seminaarikevennystä ja sosiaalityöntekijöiden vertaistukea ja - viihdettä.

Osallisuudesta sosiaalipalvelujen kehittämisessä on tullut varhaista puuttumista vastaava notkea ameeba, joka on voitu kääntää palvelemaan hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia tarkoituksia ja päämääriä; niin sosiaalityön resursointia kuin leikkausvaateita, inkluusiota ja eksuusiota, rakenteellista sosiaalityötä ja yksilöpsykopatologisointia, subjektiivisia oikeuksia ja yhteiskunnallisia velvollisuuksia, lainsäädännöllisiä velvoitteita kuin niiden puutetta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yksilövastuutusta, vapaaehtoisuutta ja pakkoa.

Osallisuus on jotakin muuta kuin osallisuuspuhetta- se on materiaalisia, sosiaalisia, psykologisia ja toiminnallisia resursseja ja strategioita. Asiakasosallisuus edellyttää tarkkaa ja eriteltyä lainsäädäntöä ja operationaalistettavia diskursseja ja ohjeistusta marginalisoitujen yhdenvertaisuuden konkretisoimiseksi.

Lokakuun Liike kiittää Taina Meriluotoa ja kaikkia lastensuojelun selviytyjiä mm. Vilma Vähämaata, Yonatan Gebrenegusta, Aino Taipalusta ja Osallisuuden Aikaa tärkeästä työstä mutta varoittaa sijaishuollon kontrollipyrkimyksistä ja muista lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden sudenkuopista.

#TainaMeriluoto #VilmaVähämaa #Osallisuudenaika #Nuoretselviytyjät #STM #Ensijaturvakotienliitto #THL #SOSlapsikylä #NuortenYstävät #Pesäpuu #osallisuussosiaalityössä #vuorovaikutussosiaalityössä #kokemusasiantuntijuus #kokemusasiantuntija #Palvelukseenhalutaanyksikokemusasiantuntija

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-etua-ja-paamaaria-kokemusasiantuntijahankkeet-palvelevat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemusasiantuntijahankkeiden-vaarat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-mielta-on-lastensuojelun-ammatillisuudessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuvitteellisesti-vai-konkreettisesti-rohkeammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta

↧

Kela eväsi köyhältä lääkkeet- aikovatko Kela ja Valvira estää ei- tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoidon Suomessa?

January 13, 2019, 11:58 pm

≫ Next: SDP:n kunnallisvaaliehdokas oululainen imaami Abdul Mannan ajaa shariaa

≪ Previous: Sosiaalialan ammattilaisten salattu ja häpeällinen "kokemusasiantuntijuus"

KELA ei tee yksilö- ja tapauskohtaista harkintaa kenellekään?

Iltalehti ja HS uutisoivat Kelan oudosta lääkekorvauskäytännöstä.

Vähävarainen henkilö oli saanut vuodesta 2006 lähtien kunnan maksusitoumuksen lääkkeeseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kunnan viranomainen maksoi sen aina toimeentulotuesta.

Vuonna 2017 Toimeentulotuen siirryttyä kunnilta Kelalle, Kela ryhtyi arvioimaan terveydenhuollon menojen kohtuullisuutta asiantuntijalääkäreidensä arvioilla.

Kela vaati potilaalta valtavan määrän lisäselvityksiä. Yksi vei hänet Keski-Suomen keskussairaalaan, josta hän sai todistuksen, että synteettiset valmisteet eivät sovi hänelle. Sen sijaan potilas voi käyttää eläinperäistä lääkettä. Potilas toimitti pyydetyt lisäselvitykset.

Kela myönsi vielä vuonna 2017 maksusitoumuksia asiakkaan eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen.
Potilaan mukaan hän sai kuitenkin loppuvuodesta ilmoituksen, jonka mukaan Kelan terveydenhuoltomenojen asiantuntijaryhmä on linjannut eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet toimeentulon ulkopuolelle.
Asiakkaan oikaisuvaatimus hylättiin. Hän teki valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka katsoi annetut selvitykset riittäviksi toimeentulotuen myöntämiselle. Hallinto-oikeus vaati Kelaa tekemään uuden päätöksen marraskuun 2017 osalta. Kela on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Valitusluvan käsittely on kesken.

Kelan lääkärin päätös

Potilas teki Kelan toiminnasta kantelun oikeusasiamiehelle, joka pyysi Kelalta selvitystä asiasta. Oikeusasiamiestä kiinnosti, miksi Kelan asiantuntijaryhmä on linjannut, ettei toimeentulotukea eläinperäisiä kilpirauhaslääkkeitä varten myönnetä kategorisesti kenellekään.

Kela kertoi oikeusasiamiehelle helmikuun 2018 selvityksessään, että toimeentulotukiasiakkaan toimittamat selvitykset lääkemenon tarpeellisuudesta arvioidaan aina yksilöllisesti. Kelan mukaan selvitysten jälkeen asiantuntijalääkäri esittelee asian Kelan terveydenhuoltomenojen asiantuntijaryhmälle, jossa kaikki eläinperäisiä kilpirauhasvalmisteita koskevat asiat arvioidaan tapauskohtaisesti.
Asiantuntijaryhmä taas arvioi lääkkeen tarpeellisuuden. Asiantuntijalääkäri kirjaa käsittelystä arvion, johon päätöksentekijä nojautuu. Oikeusasiamies ei kuitenkaan pyynnöstä huolimatta saanut Kelalta asiantuntijalääkärin lausuntoa tai asiantuntijaryhmän asiakirjoja.

Kela vastasi joulukuussa 2018 oikeusasiamiehelle, ettei kantelijan asiaa oikeastaan missään vaiheessa viety asiantuntijaryhmään. Sen sijaan se on ollut useasti asiantuntijalääkärin lausunnolla. Toisessa selvityksessä Kela toteaa, että asiantuntijalääkäri on ilmeisesti pitänyt asiaa niin selvänä, ettei ole kokenut tarvetta ryhmäkäsittelylle.
Oikeusasiamies katsoi, ettei asiakkaan tapausta olekaan arvioitu ”Kelan terveydenhuoltomenojen moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti, vaan kantelijalle annettu päätös on perustunut vain asiantuntijalääkärin tekemään arvioon lääkkeen tarpeellisuudesta kantelijalle”.

Viestiin lipsahti mallipohja

Oikeusasiamies löysi Kelan toimittamista lausunnoista erikoisen seikan. Kelan asiantuntijalääkäreillä on hänen mukaansa käytössään mallipohjia, kun he antavat kieltäviä lausuntoja eläinperäisiin kilpirauhaslääkkeisiin. Pohjan sisältö päätyi vahingossa Kelan lähettämään sähköpostiin.
– Hylkäys, eläinperäinen kilpirauhaslääke; arviokohtaan PCX62 + yksilöllinen perustelu, joka siirretään asiakkaan päätökseen, ei maksusitoumusta, mallipohja alkaa.
Oikeusasiamies tulkitsee mallipohjan sanamuotojen perusteella, että Kela ei tee yksilöllistä ja tapauskohtaista harkintaa ensinkään. Mallipohjan perustelut ovat Kelan linjauksia asiakkaan yksilöllisistä olosuhteista riippumatta. Oikeusasiamiehen mukaan kyseessä on laajempi menettelytapa, joka koskee kaikkia toimeentulohakijoita, jotka ovat hakeneet tukea eläinperäisiin kilpirauhaslääkkeisiin.

– Mallipohjassa käytetyt ilmaisut pikemminkin osoittavat, että huolimatta asiakkaan toimittamasta yksilöllisestä hoitavan lääkärin selvityksestä, Kela sivuuttaa ne ja soveltaa päätöksenteossaan vain yleisiä etukäteen linjaamiaan perusteluja, kuten tässä tapauksessa, ratkaisussa todetaan.

Oikeusasiamies pitää ristiriitaisena, että Kela on itse myöntänyt vuoden 2017 aikana useita maksusitoumuksia samaan lääkkeeseen. Kantelijan lääke on siis ollut Kelan mukaan tarpeellinen vielä alkuvuoden 2017, ennen kuin se ei enää yhtäkkiä ollutkaan.

Kantelijalle ilmoitettiin myös, että kyseisen tyyppisiä lääkkeitä ei jatkossakaan myönnetä hänelle perustoimeentulotukena. Tämä oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan vastoin lakia: kielteisen päätöksen voi tehdä vain sille ajalle, jolle toimeentulotukea on haettu.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kelan päätöksessä otettiin myös kantaa kantelijan taudinmääritykseen, vaikka sellainen ei kuulu Kelan toimivaltaan.

Päätöksen perusteluissa kuvattiin Kelan asiantuntijalääkärin kannanotto, mutta ei sitä, kuinka kantelijalta pyydetyt lisäselvitykset oli otettu huomioon. Apulaisoikeusasiamies huomautti, ettei asiantuntijalääkärin lausunto voi yksinään ratkaista päätöksenteossa, vaan huomioon on otettava asiakkaan kokonaistilanne ja esimerkiksi hoitavan lääkärin selvitys.

Kelan toiminta on oikeusasiamiehen mukaan voinut aiheuttaa olennaista taloudellista vahinkoa ja asiakas on saattanut jopa velkaantua. Jos hän ei ole saanut lääkkeitään, se on voinut olla myös terveydellinen vahinko. Oikeusasiamies tulkitsi Kelan menetelleen lainvastaisesti ja virheellisesti. Seurauksena oli vakava huomautus ja selvityspyyntö, mihin toimiin Kela ryhtyy.

Potilaat ovat arvostelleet Kelaa myös kipulääkkeenä käytetyn lääkekannabiksen korvausten eväämisestä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1351964b-db6d-4734-b86d-2a78e83b9eb8
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005965436.html
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/667934-kela-evasi-900-ekk-tuen-useilta-laakekannabiksen-kayttajilta-taysin-absurdi-tilanne

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitamisesta kasvoi lihava riita

Suomalaisista noin 5,7 prosenttia käyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkkeitä. Se tarkoittaa hiukan vajaata 314 000 potilasta, ilmenee Kelan vuoden 2015 tiedoista. Sairastavia naisia on neljä kertaa enemmän kuin miehiä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitamisesta on kasvanut lihava riita, kertoo YLE . Sen keskiössä on kilpirauhasen vajaatoimintaan annettava T3-hormoni, joka on päätetty rajata julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle. Osa kilpirauhaspotilaista kuitenkin on kokenut saaneensa lääkkeestä apua ja syyttää viranomaisia lääkärien ajojahdista.

Jotkut endokrinologit pitävät T3:sta määrääviä lääkäreitä puoskareina. T3-lääkäreiden mielestä endokrinologien ammattitaidossa on suuria puutteita. Lääkärien riidan uhreja ovat potilaat.

Perinteinen kilpirauhasen hoito T4-hormonilla, Thyroxinilla, on osoittautunut monen potilaan kohdalla riittämättömäksi. He ovat saaneet avun joko ns. yhdistelmähoidosta, jossa Thyroxiniin yhdistetään T3-lääkitys (Liothyronin tai Thybon), tai eläinperäisestä kilpirauhashormonista (Armour Thyroid tai Erfan Thyroid). On myös ryhmä potilaita, joille käy pelkästään T3-hormoni. Tästä hoidosta käytetään nimitystä T3-monoterapia.

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoo HS:lle, että linjanmuutoksen taustalla ei ole säästöjen hakeminen, vaan asiakkaiden yhdenvertaisuus. Valkosen näkemys yhdenvertaisuudesta on vähintäänkin erikoinen.

Joidenkin potilaiden mukaan Valvira aikoo estää ei-tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoidon Suomessa. Valviran päässä ajatellaan ei-tavanomaisella tavalla potilaiden parasta: Yksi ”toimiva” lääke kaikille, ei-tavanomaiset potilaat ajetaan ruotuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu uusi palveluvalikoimaneuvosto on linjannut, että T3-lääke kilpirauhasen vajaatoiminnan ainoana lääkityksenä ei kuulu julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Siitä ei siis voi saada Kela-korvausta.

Lääketurvallisuutta valvovan Fimean lääketurvapäällikkö Leo Niskasen mukaan ”T3-hormoni ei ole vaarallinen. Kysymys on vain siitä, miten sitä annostellaan. Lääkkeen ja myrkyn ero on annostelu… Erityisesti hormonikorvausvalmisteet ovat elimistön omia tuotteita. Allergiset reaktiot ja harvinaiset haittavaikutukset kuten verenkuvanmuutokset ovat todella olemattomia.” Fimea onkin saanut kautta aikojen vain kolme ilmoitusta T3:n haittavaikutuksista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan masennuslääkityksellä-väärä hoito tukee lääketeollisuuden intressejä?

Kilpirauhanen.com- sivuston mukaan kymmeniä vuosia sitten lääkärit hoitivat kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia potilaitaan menestyksekkäästi kuuntelemalla heidän oireitaan ja lääkitsemällä oireiden mukaan; päinvastoin kuin nykyisen käytännön mukaan, jolloin potilaat lääkitään 70-luvulla keksityn epätarkan TSH-mittauksen mukaan eikä huomioida oireita. 1970-luvulla markkinat valtasi myös uusi synteettinen kilpirauhashormonilääke, Thyroxin, jonka myötä yleistyi kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito perustuen yksinomaan laboratoriomittauksiin. Kuitenkin lähes poikkeuksetta vajaatoimintaa sairastavat kokevat, että Thyroxin-korvaushoito ei riitä poistamaan heidän kaikkia oireitaan. Riittämättömästä hormonikorvaushoidosta johtuen suuri osa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista pysyy edelleen vajaatoimintaisena altistaen heidät myös muille vakaville sairauksille. Esimerkiksi korkea verenpaine, rytmihäiriöt, masennus, allergiat, ihottumat, unihäiriöt, nivelvaivat, apatia, korkea kolesteroli ja diabetes ovat sairauksia, joiden on todettu olevan hyvin yleisiä Thyroxinia hormonikorvaushoitonaan käyttävillä henkilöillä. Kuitenkin henkilön hakeuduttua lääkärille vajaatoiminnasta johtuvien oireiden takia hänelle usein tarjotaan ensimmäisenä masennuslääkkeitä.

Antti Heikkilän mukaan "käypähoitosuositusten antajien viisaus on jyrännyt kliinisen osaamisen. Suositusten antajien todellisuus rajoittuu laboratorioarvoihin ja mitään sen ulkopuolella ei ole olemassa, vaikka potilas kärsisi kuinka.
Todellisuuden muokkaus johtuu näiden henkilöiden sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen, sillä potilaan hoito pelkkien laboratorioarvojen perusteella tukee vain lääketeollisuuden intressejä..Poliitikkojen olisi viimein herättävä tarkastelemaan omien asiantuntijoittensa sidonnaisuuksia. On täysin käsittämätöntä, että terveydenhuollon päätökset tehdään tavarantoimittajien kanssa yhdessä sanoen ja ryypäten.
Jostakin syystä viisaat ovat päättäneet, että mitataan vain osa kilpirauhasarvoista. Ennen mitattiin TSH, T4 ja T3. Nyt viimeksi mainittu on jätetty pois ja siitä ei ole edes mainintaa KELA:n laboratoriolähetteessä. Perusterveydenhoidon tasolla T3:ta ei mitata käytännössä koskaan, joten diagnoosit perustuvat vajavaiseen tietoon. Haluaisin tietää, kuka on vastuussa kyseisestä muutoksesta ja minkä takia. Fysiologinen tosiasia (mitä on unohtunut tyystin) kertoo, että kilpirauhanen esittää T4:ää, joka sitten muuttuu maksassa T3:ksi, mikä on hormonin aktiivimuoto. Jos sitten mitataan vain T4, niin ei tiedetä totuutta, toimiiko systeemi oikein. Pitäisi aina mitata myös T3. On nimittäin paljon potilaita, joilla maksa ei tee tuota muutosta. Virallinen labra voi näyttää normaalilta, vaikka potilas on hypotyreoottinen. Nämä potilaat luokitellaan psyykkisesti poikkeaviksi ja saavat helposti SSRI- lääkityksen, jota määrätään kuin karkkia jokaiselle".

Monet saavat avun eläinperäisestä kilpirauhashormonista

Ennen 1970-lukua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidettiin yksinomaan eläinperäisellä hormonivalmisteella joka kehittettiin 1800-luvulla lampaan kilpirauhasesta kuivattamalla. Kuitenkin jo 1900-luvun alussa siirryttiin prosessissa käyttämään sian kilpirauhasta ja näin kehittyi ensimmäinen eläinperäinen kilpirauhashormonilääke nimeltään Armour Thyroid. Synteettisesti valmistettu Thyroxin sisältää vain yhtä hormonia (T4), kun taas eläinperäiset kilpirauhashormonit sisältävät lähes kaikkia terveen kilpirauhasen toiminnassa syntyviä hormoneja (T4, T3, T2, T1 sekä kalsitoniinia) Nämä kaikki hormonit ovat välttämättömiä terveydelle. Ihmisen kehossa ei ole yhtäkään hormonirauhasta, joka tuottaisi hormoneja turhaan. Normaalin kehon toiminnan ylläpitämiseksi ihminen tarvitsee kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneja.

Kilpirauhanen.com- sivusto kehottaa kaikkia potilaita, joilla on selviä vajaatoiminnan oireita Thyroxin-lääkityksestä huolimatta, KYSEENALAISTAMAAN saamansa hoidon ja lääkityksen, ja rohkaisee heitä hakemaan tietoa muistakin vaihtoehdoista. Yleisemmin potilaat saavat huomattavasti paremman hoitotuloksen Armourilla, koska eläinperäisen hormonihoidon, kuten Armourin, kautta annamme kehollemme täysin samoja hormoneja joita oma terve, kilpirauhasemme tuottaisi – T4:ää, T3:a, T2:a, T1:ä ja kalsitoniinia.

Eläinperäiselle kilpirauhashormonille myönteisiä lääkäreitä on nykyään hyvin hankala löytää Suomesta.

Endokrinologit määrittelevät valtavirtalääkäreiden uskomukset kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja sen hoidosta. Yksi näistä uskomuksista on, että oikea vajaatoimintahoito sisältää potilaan TSH (Thyroid Stimalting Hormone) -tasojen tuomisen tiettyjen viitearvojen (”normaalille alueelle”) sisälle. Endokrinologien mielestä potilas on terve, kunhan hänen TSH-arvonsa ovat viitearvojen sisällä, vaikka potilaan vajaatoiminnan oireet ja kärsimys jatkuisivat.

Hoitamalla potilaita viitearvojen säännöillä lääkärit ovat jättäneet miljoonia ihmisiä kroonisesti sairaiksi, lamautuneiksi ja ennenaikaisesti kuolleiksi.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005965436.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/22/kilpirauhanen-jakoi-faktat-kahtia-kasikirjoitus
https://kilpirauhaspotilaat.fi/artikkeli/jaanan-tarina-elainperainen-laake-toi-avun
https://www.anttiheikkila.com/blogi/kilpirauhasongelmasta/

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-laaketutkimuksissa-huijataan-ja-miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/kansallinen-allergiaohjelma-pyyteetonta-tyota-laaketeollisuuden-hyvaksi-jo-vuodesta-2008
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/erityisen-tuen-painopeitto
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-te-toimisto-kela-ja-yksi-aiti-kahden-kauppa-kolmannen-korvapuusti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjenvastaista-kayttaa-resursseja-pelolla-perusteltuun-kyttaamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kelan-psykoterapia-siirtymassa-maakunnille-asiantuntijat-huolissaan-suomalaisten-mielenterveydesta

↧

SDP:n kunnallisvaaliehdokas oululainen imaami Abdul Mannan ajaa shariaa

January 14, 2019, 9:53 am

≫ Next: Aki selätti perintäyhtiö Alektumin- suomalaisten maksuhäiriömerkinnät yhä yleisempiä

≪ Previous: Kela eväsi köyhältä lääkkeet- aikovatko Kela ja Valvira estää ei- tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoidon Suomessa?

Oululainen sharia-lakia ajava fundamentalisti- imaami raiskauskohun kommentoijana

Monien asiantuntijoiden mukaan maahanmuuttajien suorittamat joukkoraiskaukset ja grooming ovat uskonnollisen ekstremismin ruokkimia.
Ekstremismi on poliittisten mielipiteiden tai asenteiden äärimmäistä jyrkkyyttä, ääriajattelua.

Väkivaltainen ekstremismi on ekstremismiä, jossa väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Kaikki terrorismi on väkivaltaista ekstremismiä mutta kaikki väkivaltainen ekstremismi ei ole terrorismia.

Islamissa uskonnollinen laki, sharia, on sekä koko uskonelämän että yhteiskunnan perusta toisin kuin kristinuskossa, jossa uskonnollinen laki on lakkautettu kokonaan ja uskonto ja valtio ovat tietoisesti kytketyt erilleen erottamalla valtio ja uskonnot toisistaan.

Sharia eli islamilainen laki ei kata ainoastaan uskonnollisia rituaaleja, vaan myös päivittäisen elämän, politiikan, talouselämän, liiketoiminnan, tehdyt sopimukset ja sosiaaliset tilanteet. Sharian mukaan jihad merkityksessä ”taisteluna/sotana ei-muslimeja vastaan uskonnon perustamiseksi” on jokaisen muslimin ja valtion muslimijohtajan (kalifin) velvollisuus. Muslimijohtajat, jotka kieltäytyvät jihadista, toimivat vastoin Shariaa ja ovat sopimattomia hallitsemaan.

Sharia-lain mukaan väkivallan tai raiskauksen uhriksi joutuneella naisella on oltava neljä silminnäkijää ennen kuin oikeus ottaa asian edes käsittelyyn. Muussa tapauksessa raiskauksesta syytteen nostava nainen voi joutua itse syytetyksi aviorikoksesta ja saada kivitystuomion. Naisen todistus oikeusistuimessa on arvoltaan puolet miehen todistuksen arvosta eikä oikeusistunnoissa hyväksytä todistuksia sellaisilta ihmisiltä, jotka työskentelevät alempiarvoisissa tehtävissä.

Miehen on sallittu harjoittaa seksiä orjanaisten kanssa ja taistelussa vangiksi saatujen naisten kanssa eikä isäntää rangaista orjansa tappamisesta.

Muslimi on velvoitettu valehtelemaan Islamin käskyjen toteuttamiseksi (taqiyya) eikä hänen tarvitse tuntea mitään syyllisyyden tunteita tai häpeää, joka liittyy tämänkaltaiseen valehtelemiseen. Terroristijärjestö ISISin veriteot, vääräuskoisten joukkosurmat, kivitykset, ristiinaulitsemiset ja homojen heittely katoilta ovat kaikki nimenomaan sharia-lain, sen tradition mukaisia rangaistuksia.

Oulun seksuaalirikosten uhreja ja heidän läheisiään taatusti loukkaa, että (14.1.2019) Iltasanomien toimittaja Ina Kauppinen on päästänyt ääneen oululaisen sharia- lakia ajavan fundamentalisti-imaami Abdul Mannanin (sdp)valittelemaan Oulun raiskausuutisoinnin maahanmuuttajille tuottamia potentiaaleja haittoja.

Mikäli Mannanin ajama sharia- laki toteutuisi, yhtäkään Oulun lastenraiskaajaa ei tuomittaisi.

Sharia-lain tapaisten säännöstöjen virallistaminen ja soveltaminen merkitsisi kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan, joten se olisi perustuslain vastaista.

Opettaja Mannan tuomitsee homoseksuaalisuuden ja sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden

SDP:n kunnallisvaaliehdokas imaami Abdul Mannan tunnetaan esimerkiksi homoseksuaalisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä lausunnoistaan. Homoseksuaalisuuden ja sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden uskonsa vastaisena tuominnut Mannan on Edward Duttonin 65 degrees north -verkkolehden jutussa Friday Prayers at Oulu´s Mosque vuonna 2008 korostanut, että Koraani on lakien kanssa yhteensopiva ainoa hyväksytty tapa johtaa maata. Mannanin mukaan ”todellisen islamin” levittäminen, joka pitää sisällään sharia-lain käyttöönoton, on hänelle tärkeää.

Mannan uskoo Koraanin sanan olevan kirjaimellisesti totta ja väittää, että se on "tiedettä" ja ettei sitä siksi tarvitse päivittää vastaamaan nykyajan maailman käsityksiä. "Se on jo päivitetty". Koraani on kiistämätön totuus ja (saarnassaan seurakunnalleen) Mannan saarnasi, että mikäli seuraat Allahia hänen profeettansa Muhammedin esimerkin mukaisesti, kuten se on Koraaniin ja Sunniin kirjoitettu, olet "todellinen muslimi" ja pääset tuomiopäivänä Paratiisiin. Jos et ole (todellinen muslimi), joudut Helvettiin, joskin asia riippuu lopulta Allahista, sillä vain hän voi tietää kuka on "todellinen muslimi" ja kuka ei ole.
Tämä oli hänen saarnansa perusviesti.

Imaami Abdul Mannanin kanta syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin on hyvin myönteinen, samoin kanta sharia-lakiin. "Välitän tässä kiitokseni herra Bushille hänen propagandastaan", Abdul nauraa.
"Varkaiden käsien leikkaaminen irti on osa sharia-lakia. Sharia on suoraan Jumalalta ja minusta Jumala tietää millainen laki on ihmisille paras laki."

Abdul Mannan on toiminut 2014-2015 islamin uskonnon opettajana Merikosken lukiossa.

Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan ja sen Oulun moskeijan epäillään saaneen ainakin perustamiseensa suoraa rahallista tukea Saudi-Arabialaisilta "lähetystyöjärjestöiltä".
– Tiedän varakkaita saudeja, jotka ovat kiinnostuneita rahoittamaan kulttuurikeskuksen, Mannan kertoi vuonna 2015. Hän kertoo ottaneensa alustavasti yhteyttä useisiin henkilöihin, jotka nyt haluavat nähdä miten hanke etenee.

Mannan on Islamic Forum of Europen vaikuttaja ja jihadisti Taz Rahmanin appi

Toimittaja Edward Duttonin Siirtolaisuusinstituutille laatima raportti yhdistää imaami Abdul Mannanin radikaaliin islamiin (pdf, s. 29).
Ennen Ouluun muuttamistaan Mannan vaikutti etenkin Lontoossa aktiivisessa Islamic Forum of Europe -järjestössä.
Järjestön perustaja on Chowdhury Mueen-Uddin, jota syytettiin Independent- lehden mukaan ainakin 18 murhasta samoin kuin sotarikoksista.

Kyseinen radikaalijärjestö on saanut voimakkaasti vaikutteita muun muassa modernin islamilaisen terrorismin syntyyn vaikuttaneilta uskonoppineilta Said Qutbilta ja Abul Ala Maududilta.

Kansalainen-verkkomedia kertoi vuoden 2017 keväällä Mannanin tyttären miehen, bangladeshiläisen Taz Rahmanin saaneen surmansa ISIS-terrorijärjestön taistelijana. Ruotsalais-bangaldeshiläinen journalisti Tasneem Khalil sanoo Taz Rahmanin olleen aktiivinen jihadistinen ja islamistinen toimija Suomessa ennen Syyriaan lähtöään.

Iltasanomat käsitteli toukokuussa 12.5.2017 julkaisemassaan artikkelissa samaa aihetta kuin Kansalainen, mutta toisin kuin vaihtoehtomedia Kansalainen, Iltasanomat ei kertonut Suomessa asuneen ja bangladeshiläisen naisen kanssa naimisiin menneen jihadistin nimeä, ei myöskään yhteyttä imaami Mannaniin.

Abdul Mannan muistetaan myös Ylen ohjelmasta, kun hän kieltäytyi kättelemästä toimittaja Sanna Ukkolaa, syynä Ukkolan sukupuoli.(OM 14.1.2019)

Miksi puolueet ja toimittajat hyysäävät islamisteja?

Imaami Abdul Mannanin kunnallispoliittinen ura on kestänyt 12 vuotta. Muodollisesti hän on sitoutumaton, koska jäsenkirja on imaameilta kielletty.
- SDP on meille parempi, sen takia me ajattelemme, että on ok mennä SDP:hen, Mannan sanoo.
Hän on samaa mieltä Ruotsissa puhuneiden, sikäläisistä sosiaalidemokraateista erotettujen uskonoppineiden kanssa:
" Islam ei hyväksy homoseksuaalisuutta. Miehille ja naisille on annettu eri velvollisuudet. Naisen velvollisuuksiin kuuluu olla äiti, kotiäiti, hänen pitää hoitaa lapset ja oma perhe", imaami Mannan kertoo.

SDP:n puoluesihteerille Reijo Paanaselle Oulun moskeijan yhteys sosialidemokraatteihin oli yllätys.
Suomen sosialidemokraattista puoluetta Mannanin länsimaisen yhteiskunnan arvojen ja tasa-arvon vastainen toiminta ei haittaa, sillä Paananen totesi Ylen uutisen mukaan seuraavaa, kun häneltä tiedusteltiin suhtautumisesta imaamin arvoihin:
”Jos paikalliset toimijat kokevat, että tämä on omien toimintojen rajoissa, niin silloin ei puoluekaan ryhdy minkäänlaisiin toimenpiteisiin.”
Puolueen puolesta demari-imaami saa jatkaa opetustaan ja olla varavaltuutettuna.

Yle Uutisten kyselykierroksen perusteella puolueet eivät uskoneet, että Ruotsin demareiden islam-ongelma toistuisi meillä. Periaateohjelmien uskottiin karkottavan pahimmat fundamentalistit.
Kaikki puolueet vannoivat silloin ja vannovat yhä naisten tasa-arvoisten oikeuksien nimeen.https://yle.fi/uutiset/3-6592783

Toimittaja Antti Ervasti kertoi Kaleva- lehdessä kuinka muslimiystävä kuvailee Mannania hyväksi ja kärsivälliseksi ihmiseksi, joka on tuttu näky rauhankulkueiden kärkijoukoissa ." Mannan hoitaa hommat niin että kaikki tykkäävät. Toisaalta hän puhuu asiat suoraan eikä kaunistele tarpeettomasti asioita. Riitatilanteissa, joita islamilaisessa yhteisössäkin joskus sattuu, Mannan on aina sovittelevana osapuolena..Luottavaisuudesta kertoo se, että Mannan on ostanut, vaihtanut ja huollattanut autonsa alusta lähtien samassa alppilalaisessa liikkeessä ja vetänyt mukanaan monia ystäviäänkin. "

Heikki Porkka muistuttaa, että islam pitää sisällään taqiyya – käsitteen, jonka mukaan muslimi saa valehdella vääräuskoiselle, jos valehtelu edistää islamin asemaa tai suojelee muslimia ja hänen perhettään vääräuskoisilta. Vääräuskoisia ovat puolestaan kaikki muut paitsi islaminuskoa tunnustavat, esimerkiksi ateistit, kristityt, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset.

"Suomessa fundamentaalista islamia tunnustavia henkilöitä on mukana puoluetoiminnassa ainakin vasemmistoliitossa, sdp:ssä, vihreissä ja kokoomuksessa. Itse asiassa puolueet ovat nimenomaan hamunneet muslimeja jäsenikseen samalla, kun ovat pyrkineet kaikin tavoin edistämään islamin rantautumista Suomeen.

Islamia on ujutettu Suomeen monikulttuurisuuden nimissä. Monikultturismia on puolestaan mainostettu suvaitsevaisuuden aatteena ja ideologiana, vaikka todellisuudessa koko läntiseen Eurooppaan poliittisin päätöksin tuotettu monikulttuurisuus on johtanut terroriin sekä yhteiskuntarauhan ja naisrauhan vakavaan järkkymiseen.

Hämmästyttävää on, että mikään islamiin liittyvä fakta tai kauhistuttava tapahtuma, kuten esimerkiksi terrori-isku tai julma murha, ei ole hetkauttanut poliittisen johdon ja valtamedian linjaa.
Vasta Oulun lapsiraiskausepidemia on saanut muutaman toimittajan hereille, ei tosin Yleisradiossa, sillä toimittaja Maria Stenroos huolestui 13.1.2019 Yle-uutisten kommenteissaan enemmän ihmisoikeuksien toteutumisesta kuin islaminuskoisten tekemistä törkeistä rikoksista."(OM 14.1.2019)

Kuka tutkisi onko islamistisista maista tulleiden seksuaalirikoksilla Oulunkin tapauksessa yhteys uskonnolliseen ekstremismiin?
Miksi puolueet ja toimittajat hyysäävät islamisteja, joiden tavoite on länsimaisen demokratian tuhoaminen ja islamilainen, shariaan perustuva valtio?

Lue myös:

https://www.suomenuutiset.fi/aari-islamin-haaste-on-todellinen/
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/grooming-ja-joukkoraiskaukset-ovat-usein-uskonnollisen-ekstremismin-motivoimaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-raiskauskulttuuria-torjutaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tunnistaa-uskonnollinen-vakivalta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyttojen-silpomiseen-ei-uskalleta-puuttua-suomessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-suomessa-ei-ole-tehty-yhtaan-rikosilmoitusta-silpomisesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-pakkoavioliitot-yleistyvat-suomessakin-lainsaadanto-laahaa-perassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ruotsi-katsoo-lapsiavioliittoja-sormien-lapi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalasten-ikatestit-jatetaan-tekematta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-ei-puutu-turvapaikanhakijalasten-ongelmiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saksan-raiskaajamurhaaja-ja-lontoon-pommittajat-olivat-sijaislapsia

↧