Lokakuun liike - LL-Uutiset

Aki käräytti perintätoimiston

Maksuhäiriömerkinnät ovat yhä yleisempiä. YLE kertoo kuinka armeijaikäisenä velkakurimukseen päätynyt Aki Rintakangas käräytti perintäfirma Alektumin, joka menetti toimilupansa.

Rintakangas sopi Alektumin kanssa maksusuunnitelmasta. Mutta kun ensimmäinen lasku toukokuussa 2017 kolahti postiin, alkoi hämmästely: Rintakangas oli Alektumin mukaan velkaa yli 1 400 euroa, josta puolet koostui perintäkuluista.
Rintakangas otti yhteyttä aluehallintovirastoon, joka valvoo luvanvaraista perintätoimintaa Suomessa. Virasto otti omituiset karhukirjeet selvitykseen.

Ilmeni, että Alektum Oy oli rikkonut perintälakia monella tapaa.

Esimerkiksi Rintakankaan omituisen suuret perintäkulut olivat aluehallintoviraston mukaan lainvastaisia. Alektum oli esimerkiksi vaatinut 95 euron suuruisen saatavan ensimmäisestä maksuvaatimuksesta 40 euroa perintäkuluina, kun enimmäismäärä on perintälain mukaan 14 euroa. Velkasummaa oli myös kasvatettu pitkittämällä perintää tarpeettomasti, eli vuodesta 2005.
Alektum ei myöskään antanut Rintakankaalle selvitystä perintäkuluista, kun hän sitä pyysi.
– Eivät vastanneet minulle mitään. Sain erittelyn vasta kuluttajariitalautakunnan toimesta.

Sen sijaan Alektum antoi Rintakankaalle harhaanjohtavaa tietoa.
Elokuussa 2018 Alektumin lakimies otti Rintakankaaseen yhteyttä puhelimitse, ja kysyi Rintakankaalta saatavien perään. Lakimiehen mukaan ilmoitetut perintäkulut tulisi maksaa, vaikka tässä vaiheessa aluehallintovirasto oli jo todennut summat kohtuuttomiksi.
Tässä vaiheessa Rintakangas oli kuitenkin jo kokenut perintälakiviidakon konkari.
Hän otti puhelun nauhalle ja lähetti nauhoitteen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto piti Alektumin yrittämää harhaanjohtamista "erityisen moitittavana".

Aki Rintakangas uskoo, että lainvastainen perintä on Suomessa yleistä. Yhtenä perusteena Rintakangas käyttää juuri Alektumia, jonka toimilupa peruttiin, mutta vasta useiden varoitusten jälkeen.
– Alektum sai 22 huomautusta ja 12–13 varoitusta ennen kuin menetti luvat. Eihän työelämässäkään anneta tavallisesti kuin kolme varoitusta ja sitten ulos, Rintakangas sanoo.

Laitonta perintää on helppo harjoittaa myös siksi, koska velallinen on helposti voimaton perintäyhtiön lakimiehen edessä, Rintakangas arvelee. Kaikilla ei ole voimaa perehtyä pykäliin, oman perintäprosessinsa tarkasta dokumentoinnista puhumattakaan.
– Me suomalaiset olemme yllättävän kilttejä maksamaan, Rintakangas tuumaa.

Rintakankaalle elintärkeäksi tukiverkoksi muodostui Velallisten tuki ry:n Facebookyhteisö, jossa velalliset jakavat kokemuksia ja auttavat toisiaan. Yhteisön neuvosta Rintakangaskin ymmärsi ilmoittaa asiastaan viranomaiselle.
Tänä päivänä Rintakangas on itse Velallisten tuki ry:n hallituksen varajäsen, ja jakaa muille velallisille omasta kokemuksestaan.
– Tämä on avannut silmiä. Kai tästä on tullut minulle vähän missio, Rintakangas hymähtää.
Aluehallintoviraston Alektumia koskevat päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Alektum on ilmoittanut, ettei se hyväksy viraston kantaa. Perintäfirma aikoo valittaa päätöksestä.

https://yle.fi/uutiset/3-10593233
https://www.avi.fi/web/avi/-/aluehallintovirasto-on-peruuttanut-perintayhtio-alektum-oy-n-toimiluvan
Lokakuun Liike onnittelee Aki Rintakangasta ja kehottaa kansalaisia taltioimaan kaiken kanssakäymisen, myös puhelinkeskustelut viranomaisten ja perintätoimistojen kanssa.

Köyhyys on hyvä bisnes

Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.
– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kertoi reilu vuosi sitten.

– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Jera ja Jyri Hännisen Barrikadi-sarjassa julkaistu Kallis köyhyys -pamfletti (WSOY 2008) syntyi vihasta epäoikeudenmukaisuutta kohtaan ja on edelleen mitä ajankohtaisin.

Hyvinvointivaltio on purettu ja köyhyydestä tehty bisnestä, pamfletti julistaa alaotsikossaan.
– Hätkähdyttävintä on se, että Suomessa alkaa olla totaalista köyhyyttä, sanoo Jyri Hänninen.
– Ihmisillä on oikeasti huutava pula perusasioista.
Monet leipäjonoissa seisovat joutuvat arjessaan raadollisiin tilanteisiin, joita eliitin on vaikea käsittää.
– Useimmilla on lääkemenot aika suuret. Vaihtoehtona on ostaa ne lääkkeet ja jättää syömättä, tai ostaa lääkkeet ja tulla ruoan jakeluun, kertoo pamfletissa Myllypuron ruoanjakelusta vastaava vapaaehtoistyöntekijä Sinikka Backman.

Silti köyhyydestä ei puhuta. Se jää köyhän henkilökohtaiseksi häpeäksi.
Mitä kauemmin köyhyys jatkuu, sitä vaikeampi köyhyydestä on nousta. Vaikeampi osallistua ja olla aktiivinen. Elämänpiiri pienenee pienenemistään ja väliin jäävät syntymäpäiväjuhlien lisäksi bussikortin ostaminen, hammaslääkärissä käynti, kahvikupillinen opiskelukavereiden kanssa, äänestäminen.
– Häpeä on köyhiä yhdistävä ja siitä kauhistuttava tunne, että se on hyvin kokonaisvaltaista ja samalla tavoin kuin masennus, estää ihmisiä toimimasta, kuvailee Jera Hänninen.
Häpeän vuoksi harva suostuu puhumaan köyhyydestään omalla nimellään ja kasvoillaan.

Häpeä ajaa ihmisiä myös pikavippeihin, sanoo pamflettiin haastateltu lapsiperheiden köyhyyttä tutkinut Reetta Ruokonen. Hänen mukaansa sosiaalitoimistossa käymiseen on onnistuttu luomaan pitkä häpeän ja leimaamisen historia.

Ruokonen sanoo monien näkevän mieluummin nälkää kuin turvautuvan sosiaalihuoltoon eikä häpeän vuoksi haeta toimeentulotukea, vaikka siihen oltaisiin oikeutettuja. Pikavippejä otetaan pakollisiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.

Vippien järkyttävän korkeat korot vain pahentavat tilannetta ja köyhyys syvenee.

Vielä 1980-luvulla yritykset, yhteisöt ja kunnat hoitivat itse perintänsä ja siinä noudatettiin humaaneja periaatteita. Ulkoistamisvimma koski kuitenkin myös perintää ja sen ansiosta perintätoimistot ovat nyt kukoistavia rahantekokoneita.

Perintätoimistot eivät laskuta asiakasyrityksiään. Ne saavat vain tiedot maksamattomista laskuista ja oikeuden periä niitä ihmisiltä. Omat kulut ja yrityksen voiton perintätoimistot keräävät hillittömillä perintäkuluilla, köyhiltä.
Jos laskua ei edelleenkään kykene maksamaan sen kasvaessa hurjaa vauhtia, toimittaa perintätoimisto sen pikavauhtia käräjäoikeuteen. Tästä seuraa maksuhäiriömerkintä, joka on viimeinen naula köyhän arkkuun.
Silloin köyhyys käy todella kalliiksi.

Vain rikkaalla on varaa köyhyyteen

Merkintä luottotiedoissa on tämän päivän keltainen tähti rinnassa.

– Maksuhäiriömerkinnän hinta on liian kova. Se sulkee ihmiseltä liikaa mahdollisuuksia pois. Alkaen asunnosta, sanoo Jyri Hänninen.

Ns. sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat VVO ja Sato eivät hevillä myönnä asuntoa luottohäiriöiselle hakijalle. Yksityisillä vuokramarkkinoilla puolestaan välityspalkkiot ja takuuvuokrat ovat monelle täysin mahdottomia.
Maksuhäiriöt tulevat vastaan kaikkialla. Pankit luokittelevat henkilöasiakkaitaan heidän luottokelpoisuutensa perusteella. Luokittelun avulla pankki hinnoittelee rahansa.
Huonoon B-ryhmään kuuluva asiakas maksaa lainastaan suurempaa korkoa kuin parhaaseen A-luokkaan kuuluva rikas, joka saa rahansa halvemmalla.
Köyhä maksaa kaikesta enemmän.

Perinteisen köyhyyden rinnalle on noussut aivan uusi kuva, kaupunkilainen köyhyys. Siitä kärsivät esim. pätkätyöntekijät, työttömät, se koskettaa myös hyvin koulutettuja akateemisia.

Työvoimatoimistojen turhat kurssitukset tuottavat työtä ja tuloa vain ulkopuolisille kurssittajille — työnantajakaan ei katso työllisyyskurssilta valmistuneita suopeasti.

Lisäksi Suomeen on muodostumassa työtätekevienkin köyhien luokka; on pakko tehdä kahta työtä, jotta pärjäisi edes pakollisista menoista. Yhdellä palkalla kun ei tule toimeen.

Köyhyys on ”keskiluokkaistumassa”, varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanovat Hänniset.
– Opiskelijoiden köyhyyttä on pidetty väliaikaisena, elämänvaiheeseen kuuluvana ilmiönä, mutta varsinkin humanistisella alalla työllisyysnäkymät ovat niin huonot, että tulevaisuudessa Suomessa on varmasti maailman koulutetuimmat köyhät, huomauttaa Jera.

– Kun teollisuuden työpaikat vähenevät, katseet käännetään palvelusektorin puoleen, mutta palveluala on vähän muutakin kuin menestyviä konsulttifirmoja. Monet Pamilaiset ovat tilanteessa, jossa palkalla ei tahdo tulla toimeen.
Erityisen hankalaa on yksineläjillä ja yksinhuoltajilla.
– Mantra siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa on varsinkin pääkaupunkiseudulla typerä. Me haastattelimme ihmisiä, jotka tekevät kahta, jopa kolmea työtä ja ovat silti köyhiä.

– Vuokrat ovat yksin asuvalle suorastaan mahdottomia, sanoo Jera, ja ihmettelee onko ihmisarvoista elämää tehdä ympäripyöreää päivää, jotta voi maksaa vuokran 20 neliön asunnosta, jossa käy vain nukkumassa?

Köyhyys alkoi muuttua ihmisten omaksi viaksi Paavo Lipposen kahden hallituksen aikana, joissa Vasemmistoliittokin oli mukana. Vasemmistoliitto, SAK ja demarit saavat pamfletissa täyslaidallisen päin kasvoja, koska ”kaksinaismoralismiin on puututtava kovalla kädellä”.
– Nämä tahot saavat pahinta pöllytystä, koska ne ovat perinteisesti kertoneet ajavansa huono-osaisten asiaa ja ihmiset ovat luottaneet siihen. Kuitenkin harjoitettu politiikka on ollut toista, Jyri selittää.

The Economist raportoi, että ehkä viisain tapa auttaa köyhiä on yksinkertaisesti antaa heille rahaa. Just Give Money to the Poor – kirjan esimerkit ovat voimakas osoitus siitä, että rahan antaminen köyhille voi todella olla yksi tehokkaimmista keinoista taistella köyhyyttä vastaan.

Jani Kaaro pitää yllättävänä millaista vastarintaa herättää sellainen ajatus, että köyhän köyhyys hoidettaisiin pois antamalla hänelle rahaa. Myös sosiaalityö perustuu ajatukselle, että köyhä kuntoutuu rankaisemalla häntä kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeiluilla, huolen puheeksiottamisella, verkostokarttojen piirtämisellä, peleillä ja leikeillä, tietoisuustaitojen opiskelulla, taidelähtöisillä menetelmillä, perhetyöntekijän istuntotyöskentelyllä.. Mitä vain, kunhan ei anneta sitä mitä hän tarvitsee eli rahaa.

Kesäkuun 2018 loppuun mennessä ulosottovirastossa on ollut asioita vireillä yhteensä 462 000 eri velallisella, mikä on vajaat kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Ulosoton rakenneuudistukseen liittyvä hallituksen esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Hallitus antoi esityksen ulosottokaaren muuttamisesta toukokuun 2018 lopussa. Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään ei ole tulossa muutoksia vuoden 2019 alusta.

Ulosottovalituksia käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenee vuoden 2019 alusta 14:stä 9:ään. Muutos tulee voimaan käräjäoikeusuudistuksen myötä ja koskee toimenpiteitä ja päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2019 alkaen.

Lue myös:
http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229016-oikeusministeri-jari-lindstrom-ulosotto-ja-perintalaki-on-jarkeistettava
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalainen-koyhyyskeskustelu-on-luokatonta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan

Moitteet STM:lle päätöksestä kieltää yli 10- vuotiaan tiedot huoltajalta

Diaarinumero:OKV/2057/1/2017
Antopäivä:18.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota seikkoihin, jotka liittyvät muun muassa lapsen ja huoltajien perusoikeuksien toteutumiseen Omakanta-palvelun käytössä. Hänen mukaansa on monella tavalla ongelmallista, että huoltaja ei näe palvelussa yli 10-vuotiaan lapsensa tietoja.

Omakanta on sähköisten Kanta-palvelujen kansalaisen käyttöliittymä, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Omakantaan kirjautuessaan huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsensa reseptit ja muut Kanta-palveluun kirjatut terveystiedot mutta ei yli 10-vuotiaan lapsensa vastaavia tietoja.

Tietojen näkymisen estäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmän vuonna 2015 tekemään päätökseen. Johtoryhmän muistion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettiin vuonna 2014 siten, että Omakannan kautta voitiin luovuttaa terveystietoja muillekin kuin täysi-ikäisille henkilöille ja myös alaikäisen tietoja hänen huoltajalleen.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa antaminen. Tällaista kieltoa ei voitu rakenteisesti tallettaa Omakantaan, koska tarvittavaa tietorakennetta oltiin vasta rakentamassa. Ministeriön mukaan ikärajaus oli välttämätön oikeuksien toteuttamiseksi sellaisilla lapsilla, jotka eivät haluaisi huoltajiensa näkevän terveystietojaan. Ikärajan määrittelyn lähtökohtana pidettiin sitä, että alle 10-vuotiaat potilaat eivät pääsääntöisesti ole kypsiä päättämään hoidostaan. Tämänhetkisen arvion mukaan kiellon tallentamiseen kykenevä järjestelmä olisi käytettävissä vuoden 2020 lopussa.

Apulaisoikeuskansleri totesi edellä mainittujen lakien pääsäännön olevan, että alaikäisen tiedot saa luovuttaa hänen huoltajalleen. Omakannassa huoltaja ei voi kuitenkaan nähdä 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen tietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä.

Lapsen asemaa potilaana ja terveydenhuollon asiakkaana koskevassa lainsäädännössä korostuu lapsen oman mielipiteen huomioonottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Ikäraja ei ole myöskään sopusoinnussa lapsen edun kanssa vaikeuttaessaan huoltajien tehtävää vastata 10-vuotiaiden tai vain vähän vanhempien lasten hyvinvoinnista.

Lapsen terveystietojen jakaminen on osa perusoikeuksien kokonaisuutta, joka koostuu hoitohenkilökunnan vastuusta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, huoltajan tehtävästä valvoa lapsen etua sekä lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Lapsen yksilöllinen kyky käyttää päätösvaltaa ja tietojen jakamisen perustuminen tämän kyvyn tapauskohtaiseen arvioon on silloin keskeinen perusoikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä.

Ehdoton ikäraja asettaa myös kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla. Rajaus myös estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan järjestämiä digipalveluita. Pääsy näihin palveluihin on nyt evätty niiltä 10–18-vuotiailta, joilla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä, eivätkä heidän huoltajansakaan voi heidän puolestaan käyttää näitä palveluita omilla tunnuksillaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministeriön esittämä peruste ikärajan asettamiselle on ymmärrettävä, mutta toteutustapa ei ole ollut kestävä johtaessaan selostettuihin perusoikeusseuraamuksiin.

Tietojärjestelmään liittyviä toteutusvaikeuksia ei voida pitää hyväksyttävänä syynä perustuslain säännöksistä poikkeamiselle. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai lakiin perustuvan asetuksenantovaltuutuksen perusteella.

Ministeriön johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena sen ristiriidasta potilaslain kanssa. Ministeriön selvitykset oikeuskanslerille olivat myös olennaisesti puutteellisia.

Apulaisoikeuskansleri totesi ministeriön menettelyn olleen monin tavoin moitittavaa. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa 29.3.2019 mennessä.

OKV_2057_1_2017.pdf

https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/?fbclid=IwAR3FYESzIlxRHcyOuVxLb1qyKPZ8W4_jiL831-gdZgAz0pjM7AhpyIfZ_ts

Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee. Lähtökohtaisesti huoltaja vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta, ja huoltajalla on oikeus saada lapsensa potilastiedot.
Huoltajien mahdollisuus asioida Omakannassa vain alle 10-vuotiaiden lastensa puolesta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Uudessa toimintamallissa tällaista rajausta ei ole.

Moitteet Pohjois- Suomen AVI:lle

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan Pohjois- Suomen aluehallintoviraston resurssipula on voinut vaarantaa lasten oikeudet. Puumalainen teki Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon viime huhtikuussa tarkastuksen.

Sen aikana kävi ilmi, että lastensuojelua koskevien kanteluasioiden käsittely oli ruuhkautunut, lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittelyä ei systemaattisesti seurattu ja sinne oli kasautunut aiemmilta vuosilta pitkään vireillä olleita kanteluita.

Apulaisoikeuskansleri päätti ryhtyä selvittämään laajemmin avin lastensuojelun käsittelyaikoja.

Mikko Puumalainen on pyytänyt valtiovarainministeriöltä arviota avin tilanteesta sekä näkemystä keinoista, joilla kantelu- ja valvonta-asioiden ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pitkittyminen voitaisiin estää ja joilla käsittelyajat saataisiin pysyvämmin hyväksyttävälle tasolle.

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jatkossa-huoltajat-voivat-asioida-omakannassa-laajemmin-lastensa-puolesta-terveydenhuollon-ammattihenkiloiden-arvioitava-lapsen-kypsyys-paattaa-omasta

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-viranomainen-saa-kasvattaa-vierasta-lasta-vanhempi-ei
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avi-asetti-porille-suuren-uhkasakon-piittaamattomuudesta-neuvolatoiminan-suunnittelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi

Kuvissa Itlan Pentti Arajärvi, Seppo Sauro, Päivi Lindberg, Maria-Kaisa Aula, Pia Sundell ja Suvianna Hakalehto, Mari Ahlström, Annika Parsons ja Hanna Heinonen

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla myi valtiolta saamansa 50 miljoonan Neste- potin huimalla voitolla

Runsas vuosi sitten valtio lahjoitti Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle eli Itlalle 922 168 polttoainevalmistaja Nesteen osaketta. Osakepotin arvo oli tuolloin noin 50 miljoonaa euroa, mikä teki vähän tunnetusta Itlasta ison sijoittajan.

Alkuvuodesta 2018 säätiö hajautti sijoituksiaan ja myi osan Nesteen osakkeistaan. Koko Itlan hajautettu osakesalkku realisoitiin elokuun lopulla. Sijoitustuotto osingot mukaan luettuna oli viime vuoden alusta realisointihetkeen 16 prosenttia, kertoo Kauppalehti.

Osakekauppoihin liittyi paljon salailua.

Seura kertoi, että "Lain mukaan Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle annettu sijoitus on pitkäaikainen, mutta osakkeiden myymisestä laki ei sano mitään.
”Itla on itsenäinen toimija. Sen jälkeen kun osakkeet on Itlalle lahjoitettu, omistus ja päätösvalta niiden suhteen kuuluu Itlalle”, Pentti Arajärvi sanoi.
Teknisesti tämä on totta, mutta samaan aikaan omaisuuden alkuperä herättää kysymyksiä. Osakepotti oli veronmaksajien rahaa. Ja kun puhutaan Nesteen kaltaisesta strategisesta valtionyhtiöstä, voidaan puhua kansallisomaisuudesta (Seura, 2.7.2018).

”Pääomaa ei pidä syödä, ainoastaan tuottoa”, Pentti Arajärvi kommentoi Nesteen osakepottia tammikuussa 2018 MTV3:n haastattelussa.
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Puoli vuotta myöhemmin lastensäätiön johto on vaihtunut. Nesteen henkilöstöryhmien edustajien mukaan säätiö on myynyt lahjasta 80 prosenttia – siis pistänyt lihoiksi 40 miljoonan euron arvosta Nesteen osakkeita.

Kevään 2018 kuluessa mystisiä osakekauppoja yritettiin tuloksetta selvitellä esimerkiksi SAK:n toimesta. Nesteen henkilöstöryhmien edustajat ovat kirjoittaneet aiheesta avoimen kirjeen.
Ay-puolella on epäilty, että Valtioneuvosto ei uskaltanut itse myydä strategista omistustaan. Lastensäätiötä käytettiin julkisivuna, jonka avulla Nesteen enemmistöosuudesta päästiin eroon. Kukaan ei kehdannut vastustaa hyvään tarkoitukseen menevää lahjoitusta julkisuudessa.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on pysynyt osakekaupoista hiljaa.

Viime kevään aikana säätiöön valittiin uusi hallitus, ja puheenjohtajana toimii nyt Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen.

Seura kysyi: Mutta möittekö te 80 prosenttia valtion lahjoittamista Nesteen osakkeista?
”En osaa sanoa mitään prosenttiosuutta. Tarkoituksemme on vaan turvata tulevaisuus niin, että voimme tulevaisuudessakin keskittyä lasten hyvinvoinnin parantamiseen.”
Se on hienoa. Mutta kysymys ei koskenut tulevaisuutta vaan menneisyyttä: Möittekö te Nesteen osakkeet?
”Ei kai se kuulu muille. Se on Itlan sisäinen asia.”
Miten on mahdollista, että 40 miljoonan euron osakepotti myytiin ennen kuin asioita on ehditty miettiä?
”Itlan nykyinen hallitus ei ole myynyt eikä ostanut osakkeita”, Pohjonen sanoi.
Myytiinkö Nesteen osakkeet siis edellisen hallituksen päätöksellä, kun puheenjohtajana toimi vielä Pentti Arajärvi?
”Laita siihen vaikka no comments, jos se sua helpottaa.”

Pentti Arajärvi vahvisti Seuralle osakkeiden myynnin tapahtuneen hänen hallitusaikanaan, mutta hän ei ehtinyt kommentoida asiaa tarkemmin.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan jäsen Satu Taavitsainen (sd) ei ottanut kantaa Nesteen osakekauppoihin.
”Säätiön hallituksen jäsenet ovat vastuussa ja tekevät päätökset mihin sijoitetaan.”

Tuottoisa Neste keploteltiin pois valtion omistuksesta Itlan avulla ja pistettiin lihoiksi

Nesteen henkilöstöryhmien edustajat moittivat toimintaa seuraavasti:

"Mielenkiintoiseksi asian teki se, että rahoitus hoidettiin siirtämällä säätiölle Nesteen osakkeita 50 miljoonan arvosta. Näin valtio luopui Nesteen osake-enemmistöstä tavalla, mitä olisi poliittisesti mahdotonta kritisoida. Oiva peliliike. Säätiö sai Nesteen osakkeiden myötä nousevan osinkovirran toimintansa pitkäjänteiseksi rahoittamiseksi. Saiko?
Osakkeet saatuaan Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö myi noin 80% omistamistaan Nesteen osakkeista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Valtioneuvosto ei suinkaan tarkoittanut osakkeita rahaston pitkäaikaiseen käyttöön vaan junaili tällä tavalla valtion Nesteen osake-enemmistöstä luopumisen. Toimintatapa on samankaltainen, kuin millä hallitus junaili Ekokemin myynnistä saadut rahat Sotedigin kehittämiseen ohi eduskunnan. Hyvän hallintotavan mukaisesti, avoimesti ja suoraselkäisesti? Hitaat taputukset.
Seuraavat 5% Nesteen osakkeista meni myyntiin vähän aikaa sitten. Vuosi sitten kerrotun suunnitelman mukaan ne siirrettäisiin ensin Valtion kehitysyhtiöön VAKE:een, joka sitten investoisi saadut varat Suomen taloutta pitkällä tähtäimellä hyödyttäviin kohteisiin. Ei mennyt tämäkään hallitukselta niin kuin luvattiin. Valtio myi Nesteen osakkeet ohi VAKE:n ja lienee selvä, että näin saadut varat päätyvät, lyhytnäköisesti, hallituksen vaalibudjettiin."

https://www.proliitto.fi/sites/default/files/neste_henkilostokirje.pdf

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/pistiko-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaatio-valtion-lahjoittamat-nesteen-osakkeet-lihoiksi-laita-siihen-vaikka-no-comments-jos-helpottaa/?shared=1799949-6f06be3c-999
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/lastensaatio-myi-40-miljoonalla-eurolla-nesteen-osakkeita-pentti-arajarvi-valtioneuvoston-jattilahjoituksen-myymisesta-kaikkien-munien-ei-pida-olla-samassa-korissa/

Neste siis keploteltiin markkinavoimien armoille Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön ( ITLA) avulla, joka omien sanojensa mukaan " edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta". ITLAn valtuuskunnassa istuu mm. biologisten vanhempien oikeuksia kaventamaan pyrkivä Perhehoitoliiton Aila Paloniemi.

Valistuneen kansalaisen sanoin : "Tällä lahjoituksella siis kaapattiin Nesteen määräysvalta valtiolta jollekin klikille ilmeisenä tarkoituksena turvata Nesteen tuleva ryöstö. Sipilä ja Orpo ovat ovelia pelureita, oikein velikultia. Varkailta ei ideat lopu. Ahneus jonkun tai joidenkin hyväksi on tämänkin manööverin takana ja se ei ole lasten hyvinvointi."

Martti Asikaisen mukaan Sipilän hallitus varautui Neste Oyj:n pilkkomiseen jo toukokuussa 2016. Pääministeri ilmoitti tuolloin uudesta omistajaohjauslinjauksesta, jossa valtion omistusten alaraja Nesteestä laski 33,4 prosenttiin. Rajan ylittävä osuus siirrettiin Sipilän itsensä lanseeraamalle Vake Oy:lle, joka on kokonaan hallituksen poliittisessa ohjauksessa - eduskunnan päätösten ulottumattomissa.

Eduskunnassa juhlapäätöstä valmisteli erillinen Suomi 100 -juhlatoimikunta, jota luotsasi puhemies Maria Lohela (sin). Toimikunnassa oli edustajia jokaisesta eduskuntaryhmästä paitsi perussuomalaisista, jotka menettivät oman paikkansa puolueen hajottua dramaattisesti.
"Suomen valtion huomattava lahjoitus pienelle ja tuntemattomalle säätiölle vaikuttaa ovelasti rakennetulta ansalta, jota on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa..
Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta. Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on edelleen pettämätön. . Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte." (Asikainen, US, 5.1; 13.6. 2018).

Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja

Pääministeri Juha Sipilä lupasi lopettaa poliittiset virkanimitykset, suomalaisen korruption muodon. Sulle–mulle-politiikan aika on yksinkertaisesti ohi”, Sipilä sanoi. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että olemmekin nähneet poliittisten virkanimitysten uuden kulta-ajan, joka kiihtyy kohden hallituskauden loppua kuten mm. Luova, Metsähallitus, Maanmittaushallitus ja Business Finland osoittavat. Hallitus tekee siis nimitykset etuajassa pyrkien varmistamaan itselle sopivat tahot johtoon ja seuraava hallitus ei pääse tekemään mitään.

Tere Sammallahti kirjoitti jutussaan Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja :"Ei auta kuin toivoa, että Suomen 100-vuotisjuhlat olisivat kohta ohi, niin helvetin kalliiksi tämä pelleily veronmaksajille on käynyt. Jo tuhlattujen kymmenienmiljoonien eurojen lisäksi Suomi100-hömppätoimikunta esittää, että juhlia jatkettaisiin siirtämällä 50 miljoonaa veronmaksajilta ryöstettyä euroa 30 vuotta sitten perustetulle toiselle hömppätoimikunnalle. Oletteko koskaan kuulleet Itsenäisyyden juhlavuoden Lastenrahaston säätiöstä, ITLAsta? Niin, en minäkään.

ITLAn sivuilta löytyvien julkaisujen perustella koko pumppu pyörii veronmaksajien rahoilla ja sen tehtävä on ristiintyöllistää THL:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Ehyt Ry:n ja monien muiden julkisen- sekä kolmannen sektorin työntekijöitä. Tuotoksena on sidosryhmien kanssa julkisen sektorin työntekijöille tuotettuja pamfletteja, "työkalupakkeja" ja "inspiraatio-oppaita", joita varmasti kulutetaan yhtä ahkerasti kuin ITLAn juhlavuodeksi tekemää Youtube-videota. Tällä vuoden vanhalla ja vajaan 50 henkilön sekä sidosryhmän yhteistyöllä tuotetulla mestariteoksella on tällä hetkellä 316 näyttökertaa.

ITLAn toiminta on kotisivujen ja hakukoneiden mukaan käytännössä olematonta, joten sopiikin kysyä, mitä siellä on puuhattu viimeiset 30 vuotta? Parin viime vuoden ajalta tapahtumakalenterista pari seminaaria, jotka arkipäivisin toimistoaikana järjestettyinä kielivät siitä, että niissä ei käy kuin poliitikkoja, virkamiehiä ja kolmannen sektorin tukityöllistettyjä kuuntelemassa kavereidensa jorinoita. Kalenterissa on myös koululaisille suunnattu “lauluskaba” Suomi100-hengessä. Facebook-eventissä osallistujiksi tähän tapahtumaan oli ilmoittautunut seitsemän ihmistä siinä, missä ITLAn Facebook-ryhmällä tykkääjiä on 250 kappaletta.

50 miljoonan säätiöidyn varallisuuden turvin voidaan pelkillä pääomatuotoilla työllistää 10-20 kepulaista tai demaria konferenssimatkoineen, kilometrikorvauksineen ja muine poliittisesti korruptoituneelta kolmannelta sektorilta tuttuine etuineen.

Tällainen haaskaaminen on aivan käsittämättömän perseestä ja se pitäisi saada loppumaan välittömästi. Jos meillä on 50 miljoonaa joutilasta rahaa, niin miksei kevennettäisi palkansaajien ja yrittäjien verokuormaa samalla summalla? Tällä keinolla suomalaisten ostovoima paranisi, vaikutus työllisyyteen olisi positiivinen ja kansantalous elpyisi nopeammin.

Liian harvalla suomalaisella poliitikolla on selkärankaa myöntää itselleen, etteivät pysty eduskunnasta tippuessaan tuottamaan työllään mitään oikeaa lisäarvoa ja siksi he keskittyvät hautaamaan eduskunnan ulkopuolelle näitä hunajapurkkeja siltä varalta, että äänestäjät tajuavat kuinka typeriä ihmisiä ovat äänestäneet. Tälle maan tavalle täytyy ehdottomasti laittaa piste mahdollisimman nopeasti, viedä rahoitus jo luoduilta suojatyöpaikoilta ja palauttaa rahat työntekijöille, joille ne kuuluvatkin". https://www.city.fi/blogit/teresammallahti/itla

Itla ja Sitra tulevat kalliiksi veronmaksajille

Toimikunnan työssä keskeisesti mukana ollut varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) kertoi olevansa hyvin tyytyväinen päätöksen kohteesta. Hän ottaa vertailukohdaksi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran, jonka eduskunta antoi Suomelle 50-vuotislahjaksi vuonna 1967. Sitra sai huomenlahjana valtiolta sadan miljoonan markan peruspääoman, joka vastaa nykyrahassa 165 miljoonaa euroa.

Kun Suomi täytti 75 vuotta lama-aikaan vuonna 1992, valtio päätti lahjoittaa Sitralle Nokian osakkeita peruspääomansa korottamiseksi. Päätös osoittautui Sitran kannalta lottovoitoksi, kun Nokian kurssi alkoi kohota. Pekkarinen oli tuolloin Esko Ahon hallituksessa sisäministerinä. ( HS, 20.10.2017)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra häärii monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden ja -yritysten taustalla. Osallistavaa ja uudistumiskykyistä hallintoa ja yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia liputtava Sitra on rahoittanut mm. huoliliputusta, vaikuttavuusinvestointiaja lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy: tä ( nykyisin Familar), jolle Kuopio maksoi peräti 50 000 euroa yhden perheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Hermannin perhekuntoutuslaitoksessa.

Sitra hallinnoi yli 800 miljoonan euron julkista rahapottia. Sitran toiminta pyörii rahaston reilun 800 miljoonan euron pääoman vuosituotoilla. Niiden taso on noin 30 miljoonaa euroa. Sitrassa työskentelee vajaa 200 henkilöä, ja sen budjetista noin puolet menee henkilöstökuluihin.

Sitra on kasvattanut kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja. Sen "erityisasiantuntijoiksi" on palkattu entisiä huippupoliitikkoja tai näitä lähellä olevia tahoja: Jouni Backman (sd), Liisa Hyssälä (kesk), Merja Rehn (kesk) tai Oras Tynkkynen (vihr).
Hallintoneuvoston puheenjohtaja on kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) ja varapuheenjohtaja kansanedustaja Pentti Oinonen (sin). Muut jäsenet ovat kansanedustajat Kalle Jokinen (kok), Antti Kaikkonen (kesk), Seppo Kääriäinen (kesk), Jutta Urpilainen (sd), Pia Viitanen (sd), Ville Vähämäki (ps) ja Ben Zyskowicz (kok).
Hallitukseen kuuluvat Martti Hetemäki, Jari Gustafsson, Mikko Kosonen, Anita Lehikoinen, Kirsi Sormunen ja Markku Wilenius.

Iltalehti yritti selvittää, mitä eduskunnan alainen Sitra maksaa johtoryhmänsä jäsenille. Avoimuuden nimiin vannova rahasto kieltäytyi luovuttamasta pyydettyjä palkkatietoja - kahdesti. Sitra ei suostunut luovuttamaan Iltalehdelle myöskään tietoa johtoryhmänsä kokonaispalkkasummasta, josta ei olisi käynyt ilmi yksittäisten johtajien palkkoja. Arvioidut vuosipalkat ovat yli 100 000 euron.

Sitra on toiminut aktiivisesti yhteiskunnan terveyspalvelujen yksityistämiseksi käyttäen tähän julkista rahaa ja toimien yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mukana ovat ulkomaiset pääomasijoittajat, joille Sitra on järjestänyt tuottavan rahastustoiminnan.

Eduskunnan Sitra, joka Ylen mukaan tahkoaa rahaa yksityistämällä terveydenhuoltoa oli yksi sijoittajista Korona Investin hallinnoimissa rahastoissa.
Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt. Myös MOT käsitteli asiaa.

Sitran hallintoneuvostoon kuuluva "olikarkiksi" nimetty Antti Kaikkonen on läksyttänyt sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka pitävät sote-koplausta kalliina, turhana ja epädemokraattisena.

Paremmin asiat tietävä Antti viittaa kintaalle jopa ko. uudistusta tekemässä olleiden asiantuntijoiden ja neuvonantajien terävälle kritiikille.

Sivullisen silmin Sitra vaikuttaa hyvävelikerholta, joka pyrkii viimeiseen asti salailemaan oman rahankäyttönsä ja jolla palkitaan poliitikkoja suhdepohjalta ilman pätevyysvaatimuksia.

Itlan aiempi hallitus koostui seuraavista henkilöistä:
Lastensuojelun Keskusliiton nimeämät:

PIA SUNDELL, Toiminnanjohtaja, Barnavårdsföreningen

MARI AHLSTRÖM (varajäsen), Lastensuojelupalveluiden päällikkö, Espoon kaupunki
2016 – 18:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuvitteellisesti-vai-konkreettisesti-rohkeammin

HANNA HEINONEN, Toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille

KAI LAITINEN (varajäsen) Erityishuoltojärjestöjen liitto, Ehjä ry

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
2015 – 17:

PENTTI ARAJÄRVI (puheenjohtaja), sosiaalineuvos, professori
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja

SEPPO SAURO (varajäsen), Lastensuojelun Keskusliitto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-ihmetta-tapahtui-nelja-astetta-yritykselle

Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämät:

MARIA KAISA AULA, puheejohtaja, Väestöliitto

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/yli-90-000-euroa-ansainnut-maria-kaisa-aula-nosti-sopeutumiselaketta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus

ANNIKA PARSONS, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö (varajäsen)
2016 – 18:

SUVIANNA HAKALEHTO, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mika-on-lapsioikeusjuristit-ry

MARKKU JAHNUKAINEN (varajäsen), professori Helsingin yliopisto/opettajankoulutuslaitos
2015-17

PÄIVI LINDBERG, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAKARI KARVONEN (varajäsen)tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itlan hallitus vuonna 2018 koostui seuraavista henkilöistä:
Varsinaiset jäsenet
Puheenjohtaja: Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto
Varapuheenjohtaja: Maria Kaisa Aula, puheenjohtaja, Väestöliitto; hankejohtaja, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), sosiaali- ja terveysministeriö
Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto
Klaus Ranta, johtaja ja vastaava ylilääkäri, HUS/HYKS
Mirjam Kalland, varhaiskasvatuksen professori (1.8.18 alkaen), Helsingin yliopisto; puheenjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Sixten Korkman, taloustieteiden professori, Aalto yliopisto
Terhi Päivärinta, johtaja (opetus ja kulttuuri), Kuntaliitto

Varajäsenet
Arto Willman, hyvinvointipäällikkö, Oulun kaupunki
Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Teppo Koivisto, toimialajohtaja, Valtiokonttori; puheenjohtaja, Tiukulan Säätiö
Tuire Santamäki-Vuori, hyvinvointiosaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jorma Komulainen, lastenlääkäri, Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja, Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Mikko Mikkola, toimitusjohtaja, Juho Vainion säätiö; asiamies, Onni ja Helmi Karttusen säätiö
Jouni Välijärvi, koulutuksen ja koulutuspolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto

Itlan Valtuuskunta koostuu seuraavista henkilöistä:

Puheenjohtaja: Aila Paloniemi (kesk.)
Varapuheenjohtaja: Sari Sarkomaa (kok.)
Valtuuskunnan kokoonpano:Jäsenet

Tiina Elovaara (sin.)
Arja Juvonen (ps.)
Antti Kurvinen (kesk.)
Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
Aila Paloniemi (kesk.)
Sari Sarkomaa (kok.)
Satu Taavitsainen (sd.)
Mari-Leena Talvitie (kok.)
Ulla Parviainen (kesk.)

Varajäsenet

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
Petri Honkonen (kesk.)
Ari Jalonen (sin.)
Niilo Keränen (kesk.)
Suna Kymäläinen (sd.)
Jari Myllykoski (vas.)
Sari Raassina (kok.)
Veronica Rehn-Kivi (r.)
Kari Tolvanen (kok.)

Sosiaalihuollon riskiryhmäläiset Annika Saarikko, Piia-Liisa Heiliö, Marja Marttila, Hannamari Heinonen, Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

"Valitettavasti "pakkokeinot" pitäisi olla tehokkaammat, jotta nuori tulisi vastaanotoille, perusosan alentaminenkaan ei tunnu aina tehoavan"

PRO SOS- hanke myy vanhaa huoliseulontaa uudessa paketissa

Samoin kuin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tukemassa Yhteinen pöytä ruoka-apu-uudistuksessa, myös Kelassa köyhät halutaan ohjata sosiaalitoimiston asiakkaiksi huoliseulonnan ja pelillisen kuntoutuksen kautta.

Sosiaalityön asiakkaat tarvitsevat keskimäärin kohtuuhintaisen asunnon, terveydenhuollon, koulutuksen, jolla saa työpaikan ja työpaikan, jonka palkka riittää elämiseen. Sen sijaan heille tarjotaan leikeiksi ja peleiksi naamioitua arviointia, joka johtaa ongelmia ylläpitäviin ongelmapalveluihin ja työllisyyskursseille, jotka eivät hyödytä muita kuin palveluntuottajia.
Asiakkaat saavat koulutusta, kotouttamista, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa ja työvalmennusta, jotka eivät työllistä, mt- ongelmia ja päihteilyä ylläpitävää leimaavaa mt- ja päihdekuntoutusta ja perheiden hajottamiseen tähtäävää ja yhteiskunnan osallisuudesta syrjäyttävää vanhemmuudenarviointia, lastensuojelun perhetyötä ja koko lapsuuden mittaista sosiaalivankeutta perhehoidossa tai laitoksissa.

Asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden (joita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla) väliin saadaan huolen, taiteen ja leikin varjolla ujutettua monta turhaa brändättyä toimijaa, menetelmää ja välinettä.

Vaikuttaa siltä, että psykiatrian ja sosiaalityön palvelujärjestelmiä ei ole tehty asiakkaille vaan työntekijöiden arvostuksen, etujen ja hyvinvoinnin ylläpitoon.

Kelan, kuntien, PRO SOS-hankkeen sekä Apotin yhteistyönä kehitetään nyt Kelan käyttöön huoliseulaa, jonka avulla Kelan työntekijä tunnistaisi erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ohjattavaksi kunnan sosiaalityöhön. Kela välittää ilmoitukset kuntaan sähköisen Kelmu-järjestelmän kautta.

Soccan uuden erikoissuunnittelija Marja Marttilan mukaan "PRO SOS -hankkeessa kehitetään Kelan työntekijöiden käyttöön sosiaalihuollon palvelutarpeen tunnistamista tukevaa työvälinettä".

Osahankkeessa on kehitetty yhteistyössä Kelan ja PKS-kuntien kanssa huoliseula-työväline, jonka pilotointi alkaa 1.2.2019.

PRO SOS on ESR-rahoitteinen STM:n päätöksellä toimiva valtakunnallinen aikuissosiaalityön kehittämishanke, jonka toteuttajina ovat 7 sosiaalialan osaamiskeskusta (SoNET BOTNIA, Pikassos, Socom, Socca, Vasso, Verso, Koske) ja Jyväskylän yliopiston, Kokkola yliopistokeskus Chydenius. Hanketta hallinnoi SB:n emo-organisaatio SeAMK eli Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Sosiaalialan ammattilaiset haluavat sosiaalityöhön järeämpiä pakkokeinoja. Monien toivomuslistalla on myös sote- palvelujärjestelmän toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen esim. sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden, psykologien yms. jalkautuminen kouluihin ja päiväkoteihin, " ylipäätään enemmän viranomaisten yhteiseen näkemykseen perustuvaa moniammatillista toimintaa" ja "perusosan alentamisessa sosiaalityöntekijöiden näkemys systemaattisemmin huomioon" (Laatu & Heinonen, 8.5.2018).

Kun länsimainen lääketeollisuuden tuote osoittautuu tutkimuksissa vaaralliseksi ja saa myyntikiellon, sitä ei suinkaan hävitetä vaan se myydään kehitysmaihin, jossa sitä markkinoidaan valheellisin lupauksin.

Kun lastensuojelun huoliseulonta osoittautuu tutkimuksissa lainvastaiseksi ja epäeettiseksi, sitä ei suinkaan hävitetä vaan sen käyttöä jatketaan tueksi naamioituna ja se myydään myös aikuissosiaalityön puolelle, jossa sitä markkinoidaan valheellisin lupauksin.

Koska asiakkaat eivät ole niin tyhmiä kuin tutkijat luulevat, he yleensä vastustavat vaarallisia tuotteita ja pakenevat niitä kaupittelevien riskityöntekijöiden ulottumattomiin.

Siksi epärehellisen riskiyrittäjän on turvauduttava taikauskoon ja väkivaltaan: pelolla ja pakolla hallisemiseen. Hyödytön ja vaarallinen tuote pitää naamioida hyödylliseksi ja turvalliseksi, jopa elintärkeäksi tuotteeksi tai palveluksi, jota ilman asiakasta uhkaa riski.

Tuotetta/ palvelua karttava on leimattava riskiryhmäläiseksi/riskiperheeksi ja viranomaisen muodostaman vaaran karttelu riskikäyttäytymiseksi.
Riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen vaaditaan lisää työntekijöitä ja erilaisia malleja ja välineitä- mieluiten ESR:n ja veronmaksajien rahoituksella.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017 ja henkilöstön lisäresursointiin annettiin 300 miljoonaa euroa. Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.

Yhteistä esim. perhekeskusten ja systeemisen lastensuojelun mallin (Hackneyn malli) "ongelmia ennaltaehkäisevillä" palvelutarpeen arvioinneilla on se, että "asiakaslähtöisyys" jää usein toteutumatta. Hackney- pilotin Helsingin arviointitutkimuksessa kukaan haastatelluista asiakkaista ei ollut havainnut eroja aikaisempaan työskentelyyn, ja vain kaksi henkilöä tiesi pilotista. Systeeminen työote näyttäytyi asiakastyössä vähäisesti. Huonoista tuloksista huolimatta malli on saanut rahoituksen ja se on tarkoitus levittää koko maahan.

Sosiaalityön kehittäjät eivät koe ongelmaksi sosiaalityön epätieteellisiä, asenneongelmia ja virheellisiä menetelmiä kuhisevia arviointeja tai niiden negatiivisia seurauksia vaan arviointien imagon.
"Kehittämisen" keskiössä on työntekijöiden ammatillinen edunvalvonta monitoimijaisuus varmistamalla ja kyseenalaisten toimintakäytäntöjen valkopesu.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyontekijat-tuodaan-paivakoteihinkin-varhaiskasvatuksesta-sijaishuollon-asiakashankintaa

Uudistetaan palvelujärjestelmän sijaan ilmiantojärjestelmä ja leikataan tuet

Huoliseulapilotin samoin kuin lähes kaikkien sosiaalityön hankkeiden tarkoitus on- ei asiakkaiden vaan- työntekijöiden aseman, arvostuksen ja työn helpottaminen.

Innokylän esitteen mukaan huoliseulonnan" tavoitteena on saada paremmin näkyväksi etuuskäsittelijöiden työssään kohtaamia huolestuttavia asiakkaiden elämäntilanteita". Mikäli etuuskäsittelijät ja toimistosihteerit voivat ulkoistaa asiakastyöstä nousevat, henkisesti kuormittavat huolenaiheet sosiaalityöntekijälle, he voivat keskittyä paremmin omaan työhönsä.

Hankkeen taustalla on havainto, että nuoren ohjaaminen sosiaalityöntekijöiden luo on vaikeutunut aiemmasta. Nuoria on vielä vaikeampi tavoittaa nyt kuin ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan.

Sen sijaan, että ammattitaito- ja oikeusturvapuutteita kuhisevat palvelut uudistettaisiin, jotta nuoret uskaltavat hakea apua, uudistetaankin ilmiantokoneisto, jotta ammattitaidottomat palveluntuottajat saisivat uusia asiakkaita ja mahdollisimman monen nuoren toimeentulotukea voitaisiin leikata.

Yleisesti toimeentulotuki toimii sosiaalityössä asiakassuhteen ylläpitäjänä eli asiakkaita saadaan vastaanotolle ja heitä tavoitetaan toimeentulotuen myötä. Lisäksi se toimii porttina muihin palveluihin.

Vantaalla käytetään ”huoliseulaa” välineenä sosiaalityön pariin ohjaamisessa: Etuuskäsittelijät miettivät vastaukset tiettyihin kysymyksiin ja jos kriteerit täyttyvät, asiakas ohjataan eteenpäin.

Tutkijat Hannamari Heinonen ja Markku Laatu ohjeistavat, että asioita, joihin sosiaalialan ammattilaisten mukaan tulisi kiinnittää huomiota nuorten kanssa työskenneltäessä ja sosiaalityön tarvetta arvioitaessa ovat muun muassa pitkäaikainen tulottomuus, terveysongelmat, nuoren sosiaaliset verkostot ja aiempi lastensuojelun asiakkuus. (Laatu ja Heinonen 2018.)

Vanhemman vapaaehtoistakin vuosientakaista lastensuojelullisen avun vastaanottoa käytetään riskivanhemmuuden osoittimena ja apua vastaanottaneen omien lasten huostaanoton perusteluna.

Sosiaalitoimi tilaa mielellään huono-osaisuuslausuntoja ja selvityksiä vanhempien, erityisesti äitien elämänhistoriasta tavoitteenaan todistaa luulottelemansa ongelmien ylisukupolvinen periytyminen. Vanhemman huono-osaisen lapsuuden oletetaan olevan merkityksellinen ja vaikuttavan kohtalonomaisesti vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan.

Se, että nuori äiti on tullut lastensuojelun syrjäyttämäksi lapsuudessaan voi toimia äidin uudelleenuhriuttamisen ja hänen lastensa huostaanoton perusteena ja oikeutuksena aikuisuudessa.

Sijaishuoltoyrittäjälle ulkoistetun vanhemmuudenarviointilausunnon avulla voidaan yrittää oikeuttaa lainvastaisestikin tehty kiireellinen sijoitus ja tehdä lainvastaisesta kiireellisestä sijoituksesta tulevan, usein virheellisen huostaanottopäätöksen oikeutus.

Monitoimijainen arviointi unohtaa asiakkaiden oikeusturvan. Ongelmien ylisukupolvisuuden käsitteellä, jossa korrelaatiosta on tehty kausaliteetti lobataan poliittisia ja taloudellisia päämääriä; tuotteistettua turvallisuutta riskiseuloineen ja yksityisine arviointi- ja kuntoutuspalveluineen, asiantuntijoiden edunvalvontaa ja lastensuojelun ja sijaishuollon vallan- ja reviirinlaajennushankkeita.

Asiakkaiden tietosuoja ja sosiaaliset oikeudet romuksi?

Kelan huoliseulonta kuten kaikki muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon kyseenalaiset hankkeet lähtee asiakkaiden tietosuojan romuttamisesta:

Hanna-Mari Heinonen arvioi, että yhtenä ongelmana ovat puutteelliset asiakastiedot.
”Kelaan kertyy asiakkaista paljon tietoa, mutta se ei siirry kuntiin. Kelasta kuntiin on suora verkkoyhteys, mutta kunnista Kelaan sellaista ei ole”, Heinonen sanoo.
Kun Kela ja kunnat nyt tekevät aiempaa läheisempää yhteistyötä, on huomattu, että kunnissa on perustoimeentulotuen myöntämiseen kuuluvaa harkintaa käytetty eri tavoin. Perustoimeentulotukea ei esimerkiksi kaikissa kunnissa ole alennettu, vaikka tuen hakija ei olisi täyttänyt velvoitteitaan.

”Perustoimeentulotukea voitaisiin näissä tilanteissa lain mukaan alentaa, ellei se ole asiakkaan kokonaistilanteen huomioiden kohtuutonta. Perusosan alentamiseen liittyvät käytännöt eivät kuitenkaan ole olleet johdonmukaisia”, Hanna-Mari Heinonen lisää.

Kuntien sosiaalityöntekijöiden mukaan ne voivat paljastaa esimerkiksi toimeentulo-ongelmien taustalla olevan peliriippuvuuden tai päihdeongelman (Sosiaalivakuutus, 1.6.2018).

Lähtöoletuksena on, että toimeentulotukeen turvautuva työtön köyhä ei kärsi pelkästä rahan puutteesta vaan on jollain tavoin ongelmainen, elämänhallintansa menettänyt ja sosiaalityön aktivointitoimien tarpeessa.

"Köyhät perheet eivät ole ongelma, vaan heitä koskettava köyhyys on meidän yhteinen, yhteiskunnallinen ongelma", lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila varoittelee- turhaan.

Hänen mukaansa Suomessa köyhyysriskissä on lähes joka viides kotitalousväestöstä, noin 927 000 henkilöä. Köyhyysriskiin vaikuttavat kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja tulonsaajina toimivien määrä.

Korkea koulutus tai työssäkäyntikään ei enää suojaa köyhyydeltä sillä maksettu palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Suomessa työssäkäyviä köyhiä on jo puoli miljoonaa.

Jani Kaaro pitää yllättävänä millaista vastarintaa herättää sellainen ajatus, että köyhän köyhyys hoidettaisiin pois antamalla hänelle rahaa. Myös sosiaalityö perustuu ajatukselle, että köyhä kuntoutuu rankaisemalla häntä kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeiluilla, huolen puheeksiottamisella, verkostokarttojen piirtämisellä, peleillä ja leikeillä, tietoisuustaitojen opiskelulla, taidelähtöisillä menetelmillä, perhetyöntekijän istuntotyöskentelyllä, perhekuntoutusjaksolla tai useita satoja tuhansia maksavalla huostaanotolla, jotka eivät poista vaan yleensä pahentavat alkuperäistä ongelmaa eli köyhyyttä.. Mitä vain, kunhan ei anneta sitä mitä hän tarvitsee eli rahaa.

Sosiaalityöstä on tullut marginaalien, Toiseutta tuottavien käytäntöjen ja uuden kastijärjestelmän keskeinen luoja ja toimija.

Sosiaalityön peleihin ja leikkeihin suostuvien ”kunniallisten” apua ansaitsevien köyhien lisäksi synnytetään peleistä kieltäytyvistä apua ansaitsemattomien alin kasti, joka esitetään kovenevien kontrollitoimenpiteiden oikeutettuna kohteena. Tämän kastin ihmisillä ei juuri ole sosiaalisia oikeuksia.

Heikki Ervasti (2003, 130–131) totesi jo vuonna 2003, että työttömyysturvan heikentämisen ja taloudellisten kannustimien vaikutusta työnhakuaktiivisuuteen on korostettu liiaksi. Taloudelliset ongelmat ovat työttömien keskeisin ongelma ja työttömyysturvan heikentäminen pikemmin aiheuttaisi hyvinvoinnin laskua ja psyykkisiä ongelmia työttömille kuin alentaisi työttömyyttä.

Työttömien tukileikkuriksi tarkoitettu aktiivimalli kuitenkin ajattiin väkisin läpi ja asiakkaiden paetessa kepitystä sairaslomalle tai eläkkeelle, heitä yritetään kuntouttaa takaisin ilmaistyöhön.
Hallituksen kehutussa työllisyystilastoissa on puolet ilmaa.

Saku Timonen toteaa, että palkatonta työtä tekee jo lähes puoli miljoonaa suomalaista. Oikeita töitä hekin tekevät ihan samalla tavalla kuin ne 60 000 uutta osa-aikaistakin, mutta yksikään heistä ei elä palkallaan.
He tekevät työtä osittain tai kokonaan sosiaaliturvaa vastaan.

Käräytä huolestuttava asiakas tämän selän takana!

Innokylän ohjeistuksen mukaan "Kun etuuskäsittelijä/toimistosihteeri kokee huolta asiakkaan tilanteesta, hän tekee huolen aiheita näkyväksi huoliseulalomakkeen avulla. Asiakas voi olla työntekijälle uusi tai entuudestaan tuttu. Etuuskäsittelijä/toimistosihteeri voi käsitellä huoltaan lomakkeen avulla ensin toisten ammattilaisten kanssa (esimerkiksi työpalaverissa).

Huolta ei ole välttämätöntä ottaa puheeksi asiakkaan kanssa esimerkiksi silloin, kun se tuntuu vaikealta, kun asia ylittää oman osaamisen rajat tai kun asiakas on uhkaava tai häntä ei tavoita.

Etuuskäsittelijä/toimistosihteeri ottaa huolen puheeksi huoliseulalomakkeen avulla myös sosiaalityöntekijän kanssa. Huolen puheeksi ottamisen ja toimenpiteistä sopimisen jälkeen etuuskäsittelijä/toimistosihteeri täyttää huoliseulalomakkeen loppuun. Hänen ei tarvitse seurata asiakkaan tilannetta, kun huolen aiheen käsittely on siirretty sosiaalityöntekijälle, ellei huoli asiakkaan tilanteesta herää uudelleen. Huoliseulalomake jää puheeksi ottamisen jälkeen sen täyttäneelle työntekijälle.

Kuntoutuslääkäri Raija Kerätär on kierrellyt kymmenkunta vuotta Pohjois-Suomen työvoiman palvelukeskuksia ja selvitellyt, miksi moni pitkäaikaistyötön ei työllisty lukemattomista tukitoimista ja kokeiluista huolimatta.
– Suurin syy on, että he ovat niin sairaita, ja että sairaudet ovat hoitamattomia, Kerätär kiteyttää.
Kerättären tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia tästä pitkäaikaistyöttömien kovasta ytimestä oli täysin terveitä.

Kerättären perustamissa Oorninki- ja Kunnonsyyni-yrityksissä kehitetään pitkäaikaistyöttömille soveltuvia arviointimenetelmiä. Kunnonsyyni- yrityksessä tietojärjestelmään kerätty asiakkaan toimintakykytieto on samassa paikassa asiakkaan avuksi määritetylle ammattilaisverkostolle, jolla on pääsy KunnonSyyniin. Aiemmin hajallaan ollut tieto eri sektoreilta kootaan yhteen paikkaan, KunnonSyyniin.
Kerätär olettaa, että ”Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän" ja on nimennyt väitöskirjansakin oletuksensa mukaan. Asiakkaiden mukaan etäisyys taas aiheuttaa sokeutta, sillä vain läheltä, " ainoastaan sydämellään näkee hyvin".

Kerättären mukaan työkyky- käsitteestä ei vallitse yhteisymmärrystä mutta sillä ei tarkoiteta samaa kuin terveys.
Elämää köyhänä -blogia pitävän asiakkaan mukaan " uusi monialainen tapa arvioida työkykyä perustuu tarpeeseen ohittaa asiakkaan oma näkemys ja avuksi otetaan muiden ihmisten ”päiväkirjamerkinnät”. Luultavasti muiden merkintöjen hyödyllisyys perustuu virheelliselle oletukselle, että viranomaisen tekemät merkinnät ovat aina asiallisia. Minä tiedän oman kokemuksen perusteella, että tehdään tarkoitushakuisesti herjaavia merkintöjä, joiden ilmeisin tavoite on saada työkaluja/lyöntivälineitä vastaisen varalle tai pyrkimys vaikuttaa negatiivisesti seuraavan viranhaltijan suhtautumiseen työtöntä kohtaan."

Niin OECD:ssä kuin hallituksessa tuntuu vallitsevan yksimielisyys sosiaaliturvan vastikkeellistamisesta, ilmaistyön kuntouttavuudesta ja työttömien köyhien yksityisyydensuojan tarpeettomuudesta. Siis siitä, että ihmiset ovat syrjässä omasta syystään, eivätkä syrjäytettyjä.

Esimerkiksi viranomaistyöksi säädetyn lastensuojelun arvioinnin ja valvonnan ulkoistaminen sijaishuoltoyrittäjille johtaa moraaliseen etäisyyteen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa trendi kehittää käytäntöjä, joissa asiantuntija ei lainkaan tutki tai edes tapaa asiakasta kasvoista kasvoihin johtaa vääjäämättä, moraalisen etäisyyden kasvaessa, selkeän vastuun heikkenemiseen. Jaettu vastuu hävittää vastuun. Jaettu rikos hävittää syylliset. Ja sosiaalityössä myös rikoksen.

Matti Heikkilän (2000, 167–168) mukaan syrjäytymisen käsite syrjäytti tai lähes kokonaan korvasi eurooppalaisessa keskustelussa vanhahtavalta kuulostavan köyhyyden käsitteen ja muodostui välttämättömäksi ehdoksi EU- komission tutkimusrahoituksen saamiselle.

Tuula Helne (1994, 40–41) väittää, että tutkijoiden ohella syrjäytymisen käsite viehätti myös kaikessa iskusanamaisuudessaan joukkoviestimiä ja myös poliitikkoja, jotka voivat käyttää sitä puheessaan vaatien syrjäytymisen poistamista – käsitteen epämääräisyys kuitenkin pelastaa siltä, että lupaukset tulisi lunastaakin. Jos syrjäytymistä tarkastellaan vain tilana, sen ei huomata olevan suhde: syrjäyttäjä ei ne itseään katseensa takana.

Syrjäytymispuhunta määrittelee syrjäytyneet Toisiksi mahdollistaen heidän sosiaaliturvansa kaventamisen sekä sen, että heihin aletaan soveltaa erilaisia sääntöjä kuin inkluusion sisäpiiriläisiin: pakkoa, vastikkeellisuutta ja työvelvollisuutta ( Friberg, 2007, 33).

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-toimintakykymittari-uusi-riskiseula

kuvakaappaus Raija Kerättären Oorninki-yrityksen huoliseula
Nyt huoliliput liehumaan

Vaikka Arnkilin huolen vyöhykkeistön väärää käyttöä ei ole saatu kuriin, sen rinnalle kehitettiin varhaisen puuttumisen menetelmä; huoliliputus, jossa kahden viranomaisen huolestuminen johtaa hälytykseen. Huonoista tuloksista huolimatta Suomen eduskunnan alaisen Sitran huoliliputus on jo käytössä ja sen piirissä on jo liki 80 000 lasta. Espoossa huoliliputetaan, jos nuorella on ehkä hätä.
Kelan huoliseulonta sopii hyvin varhaisen puuttumisen työkalujen joukon jatkoksi mutta uudeksi tai innovatiiviseksi sitä ei pidä kutsua.

Varhaisen puuttumisen ideologian käsitys ajasta, ihmisistä, vallankäytöstä ja sen oikeutuksesta on outo ja väkivaltainen. Varhainen puuttuminen sisältää neljä elementtiä:

1) Puuttuja tuntee moraalista ylemmyyttä suhteessa puuttumisen kohteeseen eli asettaa itsensä toisen yläpuolelle.

2) Puuttuja tuntee tarvetta ojentaa tai rangaista mielestään epäsopivasti tai eri tavalla käyttäytyvää tai elävää lähimmäistään.

3) Puuttuja käyttää kuluvaa hetkeä astinlautanaan huolestuttavaksi olettamalleen tulevaisuudelle.

4) Puuttuja oikeuttaa toimintansa tuntemallaan subjektiivisella huolella.

Huolestuminen on tehokas vallankäytön väline, josta kyllä varoitellaan narsismin yhteydessä, mutta joka jostain syystä hyväksytään kokonaisen ammattialan ekspertiisin, retoriikan ja toimintakäytäntöjen keskeiseksi sisällöksi.

Sosiaalityössä kuluvaa hetkeä käytetäänkin yleensä tulevaisuuden astinlautana, lapsen ohimenevää häiriötä merkkinä puuttumista vaativasta tulevaisuuden ongelmasta, perheen avuntarvetta ja tukitoimia todisteena tulevasta sijoitustarpeesta, perhetyötä keinona saada vahvistusta sosiaalityöntekijän epäilyksille ja kunnan köyhiä asiakkaita koekaniineina ja ponnahduslautoina sosiaalityöntekijän ammatilliseen ekspertiisiin ja paremminpalkattuun uraan yksityispuolella.

Huomaamatta jää, että juuri työntekijän tuntema huoli estää pahimmillaan asiakkaiden kuulemisen, rationaalisen päätöksenteon ja toiminnan – ja tuudittaa harhaan, että pelkästään huolestumalla olisi jo saatu jotakin aikaan.

Yli seitsemänkymmentä vuotta ilman oikaisuoikeutta säilytettävät tarkistamattomat rekisterimerkinnät varmistavat sen, ettei asiakasperhe pysty asiakkuuden jälkeenkään elämään elämäänsä luottavaisesti ja läsnäollen kuluvassa hetkessä vaan joutuu kaikkialla taistelemaan leimoja ja niiden tuottamia tulevaisuudenuhkia vastaan. Varhaiseksi puuttumiseksi kutsuttu toiminta voi siis syrjäyttää puuttumisen kohteensa pysyvästi yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja päätöksenteosta ja vaikeuttaa heidän omaehtoista selviytymistään.

Tutkijat Sendhil Mullainathan ja Eldar Sharif osoittavat kirjassaan Scarcity kuinka köyhyys pakottaa ihmiset kuvitteelliseen psykologiseen aikaan; murehtimaan tulevia. Teosta ruotivan toimittaja Jani Kaaron mukaan tulevaisuuden huolet ovat kuin loisia, jotka kaappaavat käyttöönsä merkittävän osan ihmisten aivokapasiteetista. Huolten täyttäessä mielen, aivojen kapasiteetti käsitellä asioita kapenee; laajakaista kaventuu puhelinlangaksi.
Jani Kaaro kirjoittaa: "Poista köyhiltä heidän huolensa, ja he saavat päivitettyä puhelinlankansa laajakaistaan. Anna rikkaille köyhien huolet, ja heidän laajakaistanopeutensa hidastuu puhelinlangaksi."

Reformi alkakoon sosiaali- ja terveysministeriöstä

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan huostaanoton perusteena käytetään nykyisin lainvastaisesti sitä, että vanhemmalla on huono taloudellinen tilanne ja että hän on toimeentulotukiasiakas. Lastensuojelun työntekijät ovat alkaneet pitää sosiaalietuuksiin turvautumista riskitekijänä lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Lastensuojelussa köyhyyteen viittaavia mainintoja esim. nälkää ei kuitenkaan kirjata vanhemman huonon taloudellisen tilanteen vaan laiminlyönnin tai kyvyttömyyden osoitukseksi antamaan huono kuva vanhemmista (Ikonen, 2013, 231).

Sosiaali- ja terveysministeriön syvä kriisi ja systeemirikko näkyy lapsiperheiden elämässä (HS 22.11.), kirjoittaa Ikonen.

"Ministeriön tavoitteena näyttää olleen sosiaalityöntekijöiden määrän ja vallan kasvattaminen.
Lasten kanssa toimijoita kannustetaan kyttäämään ja ilmiantamaan kansalaisia lastensuojeluun ”huolen” takia.

On havaittavissa, että vanhemmat eivät enää uskalla hakea apua. Lakiin kirjattu ilmiantovelvollisuus merkitsee sitä, että ilmoituksia tehdään myös terveydenhuollosta.
Lapselleen terveyspalveluja hakenut vanhempi saattaakin havaita, että lapsi joutuu lastensuojelun asiakkaaksi tai kiireelliseen sijoitukseen pois kodistaan.
Neuvoloissa raskaana olevia äitejä seulotaan, tentataan ja pidetään epäilyttäviä eritoten silloin, kun vanhemmalla itsellään on lastensuojelun asiakkuus tai esimerkiksi hoitosuhde psykiatriaan.
Raskaana olevista äideistä tehdään ennakollisia ilmiantoja, vuonna 2017 niitä tehtiin peräti 2 202 kpl. Kyseessä ei suinkaan ole aina päihdeäideistä kuten julkisuudessa väitetään.

Huoli-ilmiannolla opettaja voi siirtää hankalaksi koetun oppilaan näppärästi lastensuojelun huomaan ja sijaishuoltoon.

Virkamiestyön tulisi perustua tosiseikoille ja huolelliselle harkinnalle, mutta sattumanvarainen huoli-ideologia toimii täysin subjektiivisten tuntemusten perusteella. Miksi ylipäänsä ministeriössä kuvitellaan, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä toisi lisäarvoa opettajan tai lääkärin työhön?

Juhlapuheissa ja hankkeissa korostetaan lapsiystävällistä lastensuojelutyötä. Valtio on kuitenkin tunkeutunut koteihin arvioimaan ja kirjaamaan perhe-elämää.
Opastamisen ja ohjaamisen sijaan lapset ja vanhemmat kohtaavat loputonta arviointia.
Tämä tapahtuu perhetyöntekijän avulla tai perhekuntoutuksessa pakottamalla raskaana olevat äidit tai vastasynnyttäneet ja perheet erityisiin laitoksiin.
Tätä nimitetään perheen tukemiseksi (”palvelu”).

Lastensuojelun ydinosaamista on tuottaa tuhansia sivuja kielteistä aineistoa perheestä. Näitä kirjoituksia käytetään hallinto-oikeudessa lastensuojelujutuissa ”todisteina” perhettä vastaan.

Ainoastaan yksittäisissä poikkeustapauksissa ja sattumanvaraisesti järjestelmä toimii ja perhe saa tarvitsemansa palvelut ja asianmukaisen kohtelun.

Ministeriö jätti lastensuojelulain uudistuksesta pois tehokkaat oikeussuojakeinot lapsen ja vanhempien suojaamiseksi sosiaalityöntekijöiden mielivallalta. Perus- ja ihmisoikeudet sivuutettiin. Hallinto-oikeus jatkaa edelleenkin lastensuojeluasioiden käsittelyä, vaikka tiedossa on vakavat käsittelytapaan liittyvät ongelmat. Lähes 18 000 lasta on siirretty pois kodeistaan. On käynnissä mittavin lasten siirto-operaatio sitten sotavuosien.

Kodistaan siirretyt lapset tuntevat usein niin suurta ahdistusta, että heidän elämänsä suistuu raiteiltaan. Lapsia lähtee sijaishuoltopaikoista karkureissuille, jolloin he joutuvat vaaratilanteisiin ja epäsosiaalinen elämä tulee tutuksi. Järjestelmä mahdollistaa sen, että lapsille tärkeät ihmiset, vanhemmat sisarukset ja isovanhemmat poistetaan tai rajataan lasten elämästä. Sosiaalityöntekijä saa ilman vastuuta ummistaa silmänsä, kun sijaishuollossa olevaa lasta pahoinpidellään.

Julkisuudessa on toistuvasti noussut esille tapauksia, joissa perheet ovat arvostelleet lastensuojelutyön epäkohtia. Tällöinministeriön virkamiehet ovat puolustaneet lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä väittämällä näiden toimineen ”lapsen edun nimissä”. Näin toimimalla ministeriö on estänyt asiallisen keskustelun ja korjaavat toimet lastensuojelun mielivallan poistamiseksi.

On varsin outoa, että ministeriön hallinnonalalla lastensuojelussa palveluita käyttävä joutuu usein turvautumaan lakimieheen. Lakimiehen tarve johtuu siitä, että sosiaalityöntekijät eivät noudata lakeja eivätkä tunne lainsäännöksiä ja heitä velvoittavia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita ja suhtautuvat vanhempiin ja perheen läheisiin ylimielisesti.

2000 -luku osoittaa, että ministeriöllä on ollut aikaa halvaannuttaa kohtuullisen lapsiystävällinen Suomi.
Nyt kuitenkin ministeriön virkamiehet, jotka ovat olleet mukana kehittelemässä lastensuojelujärjestelmää, syyttävät esimiehiään, ajan puutetta ja liian pientä palkkaa nykyisestä kriisistä.

Virkamiesten ulostulo osoittaa, että homeiset rakenteet tulee purkaa. Lastensuojelun uudistaminen alkaa sosiaali- ja terveysministeriöstä".

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalainen-koyhyyskeskustelu-on-luokatonta

Nöyryyttäviä työllisyyskursseja, jotka eivät täytä aktivointiehtoa

Työttömiä aktivoidaan te-toimistoissa sekavilla kurssitarjottimilla. Työnhakija ei palveluun hakeutuessaan välttämättä tiedä, täyttääkö se aktivointiehtoa.
"Kurssit tuottavat mukavasti voittoa yrityksille, joiden ainoa tarkoitus onkin tuottaa voittoa. Maksajana on työvoimahallinto veronmaksajien rahoilla. Valvontaa ei käytännössä ole..Työttömyyden markkinat ovat humpuukin markkinat. Työttömistä pyrkii hyötymään vähän jokainen, mutta kukaan ei oikeasti ajattele työttömien etua. Kaikkein vähiten sitä näyttää ajattelevan hallitus, joka haluaa antaa itsestään kuvan tehokkaana työttömyyden hoitajana. Tosiasiassa se ammentaa veronmaksajien rahaa erilaisille firmoille. Jonnekin tämän hulluden hämäriin on kadonnut ajatus maksaa työstä palkkaa, kirjoittaa Saku Timonen.

Timosen mukaan "työttömyysturvan aktiivimalli on osoittautunut täsmälleen sellaiseksi pysyväksi tukileikkuriksi kuin osattiin odottaa.
Vain kymmenen prosenttia ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen alennetulle tuelle joutuneista täytti aktiivimallin ehdot toisen tarkastelujakson aikana. Kaikista työttömistä 38 prosentin tukea leikattiin, kertoo Kela tiedotteessaan.

Leikkuriin joutui siis uudelleen peräti 90 prosenttia niistä, jotka olivat siellä jo valmiiksi. Lisää väkeä survottiin samaan leikkuriin niistä, jotka onnistuivat välttämään sen ensimmäisellä jaksolla.
Aktiivimalli leikkaa erityisesti niiltä, joilta se leikkasi jo ensimmäisellä tarkastelujaksolla. He eivät onnistuneet löytämään mallin edellyttämää palkkatyötä tai eivät mahtuneet työllisyyskursseille. Ensimmäisen jakson aikana kursseille mahtuneet eivät mahtuneet tai päässeet sinne toista kertaa. Eivät mahdu jatkossakaan, sillä kursseille ei oteta ketään aktiivimallin vaatimusten täyttämiseksi, vaan tarvitaan työvoimapoliittinen peruste.
Tämä tietysti käännetään työttömien omaksi viaksi. Uutisotsikot jo kertoivat, että 90 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei aktivoitunut. Näin luodaan kuvaa laiskoista työttömistä, joihin ei pure mikään..

Kyse on hallituksen tavoitteesta saada työllisyysaste 72 prosenttiin ja yli. Sen takia ollaan valmiita tekemään millaisia silmänkääntötemppuja tahansa." (Saku Timonen- blogi, 15.8.2018)

Toimittaja Kaisu Suopanki perehtyi yhden alan markkinajohtajan uravalmennuskurssin materiaaliin. Se pitää sisällään varsin yleisiä elämänohjeita. Kysymys kuuluukin, voisiko työtön ihminen tietää ilman kallista kurssiakin, että hyvänlaatuinen uni on tärkeää ja että auton vaihtamista kannattaa lykätä, jos haluaa säästää rahaa?
Moni kurssille osallistunut on kokenut sisällön paitsi turhana, myös nöyryyttävänä.
Valmennuskurssien pitäjille kyseessä on MOT:n mukaan hyvä bisnes. Valtio maksaa niistä kymmeniä miljoonia euroja. Niillä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä työllistymisessä. Niin kertovat tilastot.

Työttömyyden kustannukset 10, 8 miljardia

Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa, selviää valtioneuvoston Pellervon Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Kustannusarviossa huomioitiin sekä suorat että epäsuorat kustannukset.
Suoriin kustannuksiin luettavien työttömyysturvan ja työvoimapalveluiden osuus työttömyyden kokonaiskustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Loput olivat epäsuoria kustannuksia.
– Työttömyyden aiheuttamat epäsuorat kustannukset ovat mittavia erityisesti asumistuen, toimeentulotuen ja menetettyjen verotulojen takia, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen toteaa.
Yhden työttömän keskimääräinen vuosikustannus yhteiskunnalle on 15 000 euroa, kun epäsuoria kustannuksia lasketaan mukaan.

Osa toimista ei vaikuta

Tutkimuksen mukaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella ei näytä olevan isoa vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin.
Sen sijaan oppisopimuskoulutuksilla havaittiin selkeä myönteinen vaikutus sekä työllistymiseen että tuloihin.
Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta näyttävät tutkimuksen mukaan johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1–2 vuoden kuluessa koulutuksen alkamisesta.

Tehottomia tukia

Tutkimuksessa todettiin, että palkkatuen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta tuen hyödyissä on valtava ero.
Tutkimuksen mukaan työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen, eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Sen sijaan työllistäminen palkkatuella yksityiselle sektorille näyttää vaikuttavan myönteisesti sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen jälkeen.

Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä ne tutkimuksen mukaan näytä juuri lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan julkiselle sektorille kohdistetut palkkatukiohjelmat toimivat tyypillisesti heikommin kuin muut aktiivitoimenpiteet. (IL, 21.1.2019)

Aktiivimallin porsaanreikä

Aktiivimalli leikkaa tukia silloinkin kun ei ole tarpeeksi sairas työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta liian sairas töihin.

Laki on täysin käsittämätön yksinhuoltajille, joiden oletetaan raahaavan lapsi mukanaan eri paikkakunnalle ja jättävän usein niin hentoinen tukiverkosto taakseen. Myös kaikenmoiset työt iltavuoroineen voivat olla todella kurjia ratkaisuja yhden vanhemman perheille joissa lapsi on kouluikäinen, ja saa täten vähemmän aikaa ja tukea siltä ainoalta vanhemmaltaan. (Manic mom 5.1.2018 ; Länsiväylä 31.5.2018)

Työttömyysturvan paljon parjattu aktiivimalli sisältää kuitenkin porsaanreiän.
Työttömyysturvaa ei alenneta eikä työttömän aktiivisuutta seurata, jos hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.
Myös kuntoutustukihakemus kelpaa, sillä kuntoutustuki on sama kuin määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan Kelasta tai työeläkeyhtiöstä esimerkiksi niiden nettisivuilta tulostettavalla lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B, mutta hakemuksen saa vireille pelkästään lähettämällä työkyvyttömyyseläkehakemuksen.
–Työttömyysetuuksien maksajille eli Kelalle ja työttömyyskassalle riittää tieto siitä, että työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä, sanoi Kelan lakimies Eeva Vartio (TS, 11.1.2018).

Työtön ennen ja jälkeen työkyvyttömyyseläkepäätöksen

Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että useampi kuin kaksi kolmesta kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneesta oli jossain vaiheessa työttömänä päätöstä seuranneiden neljän vuoden aikana.

Työttömyys ja työkyvyttömyys liittyvät toisiinsa, sillä eläkettä hakeneet ovat usein olleet työttöminä jo ennen hylkäävää päätöstä.

Kelan tutkija Riku Perhoniemi kertoo tiedotteessa, että työttömyys aiheuttaa hylkääviä eläkepäätöksiä, koska se vähentää mahdollisuuksia varhaiseen toimintakyvyn tukemiseen ja vaikeuttaa työkyvyn määrittelyä eläkelaitoksessa.

– Samalla hylkäävä eläkepäätös tuottaa työttömyyttä: valtaosalla hylkäyksen saaneista työhön siirtyminen tai kuntouttaminen ei onnistu, hän lisää (Taloussanomat, 23.4.2018).

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on monia käytännössä työkyvyttömiä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan onnistu pääsemään työkyvyttömyyseläkkeen piiriin.
– Tässä on kyse henkilöistä, jotka TE-toimisto tai sosiaalivirasto itse on katsonut työkyvyttömiksi, Ilkka Taipale toteaa.
Tulee vastaan sellaisia, joiden olisi pitänyt saada eläke jo 10 vuotta sitten. Monilla se olisi ollut 3–4 vuotta sitten. Pankinjohtajat kyllä saavat eläkkeensä, hän näpäyttää (MTV, 09.04.2012).

Vuoden vanhuslääketieteen osaajaksi valittu geriatri Laura Viikari väittää , että vanhuksilla on huonommat olot kuin vangeilla.

– Heitä kohdellaan kuin huutolaislapsia, kun kunta kilpailuttaa, kuka hoitaa heidät halvimmalla. Se on meille kaikille suuri häpeä, Viikari sanoo Suomen Kuvalehdessä.

Työhaluinen saa töitä- vankilassa

Vankilassa työhaluinen saa töitä, mutta vapaudessa ei läheskään aina, kertoo Länsiväylä.Kaikkia vankeja työnteko ei kiinnosta, mutta jos työhaluja on, niin rahaa tulee. Se maksetaan suoraan käteen, tilipussissa, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton (VVL) hallituksen jäsen Risto Nieminen sanoo.
– Palkat pyörivät tuhannen ja kahden tuhannen euron välissä, mutta eräs yhä täällä oleva venäläinen kaveri kuittasi hiljattain ylitöitä tekemällä runsaat 2 300 euroa. Vaikka palkasta maksetaan pientä veroa sekä asumis- ja ruokakorvausta, on käteen jäävä osuus yhä varsin mukava.

Yli parin tonnin palkka on enemmän kuin työuransa alussa olevan, päivätyötä tekevän vanginvartijan palkka eikä se jää paljon jälkeen myöskään jo vuosia alalla olleen vartijan peruspalkasta.

Myös vankilassa olleiden elämänohjeet ovat parempia kuin työllisyyskurssien pitäjien:

"Elämää ei voi suunnitella, voi vain olla sen saatavilla".
Lauryn Hill

"Sielu paranee lasten seurassa."
— Fjodor Dostojevski

"Roll over Beethoven, and tell Tchaikovsky the news."
Chuck Berry

"En ikinä jätä huomiseksi sellaista mitä voin tehdä ylihuomenna".

"Ajatus on aina moraalitonta. Hävitys on sen olemus. Jos ajattelet jotakin, tapat sen. Mikään ei selviä kun sitä on ajateltu".
Oscar Wilde

"Joskus on pahempaa voittaa taistelu kuin hävitä se".
Billie Holiday

"Voidaksesi rakastaa jotakuta toista, sinun pitää ensin olla tosi itsellesi."
Anne Perry

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/syrjaytymispuheen-paradoksit-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aki-selatti-perintayhtio-alektumin-suomalaisten-maksuhairiomerkinnat-yha-yleisempia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalainen-koyhyyskeskustelu-on-luokatonta

Kompassi- työkalulla asiakkaiden elämänhallintaa vai yritysten asiakashankintaa?

Kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa, perhe- ja nuorisotyössä ja lastensuojelussa, maahanmuuttopalveluissa ja vanhuspalveluissa asioivien elämähallintaa, toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan ja kartoitetaan nykyisin Kompassi- työkalun avulla keskitetyn palveluohjauksen sujuvoittamiseksi ja sopivien sote-yritysten asiakashankintaan.
Työkalu on sovitettu ja räätälöity kuntoutuksen, sosiaalityön ja elämänhallinnan osa-alueisiin ja se sisältää alku-, väli- ja loppuarvion.
Välinettä käytetään palveluissa kautta linjan jotta "kaikki pääsevät vastaamaan samoihin tärkeisiin kysymyksiin".

Kysymyksiä on seitsemältä elämänalueelta. Ne ovat työllistyvyys, terveys, psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky, arjen sujuvuus, talous, osallisuus ja sosiaalinen tilanne ja osaaminen.
Kukin osa-alue on pisteytetty yhdestä viiteen pisteeseen, ja asiakas tekee aluksi tilannekompassin, yleisarvion omasta elämästään.
Kuhunkin sektoriin liittyy syventäviä kysymyksiä. Jos asiakas esimerkiksi arvioi, että hänellä on hyvät työelämäntaidot, voidaan häntä pyytää tarkentamaan, mitä ne hänen mielestään tarkoittavat.

Kysyttyjä kysymyksiä ovat mm:

Oletko itsenäinen?
Joustava?
Maksatko laskut ajoissa?
Osaatko siivota?
Nukutko normaalin vuorokausirytmin mukaan?
Oletko lihava?
Hoidatko ruoanlaiton kunnolla?
Entä hygienian?
Oletko riippuvainen tietokonepeleistä?

Kun osa-alueet on käyty läpi, Kompassiin piirtyy hämähäkin seitin muotoinen kuvio. Palveluntuottajat voivat profiloida toimintansa Kompassin eri alueille. Kompassiin syötetyistä palveluista ja toiminnoista asiakas valitsee juuri sillä hetkellä itselle sopivammat ja tukevimmat palvelut ja toiminnat.

Eri toimijat esim. yritykset ja järjestöt voivat tutustua toisiinsa ja kehittää yhteistyötä. Työkalun mainoksen mukaan " tässä kytkennässä on erittäin merkittävää potentiaalia ajatelleen tulevia tilaaja-tuottaja rakenteita ja toimintaa mahdollisesti tulevissa maakunta-uudistuksissa. Esimerkiksi maakunnan tilaaja voisi edellyttää, että palvelun tuottaja profiloi toimintansa Kompassin ulottuvuuksilla ja hankintasopimukseen kirjataan selkeästi, miten asiakkaan Kompassilla arvioituun palvelutarpeeseen vastataan tilauksessa."

Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin. Kompassi auttaa tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt jo varhaisessa vaiheessa ja lisää pahimmillaan asiakkaiden pelkäämää varhaista puuttumista.

Fabrikoidaanko asiakkaat sopimaan yritysten tarpeisiin?

Parhaimmillaan kompassi-työkalu voi auttaa löytämään asiakkaiden palvelutarpeita, tarpeenmukaisia palveluja ja profiloimaan palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Pahimmillaan työkalulla fabrikoidaan ja profiloidaan asiakkaita yritysten tarpeisiin ja painostetaan heitä palveluihin, joista he eivät hyödy.

Palveluntarjoajien verkostoituminen ei aina toimi asiakkaiden eduksi. Epärehelliset palveluntuottajat voivat tehdä heikosta asiakkaasta lypsylehmän ja kiertopalkinnon, jota pyöritellään kunkin toimijan hyödynnettävänä kelvottomissa palveluissa kuolemaan asti.

Järjestö- ja yritystoimijoiden, kunnallisten ja yksityisten, hengellisten ja sekulaarien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen aiheuttaa asiakkaissa paniikkia: edes järjestöihin tai seurakuntiin ei voi enää luottaa ja turvautua, koska niistä on tullut piiloyrityksiä tai ne toimivat asiakashankkijoina toisille järjestöille tai lähinnä liikevoittoa tavoitteleville yrityksille.

Epäselväksi on jäänyt mitä ja keitä varten tietoa kerätään (esim. sote-yrityksille), mihin ja miksi käytetään (algoritmit?), aiotaanko niitä myydä tulevaisuudessa, missä kartoituksia säilytetään, kuinka kauan, kuka tietoja pääsee katsomaan ja miten varmistetaan, että luottamuksellisiin tietoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa tai, että niitä säilytetään asiamukaisella tavalla.

FCG eli Finnish Consulting Group osti oikeudet Kompassiin viime keväänä. Se täydentää yrityksen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelutarjontaa, johon voi tutustua www.sotetieto.fi -sivustolla.

Kompassin kehitystyö alkoi Kanta-Hämeen Työn Paikka -hankkeessa eli työkalu on synnytetty työmarkkinoiden tarpeisiin. "Kehittämisen myötä syntyi idea siitä, miten voisi yhdistää tarkemmin ja asiakaslähtöisemmin asiakkaan tarpeet kunnassa tarjottuihin palveluihin".

FCG on kehittänyt monia tuotteita palvelutarpeen arviointiin. Jukka Lindberg, joka toimi tuolloin Hämeenlinnan kaupungin terveys- ja sosiaalijohtajana pitää FCG:n lisäarvona Kompassille yrityksen vankkaa osaamista palvelujen kehittämisessä, integroinnissa ja tuotteiden kansallisessa ylläpidossa.

Mihin tarvitaan palvelutarpeen arviointia kun palveluja ei ole?

Kompassi- työkalun esitteissä hoetaan palveluja- sanaa vaikka asiakkaiden kokemusten mukaan heidän tarpeidensa mukaisia palveluja ei ole olemassa.
Työttömiä nöyryytetään työllisyyskursseilla, jotka eivät täytä edes aktivointiehtoa.
Valtaosa LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse.
Neuropsykiatrisista lapsista ja nuorista ei ole mikään taho vastuussa; terveydenhuolto, vammaistyö, mielenterveyshoito – ei yksikään näistä tahoista. Esimerkiksi psykiatria sysää terveydellistä tukea tarvitsevat lapset lastensuojelun tukitoimien pariin.

Kuntaliitto julkisti hiljattain raportin, jonka mukaan esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluja ei ole tarjolla kunnissa riittävästi tai lainkaan.
Raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia ja nuoria hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että näiden tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Pyhäpuheissa yhteinen ja laajasti käytännössä oleva työkalu kuten Kompassi helpottaa asiointia eri pisteissä, lisää palvelujen integraatiota, yhdenmukaistaa terminologiaa ja kannustaa palvelujen tuottajia verkostoitumaan ja pohtimaan tarkemmin palveluitaan.

Käytännössä verkostoitunut urkinta voi orwellilaistaa palvelut, verkostoida vaikutusvaltaisimmat toimijat epäeettisiksi ryhmittymiksi ja pakottaa asiakkaat kallisiin, turhiin ja pahimmillaan vahingollisiin palveluihin.

Häiriintyneen viranomaiskulttuurin ja nepotismin hallitsemilla paikkakunnilla ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa työkykyinen asiakas fabrikoidaan papereihin sopimaan kuntouttavaan työtoimintaan serkun yritykseen, työkyvytön sedän työllisyyskurssille ja asiakkaan lapsi puolue- tai uskonsisaren perhekotiin.

Jouttimäen, Kankaan ja Sauraman (2011) tutkimuksessa selvisi sosiaalityöntekijöiden ajattelevan, etteivät yhteiskunnalliset seikat vaikuta asiakkaan elämäntilanteeseen ja he syyttivät asiakasta köyhyydestä.

Marjo Karhusaaren (2015) pro gradu- aineistossa asiakkailla oli vain vähäisiä odotuksia sosiaalityöltä, eikä heillä ollut riittävästi tietoa työn sisällöstä. Aikuissosiaalityöltä odotettiin pääasiassa taloudellista tukea. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen muutostyö oli vähäistä ja vain harvoilla asiakkailla oli tietoa työskentelyn tavoitteista.

Kompassien sijaan myötätuntoa ja julkinen rekisteri palveluntarjoajista

Sosiaaliala tuntuu olevan eksyksissä, sillä kompasseja ja muita suunnistusvälineitä tarvitaan kaikkialla.
THL on luonut alueellisen hyvinvoinnin seurantaan hyvinvointikompassin. TyökykyKompassi mahdollistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden havaitsemisen. EsimiesKompassi tukee esimiehiä heidän esimiestyössään yrityksen "varhaisen välittämisen" mallin mukaisesti.
TyöturvallisuusKompassi tehostaa turvallisuusjohtamista ja tekee siitä järjestelmällisempää.
Työelämätutka on työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella vuonna 2013 kehitetty sähköinen menetelmä, jonka avulla työnhakija voi arvioida työn tai koulutuksen löytämiseen vaikuttavia tekijöitä. Esy -menetelmä eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrä on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa työelämätutkan mallin pohjalta. Kela kehittää huoliseulonta- työkalua.

Oletettua kaltoinkohtelua, oletettuja "riskiperheitä" ja "riskivanhempia" on alettu kartoittaa neuvoloissa amerikkalaisella CAP (Child Abuse Potential Inventory)- arviointityökalulla tilanteessa, jossa seulojilla ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa testaamiseen eikä tulosten tulkintaan, tutkimustietoa arvioinnin vaikutuksista ei ole, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja perheiden tarpeenmukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla (HuosTa 2015; Poikela 2010).
Perheen äiti voi pudota kaltoinkohtelijoiden riskiluokkaan, mikäli arvioi perheen toimivuuden tai terveyden huonoksi. Kyllä- vastaus väittämään "Kaiken kodissa pitäisi aina olla järjestyksessä" voi johtaa vaikeuksiin.

STM:n 2,3 miljoonalla rahoittaman Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen toimijat ohjaavat koulukuraattoreita ohittamaan koulukiusaamisen ja sijaishuollon kaltoinkohtelun selvittämisen ja keskittymään oletettuihin kodin ongelmiin, siirtämään ADHD lapsia psykiatrian palveluihin ja tuovat kouluille psykiatriset sairaanhoitajat, psykologiset arvioinnit ja monialaiset asiantuntijaryhmät lisäten näin diagnoosien, lähetteiden, lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrää.
BARO- mallissa rakennellaan huoli-indeksejä ja lastensuojelun tarvetta kartoitetaan Nallekorteilla ja toimintakykymittarilla.

Perhetyöntekijät kartoittavat lapsi- ja taidelähtöisillä välineillä ja menetelmillä perheen sukupuun kolmen tai neljän sukupolven ajan ja merkitsevät muistiin seuraavia asioita; perheen rakenne, tunneilmaisut perheenjäsenten ja sukupolvien välillä, suvun ja perheen menetykset, salaisuudet, sairaudet, häpeät, poliittiset mielipiteet, suhteet koulutukseen ja työhön sekä uskonnollisuuden merkitys perheessä ja perheenjäsenille. (Ijäs, 2012, 5-7).

Perhekuntoutuksissa perheiden apu korvautuu liian usein ala-arvoisella, jäävillä arvioinnilla huostaanottoperusteiden etsimiseksi ja asiakirjafabrikoinnilla hallinto- oikeutta varten.

Ehkä kaikkia kompasseja ei tarvittaisi, jos työntekijät oppisivat kohtaamaan asiakkaita suoraan-ilman vilppiä ja välikäsiä.

Kompassien sijaan/lisäksi sosiaalialalle tarvittaisiin compassionia, myötätuntoa.
Myötätunto on kanssakärsimistä, sitä että ihminen samaistuu ja osallistuu kanssaihmisen tunteisiin.
Myötätuntoinen työntekijä ei pakota työkyvytöntä työllisyyskurssille eikä kotiapua kaipaavaa äitiä perhetyöhön.

Herääkin epäilys, että erilaiset kartat, kompassit, pelit ja välineet eivät ole asiakkaita vaan ammattilaisia varten luotuja, koska ammattilaiset eivät osaa olla läsnä ja suhteissa asiakkaisiin ilman malleja ja välineitä ja tarvitsevat ansioluetteloihinsa jotakin innovatiiviselta kuulostavaa.

Yhdenvertaisuuden nimissä kaikki palveluntuottajat tulisi viedä asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset ja rikostuomiot sisältävään julkiseen rekisteriin.

Jotta kompassit eivät muuttuisi ansaverkoiksi, kaikilta asiakkaiden arviointiin osallistuvilta sote-toimijoilta pitäisi kysyä:

Oletko itsenäinen ja ilmoittanut kaikki sidonnaisuutesi?
Oletko riippuvainen päättäjistä tai toisista järjestöistä/yrityksistä? Keistä?
Maksatko verosi vai piilotatko tulosi veroparatiiseihin?
Maksatko asiakkaille automaattisesti hyvityksen tekemistäsi väärinkäytöksistä?
Osaatko ylipäätään palvella?
Osaatko oikaista itsenäisesti väärät päätöksesi?
Hoidatko vaikuttavuuden tutkimisen ja palvelujen valvonnan kunnolla?
Oletko ahne tai paisunut ohi perustehtäväsi?
Nukutko laadunvalvonnan tai tutkimustiedon suhteen?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyohaluinen-ikaantynyt-saa-toita-ja-terveydenhuoltoa-vasta-vankilassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin

Pohjolakoti, kuvakaappaus Kainuun Sanomat

Kunnat eivät edelleenkään valvo sijaishuoltopaikkojaan- lisäresursseista huolimatta

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää koulukoti Pohjolakodin useita käytäntöjä lainvastaisina.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan sijoitettuja lapsia kohdeltiin koulukodissa epäasiallisesti, nöyryyttävästi ja alistavasti (siirryt toiseen palveluun).
Entiset työntekijät kertoivat HS:lle, että Pohjolakodissa ei käytetty nuorten apuna paljoakaan terapiaa, mutta sen sijaan psykoosilääkkeitä käytettiin runsaasti.

Sakslin moittii useita kuntia pahamaineisen Pohjolakodin valvonnasta.
Viime vuoden yllätystarkastuksissa Pohjolakodissa huomattiin laittomia käytäntöjä.
Lapsia muun muuassa riisuttiin väkisin, otettiin tarpeettomasti kiinni ja estettiin nukkumasta, kertoo IL.

Tällainen hoiva Pohjolakodissa maksaa yli 150 000 euroa vuodessa per lapsi

Oikeusasiamiehen raportin mukaan:
"Lapset kertoivat yleisesti olevansa laitoksessa yksinäisiä ja kokivat, ettei heillä ole siellä mitään tekemistä. Osa lapsista on pyytänyt harrastuksia, mutta pyyntöihin ei ole reagoitu.
Lapset kertoivat, etteivät he uskalla kertoa omista vaikeista asioistaan ohjaajille, muun muassa koska ne kirjataan ja kirjauksia saatetaan käyttää heitä vastaan.
Osa lapsista koki sosiaalityöntekijän saavan raporttien perusteella paikkansapitämätöntä tietoja, joilla on myöhemmin merkitystä heidän lomiinsa tai muuhun sijaishuollon järjestämiseen. Osa lapsista kertoi, että yhteydenotot sosiaalityöntekijään oli estetty siten, ettei lapsi ole saanut pyydettäessä soittaa omalle työntekijälleen.

Lapset kertoivat, ettei kaikissa yksiköissä saa puhua ollenkaan kahden kesken toisten lasten kanssa. Osa lapsista oli siinä käsityksessä, että yleisissä tiloissa ei voi esittää omia mielipiteitään, koska siitä voi joutua menemään omaan huoneeseen. Osa koki, ettei heidän mielipiteitään kysytä koskaan.
Osa lapsista kertoi, ettei koulukodissa saa nauraa, koska ohjaajien mielestä se on huonoa käytöstä.

Useat lapset kertoivat siitä, ettei Pohjolakodissa kaikissa yksiköissä saa nukkua päiväunia. Osalla lapsista päiväunista kiinnijääminen on johtanut siihen, että lapsen sänky on poistettu lapsen huoneesta.
Ruuan sisältöön ei voinut vaikuttaa ja syömättä jättäminen johti rangaistukseen.
Osa lapsista ihmetteli, miten on mahdollista, ettei pääse ulos, vaikka ei ole tehty päätöstä liikkumisvapauden rajoittamisesta.

Lapset kokivat, että erityisesti henkilöntarkastuksissa ei huomioida heidän yksityisyytensä ja intimiteettinsä suojaa. Riisuttamisesta kertoivat niin tytöt kuin pojatkin. Kaikki riisuttamisen kokeneet lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja ihmisoikeuksiaan loukkaavana.

Osa lapsista koki, että jotkut Pohjolakodin ohjaajista provosoivat ja härnäävät tahallaan lasta pyrkien saamaan lapsen menettämään malttinsa. Lapset kertoivat, että ohjaajat saattavat olla ilkeitä eivätkä he ole oikeudenmukaisia. Useat lapset kokivat, etteivät he voi luottaa ohjaajiin.
Sääntöjen osalta useat lapset kertoivat, että yksiköissä on kirjoitetut säännöt, mutta sen lisäksi ohjaajalla on ”omia sääntöjä”, jotka lasten mukaan muuttuvat jatkuvasti tai niistä ei edes kerrota etukäteen lapselle.

Suurin osa eri yksikköjen lapsista (lukuun ottamatta Kuuselaa ja Salorinnettä) kertoi joutuvansa tekemään kirjallisia tehtäviä esimerkiksi hatkareissustaan, kotilomien tapahtumista, tupakan polttamisesta tai huonosta käyttäytymisestä. Lapset pitivät tehtävien kirjoittamiseen liittyvää ohjaajien tapaa viivata yli vastauksia ja vaatia lasta kirjoittamaan vastauksia yhä uudelleen alistavana ja nöyryyttävänä.

Lasten mukaan heille ei ole kerrottu etukäteen huoneen ratsaamisesta, eikä heille aina anneta tilaisuutta olla ratsausta tehtäessä paikalla.

Lapset kertoivat myös siitä, että ohjaajat yrittävät saada lapset ”vasikoimaan” toisistaan esimerkiksi siten, että lapsi ei saa omaa puhelintaan puhelinaikana ennen kuin kertoo, mitä tietää toisen Pohjolakodin lapsen teoista. Lapset alistettiin ryhmärangaistuksiin mm. eriytetyssä ruokailussa.

Kenelläkään lapsella ei ollut tietoa siitä, onko käyttövaroista ja lapsen mahdollisista omista rahoista kirjanpitoa. Lasten mukaan koskaan ei saa ostaa itse mitä haluaa, vaan kaikesta on sovittava etukäteen ohjaajien kanssa. Lapset kertoivat, että heidän pankkikorttinsa ovat laitoksen hallussa ja he saavat pankkikortin käyttöönsä vasta kaupan kassalla, jolloin heidän lastensuojeluasiakkuutensa paljastuu. Lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja yksityisyytensä suojaa rikkovana.

Lokakuun Liike kehottaa lukijoitaan lukemaan oikeusasiamiehen raportin ja erityisesti Pohjolakodin johtajan kootut selitykset väärinkäytöksistä: https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1353/2018

Lähes kaikissa oikeusasiamiesten tarkastamissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoi Helsingin Sanomat.

Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.

Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Riikka Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.

Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla sekä lähes viisinkertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa vanhempiensa kanssa asuviin verrattuna.

Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun, kertoo tuore tutkimus, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Sijoitettuina olleet kärsivät aikuisiällä myös psyykkisistä häiriöistä muita useammin.

Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa), koulukuraattoreiden piittaamattomuus sijoitettujen koulunkäynnistä ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.

Monessa tarkastuksessa tuli ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein tai lainkaan.
Valvontapuutteita esiintyi erityisesti Pohjolakodissa. Koulukoti Pohjolakotiin kuuluu Pohjolan koulu, perhekoti Karhula, sijaishuollon yksiköt Kuusela ja Salorinne, sijaishuollon erityisyksiköt Koivulehto ja Toukola sekä kriisi- ja EHO-yksikkö Salorinne.

– Ylimmän laillisuusvalvojan ja muiden laillisuusvalvojien ohjausta ei ole käytännössä otettu huomioon, eikä Pohjolakoti ole muuttanut käytäntöjään, oikeusasiamiehen tarkastusraportissa todettiin.

Lokakuun Liike uutisoi marraskuussa, että keskusrikospoliisi alkaa tutkia, onko Muhoksen Pohjolakodissa syyllistytty muun muassa vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn.

Apulaisoikeusasiamies pyysi syksyllä 15 kunnalta tai kuntayhtymältä selvitystä siitä, miten ne ovat valvoneet Pohjolakodin toimintaa.

Lisäksi kunnilta pyydettiin selvitystä siitä, miten ne ovat olleet yhteydessä Pohjolakotiin sijoitettuihin lapsiin ja kuinka sosiaalityöntekijät ovat voineet hoitaa tehtäviään.
Selvitystä pyydettiin Vantaalta, Hämeenlinnasta, Turusta, Raisiosta, Varkaudesta, Oulusta, Kemistä, Limingasta, Hyvinkäältä, Kirkkonummesta ja Espoosta. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymä, Ylä-Savon kuntayhtymä ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä (Essote).

Varkaudessa valvontakäynnit jätettiin tekemättä esimiehen määräyksestä

Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä Pohjolakotiin oli sijoitettu hieman yli 30 lasta vuoden 2018 aikana. Monin paikoin selvitykset lasten sijoitusolosuhteiden valvonnasta ovat kylmäävää luettavaa, kertoo IL.

Esimerkiksi Vantaan sosiaalityöntekijöillä ei ole ollut tietoa lasten päivittäisestä elämästä ja kohtelusta Pohjolakodeissa.
Essotessa sosiaalityöntekijä ei nähnyt lasta Pohjolakodissa koko kahden vuoden sijoitusaikana.
Hyvinkäällä Pohjolakotia valvottiin vain koulukodin itsensä toimittamien tietojen pohjalta.

Varkauden kaupunki saa Sakslinilta huomautuksen vakavista lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Kaupunki ei valvonut Pohjolakotia tosiasiallisesti mitenkään.

Oikeusasiamiehen mukaan "Varkauden lastensuojelu ei selvityksensä mukaan käynyt ennen lapsen Pohjolakotiin sijoitusta tutustumassa Pohjolakotiin, eikä käynyt siellä myöskään koko lapsen sijoituksen aikana. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on pidetty puhelimitse. Sosiaalityöntekijällä on ollut yhteys sijoitettuun lapseen vain puhelimitse. Varkauden selvityksessä todetaan, että tosiasiassa sijaishuollon valvontaa ei ole kyseisen lapsen osalta tehty. Selvityksen mukaan ”päätökset sijoituksista ja siitä, että valvonta on jäänyt suorittamatta, on tehty esimiesten hyväksymänä”.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Varkauden sosiaalityöntekijä oli saanut esimiehiltään määräyksen jättää valvontakäynnit väliin. Tätä apulaisoikeusasiamies piti erittäin vakavana.

– Annettiin työnjohdollinen määräys, joka on ollut lainvastainen, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta.

Apulaisoikeusasiamies odottaa Varkauden perusturvalautakunnalta helmikuun loppuun mennessä selvitystä siitä, mihin toimiin se on päätöksen johdosta ryhtynyt.

Kirkkonummella ei noudatettu virkavelvollisuutta

Sakslin pyytää kaikkiaan 11 kunnalta tietoja siitä, miten ne aikovat korjata epäkohtia tulevaisuudessa. Useimpien kuntien selvitystenannon määräaika on helmikuun lopussa. Raisiossa lisäselvitykset tulee antaa tammikuun loppuun mennessä.

Apulaisoikeusasiamies ei saanut Kirkkonummen sosiaalitoimelta lainkaan pyytämäänsä selvitystä. Sakslin huomauttaa, että oikeusasiamiehen pyytämien selvitysten antaminen on virkatehtävä, jota koskevat yleiset virkavelvollisuudet.

Valvontapuutteista on tiedetty jo vuosia- mittava lisärahoitus sosiaalityöntekijöille ei korjannut tilannetta

Lastensuojelun budjetti on moninkertaistettu mutta siitä huolimatta sijaishuoltoa valvotaan huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikaan.

Maija Sakslin on ihmetellyt miksi sosiaalityöntekijät eivät näytä edes huomaavan saati raportoivan sijaishuoltopaikkojen puutteita.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä... Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" ( VTV, 2012, 70).

Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalo kertoi, että tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nimesi lastensuojelun yhdeksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista vuonna 2013.

Hallitus reagoi lastensuojelun ongelmiin lisärahoituksella. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017. Tämä tarkoittaa yli 60 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.

Lastensuojeluun palkattiin noin 300 sosiaalityöntekijää lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 16 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.

Oppilashuoltoon palkattiin 500 psykologia ja koulukuraattoria lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 26 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.

Vuonna 2017 lastensuojelun kustannukset kohosivat yli miljardiin euroon vuodessa. 15–17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu.

Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.

Huonoista tuloksista huolimatta sosiaalityöntekijät ja heidän edunvalvojakseen ryhtynyt media vaativat lastensuojeluun alati lisää henkilöstöresursseja. Lisäresurssit eivät kuitenkaan varmista sijaishuollon valvontaa, jos/kun valvojat eivät halua valvoa ja kokevat itsensä lasten ja vanhempien sijaan sijaishuollon kumppaneiksi ja edunvalvojiksi.

Kiitos STEA-rahoitteisen lastensuojelupropagandan, kuntapäättäjille samoin kuin usein jääveille huostalausuntojen ja - päätösten tekijöille huostaanotto tuntuu päinvastaisesta tutkimustiedosta huolimatta näyttäytyvän kaiken korjaavana toimenpiteenä ja paikkana, jossa paistaa aina aurinko. Lapsille tai vanhemmille ei arviointilausunnoissa suositella tukitoimia eikä heidän yhteydenpitoaan varmisteta huostaanoton jälkeen, vaikka vanhemmuus ja työskentely lapsen kanssa jatkuvat myös huostaanoton jälkeen (Laaksonen, 2017, 102-106).
Sosiaalityössä tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013). Kuntapäättäjät eivät tunnu piittaavan siitä, että seksuaalinen väkivalta lastensuojelulaitoksissa on niin iso ongelma, että YK ei suosita pienten lasten laitossijoituksia enää lainkaan ( YK, World Report on Violence, 2006).

Poliisi ei tutki, koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse

Lastensuojelulaitoksia tarkastaneet apulaisoikeusasiamiehet ja lapsiasiavaltuutettu ovat kummastelleet miksi lastensuojelulaitosten työntekijät antavat jo tarkastuksia ennen ymmärtää, että lapset valehtelevat kohtelustaan.

Lastensuojelulaitosten ohjaajat väittävät, että " nämä lapset sitten valehtelevat" yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä väittämä on osoittautunut tehokkaaksi: lastensuojelulaitoksissa vierailleet viranomaiset ovat tähän asti uskoneet väittämän, jolla on estetty rikostutkinnat ja muut sanktiot. Media, jota riivaa asiantuntija- ja viranomaisuskovaisuus on toiminut sijaishuollon edunvalvojana levittäessään lastensuojeluviranomaisten ja -yritysten tiedotteita uutisina ja kieltäytyessään pitämästä tavallisia ihmisiä; lapsia ja vanhempia uskottavina kertojina.

Monet kansalaiset ovat ihmetelleet sijaishuollon harjoittaman kaltoinkohtelun pitkää kestoa.

Sijoitetut ovat saattaneet joutua kestämään väkivaltaa jopa vuosien ajan sijaisperheissään, perhekodeissaan ja laitoksissaan- kenenkään puuttumatta.
Keski- Suomessa sijaisperheen isä ja poika käyttivät sijoitettua hyväkseen yli kolmen vuoden ajan. Toinen sijaisperhe nälkiinnytti lapsia siihen pisteeseen, että heidän pituuskasvunsa pysähtyi. Sijaishuollon työntekijä sai kenenkään puuttumatta hyväksikäyttää sijoitettua vuosien ajan.
Mattilan "perhetukikodin" ja nuorisokoti Puron tapaiset laitokset ovat ajaneet perheitä jopa maanpakoon ja Pohjolakodin tapaisten laitosten yhteyksiä nuorten psykiatrisiin ongelmiin ja itsemurhiin ei tutki kukaan.

Sijaishuoltotoimijoiden tuomioissa ja niiden uutisoinneissa huomiota herättävät alhaisten/ olemattomien rangaistusten lisäksi se, ettei sijaishuollon tuomittujen työntekijöiden nimiä tai sijaishuoltopaikkoja mainita, vaikka uhreja saattaa olla enemmänkin.
Käräjäoikeudet katsovat lieventäväksi asianhaaraksi sen, että sijoitetut- joita rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta kertoivat tapahtumista ensimmäisen kerran vasta useita vuosia myöhemmin.
On kestämätöntä, että lastensuojelujärjestelmän valuviat toimivat väkivaltarikostuomioita lieventävästi.
Niin kauan kun uhreja rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta, uhrien haluttomuus tai viivyttely kertoa ei pitäisi olla tuomion lievennyksen peruste.

Sijaisvanhemman väkivaltarikostuomio ei estä lapsen sijoittamista.
Perhekotiyrittäjä ei menetä toimilupaansa, vaikka hänet tuomittaisiin sijoitettuihin kohdistuvasta väkivallasta.
Lapin Kansan mukaan varmaa tietoa rikostuomion saaneiden perhehoitajien määrästä ei ole.

Sijaishuoltopaikkojen väkivallan tutkimista, tuomitsemista ja uutisointia estetään aktiivisesti

Asiakkaiden mukaan sijaishuoltopaikoista tehdyt lastensuojeluilmoitukset eivät johda mihinkään, niitä ei välttämättä edes kirjata ylös. Jos vanhemmat ja lapset yrittävät hankkia väärinkäytöksistä todisteita, sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät rankaisevat heitä Pelastakaa Lapset ryn lakimiespalvelun ja lastensuojelun edunvalvojan avulla syytteillä ja tapaamisrajoituksilla.

Sosiaalityön asiantuntijat leimaavat asiakkaiden kertomat väärinkäytöksistä vihapuheeksi. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmissä vanhemmille vakuutetaan, että lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä ovat vain normaalia sijaishuoltoon sopeutumisen prosessia, jota ei pidä häiritä kanteluilla tai rikosilmoituksilla ja Diakonissalaitoksen HOPE- ryhmien tarkoitus sopeuttaa vanhemmat lainvastaiseen pysyvään huostaanottoon.

Poliisi ei välttämättä aloita tutkintaa lasten tai vanhempien tutkintapyynnöistä vaan voi vaatia sosiaalityöntekijän tekemää rikosilmoitusta tutkinnan käynnistämiseksi.
Sosiaalityöntekijöistä on tehty portinvartijoita, joilla on oikeus päättää kenen väkivaltaan puututaan, koska ja millä tavalla.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulisi valvoa lapsen etua. Käytännössä tämä ani harvoin toteutuu.
Kun sijoitetun lapsen vanhemmat tai lapsi itse kertoo huonosta hoidosta ja väkivaltaisesta sijaishuollosta, sosiaalityöntekijä tavallisesti tekee yhteydenpidon rajoituspäätöksen ja estää lapsen kotilomat.
Sen lisäksi vanhemmat leimataan hankaliksi ja yhteistyökyvyttömiksi. Epäkohdista valittava nuori saattaa joutua ”erityiseen huolenpitoon” (=eristys yhteiskunnasta hoidon nimissä) ja saada psyykelääkityksen... Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä. Tällä periaatteella toimiva lastensuojelu on saanut siirretyksi jo noin 18 000 lasta pois kodistaan".

Muutama vuosi sitten seitsemän lastensuojeluviranomaista joutui tutkintaan kirjattuaan huostaanottamansa lapsen äidille rikosrekisterimerkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisteriä.
Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa.

Vuonna 2010 Vuoden Sijaisperheeksi valittu pariskunta pahoinpiteli hoidossaan olevia sijoitettuja. Lasten biologinen äiti teki väkivallasta lastensuojeluilmoituksen, mutta sosiaalityöntekijä ei kirjannut ilmoitusta ylös. Myöhemmin sijaisvanhemmat tunnustivat poliisille mm. nipistäneensä, tönineensä, piiskanneensa, tukistaneensa, tönineensä, huutaneensa, pesseensä sijoitettujen lasten suut saippualla ja löylyttäneensä lapsia "leikin varjolla". Sijaisperheen äiti tuomittiin syyskuussa 2013 viiden kuukauden ehdolliseen ja isä 60 päivän ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin.

Sijaisisän tuomio on samansuuruinen kuin keminmaalaisen sijaisäidin saama tuomio elokuussa 2014. Kyseinen sijaisäiti nautti hänkin arvostusta kollegojensa keskuudessa: lehtorina työskentelevä nainen oli aiemmin ollut Perhehoitoliiton hallituksen jäsen.

Moni sijoitettu ja vanhempi on havainnut, että:

-Lapsen sosiaalityöntekijä ei valvo lapsen olosuhteita sijaishuollossa eikä kuule lasta
- Sosiaalityöntekijä ei usko lasta kun tämä kertoo kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä sijaishuollossa ja voi jopa syyttää lasta valehtelemisesta
-Sosiaalityöntekijä ei ota vastaan vanhemman tekemää lastensuojeluilmoitusta sijaishuoltoon sijoitetun lapsen kaltoinkohtelusta
-Sosiaalityöntekijä ei puutu kaltoinkohteluun vaikka toiset viranomaiset ovat tehneet asiasta lastensuojeluilmoituksia
-Arvovalta- ja huoltoriidoissa sosiaalityöntekijä ei noteeraa mitään kaltoinkohteluhavaintoja lapsesta tai huomioi vain sen tahon havainnot, jonka puolelle hän on asettunut
-Sosiaalityöntekijä kieltäytyy kirjaamasta kaltoinkohtelua mihinkään tai poistaa asiakirjoista kaltoinkohtelumerkinnät
- Sosiaalityöntekijä kieltäytyy lopettamasta huostaanottoa, vaikka tuomioistuin olisi todennut sen laittomaksi ja määrännyt sen purettavaksi
-Sosiaalityöntekijä sijoittaa edelleen lapsia perhekotiin tai laitokseen, jonka sijaisvanhemmat ovat saaneet tuomion sijoitettujensa pahoinpitelystä

Suomalaisen sijaishuollon hyvä maine näyttää perustuvan siihen, että sijaishuoltopaikkoja ei tutkita eikä valvota, epäkohdista ei ilmoiteta ja epäkohdista kertojat leimataan vihapuhujiksi.

Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos.
Kun aikaisemmin oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi.

-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.

Sijaishuollon yliedustus ja jäävit verkostot on saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan, sijaishuollon valvonnan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.

Sitä odottaessa perheet voivat:

-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat sijaishuoltoyrittäjien ja järjestöjen lapsibisneksen ja väärinkäytökset

- Tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
- Taltioida lastensuojelupalaverit ja ottaa niihin aina mukaan oma oikeustoimikelpoinen tukihenkilö

-Tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta sijaishuollossa, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)

-Tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan

-Tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille

-Kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta "perhepalveluissa" ja lastensuojelun sijaishuollossa

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-estavat-sijaisperheidensa-rikostutkinnat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-luottamus-lastensuojeluun-vaatii-byrokraattien-maaran-rajaamista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisays-lisaa-oikeusturvaongelmia-ja-perheiden-hataa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haataisen-ehdotus-syventaa-lastensuojelun-katastrofia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-oikeuksien-komitealle-voi-pian-valittaa-lapsen-oikeuksien-loukkauksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille

Marja Aarnio- Isohanni, kuvakaappaus ISS

Hoivajätti Valviran ja AVI:en tutkittavaksi

"Yrityksellä ei voi olla omaa moraalia. Yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen". Björn Wahlroos

Viranomaisselvitysten kohteeksi joutunut Esperi Care on yksityinen hoiva-alan jätti, jolla on toimintaa ympäri Suomen ja joka pyörittää satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa.

Yritys työllistää 6 300 työntekijää, joista valtaosa on sairaanhoitajia ja lähihoitajia.
Yrityksen omistavat eläkeyhtiö Ilmarinen, kansainvälinen sijoitus- ja varainhoitoyhtiö Intermediate Capital Group ja toimiva johto. Palveluasumista myyvä Saga Care Finland Oy on Esperin tytäryhtiö.
Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä entisessä sotilassairaala Tilkassa, jossa on myös hoivakotipalveluja.

Esperi Care syntyi Punaisesta Rististä

Esperi tulee lyhenteestä SPR, joka on jo useammalle tuttu. Esperi Care syntyi, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa vuonna 2001.
Esperi sai alkunsa 1940-luvulla, jolloin se alkoi vastata SPR:n sairaankuljetuksesta.

Vuonna 2003 tappiota tekevään yritykseen pyydettiin toimitusjohtajaksi sarjayrittäjä Marja Aarnio-Isohanni.
”Ajattelin aluksi, etten halua lähteä mukaan vanhainkotibisnekseen. Olin ollut aiemmin media-alalla. En heti nähnyt, että tämähän on tulevaisuuden ala.”
Vuodessa Aarnio-Isohanni käänsi yrityksen tuloksen voitolliseksi. Yrityksen uutta suuntaa alettiin rakentaa.
”SPR mietti, että kasvuyrityksen profiili ei sovi hyväntekeväisyyttä tekevälle järjestölle. Lähdimme etsimään uutta omistuspohjaa.”

Sijoittajaksi löytyi Esperi Carea varten koottu sijoittajaryhmä Unicus. Samalla myös toimiva johto sijoitti yritykseen.
CapMan oli seurannut Esperi Carea jo muutaman vuoden, kun se osti enemmistön yrityksestä vuonna 2010.
CapManin omistuksen aikana Esperi Caren liikevaihto kasvoi 47 miljoonasta 155 miljoonaan euroon. Toukokuussa 2016 CapMan kertoi myyvänsä osuutensa Esperi Caresta brittiläiselle pääomasijoittaja Intermediate Capital Groupille.

Esperi Care on laajentunut viime vuosina voimakkaasti yrityskaupoilla ja se kertoo olevansa yhteistyössä 200 kunnan kanssa.

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni omistaa yrityksestä kymmenen prosenttia. Hän komeili vuoden 2016 verotiedoissa lähes 6 miljoonan euron tuloilla ennen Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaista ja Etelä-Pohjanmaan Arjessa Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kohtalaa.

Aarnio-Isohanni on kertonut, ettei näe kustannussäästöissä ja kasvussa vastakkainasettelua." Kasvun pitää aina olla kannattavaa. Jos joudutaan suuriin kustannussäästöihin ja lukujen reivauksiin, niin taustalla on aina joku iso myllerrys tai sitten organisaatioon on kertynyt liikaa ”läskiä”. Pitää olla rohkeutta myös luopua".

Kilpailuhenkisyys lähtee urheilutaustasta. Aarnio-Isohanni harrasti nuorena uimahyppyä.
Hän on toiminut Wellmedia Ltd:n toimitusjohtajana, Eteran hallituksessa ja Sosiaalialan Työnantajien ja Hoiva-alan Palvelutuottajien hallituksen puheenjohtajana ja esiintynyt yli 300:ssa terveyteen liittyvässä tv-ohjelmassa.

Esperin ja Eteran suhmuroinnit

Työeläkevakuuttaja Etera teki hallituksensa pitkäaikaisen jäsenen Marja Aarnio-Isohannin hoivakotiketjun kanssa useita huomattavia liiketoimia. Etera oli näillä toimillaan ollut vauhdittamassa Esperi Care Groupin nopeaa kasvua.

Yhtiöiden taloudelliset siteet ovat moninaiset ja tiiviit, kertoi YLE.
Etera omisti Esperi Care Groupia ja se hoiti myös hoivaketjun työntekijöiden eläkkeet. Esperin toimitusjohtaja ja osaomistaja Marja Aarnio-Isohanni oli puolestaan Eteran hallituksen jäsen vuodesta 2008.
Yhtiöt ovat tehneet keskenään lukuisia liiketoimia kuten kiinteistökauppoja. Etera joudutti Esperi Caren kasvua myös kahdeksan miljoonan euron sijoituslainalla. Etera yhdistyi Ilmarisen kanssa vuoden 2018 alussa.
Etera kiisti, että Aarnio-Isohanni olisi omassa yritystoiminnassaan hyötynyt kaksoisroolistaan.

Marja Aarnio-Isohanni vastaa toimitusjohtajana Esperi Caren operatiivisesta eli käytännön toiminnasta. Eteran hallituksen jäsenenä Aarnio-Isohanni on puolestaan ollut vastaamassa muun muassa Eteran hallinnon järjestämisestä.
2007 valmisteltiin sopimus, jonka myötä Esperi perusti pääkonttorinsa ja hoivapalvelukeskuksen Eteran omistamaan Tilkan kiinteistöön Helsingissä. Heti seuraavan vuoden huhtikuussa Esperin työntekijöiden eläkkeet siirrettiin Eteran hoidettavaksi ja Aarnio-Isohanni valittiin Eteran hallitukseen.

– Aika kummallisia ne kytkökset olivat. Asiakassuhteen alku kytkeytyy vuokrasopimuksiin, sen jälkeen Esperin toimitusjohtaja menee Eteran hallitukseen ja samalla siirretään (työntekijöiden eläke)vakuutukset Eteraan. Tämä on oikea tunnusmerkki asiakaskalastelusta, dosentti Olli Pusa sanoi.

Pusa piti erikoisena Eteran kommenttia siitä, että Esperin kanssa tehtyjä liiketoimia ei ole käsitelty lainkaan työeläkeyhtiön hallituksessa.
– Eteralla on merkittäviä vuokrasopimuksia, osakesijoituksia ja asiakaslainoja Esperin kanssa. Tästä tulee jo aika iso summa. Ihmettelen, jos Eteran hallitus ei käsittele asiaa, koska tällaisten riskikeskittyminen seuraamisen luulisi olevan tärkeimpiä asioita Eteran hallituksessa. Varsinkin, kun yksi hallituksen jäsen on mukana (kauppojen osapuolena), Pusa sanoi.

Esperi Caren pääomistaja on veroparatiisiyhtiö ICG

Vuodesta 2016 lähtien Esperi Caren pääomistaja on brittiläinen pörssissä noteerattu sijoitusyhtiö Intermediate Capital Group (ICG) joka hallitsee yli 30 miljardin punnan omaisuutta.

ICG:n vuosikertomuksesta, joka voidaan lukea ja ladata netistä, ilmenee mm. että yhtiö omistaa useita tytäryhtiöitä ja rahastoja Cayman-saaren veroparatiisisssa. Samoin Englannin Kanaalisaarilla Jerseyssä on useita tytäryhtiöitä, puhumattakaan Luxemburgista ja Irlannista.

Uusimmalta tilikaudelta yhtiö jakoi osinkoa yli 80 miljoonaa puntaa ja tavoitteeksi ilmoitetaan korottaa osinkoa 6 - 8 prosenttia joka vuosi. Tällainen sijoitusyhtiö keskittyy vain rahan tuottamiseen.

Vaikka vuosikertomuksessa on 176 sivua, siinä ei puhuta käytännöllisesti katsoen mitään siitä toiminnasta, mihin yhtiön varoja on sijoitettu, ei esimerkiksi terveydenhoidosta saati sitten hoitokodeista.

"Kun yksityistetyssä toiminnassa menee jotain pieleen, niin julkinen sektori korjaa jäljet.. Näin tulee käymään aina, kun poliittiset päättäjämmme uskovat lobbareiden puheita hyvästä ja halvasta palvelusta, joka säästää julkisia varoja. Jälkien siivoaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin pyörittää julkisen sektorin omaa palvelutuotantoa, jonka ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa.
Lienee turha toivoa, että palvelutuotannon yksityistäjät oppisivat tästäkään mitään, kommentoi Saku Timonen.

Vakavia puutteita hoidossa ja potilasturvallisuudessa

Valvira määräsi Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Care -yrityksen pyörittämän yksityisen hoivakodin keskeyttämään toimintansa useiden hoitotyöhön liittyvien epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi.
Yhden asiakkaan epäillään kuolleen viime syksynä hoitovirheen takia, ja kolme asiakasta on toimitettu joko terveyskeskushoitoon tai kuntoutusosastolle.

Esperi Caren toiminta on laajemminkin selvityksessä useamman aluehallintoviraston alueella.

Omaisten huolta ovat herättäneet myös vanhusten palvelutaloissa pidetyt myyntiesittelytilaisuudet.
Turussa vanhuksen tilaaman avohyllyn hinnaksi tuli 590 euroa. Vanhuksen tyttären mielestä hinta oli kohtuuton vaatimattomasta avohyllystä ja toteutuneesta palvelusta. Yritys myönsi tehneensä virheen hinnoittelussa ja lopulta kauppa purettiin.

Palvelutaloissa käy yleensä pitkään yhteistyötä tehneitä yrityksiä esittelemässä vanhuksille suunnattuja tuotteita tai palveluita. Yritykset tarjoavat esimerkiksi seniorivaatteita, hyvinvointipalveluita tai kodin sisustusratkaisuja.
Tyttären mukaan omaisille ei kerrottu etukäteen, että palvelukodissa pidetään myyntiesittelyitä.

”Esittelytilaisuudet piristävät monen arkea”, Esperi Caren viestintäpäällikkö Jasmin Ellik kertoi (Seura, 9.7.2018).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto huomautti jo vuonna 2013, että Esperin Keravan vanhusten hoitokodissa on vähän henkilökuntaa ja epäpäteviä käytetään ammattihenkilökunnan puutteessa hoitotehtävissä. Vanhusten saamassa ruoan määrässä oli myös puutteita ja potilaiden käteisvaroja on hävinnyt näiden huoneista. Vanhukset eivät myöskään pääse tarpeeksi ulkoilemaan.

Esperi Care uhkaili työntekijöitä, etteivät nämä puhuisi toimittajille

Salla Vuorikoski kertoi vuonna 2017, että " jutunteon aikana yhtiö painosti työntekijöitään vaikenemaan. Lakiasiainjohtaja lähetti heille ukaasin, jonka mukaan “yrityksen liiketoiminnan kannalta haitallisia” tietoja ei saa kertoa medialle. Kun kysyin tämän jälkeen Aarnio-Isohannilta, mitä salaista työvuorojärjestelyissä on, hän tyytyi vakuuttamaan, että “media on tärkeä yhteistyökumppani.

Juhlapuheissa puhutaan vuorovaikutuksesta ja mainoksissa esitellään onnellisia vanhuksia hymyilevien hoitajien keskellä.
Noin 150 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän ja rajua kasvua hakevan Esperi Caren vuotajajahti istuu näihin haavekuviin surkeasti.
Yhtiön johto tuskin kuvittelee, että kertoisin lähteistäni poliisin sitä kysyessä. Varsinainen tarkoitus onkin lähettää varoittava viesti työntekijöille: älä kerro havaitsemistasi epäkohdista ulkopuolisille tai usutamme poliisin perääsi." (SK, 18.4.2017).

Tehy kysyi vuoden 2018 alussa työntekijöiltään kokemuksia Esperin toiminnasta. Jäsenkyselyyn vastanneista 150 Esperissä työskentelevästä henkilöstä puolet kertoi potilasturvallisuuden vaarantuneen viimeisen puolen vuoden aikana. Vastauksien perusteella hoidossa on ilmennyt vakavia puutteita, kertoo IL.

Ongelmallisimpia asukkaiden kannalta ovat usein yövuorot. Niistä pitää maksaa työntekijälle tavallista suurempaa palkkaa. Hoivakodissa on tavallisesti yövuorossa vain yksi hoitaja, vaikka asukkaita voi olla kymmeniä, joista osan hoiva vaatii normaalistikin kahden henkilön työpanoksen.

Esperi Caren hoivakodin sulkeminen kertoo SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan laajemmasta ongelmasta.

Haamuhoitajat, neljän tunnin työläiset ja kouluttamattomat kertovat SuPerin mukaan laajasta ongelmasta yksityisellä hoiva-alalla. "Koko homman taustalla on epäterve kilpailutus. Kunnat tavoittelevat säästöjä ulkoistamalla palvelut", kommentoi Tehyn Millariikka Rytkönen (Kaleva, 28.1.2019).

Vuoden vanhuslääketieteen osaajaksi valittu geriatri Laura Viikari väittää, että vanhuksilla on huonommat olot kuin vangeilla.

– Heitä kohdellaan kuin huutolaislapsia, kun kunta kilpailuttaa, kuka hoitaa heidät halvimmalla. Se on meille kaikille suuri häpeä, Viikari sanoo Suomen Kuvalehdessä.

Tiedotteessaan Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni myöntää, ettei epäkohtia otettu riittävän vakavasti. Aarnio-Isohanni vakuutti yrityksen muun muassa palkkaavan lisää työntekijöitä ja vakinaistavan jo töissä olevia.
– Ymmärrämme, että luottamus meitä kohtaan on nyt saanut kolauksen. Teemme paljon töitä palauttaaksemme sen, Aarnio-Isohanni sanoo.

Omavalvonta = ei valvontaa

Esperin tapauksessa valvonta on pettänyt kun on luotettu yrityksen omavalvontaan.

SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen varoittaa sote-uudistuksen saattavan pahimmillaan johtaa siihen, että Suomessa nähtäisiin paljon Esperi Caren pyörittämän hoivakodin ongelmien kaltaisia tapauksia.

Saku Timosen mukaan "täsmälleen samat virheet sisältyvät hallituksen esitykseen sote-lainsäädännöksi. Yritysten mahdollisuutta tehdä voittoa ei rajoiteta, vaan ihmisestä tehdään asiakas vailla kuluttajansuojaa. Asiakassuunnitelma on kutistunut lainvalmistelussa pelkäksi tyhjäksi paperiksi. Se ei velvoita palveluntarjoajaa mihinkään eikä oikeuta asiakasta saamaan mitään. Myös perustuslakiasiantuntijat ovat huomauttaneet, että ihmiset päätyvät eriarvoiseen asemaan.

Sotessa on tarkoitus lisätä omavalvontaa ja vähentää viranomaisvalvontaa. Luotetaan siihen, että markkinavoimat karsivat pois huonon palvelun. Tämä kaunis ajatus tarkoittaa sitä, että julkinen sektori asettaa normit, mutta jättää niiden noudattamisen valvonnan normien kohteelle itselleen. Tässä piilee sellainen vaara, että hoidon ja hoivan keskimääräinen taso laskee jatkuvasti. Kukapa nyt omassa toiminnassaan virheitä näkisi.

Vanhukset on jo myyty huutolaisiksi, ja sote on myymässä myös sairaita. Käsittelyssä oleva kasvupalvelulaki mahdollistaa työvoimapalvelujen yksityistämisen kokonaan. Sen jälkeen sama yritys voi haastatella työttömän, määrätä hänet itse järjestämälleen kurssille ja ohjata sieltä itse järjestämäänsä palkattomaan työkokeiluun. Jokaisesta toimenpiteestä yritys laskuttaa yhteiskuntaa, ja halvimman tarjouksen yhteiskunnalle tehnyt voittaa.
Vanhustenhoito, sote ja kasvupalvelulaki; huutolaisyhteiskunta alkaa olla loppusilausta vaille valmis."

#Esperi Care #Intermediate Capital Group #veroparatiisiyhtiö #hoivabisnes #uushuutolaisuus

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-183304.pdf

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/superin-kysely-hoitajia-kehotetaan-jopa-valehtelemaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihlajalinnan-hoitokoti-irtisanoi-ongelmista-raportoineet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
https://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/valvira-ja-vanhustenhoito
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hollannin-buurtzorg-kotihoitomalli-pitaisi-tuoda-suomeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kompassi-vai-ansaverkko
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus

Kuvissa vasemmalta oikealle Arjessa Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kohtala, Humanan toimitusjohtaja Rasmus Nerman, Coronaria Hoivan toimitusjohtaja Arto Lamberg, Arjessa Oy:n palvelujohtaja Janne Telen, lastensuojelupalveluiden johtaja Pekka Kivisaari ja Coronarian toimitusjohtaja Teppo Linden.

Suomeen synnytettiin 71 000 000 miljoonalla uusi hoivajätti: lapsi-, vanhus-, lääkäri- ja turvapaikanhakijabisnes yhdistyvät

Pohjoismainen sosiaalialan palveluiden tuottaja Humana AB on allekirjoittanut sopimuksen ostaakseen kaikki Coronaria Hoiva Oy:n osakkeet Coronaria Oy:lta. Kauppa vaatii vielä Suomen kilpailuviranomaisen hyväksynnän (HU, 28.1.2019).
Humana-konserni tarjoaa hyvinvointi- ja hoivapalveluja, kotihoidon palveluja sekä vanhusten hoiva- ja asumispalveluja Ruotsissa ja Norjassa. Humanan maayhtiö Arjessa-konserni tarjoaa lastensuojelu-, hyvinvointi- ja maahanmuuttajapalveluja 63 yksikössä ympäri Suomen (KKV,19.5. 2016.)
Coronaria on lääkäreiden perustama, omistama ja johtama asumis-, kuntoutus-, hoiva-, terveys- ja terapiapalveluja tuottava terveydenhuollon yritys.

Yrityskaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, viimeistään vuoden 2019 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Yrityskaupan arvo on 71 miljoonaa euroa. Yrityskauppa rahoitetaan käteisellä ja velkarahoituksella.
Vuonna 2018 Coronaria Hoivan liikevaihto oli 54,1 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on noin 1 100 työntekijää.
– Suomen-toimintomme ovat kehittyneet vakuuttavasti laajennuttuamme Suomeen vuonna 2016 ja nyt otamme seuraavan askeleen. Yritysoston myötä meistä tulee johtava, kokonaisvaltainen sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa, jolla on vahva perusta kasvulle sekä laadun kehittämiselle, sanoo Humana-konsernin toimitusjohtaja Rasmus Nerman.

Humana Oy:n maayhtiönä toimivan Arjessa Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kohtala kertoo, että:
– Olemme ennestään olleet vahvoja lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa ja nyt saamme vahvemman jalansijan myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten sekä ikäihmisten hoivapalveluiden tuottajana. Jatkossa palveluksessamme on noin 2 500 ammattilaista,
— Yrityskauppa ei tuo muutoksia asiakassasopimuksiin, asiakaspalvelutyöhön eikä työsuhteisiin,
-Yritysosto luo houkuttelevan alustan orgaaniselle kasvulle ja hyvät mahdollisuudet laadukkaalle kehitystyölle sekä synergiaeduille.

Humana AB:n " korkealuokkainen täydenvastuun psykiatrinen ja psykososiaalinen hoito lapsille, nuorille ja heidän perheilleen yhdistyy Coronarian "terveydenhuollon uudistuksiin"

Humana tuli Suomen hoivamarkkinoille vuonna 2016, kun se osti Arjessa-yhtiön.
Sentica Partners Oy kertoi vuonna 2016, että Sentican rahasto myi suomalaisen "korkealuokkaisia" sosiaalipalveluita tarjoavan Arjessa Oy:n Humana AB:lle.
Sentican mukaan "Arjessa on Suomen johtava korkealuokkaista täydenvastuun psykiatrista ja psykososiaalista hoitoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tarjoava yhtiö, jolla on merkittävä markkina-asema ja valtakunnallinen verkosto. "

Humana on Pohjoismaiden johtava yksilö- ja perhepalveluita, henkilökohtaista avustusta, vanhustenhoitoa sekä erityisasumispalveluita tarjoava yhtiö. Humanalla on yli 14 000 työntekijää Ruotsissa ja Norjassa, jotka tuottavat palveluita yli 7 000 yksilölle työskennellen kohti yhteistä visiota “Jokaisella on oikeus hyvään elämään”.

- Arjessa ja Humana sopivat hyvin yhteen operatiivisesta ja kulttuurillisesta näkökulmasta, kommentoi Arjessa toimitusjohtaja Pasi Kohtala.
- Jaamme samat perusarvot ja meillä on yhteinen näkemys siitä, miten hyvää hoitoa tarjotaan. (Sentica, 4.5.2016).

Vuonna 2016 kilpailu- ja kuluttajaviraston Timo Mattila ja Pontus Ranta totesivat, että " Yrityskaupalla ei ole haitallisia vaikutuksia kilpailuun, sillä kaupan osapuolilla ei ole päällekkäistä liiketoimintaa, eikä järjestely siten muuta nykyistä markkinatilannetta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailulain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla".

Huutolaisyhteiskunnan loppusilaus: Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen helposti miljoona euroa

Saku Timonen on varoitellut, että ihmisestä tehdään asiakas vailla kuluttajansuojaa." Vanhukset on jo myyty huutolaisiksi, ja sote on myymässä myös sairaita. Vanhustenhoito, sote ja kasvupalvelulaki; huutolaisyhteiskunta alkaa olla loppusilausta vaille valmis."

Hoivajättien kuten Humanan ja Coronarian fuusiot ja kasvava vaikutusvalta yhdistettynä kyseenalaiseen lainsäädäntöön ja politiikkaan saattavat olla huutolaisyhteiskunnan loppusilaus.

Yksi ja sama yrittäjä voi tarjota ensin huolikoulutetut, firman lastensuojelupalveluihin ohjaavat lääkärit, psykiarit ja terapeutit, tarjota jopa 1000000 euroa per lapsi maksavaa huostaanottoa pohjustavina "avohuollon tukina" perhetyötä, perheterapiaa ja perhekuntoutusta, tuottaa vallan 3-jako- oppia loukkaavina asiantuntijapalveluina puolueelliset vanhemmuudenarvioinnit, olosuhdeselvitykset, MIM- vuorovaikutusarvioinnit, lastensuojelun sosiaalityöntekijän palvelut, perhearvioinnit, lapsioikeudelliset palvelut, valvomattomat sijaishuoltopaikat, nuorten yhteydenpidon läheisiinsä estävät "valvotut tapaamiset ", "mukautetun opetuksen ja koulutukipalvelut" ja jälkihuollon palvelut.

Kun nuoren lähisuhteet, mielenterveys ja koulutuspolut on näiden helposti miljoonan veronmaksajille maksavien toimien seurauksena tuhottu, sama yritys voi alkaa rahastaa yhteiskuntaa "kuntoutuksella", vankiloiden keikkalääkäreillä ja asumis-, päihde- ja mielenterveyspalveluilla.

Asiakasta voidaan pyöritellä valvomattomissa ja toimimattomissa "palveluissa" koko aikuisikä ennen siirtoa vankilaakin kehnompiin yksityisten hoivajättien "vanhuspalveluihin." Asiakkaan aiempaa turvautumista lastensuojeluun käytetään asiakkaan mahdollisten lasten huostaanottoperusteena.

Veronmaksajien rahoilla pyörivä asiantuntijoiden ammatillinen edunvalvonta ja ravintoketju hyödyttää kaikkia muita palvelujärjestelmätoimijoita paitsi asiakkaita ja veronmaksajia.

Lokakuun Liike on kirjoittanut Humanan maayhtiö Arjessa Oy:n lastensuojeluyksiköistä useita juttuja, joissa käsitellään mitä "korkealuokkainen täydenvastuun psykiatrinen ja psykososiaalinen hoito lapsille, nuorille ja heidän perheilleen " käytännössä tarkoittaa.

Arjessa- konserniin kuuluvat mm. pikku-Eerikan murhanneen Touko Tarkin lastensuojelualalla toimivien sukulaisten perustama Arjen Sydän, pahamaineinen Pihakoivu- lapsibisnesrypäs ja erityisnuorisokoti Puro, jossa alaikäisen tytön epäillään joutuneen erityisnuorisokodin ohjaajan törkeän seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Arjessa Oy:n Pihakoivu- lapsibisnesryppään tehokas asiakashankinta

Suomessa sama sijaishuollon yrittäjä esim. Arjessa konsernin (Humana AB) Pihakoivu voi järjestää niin huostaanottoperusteita etsivän perheen tukihenkilön, kotipalvelun, perhetyön, ohjauksen, vanhemmuudenarvioinnin, terapiapalvelut ja perhekuntoutuksen ja näiden tuloksena tehdyn sijoituksen omiin sijoitusyksikköihinsä ja lihottaa näin liikevoittojaan.
Pihakoivun aiemman toimitusjohtajan Pasi Kohtalan tulot olivatkin vuonna 2011 peräti 846 941 euroa.

Pihakoivuun hilattiin mm. Kurikkalainen perheenäiti, joka erehtyi käyttämään yrityksen "avohuollon palveluita" eli Tukipuun perhetyötä ja kertomaan poikansa kiusaamisen tiimoilta tehdystä lastensuojelun moniammatillisesta yhteistyöstä julkisesti.

Tapauksesta on viiden lakimiehen lausunto/mielipide, että sosiaalitoimen toiminta on ollut mielivaltaista. Muutama heistä on lausunut, etteivät ole koskaan nähneet vastaavaa. He ovat myös sanoneet, ettei sosiaalitoimen kirjaamia syitä voi missään nimessä pitää sijoitusperusteina.

Hautalan perheen lastensuojelupainajainen alkoi Pihakoivu lapsibisnesryppääseen kuuluvan Tukipuun perhetyöstä, jonka äiti halusi lopettaa. Samaan aikaan perheen 11- vuotias poika oli joutunut Paulaharjun koulussa kiusatuksi ja pahoinpitelyn uhriksi.
Äiti kirjoitti asiasta facebookiin ja Ilkka- lehti kiinnostui tekemään aiheesta jutun.
Tässä kohtaa kiinnostui myös sosiaalitoimi, joka uhkasi perhettä sijoituksella, joka toteutettiin 19.1.2016. Sijoituksen perusteina mainittiin perheen koira, jota sosiaalityöntekijä pelkäsi, lasten PS-pelirajoitukset ja lasten huutaminen ja ovien paukuttelu.

Huostatut pojat karkasivat 8.3.2016 sijoituspaikastaan. Poliisit tavoittivat lapset Alavudelta. Poliiseja oli kiinniottotilanteessa useita partioita maastopuvut päällä ja he olivat lapsia hakiessaan aseistautuneita. Poliisit ottivat vanhimman pojan kovaotteisesti kiinni, koska hän ei halunnut palata sijoituspaikkaan. Tämä kaikki tapahtui kahden nuorimman silmien alla. 5- vuotiaskin näki, miten poliisi retuutti hänen isoveljeään. Tapahtumasta aiheutui kiinniotetulle lapselle nirhaumia ranteisiin ja käsivarsiin.

Vanhemmat olivat tilanteesta ymmärrettävästi järkyttyneitä. Järkytystä lisäsi sosiaalipäivystäjän ilmoitus, että nuorinkin on sijoitettu kiireellisesti. Sosiaalityöntekijä ei ollut käynyt perheessä pitkään aikaan ennen 19.1.2016 tehtyä kiireellisen sijoituksen päätöstä vanhimpien lasten osalta. Kun sosiaalipäivystäjä teki 5-vuotiaan kiireellisen sijoituksen päätöksen, se tehtiin syyllä "tilanne pitää rauhoittaa". 5- vuotias lapsi siis sijoitettiin, koska kolme isompaa oli hatkareissulla laittomasti tehdyn sijoituksen seurauksena valitusta kelvottomasta sijoituspaikasta.

Hätääntynyt äiti koetti soittaa lastenkotiin ja kysyä lastensa kuulumisia. Sieltä lyötiin luuri korvaan."

Pihakoivun toimitusjohtajana tuolloin toiminut kokoomuslaisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja sairaanhoitaja- maatalousyrittäjä Risto Iskala toimi myös Seinäjoen sosiaalilautakunnan varajäsenenä ja kertoi Nykypäivä- lehden artikkelissa kuinka "Yrittäjyyttä ei saa nujertaa lailla".

Bisnesmies Iskala kuljetti taannoin sosiaaliministeri- lääkäriyrittäjä Laura Rädyn Seinäjoen keskussairaalasta lastensuojeluyksikkö Pihakoivuun. Yrittäjä Iskala totesi myös, että aluehallintoviranomaiset ovat valvonnassa liian vaativia. Heti on laillisuusvalvoja puuttumassa, jos nuoria yrittää kasvattaa.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/paska-haisee-kurikasta-asti

Arjessa Oy:n nuorisokoti Puro: törkeän seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi viikottaisia tappouhkauksia

Alaikäisen tytön epäillään joutuneen Nuorisopsykiatrian asumiskoti Puro Oy:n ohjaajan törkeän seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Nuorisokodin johto vaikenee tapahtuneesta täysin. Hyväksikäytön uhri on laitoksessa asuva toisellakymmenellä oleva tyttö.

IL:n tietojen mukaan Puro oy:n toimitusjohtaja informoi asiasta kaikkien yksikköjen henkilökuntaa pian tapahtuneen jälkeen.
Puhelimitse tavoitettu Puron toimitusjohtaja Jarkko Ala-Hukkala ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan asiaa millään tavoin. Hän sanoi, että tiedottamisesta vastaa konsernin toimitusjohtaja Pasi Kohtala.
- En ota tällaiseen kantaa, en suuntaan enkä toiseen, Kohtala puolestaan sanoi.

Puroon sijoitetuille laitoksen henkilökunta ei ole ainoa uhka. Nuorten turvallisuutta ja oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen vaarantavat myös toiset Puroon sijoitetut nuoret.

Nuorisokoti Puroon sijoitettu nuori nosti hiljattain oikeudenkäynnin häntä nuorisokoti Purossa piinannutta nuorta vastaan. Väkivaltataustan omaava nuori oli uhkaillut sijoitettua viikottain niin suusanallisesti kuin whatsupp- keskusteluissa.
Viikottainen uhkailu kesti peräti puolen vuoden ajan ja osassa uhkauksia oli kyseessä välitön väkivallan uhka.

Uhri oli pelännyt uhkailuja. Hän oli sulkeutunut huoneeseensa eikä uskaltanut mennä ulos pelätessään että uhkailija kutsuisi hänet ladon taakse ja ehkä hakkaisi häntä.

Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan on tullut näytetyksi, että Puroon sijoitettu nuori oli toiminut syytteessä mainitulla tavalla ja että uhkailtu oli pelännyt uhkailun takia. Uhkailija tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä laittomasta uhkauksesta.
Korvauksen määrässä otettiin huomioon se, että sijoitettua oli uhkailtu useasti paikassa, jossa uhkailtu asui tekoaikana.

Maallikolle uhrin saama 1000 euron korvaus pitkäkestoisen, välittömän ja vakavan väkivallan uhan tuottamasta henkisestä kärsimyksestä tuntuu pilkalta. Summalla ei saa Purossa edes kahta hoitovuorokautta.

Puro Oy korostaa luovansa nuorelle "fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisen ympäristön", jossa "selkeät säännöt turvaavat nuoren niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden". Yritys väittää, että "kaikissa yksiköissä on ympärivuorokautinen valvonta, jolloin aikuinen on aina läsnä ja tukena nuorelle".

Törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö henkilökunnan toimesta ja peräti puoli vuotta kestänyt viikottainen uhkailu kanssasijoitetun toimesta tuskin täyttävät fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisen ympäristön tai "korkealuokkaisen täydenvastuun psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon " määritelmän.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorisokoti-puro-torkean-hyvaksikayton-lisaksi-viikottaisia-uhkauksia
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas

Humana AB ja hoiva-alan riskit

”Ala on keskittymässä sote-uudistuksen alla. Nykylainsäädännöllä kovimmat kasvut on nähty, ja käynnissä on kilpajuoksu toista aaltoa varten. Se tulee olemaan big bang, jonka vaikutukset lyövät kerralla läpi”, toteaa Inderesin analyytikko Petri Aho.

Toimialaan sisältyy myös isoja riskejä. Esimerkiksi tästä käy Ruotsin hallituksen pyrkimys rajoittaa sosiaali- ja hoivayhtiöiden liikevoittoja kahdeksaan prosenttiin.
Debatti laski Attendon sekä Humana AB:n pörssikursseja.

Humanaa alkoi seuraavaksi syödä turvapaikanhakijoiden määrän romahdus, mikä jätti kiinteistöjä tyhjilleen.
Myös Suomessa turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen on vaikuttanut Arjessa Oy:hyn, joka " järjestää yksin maahan tulleille nuorille tai maahanmuuttaja-aikuisille itsenäisen elämän ja asumisen tukea kotouttavin työmenetelmin taloudenhallinnan, virastoasioinnin, itsenäisen asumisen, kunnan peruspalveluihin, hoitokontaktien sitomisen, kielitaidon, koulutuksen ja työkokeilujen kysymyksissä".

Hoivayhtiöt ovat lähtökohtaisesti defensiivisiä, mutta turvasatamia ne eivät ole.

”Poliittinen riski on aika suuri, etenkin sote-uudistuksen vuoksi. Toinen kysymys on, kuinka veriseksi kilpailu vielä kehittyy. Entä jos ala ei olekaan mikään eldorado”, kysyy Inderesin Aho.

Toistaiseksi turvallisimmalta strategialta on näyttänyt sijoittaminen hoivakiinteistöjen seiniin. (TE, 15.9.2017)

”Hoivabisnestä voi verrata hotellibisnekseen. Jos käyttöaste on korkea, toiminta tuottaa hyvin. Jos käyttöaste on matala, kannattavuus voi olla hyvinkin heikko, Vajaita käyttöasteita ilmenee uusia hoivakoteja perustettaessa. Kun toiminta pyörii, sopimukset ovat pitkäikäisiä” terveysyhtiö Pihlajalinnan toimitusjohtaja Aarne Aktan kertoo.

Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä Kari ”Käpy” Björkman on kommentoinut lasten sijoitusbisnestä Amppelilehdessä näin:

"Perhekotien yhteinen ja mielestäni suurin ongelma on budjetti ja laatupisteiden rakenne. Kun laitos tai perhekotiyksikkö on perustettu, sille palkataan henkilökunta ja lasketaan ”tapporaja”.

Jos laatupisteissä hinta edustaa 70 %, se tarkoittaa sitä, että ”pilttuiden” tulee olla täynnä kaiken aikaa.

Se tarkoittaa myös sitä, että kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen."

Lastensuojelu- ja terveysyritysten klimppiytyminen tarjoaa oivat mahdollisuudet keinotteluun.
Hoivayritysten intresseissä on taata itselleen mahdollisimman tasainen ja jatkuva lastensuojelulasten, turvapaikanhakijoiden, sairaiden ja vanhusten asiakasvirta.

Asiakasvirran varmistamiseksi lobataan poliitikkoja ja mediaa, vaikutetaan häikäilemättömästi lainsäädäntöön ja käytetään hyväksi sen porsaanreikiä.

"Mehiläinen Oy paljasti typerästi karvansa yrittäessään käyttää löytämäänsä porsaanreikää terveyskeskuksia koskevassa lainsäädännössä. Toiminnallaan se osoitti, että on valmis käyttämään kaikkia ajateltavissa olevia sopimusten porsaanreikiä. Kiitos varotuksesta. Luulen, että moni potentiaalinen sopimuskumppani pani tämän mieleensä.
Toivottavasti myös sote-uudistusta valmistelevat ymmärtävät, että pykälät kannattaa kirjoittaa vedenpitäviksi ja valmistautua kaikkeen mahdolliseen kieroiluun", Osmo Soininvaara varoittaa.

Lapsibisnestä ei valvo kukaan

Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on yksityistynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina isot kansainväliset toimijat ovat ostaneet pieniä laitoksia.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013). Jaakko Vuorenniemen mukaan nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.

Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa/laitoksessa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.

Kunnat eivät tiedä mitä ostavat eivätkä myöskään valvo palveluiden laatua.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin 2016-2018 havaittiin vakavia puutteita lasten kohtelusssa, koulunkäynnistä ja terveydenhuollosta huolehtimisessa sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.

Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla.

Yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.

Lokakuun Liike suosittaa taltioimaan kaiken yhteydenpidon hoivayrittäjien ja viranomaisten kanssa ja ottamaan palavereihin aina mukaan oikeustoimikelpoisen todistajan.

Syytä on myös tilata, tarkastaa ja korjata omat ja lasten rekisterimerkinnät säännöllisin väliajoin asiakirjafabrikoinnin hillitsemiseksi ja tehdä kanteluita AVI:in ja oikeusasiamiehelle.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tee-kantelu-aviin-ja-oikeusasiamiehelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esperi-care-on-punaisesta-ristista-syntynyt-veroparatiisiyhtion-omistama-hoivajatti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/oy-nordfami-ab-vie-sijaislapsia-tansaniaan-kuka-valvoo
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja

Sosiaalityö on ollut uskomushoitoa jo kauan

Joonas Kiviranta, Pietu Mauranen,Tiia Lempinen Hannakaisa Hänninen ja Ida Kilpeläinen kysyvät Millainen keskustelu heräisi, jos tulevissa sote-keskuksissa terveyspalveluiden neuvontaa voisi antaa uskomushoitaja tai homeopaatti? He moittivat tulevia sote-keskuksia siitä, että neuvontaa ja ohjausta voisi antaa henkilö, joka ei ole sosiaalialan laillistettu ammattilainen.

Sosionomit perustelevat ammatillista edunvalvontaansa oletuksilla sosiaalialan ammattilaisten asiantuntemuksesta, osaamisesta, ongelmien havainto- ja ennaltaehkäisykyvystä, palvelujärjestelmän tuntemuksesta ja prosessienhallinnasta.

Kirjoittajat eivät huomaa, että sosiaalityö on jo pitkään ollut uskomushoitoa. Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013). Tutkijatkin myöntävät sosiaalityön perustuvan " hiljaiseen tietoon", jonka ei pitäisi kuulua sosiaalityöhön lainkaan.

Sosiologit Adam Jamrozik ja Luisa Nocella huomauttivat jo 90- luvulla kirjassaan Sociology of Social Problems, että sosiaalityön oletettu hiljainen tieto on usein vain vanhentuneita ja virheellisiä uskomuksia, yhdenmukaisuuden pakkoon perustuvaa ryhmäkäyttäytymistä ja epäeettisiä ja lainvastaisia organisaatiokäytäntöjä ja toimintarutiineja.

Virkamiestyön tulisi perustua tosiseikoille ja huolelliselle harkinnalle, mutta sattumanvarainen huoli-ideologia toimii täysin subjektiivisten tuntemusten perusteella. Opastamisen ja ohjaamisen sijaan lapset ja vanhemmat kohtaavat loputonta arviointia.

Sosiaalialan ammattilaisten ydinosaamista on tuottaa tuhansia sivuja kielteistä aineistoa perheestä.

Liian monet sosionomit ja sosiaalityöntekijät suhtautuvat viha- ja ylimielisesti asiakkaisiinsa . He eivät näytä tuntevan perustehtäväänsä, uusinta tutkimustietoa, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai sijaishuollon ohjeita, YK:n ohjeistusta lapsen edun määrittelystä, lastensuojelulakia, sosiaalihuollon asiakaslakia, hyvän hallinnon periaatteita tai omansa alansa tieteellisiä keskusteluja.

Sosiaalialan koulutus tuottaa ja ylläpitää osaamispuutteita

Sosiaalialan huoli- ja riskidiskurssiin perustuvat koulutukset voi tulkita vihapuheeksi, joissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä, Virtasista ja Korhosista harjoitellaan puhumaan huonona aineksena, riskiperheinä ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantavina riskiolosuhteina. Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.

Koulutuspuutteiden takia sosiaalialan ammattilaisiksi opiskelevat eivät opi tuntemaan palvelujärjestelmää ja yhteiskuntaa. Sosiaalityön opettajat ja tutkijatkaan eivät tiedä, millainen yhteiskunta on, koska heiltä puuttuu kontakti sen kaikkiin asteisiin: kansalaisyhteiskuntaan, hallintoon, politiikkaan, talouselämään ja järjestöihin.

Vilkaisu sosiaalityön tutkimuksiin paljastaa, että sosiaalityön tietoperusta ja toimintakäytännöt lepäävät edelleen psykoanalyysin vanhentuneiden ja virheellisten oletusten ja orientaatioiden varassa.
Virheelliset käsitykset kiintymyssuhdehäiriöistä toistuvat opinnäytetyöstä toiseen eivätkä sosiaalityön tutkijatkaan ole aina tutustuneet eivätkä tietoisia alansa uusimmista tutkimuksista tai keskusteluista. Lastensuojeluseminaareissa ja - koulutuksissa ja lastensuojelun arvioinneissa toistuvat samat virheelliset oletukset.

Ammattikorkeakouluista ja järjestöistä on tullut lääketeollisuuden ja sijaishuollon edunvalvojia ja viestinviejiä.
Etenkin ammattikorkeakoulut tuntuvat nielaisseen tutkimustietoon perustumattoman väitteen lasten ja nuorten lisääntyneistä mielenterveysongelmista, joilla oikeutetaan lasten ja nuorten turhia ja usein vahingollisia psyykelääkityksiä ja sijoituksia.

Erilaiset epätieteelliset, vääriä positiivisia kaltoinkohtelulöydöksiä ja muita haittoja aiheuttavat puoskarointimenetelmät ja terapiat ovat löytäneet tiensä myös lastensuojeluun.
Sen sijaan, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot opettaisivat sosiaalityön opiskelijoita tunnistamaan ja torjumaan huuhaan, ne ovat ruvenneet kutsumaan mm. epätieteellisiä lastensuojelun tarpeen tunnistusmenetelmiä kaupittelevia sijaishuollon edunvalvojia luennoimaan opiskelijoilleen. Ei ihme, että lastensuojelun arvioinneista on tullut oikeusturvariskejä. Lastensuojelun järjestöjen, kansanopistojen ja yksityisten yritysten lisäksi huuhaata kaupittelee mm. Tampereen yliopisto.

Myös kirjoittajien väittämä sosiaalialan ammattilaisten tuomista kustannussäästöistä on epätosi.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017 ja henkilöstön lisäresursointiin annettiin 300 miljoonaa euroa. Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.

Sosiaalityön arvioinnit ovat usein asiakkaiden oikeusturvan vaarantavaa puoskarointia, jossa tutkimustuloksia manipuloidaan tukemaan työntekijöiden päätöksiä ja riskiksi voidaan luokitella ja kirjata mikä hyvänsä elämänilmiö. Niinkauan kun sosionomi/ sosiaalityöntekijä voi kirjata asiakkaan kieltäytymisen ja kritiikin puoskaroinnista psyykkiseksi huonovointisuudeksi ja puutteelliseksi vanhemmuudeksi on aivan sama kartoitetaanko psykiatristen ongelmien esiintyvyyttä tai huostaanoton syitä Effican syykoodeilla vai sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla; tutkimuksen luotettavuus ei siitä parane.

Missä näkyvät sosiaalialan korkeakoulutettujen osaamiskompetenssit?

Hannakaisa Hänninen (2013) havaitsi opinnäytetyössään, että sosionomit tekevät kunnissa kaikkia kyselylomakkeella kartoitettuja aikuissosiaalityön tehtäviä Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksesta huolimatta, ja sosionomeja työskentelee kunnissa myös sosiaalityöntekijän ammattinimikkeellä.
Hännisen mukaan sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen osaamiskompetenssit ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämisosaaminen ja johtamisosaaminen. Sosionomin tulee kyetä myös sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon.

Näitä osaamiskompetensseja, joilla Hänninen, Kilpeläinen, Mauranen, Lempinen ja Kiviranta perustelevat edunvalvontaansa ei kuitenkaan ollut havaittavissa edes heidän omissa opinnäytetöissään.

Ida Kilpeläisen pro gradu- työ paljastaa sosiaalityöntekijöiden asenneongelmia suhteessa ADHD-lapsiin. Heidän mukaansa asiakaslasten huono käytös johtui kotioloista, vanhemmuuden puutteista tai kaveriporukasta. Haastateltavat käsittivät asiakkuuden syiksi sen, etteivät lapsen erityisyys ja kotiolot kohtaa riittävällä tavalla ja näkivät vanhemman omat kyvyt vastata lapsen tarpeisiin puutteellisina tai olemattomina. Jokainen haastateltava oli tarjonnut asiakkailleen tehostettua perhetyötä vaikka he tiesivät, että lapsen tai nuoren problematiikka ei häviä perhetyön keinoin. Sosiaalialan ammattilaiset myönsivät, ettei perheiden pitkäkestoista ja vahvaa tukea ole tarjolla (Kilpeläinen, 2018, 56-57).

Pietu Mauranen ja Tiia Lempinen havaitsivat opinnäytetyössään (Lempinen & Mauranen, 2018) Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön palveluiden työntekijöiden valmiudet kohdata seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta puutteellisiksi. Työntekijöiden käsityksiä määritteli syrjintäkäsitteen hajanaisuus, tutkimaton oletus yhdenvertaisuudesta ja universalismi. Ennaltaehkäisevää syrjintään puuttumista ei harjoitettu ja työntekijöiden kehitysehdotukset olivat kömpelöitä esimerkiksi ”syrjinnästä vapaa alue” – tarrojen kiinnittäminen odotusaulaan tai muihin julkisiin tiloihin.

Pakolaisten näkemyksiä kotouttamisprosessista Tampereen ulkomaalaistoimistossa tutkinut Joonas Kiviranta (Kiviranta & Tuunanen, 2012) havaitsi, että ammattilaisten kotouttamistyön ulottuvuuksissa on puutteita. Haastateltavat kokivat, etteivät he ole saanet tarpeeksi ohjausta liittyen vapaa-aikaan, harrastusmahdollisuuksiin ja sosiaalisten verkostojen luontiin. Taloudellista ulottuvuutta koskeviin kysymyksiin tuli eniten vastauksia luokkaan Ei saanut ohjausta/palvelua/apua (mutta olisi halunnut). Haastateltavat olisivat toivoneet enemmän ohjausta liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan, siinä toimimiseen ja vaikuttamiseen. Haastateltavat kokivat, etteivät he olleet saaneet tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan Suomessa (mt., 32- 33).

Miksi ihmeessä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita neuvomaan ja ohjaamaan pitäisi päästää sosiaalityön osaajaksi itsensä kuvitteleva laillistettu uskomushoitaja?

Pitäisikö sosiaalialan osaamisen sijaan alkaa puhua sosiaalihygieniasta, subventoidusta syrjäyttämistoiminnasta ja avun ylisukupolvisesta panttaamisesta?

Miksi pahan perimän metsästystä kuvitellaan avuksi?

Miksi periytyviä ongelmia ja varhaisen puuttumisen tarvetta havaitaan ainoastaan köyhissä ja huono-osaisissa bioperheissä mutta ei varakkaissa perheissä, sijaisperheissä, lastensuojelun tai sijaishuollon virkailijoissa, organisaatioissa tai toimintakulttuureissa?

Miksi sosiaalityössä halutaan toistaa 1820-, 1860-, 1920-, 1930-, 1940- ja 1990- lukujen virheet?

Miksi sosiaalityössä halutaan uskoa psykoanalyysin olettamuksiin ja ikuisiin stigmoihin ja riskileimoihin? Miksi stigmat halutaan periyttää tekemällä sosiaalirekistereistä- toisin kuin rikosrekistereistä ikuisia ja säilömällä mustamaalaavia asiakaskirjauksia 75 vuotta?

Jos huoli ja huolen tunteminen romuttaa aivokapasiteetin ja aggressio- ja impulssikontrollin (Mullainathan & Sharif, 2013) miksi huolestumiseen oikein koulutetaan? Miksi toimivia laajakaistoja minimoidaan tahallaan puhelinlangoiksi?

Miksi ratkaisuksi huono- osaisuuteen ja syrjäytymiseen tarjotaan huono-osaisuutta ja syrjäyttämistä tuottavaa harhaista puuttumista ja valvomatonta sijaishuoltoa eikä esim. muutoksia talous-, työvoima- tai asuntopolitiikkaan?

Jos lastensuojelu on tuloksellista ongelmia ennaltaehkäisevää erityisosaamista, miksi se ei usko omaan asiantuntemukseensa vaan siirtää asiakkaansa ennakkoperintönä sijaishuollolle?

Miksi lääkkeeksi syrjäytymiskehitykseen esitetään sijaishuoltoa, vaikka kansainvälinen tutkimustieto osoittaa, ettei sijaishuolto kykene tarjoamaan lapsille ja nuorille tärkeimpiä syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä ; pysyviä suhteita tasapainoisten aikuisten kanssa, asillista kohtelua, koulutusta ja terveydenhuoltoa tai osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään?

Miksi sosiaalityössä halutaan muuttaa oletettu pelastuskohde pelastajansa kaltaiseksi: illuusiotyötä (mielikuvia, höpinöitä) tekeväksi, oman kehonsa kieltäväksi, tilinumeroilla ohjailtavaksi järjestelmäuskovaiseksi, joka on valmis palvelemaan onttoa, lisäarvottomuutta tuottavaa talousjärjestelmää ennakoitavalla tavalla?

Miksi sosiaalityön uskomushoidoista ja feikkiavusta maksetaan oikealla eikä leikkirahalla?

Niin kauan kuin sosiaalialan koulutuksen, ammatillisuusihanteen ja työntekijöiden osaamisen puutteita ei ole korjattu, sosionomit ja sosiaalityöntekijät on syytä pitää poissa ainakin asiakasohjauksesta, arvioinnista, lapsiin kohdistuvien rikosten selvittelystä ja terapiatyöstä.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huuhaa-valtaa-lastensuojelua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosionomit-ja-sosiaalityontekijat-ulos-psykoterapeuttien-kilpailutuksesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemusasiantuntijahankkeiden-vaarat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-mielta-on-lastensuojelun-ammatillisuudessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja

https://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-aloilla-toimii-yha-enemman-riskiammattilaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tue-lapsia-ja-perheita-ala-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara

Kuinka epätasa-arvo automatisoidaan teknologian avulla

Köyhiä vihataan, väittää tutkija Virginia Eubanks. Heitä valvotaan, rangaistaan ja syrjäytetään. Köyhien sijasta vihan kohteena pitäisi olla köyhyys ilmiönä.
Näennäisesti neutraali digitalisaatio on luonut digitaalisen vaivaistalon, kun ideologisessa talouskurin politiikassa halutaan teknologian avulla päättää, ketkä ansaitsevat tulla autetuiksi ja ketkä voidaan jättää ilman, Eubanks väittää.

Eubanks perustelee väitteensä kolmella esimerkillä Yhdysvalloista.

Indianan osavaltio tilasi tietokonejätti IBM:ltä tietosovellutuksen, jonka avulla automatisoitiin sosiaaliavun myöntäminen.
Julkilausuttuna tavoitteena oli tasa-arvoinen, helposti saavutettava ja työtä säästävä järjestelmä.
Taustalla oli ajatus huijaavista avunhakijoista ja liian myötätuntoisista sosiaalityöntekijöistä, joiden pelättiin yhdessä huijaavan osavaltiota.
Järjestelmä tuotti huomattavan paljon aiempaa enemmän hylkäyspäätöksiä, joiden syyksi ilmoitettiin hakijan kieltäytyminen yhteistyöstä.
Käytännössä kieltäytyminen yhteistyöstä tarkoitti puutteita hakemuksessa. Järjestelmä ei kuitenkaan yksilöinyt hakijalle, mitä puuttui. Se saattoi olla allekirjoitus, joku liite tai se, ettei hakija vastannut puhelimeen tiettynä aikana.
Kenelläkään toimijalla ei ollut kokonaisvaltaista vastuuta tai mahdollisuutta korjata virheitä.
Usein asiakas ohjeistettiin tekemään uusi hakemus, koska valittaminen oli tehty vaikeaksi ja oikaisun saaminen kesti. Monet jäivät täysin ilman tukia, joihin olisivat olleet oikeutettuja.

Vain julkisista palveluista tietoa keräävä Family Screen Tool tulkitsi köyhyyden heikentyneeksi vanhemmuudeksi ja köyhät vanhemmat riskiksi lapselle

Toinen esimerkki epäonnistuneesta teknologiasovellutuksesta on Family Screen Tool.
Sen tarkoituksena oli luoda järjestelmä, joka varoittaa tilanteista, joissa lasta saattaa uhata kaltoinkohtelu.
Varoitusjärjestelmä perustui tietovarastoon, johon oli kerätty kaikki terveys- ja sosiaalitiedot, jotka saattaisivat nostaa riskitasoa.
Tietovarastoon kertyivät kuitenkin vain julkiseen palvelujärjestelmään merkityt tiedot. Yksityisiä kouluja käyvien tai yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien tiedot eivät tulleet mukaan.
-Järjestelmä tuotti tuloksen, jonka mukaan köyhät vanhemmat ovat riski lapselle ja köyhyys merkitsee heikentynyttä vanhemmuutta, Eubanks kertoo.
Käytännössä köyhien perheiden tilanteisiin puututtiin herkästi, ja usein vahingoittaen.

Kolmas esimerkki on Los Angelesissa kehitetty pisteytysjärjestelmä asunnottomien palvelutarpeen priorisoimiseksi.
VI-SPDAT (Vulnerability Index- Service Prioritization) tiedostoa varten asiakkailta kysyttiin arkaluonteista tietoa esim. seksuaalielämästä ja huumeiden ja päivystysluonteisten terveyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen käytöstä.
Asiakkaille kerrottiin, että tietoja jaetaan lukuisille toimijoille esim. sairaaloille, poliisille ja monille palveluja tuottaville järjestöille. Pelkästään tällaisten tietojen kerääminen ja tallentaminen ties kenen saataville oli monelle este tulla palveluiden piiriin.
Yhdistettynä vähäisiin resursseihin pisteytys toimi epäoikeudenmukaisesti.
-Korkeimmilla pisteillä- siis kun olit hyvin huono-osainen- oli mahdollista saada asunto ja jotkain tukea. Jos ongelmasi olivat vähäisiä sait myös tukea, sillä se ei maksanut kaupungille kovinkaan paljon. Väliinputoajien osa oli jäädä kokonaan ilman. Jos et ollut tarpeeksi tarvitseva tai tarpeeksi kykenevä, jäit ilman, Eubanks selittää.

Naiivi luottamus riistävään teknologiaan ylläpitää riistoa ja lisää syrjäytymistä

Se, jolla on omakohtainen kokemus köyhyydestä ymmärtää, että ei ole tarpeen analysoida yksilöä ja etsiä hänestä syitä avuntarpeelle, sillä köyhyys on rakenteissa.
-Kun köyhät lähtevät puolustamaan oikeuksiaan, tapahtuu järjestelmässä aina jokin käänne. Uusin käänne on digitalisaatio.
Eubanks kertoo luulleensa aiemmin, että ongelma oli siinä, etteivät ihmiset päässeet tietotekniikan äärelle.
-Olin väärässä. Ongelma olikin riistävä teknologia.
Vaikka teknologiatyökaluja rakennetaan neutraaleiksi ja objektiivisiksi, ne näyttävät sementoivan vallitsevat olosuhteet. Välineet myös ohjaavat työntekijöiden työtä. Ne tuovat poliittisen päätöksenteon työhön, kun järjestelmä on ruuvattu toteuttamaan talouskurin politiikkaa.
-Ei kannata ihmetellä, jos järjestelmä lisää syrjäytymistä, Ebanks sanoo.

Eubanks haluaa auttaa kysymään oikeita kysymyksiä kun järjestelmiä luodaan ja käytetään. Onko järjestelmä reilu, onko se relevantti, ratkooko se ongelmia? Voiko tietojärjestelmää käyttää kaikkiin ihmisryhmiin, ja lisääkö se ihmisten ihmismääräämisoikeutta?

Luottamus on hieno asia, mutta Eubanksia pelottaa naivius, jolla tietojärjestelmiin suhtaudutaan.
-Valta voi vaihtua, joku voi halutakin käyttää tietoja toisin kuin on tarkoitettu ja tietoja voi myydä. (Koskiluoma, Talentia 1/ 2019, 19-20).

Lokakuun Liike kiittää Kristiina Koskiluomaa tärkeästä aihevalinnasta ja hyvästä artikkelista ja muistuttaa, että samankaltaisia hankkeita, joista Eubanks varoittaa on käynnissä Suomessakin.

Hyvä esimerkki naiviudesta on Huoliliputus- hanke, jonka ongelmia olivat tarpeenmukaisten palveluiden puuttumisen lisäksi paisuvien yhteistyöverkostojen koordinointi, vaikeudet rakentaa toimivia luottamus- ja yhteistyösuhteita nuoriin, vanhempien syrjäyttäminen, puuttuva tieto nuorten persoonallisuudesta ja toimintatavoista, nuorten vaikeudet tulla kuulluiksi omassa asiassaan ja palvelujen viranomaislähtöisyys ja pakkoluonne.
Jostakin syystä toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsivat näitä huolestuttavia tuloksia seuraavasti: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".

Espoon lastensuojelun algoritmi tuottaa itsensätoteuttavia profetioita tulkitsemalla lastensuojelun laittoman asiakashankinnan ja asiakkaiden palvelujen käytön perheiden riskitekijäksi

Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlströmin mukaan Espoon tavoitteena on väline, jolla pystytään ennustamaan lastensuojelun asiakkuus ja tunnistamaan perheiden riskejä- tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun itsessään vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet , tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.

Espoossa pelkkä lakisääteisten palveluiden hakeminen voi johtaa perheet lainvastaisesti lastensuojelun asiakkuuteen, joka puolestaan sinetöi avutta ja palveluitta jäämisen. Tekoäly löysi esimerkiksi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta, kertoo HS. ”Esille tuli, että perheen lisääntynyt terveyspalveluiden käyttö voi ennustaa lastensuojelun tai lasten- tai nuorisopsykiatrian asiakkuutta.”

Sen sijaan, että lastensuojelussa etsittäisiin ja eliminoitaisiin kaikin mahdollisin keinoin palvelujärjestelmien riskitekijät, jotka johtavat havaittuihin lainvastaisiin käytäntöihin, tekoälyä käytetään keppihevosena sillä ratsastavalle bisnesälylle.
Turhiin ja laittomiin lastensuojeluasiakkuuksiin johtavista järjestelmäkäytännöistä yritetään lavastaa asiakkaiden ongelmia ja ominaisuuksia. Lainvastaisista asiakashankintakäytännöistä tehdäänkin lastensuojelun asiakkuuden ja puutteellisen vanhemmuuden riskitekijöitä ja osoittimia. Sen sijaan, että Espoo resursoisi vaikkapa kotiapuun, kotiavun hakeminen voidaan luokitella vanhemmuuden riskitekijäksi.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa

Vain julkisista palveluista tietoa keräävä Child Abuse Potential ( CAP) tulkitsee vanhempien siivousinnon lasten kaltoinkohtelun riskitekijäksi

CAP-riskiarviointipilotti, jossa kartoitetaan vanhempien kaltoinkohtelupotentiaali on osa LAPE- hanketta ja näyttää kuuluvan myös Suomi 100- ohjelmaan ja Perheet keskiöön- hankkeeseen,
Kiistanalaisen riskiseulauksen puolestapuhujana Professoriliitossa, Tampereen yliopistolla, Hoitotieteiden tutkimusseuran johtokunnassa, Sairaanhoitajaliiton toimitusneuvostossa, Välitä- hankkeen ohjausryhmässä ja Hoitotyön tutkimussäätiössä (Hotus) toiminut Eija Paavilainen ajaa nyt CAP- arviointia perheiden palveluihin ja on saanut STM:ltä rahoituksen projektiin.
Paavilainen on nimennyt julkiset neuvolat hyviksi kaltoinkohteluriskien seulaamisen paikoiksi muttei huomaa, että ne rajaavat seulauksen pääasiassa tunnollisesti tarkastuksissa käyviin köyhiin ja keskituloisiin suomalaisvanhempiin sulkien pois vauraat yksityisiä palveluja käyttävät ja neuvolapalveluista kieltäytyvät vanhemmat sekä sijaishuollon omia sopimuslääkäreitä käyttävät sijaisvanhemmat.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi

Urkkiva Kompassi pelottaa asiakkaita ja painostaa turhiin palveluihin

Kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa, perhe- ja nuorisotyössä ja lastensuojelussa, maahanmuuttopalveluissa ja vanhuspalveluissa asioivien elämähallintaa, toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan ja kartoitetaan nykyisin Finnish Consulting Groupin omistaman Kompassi- työkalun avulla keskitetyn palveluohjauksen sujuvoittamiseksi ja sopivien sote-yritysten asiakashankintaan.
Pahimmillaan työkalulla fabrikoidaan ja profiloidaan asiakkaita yritysten tarpeisiin ja painostetaan heitä palveluihin, joista he eivät hyödy.

Palveluntarjoajien verkostoituminen ei aina toimi asiakkaiden eduksi. Epärehelliset palveluntuottajat, joille on ulkoistettu viranomaistyöksi alunperin tarkoitettu arviointi voivat tehdä heikosta asiakkaasta lypsylehmän ja kiertopalkinnon, jota pyöritellään kunkin toimijan hyödynnettävänä kelvottomissa palveluissa kuolemaan asti.

Järjestö- ja yritystoimijoiden, kunnallisten ja yksityisten, hengellisten ja sekulaarien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen aiheuttaa asiakkaissa paniikkia: edes järjestöihin tai seurakuntiin ei voi enää luottaa ja turvautua, koska niistä on tullut piiloyrityksiä tai ne toimivat asiakashankkijoina toisille järjestöille tai lähinnä liikevoittoa tavoitteleville yrityksille.

Epäselväksi on jäänyt mitä ja keitä varten tietoa kerätään (esim. sote-yrityksille), mihin ja miksi käytetään (algoritmit?), aiotaanko niitä myydä tulevaisuudessa, missä kartoituksia säilytetään, kuinka kauan, kuka tietoja pääsee katsomaan ja miten varmistetaan, että luottamuksellisiin tietoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa tai, että niitä säilytetään asiamukaisella tavalla.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kompassi-vai-ansaverkko

#VirginiaEubanks #EijaPaavilainen #MariAhlström #tekoäly #digitalisaatio #algoritmi #sote #toisiolaki
#AnnikaSaarikko #Lapsenparas #huoliliputus #Tajuamut! #ChildAbusePotential #CAP #Kompassi #Finnish ConsultingGroup #FCG #Sitra #Itla #Tieto #KimmoAlkio #STM #THL #Arjessa #HumanaAB

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/ruoka-avun-tarve-ei-oikeuta-rekisterointiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipa-syottina-tuleville-lypsylehmille-mista-ruoka-avun-uudistuksessa-on-kyse
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipajonouudistus-maksaa-satoja-tuhansia-helsingin-kaupunki-diakonissalaitoksen-asiakashankkijana

Kids for cash- skandaali jo mahdollinen Suomessakin

Lastensuojelun toimintoja ulkoistetaan kovaa vauhtia yksityisille yrityksille.
Lastensuojelun lainvastainen käytäntö ulkoistaa viranomaistyöksi säädettyjä perheiden olosuhde- ja vanhemmuudenarviointeja ja siirtää perhetyö jääveille sijaishuoltopalveluja tarjoaville yksityisille yrityksille on lisännyt huostaanottoja ja räjäyttänyt lastensuojelun kustannukset, jotka ovat kivunneet jo yli miljardiin vuodessa.

Lastensuojelun laittomuuksista raportoineita alaisiaan omiin muroihin pissijöiksi haukkunut Anna Cantell- Forsbom on nyt päästänyt vieraita lastensuojelun murokupille.

Asiakkaat samoin kuin veronmaksajat tosin voivat olla eri mieltä Päivi Singon palkinneen Cantell- Forsbomin samoin kuin Lastensuojelun Keskusliiton, Sitran ja S-pankkiin kuuluvan rahastoyhtiö FIM:n arvostelukyvystä lastensuojelun kehittämisen ja kustannussäästöjen suhteen.

Pitkään erilaisten ongelmien kanssa paininutta Vantaan lastensuojelua ollaan kaikessa hiljaisuudessa ajamassa osaksi sijoituskuviota, kertoi Vantaan Sanomat viime syksynä.

Kuntaliiton lehti varmistaa uutisen 28.1.2019.

Lapset SIB Vantaa- ohjelmassa ovat mm. algoritmejä rahoittava yksityinen S-pankin omistama rahastoyhtiö FIM, pääosin sijaishuollon edunvalvojista koostuva Lastensuojelun Keskusliitto, maahanmuuttajien kotouttamista kehittävä Epiqus, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä vanhoja perhetyöntekijöitä perhekumppaneina kaupitteleva SOS-Lapsikylä.

Lapsi-SIB-nimisen rahoitussopimuksen ideana on se, että varhaisen puuttumisen tuomat säästöt lastensuojelussa päätyvät osaksi sijoittajille ja osa säästöistä jää kaupungin hyväksi.

Puhalluksen makua

Vaikuttavuussijoittaminen on maailmalla noin 200 miljardin euron suuruiseksi voimistunut uusi sijoitustyyli, joka on rantautumassa vauhdilla myös Suomeen.
George Soroksen 18 miljardin lahjoituksen Open Society Foundations: sille odotetaan buustaavan vaikuttavuusinvestointia. SIB-rahastot (Social Impact Bond), kuten Lapset SIB -hankkeeseen liittyvä pääomasijoitusrahasto, ovat yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto.
– Siinä institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät hankkeet, hankepäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo Vantaan tiedotteessa.

Petri Hilli kertoo, että vaikuttavuusinvestoinnin ensisijainen tavoite on yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset ja tulosmittarina toimii NEET (Not in Employment, Education or Training).
Tulospalkkio maksetaan jos asiakas on 18 vuoden iässä koulutuksessa, kotouttamisessa, työharjoittelussa tai työllisyyskursseilla, vaikka ne eivät työllistäisi eivätkä hyödyttäisi muita kuin palveluntuottajia.

Virva Muotkan mukaan "Koto-SIB mallissa TE-toimisto arpoo työttömistä pakolaistaustaisista työnhakijoista henkilöstövuokrayritykselle asiakkaita ilmaiseksi. Henkilöstövuokrayritykset välittävät nämä työntekijät matalapalkkatöihin (mukaan lähteneet yritykset ovat tiedossa), tarjoavat SIBin nimissä parin kuukauden mittaisen koulutuksen, joka oman kokemukseni mukaan tälle kohderyhmälle riittää työhön perehdytykseen ja työelämäsertifikaattien teettämiseen. Eli matalapalkkatyönantaja saa ilmaiseksi perehdytettyjä työntekijöitä. Miksi tästä parin kuukauden koulutuksesta, jolle ei ole asetettu mitään tavoitteita eikä toteutukselle kriteereitä maksetaan valtion kassasta (TEM) vuonna 2020 sijoittajille miljoonia?
Noilla miljoonilla voisi saada paljon ihan oikeaakin koulutusta ja työttömiä omaa osaamistaan vastaaviin töihin! Minusta tässä on puhalluksen maku." (Muotka, 28.1.2017, KU)

Suomen kuvalehti kertoo, kuinka syksyllä 2013 Goldman Sachs pankki ja sijoittaja J. B. Pritzker rahoittivat esikouluohjelmaa, jolla pyrittiin vähentämään eritysopetusta Utahin osavaltion kouluissa. Lapset karsittiin ohjelmaan sana- ja kuvakokeella. Ohjelmaan päätyi 110 lasta, joiden otaksuttiin tarvitsevan erityistä tukea.

Vuoden kuluttua selvisi, että vain yksi ohjelman lapsista tarvitsee erityisopetusta.

Sijoittajat saavat 95 prosenttia Utahin oletetuista säästöistä. Ensimmäisen kouluvuoden tuotto sijoittajille oli vajaat 240 000 euroa.

Epäilykset mittarista heräsivät vasta myöhemmin.

Sanomalehti The New York Times kertoi, että asiantuntijoiden mukaan sana- ja kuvakoe ei edes mittaa erityisopetuksen tarvetta. Osa lapsista päätyi esikouluohjelmaan vain siksi, että koe oli englanniksi eivätkä he osanneet kieltä tarpeeksi hyvin.

Pyritäänkö SIBeillä ennen kaikkea julkisten palveluiden kustannuksien minimointiin ja julkisten palveluiden karsimiseen?

Miten hankkeessa toteuttavien toimenpiteiden vaikutus voidaan osoittaa, jos niihin ei liitetä tieteellisestä pätevää, satunnaistettuun vertailuun perustuvaa arviointia? Pelkkä toimenpiteitä seuraava ajallinen muutos mitattavissa tavoitteissa ei tarkoita syy-yhteyttä.

Jos perhekumppanihankkeessa aiotaan mitata myös koettua hyvinvointia asiakaspalautteet tulisi kerätä vasta sitten kun asiakkaat ovat lukeneet hankkeen tuottamat asiakirjansa ja havainneet hankkeen seuraukset.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi

SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen

Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaiset-asiakirjat-paljastavat-vantaan-lastensuojelusta-tehdaan-sijoitusbisnesta

Yksi vaikuttavuusinvestoinnin/sijoittamisen (impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.

Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin".

Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).

Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä" (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi.

Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.

Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoittamisella keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt,työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.

FIM hallinnoi hanketta yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa. Hankkeeseen liittyvä toiminta on jo alkanut Hämeenlinnassa ja Vantaalla Iceheartsin ja SOS-Lapsikylän avulla.

Miksi ihmeessä Vantaan lapsihankkeessa ja Siun soten perhekeskuksissa toimii pakkohuostaanottoihin erikoistuneena sijaishuollon edunvalvojana ja palveluntuottajana tunnettu SOS- lapsikylä, jonka välitön taloudellinen intressi on huostaanottojen lisääminen ja pidentäminen?
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie

Maksavatko hallitukset epäonnistumisista SIB:illä kysyy Liz Farmer.

Pelätyt perhetyöntekijät myydään nyt perhekumppaneina

Lokakuun Liikkeen varoitukset SOS-lapsikylän Varkauden Perhekumppanihankkeesta ovat kaikuneet kuuroille korville:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekumppani-hanke-leviaa-maakuntiin-ja-haalii-lisarahoitusta-vaikuttavuusinvestoinnista

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat

Perhekumppani on Varkauden kaupungin, SOS-Lapsikylän ja Helsingin Diakonissalaitoksen yhteistyössä kehittämä palvelu.
Vantaalla perhepalveluiden asiakkaille näkyvin Lapset SIB Vantaan toimintamuoto on juuri Perhekumppani-toiminnan aloittaminen. Perhekumppanit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Vantaan sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa ja perhekumppanitoiminta toteutetaan yhdessä SOS-Lapsikylän kanssa.

Perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.

Perhekumppanin toimintaa seurannut Suomen Kuvalehti kuvailee lastenkodeissa ja perhetyöntekijänä parikymmentä vuotta työskennellyttä perhekumppania palvelunavigaattorina ja perheen ongelmien perimmäisten syiden etsijänä.

Jutussa perhekumppani suosittaa erityislapsen yksinhuoltajaäidille lastensuojelun asiakkuutta ja perhekuntoutusta joiden seurauksena lapsi saa lääkityksen ja päätyy asumaan sijaisperheeseen.

Mirja Korkiakangas vahvistaa perhetyön terapeuttiseksi orientaatioksi psykodynaami sen eli psykoanalyyttisen orientaation (Korkiakangas, 2005 , 68), joka perustuu Freudin virheellisiksi todettuihin oletuksiin.

Perhetyön viitekehyksenä monissa sijaishuoltoyrityksissä esim. Coronariaan yhdistyneessä Arjessa- konsernissa on kiintymyssuhdeteoria, vieläpä väärin tulkittuna.

Raija Hovi- Pulsan mukaan perhetyö voi olla huostaanottoa edeltävää työtä, perhetyöllä saatetaan hakea näyttöjä huostaanottoa varten tai perhetyö voi olla perheen valmistelemista huostaanottoon.

Hanna Ripatin perehdytysopas perhekumppanuudesta kertoo, että perhekumppanuuden tarkoituksena on varhainen puuttuminen. "Huolta aiheuttaviin asioihin puuttuminen varhain on keskeistä perhekumppanuusmallissa (mt.,8)".

Perhekumppani-hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisillä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys.

Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?

Hankkeessa perheiden katsotaan tarvitsevan perhetyön puoskarointimenetelmiä esim. lankakeräleikkejä, huolen vyöhykkeitä, verkostokarttoja, vanhemmuuden palikoita, Nallekortteja ja Lapset puheeksi- menetelmiä tarpeidensa selvittämiseen.

Hankeoppaassa mitätöidään vanhempien asiantuntemusta. Heillä kuvitellaan olevan vain kokemustietoa, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista tietoa. Asiantuntijoiden tiedon puolestaan oletetaan olevan erityistä osaamista vaikka asiantuntijan viimeisin kosketus alan tutkimukseen olisi tapahtunut opiskeluaikana ja faktuaalinen osaaminen koostuisi pääasiassa taidosta välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla: "Vanhempien tieto perustuu lapsen tuntemiseen ja ammattilaisilla on puolestaan erityisosaamista."

Tässäkin hankkeessa byrokraatti- ei asiakas- päättää mitä palveluja asiakas tarvitsee ja saa:
"Moniammatillisen tiimin tehtävä on ratkaista, mitkä palvelut käynnistetään."

Perhekumppanuuden vaikuttavuuden kriteerit ja seuranta ontuvat pahasti:
"Verkostokartan avulla nähdään, onko esimerkiksi palveluihin tullut muutoksia, kun verrataan uutta karttaa vanhempaan".
"Perhekumppaneiden haastattelun mukaan perheestä huomaa voimaantumisen. Yksi merkki perheen voimaantumisesta on se, että koti on siisti. "

Oppaassa myönnetään, että "Varkauden kaupungin perhekumppaneiden mukaan perhe joutuu odottamaan tarvitsemaansa palvelua kohtuuttoman kauan. Haastatteluiden yhteenvetona voidaan todeta, että uusien perhekumppaneiden perehdytys on ollut hataraa."

Huolestuneet Varkauden valtuutetut Grönlund, Ropponen ja Ikonen kysyivät, miksi kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet? He kirjoittivat Perhekumppani- hankkeesta Warkauden lehteen otsikolla Paljon melua, vähän villoja seuraavasti: "Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut mutta tuloksia ei näy. "

Savon Sanomat sensuroi Leeni Ikosen kommentin hankkeeseen:
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/83-sensuroitu-savossa-vaikeneminen-jatkuu

Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.

Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?

Onko ongelma neuropsykiatrinen oireilu vai sen olematon/ väärä hoito?

- Tarvitsemme systeemistä muutosta ja uusia tapoja mahdollistaa ehkäisevien palvelujen järjestäminen, perustelee hanketta Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

Lapset SIB Vantaa -ohjelman kohderyhmä on valittu Sitran vuonna 2018 tekemän 167 lastensuojelu-asiakkuutta käsittävän data-analyysin pohjalta.
– Aineistosta nousi esiin ryhmä, joka edustaa merkittävää osaa lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Tähän ryhmään kuuluvilla lapsilla oli keskimääräistä enemmän neuropsykiatrisia oireita. Lisäksi vanhemmilla oli omia haasteita, kuten pitkäaikainen sairaus tai toimeentuloon tai vanhemmuuteen liittyviä ongelmia, Cantell-Forsbom kertoo.

Hänen mukaansa "aineistosta kävi ilmi, että neuropsykiatriset oireet myös ennustavat muita laajempaa palvelujen käyttöä. Varhaisen tunnistamisen kannalta noin 3–4-vuotiaat ovat keskeisessä asemassa. Jo yhden vuoden viivästyminen oireiden tunnistamisesta asiakkuuden alkuun nostaa keskimääräistä palvelujen tarvetta".

Ennustavatko neuropsykiatriset oireet sellaisenaan laajempaa palvelujen käyttöä vai niiden hoitamattomuus/rutiiniksi muodostunut virheellinen hoito?
Vantaalla asperger- lapsille on tarjottu neurologisen kuntoutuksen sijaan perhetyötä ja perheterapiaa ja viivästytetty näin lasten asianmukaista hoitoa.

Ida Kilpeläisen pro gradu- työ paljastaa sosiaalityöntekijöiden asenneongelmia suhteessa ADHD-lapsiin. He etsivät syitä lasten käytökseen kotioloista ja vanhemmuuden puutteista ja näkivät vanhempien kyvyt vastata lasten tarpeisiin puutteellisina tai olemattomina.

Jokainen haastateltava oli tarjonnut asiakkailleen tehostettua perhetyötä vaikka he tiesivät, että lapsen tai nuoren problematiikka ei häviä perhetyön keinoin. Sosiaalialan ammattilaiset myönsivät, ettei perheiden pitkäkestoista ja vahvaa tukea ole tarjolla (Kilpeläinen, 2018, 56-57).

THL:n tutkimuksessa perhetyötä käyttäneistä puolet koki palvelun laadun yksiselitteisesti huonoksi (THL, 2010, 48).

Nuoret palveluiden pauloissa- nuorten elinolot 2018 vuosikirjassa Erja Sandbergin haastattelemat ADHD- oireiset nuoret raportoivat kuinka psykoanalyyttisen orientaation omaksuneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät psykopatologisoivat heitä ja yrittävät jopa kiistää ADHD:n olemassaolon (Nuoret palveluiden pauloissa, 2018 , 94-101).

Erja Sandberg kuvasi jo omassa väitöskirjassaan tuen (jopa hoitoon- ta tutkimuksiinohjauksen) neurologisiin häiriöihin olevan eriarvoista, pirstaleista ja sattumanvaraista tämän hetken Suomessa.
Sandbergilla on huoli tukea tarvitsevista lapsista, huoli heidän perheistään, huoli lastensuojelun toimintatavoista ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon soveltumattomista työntekijöistä, joita erilaiset työllistämishankkeet tuottavat liukuhihnalta.

Toivoa sopii, että Lapsi SIB:n kustannusvaikuttavuuden seurannassa- jos sellaista ylipäätään on- ei valehdella tuloksista yhtä röyhkeästi kuin Hackneyn mallin eli systeemisen lastensuojelun toimintamallin tapauksessa.

Hanketoimijat lupaavat, että "varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja neuvoloiden terveydenhoitajat saavat koulutusta tunnistaa juuri tilastoissa esille nousseet kohderyhmät, ja pystyvät näin ohjaamaan heidät Perhekumppani-toimintaan."
”Rahaa ei säästy, jollei asioita tehdä eri tavoin kuin ennen”, sanoo SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti viitaten lähenevään sote-uudistukseen. ”THL:n kyselyssä yli 80 prosenttia lapsiperheistä koki, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Jotain uutta tarvitaan”, Kati Palsanen jatkaa.

Miksi psykoanalyysin harhaoppeihin perustuvan, jo parinkymmentä vuotta lastensuojelun kaikille tyrkyttämän perhetyön kuvitellaan olevan jotakin uutta ja auttavan neurologisista häiriöistä kärsiviä lapsia?

Miksi hankkeeseen valittiin tutkimaton, virheellisiin ja vanhentuneisiin psykoanalyyttisiin oletuksiin perustuva ja asiakkaiden pelkäämä perhetyö kun tarjolla olisi ollut tutkittuja ja tuloksekkaiksi havaittuja menetelmiä esim. Voimaperheet ja Ihmeelliset Vuodet?

Juuri psykoanalyyttista orientaatiota, johon perhetyö ja perhekumppani- hankekin perustuu voi yhdessä hallinto- oikeusmenettelyn ja valvomattoman asiantuntijavallan kanssa pitää nykyisen lastensuojelukriisin ja lisääntyvien oikeusturvaongelmien syynä.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”terveydenhuollon avohoitovaihtoehdot ovat jääneet kehittämättä, kun maamme psykoanalyyttisesti suuntautuneet lastenpsykiatrit ovat keskittyneet todistelemaan vanhemmat epäkelvoiksi kasvattajiksi esittäen ratkaisuksi lapsen erottamista perheestään. Moniammatillisessa työskentelyssä ei lopulta kukaan ota vastuuta lapsen tilanteesta ja hänestä annetusta lausunnosta”.

Miksi Vantaan vaikuttavuussijoittamisessa ongelmanaiheuttajaa kuvitellaan ongelman ratkaisuksi?

https://ssir.org/articles/entry/debunking_the_myths_behind_social_impact_bond_speculation

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-moniammatillisesta-yhteistyosta-adhdn-hoidossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/emdr-menetelma-kallista-silmien-pyorittelya
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kala-ei-tarvitse-polkupyoraa-eika-diagnoosi-lastensuojelua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus

Mihin valmennuspaja valmentaa?

Valmennuspajat ovat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten työpajoja.

Nuorten valmennuspajoja järjestää mm. Nuorten Ystävät.

Nuorten Ystävien mainoksen mukaan Muhoksen " Mahiksessa yhdistyvät nuoren hyvinvointia tukeva toiminta, työpajatoiminta sekä urasuunnittelu- ja työhönvalmennuspalvelut.Tiiviillä verkostoyhteistyöllä työhallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, oppilaitosten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa varmistamme nuorten tarvitsemat monialaiset palvelut.
Mahiksen toimintaa rahoittavat Muhoksen kunta ja Aluehallintovirasto. Toiminta on nuorille maksutonta."

Miksi lastensuojelu-asiakkuus on päihdeongelmaan vertautuva hyvinvointiongelma?

Anne Surakka ja Reija Paananen ovat selvittäneet valmennuspaja-asiakkuutta ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkimuksen valmennuspaja on alle 29-vuotiaille työttömille tai työvoiman ulkopuolella oleville suunnattu matalan kynnyksen toimintamalli, jossa yhdistyvät starttipajan ja perinteisen työpajan sekä seinättömän pajan ja nuorten Ohjaamon toiminta-ajatukset.

Tutkijat ovat määrittäneet hyvinvoinnin ongelmia kuvaaviksi tekijöiksi aineistossa henkilön oman lastensuojeluasiakkuuden, sosiaalitoimen asiakkuuden vuosien 2013–2017 aikana, aiemmin todetun tai pajajaksolla tunnistetun päihdeongelman ja / tai oppimisen tai mielenterveyden häiriön sekä aiemman jatko-opintojen keskeyttämisen tai koulutuksen ulkopuolelle jäämisen (Surakka & Paananen, 2018, 17). Lastensuojelun tai sosiaalitoimen asiakkuus on siis tulkittu päihdeongelmaan vertautuvaksi hyvinvointiongelmaksi.

Tutkijat tulkitsevat myös, että sosiaalitoimen, mutta erityisesti terveydenhuollon käynneissä havaittava yleinen palveluiden käytön lisääntyminen valmennuspajan asiakkuuden myötä viestii aiemmasta palveluiden alikäytöstä.

Kenen ehdoilla ja eduksi tutkimustuloksia tulkitaan?

Voisiko tulos viestiä myös siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työttömyys/valmennuspajalaisuus ymmärretään elämänhallintaongelmaksi ja sote- toimijat lähettävät työttömiä/valmennuspajan nuoria enemmän erilaisiin palveluihin eli tuottavat itse palveluiden ylikäyttöä ja asiakkaita itselleen ja kumppaneilleen?

Tutkijoiden mukaan " sosiaalitoimen käyntimäärät kasvavat kaikkien pajalle kiinnittyneiden kohdalla ja laskevat nopeimmin nykytilanteessa koulutukseen tai työelämään sijoittuneilla. Palveluiden käytön lisääntymisen jälkeen käyttö vähenee nykytilanteessa työhön tai koulutukseen siirtyneillä, mikä voi olla osoitus vähenevästä palvelutarpeesta tai muiden palveluiden piiriin pääsemisestä (opiskelu- / työterveyshuolto). "

Voisiko palveluiden käytön väheneminen työhön/koulutukseen siirtyneillä johtua vähenevän palvelutarpeen sijaan siitä, että sote- toimijat tulkitsevat työhön/koulutukseen siirtymisen elämänhallintaongelmien ratkaisuksi ja jättävät työhön/ koulutukseen siirtyneet rauhaan?

Tai voisiko olla, että valmennuspajojen myötä sote-palveluihin tutustuvat säikähtävät palveluja ja pettyvät niihin niin, että päättävät jatkossa pysyä niistä kokonaan erossa tai käyttää vain palveluja, joissa on parempi tietosuoja?

Tutkijoiden mukaan "kiinnittyneet nuoret pääsevät valmennuspajan tuella kiinni tarvitsemiinsa palveluihin sosiaali- ja perusterveydenhuollossa. Sen sijaan, valmennuspajaan kiinnittymättömien henkilöiden peruspalveluiden käytön vähäisyys sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on silmiinpistävää.
Tutkimuksen tuloksissa huolestuttaa se, että valmennuspajan palveluun kiinnittymättömien nuorten palvelujen käyttömäärät sekä kustannukset ovat vuodesta toiseen erittäin matalia heidän palvelutarpeisiin nähden. Tämä voi jatkossa kasvattaa näiden nuorten syrjäytymisriskiä ja ongelmien monimutkaistuessa lisätä myös kustannuksia palvelujärjestelmälle. "

Se, ettei kelvottomia sote-palveluja käytetä tulkitaan tutkimuksessa siis merkiksi siitä, että asiakkaalla on ongelmia?
Sen, että valmennuspajoihin kiinnittymättömät eivät tuota asiakkuuksia sote-yrityksille eivätkä kustannuksia veronmaksajille tulkitaan kasvattavan nuorten syrjäytymisriskiä ja kustannuksia myöhemmin.

Kelvottomiin palveluihin kiinnittymisestä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin osoitin?

Tutkijoiden mukaan " viitteitä on kuitenkin saatavilla siitä, että kiinnittymättömillä voi esiintyä enemmän päivystyksellisten palveluiden käyttöä.
Näiden tietojen perusteella valmennuspajaan kiinnittymättömillä henkilöillä on ollut valmennuspajan palveluun kiinnittyneisiin nuoriin verrattuna keskimääräistä enemmän päivystysluonteisia asiointeja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa vuosien 2013–2017 aikana. "

Huolestuttavaa on siis sekä palvelujen käyttö että käyttämättömyys. Mikä olisi sellainen asiantila, joka ei herätä huolta asiantuntijoissa?

Voisiko valmennuspajoihin "kiinnittymättömien" suurempi päivystyskäyntien määrä kertoa valmennuspajoihin kiinnittymisen siunauksellisuuden sijaan siitä, että valmennuspajoja välttelevät nuoret eivät luota muihinkaan palveluihin ja käyttävät niitä vain hätätilanteissa, pakon edessä ja vain, koska heillä ei ole varaa yksityiseen terveydenhuoltoon?

Kyseenalaista on myös käyttää valmennuspajojen yhteydessä kiintymyssuhdeteoriasta lainattua turvallisesti/ välttelevästi kiinnittynyt/kiinnittymätön -retoriikkaa.
Kiinnittyminen ei takaa kiintymystä eikä palveluntuottaja ole vanhempi.

Tutkijat päätyvät lopputulokseen, että "palveluihin kiinnittymättömyyttä ei todennäköisesti voida kokonaan välttää, mutta sitä voitaisiin mahdollisesti vähentää entistä tiiviimmällä toimijoiden välisellä yhteistyöllä."

Toisin sanoen nuoret halutaan pakottaa palveluihin entistä tiheämmällä asiantuntijoiden arvioinnilla, verkostoinnilla ja nuorten tietosuoja rikkomalla.

Milloin kiinnittymisestä asiantuntijoihin ja heidän "palveluihinsa" eli asiantuntija- ja palveluriippuvuudesta on tullut toivottava asiantila?

Voisivatko tutkijat joskus tutkia myös syitä siihen, miksi asiakkaat pelkäävät palveluja ja karttelevat niitä?

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/157859/Diak_puheenvuoro_19_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ll-uutisia-perheet-lhtevt-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuoriso-ohjaaja-jatti-kuulematta-kiusattua-lahtien-nain-kiusaamiseen-mukaan
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/huoli-puheeksi-mille-huolen-vyohykkeelle-tyontekijasi-sijoittuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipajonouudistus-maksaa-satoja-tuhansia-helsingin-kaupunki-diakonissalaitoksen-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kompassi-vai-ansaverkko

lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi

Missä ovat lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemen "läsnä ja lähellä" olevat auttajat?

MTV-uutiset kertoo kuinka seinäjokelainen pienen tytön syöpäsairas yksinhuoltajaäiti Emilia Alasaari ei meinaa saada apua mistään.

Ennen leikkausta äiti teki kotipalvelun kanssa sopimuksen, jonka mukaan siivooja kävisi kaksi kertaa viikossa. Nyt, viikon päästä leikkauksesta, ei Alasaaren mukaan ketään ole kuulunut. Sairaalassa oli alettu puhua kotiuttamisesta lauantaina, jolloin Alasaari oli kysynyt, miten hän pystyy hoitamaan vauvaansa.
Alasaaren kertoman mukaan sairaalasta oli soitettu sosiaalipäivystykseen, jossa luvattiin järjestää asia viikonlopun aikana, ja että he soittaisivat takaisin maanantaina.

– He kysyivät, voiko äitini olla töistä vielä pois ja auttaa vauvan kanssa. Jonkun piti tulla kotiini maanantai-aamuna, mutta ketään ei tullut. Soitin sinne yhdentoista aikoihin aamupäivällä ja kysyin, miksei kukaan ole soittanut. Vastuuhenkilö ei tiennyt asiasta mitään. Hän sanoi, että sosiaalityöntekijä ottaa asian hoidettavaksi, kunhan kerkeää, Alasaari kertoo.

Hän kertoo, että seuraavana päivänä sosiaalitoimesta soitettiin, ettei apua voitaisi nyt järjestää.

Alasaari on huolissaan omasta äidistään, joka käyttää vapaa-aikansa tyttärensä auttamiseen.

– Pelottaa että äitini polttaa itsensä loppuun. Oletin, että kun pääsen sairaalasta kotiin tulisi auttajia, mutta ei ole tullut. En saa mitään palvelua. Kun sosiaalihuollosta soitetaan niin ei kysytä edes, että miten lapsen hoito onnistuu yhdellä kädellä tai miten päivä on mennyt, Alasaari kertoo.

"Ratkaisuja olisi mutta kukaan ei tee mitään"

– Luulin ennen leikkausta, että meitä on kohdeltu huonosti, mutta tämä on jo pohjanoteeraus. Kysytään vaan, että eikö sinun äitisi voisi auttaa.

Ennen sosiaalityöntekijän vaihtumista Alasaarelle oli sanottu, että jos hän ei pärjää, niin lapsi otetaan huostaan. Toinen ehdotus oli, että he muuttaisivat lastensuojeluyksikköön Ylistaroon. Alasaari ja hänen äitinsä hakivat tämän takia äidille oheishuoltajuutta."(mtv-uutiset, 8.2.2019)

Oliko kysymyksessä Ylistarossa sijaitseva pahamaineinen Pihakoivu, josta Lokakuun Liike on kirjoittanut?
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/paska-haisee-kurikasta-asti

Entä miksi sosiaalityöntekijä suositti heti huostaanottoa kaupungissa, joka on lastensuojelupalveluiden johtaja Janne Pajaniemen mukaan panostanut ennaltaehkäisevään ja asiakaslähtöiseen lastensuojeluun?

Niin vanhus- kuin perhepalveluissa lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönnit ja asiakkaiden epäasiallinen kohtelu voivat täyttää jo nykyisin useiden rikosten tunnusmerkistön. Esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä eri toimenpiteissä.

Seinäjoella huostaanottojen määrän kasvu nopeinta

Huostaanottojen määrässä Seinäjoki on kulkenut viime vuosina surullista polkua , kertoo YLE.
Huostaanottojen määrä on kaupungissa liki kaksinkertaistunut: Kun vuonna 2009 Seinäjoella oli huostaanotettuina yhteensä 62 alle 18 vuotiasta, oli huostassa vuonna 2014 yhteensä 118 lasta.
Huostaanottojen määrän suhteellinen lisäys ei ole ollut yhtä rajua yhdessäkään toisessa isoista kaupungeista. Suurimmassa osassa Suomen 20 suurimmasta kaupungista huostaanottojen määrä on pysynyt melko tasaisena.

Seinäjoen ohella huostaanotot ovat lisääntyneet vauhdilla lähinnä Oulussa ja Vantaalla.
Myös lastensuojeluilmoitusten määrä Seinäjoella on kasvanut huimasti vuodesta 2004, jolloin ilmoituksia tehtiin 344, kun vuonna 2009 niitä oli 1123 ja vuonna 2017 jo 1500.

Tutkijat tietävät, että väestöä koskevat muutokset ovat hitaita eikä niillä voi selittää esim. äkillistä lastensuojelun tai psykiatrian asiakasmäärien kasvua. Seinäjoen huostaanottojen määrän kasvua ei siis voi selittää oletetulla perheiden ongelmien kasvulla.
Kasvavat lastensuojelun ja psykiatrian markkinat sen sijaan tarvitsevat ja tuottavat lisää asiakkaita, ongelmia ja tehtäviä kasvunsa, rahoitusvaateidensa ja olemassaolonsa oikeuttamiseksi.

Kun keskisuurissa kaupungeissa investoidaan asiakkaiden tarvitsemaan kotiapuun vain noin 50 000 vuodessa mutta huostaanottoihin (sijaishuollon vuorokausimaksut) ja niitä pohjustaviin perhetyöhön ja -kuntoutukseen 100-kertaisesti eli 5 000 000 euroa vuodessa, on selvää, että huostaanotot lisääntyvät ja niitä tarjotaan ensisijaisina ja usein ainoina lastensuojelun toimina.

Jotkut tahot Seinäjoella ovat lapsibisneslobbareitten ja poliittisten päättäjien aloitteesta siis toimineet aktiivisesti lastensuojeluasiakkuuksien ja huostaanottojen määrän kasvattamiseksi ja sellaisten byrokraattisten käytäntöjen ja palvelujen luomiseksi, jotka kasvattavat edellämainittuja.
Lokakuun Liike ottaa mielellään vastaan tietoja asiasta info@lokakuunliike.com

Janne Pajaniemi kertoo uskaltaneensa "antaa viranomaisten olla läsnä ja lähellä" mutta uskaltaako hän tehdä sen mistä hänelle maksetaan eli kantaa vastuun lastensuojelulinjaustensa ei- toivotuista seurauksista kuten toimimattomien tukitoimien myötä lisääntyneistä huostaanotoista?

Seinäjoen lapsibisnestoimijoiden lastensuojelupäivät markkinoivat sijaishuoltopalveluja

Seinäjoen lastensuojelutilaisuuksia järjestävät paikalliset lapsibisnestoimijat, joiden yhteydessä he markkinoivat tutkimattomia " palvelujaan" sosiaalityöntekijöille, jotka puolestaan varmistavat yritysten asiakashankinnan.

Vuonna 2015 lastensuojelupäivien järjestäjinä toimivat Lastensuojeluyksikkö Pihakoivu ja Lastensuojeluyksikkö Leppälintu, vuonna 2016 lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki, vuonna 2017 lastenkoti Vanamo , vuonna 2018 Familar Oy ja vuonna 2019 Kotoraitti Oy.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiyhdistys Talentialla on ollut aktiivinen edustus Seinäjoen lastensuojelupäivillä. Paikalla on ollut mm. Talentian viestintäsuunnittelija Heidi Schrooten, jonka mukaan somessa asiakaskokemuksistaan ja lapsibisneksen väärinkäytöksistä kirjoittavat ovat työturvallisuusriski sosiaalityöntekijöille.

Schrooten ei ole tunnu havaitsevan kuinka huonosti nykyinen liiketoimintamalli sopii lasten, vanhusten ja vammaisten hoivatyöhön ja millaisen turvallisuusriskin ahneet hoivayrittäjät ja heidän asiakashankkijoikseen ja edunvalvojikseen ryhtyneet sosiaalityöntekijät muodostavat asiakkaille.

Myös Janne Pajaniemi on toiminut Talentian hallitusjäsenenä eli sitoutunut sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan, joka on yhä useammin myös sijaishuollon edunvalvontaa ja jyrkässä ristiriidassa lasten ja vanhempien ihmisoikeuksien ja etujen kanssa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja

Myös Seinäjoella lastensuojelun "avohuollon tukitoimet" kuten perhetyö ja perhekuntoutus näyttävät tuottavan huostaanottoja.

Seinäjoen huostaanottojen kasvua ja asiakkaiden tarpeenmukaisten palvelujen puutetta selittävät seuraavat tekijät:

1) Perhetyöntekijöiden lisäys

Raija Hovi- Pulsan mukaan perhetyö voi olla huostaanottoa edeltävää työtä, perhetyöllä saatetaan hakea näyttöjä huostaanottoa varten tai perhetyö voi olla perheen valmistelemista huostaanottoon.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija

2) Perhekeskus Pajurinne, jossa Pajaniemi toimi johtajana on keskittynyt mm. perhekuntoutuksen lisäämiseen

Perhekeskukset ovat arviointikeskuksia, joiden tarkoitus on tuottaa lähetteitä ja maksusitoumuksia lastensuojelun ja sote- yritysten kalliisiin ja tutkimattomiin erityispalveluihin, joiden asiakashankkijoina perhekeskukset toimivat.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mallin-ongelmat-pahkinankuoressa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/virtaset-perhekeskuksen-asiakkaana

3)Lastensuojelun perhekuntoutus toimii huostaanottojen tuottajana ja tukena

Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että sosiaalityöntekijät toivovat saavansa perhekuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan (Rautio, 2016) perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä ovat tällä hetkellä mm. riittävän hyvän suomen kielen taito, pysyvä asunto sekä työssä käyminen eli tavallisia suomalaisia pakotetaan uhkailemalla sanoutumaan irti työpaikoistaan ja muuttamaan laitoksiin saamaan pakkohoitoa, josta puuttuvat perusteet, palvelukriteerit ja tieto "kuntoutuksen" todellisista tavoitteista.

LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski

4) Pajaniemen maakunnissa käynnistämät perhehoidon palvelut tarvitsevat ja tuottavat asiakkaita. Kun on valmis tuote, löytyy myös tarve.

5) Viranomaisyhteistyön lisääminen tuottaa huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua

Lastensuojelun moniammatillinen yhteistyö hävittää luottamuksen, vastuun ja vuorovaikutuksen

Ennen nykyistä pestiään Pajaniemi toimi perhekeskuksen johtajana ja Seinäjoen lastensuojelukeskus Tupasvillassa.

Talentian 30 päivää- lehden mukaan Seinäjoella on tehty palveluihin viime vuosina kaksi konkreettista, isoa muutosta. Ensimmäinen oli valtuustoaloite, jonka ansiosta kaupunki palkkasi viisi uutta perhetyöntekijää. Toinen muutos oli Huhtalantiellä aloittanut uusi perhekeskus, jonka tarkoituksena on tiivistää viranomaisten yhteistyötä.

Marika Mäkisen ja Eija Rajalan opinnäytetyöhön haastateltu Janne Pajaniemi nimittää perhetyöntekijöitä käveleviksi ”tietopankeiksi”. Hänellä ei selvästikään ole käsitystä perhetyön "tiedosta" , josta esim. Jaana Vuori on tehnyt hyvän tutkimuksen eikä perhetyön laadusta, jonka puolet käyttäjistä koki THL:n tutkimuksessa yksiselitteisesti huonoksi (THL, 2010, 48).
Opinnäytetyössä tulevat sosionomit väittävät vailla minkäänlaista näyttöä, että vanhemmuus on hukassa ja tarve ulkopuolisten apuun on kasvanut. Sosiaalityössä, jossa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi, tiedon, näytön ja näyttöön perustuvien käytäntöjen puute ei tunnu haittaavan keitään muita paitsi asiakkaita.

”Yhteistyötä olisi lisättävä eri toimijoiden kesken”, mieltää Pajaniemi ja juuri hänen toiveenaan oli, että tulevaisuudessa kehitettäisiin yhteisiä palavereja, joihin kaikki asiakasta hoitavat tahot kokoontuisivat perhekeskuksessa. Eräs Pajaniemen tulevaisuuden näkemys uudelleen visioidusta Pajurinteen perhekuntoutusyksikön toiminnasta on se, että ”lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojelun arvio voitaisiin tehdä perhekuntoutusyksikön työntekijän kanssa laitoksessa” (mt., 52- 53).

– Yläkouluikäisten kohdalla tarve on usein sellainen, että nuori hyötyy enemmän laitossijoituksesta, Pajaniemi tietää Ilkka-lehdessä.
Yksi syy on myös se, ettei lapselle tai nuorelle löydy sopivaa sijaisperhettä.
– Olisimme valmiita ottamaan koulutettavaksi vaikka kymmenenkin sijaisvanhemmuuteen soveltuvaa perhettä, Pajaniemi sanoo.

Vaativan lastensuojelun tarvetta Seinäjoen seudulla paikkaa uusi yksityinen vaativan laitoshoidon yksikkö, jolta kaupunki ostaa palveluita. Fieteri Oy:n uuteen yksikköön tulee paikka seitsemälle lapselle.
– Yksityisen yrityksen näkemys on, että toimintaa kannattaa laajentaa. Seinäjoki on alueen ainoa kasvukaupunki ja siksi on luonnollista, että myös sosiaali- ja terveysalan yksityiset toimijat haluavat kasvattaa täällä toimintaansa, Pajaniemi sanoo YLE- uutisissa.

Taannoisessa venäläislasten lastensuojelutapauksessa STM:n virkamies ja Itla:n hallitusjäsen Annika Parsons muistutti, että ministeriö ei valvo sosiaaliviranomaisten tai lastensuojeluyksiköiden toimintaa ja Janne Pajaniemi kertoi, että ei halua kommentoida kaupungin käytäntöjä lastensuojeluyksiköiden valvonnassa.

Nykyiset kalliit lastensuojelun "tukitoimet" eivät ole aitoa tukea

Jostakin syystä suomalaiset kaupungit ja niiden lapsi- ja vanhusbisneksessä toimivien pörssiyhtiöiden juoksupoikina toimivat johtajat haluavat rahoittaa juuri hoivayrityksiä ja huostaanottoja tuottavia ja ylläpitäviä lastensuojelutoimia.

Esimerkiksi Kuopion kaupungilla on vain 7 työntekijää, jotka antavat perheiden haluamaa kotipalvelua, mutta 34 perhetyöntekijää jotka käyvät pareittain neuvomassa ja ohjaamassa perheitä kuinka pitää elää.
Suhdeluku lienee sama myös muissa kaupungeissa. Kummastakohan työmuodosta on enemmän apua lapsiperheille?

Lastensuojelun moniottelija, sosiaalityöntekijä ja perhekodin äiti Raili Miettinen kirjoittaa Savon sanomissa otsikolla Oikea arjen apu tuo turvaa ja toivoa:

"Olen tehnyt työurani lastensuojelun kentällä. Nyt olen jo eläkkeellä. Koko ajan lapsiperheiden todellisen avun saanti on vain vähentynyt ja raskaiden puuttumisten kirjo kasvanut.

Nykyiset toimenpiteet eivät auta perheitä, vaan väittäisinpä niiden monta kertaa vain pahentavan tilannetta samalla kun rahaa palaa vain enemmän ja enemmän.

Sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan sellaista, jota heillä ei ole antaa. Kaikki ovat turhautuneita ja uupuneita tilanteeseen.

Mitä hyödyttää tehdä kotikäyntejä tai tehdä lapsille erilaisia tutkimuksia, jos ei kuitenkaan ole tarjota mitään avuksi? Mitäpä hyödyttää, jos kaupassa on sata myyjää, mutta ei mitään myytävää? Olisiko viisaampaa vähentää myyjiä ja lisätä tavaraa."

Selvää on, että niin kauan kun kaupungit sijoittavat 100- kertaisesti enemmän rahaa huostaanottoihin ja niiden pohjustustoimiin kuin kotiapuun, huostaanotot tulevat lisääntymään ja perheet jäävät vaille tarvitsemaansa apua.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomessa on käynnissä yhteiskunnan laillinen ryöstö päättäjiemme mahdollistettua liiketalouden oppien mukaisen markkinaehtoisuuden lähes kaikkeen yhteiskunnan toimintaan.
Hän on menettänyt luottonsa lastensuojeluun, johon ei pitäisi haaskata enempää rahaa.

Kurttila vaatii lastensuojelun sijaishuollon siirtämistä perusopetuksen tapaan liiketaloudellisen voitontavoittelun ulkopuolelle ja peruspalvelujen vahvistamista.

Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä.
Ajattele ennenkuin teet lahjoituksen tai äänestät.

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen

Kansallisomaisuus lihoiksi ja taseet ja tenavat tekemään töitä kavereille

"On helppoa olla samaa mieltä, on helppoa olla mieletön." Juice Leskinen

Vanhustenhoitoskandaalien varjossa hallitus pisti lypsylehmät lihoiksi. Kun Juha Sipilä aloitti pääministerinä, niin hän lupasi panna taseet töihin.Tarkoitus oli myydä valtion tuottavaa omaisuutta ja tehdä saaduilla rahoilla hallitukselle ikioma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan, kertoo Saku Timonen.
"Hallitus perusti valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n, jonne siirrettiin pesämunaksi Ekokemin kaupasta saadut 100 miljoonaa euroa. Sitten Vakeen siirrettiin ainakin valtion omistamat Altia, Kemijoki, Nordic Morning ja Raskone sekä osaomistukset Arctivasta, Nesteestä, Posti Groupista ja Vaposta. Sen jälkeen ruvettiin myymään, ja ainakin Raskone myytiin alle torihintojen. Kun myyjänä on Suomen valtion sijaan Vake Oy, se voi myydä valtion tuottavia omistuksia kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa, eikä kenelläkään ole siihen nokan koputtamista. Taseiden paneminen töihin näyttää tarkoittavan sitä, että taseet tekevät töitä sopivien kavereiden hyväksi. " (Saku Timonen- blogi)

Ryöstettyään kansallisomaisuutemme Suomen valtion päättäjät saattavat myydä vielä lapsetkin hoivakeinottelijakavereilleen tai sosiaalivankeuteen vero-, tulosvastuu- ja korvausvelvoitevapaaseen monikansalliseen sijaishuoltoon ja antavat kaupan päälle vanhemmat hiljentävän Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelun, lastensuojelun edunvalvojan, sijoitustyökalut, sijaishuollon resurssikeskuksen- ja palkinnon kestävästä kehityksestä.

Touhulan päiväkodista eronneen johtajan mukaan yritys ei ole kiinnostunut mistään muusta kuin rahasta.

Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju Touhula-päiväkodit on ollut viime aikoina otsikoissa yrityksen toiminnassa ilmenneiden epäkohtien takia. Yrityksen pääomistaja on pohjoismaisen pääomasijoitusyhtiö EQT:n rahasto, jossa on mukana muun muassa suomalaisia eläkeyhtiöitä. Touhulan kotikaupunki on Oulu ja se on Oulun kaupungin yhteistyökumppani. Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan "Se mitä Touhula lupaa, se myös toteutuu. Touhulan päiväkodeissa on nostettu keskiöön liikuntapainotteisuus ja liikuntaan panostaminen tukee erinomaisesti myös Oulun omaa strategiaa."

Järvenpään Touhulassa hoitajat vaihtuivat niin tiuhaan, ettei lapsi halunnut enää mennä päiväkotiin,kertoo HS.

Iltalehti on saanut useita yhteydenottopyyntöjä niin Touhulan työntekijöiltä kuin lasten vanhemmiltakin.
Iltalehteen yhteyttä ottanut entinen päiväkodin johtaja kertoo, että johto oli kiinnostunut ainoastaan rahasta ja yksikön kannattavuudesta.
Touhula-päiväkoti hankkii lapsia sen perusteella, kuinka paljon heistä on hyötyä. Huonosti rahaa tuottavia lapsia ei haluta hoitoon. Hänen mukaansa kukaan ei esimerkiksi valvonut, että liikuntapainotteisessa päiväkodissa toteutuvat liikunnalliset tavoitteet.
– Missään vaiheessa ei oltu kiinnostuneita, mitä pedagoginen sisältö on tai kuinka meillä lasten kanssa sujuu. Joku totesi minulle joskus, että liikuntahan on hyvä myyntikikka.

– Touhula on yksi pahimmista, missä olen koskaan ollut. En ikinä laittaisi omia lapsiani Touhulaan.

Ainakin osassa Touhulan päiväkoteja vajaa mitoitus tuntuu olevan sääntö, ei poikkeus. Vanhemmat kertovat myös siivottomista tiloista, pesemättömistä potista, kihomadoista, lakanattomista sängyistä ja liian vähästä ruuasta, kertoo Taloussanomat.

Esperi ja Attendo- pomot vaikuttavat Touhuloissakin

Taloussanomien mukaan Touhulan emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja on Harri-Pekka Kaukonen, kohuyhtiö Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja. Hallituksessa on toinenkin tuttu nimi: Pertti Karjalainen, hoivapalveluyhtiö Attendon suuromistaja.
Touhula Varhaiskasvatuksen emoyhtiö on oululainen Suomen Vaka-palvelut II. Kaukonen ja Karjalainen istuvat Vaka-palveluiden hallituksessa.

Touhulan ”äiti” on lastentarhanopettajan koulutuksen saanut Sirpa Turves-Mankila. Ketjun omistaa Touhula Varhaiskasvatus Oy, joka perustettiin vuonna 2010.

Vuotta aiemmin niin ikään oululainen terveys- ja hoivapalveluyhtiö Coronaria kiinnostui päiväkodeista. Coronarian silloinen toimitusjohtaja Jari Mäki-Runsas ja Coronarian perustajaosakas Teppo Lindén visioivat Kauppalehden mukaan yhdessä Turves-Mankilan kanssa ajatuksen valtakunnallisesta päiväkotiketjusta.

Touhula-ketjun myynti ruotsalaistaustaiselle sijoitusyhtiö EQT:lle nousi talousuutiseksi vuonna 2016, kun yrityskauppa teki perustajista miljonäärejä uudelle toimialalle eli päivähoitoon. Touhulan emoyhtiöstä 80 prosenttia omistaa yhä EQT. Se tunnetaan Suomessa lääkäripalvelujätti Terveystalon entisenä omistajana.

EQT omistaa Touhulat Luxemburgiin kirjatun holding-yhtiönsä kautta. Sen nimi on Kompassi.
Vähemmistöosakkaista yksi on Coronaria tai tarkemmin sanoen oululainen Cor Group, Suomen viidenneksi suurin sote-palveluiden tuottaja yhtiön oman ilmoituksen mukaan.

Teppo Lindén on sekä Cor Groupin että Coronarian toimitusjohtaja. Edellinen omistaa Touhulasta kuuden prosentin siivun. Lindén on myös Touhulan hallituksessa. Hän on entisen ministerin Suvi Lindénin (kok) veli.
Mäki-Runsas oli aiemmin Touhulan kuntasuhteista vastaava johtaja, mutta jättäytyi taustaomistajaksi vuonna 2017. Ennen ketjun perustamista Mäki-Runsas toimi Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana.

Touhulan henkilöosakkaiden omistusosuus on kahdeksan ja CapMan-sijoitusyhtiön pari prosenttia. Myös Teollisuussijoituksella on ketjusta siivu.

Vuonna 2016 "Touhuloiden äiti " Turves-Mankila tienasi yhteensä 2,27 miljoonaa euroa. Hän on nykyisin ketjun varhaiskasvatusjohtaja.

Vasemmiston hallitseman Tradekan sote-yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Esperi Caren kanssa

Myös SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti on mukana yksityisessä varhaiskasvatusbisneksessä. Torstin osaomistama HEI Schools on Touhula-päiväkotien yhteistyökumppani. HEI Schoolsin hallitukseen kuuluu Touhula Varhaiskasvatus oy:n toimitusjohtaja Virpi Holmqvist, kertoo IS. Holmqvist on päiväkoti Aarresaaren toimitusjohtaja. 1.1.2015 Aarresaari-päiväkodit liittyi Touhulan Liikuntapäiväkodit ketjuun. Aarresaari päiväkodit ovat erikoistuneet elämyspedagogiikkaan; seikkailuun, musiikkiin ja liikuntaan.

Samaan aikaan, kun vasemmistopuolueiden edustajat arvostelevat säälittä Esperi Caren toimintaa, demareiden ja vasemmistoliiton edustajat käyttävät ylintä päätösvaltaa Osuuskunta Tradekassa, jonka sote-yhtiö Med Group aikoo aloittaa yhteistyön Esperi Caren kanssa, Talouselämä-lehti uutisoi.

Tradekan Onni-nimellä tunnettu Med Group kertoi tiedotteessaan viime lokakuussa, että se aloittaa valtakunnallisen yhteistyön ja "strategisen kumppanuuden" Esperi Caren kanssa.TE:n mukaan ensimmäinen kumppanuussopimus on jo solmittu.
– Med Groupin Punkalaitumella sijaitsevat vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Palvelukeskus Pakarissa siirtyivät Esperille, TE kirjoittaa.

Osuuskunta Tradekassa ylintä päätösvaltaa käyttävän edustajiston jäseniä ovat muun muassa kansanedustajat Eero Heinäluoma (sd), Ilkka Kantola (sd), Antti Lindtman (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Antti Lindtman (sd), Maria Guzenina (sd) ja Li Andersson (vas).
Edustajistoon kuuluu myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Täysin oma suhmurointinsa on suomalainen järjestökenttä: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia

LAPE- hankkeen avulla pyritään nyt yhtenäistämään mm. Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöt ja yhteistyö julkisen sektorin, järjestösektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa mm. Kupittaan skandaalissa ryvettyneen Riitta Liuksan johdolla ja pidetään lasten kaltoinkohtelun yhteiskehittämispäiviä Turun ensi- ja turvakodin, TYKS:n ja VOIKUKKIA- hankkeen kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on hyödyttänyt lähinnä asiantuntijoina esiintyviä ja hävittänyt sosiaalipalveluista niin vuorovaikutuksen kuin vastuun.

Suuri kokoomuspiiri pyörii Ankkalammessa

Myös helsinkiläinen Ankkalampi-päiväkotiketju on päätynyt viranomaisselvitysten keskiöön, kertoo HS. Kaupungin rakennusvalvonnan löytämät puutteet päiväkotiketjun rakennusluvissa ovat johtaneet tutkintapyyntöön poliisille.

Helsingin kaupunki katsoo yksityisen päiväkotiyrityksen jättäneen järjestelmällisesti hoitamatta lupavelvoitteitaan. Rakennuslupiin liittyvien epäselvyyksien vuoksi päiväkotitilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä ei ole varmuutta.

Ankkalammella on Helsingissä viisitoista päiväkotia. Kahdeksassa tilassa on paljastunut erilaisia puutteita.
Ankkalammen perustaja ja toimitusjohtaja Heidi Ruhala, 43, joka omistaa puolet Ankkalammesta on toiminut kokoomuksen Helsingin-piirin varapuheenjohtajana vuonna 2017 ja Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenenä 2013. Ruhala toimi Helsingin Yksityiset Päiväkodit ry:n puheenjohtajana vielä 2017. Yhdistys on voimakkaasti ajanut palveluseteleiden käyttöä varhaiskasvatuspalveluissa.

Ruhala saanut yrityksensä osakkaiksi vaikuttavat nimet. Ankkalammen toisen puolen jakavat investointiyhtiöidensä kautta Lassilalla & Tikanojalla sekä Suominen-yhtiössä toiminut Heikki Bergholm ja Koneen entinen toimitusjohtaja Anssi Soila.
Ruhalan Ankkalampi-yhtiö on ollut taloudellisesti varsin kannattava:
Liikevaihto hyppäsi vuonna 2017 edellisvuosien runsaasta miljoonasta eurosta liki viiteen miljoonaan.

Tommi Parkkonen kertoo, että " Ruhalan FB-sivujen kuvissa Ankkalammen mainosmaskotin, luonnollisesti keltaisen ankan, vieressä poseeraavat myös muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Helsingin pormestari, kokoomuksen entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.
Kun kokoomuspoliitikko Laura Räty (kok) jätti paikkansa Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajana, hänen tilalleen valittiin kokoomuspoliitikko Pia Panhelainen (kok).

He siis vastasivat Suomen pääkaupungin sote-asioista. Tuolloin heidän vastuualueelleen kuului myös Heidi Ruhalan bisnes, eli varhaiskasvatus.
Ruhala on auttanut Rätyä tämän vaalikampanjoissa.
Räty on nykyään liikevaihdoltaan Suomen suurimman yksityisen terveyspalvelualan yrityksen Terveystalon liiketoimintajohtaja, vastuualueenaan julkiset palvelut.
Panhelainen on Esperi Caren aluejohtaja ja johtokunnan jäsen.

Osa päiväkodeista on toiminut ilman asianmukaista lupaa jopa lähes vuosikymmenen ajan, mikä luonnollisesti saa ihmettelemään myös valvovan tahon eli Helsingin kaupungin valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta.
Helsingissä päiväkotiasiat kuuluvat kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarille, kokoomuspoliitikko Pia Pakariselle (kok).
Kokoomuslähteiden mukaan Ruhala ja Pakarinen tuntevat toisensa hyvin."

Päiväkotilapset sijaishuoltobisneksen biomateriaaliksi

Muutama vuosi sitten lastensuojelun päättäjät valittelivat, että päiväkodeista tulee kovin vähän lastensuojeluilmoituksia.
Päiväkotilapset olisivat juuri ideaali-ikäisiä sijoitettaviksi ja tuottaisivat lainvastaisesti koko lapsuuden mittaisiksi venytetyissä huostaanotoissa noin 1000 000 euroa perhekotiyrittäjälle ja noin 200 000 sijaisvanhemmalle per lapsi.
Koulut on jo saatu tehtailemaan kiitettävästi lastensuojeluilmoituksia uuden lastensuojelulain ja oppilashuoltolain ansiosta ja sosiaalityöntekijöiden vallattua koulukuraattoreiden virat.

Nyt päiväkotien vähäisten lastensuojeluilmoitusten määrään on löydetty ratkaisu: päiväkoteihin tuodaan perhetyöntekijät. Perhetyöntekijät ovat silta, jolla varhaiskasvatuksesta tehdään lastensuojelubisneksen jatke.
Vanhempien kannattaakin jatkossa harkita tarkasti lastensa laittamista päiväkotiin, josta muokataan lastensuojelun kumppania ja asiakashankkijaa.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyontekijat-tuodaan-paivakoteihinkin-varhaiskasvatuksesta-sijaishuollon-asiakashankintaa

Psykoanalyyttisella orientaatiolla toimiva perhetyö, joka voi olla koulutuspohjaltaan ja sisällöltään mitä hyvänsä muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.

Yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja.

Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille.

Lastensuojelussakin lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönnit ja asiakkaiden epäasiallinen kohtelu voivat täyttää jo nykyisin useiden rikosten tunnusmerkistön. Esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä eri toimenpiteissä.

2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi, varatuomari Leeni Ikonen toteaa. Päiväkodit ja koulut kohdistavat lapsiin väkivaltaa, jota kutsutaan eri nimikkein; kiinnipitoja, terapeuttisia kiinnipitoja, turvaamistoimia. Mikäli vanhemmat pitelisivät lapsiaan mustelmille, heidän sanottaisin pahoinpitelevän lapsiaan.

Puuttumisen huolimalli on synnyttänyt kuntiimme pikkupsykologien ammattikunnan. Jokaisella lapsen kanssa työtä tekevällä näyttää olevan oikeus tyypitellä, lajitella ja leimata lapsi ja tämän vanhemmat. Lapsen leikkikään ei enää ole leikkiä, vaan toimintaa, jossa lapsi tuottaa tietoa tarkkailijoille.

Perhetyöntekijöiden tulo näkyy jo päiväkodeissa toimintakulttuurin negatiivisena muutoksena. Varhaiskasvatuksestakin on tulossa psykoanalyyttista arviointia ja puoskarointia, sosiaalialan edunvalvontaa ja sijaishuollon asiakashankintaa.

Ennaltaehkäisevää perhetyötä oululaisissa päiväkodeissa tutkineen Kaisa- Leena Kemiöniemen mukaan (2017, 39-45)joissakin päiväkodeissa on käytäntönä tehdä kotikäyntejä perheiden luona ja myös perheiden luona käyvät perhe- ja neuvolatyöntekijät tai sosiaalityöntekijä saavat olla mukana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman työstämisessä.

Oululaisista päiväkodeista ohjataan vanhempia sijaishuoltobisneksessä toimivien Nuorten Ystävien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton koulutuksiin. Päivähoidon työntekijät kokevat hyviksi menetelmiksi mm. Huoli puheeksi-, Lapset puheeksi ja Vavu-metodin (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen) johon otettiin erityisesti suomalaisten projektikumppaneiden aloitteesta (Puroila, 2004, 63) mukaan monilta osin virheelliseksi todistettu psykoanalyyttinen näkemys pienten lasten psyykkisestä kehityksestä.

Sosiaalipedagogiikka tai perheiden tuki ei ole huoliteollisuutta eikä sijaishuollon asiakashankintaa

Varhaiskasvatukseen on siirtynyt myös perhetyön orwellilainen psykokieli.
Kyttäyksestä, rahastuksesta ja moniammatillisten tiimien harjoittamasta asiakkaiden joukkopanettelusta puhutaan nyt röyhkeästi elämys- ja sosiaalipedagogiikkana tai tukena, jota se ei ole.

Sosionomien hellimä sosiaalipedagogiikka-käsite on viitekehys tietynlaisille menetelmille, oppiala ja ammatillinen käyttöteoria, jonka keskeisiä teemoja ovat kansalaisuuden, yksilöiden ja yhteisöjen omaehtoisen toimintakyvyn ja tasapainoisen yhteiselämän edistäminen kasvun ja kasvatuksen näkökulmasta. Sosiaalipedagogiikan pitäisi pyrkiä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuden, syrjimisen ja syrjäyttämisen ennaltaehkäisemiseen ja lievittämiseen, ei eriarvoisuuden ja syrjimisen edistämiseen ja ylläpitoon.

Sosiaalipedagogisen ajattelun tulisi olla konventionaalisen sijaan kriittistä, eli tavoitteena tulisi olla emansipaatio, vapautuminen elämää tukahduttavista, epätoivottavista käytännöistä ja rakenteista. Paolo Freire kutsui yhteiseen dialogiin, sorrosta vapautumiseen sekä ajattelu- ja toimintatapojen kriittiseen tutkiskeluun, ei asiantuntijavaltaan, viranomaisuskovaisuuteen eikä sortavien organisaatiokäytäntöjen ylläpitoon.

Työn lähtökohtana oli, ja on edelleen, luottamus ihmisten ja yhteisöiden omaan kykyyn ratkaista ongelmia, ei ongelmien ulkoistaminen viranomaisille esim. lastensuojelulle.

Toisin kuin varhaiskasvattajat kuvittelevat, sosiaalipedagogiikka ei ole varhaista puuttumista. Se ei tarkoita myöskään oikeutta raiskata ja hyväksikäyttää käsitteitä kuten kumppanuus tai rinnallakulkija työntekijöiden omien kontrolli- ja vallan- ja reviirinlaajennuspyrkimysten tueksi.

Sosiaalipedagogiikka ei tarkoita oikeutta rampauttaa lapsia ja vanhempia, jotta päästäisiin manipuloimaan heitä ohjatulla oivaltamisella tai taluttamaan heitä Käsikynkkäryhmissä.

Vanhemmille varhaiskasvatuksen arkipäivää on haastavien päiväkoti- ja perhetyöntekijöiden kohtaaminen: työntekijöiden jotka valehtelevat ja toimivat perheiden selän takana, välttelevät vuorovaikutustilanteita lasten ja lasta kasvattavien ja hoitavien aikuisten kanssa; johtajia, jotka eivät kunnioita voimassa olevia lakeja tai velvollisuuksiaan lapsia ja vanhempia kohtaan ja jotka mielummin tulkitsevat kuin näkevät tai kuulevat perheitä ja eivät noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä eivätkä hyvän hallinnon periaatteita.

Taltioikaa kanssakäyminen ja tehkää joukkokanteluita, vanhemmat!

Jos päivähoito on osa paikkakunnan häiriintynyttä hoivabisnes- ja viranomaiskulttuuria tai siellä kipuillaan jonkin asian parissa, se ei voi olla vaikuttamatta lapseen arkeen päivähoidossakin. Joskus oppimiseen ja lapsen kehitykseen liittyvät asiat pitää jättää taka-alalle, jotta löydetään ratkaisu siihen, miten päiväkodin arki palautuisi lapsille ja vanhemmille tasapainoiseksi ja turvalliseksi.

Vanhempien kannattaa aloittaa huoltaherättävien tilanteiden ratkaiseminen verkostoitumalla ja yhteisellä ihmettelyllä ja analyysilla muuttuneesta ilmapiiristä ja tilanteesta.
Toisin kuin päiväkodeissa on tapana, omasta huolesta ei kannata heti tehdä kantelua viranomaisille vaan huoli toimintakulttuurin muutoksesta on hyvä ottaa puheeksi suoraan huolta herättävän päiväkodin työntekijän kanssa.

Koska viestinviejät ammutaan nykyäänkin huolen puheeksiottajan ei kannata itse olla huolta herättävän päiväkodin asiakas.

Hyvään vanhemmuuteen kuuluu myös rajata se, mihin oma osaaminen ja aika riittävät ja mihin tarvitaan muuta verkostoa esim. sosiaaliasiamiestä tai poliisia mukaan päiväkodin tilanteiden ratkaisemiseksi. Ammatillinen rinnalla kulkija esim. AVI:n valvontaviranomainen luo päiväkodin omistajaan/ työntekijään pysyvän ja toimivan vuorovaikutussuhteen ja kulkee hänen rinnallaan riittävän kauan ja riittävän pitkän matkan, kunnes laillisuusongelmat ovat korjaantuneet.

Häiriintyneen viranomaiskulttuurin paikkakunnilla ja yksiköissä päiväkotien omistajat ja työntekijät usein kiistävät selvätkin laittomuudet. Tällöin vanhemmat voivat ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä yhdessä joukkokantelun kuten Oulun kaupungin erityislapsipalveluihin tyytymättömät vanhemmat.

Kun päiväkodeista tulee paikkoja, joissa kerätään lapsista ja vanhemmista negatiivista näyttöä lapsibisnekselle, myös lasten ja vanhempien kannattaa alkaa taltioida kanssakäyminen päiväkotien kanssa oman oikeusturvansa takia.

Satu Krautsukin mukaan Suomesta on tullut maa, jossa viranomaisten puheet kannattaa tallentaa.
Kukaan ulkopuolinen taho ei valvo, mitä laitoksissa kirjataan ylös ja kuinka todenmukaisia kirjaukset ovat. Kuitenkin kantelujen ratkaisut perustuvat dokumentoituun näyttöön. Jos kantelijalla ei sitä ole, virhe tai laiminlyönti ei päädy tilastoihin.
"Kaikkien haastattelemieni vanhempien mukaan ikäviä tilanteita on jätetty kirjaamatta tai ne on kirjattu väärin.
Olen kuullut tallenteita, joissa lääkärin ja koulukodin ohjaajan puheet ovat jotain ihan muuta kuin papereihin on kirjattu. Vielä useammin olen kuullut äidin tai isän harmittelevan jälkikäteen sitä, kun ei tullut tallennettua.
Suurin osa haastattelemistani vanhemmista on kokenut, että laitos tai hoitokoti on myös “kostanut” kantelut joko heille tai heidän lapselleen", Krautsuk kertoo.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tee-kantelu-aviin-ja-oikeusasiamiehelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esperi-care-on-punaisesta-ristista-syntynyt-veroparatiisiyhtion-omistama-hoivajatti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vantaan-lastensuojelusta-tuli-sijoitusbisnes-sitra-fim-lskl-ja-sos-lapsikyla-alkavat-kuntouttaa-neurologisesti-oireilevia-pelatylla-perhetyolla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/oy-nordfami-ab-vie-sijaislapsia-tansaniaan-kuka-valvoo
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan

Kirjaaminen syö resursseja ja tuottaa oikeusturvaongelmia

"Joskus tuntuu, että vasusta tulee rikosrekisteri, joka seuraa lapsen mukana koko päivähoitoiän".
"Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan"

Hoito- ja hoivatyössä huomattava osa resursseista menee kirjaamiseen ja kirjoittamiseen. Kirjaamisen positiviisesta vaikutuksesta työhön ei ole näyttöä: päinvastoin.

Samaan aikaan, kun hallinnolliset tehtävät ja kirjaaminen on lisääntynyt, kertoo vanhuspalvelujen tutkija Teppo Kröger että "työntekijät yhä harvemmin voivat käyttää aikaa asiakkaiden sosiaaliseen tukeen ja vuorovaikutukseen".

Hoitajamitoituksen muuttaminen ei auta, jos työaikaa ei voi käyttää ihmisten parissa.

Professori Kröger sanoo, että vanhusten hoivatyön heikentyminen on yhteydessä pitkään käynnissä olleeseen sote-uudistukseen. Hän uskoo, että uusi sote kasvattaa kustannuksia, eikä kukaan tiedä paranevatko palvelut.

Organisaatioiden sisällönhallintaa tutkineen Pasi Tyrväisen (2009) mukaan organisaatioissa käytetään 60 % työajasta dokumenttien käsittelyyn.

Ulla Tiililä ja Kati Karvinen ovat analysoineet sosiaali- ja hoitotyön tekstejä toimittamassaan teoksessa Elämän ja kuoleman tekstit.

Tiililän mukaan päiväkodeissa toivotaan sihteereitä takaisin tekstityön hallitsemattoman paisumisen takia.

Kirjallisiin töihin kuluvaa aikaa ei seurata eikä lasketa työksi. Tekstit kuitenkin sitovat resursseja ja ohjaavat työntekijöiden arkea ja ammatillista ajattelua. Teksteillä on merkittävä rooli esimerkiksi siinä, miten palveluja toteutetaan ja millaista hoitoa ihmisille tarjotaan.

Tutkittaessa esimerkiksi kiireen lisääntymistä hoitotyössä (Niemelä 2006) on sivuutettu dokumentointiin, raportointiin ja muuhun kirjoittamiseen kuluva aika, vaikka kirjoittaminen lisää työtaakkaa ja kiirettä kotihoidossakin.

Valtakunnallisessa kyselyssä päiväkotien kirjaamisesta noin neljäsosa päiväkotien työntekijöistä kirjaa viikossa työpäivän verran tai enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 20 hengen yksikössä neljäsosa eli viisi työntekijää käyttää kirjaamiseen päivän viikossa. Tällöin yhden työntekijän koko työaika on käytännössä pelkkää kirjaamista.
Kyselyssä kävi myös ilmi, että asioita kirjataan usein kahteen kertaan; ensin kirjataan käsin paperille ja myöhemmin sama kirjoitetaan tietokoneelle. Kaksinkertaista kirjaamista kertoi tekevänsä jopa 65 prosenttia vastaajista. (Tiililä& Karvinen, 2017, 21-25).

Asiakirjoja mielenterveystyön välineinä tutkineen Sirpa Saarion mukaan asiakirjojen kautta voidaan vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti asiakkaiden elämäntilanteisiin ja siten myös psyykkiseen hyvinvointiin, osoittaa työn tehokkuus ja vaikuttavuus ulkopuolisille, sekä viime kädessä lunastaa työn olemassaolon oikeutus. Tällöin on tärkeää eritellä sitä, missä määrin asiakirjat turvaavat organisaation asemaa ja palvelevat sen hallintologiikkaa, ja missä määrin niillä ajetaan ammatillisia pyrkimyksiä ja asiakkaiden asiaa.
Saario varoittaa, että asiakirjat luovat usein itsestään selviltä näyttäviä ammatillisia toiminta- ja ajattelutapoja. Esimerkiksi loppulausunnot rakentavat ja ylläpitävät työtapaa, joka ensisijassa pohjautuu viralliseen asiantuntijatietoon. Asiakkaan oma suullinen kertomus tai työntekijän vuorovaikutustilanteen pohjalta muodostama käsitys asiakkaan tilanteesta jää toissijaisiksi.
Sen lisäksi, että asiakirjoilla on asiakkaiden elämään kauaskantoisia merkityksiä, ne vaikuttavat usein huomaamatta työntekijöiden työorientaatioon ja sitä kautta vakiinnuttavat tietynlaisia ammatillisia hoiva- ja sosiaalityön käytäntöjä (mt.,35, 40- 42).

Salla Niemen mukaan hallinnon kieli tulee osaksi päivähoitoyksikön kieltä ja virkakielen koukerot valutetaan asiakasviestintään, koska siihen johdatellaan erilaisin tekstein. Laadunhallintasuunnitelman olemassaolo ei kuitenkaan sinänsä paranna laatua (mt.,88.89).
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksia tutkineen Essi Lehtisen mukaan puheenaiheina ja lauseen toimijoina ihmiset ovat käytännössä väistyneet kokonaan. Nykyisissä toimintakertomuksissa ei niinkään kerrota lapsista, lasten huoltajista tai viranomaisista, vaan abstraktimmista tarkoitteista: määristä, osuuksista, asteista, käytöstä, kysynnästä ja tarpeesta ( mt.,82).

Saara Jylhän mukaan monet virastot ovat jo pitkään hyödyntäneet järjestelmiä, joista saa valmiita lauseita ja tekstikatkelmia kirjoittamisen tueksi. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätökset on 1980-luvun lopusta asti tuotettu valmiita tekstikatkelmia hyödyntäen (mt., 118).

Sonja Perttulaa (2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." (Perttula, 2014, 83.)

Monet asiakkaat ja lastensuojelujuristit ovat jo pitkään epäilleet, että huostaanottohakemukset tehdään käyttäen valmiita hallinto-oikeudessa menestyksekkäiksi todettuja tekstisapluunoita.

Professori Brid Featherstonen mukaan sosiaalityöntekijät ovat eriytyneet ja eristäytyneet asiakkaistaan niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. He työskentelevät organisaatioissa, joissa 70% työajasta käytetään tietokoneilla ja joiden kiinnostus kohdistuu mitattaviin tavoitteisiin, tietokonejärjestelmiin ja lomakepohjiin.

He tekevät autoillaan käyntejä yhteisöihin, joita eivät tunne tehdäkseen siellä kaltoinkohteluseulauksia ja johtopäätöksiä riittämättömästä ravinnosta ja kiintymyssuhteista tietämättä mitään perheiden arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa.

Featherstone samoin kuin Carlene Firmin korostavat suomalaisille sosiaalityöntekijöille lähes tuntematonta placematters- projekteista tuttua rakenne- ja yhteisönäkökulmaa ja ongelmien kontekstien tuntemisen merkitystä.

Featherstone kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalityöntekijöiden käyttämään kieleen, joka on vallan ja intervention, ei avun ja tuen kieltä. Sosiaalityössä kieli on keskeinen työvälline ja huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen saattaa jyrätä ja korvata varsinaisen auttamisen.

Professori vastustaa lapsen käsittämistä ja käsitteellistämistä perheestään, suvustaan ja yhteisöstään irrallisena sosiaalityön objektina. Hän itse ei pidä intervention kielestä vaan peräänkuuluttaa rinnallakulkemisen dialogia.

Asiakirjaväärentämistä ei pidä mitätöidä viranomaisen "mielen sanoiksi"

Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä. Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.

Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.

Savon Sanomat kertoo Lokakuun Liikkeenkin uutisoiman, monelle lastensuojeluperheelle tutun tarinan, jossa oma-aloitteinen avunhaku asiakirjoja fabrikoivasta, tekaistuja rikossyytteitä tehtailevasta ja laittomia toimintakäytäntöjä noudattavasta lastensuojelusta johtaa taloudelliseen ja juridiseen katastrofiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmaissut huolensa lastensuojelun kirjaamiskäytännöistä:
https://www.avi.fi/documents/10191/37941/Hyv%C3%A4_hallintok%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6_lastensuojeluasioiden_kirjaamisessa.pdf/5ecf117a-8302-4294-9dc4-800fdaa8bd9a

Suomalaisessa sijaishuollossa vallitsee merkillinen käytäntö perustella uusia asiakirjaväärennöksia ja muita lainrikkomuksia menneillä rikkomuksilla. Samalla tavoin kuin laittomasta kiireellisestä sijoituksesta tulee laittoman huostaanoton peruste jäävissä vanhemmuudenarvioinnissa, sijoitettujen ja vanhempien yhteydenpidon tukematta jättäminen ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönti katsotaan perusteeksi uusiin laiminlyönteihin eli perheen jälleenyhdistämisen viivyttämiseen ja estämiseen.

Sijaishuoltoyrittäjä voi saada asiakirjafabrikoinnilla perustelemistaan laittomista tapaamisrajoituksistaan ja vieraannuttamisestaan palkinnon koko lapsuuden mittaisen huostaanoton muodossa.

Kirjaukset voivat olla virheellisiä myös vahingossa tai väärinymmärryksen vuoksi.
Useimmiten tosiseikkojen vastaisia kirjauksia tehdään kuitenkin sillä tarkoituksella, että virkamies varautuu mahdolliseen valitukseen, kanteluun tai rikosilmoitukseen niiden moitteenvaraisten tekojen vuoksi, mihin hän on virkatoimissaan syyllistynyt. Virkamies siis varautuu ennakolta oikeusviranomaisten puuttumiseen harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla eli fabrikoimalla asiakirjoja.

Suomen laki kannustaa asiakasrekisteritietojen väärentämiseen niiden menettelytapojen vuoksi, miten todistamisen ja todistelun periaatteita hallinto-oikeuksissa sovelletaan. Yleensä hallinto-oikeudessa koko todistelu on siinä, mitä virkamies sanoo tai mitä hän on joskus kirjoittanut. Jopa käräjäoikeuksissa oikeuskäytäntö on eräillä paikkakunnilla rappeutunut siten, että oikeudenkäymiskaaren mukaisia ns. kovia todisteita ei tarvita, jos altavastaajana on virkamies.

Hoivayrittäjät työntekijöineen kirjaavat työntekijöiden vallan väärinkäytöstä, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta kertovia asiakkaita mm. harhaisiksi, "viranomaisvastaisiksi ", "voimavaravastentahtoisiksi" ja vihapuhujiksi niiin päivähoidossa, lastensuojelussa, mielenterveys- ja päihdehuollossa kuin vanhuspalveluissa- ilman juridisia seuraamuksia.

Päiväkotien työntekijät "osaavat" jo havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen laiminlyönnin osoittimeksi kerrotaan mm. lapsen syömis- ja univaikeudet ja väsymys ( Lokka & Pokela, 2016, 49 ) ja kaltoinkohtelun tunnistusmenetelmäksi mm. lapsen leikin havainnointi (mt., 30).

Valheellisia rekisterimerkintöjä ja turhia seulauksia ja tutkimuksia tehdään myös yritettäessä medikalisoida hallinnollisia kiistoja, jotta asiakas ei voisi valittaa niistä. Kiintymyssuhdearvioinnin tai kaltoinkohtelututkimusten kohteeksi ei välttämättä valikoidu se, joka on potentiaalinen uhka lapselle vaan se, josta seulaaja ei pidä, joka on kritisoinut organisaatiota tai tehnyt valituksia kohtelustaan ja joka muodostaa potentiaalisen uhkan työntekijän ammatilliselle itsetunnolle tai organisaation maineelle.

Asiakkaiden harjoittaman taltioinnin lisäännyttyä esim. lastensuojelun tilaamista lastensuojeluilmoituksista, väärien dokumenttien luomisesta, ennakkotietojen manipuloinnista ja kirjausten ja dokumenttien väärentämisestä on runsaasti todisteita. Ruotsalaiset tutkijat uskaltavat jo puhua lastensuojelun harjoittamasta väärentämistoiminnasta oikeilla nimillä ja analysoida sen yksityiskohtia ja laajuutta.

Suomalaiset sosiaalityön tutkijat vaikenevat. He kääntävät/ mitätöivät lastensuojelun harjoittaman tahallisen ja tarkoituksellisen väärentämistoiminnan sosiaalityöntekijöiden "mielen sanoiksi", "hiljaiseksi tiedoksi" tai asiakkaiden kokemuksiksi siitä miten "eletty korvaa tai korjaa luetun."

Väärennystoimintaa ei tutkita sellaisenaan eikä siihen oteta suoraan kantaa. Epäeettisenä ja paheksuttavana pidetään vain asiakkaiden pyrkimyksiä taltioida palavereja ja julkaistaa omia tapauskertomuksiaan ja asiakaspapereitaan.
Monet tutkijat paheksuvat sosiaalityötä "juridisoitumisesta" mutta eivät tunnu olevan lainkaan huolissaan asiakirjojen väärentämisestä tai asiakkaiden olemattomasta oikeusturvasta.

He eivät tunnu myöskään piittaavaan siitä, että asiakirjaväärentäminen tuottaa kärsimystä ja kuolemaa: laittomia ja traumaattisia vapaudenriistoja, hoidon laiminlyöntiä ja vammauttavaa ja tappavaa väärää hoitoa, syrjäytymistä ja enneaikaista eläköitymistä ja itsemurhia.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lasten kanssa toimijoita kannustetaan kyttäämään ja ilmiantamaan kansalaisia lastensuojeluun ”huolen” takia.

Lastensuojelun ydinosaamista on tuottaa tuhansia sivuja kielteistä aineistoa perheestä. Näitä kirjoituksia käytetään hallinto-oikeudessa lastensuojelujutuissa ”todisteina” perhettä vastaan. Ainoastaan yksittäisissä poikkeustapauksissa ja sattumanvaraisesti järjestelmä toimii ja perhe saa tarvitsemansa palvelut ja asianmukaisen kohtelun."

Fabrikoidut asiakaskirjaukset ovat kuoleman tekstejä, joilla oikeutetaan hoidon laiminlyönti ja salataan virheet ja kaltoinkohtelu

Toimittaja Satu Krautsuk väittää, että Suomesta on tullut maa, jossa lääkärienkin puheet kannattaa tallentaa eikä sekään riitä. Krautsuk havaitsi tutkimuksissaan, että kaltoinkohtelua tapahtui paitsi lastensuojelussa myös laitoksissa, joissa hoidetaan tai kuntoutetaan psyykkisesti sairaita nuoria.
Hän kertoo saaneensa paljon viestejä epätoivoisilta vanhemmilta, jotka kertoivat huonosta kohtelusta myös kehitysvammaisten hoitokodeissa.
Laiminlyöntien kohteina ovat olleet lapset, mielenterveysongelmaiset, vammaiset ja vanhukset. Ihmiset, joista vain harva pystyy nousemaan vastarintaan ja puolustamaan oikeuksiaan.

Krautsukin mukaan "kukaan ulkopuolinen taho ei valvo, mitä laitoksissa kirjataan ylös ja kuinka todenmukaisia kirjaukset ovat.
Kuitenkin kantelujen ratkaisut perustuvat dokumentoituun näyttöön. Jos kantelijalla ei sitä ole, virhe tai laiminlyönti ei päädy tilastoihin.
Kaikkien haastattelemieni vanhempien mukaan ikäviä tilanteita on jätetty kirjaamatta tai ne on kirjattu väärin.Monet äideistä ja isistä kokevat, että ainoa keino todistaa laiminlyönnit on keskustelujen tallentaminen - salaa. Olen kuullut tallenteita, joissa lääkärin ja koulukodin ohjaajan puheet ovat jotain ihan muuta kuin papereihin on kirjattu. Vielä useammin olen kuullut äidin tai isän harmittelevan jälkikäteen sitä, kun ei tullut tallennettua.
Suurin osa haastattelemistani vanhemmista on kokenut, että laitos tai hoitokoti on myös “kostanut” kantelut joko heille tai heidän lapselleen. Kosto on vanhempien mukaan toteutettu esimerkiksi rajoittamalla yhteydenpitoa. Pelko omaan lapseen kohdistuvasta kostosta on myös yksi syy siihen, miksi suuri osa heistä ei uskalla puhua epäkohdista." ( YLE, 8.2.2019)

Lastensuojeluprosessi käynnistyy usein fabrikoidulla lastensuojeluilmoituksella, joista siirrytään provokaation (trollaus), mustan PR:n ja maalittamisen kautta huostaanoton varmistaviin fabrikoituihin lastensuojelulausuntoihin , rikosilmoituksiin ja asiakassuunnitelmiin.

Toisin kuin nettikiusaaminen lastensuojelun harjoittama kiusaaminen on elinikäistä, jopa ylisukupolvista. Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan ja ohimenneet ongelmat ja usein asenteelliset, virheelliset ja valheelliset merkinnät vaikuttavat asiakkaan ja tämän lasten kohteluun vuosikymmentenkin kuluttua.

Valitettavasti syyttömyysolettama, tosiseikkaselvittely tai syyttäjän näyttötaakka eivät ole voimassa huostaanotot käsittelevässä hallinto- oikeudessa, jossa pelkkä rikostutkinnan käynnistyminen tai sosiaalityöntekijän mutu ymmärretään usein näytöksi asiakkaan syyllisyydestä.

Lastensuojelun asiakaskirjaukset eivät sellaisenaan kerro asiakkaista tai heidän tarpeistaan tai elämästään. Ne on luotu kertomaan ja kertovat ensisijaisesti hoivayrittäjien, sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden tarpeista ja tulkinnoista.

Joskus asiakirjat kertovat myös silkasta pahantahtoisuudesta ja huolimattomuudesta. Varatuomari Outi Mannonen kuvailee virheellisten lastensuojeluasiakirjojen kaavan: ”Ensin kirjataan ylös aiheeton epäily. Seuraava työtekijä käsittää sen faktaksi ja lisää kirjauksiin omat luulonsa. Seuraava työntekijä alkaa kirjausten perusteella tehdä huostaanottohakemusta. Kukaan ei perehdy siihen, mitä oikeasti on tapahtunut.”

Asiakkaan vaihtoehdoiksi jää pidättäytyminen kaikista kontakteista, joista seuraa arkistoitavia merkintöjä tai yhteydenpidon tallentaminen , jatkuva asiakirjojen tarkistaminen ja valmentautuminen kiusaamiseen.

Sijoituksen vastustaminen / purkuhakemus tai valitus aluehallintovirastolle sosiaali- tai terveyspalveluista näyttää johtavan säännönmukaisesti asiakirjafabrikointiin ja joko tekaistuun rikossyytteeseen vanhempaa vastaan tai pakotettuun "avohuollon tukitoimeen" huostaanoton aikaansaamiseksi.

Milloin tulee epäillä väärentämistä?

Asiakirjoja käsittelevän on syytä valpastua ja epäillä palveluprosessin lainmukaisuutta ja asiakirjojen aitoutta ja asianmukaisuutta jos:

-Asiakkaalle tai tämän juristille ei haluta luovuttaa asiakirjoja tai ne luovutetaan vasta oikeudessa.
-Asiakirjat on laadittu asiakasta kuulematta/ tapaamatta.
-Asiakirjojen tekijät on salattu tai merkitty virheellisesti.
-Toimitetut asiakirjat ovat "kadonneet".
-Tietoja pyytäneen viranomaisen nimeä ei mainita eikä pyydettyjä tietoja ole merkitty yksilöidysti.
-Syytä tai lainkohtaa, miksi tietoja pyydetään ei ole selvitetty.
-Asiakirjasta puuttuvat tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat.
-Asiakirjoista ei ilmene ketä siteerataan ja tiedot tapahtumien kulusta ovat epämääräisiä esim. tarkka selostus tutkimuksiin/ tutkimustarpeeseen johtaneesta tilanteesta puuttuu.
- Palaverista on kirjattu useampi versio, joista vain yksi annetaan asiakkaalle.
-Asiallinen ja selkeäkielinen kuvaus perheen tilanteesta puuttuu tai kuvaus on esitetty toimijat kätkevässä passiivimuodossa esim. ”lastensuojelussa heräsi huoli”, ”päätettiin aloittaa perhetyö” ja perhettä kuvaillaan epämääräisellä psykologisoivalla kielellä ja mutudiagnooseilla esim. ”puutteet vanhemmuudessa” ”huoli vanhemman mielenterveydestä”, ”voivaravastentahtoinen asenne” tms. Syytä huoleen on myös, jos luonnehdinnat perheestä ovat psykopatologisoivia ja mustamaalaavia eikä perheen näkökantoja, vahvuuksia tai verkostoja mainita.
-Havaintoja, kertomuksia ja johtopäätöksiä ei ole erotettu toisistaan eikä asiakirjoista ilmene kenen havainnosta, kertomuksesta tai johtopäätöksestä on kyse.
-Virheellisiä asiakirjamerkintöjä ei suostuta oikaisemaan.
-Tapauksessa on konsultoitu ( lastensuojelun) moniammatillista asiantuntijaryhmää, mutta asiakirjoissa ei ole kuvattu, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty.

Kiinnostavaa olisi tietää kuinka paljon mielenterveystoimistojen, oikeuspsykiatrian ja a-klinikoiden resursseja haaskataan lastensuojelun tilaamiin turhiin ja tarkoitushakuisiin "lausuntoihin" ja "tutkimuksiin"?

Kuinka moni diagnoosi/ lääkärinlausunto on tehty lastensuojelun tilaustyönä potilasta tutkimatta sosiaalityöntekijän "ennakkotiedotuksen" perusteella ja kuinka monet lausunnot on suoraan kopioitu lastensuojelun asiakirjoista kuten jopa osa hallinto-oikeuden päätöksistä?

Professori J.P. Roos ohjeistaa lastensuojelun asiakkaita seuraavasti: ”Missä vain voitte, kieltäkää tietojenne luovutus muille viranomaisille. Pyytäkää saada nähdä kaikki teitä koskevat tiedot ja vaatikaa (kirjallisesti) korjattavaksi niissä olevat virheet (joita niissä tavallisesti on runsaasti!). Vain tällöin teillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia puolustautua tilanteessa, jossa lapsenne halutaan ottaa teiltä pois.”

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/erityisen-tuen-painopeitto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iii-taistelu-vaaria-tulkintoja-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota

Münchausen by proxy- epäily: aikuinen sepittää lapselle diagnooseja ja sairauksia

Vaasan hovioikeus ei myöntänyt syyttäjälle eikä asianomistajalle jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa äidin väitettiin syyllistyneen lapsensa pahoinpitelyyn muun muassa altistamalla tämän tarpeettomille lääketieteellisille toimenpiteille. Syyttäjän mukaan äidin toiminta selittyi niin kutsutulla Münchausen by proxy -oireyhtymällä. Siinä yleensä aikuinen sepittää lapselle oireita ja sairauksia, yrittää saada lapsen vaikuttamaan sairaammalta kuin mitä tämä todellisuudessa on sekä pyrkii hankkimaan lapselle perusteettomia terveydenhuollon tutkimuksia, diagnooseja ja hoitoja.

Käräjäoikeus katsoi asiassa esitetyn todistelun perusteella eri vaihtoehtoja arvioituaan jääneen näyttämättä, että äiti olisi sepittänyt pojan sairauksia tai oireita. Pahoinpitelyksi väitetyt tutkimus- ja hoitotoimenpiteet olivat perustuneet lääkäreiden itsenäiseen ja asianmukaiseen harkintaan. Käräjäoikeus ei myöskään katsonut äidin laiminlyöneen pojan hygieniaa tai rajoittaneen tämän liikkumista syytteen mukaisesti. Syyte ja muut vaatimukset hylättiin käräjäoikeudessa.

Hovioikeus tutki jatkokäsittelyluvan myöntämiselle oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:ssä säädetyt edellytykset. Asiassa ei käräjäoikeuden tuomion, valitusten ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella ilmennyt riittävää aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta.

Jatkokäsittelyluvan myöntämistä ei pidetty tarpeellisena myöskään ennakkoratkaisuperusteella tai muusta painavasta syystä. Jatkokäsittelyluvan epäävään ratkaisuun voidaan hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan. Asian diaarinumero hovioikeudessa on R 19/62. Äidin apuna oikeudenkäynnissä toimi asianajaja Leeni Ikonen.

Münchausen by proxy yleistä sijaishuollossa mutta vain biovanhempia epäillään

Moni aiemmin terve lapsi saa sijaishuollossa diagnoosin ja turhan tai vahingollisen lääkityksen. Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.

Lapselle sepitetyssä tai aiheutetussa sairaudessa lapsen hoitaja esim. sijaisvanhempi väittää lapsen olevan sairas ja oireilevan, aiheuttaa tälle itse traumoja ja/tai vammoja ja fabrikoi tämän asiakirjoihin kuviteltuja sairauksia. Näin sepittäjä yrittää saada oikeutuksen aiemmille päätöksilleen ja toimilleen, taloudellista tai sosiaalista etua, erityishuomiota ja "kärsivän" tai "kuormitetun" uhrin ja lapsen pelastajan tai hyväntekijän statuksen. Lapselle voidaan fabrikoida sairaus myös hänen uskottavuutensa mitätöimiseksi tapauksissa, joissa lapsi on todistanut rikoksia tai väärinkäytöksiä sijaishuollossa.

Tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen ovat kiinnittäneet huomiota lastensuojelussa ja opetustoimessa tapahtuvaan lasten diagnosointiin. He arvioivat viranomaisten mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”

Sairauksien sepittelyyn lapsille liittyy usein kemiallinen väkivalta.
Monissa ulkomaisissa lastensuojelututkimuksissa on kiinnitetty huomiota paitsi huostaanotettujen laajamittaiseen fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen pahoinpitelyyn sijaishuollossa myös sijoitettujen turhaan ja runsaaseen lääkitykseen, joka täyttää kemiallisen väkivallan tunnusmerkistön. Myös Suomessa lasten ja nuorten psyykelääkitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Suomessa kiistetään sijaishuoltoyritysten harjoittama sairauksien sepittely

Suomessa tunnistamista haittaa se, että lasten kaltoinkohtelun tunnistusohjeet ovat usein yhteydessä sijaishuollon edunvalvontaan ja niin ohjeet kuin koulutukset kiistävät tutkimustiedon vastaisesti mahdollisuuden sijaishuollossa tapahtuvaan kaltoinkohteluun (kaltoinkohtelemattomuusolettama).

Toisin kuin ulkomaisissa tunnistusohjeissa yhdessäkään suomalaisessa ohjeessa ei mainita potentiaalisena epäiltynä sijaisvanhempaa tai muuta lastensuojelun palveluntuottajaa.

Osa kouluttajista on itse osallistunut lasten diagnoosien ja potilasasiakirjojen fabrikointiin. Kaltoinkohtelun tunnistusta opettavat ja tutkivat tahot voivat ohjata epäilemään homehaittojen kanssa kamppailevaa yksinhuoltajaäitiä lapsensa sairauksien sepittäjäksi mutta saattavat kiistää sepitetyllä oirehdinnalla noin 200 000 euroa yhdestä sijoitetusta ansaitsevan sijaisvanhemman ja noin 1000 000 euroa sijoitetusta ansaitsevan perhekotivanhemman sepittelyn silloinkin kun siitä on näyttöä.

Miksi kukaan ei ole tutkinut sijoitettujen katkenneiden koulutuspolkujen, koko lapsuuden mittaisiksi venytettyjen huostaanottojen ja räjähdysmäisesti lisääntyneiden lääkitysten yhteyttä sijoitetuille sijaishuollossa sepitettyihin tai aiheutettuihin sairauksiin? Mielenkiintoista olisi tutkia myös missä määrin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö itse osallistuu sepittelyyn ja mahdollistaa sen.

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-rajapinta-on-tuulinen-paikka-potilaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma

kuvakaappaus Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Miksi lapsen edun ja oikeudet vaarantavan hallinto-oikeuden jäsen valittiin lapsiasiavaltuutetuksi?

Lapsiasiavaltuutetun tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle on nimitetty Turun yliopiston sosiaalityön professori, VTT Elina Pekkarinen.

Pekkarinen on työskennellyt muun muassa tutkimuspäällikkönä ja tutkijatohtorina Nuorisotutkimusseurassa. Hänellä on kokemusta myös tutkimustehtävistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä sekä sosiaalityöntekijän työstä.

Määräaikaisen professuurinsa ohella hän toimii lastensuojelun tahdonvastaisiin huostaanottoihin erikoistuneena asiantuntijajäsenenä antamassa pääosin huostaanottoja puoltavia lausuntoja Helsingin hallinto- oikeudessa.
Hallinto- oikeuskäsittelyn aiheuttaman lasten edun ja oikeuksien vaarantumisen takia HO-jäsenyyden luulisi olevan este lapsiasiavaltuutetuksi valintaan. Näin ei kuitenkaan Suomessa ole vaan Attendon, Esperi Caren tai Mehiläisen asiakashankkijasta voi tulla lapsiasiavaltuutettu, tulevaisuudessa ehkä myös potilasasiavaltuutettu.

Lapsiasiavaltuutetun virkaa vuodesta 2014 hoitanut Tuomas Kurttila haki jatkokaudelle, mutta hän kertoi Facebookissa, ettei häntä olla esittämässä tehtävään.

Kurttilan taksinkäytöstä nousi loppuvuodesta keskustelu, kun Uutissuomalainen kertoi, että hän oli käyttänyt syksyllä kolmen kuukauden aikana taksimatkoihin noin 5 000 euroa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto kommentoi matkoja kertomalla, että Kurttila on pitänyt vuosittain noin 150 esitelmää tai luentoa ympäri Suomen eikä ole käyttänyt työssään omaa autoa. Hän ei myöskään nosta esiintymisistään palkkioita. Lisäksi toimistosta kerrottiin, että toimiston työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.

Taksisetelikohua voi pitää tekosyynä Kurttilan syrjäyttämiseen. Kurttilan kannattajien mukaan miestä rangaistiin siitä, että hän hoiti hommansa; kuuli lastensuojelulapsia, nosti väsymättömästi esiin hallinnon epäkohtia eikä suostunut vaikenemaan ja katsomaan poispäin esim. hallitusten leikkausten seurauksista ja lastensuojelulaitosten ongelmista.

Kurttilan vastustajien mukaan Kurttila teki oppositiopolitiikkaa neutraaliksi tarkoitetussa virassa, joka on neutraaliuden lisäksi tarpeeton: viran lopettamista tuskin kukaan huomaisi.

Lapsiasiavaltuutettu halutaan takaisin viranomaisvaltuutetuksi ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvojaksi

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista- yleisellä tasolla. Toisin kuin monissa muissa maissa- suomalainen lapsiasiavaltuutettu ei voi (ei saa) ottaa kantaa alati lisääntyviin "yksittäistapauksiksi" kutsuttuihin lastensuojelun väärinkäytöksiin.

Pekkarisen valinta on yritys palauttaa lapsiasiavaltuutetun virka lähemmäksi alkuperäistä tavoitettaan: korporatistisen eturyhmätalouden asiantuntija-, järjestö- ja viranomaisvallan edunvalvontaa ja lobbausta.
Lapsiasiavaltuutetun virka, jossa ei puututa yksittäistapauksiin on alun alkaenkin pelkkä silmänkääntötemppu ja puolivillainen yritys vakuutella, että lasten asioilla tai näkemyksillä olisi jotakin merkitystä markkinatalouden ja eliitin ehdoilla toimivassa yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutettu on käytännössä ollut viranomaisvaltuutettu ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvoja.

Virka on ollut lähinnä eliitin synergiaa tuottava lenkki sosiaalialan ja sijaishuollon etujärjestöjen ja päättäjien välillä ja itsetyytyväisyyteen tuudittava keino pönkittää status quota. Monet muistavat vielä Maria Kaisa Aulan ponnettoman ja tyylipuhtaan suorituksen.

Amnestyn kynttiläpalkinnon saaneen Lokakuun Liikkeen blogistin mukaan lapsiasiavaltuutetun toiminnasta saa helposti sellaisen käsityksen, että hän on viranomaistoiminnan puolella ja kansalaisten tulisi vaan hyväksyä kaikki mielivalta, jotta heitä ei rangaistaisi enempää.

Lasten oikeuksien puolustamisen sijaan lapsiasiavaltuutetun tehtävänkuvaksi palautunee laittomasti toimivien viranomaisten ja lapsibisnesyrittäjien maineen ja kunnian puolustaminen ja laittomuuksien poisselittely.

Älkää kuitenkaan lopettako yhteydenottoja lapsiasiavaltuutetulle, asiakkaat vaan taltioikaa valtuutetun/viraston vastaukset ja lähettäkää ne Lokakuun Liikkeelle.

Pekkarinen ja Pukkio leimasivat kaltoinkohtelun sijaishuollossa myyteiksi ja käyttivät asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn

Reilu vuosi sitten, hoivayrittäjien harjoittaman kaltoinkohtelun ja väkivaltarikosten alkaessa paljastua, Elina Pekkarinen ja Vantaan lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio esiintyivät näyttävästi Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen maailma- lehdessä otsikolla Lastensuojelu herättää suuria tunteita- puretaan lastensuojelun myyttejä.

Artikkelissa pyrittiin leimaamaan sijaishuollon väkivalta myyteiksi ja huhupuheiksi.
Vesa Puurosen ja Marjo Laitalan yhä ajankohtaiset havainnot sijaishuollon väkivallasta mitätöitiin otsikolla "Kun kauhutarinat olivat totta".

Pukkio ja Pekkarinen kutsuivat huhuiksi, myyteiksi, väärinkäsityksiksi ja harhaanjohtaviksi yleistyksiksi eduskunnan oikeusasiamiesten havaitsemaa laitosväkivaltaa ja monien tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden vahvistamaa, kansainvälisesti yhdenmukaista tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja väärinkäytöksistä.
Kummallakaan ei ollut esittää minkäänlaisia perusteita, näyttöä tai tutkimustietoa omien asiakas- ja tutkimustietoa mitätöivien käsitystensä tueksi mutta he käyttivät halukkaasti asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn.
Saana Pukkion mukaan " Useimmille huostaanotto on ollut hyvä asia. He eivät koe olevansa epäonnistuneita, koska ovat saaneet apua lastensuojelusta. Enemmän on kyse siitä, että ympäröivä yhteiskunta liittää sijoitukseen ikäviä mielikuvia."

Pukkio ja aiemmin kelpo tutkijana tunnettu Pekkarinen harmittelivat jutussa, kuinka "tiukassa on käsitys siitä, että huostaanotto olisi lopullinen, eikä perhe saisi sijoitettua lastaan enää koskaan takaisin".
– Pikemminkin trendinä on ollut sijoitusten katkonaisuus ja lyhyys, Pekkarinen väitti tutkimustiedon vastaisesti.
THL:n suurselvityksen mukaan asiakkaiden huoli on aiheellinen: joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin. Harvinaisinta huostaanoton päättyminen oli 3–12-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tarkasteluvuonna purkupäätös tehtiin vain kolmella prosentilla huostassa olleista.

Lokakuun Liike kirjoitti aiheesta oman versionsa, jossa pyrittiin purkamaan sosiaalityöntekijöiden myyttejä: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja

Hallinto - oikeus on lastensuojelun sokea piste, jossa lapsen etu ei toteudu

"Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto- oikeus."

Tällä lauseella Pekkarinen ja Pukkio vakuuttivat Lapsen Maailma- lehden jutussa Suomen oikeusjärjestelmää tuntemattomia siitä, että huostaanottopäätökset olisivat ammattituomareiden oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tulos.

Todellisuudessa hallinto-oikeuksissa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiantuntijajäseninä ja tuomareina toimivat sosiaalityöntekijät ja ex- hallintovirkailijat, jotka vahvistavat sosiaalityöntekijöiden näkemykset noin 94% varmuudella paikkakunnasta (=työn laadusta) riippumatta.

Myös Elina Pekkarinen toimii Helsingin hallinto- oikeuden asiantuntijajäsenenä. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hän haluaa kuulla ja uskoa mielummin huostaanottohakemuksen tehneitä kollegoitaan kuin lapsia tai vanhempia.

Tutkimustiedon perusteella sosiaalitoimea ja hallinto- oikeuksia ei kannattaisi pitää lapsen edun asiantuntijoina eikä toteuttajina. Kritiikin jo lähtökohtaisesti estävää lapsen etua, jonka ainoaksi asiantuntijaksi sosiaalityöntekijät ovat itsensä nimittäneet käytetään sosiaalityössä mielivallan ja viranomaisen mielipiteen oikeuttamiseen.

Tyhjästä lapsen edun käsitteestä, johon asiantuntijoilla on määrittelymonopoli on tullut Troijan hevonen, johon lastensuojelun ja sen sijaishuollon ammatillinen edunvalvonta piilotetaan.

Hannele Tolosen (2015) mukaan sellaiset lapset, joiden oma näkemys huostaanotosta (vastustaa) on eri kuin huoltajan ja sosiaalitoimen, osallistuivat yleensä ottaen vähän asiansa käsittelyyn. Tolosen väitöskirja-aineiston perusteella kenellekään kyseenomaisessa tilanteessa olevalle lapselle ei määrätty edunvalvojaa eikä avustajaa. Yhdessäkään tällaisessa tapauksessa ei myöskään järjestetty suullista käsittelyä.

Virve-Maria de Godzinskyn (2012) väitöstutkimuksessa hallinto-oikeuden huostaanottoprosesseista kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät lapset vaikuta tulevan aidosti kuulluiksi. Tutkimus osoitti, että vaikka lasta oli kuultu hallinto-oikeudessa, ei lapsen näkemys välttämättä päätynyt ollenkaan tuomioistuimen päätökseen. KHO:n tapausten perusteella tehty analyysi osoitti, että samassa tapauksessa lapsen edulle annetut tulkinnat voivat eri viranomaisissa vaihdella voimakkaastikin.
Godzinsky kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti dokumentoituja sosiaalitoimen suorittamat kuulemiset voivat olla. Tämän lisäksi ne ovat aina vain aikuisen kirjaamia tulkintoja ja sanoituksia lapsen kertomasta.

Avustajalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsen ääni tulee esille. De Godzinskyn mielestä onkin ongelmallista, että lapsilla on oma avustaja vain harvoin (4%).

Hallinto-oikeuksien väliltä näyttää myös puuttuvan perusteluja koskeva keskusteluyhteys. Hallinto-oikeuksittain tai jopa jaostoittain syntyy perustelukulttuureja, joka voi pitkälti määrittää sitä, millaisiksi perustelut muodostuvat. ( de Godzinsky, 2012, 86-147 )

Aapo Kotkavuoren tutkimuksen keskeinen tulos on se, että lapsen etua ei perustella selkeästi tahdonvastaisissa huostaanottopäätöksissä.
Lapsen edun arviointiprosessi jää kirjoittamatta auki ja näin ollen epäselväksi. Kotkavuoren mukaan mukaan hallinto- oikeus kiinnittää enemmän huomiota vanhemmuuden arviointiin ja erittelyyn kuin lapsen hyvinvoinnin arviointiin. Suurimmassa osassa päätöksiä lapsen edun perustelu on joko toteava tai sitä ei ole ollenkaan (68%).

Johanna Hiitolan väitöskirjassa ( 2015) huostaanottoja määritteli lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys vanhempien kunnollisuudesta mm. koulutus, varallisuus ja etninen tausta.

Sonja Perttulaa ( 2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia.Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." ( Perttula, 2014, 83.)

Sosiaalityöntekijät yksityistyvän sijaishuoltobisneksen asiakashankkijoina ja edunvalvojina

Kuntaliitto ja Valvira ovat olleet huolissaan palvelujen puutteen takia tehdyistä laittomista huostaanotoista ja sosiaalityöntekijöiden sijaishuoltoyrittäjille siirtämistä jääveistä palvelutarpeen- ja vanhemmuudenarvioinneista.

Kuntaliiton raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Kuntaliitto varoittaa, että yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt, Jani Kaaro kirjoittaa.
Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.

"Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.
Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?
Aluehallintovirastoissa ehdoton valtaosa sosiaalihuollon kanteluista koskee lastensuojelua. Myös oikeuskanslerin viraston selvitys, josta tiedotettiin viime vuonna, on karua luettavaa. Tässä pääkohtia:
• Pätevistä työntekijöistä on pulaa, eikä palkkaus houkuttele alalle.
• Lastensuojelu on medikalisoitumassa, eli sosiaalisia ongelmia hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä.
• Kuntien resurssit eivät riitä lastensuojelun valvontaan, minkä vuoksi tilalle on ehdotettu omavalvontaa (mahtava idea, eikö?).
• Käsittelyajat ovat monessa kunnassa liian pitkiä eivätkä valvontaraportit ole luotettavia.
• Lastensuojelun laadun valvonta on varsin heikkoa.
• Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina"( YLE, 3.3.2019).

Laitoksia turha yrittää valkopestä kodeiksi: ne altistavat lapsia laiminlyönneille ja väkivallalle

Pekkarinen ja Pukkio pyrkivät hälventämään yksityistyvään lastenkotibisnekseen liittyviä aiheellisia epäilyjä:" Vääriä mielikuvia liittyy myös lastensuojelulaitoksiin. Lasten- ja nuorisokodit eivät ole enää samanlaisia kuin 1950-luvulla. Ne eivät ole vankiloita, vaan niissä asuvien lasten ja nuorten koteja " (Lapsen maailma, 25.9.17)

Oikeusasiamiesten lähes kaikista lastenkodeista löytämien vakavien puutteiden ja Pohjola- kodista paljastuneen lasten systemaattisen alistamisen ja nöyryyttämisen valossa kommentti on vähintäänkin outo.
Miksi sosiaalityöntekijöillä ja etenkin huostaanotoista päättävällä hallinto- oikeuden jäsenellä on tarve sijaishuollon väkivallan salaamiseen ja valkopesuun ja laitosten lobbaamiseen lasten koteina?

YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.

Lasten olosuhteiden turvaamiseksi on käynnistetty mm. kampanja Think Child Safe, josta suomalaiset tutkijat ovat visusti vaienneet.
Kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.

Mielipidekirjoituksessaan viime syksyltä Elina Pekkarinen ja Susanna Hoikkala vaativat parantamaan sijaishuollon laatua ja muuttamaan lastensuojelun toimintakulttuuria vasta kun oikeusasiamiehet olivat paljastaneet lastensuojelun puutteet.

Pekkarisen työpari, laitospalveluja tuottavan ja pakkoadoptioita lobbaavan Pelastakaa Lapset ry:n ex- työntekijä Susanna Hoikkala kuitenkin kannattaa väkivaltatyön oppaassaan vanhaa toimintakulttuuria ja epätieteellisiä - käytäntöjä- sitä samaa, josta lapset ja nuoret laitoksissa kärsivät.

Kaikki sijaishuoltoa koskevat parannusehdotukset ovat turhia jos lastensuojelun asiakashankintaa, tietoperustaa, laillisuusvalvontaa ja päätöksentekoprosesseja ei korjata ja sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät saavat jatkuvasti kasvavalla julkisella rahoituksella ja kenenkään puuttumatta lastata sijaishuoltoon sijoituksiaan vastustavia ja lastensuojelusta hyötymättömiä koulupudokkaita," vuorovaikutushäiröisiä", erityislapsia ja psykiatrista hoitoa tarvitsevia.

Väkivaltaa sijaishuollossa vähentäisi korruptoituneen asiantuntijavallan ja sijoitusten vähentäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen, julkinen rekisteri saaduista huomautuksista, riippumaton valvonta, yllätystarkastukset, laitosjohdon sivuuttava raportointimahdollisuus väärinkäytöksistä, valvontakamerat, järjestelmällinen asiakaspalautteiden keruu, lastenkotien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen lasten rankaisun sijaan, yhtenäistetyt päätöksenteko- ja kirjaamisprosessit, asiakkaiden parempi tietoisuus oikeuksistaan ja henkilökunnan ja johdon koulutus ja vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.

Sosiaalityöntekijöiden ja muiden lastensuojelun asiantuntijoiden intressi ja panos lasten kaltoinkohtelun lopettamiseksi sijaishuollossa vaikuttaa kovin köykäiseltä ja typistyvän juhlapuheisiin. Lasten suojelua tärkeämpää tuntuu olevan lastensuojelun suojeleminen ja imagonkiillotus ja sosiaalityöntekijöiden ammatillinen edunvalvonta.

Ehkäpä jatkossa kannattaisi ohittaa tiedon portinvartijoiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät ja heidän ammatillinen edunvalvonta-apparaattinsa ja kuulla ja mobilisoida tutkijoiksi sosiaalihuollon asiakkaita ja oikeusoppineita.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkijat-heraavat-myohaan-sijaishuollon-vakivaltaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esperi-care-on-punaisesta-ristista-syntynyt-veroparatiisiyhtion-omistama-hoivajatti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-osaamiskeskus-vai-mokaamiskeskus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salassapitovelvoite-ei-esta-sosiaalityontekijan-nakokulmaa

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena

Maailman tunnetuin korruptiomittari on korruptoitunut

Korruption käsite tulee latinan sanasta corrumpere 'turmelus, pahaan vietteleminen'. Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun.

Korruptio oikeuslaitoksessa on ongelma monissa maailman maissa, ja se vaarantaa usein ihmisten perusoikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin.

Oikeuslaitoksen korruptiota ja poliisien ja syyttäjien toisilleen junailemaa syytesuojaa Suomessa on käsitellyt mm. toimittaja Mikko Niskasaari.

Maailman tunnetuin korruptiomittari on korruptoitunut, kerrotaan Into-kustannuksesta.

Suomalainen uutuuskirja selvittää, kuinka Transparency International -järjestön vuosittain julkaisema korruptiomittari Corruption Perception Index (CPI) mittaa korruptiota hyvin kapeasti sivuuttaen rikkaille maille tyypillisen rakenteellisen korruption.

Indeksin luoma virheellinen käsitys Suomesta korruptoitumattomana maana uhkaa ehkäistä tehokkaita toimia korruption kitkemiseksi.

Transparency Finland -järjestön entinen puheenjohtaja Erkki Laukkanen kritisoi korruptiomittaria kovin sanoin. Hänen mukaansa indeksi mittaa käytännössä lähinnä kilpailuneutraliteeettia ja avointa katukorruptiota.

Se ei myöskään perustu kansalaisten todellisiin kokemuksiin, vaan Transparency Internationalin yhteistyöjärjestöjen käyttämien toimitusjohtajien suppean korruptiokäsityksen värittämiin mielipiteisiin.

Väärin toimivat eivät koskaan eroa vapaaehtoisesti

Suomalainen korruptio on tiivistettynä piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, jossa esimerkiksi tehdään lehmänkauppoja, suositaan sukulaisia ja jätetään jääväytymättä päätöksenteosta, määrittelee korruptiosta kirjan kirjoittanut professori Ari Salminen

Suomessa korruptio on sisäänrakennettu poliittisiin etuoikeuksiin ja hyvä-veli verkostoihin.
– Jääviysongelmat ovat melkeinpä poliitikkojen ja virkamiesten helmasynti, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan on turhauttavaa, että jääviysvirheisiin suhtaudutaan usein yksittäistapauksina. Ei katsota, onko rakenteissa tai toimintajärjestelmissä puutteita, jotka mahdollistavat ongelmallisen käytöksen.

"Toinen ongelma on se, että kukaan ei koskaan eroa vapaaehtoisesti. Syvempi eettinen pohdiskelu jotenkin jämähtää. Otetaan korista pilaantunut omena pois, mutta ei katsota, onko kori lahonnut."

Monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, työtehtävistä ja politiikasta erotaan helpommin omasta aloitteesta.

Korruptoitunut lastensuojelu ja terveydenhoito

Lastensuojelu on erittäin altista korruptiolle, sillä sen valvomattomissa toimintakäytännöissä ei noudateta vallan kolmijako- oppia ja mm. perhetyötä ja vanhemmuuden arviointia tekevät sijaishuoltopalveluja tuottavat yksityiset yritykset ja järjestöt, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseen ja pidentämiseen.

Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen on pitkään arvostellut kollegojensa tiiviitä yhteyksiä lääketeollisuuteen.

Järvinen on väittänyt Käypä hoito -suosituksia laativien lääkärikollegoidensa lääketeollisuusyhteistyön rinnastuvan vaalirahoituksen kaltaiseen korruptioon.

Järvinen sai lääkäriliiton hallitukselta varoituksen kritiikkinsä johdosta. Professorin mukaan varoitus osoittaa, että liitto on sekin epäterveellä tavalla sidoksissa lääketeollisuuteen.
”On surullista havaita, että oma ammattijärjestö on näin korruptoitunut.”

Järvinen katsoo, että hoitosuositusten teko pitäisi antaa riippumattomille asiantuntijoille.

Kuka tahansa voi ilmoittaa korruptiosta

Heinäkuusta 2006 alkaen korruptio ei ole ollut Suomessa asianomistajarikos, ja siitä lähtien kuka tahansa on voinut tehdä tutkintapyynnön poliisille. Myös virallinen syyttäjä voi oma-aloitteisesti käynnistää lahjontatutkimuksen.

Suomessa ei ole toimivaa lain suojaa niille, jotka kertovat eteenpäin salassa pidettäviä tietoja väärinkäytöksistä.

Vuonna 2016 OECD moitti Suomea siitä, että Suomi ei tarjoa riittävää suojaa esim. lahjonnasta kertoville ihmisille.

Transparency International -järjestöä rahoittavat useat ulkomaiset hallitukset (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Irlanti, Viro ja Suomi), sekä yksi nykypäivän demokratian epäilyttävin nimi sijoittaja ja filantrooppi George Soros uutisoi RT.

Lue myös:

https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12016/mitakorruptiollatarkoitetaan.html

https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-619-7.pdf

https://www.mikkoniskasaari.fi/node/250
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/255
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/96
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/256
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/268

http://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html

https://www.rt.com/op-ed/375658-populist-soros-transparency-international-corruption/

LÄÄKÄRI SYYTTÄJÄNÄ, TODISTAJANA JA TUOMARINA

Tapaus Kangasalta:

16-vuotias tyttö menee luullunarvauskeskukseen, koska aikoo lopettaa masennuslääkkeiden käytön ja haluaa saada lääkärin neuvot, miten lopettaminen tehdään.
Tyttö kertoo iloisena lääkärille, että ei tarvitse masennusläkkeitä enää, koska on täysin kunnossa ja elämä on mallillaan ja että hän tekee ainakin toistaiseksi töitä äitinsä yrityksessä, äitinsä monivuotisen taitavan työntekijän kuoltua äkillisesti jonkin aikaa sitten.

Mitä tekee nuori virkaatekevä naislääkäri? Hän tekee lastensuojeluilmoituksen.

Aivan, luitte oikein. Lastensuojeluilmoituksen, jonka mukaan tämä tyttö on äitinsä pakottamana joutunut jättämään koulunsa kesken ja pakotettu auttamaan äitinsä firmassa.

Ja mistä tämä lääkäri on päätynyt tälläiseen käsitykseen? Aivan omasta päästään.

Tyttö itse on kertonut hänelle, että tämä on ollut hänen oma päätöksensä, hän on siihen hyvin tyytyväinen, eikä siis tarvitse masennuslääkkeitä enää. Ja voi jatkaa opintojaan lukiossa, sitten kun ja jos se hänestä tuntuu mielekkäältä.

Lääkäri kuitenkin luulee tietävänsä tytön asiat paremmin kuin tyttö itse. Ja tekee siis lastensuojeluilmoituksen.

Voiko lääkäri toimia näin?
Vastaus on yksiselitteisesti: Ei.

Lääkärin salassapitovelvollisuus on lääkärin etiikan kulmakiviä. Salassapitovelvollisuuden tarkoituksena on säilyttää lääkärin ja potilaan välillä potilaan hoidon kannalta tärkeä luottamuksellinen suhde.
Lääkäri-potilassuhteen ylläpitämiseksi ja turvaamiseksi lääkärin tulee aina pitää mielessään salassapitovelvollisuuden eettiset ja juridiset normit. Perussääntönä on pidettävä, että lääkärin tai hammaslääkärin ei tule ilmaista ilman lupaa sivulliselle, mitä hän ammattiaan harjoittaessaan on saanut tietää hoitamastaan henkilöstä ja tämän terveydentilasta.
Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa salassapitovelvollisuudesta poikkeamisen useissa tilanteissa, on tietojen luovuttamisessa huomioitava se, että jokaisella on perustuslaissa turvattu oikeus luottamukselliseen tiedonvaihtoon arkaluonteisista asioistaan.

Laki lääkärin salassapitovelvollisuudesta:

Salassapitovelvollisuuden pääsääntö sisältyy terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 17 §:ään, jonka mukaan ”terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon.”

On toki olemassa tilanteita, joissa lääkärin ilmoitusvelvollisuus syrjäyttää vaitiolovelvollisuuden, mm. ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluviranomaiselle. Tälle on kuitenkin määrätty selkeät puitteet ja rajat:

Jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomainen on myös velvollinen lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n perusteella ilmoittamaan lastensuojeluviranomaisille tiedossaan olevasta suojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lääkärillä tai hammaslääkärillä on näin ollen velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tullut lapsen pahoinpitely taikka seksuaalinen hyväksikäyttö siitä riippumatta, haluavatko lapsi taikka lapsen vanhemmat tällaisen ilmoituksen tekemistä. Ilmoitusvelvollisuus on myös tilanteessa, jossa huoltajan sairaus tai päihteiden väärinkäyttö estää tätä huolehtimasta lapsesta.

Kangasalan tapauksessa ei ollut kyse mistään ilmoitusvelvollisuuden alaisesta asiasta.

Ote Hippokrateen valasta:
"Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen ja Hygieian ja Panakeian ja kaikkien jumalten ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen kykyni ja harkintani mukaan täyttämään tämän valan ja kirjallisen sitoumuksen.
Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen. Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita.
Puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämääni ja harjoittava tointani.
Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita, tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa.
Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten keskuudessa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena.
Jos täytän tämän valan enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana. Mutta jollen sitä pidä, vaan teen väärän valan, tapahtukoon päinvastoin."
(Suomentanut Heikki Solin)

Ote Lääkärinvalasta:

"Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa.
Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."

Lastensuojelu on erittäin altista korruptiolle, sillä sen valvomattomissa toimintakäytännöissä ei noudateta vallan kolmijako- oppia ja mm. perhetyötä ja vanhemmuuden arviointia tekevät sijaishuoltopalveluja tuottavat yksityiset yritykset ja järjestöt, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseen ja pidentämiseen.

Korruptio rehottaa myös terveydenhoidossa. Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen on pitkään arvostellut kollegojensa tiiviitä yhteyksiä lääketeollisuuteen.

Järvinen on väittänyt Käypä hoito -suosituksia laativien lääkärikollegoidensa lääketeollisuusyhteistyön rinnastuvan vaalirahoituksen kaltaiseen korruptioon.

Sen jälkeen kun Suomi teki hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen, bisneksessä pyörii alati kasvava terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden piiri, jotka osoittavat palveluasennetta ja hienotunteisuutta pääasiassa rahalle ja bisneskumppaneilleen.

Monet terveydenhuoltoyrittäjät sekä lastensuojeluyritykset- ja järjestöt elävät huostaanotoista ja siitä, että tuottavat sosiaalityöntekijöille mieluisia ja heidän väärätkin päätöksensä siunaavia arviointeja, lausuntoja ja selvityksiä.

Psykiatriasta ja lastensuojelusta on muodostunut rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa tosiseikkaselvittely, tutkimuksen etiikka, saatu näyttö ja sen arviointi, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai syytetyn oikeussuoja ovat yhdentekeviä asioita.

Terveydenhoidossa ei vannota enää Apollon tai Jeesuksen, vaan dollarin nimeen.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarpeettomat-hoidot-syovat-sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-laaketutkimuksissa-huijataan-ja-miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma

Aki selätti perintäyhtiö Alektumin- suomalaisten maksuhäiriömerkinnät yhä yleisempiä

Apulaisoikeuskanslerilta moitteet STM:lle ja Pohjois- Suomen AVI:lle

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan suhmuroinnit osa 2

Sosiaalihuollon riskiryhmäläiset saatava kuriin

Työhaluinen ikääntynyt saa töitä ja terveydenhuoltoa vasta vankilassa?

Kompassi vai ansaverkko?

Kunnat eivät valvo sijaishuoltopaikkojaan lisäresursseista huolimatta-lue oikeusasiamiehen raportti

Esperi Care on Punaisesta Rististä syntynyt veroparatiisiyhtiön omistama hoivajätti

Suomeen 71 miljoonalla uusi hoivajätti: lapsi-, lääkäri-, vanhus- ja turvapaikanhakijabisnes yhdistyvät Humanan Coronaria-kauppojen myötä

Sosiaalityö on jo uskomushoitoa

Epätasa-arvo automatisoidaan teknologian avulla

Vantaan lastensuojelusta tuli sijoitusbisnes: Sitra, FIM, LSKL ja SOS- lapsikylä alkavat kuntouttaa neurologisesti oireilevia pelätyllä perhetyöllä

Valmennuspaja- asiakkuus ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö

Syöpäsairas äiti ei saa tarvitsemiaan palveluja Seinäjoella- Miksi?

Päättäjien päiväkotisuhmurointeja ja kunnallista kyttäyskultturia yritetään lavastaa elämys- ja sosiaalipedagogiikaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskirjaukset ovat usein kuoleman tekstejä, joilla oikeutetaan kaltoinkohtelu ja salataan virheet

Münchausen by proxy- epäilyssä ei jatkokäsittelylupaa

Uudistushenkinen Kurttilä syrjään- ammattilaisbyrokraatti ja HAO- jäsen Elina Pekkarinen lapsiasiavaltuutetuksi

Transparencyn korruptoitunut korruptiomittari uhkaa ehkäistä toimia suomalaisen korruption kitkemiseksi

Lääkäri syyttäjänä, todistajana ja tuomarina