Lokakuun liike - LL-Uutiset

Kuvissa Anu Uhtio, Tarja Pösö ja Kristiina Mattine

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu Adoption asema lastensuojelussa (2018) kertoo, että suurin osa sote- ammattilaisista hyväksyy pakkoadoption eikä ole valmis tukemaan biologisia perheitä.

Vastauksista päätellen suurin osa vastaajista ei myöskään näytä tuntevan perustehtäväänsä, uusinta tutkimustietoa, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai sijaishuollon ohjeita, YK:n ohjeistusta lapsen edun määrittelystä, lastensuojelulakia, hyvän hallinnon periaatteita tai omansa alansa tieteellisiä keskusteluja.

Vastausten valossa THL:n tuore tilasto lisääntyneistä huostaanotoista ei ole ihme. Sote- aloilla toimiville pitäisikin pikaisesti järjestää pakollinen pistokoe työtä ohjaavasta lainsäädännöstä ja lisäkoulutusta lainsäädännön ja oman perustehtävän sisäistämiseksi.

Julkaisu perustuu kyselyyn, jossa olivat mukana Lastenlääkäriyhdistys, Lastenpsykiatriyhdistys, Psykologiliitto, Sosiaalityöntekijöiden Seura, Talentia ja Terveydenhoitajaliitto. Pyrkimyksenä oli tavoittaa sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät esimerkiksi sairaalassa synnytys- tai synnyttäneiden osastolla, lasten- tai nuortenpsykiatrisella osastolla tai poliklinikalla, neuvolassa, perheneuvolassa, hyvinvointineuvolassa, lapsi- ja perhepalveluissa tai lastensuojelussa.

Tässä Adoptioperheet ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteistuotoksessa Adoptioperheet ry on vastannut tutkimuksen rahoituksesta ja tarjonnut tutkijan työtä Hämeenlinnan sijaishuollossa toimineelle sosiaalityöntekijä Eveliina Heinoselle, joka on gradussaan pohtinut huostaanoton valmistelun pulmakohtia.

Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Adoptioperheet ry:n ex- toiminnanjohtaja ja Helsingin Keskustan nykyisen piirihallituksen jäsen Elina Helmanen, Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio, korkeakouluharjoittelija Veera Adolfsen Adoptioperheet ry:stä, professori Tarja Pösö, Hotuksen "riskiseulonnan" puhenainen professori Eija Paavilainen, psykoanalyysin olettamat repressoituneesta muistista omaksunut traumatutkija Sanna Laine Tampereen yliopistosta, kehittämispäällikkö Kaisa Tervonen-Arnkil ja sosiaalityöntekijä Päivi Partanen Pelastakaa Lapset ry:stä, AVI:ssa ja VTV:ssä työskennellyt Sari Hanhinen ja ex- Pelastakaa Lapset- työntekijä Lastensuojelun Keskusliiton Susanna Hoikkala, joka julkaisi hiljattain oppaan sijaishuollon väkivaltatyöstä.

Pelastakaa Lapset ry jatkaa pakkoadoptioiden lobbaamista uutta reittiä

Kristiina Mattinen on aiemmin kertonut Pelastakaa Lapset - järjestön yrittäneen saada kunnat harkitsemaan adoptiota silloin, kun lapselle ollaan etsimässä pitkäaikaista sijaisperhettä. Toive ei ole ottanut kunnolla tulta, joten nyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä yritetään vakuuttaa toisin keinoin. Tutkimuksesta päätellen lobbaus on tuottanut tulosta.

Suomen laki sallii jo pakkoadoptiot. Adoptiolain 11 §:n 2-3 mom. mukaan adoptio voidaan erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, vaikka vanhempi on kieltäytynyt antamasta siihen suostumustaan tai peruuttanut antamansa suostumuksen, jos (yleensä selvittämättä jätetty) lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota eikä suostumuksen antamisesta kieltäytymiseen tai annetun suostumuksen peruuttamiseen ole riittävää aihetta.

Suomessa huostaanottojen yleisimmät syyt ovat vanhempien uupumus (58%) ja lapsen koulunkäynnin vaikeudet (47%) (THL, 2016, 7). Tapauksia, joissa lasten kotiutus sijoituksesta ei olisi mahdollista vanhemmille annetun tarpeenmukaisen tuen jälkeen on Suomessa häviävän pieni ellei olematon määrä. Paljon enemmän on perheitä, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja ennen huostaanottoa, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä huostaanottoasiassa, mahdollisuutta yhteydenpitoon huostaanoton aikana eivätkä toimenpiteitä perheen jälleenyhdistämiseksi huostaanoton syiden poistuttua.

Pelastakaa Lapset ry:n lobbaama pykälä mahdollistaa tarvittaessa sosiaalityöntekijöiden täydellisen mielivallan. Ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi ja tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet , tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, luotettava dokumentaatio, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.

Sijaishuoltoa ja adoptioita ei valvo kukaan

Sekä lastensuojelulaissa että adoptiolaissa säädetään valvonnasta. Lastensuojelussa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen asema sijoituksen asianmukaisen toteutumisen valvonnassa.
Sen lisäksi lapsen sijoittaneella kunnalla on valvontavastuu samoin kuin sijoituskunnalla ja aluehallintovirastolla (LsL 79 §).

Tutkimusten mukaan kumpikaan taho ei käytännössä noudata valvontavelvoitettaan.

Sari Hanhinen on yhdessä Marita Uusitalon kanssa todennut, että vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa. Hanhinen on myös huomauttanut, että puutteet lastensuojelun valvonnassa ovat niin suuret, että omavalvontasuunnitelmat eivät riitä takaamaan valvonnan riittävyyttä.

Osa Adoption asema lastensuojelussa- tutkimuksen tutkituista- toisin kuin tutkija- ymmärtää, että avoinkin adoptio katkaisee usein biologisten vanhempien ja lapsen yhteydenpidon. Äideille annetaan valheellisia lupauksia yhteydenpidosta, jotta heidät saadaan allekirjoittamaan adoptiopaperit. Heille ei kerrota, että sopimuksen allekirjoittamalla he luopuvat kaikista oikeuksistaan ja että yhteydenpito jää adoptiovanhemman/ sosiaalityöntekijän hyvän tahdon varaan ja tulee usein typistymään muutamaan valokuvaan ja puhelinsoittoon lapsen ensimmäisinä vuosina.

Vain pieni osa tutkituista myöntää, että adoptiopäätökset voitaisiin tehdä virheellisesti, väärin motiivein tai ilman, että vanhemmat ovat saaneet riittävästi lastensuojelun tukitoimia.
Vähemmistö vastaajista oli huolissaan siitä, että lastensuojelujärjestelmässämme ei välttämättä kyettäisi tekemään hyviä adoptiopäätöksiä päätöksentekoprosessissa olevien ongelmien vuoksi.
Vain murto- osa tutkituista havaitsee, että lapsen etu ja oikeudet eivät adoptiossa toteutuisi kaikissa tilanteissa, koska lapsi eivät välttämättä päädy etunsa mukaiseen tai pysyvään adoptioperheeseen. Vain vähemmistö näkee ongelmaksi lastensuojelun tukitoimien ja valvonnan loppuminen adoption jälkeen.

Muutamissa vastauksissa tuodaan esille, että koska on mahdollista, että lapsi voi joutua uudelleen sijaishuoltoon, adoptio perheeseen ei takaa aina pysyvyyttä lapselle. Adoptoitujen lasten päätyminen toisinaan uudelleen sijaishuoltoon on tuttu ilmiö maissa, joiden lastensuojelupolitiikkaan adoptio kuuluu (Coakley & Berrick 2007, 101–102).

Sote-ammattilaiset eivät halua panostaa vanhempien tukemiseen

Tutkimuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön asenteita adoptiota kohtaan tarkastellaan fiktiivisin tapausesimerkein. Yhteenvetona vastaajien asenteista ja näkemyksistä voi sanoa, että vastausten perusteella lapsi-ja perhepalveluissa työskentelevien ammattilaisten asenteet ovat myötämieliset adoption roolin muuttamista kohtaan. Enemmistö lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevistä vastaajista on sillä kannalla, että adoptiolla pitäisi olla vahvempi rooli sijaishuoltojärjestelmässä.

Suuri osa vastaajista arvioi, että on olemassa tilanteita, joissa olisi hyväksyttävää käyttää adoptiota vanhempien tahdon vastaisesti (s.55) . Tahdonvastainen adoptio ollaan valmiita hyväksymään mm. tilanteissa, joissa yhteydenpito lapsen kanssa on ollut heikkoa.

Toisin sanoen adoptiosta voi tulla sijaishuoltopaikkojen harjoittaman vieraannuttamisen ja laittomien tapaamisrajoitusten seuraus. Vieraannuttavat sijaisvanhemmat voidaan tulevaisuudessa palkita adoptiolla vieraannuttamisestaan.

Vastaajat linjaavat, että adoptioon voitaisiin ryhtyä tilanteessa, jossa huostaanottoa on "jo kokeiltu" (s.58). Vastaajat eivät tunnu tietävän tai myöntävän, että huostaanottoja ei Suomessa "kokeilla" . THL:n suurselvityksen mukaan huostaanotot puretaan aniharvoin. Ne kestävät jo koko lapsuuden ilman pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen.

Enemmistö vastaajista ei pidä biologista vanhemmuutta ensisijaisena arvona.
Vain pieni määrä, 6,5 prosenttia (n=46) vastaajista ajattelee, että biologisten vanhempien tukemiseen tulisi 9-vuotiaan Marian tapauksessa panostaa niin paljon, että Marian olisi mahdollista palata vanhempiensa luokse. 73,5 prosenttia (n=555) vastaajista on eri mieltä.
Vastaajat kertovat adoption käytön olevan parempi vaihtoehto myös siksi, että sen avulla biologisten vanhempien asemaa tai roolia lasten elämässä pystytään paremmin rajaamaan.

Tutkija Heinosen mukaan yllättävää oli, että muut ammattiryhmät suhtautuivat vielä sosiaalityöntekijöitäkin innokkaammin pysyvän huostaanoton ja adoption mahdollistamiseen.

Tulokset eivät ole yllätys psykoanalyyttisen orientaation hallitsemassa Suomessa, jossa lastensuojelun lainsäädäntötyö, rahoitus, tutkimus, koulutus, laillisuusvalvonta, oikeudenkäyttö uutisointi ja tiedotus on sijaishuollon edunvalvojien ja heidän yhteistyökumppaneidensa käsissä. Sosiaalityöntekijät saavat sentään muistutuksia aluehallintovirastoilta ja laillisuuskasvatusta ja päivitettyä tutkimustietoa Lokakuun Liikkeeltä, rinnakkaistuomioistuimeksi ryhtyneitä psykoanalyysin syövyttämiä psykiatrian toimijoita ei ojenna eikä tiedota kukaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon huoli- ja riskidiskurssiin perustuvat koulutukset voi tulkita vihapuheeksi, joissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä, Virtasista ja Korhosista harjoitellaan puhumaan huonona aineksena, riskiperheinä ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantavina riskiolosuhteina. Koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.

Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.

Ben Furmanin väittämä psykiatrian hoitojärjestelmän luonteesta sopii myös sosiaalityöhön: ”Psykiatrista hoitojärjestelmää ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten. Se on pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntynyt eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palveleva alati muuttuva rakennelma, jonka tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.”

Asiakkaiden kannattaa pohtia mitä käytännössä tarkoittaa tutkimustulos, että enemmistö (noin 73- 90%) synnytys- tai synnyttäneiden osastolla, lasten- tai nuortenpsykiatrisella osastolla tai poliklinikalla, neuvolassa, perheneuvolassa, hyvinvointineuvolassa, lapsi- ja perhepalveluissa tai lastensuojelussa työskentelevistä hyväksyy vanhempien tahdon vastaisen pakkoadoption eikä ole halukas panostamaan vanhempien tukemiseen.

Oikeusturvansa varmistamiseksi vanhempien kannattaa välttää edellä mainittuja toimijoita ja hankkia tarvitsemansa palvelut tahoilta, jotka haluavat ja osaavat tukea perheitä. Lastensuojelun ja psykiatrian rajapintoja tutkineiden mukaan lapsen oikeuksia valvovan henkilön tulisi olla kunnan päätöksenteosta irrallaan oleva toimija ja lapsella tulisi olla oikeus sekä lastensuojelusta että psykiatriasta irrallaan olevien asiantuntijoiden konsultaatioon.

Lokakuun Liikkeen varoitus tulevista köyhien lasten pakkoadoptioista on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Samoin professori J. P. Roosin ohje viranomaisten kanssa tekemisiin joutuville perheille: "älkää kertoko (viranomaiselle) itsestänne koskaan mitään kielteistä tai edes sellaiseksi tulkittavaa! Missä vain voitte, kieltäkää tietojenne luovutus muille viranomaisille. Kysykää lastensuojeluviranomaisilta ovatko he pyytäneet tietoja teistä ja ilmoittakaa, että haluatte aina tietää kun he keskustelevat teidän asioistanne jonkun viranomaisen kanssa (lain mukaan näin pitäisi tapahtua automaattisesti). Pyytäkää saada nähdä kaikki teitä koskevat tiedot ja vaatikaa (kirjallisesti) korjattavaksi niissä olevat virheet (joita niissä tavallisesti on runsaasti!). Vain tällöin teillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia puolustautua tilanteessa, jossa lapsenne halutaan ottaa teiltä pois."

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoterapeutti-avoimet-adoptiot-ovat-useimmiten-huijausta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/komissio-selvittamaan-ensikotien-rikoksia-ja-olosuhteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptoidut-pidettava-lahella-syntymaperheitaan-sanoo-basw

Somessa suosittu 40- vuotias nuorisotyöntekijä tuomittiin 15- vuotiaan hyväksikäytöstä, kertoo Iltasanomat. Mies kertoi, että hänellä oli tytön kanssa molemminpuolinen luottamussuhde ja tämä kutsui häntä "somepapaksi". He olivat tavanneet internetissä ja sen jälkeen myös kasvotusten.

Mies kertoi opiskelleensa sosiaalialaa ja tehneensä pitkään nuorten parissa sosiaali- ja kriisityötä. Miehellä oli myös paljon nuoria seuraajia sosiaalisessa mediassa, missä hän oli omien sanojensa mukaan käynyt keskustelua nuorten kanssa esimerkiksi identiteettiin liittyvistä asioista.
Poliisi tutki miehen tietokoneen, jolta löytyi muun muassa seuraava kirjoitus:
- Tykkään tikkareista, nuorista vielä viattomista naisenaluista, joilla leikin kuin poika leikkikaluilla voi, eli aika rajusti. Ja hylätä nurkkaan.

Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 viranomaisten tietoon 1 170.
Vuonna 2012 tehdyssä suomalaistutkimuksessa 3,3 prosenttia miehistä kertoi tunteneensa seksuaalista kiinnostusta alle 16-vuotiaisiin ja 0,2 prosenttia alle 12-vuotiaisiin.

Pedofiileille hoitoa ajoissa

Pedofiilien mieltymyksiä yritetään saada kontrolliin Helsingissä- terapiaa tarjotaan usein vasta vankilassa, kun rikos on jo tehty, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

SeriE-hankkeessa seksuaaliterapeutit Anna Kolster ja Patricia Thesleff auttavat henkilöitä, joilla on kohonnut riski syyllistyä seksuaalirikokseen lapsia tai nuoria kohtaan.

Hankkeen tavoitteena on tavoittaa potentiaalisia tekijöitä: heitä, jotka eivät ole hyväksikäyttäneet lapsia, mutta ovat tunnistaneet seksuaalisen mieltymyksensä lapsia kohtaan. Usein käy niin, että rikoksen tehneelle pedofiilille tarjotaan terapiaa ensimmäisen kerran vasta vankilassa. Jos mieltymys olisi saatu hallintaan aiemmin, varsinaiselta teolta olisi saatettu välttyä.

Seksuaaliterapeutit Kolster ja Thesleff toivovat, että heidän vastaanotolleen löytäisivät nuoret ihmiset, jotka ovat huolissaan omasta mielihalustaan seksistä lasten kanssa.

Heistä tuntuu epäreilulta lasten suojelun näkökulmasta, että aikuisten ammattilaisten tietämättömyys ja asenteet jättävät ison aukon rikoksia ennaltaehkäisevään työhön.

Seksuaaliterapeuttien mielestä varsinkin nuorten miesten pitäisi päästä nykyistä enemmän ja varhemmin keskustelemaan mieltymyksestään ennen kuin he edes suunnittelevat lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

Heidän mielestään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla pitäisi olla laajemmin halu ja kyky käsitellä pedofiilien tuntemuksia, mutta nyt näin ei ole.

Monet pedofiilit ovat kyllä yrittäneet kertoa huolestaan liittyen mielihaluihinsa esimerkiksi perusterveydenhuollossa, mutta avun sijaan he ovat saattaneet saada osakseen kauhistelua. Osa ei uskalla hakeutua terapiaan rikolliseksi leimaamisen pelossa, vaikka varsinaista rikosta ei olisi tapahtunut.

Lasten suojelun lisäksi hoito kannattaa myös pedofiilien oman elämän kannalta.
”Ideaalitilanne olisi, että ihan perusterveydenhuollossa pääsisi palvelupolkuun”, Kolster sanoo.
Tutkimusten mukaan seksuaalirikoksen uusimisriskin tiedetään kohoavan muiden muassa seuraavista syistä: uhri on ollut poika tai mies tai tekijälleen tuntematon, rikoksentekijä on vapautuessaan nuori, tuomitulla on aiempia tuomioita seksuaalirikoksista, seksuaalirikosta tehdessä on käytetty väkivaltaa tai tuomio on tullut kuvien hallussapidosta tai levittämisestä.

Seksuaalirikollisille on tyypillistä, että he vähättelevät lapsille tekemäänsä pahaa, koska he eivät miellä tekevänsä lapsille mitään väärää. Pedofiilien hoidossa oleellista onkin tällaisten ajatusvääristymien korjaaminen, teoista vastuuttaminen ja oman kontrollin lisääminen. Seksuaalisen teon tekeminen alaikäiselle on väärin ja lainvastaista.

Vankilan Stop-ohjelmassa seksuaalirikollisia pyritään saamaan ajattelemaan tekonsa vaikutuksia uhrille ja tämän läheisille (HS, 28.5.2018).

SeriE-hanke tarjoaa maksutonta, matalan kynnyksen tukipalvelua erityisesti nuorille, 15-25 -vuotiaille henkilöille, joilla on huoli omista fantasioistaan ja mieltymyksistään. Ajanvaraus vastaanotolle sähköpostitse osoitteesta serie@sexpo.fi

Mitä pedofilia on?
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on aina lasta vahingoittavaa, vaikka itse tekoon ei sisältyisi avointa väkivaltaa lasta kohtaan. Pedofilia on monimuotoinen ilmiö, jonka dynamiikan tunteminen auttaa tapausten tunnistamisessa, selvittelyssä ja tuen antamisessa uhreille ja heidän perheilleen hyväksikäyttötapausten tullessa esiin, kirjoittaa Raija Hukkanen Duodecim- lehdessä.

Diagnostisesti pedofilia tarkoittaa yli 16-vuotiaan henkilön pysyväisluonteista (yli kuusi kuukautta kestänyttä) seksuaalista kiinnostusta alle puberteetti-ikäisiin lapsiin. Pedofilian käsitettä on usein käytännön työssä laajennettu sisältämään myös aikuisen henkilön puberteetti-ikäisiin kohdistaman seksuaalisen mielenkiinnon ja seksuaalisen hyväksikäytön.

Pedofiili puolustelee tyypillisesti tekojaan itselleen ajatusvääristymiensä avulla (Wyre 1996). Hän ei miellä tekevänsä lapsille mitään väärää, ja hän saattaa nähdä lapsen halukkaana partnerina sälyttäen vastuun teostaan lapselle. Teon kieltämisen yleisyyttä kuvaa se, että Marshallin (1999) aineistossa tuomion saaneistakin pedofiileista noin 60 % kielsi rikoksensa.

Fiksoitunut pedofiili kokee olevansa henkisesti lähempänä lapsia kuin aikuisia. Hänen on vaikea muodostaa ihmissuhteita aikuisten kanssa, usein niitä ei ole lainkaan tai ne ovat hyvin hataria.
Fiksoitunut pedofiili ei välttämättä kiinnostu aikuisista seksuaalisesti lainkaan. Suurella osalla fiksoituneista pedofiileista on kyky voittaa lapsen ja perheen luottamus, ja pedofiilinen teko etenee suunnitelmallisesti tätä luottamusta hyväksi käyttäen. Pedofiili etenee vähitellen seksuaalisuuden tuomisessa suhteeseen. Esimerkiksi leikkimielisen painin ja halausten jälkeen kosketukset seksualisoituvat (Wyre 1996).

Regressoituneella pedofiililla seksuaalinen kiinnostus lapsia kohtaan on hetkellistä, tosin se voi jatkua vuosiakin. Kyse on väliaikaisesta kontrollin ja arvostelukyvyn menetyksestä. Regressoituneella pedofiililla saattaa olla taustallaan useita aikuissuhteita, avioliittokin. Rikokseen ajaa moni eri tekijä, esimerkiksi kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunne, muutos aikuissuhteessa tai muuten dramaattisesti järkkynyt elämäntilanne.
Lapsesta tulee tällöin aikuisen kumppanin korvike. Seksuaalirikoksen kautta tekijä tyydyttää paitsi seksuaalisia myös muita psykologisia tarpeitaan. Näitä voivat olla esimerkiksi nöyryyttäminen ja alistaminen, vallan ja hallinnan tunteen saaminen – tai yksinkertaisesti läheisyyden kokeminen. Uhri on useimmiten vastakkaista sukupuolta. Usein tällainen pedofiili käyttää runsaasti päihteitä, mikä voi poistaa sisäisiä esteitä hyväksikäytölle.

Pedofiili on lähes aina mies. Tuore tutkimus pystyi näyttämään, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus on pieneltä osalta perinnöllistä (noin 10 % variaatiosta selittyi perinnöllisillä tekijöillä ja noin 90 % yksilöllisillä ympäristötekijöillä; Alanko ym. 2013).

Riskitekijät voidaan karkeasti jakaa staattisiin ja dynaamisiin riskitekijöihin (Andrews & Bonta 2010). Aiempaan ryhmään kuuluvat pysyvät tekijät henkilön taustassa, esimerkiksi oma kokemus seksuaalisesta väkivallasta lapsuudessa (Hansson & Bussiere 1998). Dynaamisilla, eli muuttuvilla, riskitekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi henkilön tunnetta siitä, miten hyvin hän pystyy kontrolloimaan omia seksuaalisia impulssejaan. Näitä kontrollin tunteita voidaan terapian avulla vahvistaa ja on myös pystytty näyttämään, että dynaamisiin riskitekijöihin pystytään vaikuttamaan hoito-ohjelmien avulla (Beier 2012). Tehokkaimpia hoitomuotoja ovat lääke- ja kognitiivis-behavioraaliset hoidot (riskitekijöihin vaikuttavat hoidot kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään).

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on laaja ongelma islamistisissa maissa.
TV2:n Silminnäkijä esitti 27.09.2010 afganistanilaissyntyisen toimittajan Najibullah Quraishin hätkähdyttävän dokumentin islamismin hallitseman Afganistanin pedofiliaperinteestä. Perinnettä kutsutaan nimellä "bacha bazi", joka tarkoittaa sananmukaisesti "leikkiä poikien kanssa". Siinä aikuiset miehet ylläpitävät teini-ikäisiä poikia seksuaalisina viihdyttäjinään. Erikoisinta perinteessä on, että aikuiset miehet omistavat pojat. Käytännössä tanssipojat ovat miesten seksiorjia. Niskuroitsijat voidaan jopa tappaa.

Lapsivaimot ovat yleisiä islamismin hallitsemissa kulttuureissa. Muhammedin sunna eli elämäntyyli on johtanut lailliseen lasten hyväksikäyttöön islamilaisessa maailmassa.
Girls not brides -verkoston mukaan maailmassa elää yli 700 miljoonaa naista, jotka ovat avioituneet alle 18-vuotiaina vaikka lapsiavioliitot on kielletty lapsen oikeuksien sopimuksessa ja naisten syrjinnän poistamista koskevassa CEDAW-sopimuksessa. Lapsimorsiamet putoavat koulusta ja heidän potentiaalinsa hukataan. Myös heidän omat lapsensa ovat vähemmän terveitä ja koulutettuja.

Merkittävällä osalla hyväksi käytetyistä lapsista ja nuorista ilmenee pitkäkestoisia psyykkisiä ongelmia. Osalle uhreista jää mielikuva itsestä syyllisenä, avuttomana ja erilaisena kuin muut. He voivat kantaa voimakkaita häpeän ja itsesyytösten tunteita läpi elämän (van der Kolk ym. 1996).

Lastensuojelun sijoittamien lasten joukossa on keskimääräistä huomattavasti enemmän seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita. Lasten ja nuorten laitoshoidossa on tärkeää ottaa huomioon mahdollisuus, että jotkut traumatisoituneet nuoret voivat käyttää hyväksi muita lapsia.
Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %).

Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kyse ei ole marginaaliryhmän pienestä ongelmasta, sillä yli 10 000 suomalaista lasta ja nuorta asuu laitoksissa.

Sijoitettuja tyttöjä, erityisesti sijaishuoltopaikoista karkailevia tai sijaishuollon aikana hyväksikäytettyjä tyttöjä kohdellaan sosiaalipalvelujärjestelmässä edelleen irtolaislain eetoksen mukaisesti.

Myös Ruotsissa ja Suomessa tytöt kärsivät samanlaisista asenteista kohtaamaansa väkivaltaan kuin Rotherhamin uhrit, joista monet olivat lastensuojelun sijoittamia.

Suomessa ei ole ennaltaehkäisty lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia

Suomessa vain 14 urheiluseuraa 15 000:sta eli alle promille tarkastaa vapaaehtoisten valmentajiensa rikostaustat, kertoo Ylioppilaslehti (1/2017).

Euroopan unioni velvoittaa jäsenmaitaan tarjoamaan ennaltaehkäisevää hoitoa ihmisille, joilla on riski syyllistyä lapseen tai nuoreen kohdistuvaan seksuaalirikokseen.
Suurta huomiota on saanut Saksassa aloitettu Dunkelfeld-hoitomalli, jossa on pystytty näyttämään, että noin vuoden kestävällä strukturoidulla hoito-ohjelmalla voidaan ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.Suomessa julkinen sektori ei kuitenkaan tarjoa tällaista terapiaa. Vankilan ulkopuolella pedofiili saa parhaiten apua Sexpo-säätiöltä.

Suomessa ei ole lähdetty ajoissa eikä systemaattisesti ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, kuten esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Hollannissa, Kanadassa, Itävallassa ja monessa muussa maassa. Jo yli viisitoista vuotta sitten Suomessa ryhmä terapeutteja mm. Riitta Raijas huolestui tilanteesta ja tarjoutui kehittämään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyä ja pedofiilien kuntoutusta ilmaiseksi mutta hanke torjuttiin.

Mitä toimintamalleja vanhempi voi antaa mahdollisten vaaratilanteiden varalle?

Luodaan pelisäännöt yhdessä vanhempien kanssa ilman pelottelua. Koskettamisesta ja kohteliaisuudenosoituksista ei saa tulla tabuja.
Vanhemmilta tulee aina kysyä lupa, jos lapsi on menossa jonnekin, vaikkapa ylimääräisiin treeneihin, katsomaan peliä jne.
Salaisuuksista puhuminen - hyvän ja huonon salaisuuden ero. Hyvä kosketus ei ole salaisuus. Aikuisen vastuulla on pidättäytyä toimimasta nuoren puolelta tulevien seksuaalissävytteisten ehdotusten mukaisesti, sillä nuori ei välttämättä tiedä tekonsa seurauksia.
Lapselle kannattaa opettaa yleinen hätänumero ja missä tilanteessa siihen voi soittaa. Lapsen tulee tietää kenen puoleen voi kääntyä, jos eksyy tai jotain ikävää tapahtuu.
Kerro lapselle ihmiskehon kaikista eri osista. Opeta lapselle sopivat sanat, joilla kehon eri osia kutsutaan.
Lapselle on hyvä tehdä selväksi, että aikuinen ei koskaan pyydä lasta avuksi. Aikuiset eivät tarvitse lapsen apua, kuten vaikka kantamaan tavaroita aikuisen kotiin. Aikuiset pyytävät avukseen aikuisia, eivät pieniä lapsia eivätkä pyydä lapsilta vastapalveluksia annetusta tuesta.
Lapsella on oikeus kieltäytyä asioista, jotka hän kokee epäilyttävinä. Kukaan ei saa koskea uimapuvun alla olevia paikkoja, katsoa niitä tai puhua niistä ilman lapsen lupaa. Toista ihmistä saa koskettaa vain, jos se tuntuu toisen mielestä mukavalta ja sallitulta. Huono kosketus sattuu, pelottaa tai suututtaa. Aikuinen puuttuu lasten ja nuorten välisiin sanallisiinkin seksuaalissävytteisiin intimiteetin loukkauksiin ja pidättäytyy itse niistä.
Vanhempi voi auttaa lasta tunnistamaan outouden ja epämääräisyyden tunteen. Tämä on yleensä hetken kestävä tunne, joka olisi hyvä tunnistaa ja ymmärtää sen viesti. Aikuisen tulee luoda sellainen ilmapiirin ja ympäristö, jossa urheilija tuntee ruumiillisen koskemattomuutensa, itsemääräämisoikeutensa ja liikkumisensa turvatuksi.
Lapsen ei tarvitse totella ja hänen täytyy poistua paikalta, jos joku aikuinen tai toinen lapsi haluaa tehdä pahaa tai satuttaa lasta. Jos jokin tilanne tai kosketus tuntuu pahalta: 1. Sano EI. 2. Lähde pois. 3. Kerro tutulle ja turvalliselle aikuiselle.
Lapsi saa ja hänen pitää suojella ja puolustaa itseään ja omaa kehoaan. Opeta lapselle toimintaohje epämiellyttäviin tilanteisiin: Kuinka sanon ei, miten poistun paikalta ja kuinka kerron asian luotettavalle aikuiselle. Harjoitelkaa ein sanomista: hiljainen ja epävarma ei tai varma ja äänekäs ei.
Lapsella on lupa tarvittaessa huutaa ja potkia, jos joku esimerkiksi kävisi lapseen käsiksi tai ottaisi hänet pakolla syliinsä ja yrittäisi kantaa autoon.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian päätös EOAK/2957/2017 pvm 24.6. 2017:

Valvottuun tapaamiseen saa ottaa todistajan mukaan

Sijoitettujen suomalaislasten tapauksissa ihmetystä on herättänyt vanhemmille ja lapsille järjestettyjen valvottujen tapaamisten luonne. Yleensä huostaan otettujen lasten ja vanhempien tapaamisia rajoitetaan ankarasti, vaikka huostaanoton syissä ei mainittaisikaan lapsen pahoinpitelyä tai muuta oikeasti lasta vaarantavaa perustetta. Kukaan ei ole tutkinut, kuinka suuri bisnes tapaamisten valvonta on, ja paljonko esimerkiksi ensi- ja turvakodit saavat tuloistaan valvotuista tapaamisista.

Lastensuojelun pakkopäätöksistä yksi tavallisimmista on äidin tai isän määrääminen valvottuihin tapaamisiin. Ongelmana on ollut, että valvottava on ollut niissä tilanteissa yksin. Todistaja tai muu lapselle taikka vanhemmalle tärkeä henkilö ei ole päässyt niihin tilanteisiin mukaan. Tilanne on houkutellut valvojat väärinkäytöksiin: kirjaamalla tapaamisen muistioihin totuudenvastaisesti esimerkiksi, että äidin ja lapsen suhde on jotenkin ongelmallinen, valvojat ovat voineet pitkittää valvotut tapaamiset vuosien kestoiseksi, vaikka mitään todellisia perusteita siihen ei ole ollut.

Nyt asia on toisin. Viime kesänä Esko Leipälän tekemään "viranomaiselle osoitettuun neuvontapyyntöön" eduskunnan oikeusasiamies antoi vastauksensa. Tämän ennakkopäätöksen mukaan valvotut tapaamiset ovat kuin mikä tahansa muu viranomaiskokous, jossa saa valokuvata, videoida ja nauhoittaa. Erityisesti merkittävä uusi lainsoveltamisen tulkinta on, että valvottuun tapaamiseen isä tai äiti saa ottaa mukaan myös itselleen tai lapselle tärkeän henkilön, vaikka mummin tai papan tai muun tukihenkilön tai todistajan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa on jokaisen lastensuojeluvirkailijan noudatettava. Tosin vastustajiakin on. Tähän mennessä Oulun ja Hämeenlinnan lastensuojelu ovat rikkoneet tätä päätöstä jyrkimmin ja röyhkeimmin.

LYHYESTI:

Päätöksen mukaan isä tai äiti, jolla on oikeus nähdä lapsiaan vain valvotusti, voi ottaa mukaan todistajan tai itselleen ja lapselle läheisen henkilön. Tapaamisen aikana on myös lupa valokuvata ja videoida.

Lisäksi se yksityinen taho, joka valvottujen tapaamisten valvonnan järjestää, järjestö tai yritys, tekee työssään julkisen vallan sille delegoimaa julkista tehtävää. Tämä merkitsee sitä, että valvojatoimijan, niin yrityksen kuin sen työntekijöidenkin, on noudatettava hallintolain määräyksiä. Se koskee myös päätöksentekoa ja sen perusteita ja päätösten asianosaiselle tiedottamista ja tiedottamisen muotoja. Esim. päätökset on annettava kirjallisina, ei vain suullisesti, ja päätökset on asiallisesti ja yksilöidysti perusteltava.

Miten laillinen päätös tehdään ja miten virkavastuullisessa asemassa olevan toimijan pitää siitä tiedottaa, koskee myös valvotussa tapaamisessa työssä olevia valvojia!

Hallintolaki 12 §: "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa".

Hallintolain 12 § edellyttää, että sekä asiamies/avustaja että tukihenkilö molemmat saavat olla paikalla. Huomaa lainkohdan sana JA. Oulun lastensuojelu on väärentänyt JA-sanan jakamaansa lastensuojelussa noudatettavien lakien monisteeseen muotoon TAI, eikä suostu sitä korjaamaan tai lakikirjan mukaisessa muodossa huomioon ottamaan. Oulun lastensuojelu valehtelee ja väärentää vähän joka kohdassa yleensäkin.

EOAK:n PÄÄTÖKSEN SEURAAMUKSIA

1) On lupa ottaa todistaja mukaan
2) On lupa valokuvata ja videoida valvotun tapaamisen aikana
3) Valvotun tapaamisen järjestäjä-valvoja toimii virkavastuulla,
- jolloin sen pitää mm. toimia hallintolain edellyttämällä tavalla
- jolloin sen pitää kunnioittaa asianosaisjulkisuutta ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta
- jolloin se toimeenpanee sille luovutettua julkista valtaa
- jota sillä ei kuitenkaan ole oikeutta luovuttaa edelleen,
4) Koska valvotun tapaamisen järjestäjä käyttää sille luovutettua julkista valtaa, ja koska tätä julkista valtaa ei saa luovuttaa edelleen kolmannelle, uudelle osapuolelle, valvotun tapaamisen järjestäjä ei saa toimia esim. narsistisen isän tai äidin
- käskyjen toimeenpanijana.
- eikä se itse saa alistua narsistisen isän taikka äidin käskytettäväksi
- tavalla, joka alistaa ja rajoittaa toista vanhempaa tai - käytännössä johtaisi oikeudettomaan tapaamisten edelleenrajoittamisiin.
- Narsistilla ei ole oikeutta eikä kenelläkään muullakaan ole oikeutta valikoida, kenet HÄN hyväksyy olemaan paikalla lastaan valvotusti tapaavan äidin tai isän mukana (eikä lastensuojelulla eikä valvojalla ole oikeutta määrätä mitään sillä perusteella, että isä tai äiti käskee tai ei hyväksy; siis ihan toisin kuin esim. Tampereen ja Jyväskylän lastensuojelussa on tapana; muitakin samanlaisia kuntia ja kaupunkeja on pitkä rivi) toimivalta tuonkaltaisissa yksilön oikeuksia rajoittavissa päätöksissä kuuluu vain ja ainoastaan viranomaiselle, ja lisäksi tuonkaltaisiin rajoituksiin on oltava laissa erikseen määrätty, hyväksytty syy. Virkailijan tai toisen huoltajan musta-tuntuu tai mää-en-tykkää peruste ei ole lakiin perustuva syy ylimääräisiin, uusiin tapaamisten rajoituksiin.

Alle kopioitu eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian julkinen päätös ei ole netissä. Ihmettelen miksi, sillä kyseessä on erittäin merkittävä ennakkopäätös joka toisi oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä tuhansien lapsistaan vieroitettujen vanhempien elämään.

EOAK:n PÄÄTÖS Dnro. EOAK/2957/2017 on Nuoren Polku nettisivulla tekstimuodossa, jotta siitä voisi helposti lainata otteita omiin kirjelmiinne.

SAA JAKAA! PITÄÄ JAKAA, koska yksikään lehti ei ole tätä uutisoinut, vaikka lehdille olen päätöksestä tiedottanut. Siitäkin näkee, kuinka valvottuihin tapaamisiin määrätyiltä isiltä ja äideiltä puuttuu yleisesti hyväksytty ihmisarvo.

Kymmeniin vuosiin en ole päässyt todistajaksi tai isän tai äidin tueksi valvottuihin tapaamisiin ongelmitta. Nyt alla olevan päätöksen mukaan viranhaltija tai julkisen tehtävän vastaanottanut yksityinen toimija, joka todistajan taikka tukihenkilön läsnäolon kieltää tai estää valokuvaamisen tai videoimisen, syyllistyy virkarikokseen, esim. virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Myös valvotun tapaamisen yksityisen toimijan on kunnioitettava virkavastuun säädöksiä. Hän toimii virkavastuulla, koska hän tai se käyttää sille luovutettua julkista valtaa.

Kysyin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa asiaan, koska useiden valvottujen tapaamisten raportit ja muistiot olivat valheita ja vääristelyjä täynnä - tietty, koska niiden vuoksi valvotut tapaamiset saadaan jatkumaan loputtomiin. Valvottujen tapaamisten käytännön tehtävät organisoivat tahot ovat voineet kasata loputtomasti laskutusperusteita työn tilaajalle eli kunnalla, viime kädessä valtiolle, laatimalla valheellisia raporttejaan tapaamisista. Tuntuu, että muutamina viime vuosina valehtelu ja lausuntojen väärentäminen, vähintäänkin tahallisen harhauttavat epämääräiset väitteet lastensuojelussa ovat suorastaan räjähtäneet, niin yleisiä ne jo ovat.

Enää ei valvottuun tapaamiseen tarvitse eikä kannata mennä ilman todistajaa, kuten ei myöskään lastensuojelun kokouksiin, joissa lapsen huoltoa ja tapaamista käsitellään tai sivutaan.

Esko Leipälä

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-valehtelee-asiakkaiden-oikeuksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esiintymiskieltoja-sossusirkuksessa-lastensuojelu-evaa-asiakkailta-lainvastaisesti-asiamiehet-ja-tukihenkilot
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
https://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kauhutarina-tosielamasta-osa-4-kunnioita-tarkkailijaasi
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan

Oulun oikeustalo, kuvakaappaus Yle.fi

Oulun kaupunki on rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja

Oulun kaupungin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat ja omaishoitajat kertovat tehneensä joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, kertoo Kaleva.
Kantelijoiden mukaan Oulun kaupunki on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja.

Sen väitetään evänneen tukea tarvitsevilta perheiltä omaishoidontuen palveluja, erityishuollon palveluja, tilapäishoidon palveluja, oikeusturvapalveluja sekä opetukseen ja kulttuuriin liittyviä palveluja. Perheiden kerrotaan tämän johdosta ajautuneen ahdinkoon.

Esimerkkeinä kantelijat kertovat, että Oulun kaupunki ei myönnä henkilökohtaisia avustajia vammaisille lapsille vapaa-ajalle ja kouluun. Kaupungin sanotaan epäävän laittomasti omaishoidontukia ja epäävän myös kaikilta muilta kuin kehitysvammaisilta erityishuolto-ohjelman.

Kantelijoiden mukaan kaupunki vaatii erityislapsia siirtymään kotiopetukseen, kun kaupungin omat resurssit eivät riitä kaikkien lasten koulupäiviin. Lapsia on kantelun mukaan myös pakotettu vaihtamaan koulua. Myös sosiaalihuollon päätökset ja yhteydenottoihin vastaamiset ovat hidastelleet.

Kyseinen toiminta on kantelijoiden mukaan jatkunut jo vuosia, eikä ongelmiin ole puututtu muistutuksista ja yhteydenotoista huolimatta. Osa Oulun kaupungin toimista on jätetty myös eduskunnan oikeusasiamiehen, sekä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen, kuvakaappaus yle.fi

Oulu on AVI:n pitkäaikainen murheenkryyni

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen kertoo saaneensa joukkokantelun luettavakseen torstaina. Hän ei vielä tässä vaiheessa kommentoi kantelun sisältöä tarkemmin.
– Tutkimme asiaa ja otamme ensin selvää, mistä kaikista asioista kantelussa on kysymys, Heikkinen sanoo (Kaleva, 31.5.2018.).

Lokakuun liike on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Oulun lastensuojelusta viime vuosien aikana. Kansalaiset ovat tehneet rikosilmoituksia ja jättäneet tutkintapyyntöjä lastensuojeluviranomaisista, mutta Oulun poliisi on tutkinut tapauksia aniharvoin. Aluehallintoviraston antamat lukuisat huomautukset oululaisvirkamiehille eivät käytännössä ole johtaneet lastensuojelun korjausliikkeisiin.

Olisiko aika tyhjentää työpöytiä ja palkata tilalle eettisesti orientoituneita työntekijöitä, jotta Ouluun saataisiin vääristymätön työskentelykulttuuri ja laadukas lastensuojelu, jossa lakeja ja asetuksia sekä ohjeistuksia noudatetaan?

Oululaiset viranomaiset ovat tuhonneet kokonaisia perheitä. Kaikki lapset eivät selviydy koskaan vaurioista, joita heille on lastensuojelun nimissä tehty.

OULU LOKAKUUN LIIKKEEN MEDIAKARTALLA:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-viimein-tutkintaan

☞ Oulun lastensuojelu: mistä löydätte kunnolliset sijaisperheet?
☞ Seitsemän lastensuojelun viranomaista esitutkintaan
☞ Oulussa ei saa jättää 9-vuotiasta leikkipuistoon ilman vanhempaa. Siitä rapsahtaa sakkoja.
☞ Avoin kirje Nivalan sosiaalitoimelle ja perhekotikumppaneille Ouluun
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)
☞ Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
☞ Lapsiasiavaltuutettu korporatismin takuumiehenä
☞ SUOMEN LAPSIKAUPAN UHRI 5-VUOTIAS MARIA
☞ Dokumentti Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää
☞ KADONNEET LAPSET -dokumentti
☞ Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa?
☞ Oulu pyrkii maailmankartalle
☞ Vuoden Vieraannuttaja -palkinnot: 1) Oulu 2) Jämsä 3) Kuopio (vaisuja aplodeja)
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulun lastensuojelu äidille: "Luovuta. Ei meitä vastaan kannata taistella, voitamme kuitenkin."
☞ Oulusta kajahtaa taas: "Apua, vauva salilla!"
☞ Suomalaislapset viikkoja kaapattuina Ruotsin sosiaalin tuella
☞ LL-uutisia: "Perheet lähtevät liikkeelle."
☞ "Näin kohtaat median" – kaltoin kohdeltu sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara opastaa
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi

☞ Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
☞ Henriikka Kurhela - My Story
☞ Julkinen tiedote huostaan otetun Henriikan tapauksesta
☞ Oulun huostakohu & pastori Árpád Kovács: "Lastensuojelijat eivät kysyneet, mitä tytölle kuuluu..."
☞ Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
☞ Pastori Raisa Lehtomäki antaa tukensa Árpád Kovácsille
☞ Virallinen tiedote: Kirkosta turvapaikkaa hakeneen huostanuoren ja Oulun lastensuojelun väliset sovintoneuvottelut johtivat rakentavaan yhteistyöhön
☞ Porvoon piispalta tukea huostanuorta auttaneelle pastorille
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa lastensuojelun mielivallan vuoksi
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina

☞ JP Roos: Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan
☞ JP Roos: Sijaishuolto - viimeinen laitosten linnake
☞ Ikonen: Juusokin pyysi lastensuojelun uhrina turvapaikkaa kirkosta
☞ Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
☞ Hämäläinen: Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus
☞ Liljeberg: Nykylastensuojelussa lapsen kuuleminen on mahdotonta
☞ Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
☞ Uusitalo: Tässä lisää bannattavaa
☞ Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja

Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio, kuvakaappaus MTV

Epäonnistuneen huoliliputuksen tilalle uusi digitaalinen huoliliputus

Lastensuojelua ei voi sen hankkeista päätelleen pitää oppivana organisaationa. Se näyttää toistavan muutaman vuodein välein aiemmin tekemänsä vakavat virheet- uudella nimellä ja rahoituksella.

Nyt epäonnistuneesta huoliliputuksesta puuhataan uutta digitaalista muotoa Espoossa, jossa kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Suomessa sijoituksen perusteluksi on riittänyt mm. kotiapupyyntö, kotikouluun hakeutuminen, home- ongelma, perhetyöntekijän muistiinpanot, perhetyöstä kieltäytyminen, osallistuminen lastensuojelun epätieteelliseen arviointiin, Nallekorttipelin tulkinta, äidin sairaskohtaus, lievä kehitysvamma tai riita lastensuojelulaitoksen henkilökunnan kanssa. Tutkittua tietoa kiireellisten sijoitusten syistä ei ole. Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013). Valtakunnallisia tietoja ei ole saatavissa lastensuojelutoimenpiteistä eikä niiden syistä (Toimiva lastensuojelu, 2013, 52).
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).

Espoon kaupunki teki hiljattain palveluyritys Tiedon kanssa kokeilun, jossa analysoitiin tekoälyn avulla väestön palveluntarpeita. Tekoäly löysi muun muassa 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Tekoäly havaitsi sen minkä asiakkaat ovat tienneet vuosia: Espoossa triviaalit, lastensuojeluun liittymättömät asiat esim. tiettyjen palvelujen käyttö ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Espoossa pelkkä lakisääteisten palveluiden hakeminen voi johtaa perheet lainvastaisesti lastensuojelun asiakkuuteen, joka puolestaan sinetöi avutta ja palveluitta jäämisen.

Tiedon eettinen edelläkävijyys: palvelujärjestelmän riskitekijöistä fabrikoidaan asiakkaiden ominaisuuksia

Sen sijaan, että lastensuojelussa etsittäisiin ja eliminoitaisiin kaikin mahdollisin keinoin palvelujärjestelmien riskitekijät, jotka johtavat havaittuihin lainvastaisiin käytäntöihin, tekoälyä käytetään keppihevosena sillä ratsastavalle bisnesälylle. Turhiin ja laittomiin lastensuojeluasiakkuuksiin johtavista järjestelmäkäytännöistä yritetään lavastaa asiakkaiden ongelmia ja ominaisuuksia. Lainvastaisista asiakashankintakäytännöistä tehdäänkin lastensuojelun asiakkuuden ja puutteellisen vanhemmuuden riskitekijöitä ja osoittimia. Sen sijaan, että Espoo resursoisi vaikkapa kotiapuun, kotiavun hakeminen voidaan luokitella vanhemmuuden riskitekijäksi, joka johtaa helposti lastensuojelun kiireelliseen sijoitukseen ja vähintään 200 000 euroa per lapsi sijaisperheessä ja 1000 000 euroa per lapsi perhekodissa maksavaan pysyvään huostaanottoon.
Omia alati kasvavia kustannuksiaan ja vallan- ja reviirinlaajennushankkeitaan oikeuttaakseen lastensuojelu ei ole epäröinyt fabrikoida asiakkaiden kaikista yhteydenottopyynnöistä lastensuojeluilmoituksia ja tehdä omista asennevammoistaan ja ennakkoluuloistaan itsensätoteuttavia profetioita. Miten osallistuminen tällaiseen valehteluun ja keplotteluun sopii Tieto- yrityksen tavoitteisiin torjua korruptiota, toimia eettisenä edelläkävijänä globaalissa yhteiskunnassa ja luoda arvoa sidosryhmilleen?

Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlströmin mukaan Espoon tavoitteena on väline, jolla pystytään tunnistamaan riskejä- tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun itsessään vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi , alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet , tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.

Espoon aikeissa on jatkaa tekoälykokeilua. Parhaillaan käydään neuvotteluita mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällaisen tietorekisterin ja hälytysjärjestelmän perustaminen voi kuitenkin olla eettisesti kyseenalaista.
Espoon kaupungin data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen kertoo, että teknisesti olisi mahdollista rakentaa myös ”hälytysjärjestelmä”, joka ilmoittaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle riskitekijöiden kasaantumisesta.

Lehtinen ei kuitenkaan näe sitä välttämättä järkevänä. Tekoälyyn liittyy monia eettisiä kysymyksiä. Jokaisella ihmisellä pitää kuitenkin olla tietty yksityisyys”, Lehtinen sanoo.

”Näen tekoälyn käytössä myös isoja riskejä. Esimerkiksi jos kone alkaisi tehdä päätöksiä tuosta vain. Tekoälyn pitää olla työntekijöille tukiäly. Se ei voi tehdä päätöksiä ihmisten puolesta. Tekoälyn käyttö vaatii kaupungeilta myös läpinäkyvyyttä. Ihmisten pitää tietää ja voida luottaa siihen, miten tietoja käytetään".

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan henkilötietojen suojaa koskeva sääntely on hallituksen sote-esityksessä olennaiselta osin puutteellista perustuslain kannalta.
Tieto- yrityksen palveluksessa työskentelee noin 14 000 ammattilaista lähes 20 maassa. Tiedon liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa. Tieto on saanut murskakritiikkiä it- järjestelmien virheistään ja muista sähläyksistään.
Julkinen sektori näyttää ajautuneen niin sijaishuollon kuin it-alan konsulttien ja bisnesmiesten maksuautomaatiksi.

Sosiaalityöntekijä Mari Ahlström, kuvakaappaus MTV

Lastensuojelun hankkeille oma riskipisteytys- ja huoliliputusjärjestelmä

Lastensuojelun hankkeet tarvitsevat kiireellisesti oman riskipisteytyksen ja huoliliputusjärjestelmän.
Lastensuojelun riskipisteytykseen ei tarvita kallista tekoälyä vaan ainoastaan historiallista muistia ja kokemustietoa.

Asiakkaille muodostuu lastensuojelussa automaattisesti vakava tietosuoja- ja oikeusturvariski

1) mikäli mukana on joku seuraavista:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-rajapinta-on-tuulinen-paikka-potilaalle

2) Asiakkaiden oikeusturva vaarantuu automaattisesti mikäli hanke mahdollistaa laittomat sijoitukset, jotka toteutetaan yleensä tällä kaavalla:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia

3) Asiakkaiden oikeusturvariskit lisääntyvät mikäli hankkeiden valvonta jätetään tyypilliseen tapaan retuperälle eli lastensuojelun omavalvonnan varaan.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa

Lastensuojelun johto tarvitsee oman huoliliputuksen

Valitettavasti lastensuojelun johdon väärinkäytökset eivät johda huoliliputukseen. Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan palkallisella sairaslomalla, siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla. Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva, usein palkittu erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.

– Sote-uudistus on saamassa dystopisia piirteitä. Ihmiset aiotaan pisteyttää järjestelmää hyödyttäviksi ja hyödyttämättömiksi palasiksi. Saavatko lapset jo syntyessään oman kastimerkkinsä vanhempiensa pisteytyksen perusteella? Maria Guzenina twiittaa.

Satu Taavitsainen vastustaa uutta mallia jyrkästi.

– Ihmisten pisteytys on jo niin sairasta touhua, että kuvottaa. Vastustan jyrkästi. Se on helppo välttää toteuttamalla sote niin, että palvelut järjestää ja tuottaa julkinen toimija. Silloin ei rahan ansaitseminen kiilu silmissä, vaan ihmisten hoitaminen on perustehtävä, Taavitsainen twiittaa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut.

Hänen mukaansa lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan liiketaloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle.
Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.

Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlströmin kannattaisi tutustua Espoon edellisen huoliliputuksen huonoihin tuloksiin, jotka aiotaan nyt kerrata uudessa digitaalisessa versiossa.
Tajua- mut toimintamallin käyttöönottomotivaatiota ovat vähentäneet kyseenalainen lisäarvo ja puutteet tavassa, jolla hanketta on johdettu ja myyty. Nuorten opiskelu- ja työllistämispalvelut perustuivat pakkoon eivätkä johtaneet nuorten toivomiin tuloksiin, muutoksen tuomaa hyötyä ei tunnettu, hanke kohdistui opettajien (ja muidenkin ammattiryhmien) mielestä epäolennaisiin seikkoihin ja kehittämiskeinot eivät näyttäneet tukevan tavoitteisiin pääsyä (nuorten ongelmien ratkeamista) (Sitra 97, 2015, 25).

Tutkimusprofessori Tom Arnkil esitti huolensa toimintamallista;" Lupaavalta kuulostava periaate merkitsee ikävää rohkaisua salailuun..järjestelmä vapauttaa huolen kantajan kohtaamistilanteista ja kannustaa piilotteluun. En haluaisi olla oppilaan vanhempi, joka joutuu arvailemaan, onko hänen lapsestaan liputettu".

Sitran selvityksistä paljastuu, että toimintamalli toisti lastensuojelun ja sen moniammatillisen yhteistyön ongelmia:
Nuoriin ei tutustuttu, nuoria ei otettu mukaan kehittelyyn, heitä ei kuultu eikä heillä ollut vaikutusvaltaa itseään koskeviin suunnitelmiin, osallistumismahdollisuudet eivät olleet aitoja, toimintamallin henki oli negatiivinen, pakottava tai syyllistävä, vastuut jäivät epäselviksi, toimintamallin pilotointi oli liian lyhyt ja malli otettiin valmiina käyttöön vaihtoehtoja pohtimatta, toimijoiden esim. etsivän nuorisotyön toiminnansisältöä ei tunnettu, hyödyt ja onnistumistarinat eivät olleet havainnoitavissa ja ulkopäin tulevat pakot eivät lisänneet nuorten toimijuutta.

Yksi pääongelmista oli se, ettei nuorten tarpeenmukaisia palveluja ylipäätään ole olemassa. Nuoret eivät saaneet aina riittävästi apua, vaikka avuntarve olisi tunnistettu ja tiedostettu ajoissa. Nuorille ei kaikissa tilanteissa löytynyt tarvetta vastaavia, ennaltaehkäiseviä palveluita.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä keskityttiin vahvasti koulutus- ja työllistymispalveluihin. Vaikeimmin työllistyvät nuoret tarvitsevat kuitenkin ensisijaisesti niin sanottuja sosiaalisen vahvistamisen palveluja, jotka motivoivat sekä tukevat arjenhallintaa ja voimavarojen lisäämistä. Vanhemmat olivat huolissaan koulutus- ja työllistämistoimenpiteistä, jotka perustuvat pakkoon. Ne lisäävät heidän tulkintansa mukaan nuorten huonojen kokemusten kierrettä tai vaikeuttavat oman alan löytämistä. Pahimmillaan ne voivat vahvistaa nuoren epäonnistumisen tunnetta ja kokemusta omasta kyvyttömyydestä (Sitra 110, 2016, 20).

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa

Lastensuojelun asiakkaat ovat yhä vailla oikeusturvaa

Tiesittekö, että monien perheiden kotivakuutuksen yhteyteen ottama oikeusturvavakuutus ei korvaa asianajajan kuluja perheiden oikeusturvaa kaikkein todennäköisimmin uhkaavissa hallinto- oikeuden tai korkeimman hallinto- oikeuden käsittelyissä?

Sosiaalipsykologi Anu Suomela kiinnitti aikoinaan huomiota perheiden olemattomaan oikeusturvaan lastensuojelussa.

Suomelan mukaan ongelmallista lastensuojeluasioiden hallinnollisessa käytössä on se, että lastensuojelun menettelytapoja ei käytännön tilanteissa säätele laki, vaan toimiin ryhdytään ‘lapsen edun’ -doktriinin perusteella, joka johtaa totalitarismiin.

Doktriini ei ota huomioon lainsäädännön kokonaisuutta ja käytännössä se johtaa länsimaisten oikeusperiaatteiden vastaiseen tilanteeseen, jossa henkilön on viranomaisen edessä todistettava syyttömyytensä lapsen edun vastaiseen toimintaan, kun lastensuojelun puolelta esitetään moninaisia toteen näyttämättömiä väitteitä lapsen vaarantamisesta.

Lastensuojeluasioiden käsittelyssä toimitaan siis inkvisition periaatteella, joka ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen menettely. Hallinnollisissa oikeuskäsittelyissä ei perinteisesti ole vaadittu viranomaiselta mitään perustelua esittämälleen näytölle, pelkkä virkavastuisuus, jota käytännössä ei enää ole, riittää takuuksi siitä, että viranomaisen esittämät seikat ovat tutkittuja ja tosia.

Nikon tapauksessa käräjäoikeus oli valmis laittamaan pojan maksamaan kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut oikeustaistelusta jonka lopputulema oli, että poikaa oli väärin perustein syytetty insestilapseksi. J.P. Roosin mukaan "EIT:n tuomiokaan merkitse muuta kuin sen toteamista, että virkamiehet ovat tehneet väärin: korjausta asiaan tai kunnon korvauksia ei ihmisoikeustuomioistuimen kautta saa. Nikon tapauksessa korvaukset olivat 3500 €, kun valittajien Suomessa maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut olivat nelikymmenkertaiset ( 140 000 € plus korot)".

Peräti 16% Tarja Hiltusen (2015) väitöskirja- aineiston äideistä oli saanut lastensuojelun toimesta valheellisen rikossyytteen. Tapaukset tutkittiin, jonka jälkeen todettiin, ettei epäilyille ollut perusteita. Kuitenkin epäilyt aiheuttivat äideille paljon mielipahaa ( mt., 205). Kielo- äitiä ja hänen lastaan tutkittiin perättömän seksuaalisen hyväksikäyttö-epäilyn johdosta lähes kaksi vuotta ( mt., 162). Äidit kokivat heihin kohdistuneet epäilykset nöyryyttäviksi (mt., 163).

Anu Suomelan ehdotukset oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi

Anu Suomela esitti lastensuojelun oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi yli 20 vuotta sitten joukon välttämättömiä uudistusehdotuksia, jotka edelleen odottavat toteuttamistaan:

1) Lastensuojelulakiin tulee kirjata viranomaisen velvollisuudeksi pyrkiä aktiivisesti perheen jälleenyhdistämiseen.
2) Lastensuojelutyöntekijä tulee nimetä perhetyöntekijäksi, jonka tehtävä on pitää perhe yhdessä.
3) Vastasyntynyttä ei saa lastensuojelullisin perustein eristää vanhemmistaan. Jos äidin psyykkinen oireilu vaatii kontrollia, on perheelle järjestettävä laitos tai perhesijoitus. Rintamaidon tuotanto tulee pitää yllä, jotta lapsi voi lääkityksen vähennyttyä saada rintamaitoa.
4) Lapseen kohdistuvien rikosten selvittely tulee siirtää sosiaalitoimelta poliisin tehtäväksi. Ja perättömistä ilmiannoista täytyy määrätä rangaistus.
5) Huoltosuunnitelman välttämättömyyttä tulee korostaa ja sen sisällön kriteerit tulee mainita myös laissa. Huoltosuunnitelmasta tulee ilmetä konkreettisesti ja vanhempien käyttäytymisen tasolla, minkä olosuhteiden vallitessa lapsi voidaan kotiuttaa.
6) Perheen suojelussa tulee käyttää ensisijaisesti 13 §:ssä mainittuja tukitoimia. Taloudellisen tuen ensisijaisuutta tulee korostaa. Sen jälkeen käytetään nk. jalkautuneita työntekijöitä, kodinhoitajan sijoittamista kotiin tai oheishuoltajan määräämistä vanhemmalle.
7) Jos vanhempi ilmoittaa tarvitsevansa oheishuoltajan, se on hänelle viivytyksettä nimettävä ilman sosiaalitoimen pitkällistä lausunto- ja tutkintamenettelyä.
8) Jos huostaanotto joudutaan tekemään, on ensimmäinen vaihtoehto se, että lapsi on kotonaan huostaanotettuna, jolloin viranomaisella on täysi kontrolli tilanteeseen.
9) Jos lapsi joudutaan siirtämään pois kodista, hänet tulee sijoittaa tuttuun ympäristöön ja tuttujen ihmisten luo.
10) Tapaaminen on lapsen fundamentaalinen oikeus. Huostaanotetun lapsen tapaamisoikeutta koskevia säädöksiä tulee entisestään tarkentaa, ja jättää lastensuojeluviranomaiselle vain hyvin rajattu tulkinta-oikeus. Lastensuojelulaitosten käytännöt tulee tarkentaa siten, ettei ole mahdollista estää lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Yli kuukauden kestävä rajoitus tulee aina käsitellä lääninoikeudessa. Asetuksen 9 § tulee korjata siten, että mainitaan myös perheeseen sijoitetun lapsen tapaamisoikeus.
11) Salassapitomääräyksiä ja sosiaalitoimen tiedonsaantia koskevia oikeuksia tulee selkeyttää ja tiukentaa siten, että henkilöllä on ehdoton oikeus päättää mitä tietoja ja missä muodossa viranomainen voi luovuttaa lastensuojeluviranomaiselle. Sairaskertomuksia ei tule koskaan luovuttaa, vaan asiat on ilmaistava lausuntomuodossa.
12) On perustettava maksusitoumusjärjestelmä, jonka kautta varaton henkilö voi hakeutua sellaisten yksityisten palvelujen käyttäjäksi, joita ei voida velvoittaa luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja.
13) Perheiden oikeusturvan parantamiseksi tulee lastensuojelulakiin kirjata viranomaisen velvollisuudeksi antaa kielteisessä tapauksessa valituskelpoinen päätös, sekä velvollisuus neuvoa ja ohjata, miten tyytymätön asiakas saa lastensuojeluasian vireille.
14) Lastensuojelun kirjausmenetelmä tulee muuttaa siten, että faktamateriaali erotetaan työntekijän omista tulkinnoista. Lastensuojeluilmoitus tulee tutkia selkeän, yhtenäisen kaavan mukaan ja kirjata todistajalausunnot kuten poliisitutkinnassa. Aiheettomat lastensuojeluilmoitukset tulee poistaa tiedoista.
15) Asiakirjojen luovuttamisvelvollisuutta tulee korostaa kansalaisen oikeusturvan tärkeänä ehtona, eikä asiakirjoista saa veloittaa, jos niitä pyydetään vain kerran vuodessa.
16) Lääneihin tulee perustaa sosiaalitoimen asiamiesjärjestelmä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tulee muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturvakeskukseksi.
17) Oikeusasiamiehen toimistoon tulee perustaa perheasiamiehen virka.
18) Lasten huostaanottoihin liittyvät asiat tulee siirtää käräjäoikeuteen.

J.P. Roosin ehdotukset oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi

Professori J.P. Roos on ehdottanut asiakkaiden oikeusturvan varmistamiseksi niinikään lähes 20 vuotta sitten seuraavia toimenpiteitä, jotka edelleen odottavat toteutumistaan:

1. Tahdonvastainen huostaanotto on nähtävä oikeusprosessina jonka osallisilla on samat oikeusturva kuin muissakin prosesseissa, mukaan luettuna oikeus ilmaiseen oikeudenkäyntiin.
2. Tahdonvastainen huostaanotto olisi alun alkaen käsiteltävä yleisessä tuomioistuimessa, ei hallinnollisessa tuomioistuimessa.
3. Perheiden omat sosiaalityöntekijät eivät saisi olla tekemisissä huostaanottojen kanssa. Heidän ei ole pakko kertoa tietojaan, paitsi jos kyse on pahoinpitely- tai väkivaltaepäilyistä, jolloin heillä pitäisi olla ehdoton velvollisuus raportoida tiedossaan olevista pahoipitelyistä.
4. Huostaanottojen käsittelyajoissa tulee olla tiukat rajat, vähintään yhtä tiukat kuin alle 18-vuotiaiden rikollisen suhteen (oikeuskäsittely kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen). Viranomaisten oikeutta valittaa ja hyödyntää valitusaikoja tulee voimakkaasti rajoittaa (lapsen edun nimissä!).
5. Sosiaalityöntekijöiden tulee perustaa toimintansa juridisesti pitävään näyttöön, ei huhupuheisiin ja muihin toisen käden tietoihin. Asiakkaita koskevan tiedon tulee olla aikarajoitettua ja relevanttia.
6. Vanhemmilla tulee olla oikeus käyttää omia asiantuntijoita tai vaikuttaa siihen keitä asiantuntijoita käytetään ja heidän tulee saada aineisto käyttöönsä (sillä lasta ei voi alistaa useille toisiaan seuraaville tutkimuksille).
7. Asiantuntijalausuntojen tulee koskea vain todellisia olosuhteita ja niitä koskevaa näyttöä, ei löysiä teoreettisia olettamuksia. Asiantuntijalausunnolta tulee edellyttää että asiantuntija on tavannut henkilön (tai osapuolet).
8. Tietojen keruun tulee olla avointa ja asiakkaiden tulee saada tietää mitä tietoja heistä kerätään ja keille tietoja annetaan. Luottamuksellista tietoa saa kerätä vain tuomioistuimen luvalla, aivan kuten puhelinkuuntelu edellyttää lupaa.
9. Huostaanottojen tulee olla määräaikaisia siten että viranomaisten on säännöllisin väliajoin perusteltava huostaanoton jatkumista, ei niin että vanhempien tai lasten tulee perustella huostaanoton lopettamista.

Lokakuun Liikkeen ehdotukset lastensuojelun oikeusturvaongelmien hillitsemiseksi

- Asiakkaille lakisääteinen oikeus kieltäytyä kyseenalaisista lastensuojelun "arvioinneista" ja "terapioista".
-Katarina Finnilän asenneseula seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksiin osallistuville ammattilaisille.
-Psykiatreille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille vastuu- ja korvausvelvoitteet, rajaus ulos psykoterapiakilpailutuksista ja ammatinharjoituskielto toistuvista väärinkäytöksistä.
-Väärinkäytöksistä automaattinen korvaus asiakkaille ilman raskaita oikeustoimia.
- STEA:n tuki pois epäeettisiltä ja - tieteellisiltä tutkimusmenetelmiltä ja toimintakäytännöiltä ja järjestöiltä, jotka niitä toistuvasti käyttävät.
- AVI: lle ja Valviralle lisää valvontaresursseja.
- Psykologiliiton, KELA:n ja valvontaviranomaisten puututtava repressoituneen muistin ja muihin psykoanalyysin vääriksi osoitettuihin olettamiin perustuviin "hoitoihin."
- Yliopistojen hylättävä epätieteellisiä menetelmiä markkinoivat luennoitsijat ja opettajat.
- Vallan kolmijako- oppi voimaan myös lastensuojelussa. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ei saa olla saman toimijan käsissä.
- Psykologien ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja valmistumisen ehdoksi asiakaspalvelu-, lainsäädäntö-, valvonta- ja huuhaan tunnistus-testin läpäiseminen.

Reformin sijaan lastensuojelussa kehitetään uusia oikeusturvaongelmia

Olemassaolevien vakavien oikeusturvapuutteiden korjaamisen sijaan lastensuojelussa kehitetään uusia oikeusturvaongelmia kotikutoisten ja jäävien arviointien, vinoutuneen tutkimustiedon, huostaanottoja pohjustavien avohuollon tukitoimien, "perhekuntoutuksen", Hackneyn mallin, laittomien rajoitustoimien, lastensuojelun edunvalvojan, pysyvän huostaanoton ja pakkoadoption muodossa.

Oikeusmurhia tapahtuu edelleen eikä vääriä päätöksiä saada edelleenkään oikaistua. On käsittämätöntä ettei yksikään lastensuojelun "uudistushankkeista" tartu lastensuojelun vakaviin oikeusturvapuutteisiin.

Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla. Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.

Kuntaliiton kysely paljasti, että lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalveluiden takia. Valviran raportti Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan havaintoja (2014) kertoi, että sijoituksia tehdään lainvastaisesti jopa pelkän hoidontarpeen arvioinnin takia.

Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin. Professori Andre Souranderin mukaan lapsen yksilölliset kehityspolut määritellään häiriöiksi ja väärä diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään turhaan lääkitykseen. Lapsensa psyykelääkityksestä kieltäytyvää uhataan lastensuojeluilmoituksella.

HuosTa- tutkimus ( 2015) ja lapsiasiavaltuutetun selvitykset ovat osoittaneet, että perheet eivät saa tarvitsemiaan tukitoimia ennen huostaanottoa. Jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.

Tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas kurttila pitää ongelmallisena, että lastensuojelun sijaishuolto on mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kurttila vaatii valtiolta toimia lastensuojelun kustannusten vahvempaan seurantaan.
– Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.

Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.

Suomessa korvaus vuoden laittomasta huostaanotosta, jos sitä ylipäätään maksetaan on noin 900 euroa eli uhrille korvataan vähän yli 2 euroa vuorokaudelta.

Lastensuojelun kehittäminen, lainsäädäntötyö , valvonta ja tiedotus on sijaishuollon edunvalvojien käsissä

Lastensuojelujärjestöjen ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi, tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu, YK:n sijaishuollon ohjeita tai alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet , tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.

THL:n suurselvitys osoitti, että huostaanotot kestävät koko lapsuuden ilman lakisääteistä pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen.

Perheiden jälleenyhdistämistä kehittämään palkattiin jälleenyhdistämisen estämisestä ja hankaloittamisesta kuuluisat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt Perhehoitoliitto ry, Pelastakaa Lapset ry , Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS-lapsikyläsäätiö ja Pesäpuu ry.
#MunPerheet- hanketoimijat eivät omien sanojensa mukaan välttämättä pyrikään lasten ja vanhempien konkreettiseen vaan "henkiseen" jälleenyhdistämiseen ja Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti pysyviä huostaanottoja Satu Taiveahon voimin samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.

Lastensuojelujärjestöinä esiintyvät sijaishuollon piiloyritykset onnistuivat RAY:n (nykyinen STEA) rahoituksella lobbaamaan lastensuojelulakiin myös valtaisaksi oikeusturvaongelmaksi monissa tutkimuksissa osoitetun lastensuojelun edunvalvojan, jota käytetään härskisti huoltajien oikeuksien kaventamiseen lainvastaisin perustein.

Tahto oikeusturvaongelmien korjaamiseen puuttuu

Jatkuvat ja pahenevat oikeusturvaongelmat eivät ole ihme psykoanalyyttisen orientaation hallitsemassa Suomessa, jossa lastensuojelun lainsäädäntötyö, rahoitus, tutkimus, koulutus, laillisuusvalvonta, oikeudenkäyttö, uutisointi ja tiedotus on sijaishuollon edunvalvojien ja heidän yhteistyökumppaneidensa käsissä.

Lastensuojelun lisärahoitus pitäisi jäädyttää ja olemassaolevat ongelmat tulisi tunnistaa, tunnustaa ja korjata välittömästi, jotta lastensuojelun toiminta voitaisiin saattaa perustehtävänsä ja voimassa olevien lakien mukaiseksi.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.

Näyttää siltä, että Kurttilan ehdottaman reformin sijaan lastensuojelu saa perheiden oikeusturvaa uhkaaviin käytäntöihinsä sijoituksia lisäävää ja oikeusturvaongelmia ylläpitävää ja pahentavaa lisärahoitusta.

Lastensuojelun reformi ei tule tapahtumaan ilman kansalaisten painostusta – ja lapsibisneksellä rahastavien vastustusta.

Lastensuojelu, samoin kuin kehitysyhteistyö, on myös ennalta ehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa.

Lapset ja perheet eivät voi odottaa apua loputtomiin. Heitteille jättäminen ei ole ilmaista. Jollei makseta tänään, niin tulevaisuudessa aivan varmasti. Korkojen kanssa.

Toimittaja Tuula Malinin sanoin: ”Viranomaisvetoista yhteiskunnan ulkopuolelle kasvattamista ei kenenkään tulisi seurata hiljaa sivusta. Sen seurauksista ei kukaan meistä tule jäämään osattomaksi.”

Sosiaalityöntekijä Minna Manelius Helsingin hallinto-oikeudesta

Tyhjän päälle jättikorvauksista huolimatta

Pahimmillaan lastensuojelussa kasvanut joutuu heti 18:ntena syntymäpäivänään muuttamaan ja yhteydet tuttuihin aikuisiin ja palveluihinkin katkeavat kertarysäyksellä, kertoo Helsingin Sanomat.
”Meillä on paljon nuoria aikuisia, joiden ainoa läheinen on viranomainen”, sanoo lastensuojelun jälkihuollosta vastaava johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin hallinto- oikeudessa tuomaroiva Minna Manelius; Alpo Heikkisen yhtiökumppani Hiiskahdus- yhtiössä, Talentian mediavaikuttaja, sosiaalityöntekijöiden edunvalvoja ja lastensuojelun pelastusohjelman suunnittelija, joka paheksuu sosiaalista raportointia ja pyrkii poisselittämään lastensuojelun väärinkäytöksiä.

”Lastensuojelussa kasvaneet ovat keskenään todella eriarvoisessa asemassa, kun he tulevat täysi-ikäisiksi. Osa heitetään suoraan syvään veteen ja sanotaan, että koeta pärjätä”, kuvailee SOS-Lapsikylän kehityspäällikkö Johanna Hedman.

Someviestejä ja Hackneyn mallia oikeusturvan ja palveluiden sijaan

Helsingin kaupungin ratkaisu toimimattomaan jälkihuoltoon on lastensuojelun sijoituksia ja kustannuksia lisännyt Hackneyn malli ja sosiaaliohjaajien palkkaaminen pitämään yhteyttä sijoitettuihin sosiaalisen median avulla. "Ei siis aina tarvittaisi tapaamista, vaan tuttu ammattilainen voisi välillä kysellä kuulumisia vaikka Whatsapp-viestillä".

Suomalaisen jälkihuollon tasosta kertoo paljon se, että Tampereella kaapattu ihmiskaupan uhri oli käytännössä kadoksissa viranomaisilta neljä vuotta ja seitsemän kuukautta- ja lastensuojelun jälkihuollon asiakas kaappauksensa aikana. Kaapattu äiti ja poika olivat lastensuojeluasiakkuutensa aikana peräti kuusi ja puoli vuotta "kadoksissa" lastensuojelulta.
Millä tavalla sosiaaliohjaajien someviestit kaappajien hallitsemaan fb-profiiliin olisivat muuttaneet tilannetta? Mitä mt-kuntoutujanuoret mahtoivat hyötyä Helsingin kaupungin ostamista osallistavista joogatunneista ihmiskauppias Bivolarun joogalahkoon? Entä miten sijoitettujen oikeusturva ja ihmissuhteet aiotaan taata esimerkiksi Estherin tapauksessa, jossa lastensuojelu ei suostu palauttamaan lapsia vaikka huostaanoton perusteet ja menettelytavat on todettu vääriksi?

Huostaanotot puretaan ani harvoin

Helsingin Sanomien jutusta saa käsityksen, että ongelma olisi huostaanottojen lyhyys ja että huostaanottamalla lapset varhaisemmin tuettaisiin heidän hyvinvointiaan ja ihmissuhteidensa pysyvyyttä.

Tutkimustieto kumoaa käsityksen. THL:n suurselvityksen mukaan joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.

Lastensuojelussa monia ministereitä, toimittajia ja järjestövaikuttajia kiinnostavat tulosvastuuta, tutkimustietoa ja laillisuusvalvontaa enemmän sijaishuollon imagonkiillotus ja markkinointilupaukset.
Uutiset ja kannanotot kuvaavat usein lastensuojelun tavoitteita, ei toimintaa tai tuloksia. Johtopäätöksiä ja suosituksia vedetään siitä, miten asioiden tulisi olla- ei siitä, miten ne ovat. Tutkimustiedon sijaan toimitaan moralististen virhepäätelmien varassa.

Samaan aikaan kun perheiden ongelmat vähenevät- sijoitukset lisääntyvät ilman tietoa sijoitusten syistä, olosuhteista tai vaikutuksista. Arviolta joka kolmas suomalaislapsi on jossakin elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja joka 20:s lapsi tulee sijoitetuksi.
Vuonna 2017 kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot lisääntyivät edelleen- huolimatta lukuisista lastensuojelun miljoonaresursoinnista ja "kehittämishankkeista".

Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi.

Lastensuojelu ei takaa pysyviä tai turvallisia ihmissuhteita

Perhehoitoliitto myöntää Helsingin Sanomissa, ettei perhehoito pysty tarjoamaan kaikille lapsille pysyvää ja turvallista sijoituspaikkaa.
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.

Sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi , että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kyse ei ole marginaaliryhmän pienestä ongelmasta, sillä yli 10 000 suomalaista lasta ja nuorta asuu laitoksissa.
Huostaanotto on todistettu sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijäksi (mm. Iivari 1996; Kela 2010; Sisäministeriö 15/2014; Sotkanet).
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä.
Lastensuojelutausta ennustaa muita ikäryhmän lapsia korkeampaa todennäköisyyttä syrjäytyä, tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhriksi (SOTKANET). Erilaiset sijaishoitajat ovat vakavan väkivallan suhteen jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.

Myös sijaisvanhemmat väsyvät ja epäonnistuvat huolimatta noin. 30 000 euroa vuosipalkkiosta, verottomista eduista, vertaistuesta, työnohjauksesta, ympäristön good will: ista, Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelusta, RAY:n rahoittamista ilmaisista apukäsistä (PePPi- hanke) ja lastensuojelun edunvalvojasta, joka auttaa ylläpitämään huostaanottoa ja erottamaan lapsen omista vanhemmistaan.

Mikään tutkimustieto ei vahvista oletusta siitä, että sijaishuolto pystyisi tarjoamaan lapsille pysyvyyttä.

Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” lasten ja nuorten sijaishoitopaikka vaihtui usein. Lastensuojelun rutiiniksi muodostuneen vieraannuttamisen ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyöntien takia lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen – ei kodin ja sijaishuoltopaikkojen välillä, kuten usein virheellisesti esitetään.

Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta ja sijaishuoltopaikka vaihtui noin kahden vuoden välein.
Pösön ja Puustinen-Korhosen mukaan ”toistuva kasvuympäristön vaihdos kahden vuoden välein vastaa todennäköisesti heikosti käsitystämme siitä lasten kasvuolosuhteiden turvallisuudesta ja pysyvyydestä, jota lastensuojelussa pyritään saamaan aikaan.”

Tutkimustieto vahvistaa, että perhesijoitusten purun yleisimmät syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään. Tutkija Tarja Janhusen Perhehoitoliitolle tekemän selvityksen mukaan useimmissa tapauksissa sijoitus oli katkennut sijaisvanhempiin liittyviin syihin johtuen, joista yleisin oli sijaisvanhemman väsymys ja toiseksi sijaisperheen muuttunut tilanne. Kolmanneksi yleisin syy oli lapseen liittyvä syy, tällöin kyseessä oli lapsen vaikea oireilu (Janhunen, 2007).
Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimuksen (Lamminen & Rantanen, 2007) mukaan sijoitusten purkautumisen aloitteentekijänä on yleisimmin perhehoitaja itse, ei purkua hakeva sosiaalityöntekijä tai vanhempi.

Myös sosiaalityöntekijät ovat kiinnittäneet huomiota lasten pompotteluun eri sijaishuoltopaikkojen välillä ja siihen, että sijaisvanhemmat tuntuvat tarvitsevan yhä vahvempia lastensuojelun tukitoimia . Lastensuojelun puutteet ja toimimattomat avohuollon tukimuodot koskettavat siis myös sijaisperheitä.
Perhehoitoliiton Emilia Säleksen mukaan ”Pitäisi lähteä siitä, että kaikki sijaisperheet tarvitsevat vahvaa tukea. Ei vain osa.”
Miksei voitaisi lähteä siitä, että myös syntymäperheille annettaisiin heti heidän tarvitsemansa tuki? HuosTa ( 2015) tutkimuksen mukaan jopa 85% apua pyytäneistä lapsista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Vanhemmille ei anneta tukea ennen, aikana eikä jälkeen huostaanoton.

Lastensuojelun asiantuntijat ja päättäjät propagandan levittäjinä

Suomalaiset lastensuojelun asiantuntijat ovat jo vuosia levittäneet julkisuuteen toimittajien avustuksella väärää tietoa. Suostutteluviestintää eli propagandaa sijaishuollon etujen valvomiseksi, kotiutusten vaikeuttamiseksi ja lastensuojelun imagonkiillotukseksi ovat julkaisseet mm. Helsingin Sanomat ja YLE. Sijaisvanhemmat ja perhekodit ovat vastalauseitta saaneet pitää huostaanotetut, jotka tuottavat heille yhden keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton aikana noin 200 000 sijaisperheessä ja noin miljoona euroa perhekodissa.

Vanhemmuudenarviointia, perhekuntoutusta ja sijaishuoltopalveluja tuottavat lastensuojelujärjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry ja SOS-Lapsikylä ry ovat kampanjoineet ja toimineet ahkerasti perheiden oikeusturvan ja tietosuojan heikentämiseksi ja huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi mm. lastensuojelun edunvalvontahankkeellaan.

Sijaishuollon piiloyrityksiksi muuttuneilla lastensuojelujärjestöillä on välitön taloudellinen intressi lisätä huostaanottoja ja niiden kestoa.

Pelastakaa Lapset ry:n Jari Sinkkonen että MLL:n Mirjam Kalland ovat kiihkeitä lastensuojelun ja pysyvän huostaanoton puolestapuhujia. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten löytämänsä yksittäistapauksen perusteella (2001) Kalland ja Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.

Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).

Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.

Muita väärää tietoa ja pysyvän huostaanoton propagandaa ahkerasti levittäneitä lastensuojeluvaikuttajia ovat mm. Perhehoitoliiton Aila Paloniemi ja Satu Taiveaho (TS 25.4.2018, HS 1.5.2018) , jota ei hävetä ehdottaa jo lähtökohtaisesti epäeettistä pysyvää huostaanottoa laillistettavaksi heti THL:n selvityksen julkaisupäivänä.

Lasten ja vanhempien pysyvän erottamisen puolesta ovat ahkeroineet myös Pelastakaa Lapset ry:ssä vaikuttaneet Piia- Liisa Heiliö, Päivi Sinko, Kaarina Pasanen ja Kristiina Mattila, Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala, Lastensuojelun Keskusliiton toimijat ja Juha Rehula, joka esti kärsimyskorvausten maksamisen sijaishuollossa pahoinpidellyille.

Ystävät Sitrassa ja STEA:ssa ovat taanneet puolueettomina kansalaisjärjestöinä esiintyville sijaishuollon piiloyrityksille ja epämääräisille lastensuojeluyrityksille ja sijaishuollon asiakashankinta- ja edunvalvontahankkeille jatkuvan ja heikosti valvotun julkisen rahoituksen.

Sijaisvanhemmuus on yhä useammin ammatti ja elinkeino- ei lapsia läpi elämän kantava ihmissuhde

Kati Hämäläisen väitöskirjatutkimuksessa lapset ilmaisivat kaipaavansa ja tarvitsevansa eniten juuri biologisia omaisiaan ja juuri näiden osallistumista lapsen elämään lastensuojelu ja sijaishuolto on perinteisesti kokenut tehtäväkseen rajoittaa.

"Verisiteiden merkitys lapsille tuli vahvasti esiin aineistossa, sijaisperhesuhteiden jäädessä ikään kuin niiden varjoon. Verisiteisiin perustuva perhe oli lasten näkemysten mukaan oikeampi perhe kuin sijaisperhe. Lapset toivoivat lisää yhteydenpitoa etenkin muualla asuviin sisaruksiinsa. Tutkimus osoittaa, että perhehoidossa(= sijaisperheissä) elävillä lapsilla ei ole kokemusta pysyvästä kodista ja perheestä."

Myös SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhasen tutkimuksessa ’Kuka auttaisi meidän perhettä? Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen’ haastatellut lapset korostivat oman perheen suurta merkitystä. Vanhemmille ei kuitenkaan kerrottu riittävästi huostaanoton purun ehdoista, saatavilla olevista tukimuodoista eikä edes perheen jälleenyhdistämisvelvoitteesta.

Sijaisvanhemmuutta markkinoidaan usein kritiikittä aitona ihmissuhteena, vanhemmuutena. Tästä ei kuitenkaan ole mitään tutkimusnäyttöä. Entisiin sijaislapsiin ei päinvastoin usein pidetä mitään yhteyttä tai ”tuki” typistyy satunnaisiin puhelinsoittoihin ja postikortteihin.

Kattavia tutkimuksia suomalaisten sijaisvanhempien ja -lasten yhteydenpidosta ei ole tehty. SOS-lapsikylissä kasvaneiden seurantatutkimuksessa lähes kolmannes entisistä sijoitetuista ilmoitti, ettei pitänyt täysi-ikäistyttyään lainkaan yhteyttä sijaisvanhempiinsa (Jahnukainen & Hyytiäinen, 2009, 21).
Sijaisvanhemmuus onkin usein pikemmin ammatti tai palkkatyö kuin aitoa vanhemmuutta tai lapsia koko elämän kannatteleva ihmissuhde.

Lasten ja vanhempien yhteydenpitoa estetään rutiininomaisesti

Sijoitettujen yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin estetään ja rajoitetaan lastensuojelulain vastaisesti ”sijaishuoltoon kiinnittymisen” varmistamiseksi. Sijaishuollon valvontaan viranomaisten resurssit eivät riitä. Oikeusasiamiehen mukaan kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta.
Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin. Erityisen puutteellista on perhehoidon valvonta.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen.

Verovaroilla tuettu sijaisperhe voi hyvin, mutta siirretty lapsi saattaa voida huonosti. Diplomaattisen koskemattomuuden suojassa vältytään esimerkiksi lastensuojelutoimilta vaikka lastensuojelun perhehoitoa vaivaavat VTV:n mukaan vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa.
Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollon kumppaneissaan (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12). Sosiaalityöntekijöillä ”naksahtelee” vain biologisten perheiden seurassa. Sijaishuollon kumppanit eivät huolestuta sosiaalityöntekijöitä välttämättä silloinkaan, kun lapsen kaltoinkohtelusta löytyy pitävä näyttö.

Siirretyt lapset ovat alkaneet äänestää jaloillaan. Lastensuojeluviranomaiset kutsuvat lasten pakomatkoja ”luvattomiksi poissaoloiksi” ja tekevät vuodessa jopa 3 500–4 000 virka-apupyyntöä poliisille. Lapset ja nuoret karkailevat turvattomiksi määriteltyihin koteihinsa, joista heidät kyyditetään takaisin sijaishuoltoon.

Epäeettistä on myös lastensuojelun rutiiniksi muodostunut käytäntö rangaista sijaishuollon epäkohdista kertovaa lasta tai vanhempaa tapaamisrajoituksilla ja pakottaa vanhemmat sijoitetun lapsen "turvallisen kiintymyssuhteen" edistämiseen sadistisilla uhkavaatimuksilla ja kiristämällä: "Ellet toimi niin, että lapsesi lakkaa kaipaamasta sinua ja alkaa osoittaa kiintymystä sijaiskasvattajiinsa, estämme hänen koulunsa, terapiansa ja yhteiset tapaamisenne. ".

PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat omaksumiensa virheellisten psykoanalyyttisten teorioiden mukaisesti, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi/saa aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.

Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama. Laitoksesta vapautettu lapsi, jota on ”kuntoutettu” erityisosaajilla, rajoitustoimilla, verkostopalavereilla ja kiinnipidolla yli sadan tuhannen euron vuosihintaan muuttuu yhdessä yössä tyhmäksi riskinuoreksi ja kriminaalinaluksi, jota ei huolita minnekään.

Jäljelle jäävät ainoastaan sukulaiset – ne samat pahaa sosiaalista perimää kantaviksi riskitekijöiksi luokitellut, joihin hänen yhteydenpitoaan on tarmokkaasti estetty.

Onko kestävyysvajeen ja säästöpolitiikan suitsima sosiaalitoimi viimein havainnut vanhempien ilmaisen hoitoreservin?

Onko vanhempien tukemiseksi kutsuttu toiminta todellisuudessa vain yritystä saada vanhemmat hyväksymään järjetön lastensuojelupolitiikka ja hoitamaan ilmaiseksi palvelujärjestelmän ”kolaroima” jälkikasvunsa – sitten kun he eivät enää kelpaa lastensuojelun ”kasvatuskumppaneiden” julkisrahoitteiseen laskutukseen?

Entä mitä lastensuojelukoneiston vaurioittamien vanhempien ja lasten tukemiseksi voisi tehdä?

Toimenpide-ehdotuksia:

- Kontrollin ja tuen erottaminen toisistaan. Asiakasperheiden tukipalvelut lastensuojelusta ja sijaishuollosta riippumattomille toimijoille.

- Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta erotettava toisistaan. Lastensuojelun lainsäädäntövalta, lastensuojelutarpeen arviointi- ja selvitystoiminta ja hallinto-oikeuksien jäsenyydet pois lastensuojeluyrittäjiltä ja sijaishuollon edunvalvojilta.

- Sijaishuollon liiketoiminta ja lastensuojelun järjestötoiminta erotettava toisistaan. Lähes kaikki puolueettomina kansalaisjärjestöinä esiintyvät suomalaiset lastensuojelujärjestöt ovat tosiasiassa sijaishuollon kumppaneita ja piiloyrityksiä, jotka myyvät lastensuojelu- ja sijaishuoltopalveluja.

- Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sijaishuollon asiakashankinta- ja edunvalvontatoiminta erotettava toisistaan.

- Asiakkaiden arviointi- ja tutkimustahot erotettava sijaishuoltopalveluja myyvistä tahoista. Nykyisin esim. vanhemmuudenarviointia järjestävät samat tahot, jotka tarjoavat myös lasten sijoitus- ja hoitopalveluja.

- Asiakasperheiden oikeusturva kuntoon; mahdollisuus fair trial -oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa, vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä lastensuojelun toimijoille.

- Yksittäisten rakenteellisia päättömyyksiä paikkaavien projektien sijaan uusi asiakaslähtöinen järjestelmä. Paikkaavilla hankkeilla vain neutralisoidaan laajemmat muutospaineet.

- Puuttumisen, huolipuheen ja diagnosoinnin tilalle lasten, vanhempien ja perheiden tukeminen.

- Kaikkiin lapsiperheitä koskevaan lainsäädäntö-, suunnittelu- ja toimeenpanotyöhön palvelunkäyttäjien edustus ja osallisuus ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta- ja vaikuttavuustutkimus.

- Lapsiperheiden palveluiden suunnitteluun ja seurantaan pysyvä tutkimusrahoitus ja sijaishuollosta irrallinen koordinaatio ja johto.

Kuka ottaisi tehtäväkseen selvittää lasten olosuhteet nykyisessä sijaishuollossa?

Miksi veronmaksajien vuosittainen noin 1000 000 000 euron tulonsiirto sijaishuollon vuorokausimaksuihin, STEA:n Perhehoitoliitolle myöntämä 865 000 euron kokonaisavustus ja 300 000 euron kohdeavustus sijaisperheiden lasten sisarussuhteiden vahvistamiseen ei kata sijoitettujen kotilomia ja jälkihuollon tukea?

Paljonko lisää lastensuojelun asiakkaiden, keskimäärin köyhyysrajan alapuolella elävien pitkäaikaissairaiden ja yksinhuoltajien tulisi lahjoittaa Perhehoitoliitolle, jotta sijoitettujen yhteydenpito sukulaisiin ja jälkihuollon tuki saataisiin järjestymään ? Kuinka monta miljoonaa nykyisen miljardin lisäksi tarvitaan, jotta sijoitetut nuoret saisivat asua edes ylioppilaskirjoitusten tai toisen asteen opintojen loppuun "kodeissaan", joihin poliitikot ja lastensuojelun asiantuntijat ovat heidät ajoissa ja koko lapsuuden ajaksi toimittaneet?

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisvanhempien-ahneus-ja-perhehoitoliiton-sopimukset-estavat-lasten-kotilomat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoidon-mallinnusta-vai-edunvalvontaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tue-lapsia-ja-perheita-ala-lapsibisnesta1711768
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto

Tuomo Laihiala, kuvakaappaus Seurakuntalainen

"On järkyttävää, jos leipäjono loppuu ja pitää mennä yhteisruokailuihin. Sitä vastaan minulla ei ole mitään, että ruoan eteen pitäisi osallistua johonkin, jos vain terveyden puolesta pystyy.” Rouva Karlsson, sairaseläkkeellä

Aktiivimalli leipäjonoihinkin?

Aktiivimalli puskee leipäjonoihinkin, kertoi Helsingin Uutiset maaliskuussa.
Helsingin kaupunki haluaa eroon leipäjonoista ja patistaa leivänhakijoita yhteisöllisyyteen.

Helsinkiin kehitetään ruoka-avun mallia, jossa kassijakelun rinnalle tulee yhteisruokailuja ja hävikkiravintoloita. Ruokaa ei voi enää hakea anonyymisti. Espoossa on pohdittu ruoka-avun muuttamista vastikkeelliseksi, Yle kertoo. Ruokakassin saisi jatkossa, jos osallistuisi yhteisölliseen ruokailuun tai esimerkiksi kokki- tai ruoanlaittokurssille.

– Jos ruuansaannin edellytykseksi asetetaan jonkinlaisia velvoitteita, jää tulevaisuudessa osa ihmisistä kokonaan ilman ruokaa, Hyvä arki- ruokajakelun toiminnanjohtaja Hannu Hätönen muistuttaa.
– Välillä tuntuu, että köyhyysteoreetikot mellastavat. Köyhyys on joku naps ja nips, joka ratkeaisi tuosta vaan.

Leipäjonojen asiakkailta itseltään ei ole kysytty lupaa uudistuksiin.

– Sosiaalityöntekijämme ovat jalkautuneet Myllypuron ruokajonoon kartoittamaan, mitä ihmisten elämäntilanteelle voisi tehdä, kertoo Helsingin apulaispormestari, Vihreiden Sanna Vesikansa.

Avustusjärjestöjen yhteisiä työpajoja vetää Helsingin Diakonissalaitos. Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin sanoo, että uudistuksessa tärkeää on eri toimijoiden yhteistyö.

- Keskeistä on julkisen puolen sosiaalityö ja seurakuntien diakonia. Se vaatii tietysti hyvän tiedonkulun.

Suunnitelmissa kiinnittää huomiota myös ”osallistujien toimijuus” eli vastikkeellisuus ruoka-avun saamiseksi.

– Aika paljon nojaudutaan siihen, mitä toimijat itse haluavat innovoida. Se voisi olla vapaaehtoista toimintaa ruoka-avussa, ruuanlaittoa, kokkauskursseille osallistumista tai vaikka kalastuskerhoja, Helin pohtii (Helsingin uutiset, 14.3.2018).

Helinin mukaan Helsinkiin otetaan mallia Vantaan Yhteinen pöytä -ruokajaosta. Siihen sisältyy hävikkiruokaterminaali, josta ruoka toimitetaan keskitetysti kaikille jakelupisteille.

Uutta on se, että ruokaa ei enää saa anonyymisti. Hakijat haastatellaan ja rekisteröidään, ja he saavat asiakaskortin, kertoo Talentia- lehti (Talentia, 15.6.2018).

Köyhyys ei häviä vaikka jonot katoavat

Hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala Tampereen yliopistosta kyseenalaistaa Helsinkiin suunnitellun uuden ruoka-apumallin perusteet.

– Ne ovat hienoja suunnitelmia, ja varmasti jotkut ryhmät hyötyvät niistä. Ne eivät kuitenkaan ratkaise köyhyysongelmaa. Ongelma ei ole jonot vaan köyhyys. Siihen pitää puuttua sosiaalipolitiikan keinoin.
– Se, että ihmisiä tavataan ja haastatellaan, ei heitä auta, elleivät he saa samalla lisää rahaa.

Laihiala kysyy, kenen tarpeiden vuoksi ruoka-avun mallia nyt muutetaan. Jonot lyhenivät Helsingissä jo huomattavasti, kun jakoaikoja pidennettiin, hän huomauttaa.

– Mikä on ongelma, jota näillä malleilla ryhdytään poistamaan? Onko kyseessä silmänkääntötemppu, jolla köyhyys saadaan siivottua katukuvasta? Köyhyys ei siinä helpotu, koska ei puututa syihin, jotka pakottavat hakemaan ilmaista ruokaa.
Laihiala arvelee, että uusi, investointeja vaativa malli muuttaa ruoka-avun viralliseksi tukijärjestelmäksi, joka on kohdennettu köyhille.

Pakkoyhteisöllisyys ei sovi kaikille

Jonot halutaan pois, koska niissä seisominen ei ole ihmisarvoista, Helsingin kaupungilta katsotaan. Lisäksi halutaan säästää jonottajat häpeältä.
Tuomo Laihiala huomauttaa, että kaikki vain tai ensisijaisesti köyhille suunnattu apu aiheuttaa häpeää, eivät vain leipäjonot.
– Tutkimusten mukaan mikä tahansa köyhäinavuksi mielletty aiheuttaa stigmaa. Siksi avun hakemiseen on iso kynnys.
Esimerkiksi yhteisruokailuihin eivät kaikki halua tulla, Laihiala uskoo. He eivät halua osallistua ”köyhien ruokailuihin”, vaan katoavat jonnekin.

Yhteisöllisyydestä odotetaan ratkaisua moniin ongelmiin.
– Kaikille yhteisöllisyys ei sovi. Osallistuminen voi olla vaikeaa päihdeongelmaisille, lapsiperheille ja esimerkiksi paniikkihäiriöistä tai sosiaalisista peloista kärsiville.
Laihiala kysyy myös, mitä tarkoittavat osallisuus ja osallistaminen, joista puhutaan ruoka-avun yhteydessä.
– Tutkimuksessa osallisuus tarkoittaa sitä, että kansalainen voi vaikuttaa omiin asioihinsa yhteiskunnassa. Yhteisruokailuhankkeissa osallisuus määritellään niin, että ihmiset vain osallistuvat johonkin.

Suurena ongelmana Laihiala pitää myös sitä, että ruokaa ei saa enää nimettömänä paikalle ilmestymällä. Sen sijaan kävijät haastellaan ja rekisteröidään.

– Kun tutkimme leipäjonoja, huomasimme, että osa jonottajista ei halua ottaa kontaktia keneenkään. Suuri osa jättää tutkijoiden kyselylomakkeen täyttämättä ja kieltäytyy osallistumasta haastatteluun. Monen pienituloisen on myös vaikea kertoa tilanteestaan toisille ihmisille.
– Moni heikossa asemassa oleva ei halua tulla tunnistetuksi. Vaikka ajatus on karsia ”ammattijonottajat”, rekisteröinti karsii myös aidosti avun tarpeessa olevia, jotka häpeävät ruoan hakemista tai jotka ovat jaksamisensa äärirajoilla.

Asiakkaat eivät halua antaa henkilötietoja eivätkä osallistua yhteisruokailuihin

Myllypuron elintarvikeapu -yhdistystä pyörittävä Sinikka Backman on kuulostellut asiakkaiden tunnelmia sen jälkeen, kun tietoa uudesta mallista alkoi tulla. Useimmat jonottajat eivät halua osallistua yhteisruokailuihin. Ruoka halutaan syödä kotoa yksin tai perheen kanssa.
– Ei näillä ihmisillä ole kännyköitä eikä rahaa ostaa matkalippua syömään jonnekin. Leipäjonojen asiakkailta itseltään ei ole kysytty mitään, hän kuvaa.
Osa asiakkaista on yksinäisiä. Heitä yhdessä tekeminen voi auttaa, Backman arvelee. Monet ovat elämäntilanteensa uuvuttamia.
– Heille riittää, että he jaksavat tulla tänne.
Backman pelkää, että osa asiakkaista jää pois, jos ruoka-apuun pitää antaa henkilötiedot.
– Kaikki eivät halua puhua edes meille tai sosiaaliohjaajille. Miten heille käy?

Hävikkiruoka kuuluu kaikille

Ruoka-avussa on tärkeää säilyttää vapaus ja vapaaehtoisuus, sanoo köyhyystutkija Anna-Maria Isola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Ne, jotka tarvitsevat ja haluavat yhteisöllisyyttä, voivat syödä yhdessä. Sen ohessa ruoan jakelun pitää jatkua ilman ehtoja. Hävikkiruoka ei ole kenenkään omaisuutta. Tuntuu pakottamiselta, jos julkinen valta alkaa asettaa sääntöjä sen jakelulle.
Yhteisruokailut eivät leimaa köyhäksi, jos niihin voi osallistua kuka tahansa, Isola sanoo. Ruoan tarvetta ja nimeä ei silloin kysytä.
– Vain köyhille tarkoitetut yhteisruokailut ovat edelleen köyhäinpalvelua. Niissä kävisi sama piiri, joka käy leipäjonoissa.
Köyhiä pidetään helposti yhtenäisenä ryhmänä, Isola huomauttaa. Esimerkiksi yhteisruokailuihin sisältyy ajatus, että kaikki ovat yksinäisiä tai huonoja ruoanlaittajia.
– Nyt haetaan yhtä ratkaisua ja yleistetään liikaa. Meillä on liian kapea näkemys köyhistä.
(Talentia, 15.6.2018).

Heikki Hursti, kuvakaappaus Iltalehti

Kallis malli, joka ei tule toimimaan

Yksi on joukosta poissa, kun Helsinkiin sorvataan uutta ruoka-apumallia. Hän on Heikki Hursti, joka pyörittää kaupungin suurinta ja tunnetuinta leipäjonoa. Hurstin Valinta jakaa ruokaa Helsinginkadulla.

Heikki Hursti on suominut rankoin sanoin suunnitelmaa ruuan jakelun uudistamisesta Helsingissä ja epäilee sitä keinoksi poistaa köyhät näkyviltä. "Tuntuu, että he haluavat savustaa niin meidät kuin Myllypuron jaon pois näkyvistä ja kuvioista".

Hursti ei luota Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen suunnitelmaan uudistaa ruokajakelu osallistavaksi, vaan pelkää ihmisten jäävän vaille apua.
- On ihan älytöntä, että ihmiset jotka eivät koskaan ole olleet ruokajonoissa, tulevat kertomaan mikä on oikea menetelmä, hän puuskahtaa ( HU, 14.3.2018).

Hursti on menettänyt uskonsa siihen, että häntä kuunnellaan.
– Olen kertonut oman mielipiteeni moneen kertaan. Se ei merkitse heille mitään. He ovat jo saaneet päähänsä, mitä järjestävät. Olen saanut pettyä monta kertaa. Siksi en osallistu tähän.
Hän tarkoittaa heillä Helsingin sosiaalipalvelujen johtoa.
– Meitä syyllistetään jonoista muttei yhteiskuntaa, joka niitä jonoja aiheuttaa. Eivät jonot ole ongelma vaan köyhyys. Jonot ovat ongelma muille, ei jonottajille. He kiittelevät, että on vielä jokin paikka, josta saa ruokaa.
– Nyt sitten on herätty auttamaan, jotta jonot saadaan pois näkyviltä.

Uudesta mallista tulee kallis, Hursti arvelee.
– Vantaalla on logistiikkakeskus, mutta sieltä ei pystytä toimittamaan tarpeeksi ruokaa. Sitä ei riitä kaikille. Niin sanovat vantaalaiset, jotka nyt tulevat meille.
– Meillä on valmiina kylmäkuljetus ja -säilytys. Olen sanonut niille, että antakaa rahaa, niin me kehitetään toimintaa ja saadaan loputkin jonot pois. Edellisen kerran saatiin avustusta kaupungilta 2016.
Hursti ei lämpene ajatukselle yhteisruokailuista.
– Kokeilkoon itse sosiaalivirastossa, miltä tuntuu syödä hävikkiruokalounasta. Sitten sitä voidaan kokeilla muuallakin.
– Ja asiakkaat tarvitsevat myös pesuaineita. Meillä jaetaan hammasharjoja ja -tahnaa, omoja ja muita hygieniatuotteita (Talentia, 15.6.2018).

Maria Ohisalo, kuvakaappaus Youtube

Vihreiden Maria Ohisalo haluaa ruoka-avun sijaan sosiaalityöntekijöitä

Yksi ruokajakelu- uudistuksen puuhanaisista on Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Ohisalo haluaisi palkata ruoanjakelijoille osoitetuilla rahoilla 15-20 sosiaalityöntekijää vuodeksi. " Sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös velkaneuvojat, TE-toimiston ja Kelan ihmiset voisivat jalkautua leipäjonojen luokse", Maria Ohisalo ehdottaa.

Maria Ohisalo havaitsi Kuka seisoo leipäjonossa- tutkimuksessa, että ruoka-avussa käyvien yleistynyt luottamus muita ihmisiä sekä viranomaisia kohtaan ovat molemmat matalammalla kuin suomalaisilla keskimäärin (2014, 80). Lähes 40 prosenttia vastaajista ei ollut hakenut toimeentulotukea viimeisen kahden kuukauden aikana (mt.,58).
Väitöskirjassaan Ohisalo kritisoi köyhyyttä uusintavia valtarakenteita havaitsematta, että juuri sosiaalityö saattaa olla tällainen valtarakenne, jota asiakkaat pelkäävät.

Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö sosiaalityöntekijä Leena Luhtasela kuuluu uutta mallia kehittävään työryhmään. Hän näkee mallissa mahdollisuuden tavoittaa vaikeassa asemassa olevia, jotka nyt ovat hukassa sosiaalitoimelta.
– Asiakkaiden elämäntilanne selvitetään alkuhaastattelussa. Niin voimme tarjota palveluja niille, joita emme nyt tavoita. Meillä on ollut jonoissa työntekijöitä, jotka tarjoavat apua ja ohjeita. Suuri osa ruoka-avun tarvitsijoista on kuitenkin tunnistamatta.

-Jakelupaikoissa voisi toimia esimerkiksi etsivän lähityön työntekijöitä. Pop up -toiminta markkinoisi niissä terveys- ja sosiaalipalveluja, Luhtasela visioi.

Asiakkaiden rekisteröinti ei ole tietosuojalain näkökulmasta yksinkertaista mutta hän uskoo sen onnistuvan haastattelujen avulla.
– Varsinkin lapsiperheille pitää saada tukea nykyistä varhaisemmin. Kun perustoimeentulo siirtyi Kelalle, emme kohtaa perheitä niin kuin ennen (Talentia, 15.6.2018).

Köyhät pois silmistä

Perussuomalaisten lähdettyä hallituksesta ruoka-avun tukeminen loppui.

Saku Timosen mukaan Sinisten ja muun hallituksen kosto entisille puoluetovereille ja hallituskumppaneille kolahtaa kipeimmin leipäjonon asiakkaisiin. Hänelle on samantekevää, kuka leipäjonoja ylläpitää, kunhan vain joku sen tekee.

"Maan hallitukset kokoonpanosta riippumatta ovat jo yli 20 vuotta päättäneet olla tekemättä mitään leipäjonojen poistamiseksi. Sen sijaan jonojen tarvetta on lisätty leikkaamalla sosiaaliturvaa jatkuvasti. Nyt meillä on hallitus, joka näyttää aikovan poistaa leipäjonot tuomatta mitään tilalle.

Kun aiemmin myönnetyillä joululahjarahoilla on saatu kuljetukset ja kylmäketjut toimimaan, niin nyt toiminta vaarantuu. Kyllähän köyhät poistuvat katukuvasta, jos leipäjonot katoavat. Köyhyys ei kuitenkaan katoa, se vain poistuu silmistä."

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aktiivimalli-ja-sosiaalityontekijat-eivat-sovi-leipajonoihin
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista

Lastensuojelulaitoksen ex-työntekijä kertoo näkemästään Vuoden kasvattaja- lastensuojelupalkinnon saaneen sijaishuoltoyrittäjän "erityisen huolenpidon" (EHO) yksikössä: "Vierihoito oli eristämistä. Nuoret lukittiin yläkerran vierihoitohuoneisiin, aulassa istui vartija. Vierihoidossa olevat pääsivät pyynnöstä WC:hen, heille tuotiin ateriat kertakäyttöastioissa huoneeseen, heille ei puhuttu. Vierihoito oli jakso, jossa ei ollut selkeää loppua.

Nuori saattoi saada yksinäisyydessä "raivokohtauksia", hoitona nippusiteitä, kiinnipitämistä, matottamista ja vierihoidon jatkamista esim. seinälle lapulle piirrettyyn ruksiin tuijottaen.

Tuolloin kotiopettajana toiminut henkilö oli kykenemätön opettamaan yläasteen matematiikkaa, englannin kieltä ja käsittääkseni hänellä yleensäkään ei ollut opettajan taustaa. Oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret saivat tenttiä lukukauden oppimäärän yhdellä tentillä. He eivät voineet olla tyhmiä ja huonoja, koska he pystyivät, ilman kunnollista opetusta, selviytymään tenteistä.

Nuoret tekivät työtä erilaisissa yritysviritelmissä, joita omistuksessa oli. He mm. siivosivat, toimivat tarjoilijoina, johtajan omistamassa kartanohotellissa, korvauksena taskuraha. Nuorten tekemästä pakkotyöstä ei saanut käyttää nimeä työterapia, puhuttiin vapaehtoisesta työstä. Näin nuorella tytöllä käsivarsissa mustelmat, kun hän halusi kieltäytyä vapaaehtoistyöstä tarjoilijana. Lapset olivat alle 18 v.
Näin lasten nöyryytystä, heitteillejättöä. Keskustassa oli yksikkö, jossa nuoret jätetiin keskenään ilman valvontaa ja ilman ruokaa, hevoskilpailujen vuoksi.
Kun lapset täyttivät 18 heidät palautettiin yhteiskuntaan. Heidät jätettiin selviytymään. Kysyin seurannasta ja tukitoimista, laitoksen puolesta niitä ei ollut.. En usko salaisiin metodeihin, joita nuorten ja lasten kanssa muka täytyy käyttää laitoksissa. Näin julmuutta, jota ei kohdisteta edes paatuneisiin rikollisiin vankeinhoitolaitoksessa. Näin rahastamista.
Kun erosin työstäni, tiesin nähneeni tilanteen, josta ääriliikkeet saavat alkunsa. Kuinka koulutetut hoitajat alkavat palvella tasapainotonta johtajaa, uskaltamatta puuttua vääryyksiin..
En enää usko yhteiskunnan valvontaan, enkä suljettuihin oviin, jonka takana nuorille annetaan "rajoja ja rakkautta". Kun Loikalan kaltaisiin laitoksiin voi "piipahtaa", niin ehkä sitten terpiat ja metodit kestävät päivän valon. "

Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.

Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".

Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.

SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.

Sijaishuollon negatiivisista vaikutuksista koulutukseen on yhdenmukainen näyttö

Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat jopa lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen.

Heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.

Lastensuojelututkimukset ovat jo kauan tarjonneet yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003; Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008 ;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).

Brasilian hallituksen selvityksen (2003) mukaan keskimäärin joka neljäs lapsi oli huostaanotettuna perheensä köyhyyden vuoksi. ATD-Fourth World –järjestö on päätynyt samanlaisiin tuloksiin mm. Ranskassa ja muualla Euroopassa. Riitta Högbackan mukaan myös syy adoptioon antamiselle on usein pelkkä köyhyys ja työttömyys, ja elämäntilannetta lukuun ottamatta lapsen biologinen äiti voi olla aivan kunnossa.

"Köyhien lasten ihmisoikeuksia on siis rikottu kahdesti. Heidän perheensä ovat jääneet ilman tarvitsemaansa tukea, ja lapset on väärin perustein erotettu perheistään", kertoo englantilainen kansainvälinen lastensuojelukonsultti Nigel Cantwell. Sijaishuollon päätyttyä monet nuoret kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen elämään ja että heidän jälkihuoltonsa on puutteellista. Englannissa vain 6% sijaishuollossa olleista lapsista jatkaa opintojaan kun koko ikäluokasta jatko-opintoihin hakeutuu 40 prosenttia lapsista. Noin neljänneksellä maan vangeista on sijaishuoltotausta, kertoo Cantwell." Järjestelmät, jotka tuottavat tällaisia tuloksia, vaativat perusteellista uudelleenarviointia lasten ihmisoikeuksien näkökulmasta", Cantwell painottaa.

Sijoitettujen leimaaminen ja koulutuksen laiminlyönti on tahallista

Usein lasten neurologiset ja psykiatriset tutkimukset ja hoito koulunkäynnin mahdollistamiseksi normaaliluokassa laiminlyödään sijaishuollossa tahallisesti. Huostaanottojen perustelemiseksi lasten oireilu ja koulunkäyntivaikeudet halutaan selittää kotiolojen ja ylisukupolvisten psykopatologioiden seurauksiksi.
Lasten todellinen tai fabrikoitu oireilu takaa lastensuojelulaitoksille korotetut vuorokausimaksut (jopa 800e/ lapsi) ja runsaan rahoituksen "mukautetulle opetukselle" ja laitoksen kotikouluille. Yksi ongelmaiseksi lavastettu nuori tuottaa syrjäyttäjilleen perhekodeissa keskimäärin seitsemän vuotta kestävän huostaanoton aikana 1000 000 euroa pelkkinä hoitovuorokausimaksuina. Mukaan ei ole laskettu laitoksen tai perhekodin "mukautetulle opetukselle" annettua rahamäärää.
Sijaishuollon liiketoiminta edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.

Sijaishuoltoyrittäjällä on siis taloudellinen motiivi sijoitettujen koulunkäynnin laiminlyöntiin ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan muttei taloudellista motiivia koulunkäynnin edistämiseen. Outamon lastenkoti jäi hiljattain kiinni siitä, ettei toimittanut sijoitettuja nuoria kouluun. Henkilökunta kertoi, että jokaisella osastolla oli resurssivaje ja jos nuori kieltäytyi lähtemästä kouluun, mitään ei voitu tehdä. Laitoksen johtajan mukaan Outamosta puuttui tuolloin yhdeksän henkilötyövuotta.

Kaikesta säästämään pyrkivien perhekotiyrittäjien ainoa keino saada teini-ikäiset sijoitetut jäämään puutteellisiin "koteihinsa" ja olemaan kantelematta niistä voi olla lupaus lintsaamisen katsomisesta sormien läpi. Helsinkiläisestä perhekodista löytyi hiljattain pahalaatuinen home-ongelma ja rakennuksen ilmanvaihto todettiin riittämättömäksi. Perhekodin tuntevat pitävät tiloja sopimattomina toiminnan pyörittämiseen. Lasten makuuhuoneet ovat omakotitalon kellarinomaisessa tilassa. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille on onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Nuorilla on ollut käytössään vain yksi toimiva vessa. Puutteita on myös nuorille tarjotussa ruoassa. Yrityksen nettisivuilla mainittua terapiahuonetta ei todellisuudessa löydy. Nuorille järjestetty harrastustoiminta on todellisuudessa paljon lupauksia suppeampaa.

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa.

Lastensuojelun ja sijaishuollon puuttuvan valvonnan lisäksi lasten koulutuspolkuja vaarantavat lastensuojelun nykyiset "avohuollon tukitoimet". Ne eivät ole perheiden tarpeiden mukaisia eikä niillä pyritä ehkäisemään vaan oikeuttamaan huostaanottoja.
Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia.
Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi peruspalveluja mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa. Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taas voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Perhekuntoutusta seuraakin usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.

Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä (2016, 68-69). Perhehoidossa vanhemmat päättivät lapsen tai nuoren puolesta, tai painostivat vahvasti valitsemaan vaihtoehdoista, joita nuori ei olisi itse valinnut. Nuoren haaveita tai taipumuksia ei välttämättä huomioitu.

Valitettavasti sijoitettuja leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).

Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.

Vuosina 2007 ja 2008 julkaistuissa tutkimuksissaan Joseph Doyle tuli siihen tulokseen, ettei lasten huostaanotto ole välttämättä hyvä ratkaisu ainakaan epävarmoissa tapauksissa.

Innokkaasti lapsia huostaan ottaneiden työntekijöiden asiakkaat tekivät enemmän rikoksia, olivat teiniäitejä ja tienasivat vähemmän kuin varovaisemmin lapsia huostaan ottaneiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat. Doylen mukaan erityisesti vanhemmat lapset selviytyisivät paremmin kodeissaan kuin sijaishuollossa.

Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, kehittämishankkeissa, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.

Pohjoismaisten sosiaalibyrokratioiden epäkohtia ja puutteita korjaamaan pyrkivä Nordiska Kommittén för Mänskliga Rättigheter (Pohjoismainen Komitea Ihmisoikeuksien Puolesta - PKIP) kertoo, että kaupallistunut ja voitontavoitteluun keskittyvä sijaishuolto aiheuttaa vakavia ongelmia kaikkialla pohjoismaissa.

Suomessa lapsen ADHD tulkitaan puutteelliseksi vanhemmuudeksi

Yllättäen monien sijoitettujen koulumenestys on parantunut lastensuojelusta karkaamisen ja maastamuuton myötä. Näin tapahtui mm. Jyväskylän lastensuojelua Suomesta paenneen maanpakolaisen tapauksessa. Myös nuorisokoti Purosta Uuteen Seelantiin paenneen pojan elämänlaatu parantui Suomesta lähdön myötä. Uudessa kotimaassa lasta ei enää ympäröi diagnooseja ja huostaanoton kriteerejä metsästävien ammattilaisten joukkio.

Äiti korostaa uusiseelantilaisen koulun vastaavan hienosti ADHD-pojan erityistarpeisiin. Siksi ongelmia ei enää ole. Suomalaiselle koulujärjestelmälle sama tuen tarve taas oli aikoinaan liikaa.

Suomessa vähintään 2/3 psykoterapeuteista kuuluu psykoanalyyttisiin kuppikuntiin. Opettajien täydennyskoulutusta nimenomaan psyykkisesti oireilevan lapsen kohtaamiseen vanhempineen kehittävä Risto Lappeteläinen myöntää avoimesti uskovansa, että ADHD on puutteellista vanhemmuutta. Hän kertoo, että vain viisi prosenttia psykoterapeuteista, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä. 95 prosenttia näkee ne vanhempien vikana.

Uusi tutkimus vahvistaa jälleen sijoitusten negatiivisen vaikutuksen koulutukseen

Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin

Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.
”Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi”, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.

Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
”Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena”, Hiilamo huomauttaa.

Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.
THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.
”Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on”, Ristikari sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.

Lähde: Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. Available online 6 June 2018, ISSN 0190-7409.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/juusokin-pyysi-lastensuojelun-uhrina-turvapaikkaa-kirkosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/auta-alvareita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-moniammatillisesta-yhteistyosta-adhdn-hoidossa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/oulun-lastensuojelu-idille-luovuta-ei-meit-vastaan-kannata-taistella-voitamme-kuitenkin
http://www.lokakuunliike.com/vammaispalvelut-ja-muu-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/turvapaikkaa-kirkolta-hakenut-huostaanotettu-henriikka-15
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huostaanottohakemus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luokanopettaja-luokkavallan-asialla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/neurologinen-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tampereen-takahuhdin-koulu-hyvksyy-koulukiusaamisen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hei-me-syrjaydytaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/eristettyna-perhekotiin-asukaskokemus-ii
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kuvia-kameran-takaa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/kunnon-vanhemman-standardi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/jorma-heikkisen-blogi/miksi-huostaanottoliikeyritykset-leimaavat-huostaanotut-lapset-psyykkisesti-sairaiksi
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kallista-kontrollia-vai-apua-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2’
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista

Maria Ohisalo, kuvakaappaus Turun Sanomat

Sosiaalityöntekijät tarvitaan leipäjonoihin, jotta muutoin laiton asiakasrekisteröinti mahdollistuu

Köyhyyden vähentämisen tarve ei ole riittävä peruste ihmisten rekisteröimiseen. Henkilötietolain 3.luvun 11§ säätää arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon ja samaisen pykälän kohta 6) mainitsee nimenomaisesti tällaisina tietoina sosiaalihuollon tarpeen ja henkilön sieltä saamat palvelut. Sama koskee terveydentilaa ja saatuja hoitoja. Toisin sanoen henkilö, joka nostaa toimeentulotukea, ei ole rekisteröitävissä tämän tiedon osalta missään leipäjonossa. Henkilöä ei voida oikeastaan lainkaan rekisteröidä rikkomatta tätä pykälää.
Paitsi jos leipäjonoihin tuodaan sosiaalitädit ja Kelan sedät. Laki nimittäin mahdollistaa tietojen käsittelyn ja käytön viranomaiselle silloin, kun kyse on henkilön huollon kannalta välttämättömistä tiedoista.

Jos asiakkaita aletaan ohjata palveluiden piiriin, kuten HS:n uutisessa kerrotaan, voidaan luoda myös rekisteri ja vedota siihen, että tietoja käsittelee sossu ja sossu on viranomainen..
Kyse ei ole siitä, onko suunnitellun uudistuksen seurauskirjo vapaaehtoista vaan siitä, että sellaisia seurauksia, jotka menevät henkilön yksityisyyden suojan piiriin, ylipäätään ollaan suunnittelemassa. Rekisteri on tällainen seuraus.
Joku jossakin tulisi määrittelemään jokaisen henkilön oikeuden saada ilmaista ruoka-apua. Ihmisen tulisi näyttää toteen, että hänellä on oikeutetusti nälkä.
Miksi kukaan ei kysele sitä oikeutusta, jolla tämä jonottava ihmisryhmä aiotaan rekisteröidä?" kysyy Elena Uusitalo.

Varmaa on, että hanketta puuhaavat Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja, Kokoomuksen Matti Helin, Pelastakaa Lapset ry:n ex-asiantuntija Vihreiden Sanna Vesikansa, Vihreiden varapuheenjohtaja, Diakonissalaitoksen neuvottelukunnan Maria Ohisalo ja kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityötekijä Leena Luhtasela tietävät, että sosiaalityöntekijöiden tuominen leipäjonoihin on keino tehdä muuten laittomasta asiakasrekisteröinnistä laillista.

Ontuvalta kuulostaakin selitys, että uudistuksen pyrkimyksenä olisi tunnistaa räntäsateessa muutaman euron muovikassia jonottavista hyväosaiset trokarit.

Leipä syöttinä tuleville lypsylehmille

Leena Luhtasela paljastaa tahattomasti mistä ruoka-jakelun uudistuksessa ehkä todellisuudessa on kyse:
Suuri osa ruoka-avun tarvitsijoista on tunnistamatta.

-Jakelupaikoissa voisi toimia esimerkiksi etsivän lähityön työntekijöitä. Pop up -toiminta markkinoisi niissä terveys- ja sosiaalipalveluja, Luhtasela visioi.

Haastattelujen tarkoitus ei ehkä olekaan selvittää, kenellä on oikeutetusti nälkä tai avuntarve vaan kuka on tarpeeksi heikko ohjattavaksi sote- yritysten ja piiloyrityksiksi muuttuneiden 3. sektorin järjestöjen kallisiin, tutkimattomiin ja valvomattomiin ”palveluihin.”

Leipäjonoissa käy viikoittain noin 20 000 suomalaista. Ongelma ei ehkä olekaan, että he eivät pääse osalliseksi talouden suotuisasta kehityksestä vaan se, etteivät suotuisasti liiketoimintaansa kehittäneet sote- yrittäjät ole vielä päässeet osallisiksi tähän potentiaaliin asiakasryhmään.

Jo yhden päihdekuntoutujan nappaaminen toisi noin 40 000 euroa esim. Diakonissalaitoksen Aurora-kodille, yhden perheen ohjaaminen huosta-automaatiksi muuttuneeseen perhekuntoutukseen toisi palveluntuottajalle noin 50.000 euroa ja intensiivihoitojakso, jonka ehtona Diakonissalaitos vaatii kahden vuoden huostaanottoa, vaikka perheessä ei olisi puutteita, toisi yrityksen kassaan 300 000 euroa per lapsi.

Leipäjonojen asiakkaiden kannattaakin miettiä ovatko he hakemassa lounasta vai päätymässä itse lounaaksi. Ilmaisia lounaita ei tunnetusti ole.

Historia todistaa, että erilaiset avuksi tai tutkimuksiksi naamioidut "rekisteröinnit asiakkaiden avuntarpeen kartoittamiseksi ja turvaamiseksi " ovat olleet pikemminkin leimaavaa asiakassegmentointia terveys- ja sijaishuoltobisneksen tarpeisiin kuin auttamista ja joskus peräti alkusoitto lopullisen ratkaisun löytämiseksi tietyille turhiksi menoeriksi koetuille asiakasryhmille.

Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Kokoomuksen Matti Helin, kuvakaappaus Pirkanmaan Kokoomus

Jeesuksen vai bisneksen kaveri?

Ruoka-avun kehittämistä Helsingissä ja Espoossa tukee veroparatiisi-, korruptio- ja lapsibisnes-kohuissa ryvettynyt Helsingin Diakonissalaitos.

Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Kokoomuksen Matti Helin kertoo, että Helsingin kaupunki ei jatkossa anna järjestötukea sellaisille ruokajakelijoille, joiden jakelupisteen ulkopuolella on jono.
Helin on yrittänyt kiistää väitteet ruoka- avun vastikkeellistamisen suunnittelusta vaikka Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso on vahvistanut asian. Helinillä on kuitenkin aiemmin, ennen johtajapestiään, ollut hyviäkin ideoita.

Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan lapsibisnestä ei valvo kukaan. Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

Suomessa huostaanottoja puretaan ani harvoin ja ne kestävät keskimäärin 7 vuotta tuottaen sijaisperheelle yli 200 000 euroa ja perhekodille tai muulle laitokselle noin 1000 000 euroa per lapsi.

Helsingin Diakonissalaitos on ollut yhdessä Nuorten Ystävät ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS- lapsikylän kanssa luomassa lastensuojelun lainsäädäntöä ja lastensuojelun edunvalvontahanketta, jossa biologinen vanhempi voi menettää puheoikeuden lapsensa asioissa hatarin ja mielivaltaisin perustein. Kaikki ovat mukana myös Voikukkia- hankkeessa, jossa vanhempia kehotetaan jättämään huomiotta lastensa kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä. Diakonissalaitos tarjoaa myös PRIDE-valmennusta, joissa on pitkään hyväksytty lastensuojelulain vastaisesti lasten ja biologisten vanhempien vieraannuttaminen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.

Epäeettisenä ellei suorastaan rikollisena voi pitää tiettyjen palveluntuottajien toimintakäytäntöjä esim. kaksois- ja kolmoisrooleja lastensuojelun lainsäädännössä, toimeenpanossa ja tuomioistuimissa.

Trauma+ traumahoito hintaan 350 000 per asiakas

Vertaistukitoimintaa huostaanoton lääkkeenä kaupittelee mm. Helsingin Diakonissalaitos (HOPE-projekti), joka on vaatinut lainvastaisesti huostaanottoa intensiivihoitoon (yli 400e/vrk/nuori) pääsynsä edellytyksenä, vaikka kodissa tai vanhemmissa ei olisi puutteita. Toimittaja Jani Kaaro kirjoitti hiljattain kuinka Esther, jonka lapset oli huostaanotettu lainvastaisesti ohjattiin Diakonissalaitoksen Hope-palveluun, jossa opetetaan hyväksymään huostaanoton todellisuus ja sopeutumaan tilanteeseen.
"Hope-palvelun tavoitteista kertoo Ulla-Maija Karvonen Hope-projektia varten tehdyssä opinnäytetyössä näin:
”Kriisiprosessin toivottu lopputulos on, että kokemus hyväksytään osaksi omaa elämänhistoriaa. Vähitellen biologisesta vanhemmasta alkaakin tuntua siltä, että elämä sujuu jo paremmin. Tapahtunutta voi jo ajatella tuntematta voimakasta ahdistusta… Lapsen poissaolo kotoa alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.”
Avi moittii Oulun lastensuojelua siitä, ettei Estherin asiakassuunnitelmassa ole toimenpiteitä, jotka auttaisivat häntä perheen jälleenyhdistämisessä.
Estherille ei ole kerrottu, mitä hänen tulee tehdä saadakseen lapsensa takaisin ja millaisia perheenyhdistämistä tukevia palveluja sosiaalitoimella on tarjota. Tämä kaikki on lastensuojelulain vastaista."

Diakonissalaitoksen intensiivihoidossa (erityinen huolenpito) lasta tai nuorta vaaditaan perusteetta huostaanotettavaksi koko hoidon ajaksi eli lähes kahdeksi vuodeksi. Sama yritys siis sekä aiheuttaa trauman että myy siihen terapiaa – hyvään hintaan.
Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen Diakonissalaitoksen kanssa. Helsinki maksaa Diakonissalaitokselle lasten "erityisestä huolenpidosta" noin 12 000 euroa per lapsi kuussa vähintään kahden vuoden ajan (yhteensä noin 300 000e/ lapsi/hoitojakso) ja 3000-4000 euroa per asukas kuussa kodittomien asumisesta Aurorakodissa Diakonissalaitoksen tiloissa. Siihen hintaan asukkailla on 17m2 yksiö, aamupuuro ja yhteiset tilat harrastuksille ja oleskeluun. Aurorakodissa on ollut noin 100 asukasta, joten vuodessa rahaa tulee 3,6-4,8 miljoonaa euroa. Diakonissalaitoksen asumisyksiköiden asukkaat ovat usein päihteidenkäyttäjiä, mutta lähiston asukkaille harmeja tuottavaa päihteidenkäyttöä ei kuitenkaan valvota.

Diakonissalaitoksen rikokset Helsingin kaupungin erityissuojeluksessa

Paavo Voutilainen, jolla ei ollut sosiaalialan korkeakoulututkintoa valittiin Helsingin sosiaalijohtajan virkaan salaisella lippuäänestyksellä vuonna 2006. Hänen takanaan seisoivat Vihreät ja Kokoomus korostaen Voutilaisen ”muutosjohtajuutta” ja ”kolmannen sektorin osaamista”. Voutilainen syötti ahkerasti poliitikkoja, säätiöiden väkeä, entisen työnantajansa diakonissalaitoksen yhteyshenkilöitä ja muita arvokkaita kontakteja.
Sosiaalitoimesta alkoi tihkua omituisia signaaleja varsin pian Voutilaisen virkaanastumisen jälkeen, kun sosiaaliasiamies Lilli Autin raportti julkistettiin. Raporttiin haastatellut sosiaaliviraston työntekijät puhuivat arvojen koventumisesta ja asiakasvastaisuudesta.

Romanikerjäläisprojektissa sosiaalijohtaja Voutilaisen käyttömenoista maksettiin Diakonissalaitokselle konsulttipalkkioita liki 160 000 euroa. Konsultoinnit koskivat Helsingin asunnottomuutta ja kerjäläisilmiötä. Kerjäläisprojektin osuus summasta oli 128 500 euroa.
Helsingin kaupungin sisäinen tarkastuksen mukaan Voutilaisen olisi pitänyt kilpailuttaa kerjäläisprojekti samoin kuin 70 000 euron kalustehankinta. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen on antanut esimerkiksi asunnottomien palvelukeskuksen suunnittelutyöt entiselle työnantajalleen Helsingin Diakonissalaitokselle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman konsulttisopimus on tehty Sosiaalikehitys Oy:lle.

Kalustekauppaa sekä Diakonissalaitokselta tehtyä konsulttiselvitystä käsiteltiin sittemmin käräjillä, mutta vuonna 2011 syytteet hylättiin. Myös yksityishenkilö kanteli asiasta oikeusasiamiehelle. Kantelua ei voitu tutkia, koska asiassa oli rikosprosessi kesken. Kilpailuttamatta jättäminen oli joka tapauksessa lainvastaista mutta Helsingin johto suojeli syytettyjä.

Myöhemmin Voutilainen sai hallituspaikan Diakonissalaitokselta ja Allergialiitosta ja työpaikan Baronasta (Nykyinen Luona Oy). Luona Oy on suurin yksityinen toimija vastaanottokeskusbisneksessä.

Sanna Vesikansa, kuvakaappaus www.sannavesikansa.fi

Lisää maahanmuuttoa ja palveluja luvattomasti maassa oleskeleville

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on liikevaihdoltaan miljardin euron virasto, joka ulkoistaa erilaisia toimintojaan yhä enemmän yksityisille markkinoille.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin, entisen Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijan Vihreiden Sanna Vesikansan toimialaan kuuluvat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut.

Vesikansan mukaan tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Hän on puhunut mm. luvattomasti maassa olevien terveydenhuollon laajennuksen puolesta. Vesikansa kertoi Ylelle, että palvelujen laajuus tulee olemaan samaa tasoa kuin turvapaikanhakijoille; heille taataan valtion puolesta muun muassa asuminen, päivittäinen ruoka, käyttörahaa sekä alaikäisille koulunkäynti.

Kuntouttavan työtoiminnan asiantuntija, sosiaalityöntekijä Leena Luhtasela, kuvakaappaus google plus

Kuntouttavan työtoiminnan asiantuntija Helsingin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän jäsen, sosiaalityöntekijä Leena Luhtasela oli otsikoissa kun Helsingin kaupunki vei ruokaedun kuntouttavan työtoiminnan tukityöllistetyiltä vuonna 2014.

Ateria oli liian hyvä etu kuntouttavan työtoiminnan tukityöllistetyille?

IL:n jutussa "Helsingissä tukityöllistettynä työskentelevä mies kertoo ilmoituksen ruokaedun häviämisestä laskeneen monen työmotivaatiota hurjasti.
- Työskentelemme tälläkin hetkellä pakkasessa ja monelle töissä saatu ruoka on ollut päivän kohokohta.
Tukityöllistetty kertoo, että kaikilla työtoiminnassa mukana olevilla ei ole varaa ottaa lounasta mukaan töihin.
- Vaalea leipä ja sen päällä oleva lauantaimakkarasiivu ei ole kovin ravitsevaa, joten monen terveys kärsii.
Tukityöllistetyillä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä heille tarjotuista töistä tai edessä on kolmen kuukauden karenssi, jolloin kaikki tuet loppuvat.
Helsingin kaupungin työllistymisen tuen päällikkö Leena Luhtasela kertoo, että ruokaedun lakkauttamiseen osattiin varautua jo lokakuusta 2013 lähtien.
-Kyse on tietysti siitä, ettei rahaa riitä kaikkeen, hän arvioi.
Leikkaus pienentää kaupungin vuosibudjettia hänen mukaansa noin 500 000-800 000 euroa.
Sekä työllistymisen tuen asiakkaat että ohjaajat ovat ottaneet uutisen vastaan pettyneinä.
-Työntekijöistä suurin osa ei tykkää tästä, ja asiakkaat ovat pitäneet ruokailua tärkeänä.
Luhtasela itse olisi toivonut kompromissiratkaisua, jossa ilmainen ruoka olisi tarjottu asiakkaille ensimmäisten 3-6 kuukauden ajan.
-Toisaalta osa asiakkaista pysyy meillä monta vuotta ilman halua siirtyä eteenpäin oikeille työmarkkinoille, joten se on saattanut olla liiankin hyvä porkkana, Luhtasela arvioi.
Jos lämpimän aterian avulla on saatu houkuteltua moniongelmaisia ja syrjäytyneitä tukitoimien piiriin, eikö sen lakkauttaminen uhkaa ajaa vähäosaiset takaisin vanhaan, ankeaan arkeen?
-Pitkään työttömänä olleen on pakko ottaa tarjottu työllistämisen tuki vastaan tai saattaa menettää työmarkkinatuen, Luhtasela toteaa." (IL, 1.2.2014)

Vain noin 1 % kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista on työllistynyt vapaille työmarkkinoille (Filatov 2013). Omassa tutkimuksessaan kuntouttavasta työtoiminnasta Luhtasela ei löytänyt työhaluttomuuteen viittaavia piirteitä asiakkaista. Luhtaselan (2009, 89; 127–128) tutkimuksessa todetaan, että aktivointiin liittyy tutkimuksen perusteella ylivallankäyttöä esimerkiksi työtoimintaan ohjaamisvaiheessa. Jaettua valtaa, jossa työntekijä ja asiakas olisi kuvattu tasa-arvoisesti, ei esiintynyt Luhtaselan aineistossa lainkaan.

Leena Luhtasela on tehnyt aikuissosiaalityöhön tilannearvio- oppaan yhdessä sosiaaliasiamies Ritva Liukosen kanssa, joka tutkimuksessaan Vaikeana asiakkaana sosiaalityössä luokittelee asiakkaita mm.epätietoisiin, epäluuloisiin ja toivottomiin.

Maria Ohisalo, kuvakaappaus Youtube

Sosiaalityöntekijöiden edunvalvonta yhdessä Talentian ja Diakkarin kanssa

Vihreiden varapuheenjohtaja, Y- säätiön Maria Ohisalo on ollut kutsuvieraana puhumassa Sitran lisäksi mm. Hyvinvointialan liitolle, jonka hallituksen puheenjohtajana on toiminut Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimitusjohtaja ja Rinnekoti-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström. Liiton luottamuselimiin kuuluvat mm. Attendo, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Mehiläinen, Suomen Terveystalo ja Esperi Care.

Ohisalo kuuluu Diakonissalaitoksen neuvottelukuntaan yhdessä Talentian puheenjohtajan Tero Ristimäen kanssa.

Ohisalon sosiaalipoliittiset linjaukset ovat oudon yhteneviä sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian kanssa. Hän on mm. vaatinut lisäresursseja Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöille.

Diakonissalaitoksen hallituksessa istuu Ohisalon oppi-isä eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtaja, Ehyt ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja lukuisten tieteellisten seurojen ja muiden yhdistysten hallituksen jäsen professori Juho Saari.

Ohisalo on aiemmin toiminut Yhdessä rohkeammin- kampanjassa Espoon lastensuojelupalveluiden tekoälyseulantaa asiakkaille kehittävän päällikkö Mari Ahlströmin, Susanna Hoikkalan (Lastensuojelun keskusliitto), Tiina Muukkosen (Ensi- ja turvakotien liitto) ja Hanna Tulensalon (Pelastakaa Lapset) kanssa.

Yhdessä konkreettisemmin- viisi teesiä lastensuojelusta on hyväätarkoittavaa mutta ympäripyöreää tulisi- pitäisi- puhetta, jota ei ole tarkoitettukaan operationaalistettavaksi vaan laajempien jo 50 vuotta toteuttamatta jätettyjen muutospaineiden neutralisoimiseksi.

Ehyesti korporatiivisessa eturyhmätaloudessa

Ohisalo on yksi Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n vaalilupauksen allekirjoittaneista. EHYT ry:llä on toimisto Helsingin Vallilassa ja sen toiminnan vuosibudjetti on noin 5 miljoona euroa, joka rahoitetaan STEA:n (entinen RAY) avustuksilla. Järjestön entinen johtaja Kristiina Hannula toimii nykyisin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn (RAY) johtajana.

EHYT ry pyrkii viranomaisyhteistyön lisäämiseen " hyvinvointiturvallisuuden" ja terveiden elämäntapojen takaamiseksi. Se on ollut niin RAY:n, Lastensuojelun Keskusliiton, Sosiaalialan Työnantajat ryn ja SOSTE:n jäsen.

Ekonomi Heikki Pursiaisen mukaan "EHYT ry käyttää terveyden edistämiseen tarkoitettuja julkisia varoja vaalimainontaan. "Tämä melko uskomaton seikka selviää käymällä EHYT ry:n kotisivuilla tai Twitterissä.
EHYT mainosti verkko- ja sosiaalisen median sivuillaan useita yksittäisiä kuntavaaliehdokkaita ( mm. Maria Ohisaloa). Mainostetut ehdokkaat ovat allekirjoittaneet järjestön vaalilupauksen. Lupauksessa ehdokas sitoutuu aika selkein sanoin edistämään päihdejärjestöjen toimintaa".

Pursiainen paheksuu, että " samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysmenoja yhtäällä leikataan, samoja rahoja käytetään toisaalla mielipiteiltään sopivien kuntavaaliehdokkaiden mainostamiseen. Erilaisia sanoja tulee mieleen, irvokas on niistä painokelpoisimpia.

EHYT ei näe tässä mitään ongelmaa, mikä on sekin yllättävää. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus ei pidä kampanjaa ongelmallisena.

EHYT:n ällistyttävä kampanja on vain yksi esimerkki järjestöjen erikoisesta edunvalvonta- ja kampanjatoiminnasta. Suomessa on useita kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta muistuttaa läheisesti EHYT:iä. Niitä toimii niin sosiaali- ja terveysalalla kuin kulttuurin ja kehitysyhteistyönkin aloilla.

Merkittävä osa näiden järjestöjen toiminnasta on edunvalvontaa. Järjestöt eivät mitenkään edes vaivaudu peittelemään edunvalvontaluonnettaan. Muut järjestöt eivät kenties sentään mainosta tiettyjä ehdokkaita, kuten EHYT. Mutta erityisen kaukana se ei ole. Myös esimerkiksi SOSTE:lla oli omat vaalikampanjasivut.

Käytännössä järjestöjen edunvalvonta tarkoittaa julkisen rahan lobbaamista itselle ja muille järjestöille. Toisin sanoen järjestöt saavat miljoonia julkista rahaa, jota ne sitten käyttävät lobatakseen itselleen lisää julkista rahaa.

Tällainen veronmaksajan kustannuksella pyörivä karuselli ei ole kansalaistoimintaa. Se on julkisten varojen väärinkäyttöä".

Matalan kynnyksen marginalisaatiota?

Ohisalo paheksuu sitä, että harva järjestöjen tarjoamaa ruoka-apua tukeva kunta vaatii säännöllistä raportointia tai leipäjonoissa käyvien hyvinvoinnin selvittämistä tai julkisiin palveluihin ohjaamista.
Hän esittää, että kunnissa voisi myös olla matalan kynnyksen periaate, matalan kynnyksen toimipaikkoja, joissa olisi eri alojen ammattilaisia auttamassa avuntarvitsijoita, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja matalan kynnyksen avun paikkoja.

Sinikka Törmän mukaan matalan kynnyksen käsitteestä on tullut retorinen iskulause, jota käytetään mielellään ja kritiikittömästi. Tutkimuksessaan Törmä huomasi etteivät palvelut ja tarpeet kohdanneet. Hoitojärjestelmällä oli vaikeuksia sovittaa asiakkaita hoitopalveluihinsa ja asiakkaiden tuntema valvonnan pelko oli merkittävä syy palvelujen välttelemiseen.

Törmä huomasi, että palvelumallin suunnitteleminen matalakynnyksiseksi ja palvelun nimittäminen matalan kynnyksen palveluksi ei takaa asiakkaiden tavoittamista, jos toteutuksessa ei osata ottaa huomioon asiakkaiden yhteiskunnallista todellisuutta.

Törmän mukaan käsitteen vakiintunut ja yleisesti hyväksytty käyttö saattaa merkitä myös sitä, että tietyt paljon apua tarvitsevat ihmiset halutaan nähdä erilliskysymyksenä, marginaaliryhmänä, jota auttavat 3. sektorin toimijat. Tietyt ryhmät siis määritellään ulos normaalista marginaalisiksi, erityisen matalan kynnyksen järjestelmän asiakkaiksi.

Matalan kynnyksen käsitteen käyttö ja tarve retoristen metaforien viljelemiseen kertoo Törmän mielestä oireellisesti olemassa olevan hoitojärjestelmän sopeutumattomuudesta yhteiskunnassa ilmeneviin tarpeisiin. Matalan kynnyksen metaforaa tarvitaan niin kauan, kun palvelut eivät ole kaikille saavutettavia ja vallitsevien tarpeiden pohjalta syntyneitä. (Janus vol 17(2) 2009, 164-169 ).
Ruokajakelu- uudistuksessa leipäjonojen asiakkailta ei kysytty mielipidettä.

Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on lähes joka viides kotitalousväestöstä, noin 927 000 henkilöä.

Korkea koulutus tai työssäkäyntikään ei enää suojaa köyhyydeltä sillä maksettu palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Suomessa työssäkäyviä köyhiä on jo puoli miljoonaa.

Saku Timosen mukaan maahan ollaan kovaa vauhtia tekemässä kurjalistoa, joka joutuu sekä kerjäämään että tekemään kerjäämällä saadun leivän eteen työtä.

Erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin pakotettu vanhempi saa köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden lisäksi myös huono-osaisuuden periyttäjän leiman.

Vain kaikista kovimmat selviytyvät tarjotusta " avusta."

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leivanhakijat-pakkorekisteroidaan-ruokaa-ei-voi-enaa-hakea-anonyymisti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aktiivimalli-ja-sosiaalityontekijat-eivat-sovi-leipajonoihin
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ehkaisevaa-paihdetyota-vai-moraalista-paniikkia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/syrjaytymispuheen-paradoksit-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa

Järjestöjohtajilla ministeritason palkat- vertaistyöntekijöille ei haluta maksaa senttiäkään

Pääosin julkisista varoista, keräyksistä ja lahjoituksista rahoituksensa saavat kansalaisjärjestöt palkitsevat johtajiaan avokätisesti. Palkkakärkeen nousevat erityisesti tiettyjen lastensuojelualan järjestöjen johtajat. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on lähes ministeritason ansiot.
Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin on yksi korkeapalkkaisimmista järjestöpomoista. Hänen vuositulonsa ovat 134 941 euroa, eli kuukausipalkka on yli 11 000 euroa. SPR:n pääsihteeri Irene Kumpula ansaitsee vuodessa mukavat 107 442 euroa, eli lähes 9 000 euroa kuukaudessa. Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri on ex-kansanedustaja Hanna-Markkula-Kivisilta. Hänen vuosiansionsa ovat 100 578 euroa. MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan vuositulot ovat 94 749 euroa.

Monet sadan tuhannen euron vuosipalkkaa nauttivat järjestöpomot ovat toimineet myös Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa ETENE:ssä, joka on vastustanut muutamien tuhansien eurojen kipukorvausten maksamista sosiaalihuollon kaltoinkohtelemille. ETENE on mm. linjannut, että korvausten maksaminen lobotomiapotilaille avaisi portteja muillekin ryhmille vaatia korvauksia. ETENE mainitsee perusteluissaan muun muassa pakkosteriloidut ja -kastroidut ihmisryhmät.
Samoilla perusteluilla myöskään sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ei makseta korvauksia ja puuttuva valvonta takaa, että kaltoinkohtelu sijaishuollossa voi jatkua.

STEA rahoittaa sijaishuollon edunvalvontaa

Poliittisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen taustalla niin paljon, että kokonaisuus ja asiakkaiden edunvalvonta kärsii. Veronmaksajien rahoja jakavilla on hyvät ansiot. Veikkauksen Olli Sarekoski on tyytyväinen 32 000 € kuukausipalkkaansa.
Valtion uusi rahapeliyhtiö synnytti moniportaisen ja -mutkaisen kalliin hallintohimmelin, jonka kustannukset ovat pois avun tarvitsijalta.
Tämän vuosikymmenen alussa RAY:n avustuksia saaneet järjestöt loivat SOSTE:n asiantuntijaorganisaatiokseen. Tämä etujärjestöjen etujärjestö on paisunut lähes 50 työntekijän organisaatioksi, joka saa 80-prosenttisesti toimintarahansa jäsenjärjestöiltään, jotka nipistävät summan viime kädessä omilta autettaviltaan.

STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia. Avustuksista päättää viime kädessä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). STEAn johtoryhmän muodostavat johtaja Kristiina Hannula, arviointi- ja kehittämispäällikkö Marja Tuomi, valmistelupäällikkö Elina Varjonen, valvontapäällikkö Kristian Seemer sekä viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo. STEAn ( RAY) avustusasioiden neuvottelukunnassa istuvat mm. Ensi- ja turvakotien liiton Riitta Särkelä, Pelastakaa Lapset ry:n Hanna Markkula- Kivisilta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Milla Kalliomaa ja SOSTE:n Kiril Häyrinen.

Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti laittomia pysyviä huostaanottoja hallitusjäsenensä Satu Taiveahon voimin samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.

STEAn muita avustuksia voi tutkia tästä.

SITRA kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden takapiruna

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra häärii monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden ja -yritysten taustalla. Osallistavaa ja uudistumiskykyistä hallintoa ja yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia liputtava Sitra on rahoittanut mm. huoliliputusta, vaikuttavuusinvestointia ja lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy: tä, jolle Kuopio maksoi peräti 50 000 euroa yhden perheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Hermannin perhekuntoutuslaitoksessa.

Sitra hallinnoi yli 700 miljoonan euron julkista rahapottia. Sen palkkamenot ovat yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Sitra on kasvattanut kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja. Sen "erityisasiantuntijoiksi" on palkattu entisiä huippupoliitikkoja tai näitä lähellä olevia tahoja: Jouni Backman (sd), Liisa Hyssälä (kesk), Merja Rehn (kesk) tai Oras Tynkkynen (vihr).
Hallintoneuvoston puheenjohtaja on kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) ja varapuheenjohtaja kansanedustaja Pentti Oinonen (sin). Muut jäsenet ovat kansanedustajat Kalle Jokinen (kok), Antti Kaikkonen (kesk), Seppo Kääriäinen (kesk), Jutta Urpilainen (sd), Pia Viitanen (sd), Ville Vähämäki (ps) ja Ben Zyskowicz (kok).

Iltalehti yritti selvittää, mitä eduskunnan alainen Sitra maksaa johtoryhmänsä jäsenille. Avoimuuden nimiin vannova rahasto kieltäytyi luovuttamasta pyydettyjä palkkatietoja - kahdesti. Sitra ei suostunut luovuttamaan Iltalehdelle myöskään tietoa johtoryhmänsä kokonaispalkkasummasta, josta ei olisi käynyt ilmi yksittäisten johtajien palkkoja. Arvioidut vuosipalkat ovat yli 100 000 euron.

Sitra on toiminut aktiivisesti yhteiskunnan terveyspalvelujen yksityistämiseksi käyttäen tähän julkista rahaa ja toimien yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sitran terveydenhoidon yksityistämisohjelma on nyt siirtynyt ministeriön hallintaan.

Sitra on ollut osana spekulatiivisessa myynti- ja ostotoiminnassa, jonka kohteena on ihmisten terveys sekä terveyden- ja sairaanhoito. Mukana ovat ulkomaiset pääomasijoittajat, joille Sitra on järjestänyt tuottavan rahastustoiminnan.

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt. Myös MOT käsitteli asiaa.

Sitran hallintoneuvostoon kuuluva "olikarkiksi" nimetty Antti Kaikkonen on läksyttänyt sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka pitävät sote-koplausta kalliina, turhana ja epädemokraattisena.

Paremmin asiat tietävä Antti viittaa kintaalle jopa ko. uudistusta tekemässä olleiden asiantuntijoiden ja neuvonantajien terävälle kritiikille.

Sivullisen silmin Sitra vaikuttaa hyvävelikerholta, joka pyrkii viimeiseen asti salailemaan oman rahankäyttönsä ja jolla palkitaan poliitikkoja suhdepohjalta ilman pätevyysvaatimuksia.

NESTE keploteltiin markkinavoimien armoille ITLA:n avulla

Viime aikoina uutisissa on ollut kuinka Suomen valtio on päättänyt luopua osasta Neste Oyj:n omistuksiaan. Neste keploteltiin markkinavoimien armoille Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön ( ITLA) avulla, joka omien sanojensa mukaan " edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta". ITLAn valtuuskunnassa istuu mm. biologisten vanhempien oikeuksia kaventamaan pyrkivä Perhehoitoliiton Aila Paloniemi.
"Ministeri Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nesteen osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua. Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta.
Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä", kirjoittaa toimittaja Martti Asikainen.

Tere Sammallahti kommentoi kirjoituksessaan Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja valtioneuvoston ITLA:lle lahjoittamia 50 miljoonan arvoisia Neste Oyj:n osakkeita: " Jo tuhlattujen kymmenien miljoonien eurojen lisäksi Suomi100-hömppätoimikunta esittää, että juhlia jatkettaisiin siirtämällä 50 miljoonaa veronmaksajilta ryöstettyä euroa 30 vuotta sitten perustetulle toiselle hömppätoimikunnalle. Oletteko koskaan kuulleet Itsenäisyyden juhlavuoden Lastenrahaston säätiöstä, ITLAsta? Niin, en minäkään.

ITLAn sivuilta löytyvien julkaisujen perustella koko pumppu pyörii veronmaksajien rahoilla ja sen tehtävä on ristiintyöllistää THL:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Ehyt Ry:n ja monien muiden julkisen- sekä kolmannen sektorin työntekijöitä. Tuotoksena on sidosryhmien kanssa julkisen sektorin työntekijöille tuotettuja pamfletteja, "työkalupakkeja" ja "inspiraatio-oppaita", joita varmasti kulutetaan yhtä ahkerasti kuin ITLAn juhlavuodeksi tekemää Youtube-videota. Tällä vuoden vanhalla ja vajaan 50 henkilön sekä sidosryhmän yhteistyöllä tuotetulla mestariteoksella on tällä hetkellä 316 näyttökertaa.

Kun kukaan ei ole koskaan kuullutkaan koko 30-vuotiaasta ITLAsta, ja sillä on vähemmän näkyvyyttä kuin yhdellä vapaa-ajallaan politiikkaa harrastavalla Sammallahdella, niin herää kysymys, että miksi se on ansainnut saada 50 miljoonaa euroa meidän kaikkien selkänahasta revittyä rahaa?
Veikkaan, että asiasta päättävät poliitikot, muiden julkisella rahalla elävien edunsaajien suosituksesta, todennäköisesti siirtävät ITLAlle tuon 50 miljoonaa euroa, koska se luo uusia suojatyöpaikkoja seuraavissa vaaleissa eduskunnasta tippuville pyrkyreille. 50 miljoonan säätiöidyn varallisuuden turvin voidaan pelkillä pääomatuotoilla työllistää 10-20 kepulaista tai demaria konferenssimatkoineen, kilometrikorvauksineen ja muine poliittisesti korruptoituneelta kolmannelta sektorilta tuttuine etuineen.
Tällainen haaskaaminen on aivan käsittämättömän perseestä ja se pitäisi saada loppumaan välittömästi. Jos meillä on 50 miljoonaa joutilasta rahaa, niin miksei kevennettäisi palkansaajien ja yrittäjien verokuormaa samalla summalla? Tällä keinolla suomalaisten ostovoima paranisi, vaikutus työllisyyteen olisi positiivinen ja kansantalous elpyisi nopeammin".

Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus valjastettiin sijaishuollon edunvalvonnan palvelukseen

Samaan aikaan kun uudeksi eettiseksi velvoitteeksi ja EU-rahoitusten ehdoksi tuli moniasiantuntijuus ja sosiaalinen osallisuus kaikkiin lastensuojelun julkaisuihin ja projekteihin ilmestyivät käsitteet asiakasosallisuus, kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus. Asiakasosallisuuden käsitteestä sosiaalipalvelujen kehittämisessä tuli varhaista puuttumista vastaava notkea ameeba, joka voitiin kääntää palvelemaan hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia tarkoituksia ja päämääriä; niin asiakkaiden mukaanottoa kuin syrjäyttämistä, niin yhteisöjen vahvistamista kuin yksilöpsykopatologisointia.

Kun valvomattoman lastensuojelun ja sijaishuollon epistemologiset ja eettiset puutteet alkoivat paljastua, lastensuojelun laatusuositustyöryhmä julisti ikäänkuin kädenojennuksena asiakkaille, "että kaikki tieto ei asu viranomaisessa."

Sosiaalipalveluiden kehittämishankkeissa asiakasosallisuus ja kokemusasiantuntijatieto typistyi tokenismiin ja asiakkaiden kohteluun sosiaalityöntekijöiden ja tutkijoiden omissa meritoitumisprosesseissa hyödynnettävänä datavarastona ilman todellista osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa tai arvioinnissa.
Asiakkaiden vertaistueksi markkinoitu toiminta lastensuojelussa valjastettiin vetämään lapsibisneksen vankkureita ja STEA-rahoitteisten VOIKUKKIA-, HOPE-, SILTA- ja PERHOS-ryhmien tavoitteeksi muodostui painostaa lapset ja vanhemmat hyväksymään lapsibisnesyrittäjien liikevoitot takaavat laittomat pysyvät huostaanotot.

Asiakkaan "kuulemisesta" tuli samanlainen orwellilainen uuskäsite kuin voimavaralähtöisestä vuorovaikutuksesta, joka olikin urkintaa tai lapsen edusta, joka osoittautui sijaishuollon edunvalvonnaksi.

Lastensuojeluseminaarien pakolliseksi kevennykseksi ja oheisohjelmistoksi tuli kokemusasiantuntijanäytös, jossa joku sosiaalialan ammattilaiseksi nimetty raahasi seminaarin loppupuolella jonkun lävistetyn ex-lastenkotinuoren lavalle puhumaan ”kokemuksistaan” sosiaalityössä. Lopuksi asiantuntijayleisö taputti hyväksyvästi omalle suvaitsevaisuudelleen.

Kokemusasiantuntijan tehtäväksi tuli tuottaa lastensuojelulahkostaan pelastustarinaa, jossa on selkeä kiihdytyskaari, kiihdyttäviä ja traagisia henkilökohtaisia paljastuksia ja onnellinen loppu.
Kokemusasiantuntijasta tuli väline, instrumentti, jonka avulla asiantuntija oikeutti oman olemassaolonsa, ammatillisen edunvalvontansa ja vallan- ja reviirinlaajennuspyrkimyksensä. Kokemusasiantuntijan avulla tietämiseensä tukehtuva ja tahrattomuuden vankilaan itsensä vanginnut asiantuntija saattoi tirkistellä toiseutta ja paheellista "maailmaa" luvallisesti ja turvallisesti oman "kunniallisuutensa" säilyttäen ja itsensä ja ihmisyytensä piilottaen.

Asiakkaiden oikeusturva-asioihin keskittyneestä kokemustiedosta ja -puheesta argumentoitiin yleisesti ja julkisesti vihapuheena ja "tarttumatautina". Asiakkailla katsottiin olevan yksinomaan ”kokemustietoa”, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista- tai teoriatietoa tai osaamista.

Perinteisen pullakahvipalkkion sijaan lastensuojelujärjestöihin palkattiin (todennäköisesti työllistämistuella) muutama koulutettu kokemusasiantuntijakin. Varsinaisille asiantuntijoille jouduttiin erikseen vakuuttelemaan, että kokemusasiantuntijakin voi olla älykäs ja osata kieliä ja kirjoittaa.

Akateemisten tutkimusten rivien välistä pystyi lukemaan, että tutkijat olivat "rohkeita" uskaltautuessaan "villien asiakkaiden" pariin ja tutkimuksissa käytettiin useita sivuja vieraalle reviirille uskaltautumisen herättämiin tuntemuksiin ja eettisiin pohdintoihin. Asiakkaat olisivat olleet valmiita julkistamaan tapauskertomuksensa omilla kasvoillaan ja nimillään mutta akateeminen maailma piti julkista avuntarpeen ja heikkouden tunnustamista niin häpeällisenä asiana, että asiakkaita piti oman etunsa nimissä holhota: heidän tunnistetietonsa piti kätkeä samaan tapaan kuin dokumenttien narkomaaneilla.

EU on kuitenkin sitkeästi pysynyt asiakasosallisuuden, monitietäjyyden ja palvelunkäyttäjien palautteiden vaatimuksissaan. Kokemusasiantuntijat ovat vastustuksesta ja vähättelystä huolimatta kyenneet tuomaan vailla tutkimustietoa, laillisuusvalvontaa tai vaikuttavuusseurantaa toimivaan sosiaalihuoltoon arvokasta palautetta, tietoa ja uusia näkökulmia palveluiden kehittämiseksi. Saadakseen äänensä kuuluviin kokemusasiantuntijoiden on usein pitänyt irroittautua isoista lastensuojelujärjestöistä ja perustaa omat järjestönsä.

Vertaistukiryhmät ovat tarjonneet mielenterveys- ja päihdehuollossa apua palvelujärjestelmän kaltoinkohtelemille ja hylkäämille. Usein vertaisryhmiä ohjaavat entiset sosiaalihuollon asiakkaat- ilman palkkaa tai vain muutamien satojen eurojen korvausta vastaan. Vertaiset tekevät usein korvauksetonta työtä paitsi ryhmien ja retkien vetäjinä myös palvelujen kehittämisessä. He käyvät luennoimassa ja pitämässä koulutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille- ilmaiseksi tai pilkkahintaan.
Juuri kokemusasiantuntijat ja vertaiset ovat tarjonneen sosiaali- ja terveydenhuollon parhaat ja usein ainoat innovatiiviset kehittämisideat ja tulevaisuudenvisiot.

Juhlapuheissa sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että kokemusasiantuntijatoiminnan kytkeminen ammatillisten organisaatioiden kehittämisen rakenteisiin ja kulukorvaukset ja palkat kokemusasiantuntijoille ja vertaistuen vetäjille ovat tarpeellisia ja suorastaan välttämättömiä sosiaalisen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Käytännössä edes kulukorvaukset eivät aina toteudu palkasta puhumattakaan.

MTKL:n asiakasosallisuuden käytäntö: vertaisille potkut

Muutama vuosi sitten järjestöjä rahoittava RAY (nykyinen STEA) katsoi, ettei vapaaehtoistoiminnasta pidä maksaa palkkaa.

RAY kävi keskusteluja vertaistyöntekijöiden palkkauksesta muun muassa Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kanssa. MTKL, suurin mielenterveysalan potilasjärjestö Euroopassa, reagoi keskusteluihin irtisanomalla 20 mielenterveyskuntoutujien vertaisena ja kokemusasiantuntijana toiminutta henkilöä.
Aiemmin vertaistyöntekijät olivat tuntipalkkaisia työntekijöitä, joilla on ollut MTKL:n kanssa työsopimus. Vuoden 2014 alusta alkaen MTKL on katsonut, että vertaiset ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. He eivät saa työstään palkkaa, mutta matkat ja muut kulut korvataan. (Savon Sanomat, 04.03.2014 ).

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sitra-takapiruna-lastensuojeluhankkeissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia

Aila Puustinen- Kohonen, kuvakaappaus KSLM

Lasten palveluiden saatavuus heikentynyt

Lastensuojelun 2017 kuntakyselyn 2. erillisraportti on valmistunut ja julkaistiin häveliäästi juhannuksen alla.
Raportin mukaan lastensuojelun henkilöstövoimavarat näyttävät ohuilta Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Yksityisiltä ostetaan juridista apua huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyihin

Juridisen asiantuntemuksen saatavuus näyttäisi melko riittävältä ainoastaan Päijät-Hämeessä.
Puolet vastanneista kunnista ja yt-alueista kertoi hankkivansa juridista apua lastensuojelun kysymyksiin ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.
Ostopalvelua hankittiin erityisesti huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyjä varten.

Lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia

Lasten mielenterveyspalvelut järjestyvät lastensuojelun asiakkaille kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä ainoastaan Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Vain 37 % vastanneista kunnista ja yt-alueista arvioi tässä kyselyssä mielenterveyspalvelujen järjestyvän kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä tai viiveettä tarkoituksenmukaisena. Viisi vuotta sitten 63 % vastaajista arvioi näin.

Raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Maakunnista ainoastaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan tilanne on melko hyvä. Mielenterveyspalvelut lastensuojelun asiakkaille järjestyvät kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä. Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa palvelut järjestyvät, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa.

Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Pirkanmaan tilanne on huolestuttava. Näiden maakuntien monissa kunnissa palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta.
Muiden maakuntien sisällä palvelujen saatavuudessa on kuntien välisiä merkittäviä eroja. Tämä on iso haaste maakuntien sote-valmistelulle ja palvelujen rakentamiselle maakuntiin.

Myös lasten terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut

Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten terveyspalvelujen saaminen on vaikeampaa kuin viisi
vuotta sitten, jolloin kysely edellisen kerran tehtiin. Maakunnista Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Kainuussa,
Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa terveyspalvelujen saaminen lastensuojelun asiakkaille onnistuu parhaiten, muiden maakuntien alueella on epätasaisuutta palvelujen tarpeenmukaisessa saamisessa.
Kunnat ja yt-alueet joutuvat paikkaamaan terveyspalvelujen saatavuusvajetta ostamalla näitä palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kunnat ostavat palveluja tutustumatta sisältöön

Kuntaliiton mukaan yksityisille lastensuojelupalvelujen tuottajille tulisi olla selkeät laatukriteerit ja keskitetty kilpailutus.

Kuntaliitto korostaa, että palveluihin pitäisi tutustua huolellisesti ennen hankintapäätöstä eikä tehdä hankintoja asiakirjojen perusteella.

Hankinnan tulisi jatkossa olla huomattavasti nykyistä tarkoituksenmukaisempaa ja tulevalla maakunnan liikelaitoksella tulisi olla riittävät ja monipuoliset omat palvelut, joita ostopalveluilla täydennetään
tarvittaessa.

Jääviys ongelmana- palveluntuottajat osallistuvat palveluntarpeiden arviointeihin

Arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.

Kuntaliiton mukaan valvontaa pitää parantaa ja organisoida se sote- uudistuksessa maakunnan tasoisesti.

Yhteistyötä ja raportointia palvelun järjestäjälle pitää parantaa.

Sosiaalihuoltolain toimeenpano kesken

Lastensuojelutoimien tarvetta vähentämään pyrkivän sosiaalihuoltolain toimeenpano on kyselyn mukaan edelleen kesken. Sosiaalihuoltolain toimeenpano näyttää edenneen ripeimmin Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa toimeenpanoon tarvitaan tehostamista tulevina vuosina.

Kaikkien maakuntien sote-valmistelussa on kuitenkin varmistettava sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuus ja resurssien riittävyys, jotta perheiden tarvitseman varhainen tuki vahvistuu ja lastensuojelusta saadaan vähennettyä kuormitusta.

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Maakunnallistuva-lastensuojelu-2-osaraportti.pdf

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen

Lastensuojelun hoidollisista huostaanotoista (medical kidnappings) on tullut valtaisa bisnes ja oikeusturvaongelma kaikkialla länsimaissa.

Hoidollisella huostaanotolla tarkoitetaan laitonta huostaanottoa, jossa lasta tai nuorta vaaditaan huostaanotettavaksi hoidon toteuttamiseksi tai hoidontarpeen arvioimiseksi vaikka lastensuojelulakiin kirjatut huostaanoton perusteet eivät täyty esim. vaikka vanhemmissa tai kodin olosuhteissa ei olisi huostaanottoa vaativia puutteita.

Helsingin Diakonissalaitos on jo vuosia vaatinut satoja tuhansia maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen ja lapsia ja perheitä syvästi traumatisoiva käytäntö, jolle eduskunta ei ole halunnut tehdä mitään vaikka on ollut asiasta tietoinen jo vuosia.

Lokakuun Liike saa hoidollisia huostaanottoja koskevia avunpyyntöjä hätääntyneiltä lapsilta ja vanhemmilta säännöllisin väliajoin. Erityisesti Keski- Suomessa lasten anoreksiaan ja neurologisiin ja psykiatrisiin ongelmiin ei tunnu olevan muuta hoitoa kuin huostaanotto.

Yhteydenottaja on tavallisesti vanhemman velvollisuuksiaan tunnollisesti hoitava äiti, joka on oma-aloitteisesti ja luottavaisin mielin lähtenyt hakemaan lakisääteisiä palveluita lapselleen lastenpsykiatriasta tai lastensuojelun perhepalveluista ja menettänyt prosessissa niin lapsensa kuin luottamuksensa viranomaistoimintaan ja oikeuslaitokseen.

Myös apua hakemaan lähteneet lapset pettyvät usein. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimen 2016 vuosiraportin mukaan apua hakeneet lapset ja nuoret kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.

Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat, että heitä oli kutsuttu huomionhakuisiksi, heidän toistuvia avunpyyntöjään oli rajattu tai heidän ongelmiaan oli vähätelty.

Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.
Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa.

Kun lapset ja nuoret kertovat toistuvasti, etteivät tule sosiaalityössä kuulluiksi tai kohdatuiksi sosiaalityön ja lastensuojelujärjestöjen mm. MLL:n ratkaisu ongelmaan on ollut kuulemattomien ja kohtaamattomien ammattilaisten lisääminen eli moniammatillinen yhteistyö, joka on todettu vakavaksi joukkoharhaksi, jota säätelee pikemminkin ammattilaisten kuin perheiden arjen tarpeet.
”Jos voisin muuttaa elämässäni yhden asian, se olisi, etten ikinä olisi hankkinut diagnoosia”, kertoo nuori korkeakoulutettu nainen Helsingin Sanomissa.

Hoidollinen huostaanotto noudattaa yleensä laittoman huostaanoton kaavaa, johon suosittelemme kaikkia erityislapsia ja erityislasten vanhempia tutustumaan: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto

Hoidollisessa huostaanotossa lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyrkii vakuuttamaan, että
-lapsen sairaus on laillinen huostaanottoperuste( ei ole)
-lapsen hoitoa ei voida järjestää ilman huostaanottoa
-että hoidollinen huostaanotto on lapsen etu: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
-että huostaanotto on väliaikainen ja lapsi palautetaan heti kun hän on kuntoutunut
- että vapaaehtoinen huostaanottoon suostuminen takaa sen, että lapsen ja vanhemman tapaamisia ei rajoiteta
-että huoltaja saa olla mukana ja osallinen hoitoprosessissa
- että huoltajan yhteistyökykyisyys nopeuttaa lapsen kuntoutumista ja kotiinpaluuta
-että toisten asiakkaiden kertomukset lastensuojelun väärinkäytöksistä ovat valhetta, vihapuhetta tai yksittäistapauksia ja että lastensuojelu toimii moitteettomasti

Kun huoltaja on allekirjoittanut huostaanottopaperit, hän huomaa pian, että hänet syrjäytetään lapsen hoitoprosessista. Tieto ei enää kulje ja lapsen ja vanhemman tapaamisia aletaan vähentää tyypilliseen yhteen tai kahteen kertaan kuussa. Kun lapsi alkaa tuntea kaipausta, hänen tunteitaan patologisoidaan ja aletaan lääkitä. Vanhempia syyllistetään, kiristetään tai yritetään rangaista lapsen tunteiden johdosta. Asiakassuunnitelmia ei päivitetä ja mitään konkreettisia toimia perheen jälleenyhdistämiseksi ei tehdä . Huostaanotto muuttuu pysyväksi.
Käypää hoitoa lapselleen toivonut vanhempi huomaa, että lastensuojelussa diagnoosi on usein hoidon loppu- ei sen alku.

Mikäli vanhemmat uhkaavat kertoa lastensuojelun väärinkäytöksistä ja muista laittomuuksista julkisesti, heitä uhataan laittomilla tapaamisrajoituksilla ja lastensuojelun edunvalvojalla:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia

Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että " En ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumiselle.

Lastenpsykiatrisissa lausunnoissa otetaan kyllä kantaa huostaanoton ja sijaishuollon puolesta, mutta ei arvioida sijaishuoltoon joutuvalle lapselle aiheutuvia mahdollisia riskejä eikä sijaishuollossa syntyneitä vaurioita ja psykiatrisen hoidon tarvetta. "

Johanna Lääkön (2015) tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden lapsen edun sisältöä koskevista näkemyksistä ihmisoikeuksia ei mainittu kertaakaan.

Virve-Maria de Godzinskyn (2012) väitöstutkimuksessa hallinto-oikeuden huostaanottoprosesseista kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät lapset vaikuta tulevan aidosti kuulluiksi. Tutkimus osoitti, että vaikka lasta oli kuultu hallinto-oikeudessa, ei lapsen näkemys välttämättä päätynyt ollenkaan tuomioistuimen päätökseen.
Godzinsky kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti dokumentoituja sosiaalitoimen suorittamat kuulemiset voivat olla. Tämän lisäksi ne ovat aina vain aikuisen kirjaamia tulkintoja ja sanoituksia lapsen kertomasta.

Avustajalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsen ääni tulee esille. De Godzinskyn mielestä onkin ongelmallista, että lapsilla on oma avustaja vain harvoin (4%).

Sonja Perttulaa ( 2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." ( Perttula, 2014, 83.)

Perttulan havainto vahvistaa Esko Leipälän kokemuksen huostaanotto- oikeudenkäynteihin monistetuista sapluunalausunnoista, joissa tiettyjä, hallinto- oikeuksissa sosiaalityöntekijöiden tuloksellisiksi havaitsemia fraaseja käytetään jokaisessa huostaanottohakemuksessa ilman lapsen edun tosiasiallista selvittämistä tai lapsen kuulemista. Fraasina ja vallankäytöllisena aseena "lapsen etu" vastaa "Jumalan tahtoa".

Leipälän mukaan "tarkemmin määrittelemätön ”lapsen etu”, jota lastensuojelu väittää varjelevansa, ei ota huomioon sitä, että on olemassa omasta rajattomasta vallastaan sairastuneita lastensuojelun virkamiehiä. ”Valta tuhoaa, ehdoton valta tuhoaa ehdottomasti.”

Sairaus ei ole laillinen huostaanottoperuste

Lastensuojelijat arvioivat mielellään niin lasten kuin vanhempien mielenterveyttä, vaikka heillä ei ole siihen minkäänlaista pätevyyttä. Tutkimus- ja kokemustieto vahvistaa, että lapsen tai vanhemman psykiatrinen avuntarve- todellinen tai kuviteltu- johtaa usein huostaanottoon, josta Suomessa päätetään ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”

Sijaishuollon yritys voi laskuttaa lisää, mikäli sijoitettu on diagnosoitu hankalahoitoiseksi. Silloin hänet voidaan siirtää ”erityiseen huolenpitoon”, joka sijoitettujen nuorten mukaan voi olla pelkkää huumaamista ja eristämistä.

Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä yrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.

Lastensuojelulle lausuntoja kirjoittavilla lääkäreillä voi myös olla osakkuuksia ja virkasuhteita lastensuojeluyrityksissä.

Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.

Psykiatriasta ja lastensuojelusta onkin muodostunut rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa tosiseikkaselvittely, tutkimuksen etiikka, saatu näyttö ja sen arviointi, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai syytetyn oikeussuoja ovat yhdentekeviä asioita.

Tuomas Kurttila on väittänyt, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Hän on arvostellut avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.

Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.

- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.

Hoitopalvelun tarvetta käytetään siis huostaanoton perusteena mutta huostaanoton aikana palvelua ei useinkaan kyetä järjestämään. Kuntaliiton raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.

Kurttilan mukaan lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta.

Yritys hankkia toisen lääkärin mielipide johtaa usein huostaanottoon

Lastensuojelussa asiakkaan mahdollisuus saada second opinion lastensuojelusta riippumattomalta taholta yritetään usein estää kuten Kristan tapauksessa, jossa lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun.

Ben Furman kysyy Lääkärilehdessä (51/2004): Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei? Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa?

Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta kalliita lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä, 2013).

Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että kaikki asiakasta puoltavat lausunnot hukataan, mitätöidään tai tulkitaan manipulaatioksi tai puolueellisuudeksi. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.

Moni ei tiedä, että lastensuojeluun ajautuneilla perheillä ei ole oikeutta edes puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden sijaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään hallinto- oikeudessa, joka ei tunne tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja jonka asiantuntijat eivät koostu oikeusoppineista vaan sosiaalityöntekijöistä, jotka ovat usein syyllistyneet oikeusturvarikkomuksiin ennen hallinto- oikeuspestejään.

Miten lastensuojelun huijari toimii?

-antaa katteettomia suullisia lupauksia

- käyttää aina ylisanoja- lapsen etu/paras, parhaat käytännöt, varhainen tuki, intensiivinen, erityinen huolenpito

- antaa harhaanjohtavaa, puutteellista ja valheellista tietoa tai salaa, ettei tieteellisesti tutkittua tietoa ole olemassakaan

- luo ryhmäpainetta ja ryhmäindoktrinaatiota

-yrittää kääntää lapsen vanhemmat tai hoitotahot toisiaan vastaan omaa valtaansa lisätäkseen

- ei kerro kaupan todellisista seurauksista ja kustannuksista

- kieltää ja hävittää henkilökohtaisen vastuun esim. viemällä huostaanoton lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään tai hankkimalla lastensuojelun edunvalvojan

- luo kiireettömissäkin tilanteissa kiire/ paniikkimielialan- esim. on toimittava välittömästi, " aika loppuu"

- estää henkilökohtaisen ja kiireettömän tutustumisen kohteeseen

-ei myönnä väärinkäytöksiään vaan yrittää peitellä niitä esim. fabrikoimalla, panttaamalla tai hävittämällä asiakirjoja

- alkaa huijauksen paljastuttua mustamaalata ja uhkailla uhrejaan

Taltiointi tuo oikeusturvaa

Koska asiakirjafabrikointi on lastensuojelussa erittäin yleistä, asiakkaiden kannattaa ottaa palavereihin mukaan oma asiamies/tukihenkilö ja äänittää tai videoida kaikki keskustelut, puhelinsoitot ja tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa.
Vain taltiointi takaa sen, että asiakas voi todistaa sosiaalityöntekijöiden kirjaamat valheelliset väittämät vääriksi. Erityislasten vanhemmat voivat saada asiantuntevaa juridista apua hoidollisiin huostaanottoyrityksiin järjestöjen kautta. Joskus laittoman hoidollisen sijoituksen ehkäisee vain lapsen piilottaminen, julkisuus tai maastapako.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tehtaillaan-laiton-hoidollinen-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet

Lastenkodit eivät huolehdi lasten läheissuhteista eivätkä koulutuksesta- useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa

Apulaisoikeusasiamies teki useita yllätystarkastuksia lastenkoteihin ympäri Suomea vuosina 2016–2018. Tarkastukset tekivät selväksi, että terapeuttisen laitoskasvatuksen tavoitteet eivät toteudu eikä Fattoren itsearviointityökalu ole riittävä keino laadunvarmistamiseen.

Lähes kaikissa tarkastettavissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoo Helsingin Sanomat.

Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Tarkastuksissa havaitut epäkohdat ovat vakavia, sillä kyse on lasten perusoikeuksien toteutumisesta, kertoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson.
- Kyse on lapsen oikeusturvan takaamisesta. Olennaista on, että rajoitustoimenpiteistä tehdään päätökset. Jos ei tehdä, lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole mahdollisuutta valittaa niistä hallinto-oikeuteen. Lapselle pitää selittää päätökset ja tarvittaessa auttaa häntä tekemään valitus, Jackson sanoo.

Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.
Lapsella on kuitenkin ehdoton oikeus saada opetusta myös liikkumisrajoituksen aikana.
- Monella lapsella koulua käymättömyys saattaa olla yksi sijoituksen perusteista. Olennaisinta on, että koulu ja opetus järjestetään. Laitos ei voi tehdä sellaisia kategorisia päätöksiä, että liikkumisrajoituksen aikana ei lähdetä kouluun ollenkaan, Jackson toteaa.

Puutteita on Jacksonin mukaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joihin sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä enemmän ongelmia, kuten koulu- ja nuorisokodeissa.

Apulaisoikeusasiamies moitti erityisesti oppilaille tehtyjä säännöllisiä ja perusteettomia tarkastuksia. Sijoitetut nuoret kertoivat poikkeuksetta opettajien tekemistä "ratsauksista", joissa heidän laukkujaan ja taskujaan tarkistettiin koulupäivinä. Pohjanmaalla lapset myös kertoivat kokevansa, että he olivat koulussa "merkittyjä" lastensuojelun asiakkuuden johdosta. Heidän mielestään heitä syytettiin ja epäiltiin aina, jos koulussa tapahtui jotain.

Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla.

Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa) ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.

Jacksonin mukaan kaikkein tärkeintä on se, että lapsen oma sosiaalityöntekijä valvoo hänen etuaan koko sijoituksen ajan.
Monessa tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein.

Lapsella on oikeus valittaa, mikäli hänen liikkumisvapauttaan tai yhteydenpitoaan rajoitetaan. Lapsen oman ohjaajan ja sosiaalityöntekijän tulisi käydä päätökset läpi lapsen kanssa ja auttaa valituksen tekemisessä. Käytännössä lapsi ei kuitenkaan usein saa apua valituksen tekemiseen.

Osa lapsista tietää omat oikeutensa ja osaa valittaa päätöksistä itse, osa taas ei edes tiedä, että heillä on oikeus saada itselleen heitä koskevat päätökset.

Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan välinpitämättömyys sijaishuollossa olevan lapsen kouluasioista on takuuvarma syrjäyttämisen keino.
Suuri osa huostaanotoista tehdään koulunkäyntipulmien takia, joten on suorastaan järjenvastaista, että sijaishuollossa ei kyetä tukemaan lasta opinnoissa. Sijoituksen jälkeen oppivelvollisuuden laiminlyönti ja sijaishuollon valvonnan puutteet selitetään erilaisin fraasein, esimerkiksi sillä, että lapsi ei ole koulukuntoinen (kun sijaishuoltopaikan ohjaajat eivät saa lasta kouluun). Kunta on valmis maksamaan sijaishuoltopaikalle tästä ”hoidosta” huomattavia summia kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ei näy lastensuojelussa muuttuneina työtapoina.

Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä

Maija Sakslin havaitsi aiemmissa tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).

Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.

Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa ei suhtauduta vakavasti sijaishuollon oikeusturva-, valvonta- tai tutkimustietopuutteisiin.

Lasten kaltoinkohtelu sijaishuollossa jatkuu kuntien, STEA:n, lastensuojelujärjestöjen ja niitä rahoittavien kansalaisten tuella.

Lapsen oikeuksien toteutumattomuus on kaltoinkohtelua

Virve- Maria Toivonen on havainnut, että lastensuojelussa tehtäviä päätöksiä perustellaan usein ylimalkaisilla toteamuksilla lapsen edusta, mikä ei täytä oikeusturvavaatimuksia.

"Lapsen oikeuksien toteutumattomuus viranomaisissa on kaltoinkohtelua," toteaa Toivonen.

Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.

Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".

Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.

SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.

Lastensuojelulaitos esim. perhekoti saa yhden sijoitetun lapsen keskimäärin 7 vuotta kestävästä huostaanotosta noin 1000 000 euroa hoitovuorokausimaksuina- vailla valvontaa, tulosvastuuta ja yhä useammin myös asianmukaisia verovelvoitteita.

Viime keväänä oikeusasiamiehen tarkastuksessa paljastui, että Helsingin kaupungin ylläpitämästä Outamon lastenkodista ei päästy kouluun. Sijoitettuihin lapsiin kohdistetut rajoitustoimenpiteet sekä henkilökunnan riittämätön määrä kiinnittivät eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen huomion tarkastuskäynnillä, joka tehtiin ennalta kertomatta. Niinikään keväällä paljastui, että CTM- lastensuojelu palkkasi lastenkoteihinsa ammattihenkilöstön sijaan järjestysmiehiä.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa perhekodissa nuoria oli sijoitettu kosteisiin kellaritiloihin. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille oli onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Helsingissä pariskunta piti lastenkotilasta seksilelunaan ja kolme eri miestä hyväksikäytti lastensuojelulaitoksesta karannutta. Lastensuojelulaitos Purossa oli törkeän seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn lisäksi sijoitetun viikottaista uhkailua.
Toiset lapset hakkasivat ja juottivat virtsaa lastenkotiin sijoitetulle pojalle, kertoi Iltalehti. Poikaa oli tönitty, hakattu, kampitettu, lyöty sähköjohdolla toistuvasti ja poltettu tupakalla käteen, kämmeneen, kyynärtaipaleeseen, vasempaan rintaan ja pakaraan. Häntä oli alistettu muun muassa sylkemällä hänen suuhunsa ja pakottamalla hänet huuhtelemaan suutaan virtsalla. Lisäksi pojalta kiristettiin rahaa.

Asiantuntijoiden jääviydet ja asenneongelmat estävät reformin

Toisin kuin Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio väittää, lasten- ja nuorisokodit eivät vaikuta kodeilta ja niitä vaivaavat samat puutteet kuin 1950- luvulla. Sijoitettuja ja heidän perheitään leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.

Lastensuojelun Keskusliitto ja THL ovat laatineet sijaishuollon valvontaohjeita mielummin valheellisia sijaishuollon mallinnuksia ja mm. Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksissa- oppaan, jossa laitoslasten (usein tulkinnanvaraiseen) väkivaltaan puuttumisen menetelminä esitellään- ilman pätevää kritiikkiä- liuta menetelmiä, joista osa on asenteellisia ja epätieteellisiä ja osa suorastaan vaarallisiksi todettuja. LSKL:n oppaassa erot ja erotuskriteerit aktuaalisen väkivallan ja työntekijän subjektiiviseen kokemukseen ja tulkintaan perustuvan väkivallan uhan välillä jäävät epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi.

SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).

Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.

Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa sekä LAPE-, Lapsen paras- yhdessä enemmän-, Mun Perheet- Kaikille eväät elämään-, Hackney- ym. kehittämishankkeissa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-on-maarannyt-lukuisia-yllatystarkastuksia-lastensuojelulaitoksiin-rajoitustoimenpiteissa-ongelmia

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/il-selvitys-perhekodista-useita-ilmoituksia-viranomaisille-nuoria-sijoitettu-kosteisiin-kellaritiloihin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja

Gary Schwitzer, kuvakaappaus Forbes

Ryhdy sosiaali- ja terveysuutisten faktantarkistajaksi

Helsingissä 15-17.8 pidettävä Too Much Medicine- Symposium käsittelee ylidiagnosointia ja -hoitoa lääketieteessä.
Lokakuun Liike suosittelee kaikkia lukijoitaan lukemaan Jani Kaaron mainiot tausta-artikkelit, vierailemaan Health News Review- sivustolla ja opiskelemaan alla olevat Gary Schwitzerin ohjeet terveysuutisen arvioimiseksi.

Lastensuojelun toimittajat eivät usein käytä riippumattomia informantteja tai tutkimustietoa eivätkä selvitä haastateltaviensa sidonnaisuuksia tai taloudellisia intressejä. He saattavat sekoittaa ideat käytäntöihin ja riskifaktorit riskimarkkereihin, puhuvat riskitekijöistä kuten ne olisivat ongelmia/sairauksia ja kehottavat hoitamaan riskitekijöitä ongelmien sijaan.

Lastensuojelun sosiaali- ja terveysuutiset tehdään usein pelkästään lehdistötiedotteen tai palveluntuottajan markkinointikirjeen perusteella. Sosiaalipalveluissa voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja (Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Etla, 2015, 24).

Jani Kaaro kertoo artikkelissaan Terveysuutisten faktantarkistaja Gary Schwitzer kuinka terveysuutisoinnin vahtikoiraksi nimetty Schwitzer työskenteli useita vuosia terveystoimittajana monille amerikkalaisten mediayhtiöille kuten CNN:lle, josta hän irtisanoutui turhautumisen ja CNN:a sponsoroineen suuren lääkeyhtiön ohjailun takia. Tänä päivänä hän johtaa arvostettua HealthNewsReview –sivustoa, joka arvioi amerikkalaisen median terveysuutisoinnin laatua esimerkiksi uusia lääkkeitä, palveluita ja hoitoja koskevissa kysymyksissä.
Schwitzerin tavoitteena on opettaa kriittistä ajattelua. Dartmouthin yliopistossa toimivassa järjestössä nimeltä Foundation for Informed Medical Decision hän tuotti videoita, jotka auttoivat potilaita ja lääkäreitä tekemään yhdessä hoitopäätöksiä, joissa otettiin huomioon kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.

Vuonna 2006 perustetun HealthNewsReview -sivuston esikuvana toimi australialainen sivusto Media Doctor, joka oli kehittänyt kriteerit terveysuutisten laadun arviointiin. Schwitzer sai luvan käyttää kriteereitä omalla sivustollaan ja alkoi alkoi arvioida terveysuutisten tasoa.

Amerikkalaisten tiedotusvälineiden suurimmat kompastuskivet olivat a) hoitotoimenpiteiden hinnan b) tutkimusnäytön laadun c) olemassaolevien vaihtoehtojen ja d) hoitojen absoluuttisten hyötyjen ja haittojen käsittelyssä. Suurin osa, jopa 62-77 prosenttia aineiston jutuista epäonnistuivat näissä. Noin puolet jutuista oli kirjoitettu vain yhteen lähteeseen nojautuen, vaikka tämä on vastoin amerikkalaisten journalistien omiakin ohjeita.
Viidestäsadasta jutusta vain 8 prosenttia – 41 juttua – sai täydet viisi tähteä.

"HealthNewsReview:n kanta on, että jos jutulle ei voida omistaa sen vaatimaa aikaa eikä tilaa, juttu kannattaa jättää julkaisematta. HealthNewsReview’n mukaan on parempi olla sanomatta mitään kuin levittää yksipuolista ja harhaanjohtavaa tietoa.

Terveysjournalismin laadussa ei kuitenkaan ole kyse vain resursseista. HealthNewsReview on paljastanut erittäin heikkotasoisia terveysjuttuja myös Yhdysvaltain ykkösmedioissa ja toisaalta antanut viisi tähteä paljon pienemmissä medioissa julkaistuille jutuille.

HealthNewsReview:n 10 kriteeriä terveysuutisten arvioimiseksi

HealthNewsReview -sivusto antaa uutisille 1-5 tähteä siitä riippuen, kuinka hyvin se täyttää sivuston kriteerit. Kriteerit ovat yleispätevät ja sopivat toimittajien käyttöön myös Suomessa.

1. Kerrotaanko jutussa hoidon hinta?

Oli kysymyksessä uusi lääke, hoitomuoto, lääketieteellinen koje tai mikä tahansa terveyteen liittyvä toimenpide, hyvässä uutisessa on kerrottava mahdollisimman tarkoin mitä se maksaa. Ei riitä, että uutisessa kerrotaan uuden hoidon olevan halvempi tai kalliimpi kuin vaihtoehdot, vaan sen hinta on kerrottava mahdollisimman tarkasti. Jos toimenpiteen hintaa ei vielä kyetä määrittelemään, kannattaa kertoa nykyisten vaihtoehtojen hinnat.

2. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen hyödyt konkreettisesti?

Ei riitä, että tulosten sanotaan olevan hyviä tai lupaavia tai rohkaisevia tai ennennäkemättömiä. Lääkkeen, hoidon, testin tai tuotteen hyödyt on voitava osoittaa kvantifioidusti, numeroin esitettynä. Tieto lukumääristä on esitettävä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, koska näillä kahdella eri esitystavalla tulokset voivat näyttää hyvin erilaisilta.
Suhteellisessa esitystavassa voidaan esimerkiksi sanoa, että uusi lääke alensi sydänkohtauksen riskiä 50 prosenttia. Absoluuttisessa esitystavassa sama asia sanotaan: uusi lääke vähensi sydänkohtauksia 2/100 henkilöstä 1/100 henkilöön.
Vastaavasti voidaan sanoa, että PSA-testi johti suhteelliseen 25-32 prosentin riskinalenemaan. Toisin ilmaistuna voidaan sanoa, että jos Yhdysvalloissa riski kuolla eturauhassyöpään on 2.5 prosenttia, 30 prosentin riskinalenema laskisi kuolleisuuden 1,75 prosenttiin.
Tärkeä kysymys pohdittavaksi on myös se, mitä toimenpiteen hyödyt tarkoittavat potilaan näkökulmasta. Jos lääkkeen sanotaan lisäävän MS-potilaan toimintakykyä 20-30 prosenttia, mitä luvut käytännössä tarkoittavat?

3. Kerrotaanko jutussa hoidon haitat konkreettisesti?

Kaikilla lääkkeillä, testeillä, hoidoilla ja lääketieteellisillä toimenpiteillä on haittavaikutuksensa. Ne on mainittava lukumääriksi muunnettuina kuten hyödytkin. Haitoista on mainittava, kuinka yleisiä ja toisaalta kuinka vakavia ne ovat. Jos tutkimuksessa ollaan vasta eläinkoevaiheessa, lukijoita on muistutettava, että tulokset eivät välttämättä ole sovellettavissa ihmiseen.

4. Otetaanko jutussa huomioon tutkimuksen laatu?

Kaikki tutkimukset eivät ole veljiä keskenään. Erilaisilla tutkimusasetelmilla vastataan erilaisiin kysymyksiin, ja niiden tuottama todistusaineisto on laadullisesti erilaista. Havainnoivat tutkimukset tuottavat toisenlaista tietoa kuin interventiotutkimukset. Onko kyseessä pilottitutkimus vai meta-analyysi, jossa vedetään yhteen monien vertailukelpoisten tutkimusten tuloksia? Onko tutkimus julkaistu tieteellisessä sarjassa, jolloin se on käynyt läpi vertaisarvioinnin? Vai perustuvatko tiedot tutkimuksesta konferenssin ensitiedotteeseen, jolloin sitä ei vielä ole välttämättä edes tarjottu julkaistavaksi?
Monissa tutkimuksissa omistetaan kappale tutkimuksen rajoitteille. Siinä kerrotaan, millaisia heikkouksia ja virhelähteitä tutkimukseen saattaa liittyä. Esimerkiksi koehenkilöiden pieni määrä tai lyhyt seuranta-aika ovat asioita, jotka saattavat heikentää näytön tasoa.
Sekä tutkimuksen laadun että sen rajoitusten tulee tulla esiin myös niiden uutisoinnissa.

5. Voiko jutun tulkita sairauden lietsonnaksi?

Sairauden lietsonnan raja on usein veteen piirretty viiva, koska sairauden tunne ja oireiden häiritsevyys ovat subjektiivisia. Sairauksille haetaan kuitenkin joskus huomiota kampanjoilla, josta jotkut hyötyvät. Tällaiselle sairauden lietsonnalle on tyypillistä:

Tapa puhua riskitekijöistä kuten ne olisivat sairauksia (kolesteroli = sydäntauti, luun alentunut mineraalipitoisuus = osteporoosi) ja kehotukset lääkitä riskitekijöitä sairauden sijaan.
Normaaliin elämään kuuluvien ilmiöiden –kuten ikääntymisen, kaljuuntumisen ja ryppyyntymisen – ja väliaikaisten häiriöiden –kuten erektiohäiriöiden, orgasmivaikeuksien ja tilapäisten uniongelmien – patologisointi ja medikalisointi.
Sairauksien yleisyyden liioittelu kyselytutkimuksiin perustuvilla tuloksilla.

6. Käytetäänkö jutussa tietolähteenä itsenäisiä asiantuntijoita? Kerrotaanko tietolähteiden sidonnaisuudet?

Lääketieteen uutisten taustalla on usein taloudellisia intressejä. Tietolähteinä käytetyillä asiantuntijoilla on usein sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, mikä saattaa vaikuttaa heidän arviointikykyynsä. Ongelman tunnistamiseksi HealthNewsReview tarjoaa seuraavan check-listin:

Onko tutkimus teollisuuden rahoittama?
Ovatko tutkijat saaneet taloudellista tukea lääkeyhtiöltä? Onko heillä muita sidonnaisuuksia teollisuuteen?
Onko jutussa esiintyvä asiantuntija lääketeollisuuden käyttämä mielipidejohtaja?
Onko tutkijoilla tutkimusaiheeseen liittyviä patentteja?

Jos tutkimuksen tekijöillä on sidonnaisuuksia tai kaupallisia intressejä, ne on tuotava ilmi, ja mielellään pyydettävä mielipidettä riippumattomalta asiantuntijalta.

7. Vertaillaanko jutussa uutta interventiota vanhaan?

Ammattinsa luonteen vuoksi uutistoimittajat kertovat mielellään siitä mikä on uutta. Uusi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita parempaa kuin vanha. Esimerkiksi lääkkeiden kohdalla vanhalla voi olla merkittäviä etuja suhteessa uuteen. Koska vanhaa lääkettä on käytetty kauemmin, sen käytöstä on kertynyt kokemusta ja sen turvallisuusprofiili tunnetaan paremmin. Siksi uusia hoitoja olisi verrattava aiempiin vaihtoehtoihin ja verrata niiden hyviä ja huonoja puolia tasapuolisesti. Vaihtoehtoja mietittäessä kannattaa myös ajatella teollisuuden tarpeita laajemmin: kolesterolilääkkeitä ei tarvitse verrata vain toisiin kolesterolilääkkeisin, vaan myös esimerkiksi tietoon elämäntapamuutoksista.

8. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen saatavuudesta?

Media on täynnä uutisia uusista keksinnöistä, jotka eivät koskaan toteudu. Nämä uutiset ovat usein alustavia tietoja lääkkeestä, hoidosta tai toimenpiteestä, jonka tulokset vaikuttavat alustavasti lupaavilta, mutta jotka eivät tule markkinoille vuosiin tai välttämättä koskaan. Sama koskee hoitoja, joita on tarjolla vain tietyissä maissa tai erityisissä sairaaloissa. Siksi uutisessa on kerrottava myös hoidon todellinen saatavuus myös käytännössä.

9. Onko uusi hoito todella uusi?

Kun uutta lääkettä, hoitoa tai toimenpidettä mainostetaan uutena, toimittajan tulee selvittää, mikä siitä tekee uuden. Lääkeyhtiöt ja välinevalmistajat ovat taitavia markkinoimaan tuotteitaan ”uusina”, vaikka näin ei aina ole. ”Uutena” markkinoitu lääke voi olla vain marginaalisesti muunneltu versio tunnetusta lääkeaineryhmästä, eikä terveydenhoidossa uusi ole aina parempi. Uuden hoidon asettaminen aikaisemman tutkimuksen kokonaisuuteen auttaa ehkäisemään perusteetonta innostusta. Toimittajan voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa laajempaa kokonaisuutta, jollei löydä aidosti riippumatonta asiantuntijaa.

10. Onko juttu kirjoitettu ainoastaan lehdistötiedotteen pohjalta?

Kuten edellä todettiin, lehdistötiedotteet ovat usein täynnä intressejä, jotka tiedotteessa jätetään mainitsematta. Toimittajan velvollisuus yleisöään kohtaan on selvittää, mitä nämä intressit ovat ja tuoda ne lukijan tietoon.

HealthNewsReview pähkinänkuoressa
Toukokuussa 2018:

Yli 2500 kriteereihin perustuvaa uutisen/jutun arviointia
530 kriteereihin perustuvaa lehdistötiedotearviointia
Yli 2700 blogipostausta –käsittelevät uutisten, juttujen ja lehdistötiedotteiden lisäksi mainontaa, TV:n puheohjelmia ja muita asioita, jotka vaikuttavat terveydestä käytävään julkiseen keskusteluun
Toimittajille kehitetty työkalupakki, joka auttaa arvioimaan tutkimusten ja todisteiden laatua ja rajoitteita
40 podcastia
Sivustolla 700 000 kävijää vuodessa
Facebook-sivuilla 2000 tykkääjää
Sivuston sähköpostilistalla yli 6000 tilaajaa
HealthNewsReview:n Twitter-tiliillä yli 10 000 seuraajaa; Schwitzerin henkilökohtaisella Twitter-tilillä yli 15 000 seuraajaa

Alan Cassels, kuvakaappaus Too Much Medicine

Tavoitteena terveiden lääkintä

Too Much Medicine- Symposium käsittelee ylidiagnosointia ja -hoitoa lääketieteessä. Teemat koskettavat myös lastensuojelun asiakkaita. Lokakuun Liike suosittelee lukijoitaan tutustumaan toimittaja Jani Kaaron kirjoittamiin tausta-artikkeleihin esim. mainioon juttuun Sairauksien kaupustelijat, jonka voi lukea täältä:
http://too-much-medicine.com/sairauksien-kaupustelijat/
Tässä maistiainen jutusta:

"Alan Cassels on Victorian yliopiston lääkepolitiikan tutkija, tietokirjailija ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Casselsin mukaan tautitehtailu tarkoittaa sairauden kriteerien laajentamista niin, että terveistä ihmisistä tehdään potilaita. Toiminnan motiivina on lääkeyhtiöiden halu laajentaa tuotteidensa markkinoita. Cassels kertoo kirjansa Selling Sickness. How the World’s Biggest Pharmaceutical Companies are Turning us All into Patients (Nation Books, 2005) alkusanoissa lääkeyhtiö Merckin toimitusjohtajasta, joka toiveissaan näki lääkeyhtiönsä samanlaisena kuin purukumin valmistaja Wrigley’s.
Jos he voisivat valmistaa tuotteita myös terveille ihmisille, silloin niitä voisi myydä kaikille.

Saada myydä lääkkeitä vain sairaille oli markkinarajoite.

Selling sickness: tautien tehtailu

Yhdessä toimittaja Ray Moynihanin kanssa kirjoitettu Selling Sickness on tänä päivänä alansa klassikko; yksi ensimmäisiä kirjoja, jotka nostivat esiin tavan, jolla lääkeyhtiöt luovat sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi ne voivat tarjota omia tuotteitaan. Kirjan esimerkit vaihtelevat seksuaalisista häiriöistä masennukseen ja vaihdevuosista korkeaan kolesteroliin.

Kun Casselsilta kysyy mitä hän nyt – yli kymmenen vuotta myöhemmin –ajattelee kirjan vaikutuksesta, hän pitää sitä osittain onnistuneena.
”Yhä useammat ovat tietoisia tautilietsonnasta ja koettavat taistella sen huonoja puolia vastaan”, Cassels sanoo. Tautilietsonnasta kirjoitetaan tosiasiana ja ylidiagnosoinnin ja ylihoidon ongelmista järjestetään kansainvälisiä konferensseja.

Huonot uutiset kuitenkin ovat, että tautilietsonta on Casselin mukaan kymmenessä vuodessa vain kiihtynyt. ”Viime vuosina on nähty lukuisia räikeitä kampanjoita, jotka koettavat uskotella ihmisille, että elämän tavalliset vastoinkäymiset ovat sairauksia.”

Cassels myöntää, että tautilietsonnassa mediaa on monesti viety kuin pässiä narussa, mikä on syventänyt biomedikalisoinnin ongelmaa. Hän ei kuitenkaan halua moittia mediaa liiaksi.
”Journalistien moraaliseen ohjenuoraan kuuluu ajaa yleistä etua –ja paljastaa ne, jotka toimivat sen vastaisesti ja työskennellä reilun ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.”
Moraalisen ohjenuoransa ansiosta media on monesti myös paljastanut lääkeyhtiöiden motiiveja tautilietsonnan taustalla. Jos toimittajat tekevät taustatyönsä huolellisesti, heidän moraalinen velvollisuutensa pakottaa heidät paljastamaan motiivit tautilietsonnan taustalla, ja siitä hyötyvät kaikki."

Lue koko juttu:
http://too-much-medicine.com/sairauksien-kaupustelijat/

Allen Frances, kuvakaappaus Too Much Medicine

DSM IV räjäytti sairauksien määrän

Niin vanhemmuuden kuin mielenterveyden häiriöitä koskevat rajat ja diagnostiset kriteerit ovat sopimusluontoisia, ja myös niissä luokitukset perustuvat asiantuntijoiden konsensukseen.

Lokakuun Liike suosittelee lukemaan toimittaja Jani Kaaron artikkeli Sairas, levoton vai surullinen? — Allen Frances ja mielenterveysongelmien luokittelun haasteet: http://too-much-medicine.com/sairas-levoton-vai-surullinen-allen-frances-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet/

Tässä maistiainen Kaaron artikkelista:

"Autististen lasten määrä nelikymmenkertaistui Yhdysvalloissa 2000-luvulla. Samalla ADHD-tapaukset lisääntyivät yli neljäkymmentä prosenttia. Yhä useammalla lapsella oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, jota ei aiemmin todettu lapsilla koskaan.

Psykiatrian professori Allen Frances seurasi tilannetta huolestuneena. Hänellä oli aavistus häiriöepidemian syistä –ja huono omatunto.

Vielä vuonna 2000 autismiin sairastui Yhdysvalloissa vain yksi lapsi sadastaviidestäkymmenestä. Vuonna 2008 määrä oli kuitenkin jo yksi 88:aa kohti, ja vuonna 2016 siihen sairastui yksi 68 lapsesta1,2. Suunta oli jokseenkin sama kaikkialla länsimaissa.
Vuosien mittaan on kuultu monenlaisia hypoteeseja. Ehkä kyseessä ovat virukset? Tai ravinnon gluteiini ja kaseiini? Ehkä syy on äidin raskausaikana kokema stressi tai kilpirauhasongelma? Vai olisiko odottavien äitien testosteroni koholla? Voisivatko synnytyksessä käytettävät kipulääkkeet aiheuttaa autismia? Entä jos sairaus saakin alkunsa lasten vinoutuneesta mikrobiomista? Jospa kysymys on hormonihäiriköistä? Tai D-vitamiinin puutteesta? Ovatko autistiset lapset altistuneet raskasmetalleille? Mitä jos lapset sairastuvatkin rokotteista? Voisiko kyse olla rokotteiden aiheuttamasta autoimmuunireaktiosta? Tai rokotteiden lisäaineista, alumiinisuoloista tai tiomersaalista?

Diagnostiset kriteerit ja tautitapaukset

Ensimmäinen syy Francesin huolestumiseen oli se, että autismikeskustelussa ei huomattu kahta muuta diagnoosia, joiden määrä oli lisääntynyt vielä autismiakin enemmän. Tarkkaavuushäiriö ADHD:n diagnoosit olivat lisääntyneet lapsilla kymmenessä vuodessa 42 prosentilla. Diagnoosit olivat samoin lisääntyneet räjähdysmäisesti myös lasten kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohdalla – jota ei aiemmin ajateltu esiintyvän lapsilla lainkaan.

Toinen syy Francesin huolestumiseen oli se, että hänellä oli paha aavistus siitä, mistä autismilukujen kasvaminen johtui. Vuonna 1994 oli ilmestynyt uusi versio amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmästä, ja sitä oli tarkennettu vuonna 2000. Luokitus tunnetaan lyhenteellä DSM, joka tulee sanoista Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Frances uskoi, että uusi versio, nimeltään DSM-IV, oli muuttanut autismidiagnoosin kriteerit liian epämääräisiksi.

”DSM-IV:n kenttäkokeiden perusteella ennakoimme, että Aspergerin oireyhtymän lisäys aiheuttaisi autismidiagnoosien kolminkertaistumisen. Olin järkyttynyt, kun diagnoosit 40-kertaistuivat verrattuna aikaan ennen DSM-IV:n julkaisua. Tämä johtui paitsi löysistä kriteereistä, myös huolimattomista arvioinneista ja siitä, että lapset tarvitsivat diagnoosin saadakseen erityispalveluita kouluissa”, Frances sanoo.

Samanlainen kriteerien muutos johti sairaustapausten nopeaan lisääntymiseen myös ADHD:n ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohdalla.
Kolmas syy Francesin huolestumiseen oli henkilökohtainen. Amerikkalaisen Wired-lehden laajasta artikkelista saa sen kuvan, että Frances soimasi tapahtuneesta myös itseään.

Allen Francesilla jos kenellä oli ollut mahdollisuus vaikuttaa kriteereihin, kun DSM-IV-luokitusjärjestelmää laadittiin. Hän oli nimittäin ollut puheenjohtajana työryhmässä, jossa luokitus suunniteltiin. DSM-IV:n kriteerit olivat kuitenkin näiden häiriöiden osalta jääneet Francesin mukaan liian epämääräisiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Niiden vuoksi monet tavallisista elämän ongelmista ja kehityksen väliaikaisista viiveistä kärsivät lapset saivat lääketieteellisen häiriön diagnoosin."

Koko juttu: http://too-much-medicine.com/sairas-levoton-vai-surullinen-allen-frances-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet/

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-rajapinta-on-tuulinen-paikka-potilaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-ii-kahden-psykiatrin-eriavat-nakemykset
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan

Deborah Cohen, kuvakaappaus Too Much Medicine

Lokakuun Liike suosittelee lukijoitaan tutustumaan 15-17.8. Helsingissä pidettävän lääketieteen ylidiagnosointia ja - hoitoa käsittelevän Too Much Medicine- Symposiumin tausta-artikkeleihin, sillä ne liittyvät olennaisesti lastensuojelun väärinkäytöksiin.

Lastensuojelujärjestöillä, -tutkijoilla,- työntekijöillä ja - yrityksillä on usein kiinteät yhteydet lääketeollisuuteen ja psykiatriaan. Lääkkeitä ja rokotteita on ollut tapana testata ensi- ja lastenkotien lapsilla.
Nuorten Ystävillä oli pitkään yhteys lääkejätti Lillyyn ja Save the Children (Pelastakaa Lapset )- järjestön yhteistyökumppani ja THL:n suurin yksityinen rahoittaja on lääkejätti GlaxoSmithKline (GSK), joka rokotti 1930- luvulla salaa jopa 2000 ensi- ja lastenkotien lasta.

Monissa nykyisissä lastensuojelututkimuksissa on kiinnitetty huomiota huostaanotettujen lasten turhaan ja runsaaseen lääkitykseen, jolla korvataan muun hoidon puutteita.

Lääkärilehden mukaan myös suomalaislapsilla on yhä enemmän psykoosilääkitystä. Päivi Santalahti ja Andre Sourander (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun.
Souranderin mukaan ministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta. Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.

Miksi lääketiede tarvitsee tutkivaa journalismia?

British Medical Journal on maailman ainoa lääketieteellinen julkaisusarja, jossa tehdään tutkivaa journalismia. Sen tähtitoimittaja, palkintoja niittänyt Deborah Cohen on keskeinen henkilö influenssalääke Tamiflun epäselvyyksien paljastamisessa.

Jani Kaaron mukaan Tamiflu saatiin näyttämään tehokkaalta, koska sen markkinoille tuonut lääkeyhtiö Roche ei antanut kaikkia tuloksia julkisuuteen. Hallitukset ja heidän lääketieteelliset asiantuntijansa eivät tienneet asiasta, ja lääkettä hamstrattiin miljardien arvosta.

Loppujen lopuksi influenssalääkkeestä todettiin olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen todettiin muun muassa aiheuttavan osalle potilaista pahoja vatsavaivoja. Influenssaa se lyhensi puolella vuorokaudella.

Lääketiedettä opiskellut Cohen kirjoitti aiheesta kattavia paljastavia raportteja arvostettuun British Medical Journal-tiedelehteen. Niiden ansiosta lääkärit Britanniassa eivät juuri Tamifluta potilaille määrää.
Suomessa edes viranomaiset eivät kyseenalaistaneet lääkkeen tehoa ja iso osa lääkäreistä määrää sitä edelleen.

Cohen on paljastanut useita muitakin lääkeyhtiöiden kyseenalaisia väitteitä, joilla on edistetty lääkkeiden myyntiä esim. varfariinin korvanneen verenohennuslääke dabigatraanin valheellisen markkinoinnin seurantaa tarvitsemattomana lääkkeenä.

Potilasmäärien kasvaessa dabigatraanin käyttäjiltä alettiin raportoida vakavia sisäisiä verenvuotoja ja niihin liittyviä kuolemia. Cohenin selvitystyö viittaa vahvasti siihen, että Boehringer Ingelheim tiesi dabigatraanin ongelmista mutta piti tiedot itsellään voidakseen markkinoida dabigatraania lääkkeenä, joka ei vaadi laboratorioseurantaa.

Seuraavana Cohen paljasti, että Bayerin ja Janssenin kehittämän verenohennuslääke rivaroksabaanin hyvät tulokset johtuivat mittausvirheestä. Cohen onnistui osoittamaan, että tutkimuksen tehneellä Janssenilla tiedettiin INR-mittalaitteen olevan epäluotettava. Yhtiö päätti silti jatkaa tutkimusta, eikä paljastanut tietoaan Bayerille eikä Yhdysvaltain lääkeviranomaisille – ennen kuin lääke oli saanut myyntiluvan.

Yksi Cohenin isoista paljastuksista liittyi lääketieteellisten laitteiden ja tekonivelten laillistamisen hakuprosessiin. Cohen ja hänen toimittajakollegansa testasivat saisivatko he markkinoille tekaistun tekonivelen. Keksityn yrityksen markkinoimassa valetuotteessa oli räikeitä puutteita mm. vaara raskasmetallien irtoamiseen. Samaan aikaan potilailta eri maissa poistettiin oikeita huonolaatuisia tekoniveliä.
Yllättäen keksitylle ja huonolaatuiselle tekonivelelle ei ollut mitään ongelmaa saada CE-merkintää useammaltakin organisaatiolta.

Cohenin tuorein tutkimus kertoo, miten Oxfordin yliopiston tutkijat päättivät aloittaa uuden tuberkuloosirokotteensa ihmiskokeet Etelä- Afrikassa, vaikka eläinkokeissa rokotetta saaneista kuudesta apinasta kuoli viisi.
Rokotetutkimukselle saatiin lupa näyttämällä viranomaisille vain valikoituja tutkimustuloksia. Muut tulokset, kuten apinatutkimusta koskevat, annettiin julkisuuteen vähin äänin vasta kun tutkimus eteläafrikkalaisilla lapsilla oli jo hyvässä vauhdissa. Puutteellisesta näytöstä huolimatta rokotetta annettiin lähes 3000 vauvalle Etelä- Afrikassa.

Lue Jani Kaaron koko juttu:

http://too-much-medicine.com/miksi-laaketiede-tarvitsee-tutkivaa-journalismia-katsaus-bmjn-tutkivan-toimittajan-deborah-cohenin-tyohon/

Lisa Cosgrove, kuvakaappaus Too Much Medicine

Miten masennuksesta leivottiin kaikkien aikojen bisnes?

Jani Kaaro kertoo kuinka Massachusettsin yliopiston psykologian professori Lisa Cosgroven ja mielenterveysbisnestä kritisoivia kirjoja kirjoittaneen tietokirjalija Robert Whitakerin omaksuma institutionaalisen korruption näkökulma tarkoittaa sen analysoimista, ovatko ulkopuoliset vaikutustaloudet (engl. economies of influence) vaikuttaneet psykiatrikunnan kykyyn edistää kahta tärkeintä alkuperäistä tavoitettaan – potilaiden etua ja tieteellistä totuutta.
Erityisen kritiikin kohteena on Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys, vaikutusvaltainen American Psychiatric Association (APA).

Masennuksen serotoniiniteoriaa ei ole todistettu oikeaksi

"Käsitys, jonka mukaan monet mielenterveyden häiriöt saattaisivat johtua aivojen kemiallisesta epätasapainosta aktivoitui 1950-luvulla ensimmäisen antipsykoottisen lääkkeen, klooripromatsiinin myötä ja johti spekulaatioihin serotoniinivajeesta masennuksen syynä.

Yleiseen tietoisuuteen masennuksen kemiallisen epätasapainon teoria alkoi murtautua Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, kun DSM-III, uusi versio amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmästä, julkaistiin. Lääkeyhtiöiden mainoskampanjoissa korostettiin niin ikään masennuksen monoamiiniteoriaa –serotoniini kuuluu monoamiineiksi kutsuttuun välittäjäaineryhmään – jonka mukaan masennus voisi johtua välittäjäaineiden epätasapainosta aivoissa.

Myös Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys APA kampanjoi teorian puolesta. Suurelle yleisölle kerrottiin, että mielenterveysongelmat olivat “todellisia sairauksia”. Kahden vuosikymmenen aktiivisen mediahuomion ja kampanjoinnin jälkeen viesti alkoi mennä perille. APA:n kyselytutkimuksessa vuonna 2005 todettiin, että 75 prosenttia amerikkalaisista uskoi, että mielenterveyden häiriöt johtuvat kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Tämä oli APA:n puheenjohtajan Steven Sharfsteinin mukaan “hyvä uutinen”.

Psykiatrit lähtivät innolla mukaan lääkekehitykseen, ja APA tiivisti yhteistyötään lääkeyhtiöiden kanssa- tietämättä oliko kemiallisen epätasapainon teoria totta.

Vuonna 1999, yli 30 vuoden uutteran yrityksen jälkeen, APA:n omassa psykiatrian oppikirjassa todettiin, että monoamiiniteorialle serotoniinivajeen ja masennuksen yhteydestä ei ole löydetty tieteellistä vahvistusta. 2000-luvulle tultaessa yhä useammat tutkijat totesivat myös julkisuudessa, että tarina, jonka suuri yleisö oli kuullut jo monen vuosikymmenen ajan, ei pitänyt tieteellisesti paikkaansa.

Paroksetiinin haittavaikutukset lapsille ovat merkittäviä

GlaxoSmithKlinen (GSK) mielialalääkettä paroksetiinia koskevat suotuisat tulokset julkaistiin Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -sarjassa vuonna 2001. Pian tutkimuksen julkaisemisen jälkeen myyntiluvut lähtivät nousuun. Paroksetiinista tuli yksi maailman myydyimmistä mielialalääkkeistä. Yksi syy tähän oli se, että lääke vaikutti soveltuvan lapsille ja nuorille.

Kun riippumattomat tutkijat pyysivät nähtäväkseen koko aineiston, GSK (GlaxoSmithKline) kieltäytyi luovuttamasta sitä. Kesti neljätoista vuotta ennen kuin lääkeyhtiö suostui avaamaan aineistonsa, ja silloinkin se teki sen vaikeimman kautta. Kun riippumattomat tutkijat analysoivat kaiken aineiston uudelleen, paroksetiinista paljastui täysin toisenlainen kuva kuin alkuperäisessä artikkelissa. Ensinnäkään lääke ei lievittänyt masennusta kliinisesti merkittävällä tavalla lumelääkettä paremmin. Toiseksi haittavaikutusten raportointia oli manipuloitu siten, että lääke vaikutti turvallisemmalta kuin se todellisuudessa oli. Kolmanneksi uudelleenanalyysissa paljastui, että lääkkeen haittavaikutukset lapsille ja nuorille olivat kliinisesti merkittävät.

Psykiatriyhdistys APA on edistänyt enemmän lääketeollisuuden kuin potilaiden etuja

Olisiko meillä tällaista masennusepidemiaa, jos siihen ei ensin olisi keksitty lääkettä ?
Onko sairauksia markkinoitu lääkkeiden kylkiäisenä niin massiivisesti, että sillä on ollut oma itsenäinen vaikutuksensa siihen, miten ihmiset tulkitsevat omaa ja läheistensä käyttäytymistä? Kaaro kysyy.

Cosgrove ja Whitaker tulevat teoksessaan hätkähdyttävään lopputulokseen: heidän mukaansa APA (American Psychiatric Association) on taloudellisten riippuvuussuhteidensa ja omien ammattikuntaintressiensä vuoksi edistänyt enemmän lääketeollisuuden kuin potilaidensa etuja.

Potilaiden etu olisi silti kiistatta ollut kuulla, miten epäsuoraa ja kiistanalaista kemiallisiin epätasapainotiloihin liittyvä tieteellinen näyttö oli ja miten verrattain heikko mielialalääkkeiden vaikutus masennuksen hoidossa on. Jos APA olisi ajatellut ensisijaisesti potilaitaan, se ei olisi toiminut kuin lääketeollisuuden PR-osasto, vaan vaatinut lääketutkimukseen läpinäkyvyyttä ja vahvempaa näyttöä lääkkeiden vaikuttavuudesta.

Whitaker uskoo, että yhteinen maaperä psykiatrian ja psykiatriaa vastustavien liikkeiden välillä voisi löytyä brittiläisten psykiatrien aloittamasta kriittisen psykiatrian liikkeestä, jossa psykiatrit koettavat muuttaa psykiatriaa sisältäpäin. Iso-Britanniassa toimivan Critical Psychiatry Network -verkoston psykiatrit ovat uskaltaneet kyseenalaistaa DSM:n pätevyyden ja tutkia kriittisesti lääkkeiden todellista vaikuttavuutta psykiatrisessa hoidossa".

Lue Jani Kaaron koko juttu:

http://too-much-medicine.com/miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes/
Mad in America- nettisivu

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/neurologinen-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-paadytaan-mielisairaalapotilaaksi
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-ii-kahden-psykiatrin-eriavat-nakemykset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/juha-kurvinen-kupittaan-tarkastus-puutteellinen-ongelmia-oli-kaikilla-osastoilla
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-aloilla-toimii-yha-enemman-riskiammattilaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa

Piia- Liisa Heiliö on ollut suunnittelemassa tiedonhallintauudistusta

Soten tietoturva sakkaa

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kertoo puheenvuorossaan Soten tietoturvahaasteet, kuinka "Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen velvoitti Suomen valtiota ylläpitämään sellaista salassapitovelvoitetta potilaan ja häntä hoitavien henkilöiden välisessä tiedonvaihdossa kuin mitä länsimaisissa demokraattisissa valtioissa edellytetään. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä perusoikeuksiin vahvistettiin kuuluvan yksityiselämän suojan (nykyisen perustuslain 10 §), jonka ydinalueeseen osoitin omassa tutkimuksessani kuuluvan hoitosuhteen luottamuksellisuuden.

Terveydenhuollon tietosuoja-asiat ovat jälleen nousseet vahvasti esille, kun perustuslakivaliokunta havaitsi Sipilän hallituksen sote-esityksessä merkittäviä ongelmia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkaan yksityiselämän suojan suhteen".

Arkaluontoisille potilastiedoille ei ole hankittu salausjärjestelmää

"Sote-uudistuksen tietohallinto rakentuu keskeisiltä osiltaan ns. valtakunnallisten palvelujen varaan. Käytännössä ajatuksena on, että potilaiden ja asiakkaiden tiedot imuroidaan terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja sosiaalihuollon palvelutuottajilta ensin maakuntien tietojärjestelmiin ja sitten Kelan tai perustettavien sote-yhtiöiden tietokantoihin. Rusinana pullassa on esitetty mahdollisuus näiden tietojen toissijaiseen käyttöön, jossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos voisi maksua vastaan luovuttaa tietoja "tietoturvallisesti" niin tutkimusta kuin yritysten tuotekehitystoimintoja varten" (US, 12.8.2018).

Lehtosen mukaan Sipilän hallitus on hoitanut hankkeensa tietoturvan lähinnä kirjoittamalla sanan ”tietoturvallinen” lakihankkeen esittelykalvoihin ilman, että mitään konkreettista salausjärjestelmää on arkaluonteisille potilastiedoille hankittu (US, 6.8.2017). Ehdotetussa sote-mallissa valtakunnallisten palvelujen perustana oleva potilastiedon Kanta-arkisto sekä sosiaalihuollon asiakastietoja varten perustettava Kansa-arkisto otetaan itsestään selvyytenä.

Lehtonen väittää, että näytöt Kanta-arkiston tuomista terveyshyödyistä ovat vähäiset, eikä Kela ole missään vaiheessa ollut kiinnostunut selvittämään, mitkä Kanta-arkiston ominaisuudet ovat hyödyllisiä ja missä tilanteissa tiedonkeruun riskit potilaiden yksityisyyden suojalle ovat suuremmat kuin arkiston tuomat hyödyt. Nuo riskit, kuten Norjan tapaus osoittaa, ovat kuitenkin hyvin todellisia (US, 21.1.2018).

Terveystietosi ovat pian myytävänä

Lehtonen korostaa, että arkaluonteisilla terveydentilatiedoilla on taloudellista arvoa.

–Oman sairaanhoitopiirini teettämässä tietoturva-auditoinnissa selvitimme laajasti potilastiedoilla harrastettavaa rikollista toimintaa. Anonyymisti toimivassa Tor-verkossa käydään kauppaa paitsi huumeilla ja aseilla, myös luvattomasti hankituilla tiedoilla. Yhdysvaltain länsirannikon sairaaloiden nimetyn henkilön potilaskertomuksen tiedot voi sieltä ostaa n. 20 000 USD:n hinnalla. Tällä laskentatavalla esimerkiksi HUS:n tietojärjestelmien n. 1 miljoonan hengen potilastietojen myyntiarvo olisi 20 miljardia USD (US, 6.8.2017) .

"Vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta oli jo vuonna 2006 huolissaan potilastietojen luottamuksellisuudesta, ei asiakastietolakia koskaan arvioitu perustuslain kannalta. Lakia on vuoden 2007 jälkeen muutettu 9 kertaan ilman, että yhtään ao. muutoksista olisi viety perustuslakivaliokuntaan. Asiakastietolaki nykymuodossaan onkin kokonaistavoitteiltaan varsin erilainen kuin se säädös, joka v. 2006 valmisteltiin.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa kielletään antamasta tietoja sellaisille henkilöille, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Tuohon salassapitoon on kuitenkin säädetty paljon poikkeuksia ja esim. poliisin tiedonsaantioikeus potilastiedoista on Suomessa poikkeuksellisen laaja. Perustuslain 10 §:n turvaaman yksityiselämän suojan kannalta poikkeukset sen ydinalueeseen kuluvasta hoitosuhteen salassapidosta ovat hyvin ongelmallisia ja sote-lakeihin ehdotetaan nyt uusia hyvin laajoja poikkeuksia.

Ongelmia lisää se, että Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää rekisterinpitäjän minimoivan henkilötietojen käsittelyn (eikä suinkaan keräävän kaikki potilastiedot kaikkien tarvitsijoiden käyttöön). Rekisterinpitäjän on GDPR 5 artiklan mukaan jatkuvasti voitava osoittaa, että henkilötietoja käsitellään tietosuojaperiaatteiden mukaisesti (mm. tietojen käyttötarkoitusta kunnioittaen ja huolellisuusvelvoitetta noudattaen).

Keskeinen osa rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoitetta on arkaluonteisten tietojen käyttöoikeuksien hallinta. Potilastietoja rekisteriinsä vievän terveydenhuollon toimintayksikön on jatkuvasti voitava varmistautua, että vain potilaan hoitoon osallistuvat pääsevät noihin tietoihin. Soten valtakunnallisissa palveluissa tämä on ongelmallista, koska terveydenhuollon toimintayksikkö ei lopulta voi käyttöoikeushallinnallaan määrittää, kuka sen kokoamia henkilötietoja käsittelee. Tilanne on analoginen sen suhteen, että finanssialalla yhden pankin asiakkaan kaikki tili- ja luottotiedot olisivat ilman asiakkaan omaa suostumusta kaikkien Suomen pankkien kaikkien virkailijoiden nähtävillä ja vielä myytävissä kauppaketjuille. Jos näin tapahtuisi, rikkoisivat ao. finanssilaitokset raskaasti eurooppalaisia tietosuojavelvoitteita ja saisivat tuntuvat sanktiot. Sipilän sote-uudistuksessa terveydenhuoltoon ehdotettu vastaava järjestelmä ei sen sijaan tunnu juurikaan huolestuttavan sote-esitystä valmistelleita ministeriöitä" (US, 12.8.2018).

Lehtosen mukaan "Eurooppalainen tietosuoja on suhteellisen tiukkaa ja kieltää lähtökohtaisesti arkaluonteisten henkilötietojen (terveydentilatiedot, sukupuolinen käyttäytyminen, poliittinen vakaumus yms.) käsittelyn. Tiukan sääntelyn taustalla on monien kansojen historiallinen kokemus valtion harjoittamasta urkinnasta ja tietojen käytöstä kontrollikoneiston osana (Itä-Saksan Stasin tapaan)"( US, 21.1.2018).

Potilastietojen salassapito Suomessa on Euroopan heikointa?

Lehtonen korostaa, että EU:n tietosuoja-asetus takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella, sekä oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia.
Myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, että EU-oikeuden ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisten sote-tietoja ei voida käyttää kaupalliseen toimintaan ilman, että heiltä on kysytty siihen lupaa. Vaikka tiedot olisi anonymisoitu, ei arkaluontoisia henkilötietoja voi käyttää ilman asianomaisen ihmisen itse antamaa lupaa.
–Toisiolaki ei kuitenkaan toista EU:n tietosuoja-asetuksen profilointia koskevia rajoituksia, vaan tavallaan asettuu näiden rajoitusten yläpuolelle, vaikka tältä osin tietosuoja-asetus ei anna kansallista liikkumavaraa, Lehtonen kommentoi.

–Oma suositukseni lainsäätäjälle oli, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan. Toisiolaki sekä suunnitelmat henkilötason riskikertoimien laskemisesta arkaluonteisten henkilötietojen perustella ovat uusia esimerkkejä hoitosuhteen luottamuksellisuuden murenemisesta Suomessa. On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa, hän jatkaa (US, 15.4.2018).

Toukokuun lopussa astui voimaan uusi EU:n tietosuoja-asetus, gdpr (eli General Data Protection Regulation). Silloin säännöt ihmisten henkilötietojen käsittelyssä tiukentuivat, kertoo HS.

Jokaisella suomalaisella on nykyään oikeus muun muassa pyytää yrityksiltä ja organisaatioilta itsestään kerättyjä tietoja ja tarvittaessa vaatia oikaisua tai tietojensa poistamista.

New Digital Rights Mooc -projektin tavoitteena on kasata vuoden loppuun mennessä verkkoon kaikille avoin ja käytännön läheinen ohjeistus siitä, miten gdpr:n suomia oikeuksia voi harjoittaa. Projektia vetää helsinkiläinen digitaalisten oikeuksien aktivisti Raoul Plommer, joka toimii sekä kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Effin että datan ja tiedon avaamista ja avoimen tiedon hyödyntämistä edistävän Open Knowledge Finlandin hallituksissa.

"Tietopyyntöjen lähettäminen on tehty kansalaisille ylivoimaisen vaikeaksi”, Plommer sanoo. "Joskus tiedot oli piilotettu sellaisen sokkelon taakse, ettei sinne kukaan tavallinen ihminen eksy. Kyllä se kielii jo tarkoituksenmukaisuudesta.”

Keskiviikkona 29.8.2018 Helsingin Kulttuuritalolla alkoi kolmipäiväinen reilun datatalouden Mydata 2018 -konferenssi, jossa asiantuntijat pohtivat, kuinka henkilötietoja voitaisiin tulevaisuudessa käsitellä eettisemmin.
Perjantaina 31.8. konferenssissa on Hands-On Personal Data -työpaja, jossa Plommer ja kaksi muuta asiantuntijaa opastavat ihmisiä etsimään ja hallitsemaan tietoja, joita heistä löytyy netistä.

New Digital Rights Mooc -projekti on julkaissut sekä suomeksi että englanniksi valmiin lomakepohjan, joilla kuka tahansa voi kysyä henkilötietojaan. Suomenkielinen lomakepohja löytyy tästä linkistä ja englanninkielinen tästä.
Sen jälkeen kun on saanut itseään koskevat tiedot, ne voi halutessaan pyytää poistamaan tai vaatia niihin tarvittaessa oikaisua.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75018/Ohjausselvitys_Maakunta_sote_tietohallinto_ohjaus_tavoitetila-2016-04-19.pdf?sequence=7&isAllowed=y
https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla
https://stm.fi/ajankohtaista/paatos?decisionId=0900908f8056653b

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/ruoka-avun-tarve-ei-oikeuta-rekisterointiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipa-syottina-tuleville-lypsylehmille-mista-ruoka-avun-uudistuksessa-on-kyse

kuvakaappaus Savon Sanomat, Aake Roininen

Savon Sanomat kertoo monelle lastensuojeluperheelle tutun tarinan, jossa oma-aloitteinen avunhaku asiakirjoja fabrikoivasta, tekaistuja rikossyytteitä tehtailevasta ja laittomia toimintakäytäntöjä noudattavasta lastensuojelusta johtaa yhä syvenevään katastrofiin.

Tyypillistä tapausesimerkissä on myös sijaishuollon edunvalvojaksi ryhtyneen lastensuojelun harjoittama vanhempien ja lasten rankaisu sijoituksen/huostaanoton purkuhakemuksen johdosta.

Sijoituksen purkuhakemus johtaa asiakirjafabrikointiin ja tekaistuun rikossyytteeseen

Sijoituksen vastustaminen / purkuhakemus tai valitus aluehallintovirastolle näyttää johtavan lastensuojelussa säännönmukaisesti asiakirjafabrikointiin ja joko tekaistuun rikossyytteeseen vanhempaa vastaan tai pakotettuun perhekuntoutukseen huostaanoton aikaansaamiseksi.

Savon Sanomat kertoo selkäleikkauskierteeseen joutuneesta kolmen alle kouluikäisen lapsen äidistä, joka kääntyi oma-aloitteisesti lastensuojelun puoleen ja teki itsestään lastensuojeluilmoituksen saadakseen lapsilleen väliaikaisen hoidon selkäleikkauksesta toipumisen ajaksi.
– Lastensuojelusta saa apua, eikä avun hakemista kannata hävetä, hän muistelee vakuuttaneensa muille vanhemmille lapsiperheitä tukeneen yhdistyksen tapaamisessa.
Sosiaalityöntekijä ehdotti vapaaehtoista avohuollon sijoitusta tukiperheeseen. Sairasvuoteesta käsin Eeva alkoi järjestellä elämäänsä niin, että lapset pääsisivät välillä myös kotiin.
-En voinut itse ajaa autoa. Otin autoon täyskaskon, koska varamummot sanoivat, etteivät uskalla kuljettaa lapsia ilman kunnon vakuutusta.Eeva pakkasi laukut täyteen vaatteita ja laittoi mukaan lasten lääkkeet ja vaipat. Pääsiäisen aikaan sijaisperhe lomaili. Eeva kutsui kotiin avuksi sukulaisia pyörittämään taloutta ja hoitamaan lapsia.

Lastensuojelun sijoitustoimet tuhosivat perheen talouden

Sitten putosi pommi. Eeva näyttää kirjettä, jossa Kuopion kaupunki kertoo perivänsä perusturva- ja terveyslautakunnalle lasten isältä vahvistetun 525 euron suuruisen elatusavun lastensuojelukustannusten korvaamiseksi. 479 euron suuruiset lapsilisät Kela ohjasi sijaisperheelle. Lapsilisien lisäksi sijaisperhe sai kolmesta lapsesta kulukorvauksia yhteensä kuukaudessa noin 1500 euroa ja hoitorahaa noin 3170 euroa.

Käytäntö on laillinen, mutta perheen sosiaalityöntekijä oli unohtanut kertoa siitä leikkauksesta toipuvalle Eevalle. Eevan esittämistä aluehallintoviraston ja kaupungin asiakirjoista käy ilmi, että kaupunki on myöntänyt sosiaalityöntekijän toimineen virheellisesti. Sosiaalityöntekijä ei tiedottanut Eevaa riittävästi sijoituksen taloudellisista vaikutuksista. Kaupunki ei nähnyt työntekijän toiminnassa muuta huomautettavaa.

Varallisuusselvitys osoittaa, että perinnän jälkeen Eevan talous oli 272 euroa miinuksella. Perusperiaate on, etteivät lastensuojelun sijoitustoimet saa vaarantaa perheen taloutta. Lapset olivat vajaa kolme kuukautta kestäneen sijoituksen aikana äitinsä luona yhteensä 24 vuorokautta.
– Esitin todisteena kuitit menoista, jotka olivat syntyneet minulle sijoituksen aikana. Se ei muuttanut tilannetta. Minut käskettiin hakemaan toimeentulotukea.

Kun Eeva ei pystynyt lyhentämään lainaansa kuin korkojen verran, myös asumistukea alettiin periä pois. Myöhemmin perintä saatiin oikaistua, mutta asioiden selvittely vei aikaa ja energiaa jo muutenkin raskaassa tilanteessa.

Rahasotkut kiristivät välejä Eevan, tukiperheen ja lastensuojelun välillä. Eeva kuuli, että sosiaaliasiamies voisi olla avuksi.
– Sosiaaliasiamiehestä on vaikea saada tietoa, mutta hän on ilmainen, yhteiskunnan järjestämä auttaja, joka puolustaa lastensuojelun asiakkaita.

Sosiaaliasiamiehen avustuksella Eeva tilasi tapaukseensa liittyvät asiakirjat. Sosiaalityöntekijä toi dokumentit henkilökohtaisesti Eevan kotiovelle ja sanoi, ettei papereita kannata lukea yksin. Eevaa kylmäsi. Kirjaukset rakensivat outoa kuvaa. Eeva alkoi pelätä, ettei saisi lapsiaan enää takaisin. Hän päätti purkaa vapaaehtoisuuteen perustuvan avohuollon sijoituksen. Samalla hän ilmoitti, että hän haluaa perheelleen uuden sosiaalityöntekijän.

Lapsia johdateltiin tunnustamaan keksitty rikos

Pian Eeva sai kirjeen, joka kertoi sijoituksen purkamisen jälkeen tehdystä rikosilmoituksesta. Sen mukaan lapset olivat sijoituksen aikana kertoneet, että Eeva on tukistanut lapsiaan ja sitonut heitä tuoliin. Eevaa syytettiin lastensa pahoinpitelystä.

– Se oli hirveää. Taistelet äitinä aina lapsien edun puolesta, etkä ikinä vahingoittaisi heitä. Sitten tulee tällainen. Juoksin naapuriin ja itkin.

Pahoinpitelytutkinnassa Eevaa auttoi kaksi asianajajaa. Toinen heistä oli Lokakuun liikkeessä toimiva, lastensuojeluun perehtynyt lakimies Leeni Ikonen.

Joulukuussa Eeva sai puhelun tutulta työntekijältä, joka kertoi silloisen sosiaalityöntekijän ehdottaneen lasten sijoitusta. Eeva kauhistui, ja asia jäi leijumaan ilmaan. Samalla mieltä painoi meneillään oleva rikostutkinta.

Helmikuun puolivälissä Eeva sai puhelun, jossa kerrottiin, että lapset on kuultu. Paikalla oli ollut poliisi, sosiaalityöntekijä ja kaupungin perhetyöntekijä, joka oli viettänyt lasten kanssa aiemmin vain 2,5 tuntia aikaa.
– Soitin sosiaaliasiamiehelle, joka vahvisti, että on toimittu lainvastaisesti. Teimme jälleen kantelun.

Kun Eeva näki lastensa kuulustelunauhat, hän oli järkyttynyt ja raivoissaan. Asetelma tuntui kummalliselta. Alle 7-vuotiaat lapset kuultiin miltei vuosi oletettujen tapahtumien jälkeen.
Myöhemmin kuulustelijat myönsivät virheensä. Eeva kuunteluttaa todisteeksi nauhan palaverista, jossa kuulustelijat sanovat johdatelleensa kysymyksillään lasten vastauksia. Lopulta syyttäjä päätti jättää tapauksessa syyttämättä. Asianajokulut jäivät Eevan maksettavaksi. Lastensuojelu ei maksa kuluja, eivätkä asianajokulut kuulu toimeentulon piiriin. Omavastuun osuus on vajaa puolitoista tonnia.

Eeva on pyytänyt lastensuojelun kirjauksia korjattaviksi niiltä osin, kun ne ovat olleet virheellisiä. Dokumenttien korjaaminen on tärkeää, sillä nimenomaan ne toimivat viime kädessä todisteina tapahtumien kulusta. Hän on tehnyt yhdessä sosiaaliasiamiehen kanssa yli kymmenen kantelua tapauksestaan. Kaupunki on myöntynyt maksamaan Eevalle sijoituksen aikaisten kotilomien aikana lapsista aiheutuneita kuluja. Kantelu jatkuu edelleen.

Lastensuojeluilmoituksesta on kulunut kaksi vuotta. Oman sairastelun, lasten sairastelun ja jatkuvan paineen vuoksi viime vuodet ovat menneet sumussa. Sijoituksen purkamisen jälkeen Eeva joutui tekemään hurjasti työtä saadakseen kotiinsa lapsiperheiden tukipalveluja. Kahden vuoden aikana perheessä on ollut kymmenkunta eri sosiaalityöntekijää.

Eeva istuu kansioidensa äärellä ja on valmis esittelemään kaikki tapaukseensa liittyvät päätökset, asiakirjat, kantelut, nauhoitteet ja muut dokumentit. Lapset ovat koulussa ja hoidossa. Kesällä Eevan selkää operoitiin kolmesti, eikä hän enää koskaan voi tehdä sitä fyysistä työtä, johon on kouluttautunut.

Eevan mukaan tukihenkilöt, asianajajat, sosiaaliasiamies ja muu vertaistuki ovat pitäneet hänen päänsä pinnalla. Eeva sanoo haluavansa kertoa oman tarinansa vertaistuen vuoksi; antaakseen voimia ja nostaakseen lastensuojelun ongelmat pöydälle.
– Toivon, ettei kukaan joudu kokemaan samaa.

Savon Sanomat on käynyt läpi useita Eevan tapaukseen liittyviä salaisia päätöksiä, asiakirjoja, Eevan tekemiä kanteluita ja nauhoitteita".(Savon Sanomat, 24.08.2018, äidin arkistot 24.8.2018)

Lastensuojelun "kehittäminen" ei kehitä lastensuojelua

Lokakuun Liike kiittää Eevaa oman kokemuksensa kertomisesta. Maakunnallistuvan lastensuojelun 3. kuntaraportin mukaan lastensuojelulaittomuuksistaan tunnetun Pohjois-Savon lastensuojelun sisällön kehittäminen jatkuu LAPE:n mukaisesti viiden osa-alueen teemoin, jotka ovat systeeminen toimintamalli, perhehoidon kehittäminen, laitoshoidon kehittäminen, sijaishuollon ohjaus ja valvonta sekä perhetyö ja perhekuntoutus. Kaikesta "kehittämisestä" huolimatta lastensuojelussa ei näy toivottuja muutoksia.

Varatuomari Leeni Ikonen kirjoitti lähes 20 vuotta sitten seuraavaa: "Kuopion tilastot osoittavat vakavaa asennevammaa, kun alle 18 -vuotiaista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle paljon yli maan keskiarvon. Asennevamma ilmenee luutuneina ennakkoasenteina, kyvyttömyytenä nähdä asiakas sosiaalihuollon palveluihin oikeutettuna ihmisenä.

Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä huostaanottoasiassa on usein kyse perheestä, joka on pyrkinyt saamaan lapselleen ja itselleen palvelua omasta kunnastaan siinä onnistumatta.

Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi. Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitajia jne."

Lokakuun Liike pyytää lastensuojelun tekaisemiin rikosilmoituksiin kyllästyneitä poliiseja ja syyttäjiä arvioimaan kuinka paljon lastensuojeluvirkailijoiden huostaanoton aikaansaamiseksi/jatkamiseksi tekaisemat rikosilmoitukset kuormittavat poliisia ja syyttäjää vuosittain?

Lokakuun Liike kysyy lukijoiltaan: Miten lastensuojelu reagoi sijoituksen/huostaanoton purkuhakemukseenne tai AVI- valitukseenne? Johtiko huostaanoton purkuhakemus tai valitus aluehallintovirastoon perheenne kohdalla tekaistuun rikossyytteeseen, pakotettuun perhekuntoutukseen, palveluitta jäämiseen tai muihin rankaisutoimiin? Mihin? Vastaukset voi lähettää info@lokakuunliike.com

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oikeusturvavakuutus-ei-korvaa-lastensuojelun-aiheuttamia-oikeusturvaongelmia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-kaappasi-vauvan-aidin-sairauskohtauksen-takia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/perhesurmahysteria-sosiaalityntekij-epili-tiina-iti-perhesurmaajaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.knuutilaki.net/node/24
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin

Pohjolakoti, kuvakaappaus Kainuun Sanomat

Laittomuuksia, nöyryytystä ja mielivaltaa

Nuorten Ystävien Pohjolakodissa havaittiin useita lakiin perustumattomia mielivaltaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä käytäntöjä, kertoo Kaleva- lehti.

Pohjolakodin tarkastusmatkalla apulaisoikeusasiamiehen edustajat keskustelivat yksiköiden työntekijöiden kanssa, kahden yksikön vastaavan ohjaajan kanssa ja laitoksen sosiaalityöntekijän kanssa.
Tarkastushetkellä Pohjolakodissa oli 35 iältään yli 13-vuotiasta lasta. Tarkastajat haastattelivat heistä 12 ja kahden kanssa he keskustelivat jälkeenpäin puhelimitse. Tarkastajat perehtyivät myös sinne sijoitettuna olevia lapsia koskeviin asiakirjoihin.
Tarkastuksen jälkeen Pohjolakoti sai kommentoitavakseen lasten esittämät havainnot ja johtaja Kati Lehtola antoi selvityksen, jossa esitetään Pohjolakodin näkemykset näihin asioihin. Tämän aineiston pohjalta apulaisoikeusasiamies laati kannanottonsa eli raportin, jossa hän vaatii useita muutoksia koulukodin toimintaan.

Kalevan mukaan oikeusasiamies on löytänyt Muhoksella toimivan yksityisen koulukodin toiminnasta jälleen laittomuuksia.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin tarkastajat tekivät viime huhtikuussa Nuorten Ystävät -Palvelut Oy:n ylläpitämään Pohjolakotiin kaksipäiväisen yllätystarkastuksen, jonka aikana he havaitsivat useita lakiin perustumattomia mielivaltaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä käytäntöjä.
Apulaisoikeusasiamies vaatii Pohjolakodin toimintaan useita muutoksia, joista osa täytyy toteuttaa välittömästi.
– Koulukotiin sijoitetut, huostaan otetut lapset ovat yhteiskunnan vastuulla olevia lapsia, joiden pitäisi saada tarpeidensa mukaista hoitoa laitoksessa. Lastensuojelu ei saisi olla lapselle rangaistus eikä syy, joka oikeuttaisi loukkaamaan heidän oikeuksiaan, oikeusasiamiehen kanslian vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on aiemminkin puuttunut useisiin Pohjolakodin käytäntöihin, joita hän on pitänyt lakiin perustumattomina. Hän on saanut vuosien saatossa useita kanteluita koulukodista ja sitä on moitittu osin samoista asioista kuin huhtikuisella yllätystarkastuksella nousi esiin.

– Ylimmän laillisuusvalvojan ja muiden laillisuusvalvojien ohjausta ei ole käytännössä otettu huomioon, eikä Pohjolakoti ole muuttanut käytäntöjään, tarkastusraportissa todetaan.

Apulaisoikeusasiamies on tehnyt kahden viime vuoden aikana vastaavankaltaisia yllätystarkastuksia kymmeniin lastensuojelulaitoksiin eri puolilla maata. Riikka Jacksonin mukaan kaikissa hänen tarkastamissaan laitoksissa on ollut huomautettavaa, mutta Pohjolakodissa puutteita paljastui selvästi eniten.
– Vaikuttaa siltä, että siellä on vallinnut jo pidemmän aikaan tietynlainen, osin laiton toimintakulttuuri.

Yli 780 rajoitustoimenpidettä

Tarkastusmatkalla kiinnitettiin huomiota etenkin Pohjolakodin rajoitustoimenpiteisiin.
Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain lastensuojelulain tarkoittamissa tilanteissa silloin, kun lain niille asettamat edellytykset täyttyvät.

Rajoitustoimenpiteeksi lasketaan esimerkiksi se, jos lapselta otetaan haltuun erilaisia esineitä kuten vaikkapa kännykkä.
Sitä on myös muun muassa liikkumisvapauteen puuttuminen tai yhteydenpidon rajoittaminen, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen, kiinnipitäminen, eristäminen, henkilönkatsastus ja henkilöntarkastus.
Tarkastajien saamien tietojen mukaan Pohjolakodissa kirjattiin vuonna 2017 yli 780 rajoitustoimenpidettä. He pitävät niiden todellista määrää vieläkin suurempana, sillä heidän havaintojensa mukaan läheskään kaikista toimenpiteistä ei ole tehty lainmukaisia päätöksiä eikä niitä ole kirjattu siten kuin lastensuojelulaki edellyttää.
– Rajoitusten määrä oli keskimääräistä suurempi, Jackson sanoo.

Tarkastusraportin mukaan Pohjolakodissa on ollut jo vuosien ajan käytössä useita lasten liikkumisvapautta merkittävästi rajoittavia, lakiin perustumattomia sääntöjä.
Lapset eivät esimerkiksi ole saaneet liikkua ulkona itsenäisesti kuin lyhyen ulkoiluajan verran. Lasten kertomusten mukaan ulkoilulenkit pitää ansaita ja niiden pituutta pystyy pidentämään hyvällä käytöksellä, kun taas huonosta käytöksestä voidaan rangaista lenkkien menettämisellä.
Toisissa yksiköissä lapsilta oli otettu lenkkioikeudet kokonaan pois tai lenkkioikeus oli lyhyt, 15 minuuttia päivässä.
Jacksonin mukana tällaisten ”lenkkioikeuksien” laajamittainen käyttö merkitsee käytännössä sitä, että Pohjolakodissa rajoitetaan lasten liikkumisvapautta joka ikinen päivä.
– Lasten liikkumisvapautta ei voi rajoittaa rangaistuksena tämän käyttäytymisestä.

Tarkastajat kiinnittivät huomiota myös kirjallisiin tehtäviin, joita Pohjolakodissa on teetätetty lapsilla.He ovat joutuneet tekemään kirjallisia tehtäviä muun muassa niin sanotuista hatkareissuista, kotilomien tapahtumista, tupakan poltosta tai huonosta käytöksestä.
Tarkastusraportin mukaan lapset eivät ole saaneet poistua tehtävien tekemisen aikana omasta huoneestaan ennen kuin vastaukset ovat tyydyttäneet ohjaajia.
Raportissa todetaan, että se on saattanut kestää useita tunteja. Haastatellut lapset olivat kertomansa mukaan joutuneet lopulta valehtelemaan tai liioittelemaan vastauksiaan päästäkseen pois tilanteesta.
Apulaisoikeusasiamies vaatii, että ”alistavasta ja nöyryyttävästä menettelystä kirjallisten tehtävien tekemisessä luovutaan välittömästi”.
– Lapsen tekojen tai käyttäytymisen läpikäyntiä ei voida koskaan toteuttaa lasta nöyryyttävällä tavalla tai siten, että menettelyllä tosiasiassa rajoitetaan lapsen perusoikeuksia.

Joukkorangaistuksista luovuttava

Apulaisoikeusasiamies edellyttää, että Pohjolakoti luopuu myös muista lapsia alistavista ja nöyryyttävistä säännöistä ja rangaistuksista. Hänen mukaansa esimerkiksi joukkorangaistuksista täytyy luopua, sillä ne eivät ole hyväksyttävä kasvatuskeino.
Raportin mukaan eräässä Pohjolakodin yksikössä on esimerkiksi aiemmin ollut käytäntö, jossa televisio pitää sulkea aina poistuttaessa paikalta. Jos lapsi on lähtenyt edes vessaan ja tv:tä ei ole suljettu, kukaan lapsista ei ole enää sinä iltana saanut katsoa televisiota.
Raportissa todetaan lapsia rangaistun myös kiellolla käyttää puhelimiaan ennen kuin kaikki ovat tehneet heille annetut siivoustehtävät.
Siivouksen määrä kiinnitti sekin tarkastajien huomion. Raportin mukaan joidenkin Pohjolakodin yksiköiden lasten arkeen on kuulunut huomattava, tavanomaisesta kotikasvatuksesta poikkeava määrä laitoksen tilojen siivoamista.

Lastensuojelulaitoksessa saa lain mukaan pitää lasta kiinni hänen rauhoittamisekseen, jos hän muutoin sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita. Kiinnipitäminen on lopetettava heti kun se ei ole enää välttämätöntä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä Pohjolakodissa on toteutettu useita lainvastaisia kiinnipitomenettelyjä.
– Lapsen kiinnipitoon ei voida ryhtyä lapsen tottelemattomuuden tai passiivisen vastarinnan murtamiseksi. Kiinnipidon on oltava kussakin tilanteessa välttämätöntä, raportissa todetaan.
Sen mukaan Pohjolakodissa on vuosia vallinnut toimintakulttuuri, jossa työntekijät hyvinkin matalalla kynnyksellä ryhtyvät lapsen kiinnipitoon. Siinä todetaan siihen päädytyn esimerkiksi silloin kun lapsi ei ole toiminut ohjaajan toivomalla tavalla tai hän on uhmannut laitoksen sääntöjä ja ohjaajan käskyjä.

Jos lapsi on käyttäytymisensä perusteella vaaraksi itselleen tai muille, hänet voidaan eristää laitoksen muista lapsista siksi aikaa kun se on välttämätöntä. Apulaisoikeusasiamies pitää Pohjolakodin menettelyjä lapsen eristämiseen ryhtymisessä ja toteuttamisessa lainvastaisena.
Raportin mukaan siellä on ollut esimerkiksi käytäntö, jossa eristämistilaan vietävän lapsen vaatteet vaihdetaan vaikka väkisin jos hän ei suostu vaihtamaan niitä itse. Tarkastajien mukaan tällainen käytäntö loukkaa lapsen yksityisyyttä ja ihmisarvoa.
– Lapsen riisuminen ja pukeminen väkisin ei ole sallittua minkään lastensuojelulain säädöksen perusteella.
Apulaisoikeusasiamies edellyttää, että jatkossa Pohjolakodissa noudatetaan lastensuojelulain eristämistä koskevia säännöksiä.
– Lapsen eristämistä ei voida toteuttaa rangaistuksena lapsen käyttäytymisestä. Eristämisen on oltava kussakin tilanteessa välttämätöntä.

Koulukotilapselle voidaan tehdä niin sanottu henkilöntarkastus jos on perusteltu syy epäillä, että hänellä on hallussaan päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. Siinä tutkitaan hänen vaatteensa tai muutoin yllä olevat tavarat.
Pohjolakodin lapset kertoivat tarkastajille, että heidät oli riisutettu kymmeniä kertoja kokonaan alasti henkilöntarkastuksen aikana.
Raportin mukaan jotkut lapsista olivat lisäksi joutuneet pyörähtämään alastomana ohjaajan edessä ennen pukeutumista.
Riikka Jackson huomauttaa, että tämänkaltainen toimintatapa on laiton. Monessa muussa lastensuojelulaitoksessa henkilöntarkastus toteutetaan siten, että lapselle annetaan pyyhe tai kylpytakki, jonka suojissa hän saa riisua vaatteensa pois ja antaa tarkastettavaksi.
– Lapselle täytyy antaa mahdollisuus suojata vartaloaan. Ei saa toimia niin, että työntekijä näkee lapsen kokonaan alasti.

Tarkastajat: Lapset vietiin tarkoituksella pois

Yllätystarkastus paljasti myös useita muita epäkohtia, joiden vuoksi apulaisoikeusasiamies vaatii Pohjolakotia muuttamaan käytäntöjään.
Se ei jatkossa saa esimerkiksi rajoittaa lasten yhteydenpitoa läheisiinsä tai ottaa näiden omaisuutta haltuun elleivät laissa säädetyt edellytykset täyty.
Petrattavaa löytyi myös muun muassa siinä, että osa lapsista oli joutunut syömään erillään muista käyttäytymisensä vuoksi tai että heidät oli määrätty huoneisiinsa muita aikaisemmin sanktiona vaikkapa kiroilusta tai päiväunien nukkumisesta. Huomautettavaa tuli myös käyttövaroja koskevista käytännöistä ja ohjaajien käyttäytymisestä.
Apulaisoikeusasiamies vaatii, että jatkossa sijoitettujen lasten yhdenvertainen oikeus perusopetukseen turvataan. Hän kiinnittää Pohjolakodin vakavaa huomiota siihen, että lastensuojelulaitokseen sijoitetulla lapsella on ehdoton oikeus halutessaan keskustella oman sosiaalityöntekijänsä kanssa luottamuksellisesti.

Tarkastuksen alkaessa erään Pohjolakodin yksikön lapset vietiin ostosreissulle Kempeleen Zeppeliiniin. Tarkastajille syntyi ohjaajien menettelystä käsitys, että sijoitetut lapset vietiin tarkoituksella pois, jotta heidän kuulemisensa pystyttäisiin estämään.
Riikka Jacksonin mukaan näin ei saa missään nimessä menetellä.
– Meillä on hyvin laajat tiedonsaantioikeudet ja laitokset ovat velvollisia myötävaikuttamaan siihen, että heidän toimintaansa voidaan tarkastaa. Heillä ei ole oikeutta estää lasten kuulemista.
Esittelijä ei ryhdy arvottamaan, mitkä tarkastusmatkalla havaitut ongelmat ovat ylimmän laillisuusvalvojan silmissä vakavimpia.
– Kaikkia voidaan pitää yhtä vakavina, kun kyse on lasten perusoikeuksien rajoittamisesta ilman laissa säädettyä perustetta.

Pohjolakodin täytyy antaa oikeusasiamiehelle 28. syyskuuta mennessä selvitys siitä, millaisiin toimenpiteisiin se on tarkastushavaintojen vuoksi ryhtynyt. Tämän jälkeen oikeusasiamies päättää mahdollisista jatkotoimista.

Kalevan jutussa Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola kiistää osan oikeusasiamiehen näkemyksistä koulukotinsa käytäntöjen lainvastaisuudesta ja väittää, että lapsista suojelu voi tuntua rankaisulta; nuori voi kokea koulukodin henkilökunnan toiminnan mielivaltaisena, jos hän on esimerkiksi pahalla päällä.
Nuorten Ystävät -Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiina Haanpään mukaan Pohjola- kodin asiakkaat ovat haastavia ja rajattomia nuoria.
–Kaikki me tiedämme, että kyseessä on lasten kokemukset ja ajatukset siinä hetkessä.

Valvontavastuullisilta odotetaan selvitystä - Avi: Tuli yllätyksenä

Sekä oikeusasiamies että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ovat vuosien saatossa saaneet useita kanteluita Pohjolakodista.
Ne ovat toistuvasti ohjeistaneet koulukodin toimintaa, mutta silti huhtikuisella tarkastusmatkalla oikeusasiamies joutui jälleen puuttumaan samankaltaisiin asioihin.

Oikeusasiamies kiinnittääkin toimenpiteissään Pohjolakodin vakavaa huomiota sen velvollisuuteen noudattaa siihen kohdistuvia laillisuusvalvontaviranomaisten kannanottoja. Samoin hän kiinnittää vakavaa huomiota oikeusasiamiehen tiedonsaantioikeuteen.

Oikeusasiamies on ryhtynyt oma-aloitteisesti tutkimaan, miten Pohjois-Suomen avi on valvonut sijoitusten järjestämistä alueellaan ja miten se on valvonut Pohjolakodin toimintaa.
– Heidän täytyy selvittää meille, mitä toimenpiteitä he ovat tässä asiassa tehneet. Me ylimpinä laillisuusvalvojina valvomme myös sitä, että alemmat valvojat valvovat, oikeusasiamiehen kanslian vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson sanoo.

Oikeusasiamies haluaa myös Pohjolakotiin lapsia sijoittaneilta kunnilta selvityksen siitä, miten ne ovat valvoneet Pohjolakodissa annettavaa sijaishuoltoa. Sekä avin että kuntien selvitysten tulee valmistua syyskuun loppuun mennessä.

"Vakavia asioita"

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yksikön päällikkö, lakimies Pirjo Mäkeläinen kertoo heidän valmistelevan vaadittua selvitystä.
– Raportissa saatujen tietojen valossa teemme ilman muuta valvontakäynnin Pohjolakotiin sen jälkeen, kun oikeusasiamies on antanut kannanottonsa vastauksestamme. Emme aloita päällekkäistä valvontaa vaan odotamme ensin, mitä hän lausuu.
Mäkeläisen mukaan apulaisoikeusasiamiehen tarkastajien tekemät havainnot olivat odottamattomia.
– Ainakin minulle tuli yllätyksenä, että käynnillä tuli esiin näin vakavia asioita.

Mäkeläinen painottaa, että valvontavastuu on omalta osaltaan lapsen sinne sijoittavalla kunnalla ja lapsen etua valvovalla lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä, minkä lisäksi myös koulukodin sijaintipaikkakunta on velvollinen valvomaan toimintaa. Yksityinen sosiaalipalveluntuottaja kuten Pohjolakoti on lisäksi velvollinen toteuttamaan omavalvontaa. Aluehallintovirasto puolestaan tekee omaa lakisääteistä valvontaansa yhteistyössä Valviran kanssa.

Mäkeläinen kertoo, että avi on käynyt keskimäärin noin vuosittain tarkastamassa Pohjolakodin lastensuojelun. Nämä käynnit ovat hänen mukaansa Pohjolakodin lupiin liittyneitä tarkastuksia.
Avi teki viimeisimmän lastensuojelua koskevan lupatarkastuskäynnin Pohjolakotiin 10. huhtikuuta eli viikkoa ennen oikeusasiamiehen käyntiä. Mäkeläisen mukaan se tehtiin yhteen uuteen yksikköön, joka aloitti toimintansa seuraavassa kuussa. Käynnin aikana ei kuultu lapsia.
Valvontatarkastuksia avi kertoo tehneensä Pohjolakotiin viimeksi vuonna 2015.
Mäkeläinen huomauttaa, että Pohjois-Suomen avilla on valvottavanaan yli 50 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa lastensuojeluyksikköä kahden lastensuojeluasiantuntijan resurssilla. Näiden tehtäviin kuuluu lisäksi kuntien lastensuojelun ja avohuollon valvonta.
– Pyrimme selviämään tehtävistämme annetuilla resursseilla parhaamme mukaan.

Luvasta päättävä Valvira odottaa valvonnan tuloksia

Yksityisen koulukodin toiminta on luvanvaraista. Tarkastushavainnot on saatettu myös lupavalvontaviranomaisen eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tietoon.
Valviran ryhmäpäällikkö Eine Heikkinen kertoo, että Pohjolakodin tilanteesta keskusteltiin torstaina Valvirassa.
Apulaisoikeusasiamies on edellyttänyt, että Nuorten Ystävät -Palvelut Oy ja Pohjolakoti ilmoittavat määräaikaan mennessä, mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät tarkastuksen havaintojen perusteella. Tämän jälkeen aluehallintovirasto arvioi omalta osaltaan valvonnan tarpeen ja lupaviranomainen arvioi tämän valvonnan perusteella, mihin toimenpiteisiin on kenties tarvetta ryhtyä.
Heikkisen mukaan Valvira odottaa nyt, miten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ryhtyy seuraavaksi valvomaan Pohjolakotia.
– Odotamme valvontaa ja sen tuloksia tehden yhteistyötä avin kanssa. Sen jälkeen katsomme, onko perusteltua syytä ryhtyä joihinkin jatkotoimiin myös täällä Valvirassa. Pallo on nyt avilla. (Susanna Kemppainen, Kaleva 26.8.2018). Koko jutun voi lukea:
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/muhoslaisesta-koulukodista-loytyi-laittomia-mielivaltaisia-ja-noyryyttavia-kaytantoja-oikeusasiamies-selvittaa-valvontaa-koulukoti-kiistaa-laittomuudet/803053/

Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä

Maija Sakslin havaitsi myös aiemmissa tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).

Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.

Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa ei suhtauduta vakavasti sijaishuollon oikeusturva-, valvonta- tai tutkimustietopuutteisiin.

Lasten kaltoinkohtelu sijaishuollossa jatkuu kuntien, STEA:n, lastensuojelujärjestöjen ja niitä rahoittavien kansalaisten tuella.

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-rajapinta-on-tuulinen-paikka-potilaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-on-maarannyt-lukuisia-yllatystarkastuksia-lastensuojelulaitoksiin-rajoitustoimenpiteissa-ongelmia

Suurin osa sote- työntekijöistä hyväksyy vanhempien tahdon vastaisen pakkoadoption

Suomessa ei ole ennaltaehkäisty lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia- SeriE aloittanut pioneerityön

Valvottuun tapaamiseen saa ottaa todistajan mukaan

Erityislasten ja -nuorten vanhemmat ja huoltajat tekivät joukkokantelun Oulun sosiaalihuollon toiminnasta

Espoossa tekoäly on lastensuojelun bisnesälyn palveluksessa

Oikeusturvavakuutus ei korvaa lastensuojelun aiheuttamia oikeusturvaongelmia

Osa lastensuojelulapsista tiputetaan tyhjän päälle 18-vuotissyntymäpäivänä huolimatta sijaishuollon miljardituesta

Leivänhakijat pakkorekisteröidään-ruokaa ei voi enää hakea anonyymisti

Useimmat kodin ulkopuolelle sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa

Leipä syöttinä tuleville lypsylehmille- mistä ruoka-avun uudistuksessa on kyse?

Vertaistyöstä ei makseta- sosiaalialan järjestö- ja rahastojohtajille taataan ministeritason palkat

Lasten palveluiden saatavuus heikentynyt- ongelmana laittomat huostaanotot ja jäävit palvelutarpeen arvioinnit

Hoidolliset huostaanotot(medical kidnappings)kasvava ongelma

Tarkastetuissa lastenkodeissa ilmeni vakavia puutteita- lasten koulutuksesta ei huolehdita

Kuinka arvioida terveysuutisen luotettavuus?

Sairauksien kaupustelijat ja mielenterveysongelmien luokittelun haasteet

Miten lääketutkimuksissa huijataan ja miten masennuksesta leivottiin kaikkien aikojen bisnes

Terveystietosi ovat pian myytävänä

Omatoiminen avunpyyntö lastensuojelusta johti taloudelliseen painajaiseen ja tekaistuun rikossyytteeseen

Nuorten Ystävien Pohjolakodissa alistamista ja laittomuuksia- ohjeistuksista ei välitetä