Quantcast
Channel: Lokakuun liike - LL-Uutiset
Viewing all 663 articles
Browse latest View live

Hallinto-oikeus harjoittaa vallan käyttöä oikeuden valekaavussa

$
0
0
PictureKuvateksti: "Juristin sydän - ainakin jos se on tehnyt liiton oikeudenmukaisuuden jumalattaren kanssa - itkee verta, kun katselee tätä puolta asiasta," Urpo Kangas
Suomessa, Joulupukin kotimaassa, perheet voivat odottaa joulupukin sijasta ovelle poliisia. Ainakin Aaltosten perhe. Mahdollisesti myös teidän, jos naapurinne soittaa viranomaiselle. 

Perheoikeuden asiantuntija pitää halllinto-oikeuden ratkaisua päättömänä Aaltosten asiassa. 14-vuotias tyttö päätettiin käännyttää takaisin Thaimaaseen ainoan laillisen huoltajansa luota Suomesta.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päättänyt ettei muuta Maahanmuuttoviraston päätöstä, jolla evättiin perheen 14-vuotiaalta thaimaalaistytöltä oleskelulupa ja päätettiin käännyttää hänet Thaimaahan. Perhe hakee valituslupaa päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hakemuksen on oltava perillä joulun jälkeen.

Lapsen äiti muutti kymmenen vuotta sitten Suomeen avioiduttuaan Harri Aaltosen kanssa. Äiti olisi tahtonut tuoda tyttärensä Suomeen, mutta lapsen isä oli aluksi vastustanut tätä. Puolitoista vuotta sitten äiti haki tyttärensä Suomeen ja tyttö on kotoutunut käyden koulua, oppien kieltä ja ystävystyen ikätovereihinsa. Lapsen isä ei kykene huoltamaan lasta Thaimaassa. Hän haluaa tytön jäävän Suomeen äitinsä luo, koska ei pysty elättämään tyttöä eikä hoitamaan tytön asioita.

Tytön äiti on lapsen ainut laillinen huoltaja. Silti Suomessa hallinto-oikeus ei näytä tätä tunnustavan, vaikka lapsen isän isyyttä ei ole tunnustettu Thaimaan lakien ollessa Suomen lakeihin verratattessa hyvin erilaisia.
Hallinto-oikeuden päätös on viety myös poliisin tietoon ja kukaan ei tiedä tuleeko poliisi koputtelemaan ovelle jo ennen joulua viedäkseen lapsen väkisin pois. Tytön äitiä on pyydetty palauttamaan tyttärensä Thaimaaseen jo lokakuun alkuun mennessä.

Tytön äiti ja isäpuoli ovat käyneet poliisiasemalla kertomassa uuden oleskelulupahakemuksen jättämisestä.
– Poliisin kannalta mikään ei ole muuttunut, kertoo isäpuoli Harri Aaltonen.

Uusi oleskelulupahakemus ei estä aiemman maastapoistamispäätöksen toteuttamista.

- Ei ole joulu mielessä. Emme ole puhuneet lapsille mitään, he eivät tiedä tästä. Tyttö luottaa meihin, että saamme asiat järjestymään, kertoo tytön isäpuoli Harri Aaltonen Ylelle.

Maahanmuuttovirasto ja nyt myös hallinto-oikeus katsovat, että vaikka äiti on virallisesti tytön yksinhuoltaja eikä isyyttä ole vahvistettu, tyttö on palautettava Thaimaahan, koska äidin ja tyttären perheside on heidän mielestään katkennut ja tosiasiallinen huoltaja on isä.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas on pöyristynyt tapauksesta. Kangas on perheoikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa.

Kangas väittää, että lait suojaavat suomalaisia perheitä, vaikka Lokakuun liikkeen näkemys on, että vaikka kirjoitettu laki kenties kykenisi suojaamaan Suomen kansaa, he jotka lakeja tulkitsevat käytännössä usein estävät toiminnallaan tämän toteutumisen. Näin kävi nyt maahanmuuttolupaa hakeneen thaimaalaissyntyisen lapsenkin kohdalla, vaikka hänen laillinen huoltajansa asuu Suomessa ja on aviossa suomalaisen miehen kanssa.

Kangas kokee, että maahanmuuttajia kohdellaan kuin toisen tai kolmannen luokan kansalaisia hallinto-oikeuksissa suomalaisiin verrattuna. Lokakuun liike taasen huomauttaa, että lastensuojelulasten ja heidän vanhempiensa asema hallinto-oikeudessa taitaakin sitten olla viidennen tai kuudennen luokan kansalaisuutta. Tosin tuolloin hallinto-oikeutta ei johdattele epäammatillisesti toimiva Migri vaan epäammatillisesti toimiva lastensuojelu. Jonkun nyt kuitenkin täytyy johdatella hallinto-oikeuksien tuomareita.

– Tai heitä ei kohdella kansalaisina ollenkaan. Se mahdollistaa hyvinkin tylyt palautukset ja oikeuksien sivuuttamiseen, kuvaa Kangas hallinto-oikeuksien tuomaristoa.

Kankaan mielestä Suomen olisi tunnustettava Thaimaassa lapsen huollosta tehty ratkaisu, jonka mukaan tytön äiti on yksinhuoltaja. Viranomaiset eivät ottaisi lasta pois suomalaiselta äidiltä ja lähettäisi isälle, jonka isyyttä ei ole vahvistettu. 

Lokakuun liike muistuttaa, että hallinto-oikeudet vuotuisasti hyvin usein jääväävät suomalaisten huoltajien päähuollon lapseen ja siirtävät lapset sijaishuoltoon eli tunnustavat lapsen päähuoltajaksi epävirallisen viranomaistahon sekä epäviralliset sijaisvanhemmat ja laitokset.

– Täysin päätön ratkaisu. Mihin tilanteisiin perheenyhdistämistä koskevat säädökset soveltuvat, elleivät tällaiseen, kysyy Kangas.

Urpo Kangas sanoo, että tosiasiallista huoltajuutta, johon päätöksissä vedotaan, ei Suomen lakien mukaan ole olemassa. Täman voi havaita esimerkiksi uusperheen hajotessa. Virallisen huoltajan kumppanin aiemmin syntynyt kiintymyssuhde lapseen ei eron jälkeen oikeuta mitään oikeuksia lapseen.

Toisaalta Suomen lastensuojelua on jo vuosikausia toteutettu ilman kirjoitettua lakia, kuin sijaishuoltolapset olisivat tosiasiallisessa sijaishuoltopaikan huollossa siieksi kunnes huostaanotto purkaantuu. Lapsen viralliset huoltajat eivät ole samanlaisessa asemassa lasta koskevien päätösten teossa, kuin on valtio ja valtion ostamat lastensuojelulliset palvelut, vaikka heillä virallinen maininta huoltajuudesta olisikin.

Juridinen huoltaja ei voi omalla päätöksellään lakata olemasta huoltaja, ja huoltajuus voidaan ottaa häneltä pois vain oikeuden päätöksellä. Suomessa huoltajuusoikeudenkäyntien villissä maailmassa hyvin helposti otetaan toiselta vanhemmalta pois huoltajuus kokonaan, jos olosuhde on vaikeasti riitaisa, ennakkoon olettaen, että tämä katkaisisi riidan ja olisi lapsen etu.

Kankaan mielestä Aaltosten tapauksessa kyse onkin vallankäytöstä, jota yritetään pukea oikeudellisiin perusteisiin.

– On harjoitettu vääryyttä oikeuden valekaavussa. Näin rakennetaan oikeudellinen naamio asialle, jossa tavoite on selvä. Eli ei haluta edistää tämän tyyppistä maahanmuuttoa.

Perheiden jälleenyhdistämiselle ei ole vuosikymmenien aikana näyttänyt olevan sijaa myöskään lastensuojelutyössä, mitä esille tuo tilastot kasvavasta sijaishuolto työstä.

Kankaan mielestä on valitettavaa, että tällaiselle "bluffaamiselle" ja "kvasijuridiikalle" on laaja tuki. Hän ei kuitenkaan usko, että hallinto-oikeudet olisivat Migrin kumileimasimia.

Lokakuun liike huomauttaa, että Virve-Maria Toivosen väitöskirjaa lasten oikeusturvasta hallinto-oikeuksissa (2017) tutkiessa voisi havaita, että hallinto-oikeudet ovat muiden viranomaislaitosten kumileimasimia.
Kuten useat muut perheet myös tämän tytön äiti ja isäpuoli Harri Aaltonen ovat sydänjuuriaan myöten pettyneet hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin.

– Kun päätöstä lukee, tulee sellainen olo, että olemme huonoja ihmisiä. Päätös syyllistää meidät, olemme tehneet kaiken väärin.

Harri Aaltosen mukaan tytön isä ei ole enää pitänyt yhteyttä tyttöön eivätkä he tiedä isän olinpaikkaa. Tytön isoäidin nykyisestä sijainnista perheellä ei myöskään ole tietoa. Isoäiti ei perheen saamien tietojen mukaan asu poikansa kanssa.

Hallinto-oikeus ja Maahanmuuttovirasto eivät ole selvittäneet, kuka tytöstä Thaimaassa huolehtii. Hallinto-oikeus siitä huolimatta, että jo 1500-luvulla todettiin, että ihmismieliin ja heidän elinolosuhteisiin ei ilman todellista kontaktia voi tutustua, osasi väittää: "väite siitä, etteivät hakijan kanssa yhteisessä taloudessa asuneet ja pitkäkestoisesti hänestä huolehtineet isä ja isoäiti enää ottaisi hakijaa vastaan, on ilmeisen epäuskottava".

Hallinto-oikeuden mielestä käännyttämiselle on olemassa ulkomaalaislain mukainen peruste: se, että tytölle ei ole myönnetty oleskelulupaa. Oikeuden mukaan se on painavampi peruste kuin käännyttämistä vastaan puhuvat seikat, joita Aaltoset asianajajansa kanssa koettivat tuoda esille.

– Thaimaassa kenelläkään ei ole oikeutta edustaa tyttöä tai tehdä häntä koskevia päätöksiä. Vain äiti voi sen tehdä, sanoo Aaltonen.

Aaltonen aikoo vielä selvittää, olisiko hänen mahdollista adoptoida tyttö, ja kuinka kauan prosessi kestäisi. Toisaalta tyttö on jo ainoan virallisen huoltajansa luona, eikä tällä ole ollut päätöksenteossa merkitystä.
Hallinto-oikeus katsoo, että vaikka tytön yhteys Suomeen muuttaneeseen äitiin ei ole missään vaiheessa katkennut, tytön ja hänen äitinsä välillä ei ole perhesuhdetta. 

Hallinto-oikeus toteaa, että perhesiteen katsotaan hallinto- ja oikeuskäytännössä katkenneen, mikäli lapsen tosiasiallinen huoltajuus on uskottu tai muuten siirtynyt toiselle henkilölle, kun vanhempi tai vanhemmat ovat muuttaneet ulkomaille, eivätkä enää asu yhdessä lapsen kanssa.

Se, että isä olisi estänyt tytön matkustamisen Suomeen, ei ole oikeuden mielestä pakottava syy sille, että oleskelulupaa ei ole haettu aiemmin.

Hallinto-oikeuden mukaan tytön käännyttäminen ei ole hänen etujensa vastaista, koska hänellä on oikeuden kuvitelman mukaan vahvat siteet Thaimaahan. Taasen kerran aikuiset puhuivat lasten edusta osaamatta asettua lapsen asemaan ja selvittämättä maan tarjoamaa olosuhdetta kyseiselle lapselle.

Lokakuun liike huomauttaa, että lasten huostaanottojen purkaminen on estynyt huostaanoton perusteiden hälvettyä sen vuoksi, että hallinto-oikeudet ovat lastensuojelun neuvosta katsoneet, että biologisen perheen jälleenyhdistämisen sijaan lapselle tärkeämpää on lastensuojelun näkemyksen mukaan katsoa, että lapsella on vahvat siteet sijaishuoltoon. Lapset siis on jätetty kasvamaan sijaishuollon piiriin, vaikka biologiset vanhemmat, lapsen lailliset huoltajat, kykenisivät huoltamaan lastaan.

Lähteet:

Perhe kauhuissaan – Hallinto-oikeus ei usko käännytettävän thaitytön vanhempien huolta: "Ilmeisen epäuskottavaa" (YLE - 10.12.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9966097

Thaimaahan käännytettävän tytön isä murheissaan: "Ei ole ketään, joka huolehtisi hänestä" (YLE - 29.10.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9900390


Sijaisvanhempien ahneus ja Perhehoitoliiton sopimukset estävät lasten kotilomat

$
0
0
Picture
Yksi lasten oikeuksia loukkaavan sijaishuoltopolitiikan vastuuhenkilöistä on Perhehoitoliiton Pirjo Hakkarainen, joka auttaessaan ylikansallisen sijaishuoltojätti Foster Care Associatesin Suomeen (Perhehoitokumppanit Suomessa- PKS) toimi samaan aikaan sekä Perhehoitoliitto ry:n hallituksen että Perhehoitokumppanit Oy:n hallituksen jäsenenä vaikka Ray:n sääntöjen mukaan ei voi olla mahdollista, että Ray:n rahallista tukea saavan yhdistyksen edustaja olisi samaan aikaan jonkun yrityksen hallituksen jäsen.


Lastensuojelu on sijaishuollon edunvalvontaa

Lastensuojelussa monia ministereitä, toimittajia ja järjestövaikuttajia kiinnostavat tulosvastuuta, tutkimustietoa ja laillisuusvalvontaa enemmän sijaishuollon imagonkiillotus ja markkinointilupaukset.
Uutiset ja kannanotot kuvaavat usein lastensuojelun tavoitteita, ei toimintaa tai tuloksia. Johtopäätöksiä ja suosituksia vedetään siitä, miten asioiden tulisi olla- ei siitä, miten ne ovat. Tutkimustiedon sijaan toimitaan moralististen virhepäätelmien varassa.

Samaan aikaan kun perheiden ongelmat vähenevät- sijoitukset lisääntyvät ilman tietoa sijoitusten syistä, olosuhteista tai vaikutuksista. Arviolta joka kolmas suomalaislapsi on jossakin elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja joka 20:s lapsi tulee sijoitetuksi. 


Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi. 

Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta.

Suuri osa perhekodeista saa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta lähes miljoonan, useat ylikin. Hokema ”yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan” tulisikin muuttaa muotoon ”yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan”. 

Ns. ammatillisista perhekodeista puuttuu usein ammatillinen henkilökunta. Edes antelias hoitokorvaus ei takaa pysyvyyttä lasten elämään, joita usein pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Pösön ja Puustinen- Korhosen mukaan lasten sijaishuoltopaikat vaihtuivat noin kahden vuodein välein ja niiden valvonta oli puutteellista, usein olematonta.


Sen paremmin sosiaalityöntekijät kuin perhehoitajat eivät vieläkään tunnu sisäistäneen, että huostaanottoa ei ole tarkoitettu mielipiteeseen perustavaksi sijaisvanhemman edun, kasvattajamonopolin, elinkeinon tai sosiaalityöntekijä-sijaisvanhempi-suhteen turvaamiseksi. Kumpikaan ammattiryhmä ei välttämättä edes tunne saati noudata lastensuojeluun ja perhehoitoon liittyviä lakeja.

Sijaisperhe on yhä useammin sosiaalityöntekijän itsensä valitsema ja kouluttama, jopa ystäväperhe. Sijaisperheen osoittautuminen lasta laiminlyöväksi tai kaltoinkohtelevaksi riskiperheeksi osuu kipeästi sosiaalityöntekijän ammatilliseen itsetuntoon ja saattaa sosiaalityöntekijän arvostelukyvyn kyseenalaiseksi kollegojen ja kanteluviranomaisten silmissä. Siksi sosiaalityöntekijöillä on motiivi salata tai mitätöidä sijaisperheen laiminlyönnit ja kaltoinkohtelu.

Sosiaalityöntekijät voivat toimia lainvastaisesti sillä käytännössä heiltä puuttuvat vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin mukaan virkamies voi toiminnallaan tuhota perheitä ja päästä itse kuin koira veräjästä, uskoen vieläpä toimineensa oikein.

”1.1.2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain uusin muutos teki perhehoidosta ensisijaisen hoitomuodon (316/2011). Tällä lakimuutoksella maamme hallitus ja eduskunta tekivät tärkeän linjauksen, joka heikentää entisestään vanhemmuutta ja vanhempien asemaa suomalaisen lapsen elämässä.

Lain valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavina olivat lakia laadittaessa mm. sosiaali- ja terveysministeriön virkamies, kansanedustaja Aila Paloniemi ( Perhehoitoliitto ry:n puheenjohtaja), lapsiasiavaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja, sosiaalitoimen virkamiehiä, Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja, yliopiston professori ja oikeustieteen tohtori sekä viisi sijaishuoltoa tarjoavaa yhteisöä.

Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin. 

Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe? 

Se päätti, että sosiaalityöntekijän valitsemasta tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan 24 tunnin pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen.

Kansa jaettiin mielivaltaisesti kahtia syrjäytettäviin bioriskeihin ja tuettaviin sijaishuollon kasvatuskumppaneihin.

Sijaishuollon valvonta on edelleen retuperällä

Sijaishuollon tehokkaan lobbauksen tuloksena lapsille ja perheille tarkoitetut tukirahat väärinkohdennetaan nyt korjaaviin toimiin eli sijoitusten kalliisiin hoitovuorokausimaksuihin. Sijaishuoltojärjestöt yhteistyökumppaneineen rekrytoivat julkisrahoitteisesti sijaisvanhempia kaduilta ja eri tapahtumista 24 tunnin pikakoulutuksilla, joissa tulokkaat saavat arvioida itse omat valmiutensa sijaisvanhemmiksi. Koulutuksen lainsäädäntö-osio on puutteellinen ja jää usein kokonaan pitämättä.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen.
Hän on huolissaan myös perhehoidon valvontapuutteista, jotka vaarantavat lasten suojelun ja turvallisuuden lisäksi usein myös lasten terveydenhuollon ja koulunkäynnin: ”Lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.
 

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).

Maija Sakslin on havainnut tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät edes havaitse saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Ironista on, että sosiaalityön tutkimuksissa esim. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi- tutkimuksessa kuten myös Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n tutkimuksissa tuntuu olevan kovin vaikeaa myöntää lasten kaltoinkohtelua ja laiminlyöntejä sijaishuollossa, vaikka niistä on laaja ja yhtäpitävä kansainvälinen tutkimusnäyttö.

Sijoituksia ei tutkitusti ohjaa lapsen vaan sosiaalityöntekijän, perhehoitajan ja kunnan tarve; se minkälaisilla arvioinneilla ja moniammatillisilla työryhmillä päätöksiä tehdään, mitä paikkoja on vapaana, mitä sijaishuollon palveluja kunnan käytössä on sekä miten laitospaikkoja tarjotaan.

Sijoitukset tehdään usein epäoikeudenmukaisilla /lainvastaisilla menettelytavoilla lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita ja läheissuhteita huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan sijaishuoltoon liian kauaksi kotoa ilman pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen tai sijoitetun terveydenhoidon ja koulutuksen varmistamiseen (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013; Ikonen 2013: Syvälä 2013).

LAPE-hankkeen perhehoidon mallinnustyöryhmässä, jossa Pirjo Hakkarainenkin vaikutti, sijoitettujen yhteydenpitoa vanhempiin ei haluta edistää subjektiivisena lakisääteisenä oikeutena vaan yhteydenpidon ehtona nähdään perhehoitajan (sijaisvanhemman) määrittelemät laadukkuuden kriteerit ja niihin liitettävä ammatillinen interventio.
Perhehoidon edunvalvojat tuntuvat haluavan, että vanhempien yhteydenpidon suhteen laatu korvaisi määrän. Omassa ja muiden asiantuntijoiden yhteydenpidossa lapsiin perhehoidon edunvalvojat taas haluavat pysyä vanhassa määrä korvaa laadun- käytännössään.

Lapsen vilauttaminen vanhemmilleen kerran kuussa kahden tunnin ajan ei ole lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa perhehoitoa.

Epäeettistä on myös lastensuojelun rutiiniksi muodostunut käytäntö rangaista sijaishuollon epäkohdista kertovaa lasta tai vanhempaa tapaamisrajoituksilla ja pakottaa vanhemmat sijoitetun lapsen "turvallisen kiintymyssuhteen" edistämiseen sadistisilla uhkavaatimuksilla ja kiristämällä: "Ellet toimi niin, että lapsesi lakkaa kaipaamasta sinua ja alkaa osoittaa kiintymystä sijaiskasvattajiinsa, estämme hänen koulunsa, terapiansa ja yhteiset tapaamisenne. ".

PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat
uskovat ja vaativat omaksumiensa virheellisten psykoanalyyttisten teorioiden mukaisesti, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi/saa aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.


Omakanta-palvelussa vanhempi ei näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.


Joillekin perhehoitajille raha on lapsen hyvinvointia tärkeämpää

Monet vanhemmat ovat suostuneet lapsensa huostaanottoon vapaaehtoisesti koska heille luvattiin, että vapaaehtoinen suostumus takaisi yhteydenpidon lapsiin.

Suuri osa on pettynyt havaittuaan, etteivät lupaukset yhteydenpidosta toteutuneetkaan, ei edes tapauksissa, joissa huostaanotto tehtiin nuoren käytöksen tai sairauden perusteella ja vanhemmat ja kodin olosuhteet todettiin moitteettomiksi.

Moni vanhempi on ihmetellyt miksi sijoitetun luvattua viikonloppulomaa kotiin ei koskaan tule, ei edes jouluna. Ei vaikka vanhempi olisi suostunut kaikkiin sijaishuollon sadistisiin kiristysvaatimuksiin.


Sijaishuollon laittomia käytäntöjä selvitettäessä parhaaksi tutkimusperiaatteeksi on osoittaunut "follow the money"- seuraa rahan liikkeitä.

Sijaisvanhempien haluttomuuteen tukea sijoitettujen yhteydenpitoa läheisiinsä on muukin syy kuin asenteellinen, psykoanalyysin harhaoppeihin perustuva PRIDE- valmennus- nimittäin raha.

Sijaisvanhemmat eivät salli lasten kotilomia yksinkertaisesti siitä syystä, että pelkäävät lomapäivän menetystä.

Mikäli lapsi on kaksi perättäistä yötä vanhempansa luona, perhehoitaja menettää yhden palkallisen lomapäivän.

Yhden ainokaisen lomapäivän menetys on suurelle osalle sijaisvanhemmista tärkeämpää kuin koti- ikävästä kärsivän lapsen pääsy jouluksi kotiin, lakisääteinen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä tai perhehoitajan lakisääteinen velvollisuus tukea yhteydenpitoa.

Perhehoitoliitossa lomapäivä- ongelma on ollut tiedossa jo vuosia- mutta sille ei ole tehty mitään.
Miksi oltaisiin kun laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ei tule sijaisvanhemmille ja sosiaalityöntekijöille palkallista sairaslomaa kummempia seuraamustoimia.
Edes rikostuomio sijoitettujen pahoinpitelystä ei riitä viemään perhekodin toimilupia eikä mikään laiminlyönti asiantuntija- ja ammattilaisstatusta.


Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin olevan joissakin kunnissa vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin kuin huostaanottopäätöksillä.


Tue lapsen unelmia ja ihmissuhteita- älä lapsibisnestä!


Erityisen outoja ovat lastensuojelun mainostamat onnistumiset(=pysyvät huostaanotot), jotka voisi tulkita lähes täydellisiksi epäonnistumisiksi mikäli onnistumisen kriteereiksi asetetaan lastensuojelun toiminnan lainalaisuus, vaikuttavuus tai toipumisorientaatio, jonka pitäisi olla Helsingin kaupungin vallitseva hoidollinen viitekehys.

Toipumisorientaatiota tutkinut Esa Nordling on maininnut äärimmäisenä esimerkkinä palvelujärjestelmän väkivallasta ja asiakkaiden toipumisen esteistä asiakkaiden haaveiden ja unelmien tuhoamisen. Terveydenhuollossa tätä väkivaltaa on harjoitettu torjumalla, mitätöimällä ja patologisoimalla asiakkaiden haaveita; tulkitsemalla ne sairauden, vajavaisuuden ja puutteellisuuden oireiksi.

Sijaishuollossa tätä samaa väkivaltaa toteutetaan edelleen luvallisesti valtion, kuntien, STEA:n ja yksityisten kansalaisten rahoittamana.
Sijoitetun haave päästä kotiinsa tulkitaan lastensuojelun kirjauksissa ja käytännöissä osoitukseksi lapsen kyvyttömyydestä muodostaa toimivaa kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin, josta häntä vieläpä rangaistaan laittomilla tapaamisrajoituksilla vanhempiinsa ja estämällä ja viivästyttämällä terapioita ja koulunkäyntiä.

Ironista on, että väkivaltaa harjoittavat tahot, jotka mainospuheissaan väittävät toteuttavansa lasten unelmia ja pyytävät kansalaisia lahjoittamaan heille rahaa lasten unelmien mahdollistamiseksi.

Perhehoitajia on tähän asti palkittu sijoitettujen haaveiden ja unelmien torpedoinnista ja yhteydenpidon estämisestä vaikka toiminnasta olisi pitänyt rangaista.

Perhehoitoliitto olisi voinut laatia sopimuskäytännöt niin, että perhehoitajia palkitaan lapsen lähisuhteiden tukemisesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain velvoitteiden noudattamisesta mutta sitä se ei tehnyt.


Voitaisiinko perhehoitajien sopimukset tehdä sijoitettujen lähisuhteiden, koulunkäynnin ja terveydenhuollon tukemisesta ja kotilomista palkitseviksi nyt kun perhehoitajat saavat yhdestä huostaanotosta keskimäärin noin 200 000 euroa per lapsi ja ilmaisen neuvonnan, mentoroinnin, työnohjauksen, puhelinpalvelun, 24 tunnin ympärivuorokautisen tuen, virkistysviikonloppujen, tuettujen lomien, kuntoutuksen ja ilmaisten vapaaehtoisten auttajien lisäksi myös ilmaisen lakipalvelun ja -neuvonnan WinLaw/Järvinen & Co Oy: ltä ja ilmaiset asiamiehet sopimusten tekoon?

Eikö veronmaksajien vuosittainen noin 1000 000 000 euron tulonsiirto sijaishuollon vuorokausimaksuihin, STEA:n Perhehoitoliitolle myöntämä 865 000 euron kokonaisavustus ja 300 000 euron kohdeavustus sijaisperheiden lasten sisarussuhteiden vahvistamiseen kata sijoitettujen joululomaa kotona sisarustensa kanssa?

Paljonko lisää lastensuojelun asiakkaiden, keskimäärin köyhyysrajan alapuolella elävien pitkäaikaissairaiden ja yksinhuoltajien tulisi lahjoittaa Perhehoitoliitolle, jotta perhehoitajille ei tule pahaa mieltä yhdestä menetetystä lomapäivästä ja sijoitettujen joululomat saataisiin järjestymään?

Voisivatko Perhehoitoliiton vauraat yhteisöjäsenet, niinikään veronmaksajien ja STEA:n avokätisesti rahoittamat Nuorten Ystävät ry ja SOS- lapsikylä pudottaa edes jouluna juhlapöytänsä alle muutamia murusia sijoitetuille esimerkiksi kahden vuorokauden pituisen kotiloman muodossa?

Picture
Ottakaapa sijoitetut yhteyttä Aila Paloniemeen ja Perhehoitoliitosta pian eläköityvään Pirjo Hakkaraiseen ja kysykää heiltä miksi ette saaneet ettekä saa huostaanoton aikana yhtään viikonloppulomaa kotiin edes jouluna. 

Kysykää myös miksi Perhehoitoliitto haluaa palkita perhehoitajia sijoitettujen haaveiden patologisoinnista ja sijoitettujen sukulaisten yhteydenpidon estämisestä, miksi laittomuudet ja väkivalta löytyvät jopa hoitofilosofiasta ja toimeksiantosopimuksista ja miksi lasten suojelijoina esiintyvät puolueiden ja STEA:n päättäjät sallivat ja rahoittavat väkivallan.
 
Voitte kirjoittaa meille mitä lapsen äänellä puhumaan pyrkivät päättäjänaiset teille vastasivat: info@lokakuunliike.com

Aila Paloniemi puh. 
050 511 3067 tai 09 432 3067 Sähköposti: aila.paloniemi@eduskunta.fi
Pirjo Hakkarainen, puh. 040 310 1441 tai pirjo.hakkarainen@perhehoitoliitto.fi

STEA:n ja yksityisten sijaishuollon ja sen etujärjestöjen rahoittajien on hyvä muistaa että sijaishuollon rahoittaminen ja tukeminen tuottaa lisää hajotettuja perheitä, riskiolosuhteita ja sijoitettuja, joilla ei välttämättä ole todellista sijoitustarvetta. 

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Tukemalla suoraan perheitä autat lapsia ja nuoria kasvamaan turvassa, käymään koulua ja toteuttamaan haaveitaan ja päämääriään.

Sijaishuollon valheellisten lupausten ja unelmien rahoittamisen sijaan voit antaa lapsille ja perheille tarpeenmukaista tukea ja konkreettisia toimintamahdollisuuksia.


Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä! Ajattele ennenkuin lahjoitat


Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoidon-mallinnusta-vai-edunvalvontaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tue-lapsia-ja-perheita-ala-lapsibisnesta1711768

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi


Pariskunta käytti sijoitettua seksilelunaan-noin puolella laitosnuorista seksuaalisen väkivallan kokemuksia

$
0
0
Picture
Pariskunta käytti sijoitettua seksileluna

Sijoitettuna ollut 14-vuotias tyttö joutui törkeän ja järjestelmällisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, uutisoi Iltalehti 16.12.2017. Toinen hyväksikäyttäjistä oli lähihoitaja.


Mies löysi Facebookista 14-vuotiaan sijoitetun tytön etsiessään seksiseuraa itselleen ja lähihoitajapuolisolleen.

Tyttö joutui miehen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Uhriksi joutunut tyttö alkoi oirehtia vakavasti ja joutui lopulta tahdonvastaiseen hoitoon itsemurhayritysten vuoksi. 
Rikos paljastui tytön äidin tutkimusten ansiosta.

Helsingin hovioikeus piti perjantaisella päätöksellään voimassa Tapio Juhani Liliuksen, 58, saaman ehdottoman vankeustuomion. Hänen puolisonsa ehdollisen vankeustuomion se kuitenkin lievensi 8 kuukaudella vuoden ja kahden kuukauden mittaiseksi. Uhrilleen heidät tuomittiin maksamaan osin yhteisvastuullisesti yhteensä 6 500 euron kärsimys- ja haittakorvaukset.

Uutinen herättää monia kysymyksiä esim. Miten traumaattisia hoitojärjestelmän suorittamat tahdonvastaiset toimet mahtavat olla pariskunnan suorittamista tahdonvastaisista toimista selvinneelle sijoitetulle? Miksi hän karkasi ja mitä hänelle tapahtuu pakkohoidon jälkeen? Minkälaisia ongelmia kotona on ollut, että niiden katsottiin oikeuttavan vähintään kymmeniä ellei satoja tuhansia maksava sijoitus paikkaan, joka ei kyennyt edes havaitsemaan saati suojaamaan nuorta törkeältä ja järjestelmälliseltä väkivallalta?


Sijoitetuilla nuorilla viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle- karkaustapaukset kasvussa

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.

Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %).


Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kyse ei ole marginaaliryhmän pienestä ongelmasta, sillä yli 10 000 suomalaista lasta ja nuorta asuu laitoksissa.
– Oma kokemukseni on, että seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat huomattavasti yleisempiä laitosnuorten keskuudessa kuin muiden samanikäisten joukossa. En usko paljon valehtelevani, jos sanon, että puolella näistä nuorista on seksuaalisen väkivallan kokemuksia.

Laitossijoituksen on usein tarkoitus suojella nuorta. Halosen mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu seksuaalisen väkivallan kohdalla.
Väestöliiton lääkärin mukaan laitosten työntekijöiden on vaikea kohdata tilanteita ja puuttua ongelmiin, koska esimerkiksi sosiaali- ja nuorisoalojen peruskoulutuksissa ei opeteta seksuaalikasvatusta lainkaan.

– Ammattilaisten omin sanoin he ovat avuttomia nuorten ongelmien kanssa. Kyseessä on huomattava ongelma.

Seksuaalista väkivaltaa kohdataan usein sijaishuollosta karkaamisten yhteydessä.
Sijaishuoltopaikoista karkailu voi olla yhtä hyvin impulsiivisen päähänpiston kuin huonojen sijoitusolosuhteiden tulosta. Ensimmäisessä tapauksessa sijaishuoltopaikan vaihto ei ole perusteltua, toisessa on.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sijaishuoltopaikkojen muutokset tehdään mielivaltaisesti. Turha muutos saattaa seurata impulsiivisen käytöksen johdosta kun taas kaltoinkohtelevasta sijaishuoltopaikasta ei pääse pois todistetuista väärinkäytöksistä tai oikeustaistelusta huolimatta.

Sijaishuoltopaikkojen muutokset samoin kuin paikkojen valinnat ,tehdyt toimenpiteet ja sijoitusten kestot määrittyvät kuntien, sijaishuollon, hankintalainsäädännön ja virkamiesten tarpeiden– ei lapsen edun perusteella.

Sijaishuollon laatua ja onnistumista tarkasteltaessa olisikin pysähdyttävä miettimään missä määrin sijaishuolto vaurioittaa lapsia ja missä määrin sijaishuoltopaikkojen vaihdokset liittyvät toimimattomaan palvelujärjestelmään.

Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).


Härskeimmillään karkailu ja lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä selitetään vain osaksi luonnollista sijaishuollon sopeutumisprosessia, jota ei tule häiritä kanteluilla tai rikosilmoituksilla.


LSKL:n Hatkassa- selvityksen mukaan juuri runsaasti karkailevien teinien huostaanottoja ei pureta vaan karkailevaa nuorta rangaistaan huostaanoton jatkamisella ja sijaishuoltopaikan vaihdoksella. 


Kiireelliset ja tahdonvastaiset sijoitukset , koti- ikävä ja huonot sijoituspaikat tuottavat karkaamisia

Sijaishuollosta karataan suhteessa enemmän kuin kotoa.
Lastensuojelulaitoksista oli LSKL:n Hatkassa-selvityksen mukaan luvatta poistunut viimeisen puolen vuoden aikana lähes joka kuudes nuori (mt.,38). Karkaustapausten määrä on myös kasvussa.

Luvattoman poissaolon aikana lapsi on aina potentiaalisesti vaarassa, mikä on omiaan herättämään huolestuneita tunteita ja mielikuvia lastensuojelun eri toimijoissa.

Kun lapsi karkaa, hänet voidaan määrittää oireilevaksi ongelmatapaukseksi, jota tarvitsee hänen oman etunsa nimissä rajoittaa.
Vastaavasti lapsi voidaan nähdä tiiviimmän ja syvemmän avun tarpeessa olevaksi ja sijaishuoltopaikka säännöiltään ja toimintakäytännöiltään liian avoimeksi tai liian tiukaksi, asiantuntevaksi tai osaamattomaksi. (mt.,4)

Poliisilla, laitosten henkilökunnalla ja sosiaalityöllä saattaa olla erilainen tulkinta siitä, onko lapsi karannut, jos esimerkiksi tiedetään, missä lapsi kuitenkin on. Toimet riippuvat myös siitä, suhtaudutaanko karkulaisiin potentiaalisina rikkeen tekijöinä vai vaarassa olevina lapsina. Myös karkaamiseen puuttumisen vastuun pallottelu sosiaalityön ja poliisin välillä on yleistä (mt.,10 ).

Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät vaihtuvat eikä heitä ole tarpeeksi, mikä osaltaan aiheuttaa sen, ettei lasten asioihin paneuduta kunnolla. Tästä voi seurata sijaishuoltopaikkojen muutoksia (mt., 8).
Lastensuojelun tuloksellisuustarkastuskertomuksen (2012, 204–205) mukaan kunnat eivät valvo riittävästi sijaishuoltoa.

Sen lisäksi, että sijoitukset tehdään yhä useammin kiireellisenä, ovat myös myöhäisellä iällä sijoitettavien nuorten lukumäärät kasvaneet.


Suomalaista lastensuojelua on pidetty kansainvälisesti vertailtuna laitosvaltaisena (Laakso 2012). Kuitenkin laitoksista on tutkimustietoa verrattain vähän.
Laitosten lukumäärä, omistuspohja, sijaishuollon laatu ja muoto, työntekijöiden koulutus ja osaaminen sekä lasten arki laitoksessa ovat esimerkkejä laitostutkimuksen puutteista (Pekkarinen 2011, 60).

Nina Biehal ja Jim Wade (2000) havaitsivat, että laitoksissa, joista karataan paljon, on vähän yhteisöllisyyttä. Yhteisön jäseniä saatetaan kiusata, ja monilla yhteisön jäsenillä on koulunkäyntiongelmia. Karkaamisalttiissa laitoksissa myös johtamisessa, henkilöstön työmoraalissa ja jaksamisessa oli ongelmia.

Luvattomalle poissaololle altistavia tekijöitä ovat Hatkassa- selvityksen mukaan mm. ikävä vanhempien ja kavereiden luo, sijoituksen vastustaminen (lapset ja vanhemmat), kiireellisesti tai myöhäisessä teini-iässä tehty sijoitus sekä se, että lasta ei ole valmisteltu sijoitukseen.

Kiireellisistä sijoituksista johtuvat nuorten tarpeisiin sopimattomat sijoituspaikat ja laitosten vaikeudet huomioida kaverisuhteiden merkitystä pahentavat ongelmaa.

Nuoret ovat luvattoman poissaolonsa aikana alttiina päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle, väkivaltaiselle ja itsetuhoiselle käyttäytymiselle sekä seksuaaliselle hyväksikäytölle.

Biehal ja Wade (2000) ovat erottaneet tutkimuksessaan kavereiden tai sukulaisten luokse karanneet nuoret ja nuoret, jotka ovat karanneet kadulle. Jälkimmäiset ovat suuremmassa riskissä joutua hyväksikäytetyiksi.


Vuonna 2011 sijaishuollon kiertueella nuoret puhuivat hatkareissujen käsittelemisestä kiinnijäämisen jälkeen. He toivoivat rajoitustoimien, esimerkiksi liikkumisvapauden rajoittamisen, sijaan yksilöllistä kohtaamista ja keskustelua hatkaamiseen johtaneista syistä. (Vario & al., 2012.)

Hatkassa- selvityksen mukaan "nykyiset lastensuojelulaitokset vaikuttavat paikoitellen kyvyttömiltä vastaamaan myöhäisellä iällä sijoitettujen nuorten tarpeisiin esimerkiksi nuorten päihdeongelman osalta. Ikäryhmän kohdalla herää huoli myös siitä, miten nuoret tiedostavat oikeutensa ja sijoituksen tarkoituksen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa (Hatkassa, 2013, 40).
 
Sijaishuoltopaikkojen tarve estää nuorten yhteydenpitoa läheisiinsä
lisää karkaamisia.

Monissa sijaishuoltopaikoissa mm. SOS- lapsikylässä pelätään sijoitettujen lasten koti- ikävää niin paljon, että pienimmätkin kaipauksen tunteet kirjataan sopeutumattomuudeksi ja kaipauksen tunteiden osoittamisesta rangaistaan niin lapsia kuin näiden vanhempia.

Sijoitetuilta lapsilta ja vanhemmilta vaaditaan koti- ikävän ja kaipauksen tunteiden kieltämistä ja tukahduttamista lapsen terveydenhuollon, koulunkäynnin ja tapaamisten ehtona.

Sijaishuoltotoimijat uskovat, että lapsen kiintymys vanhempiinsa estää/hankaloittaa sijaishuollon toivomia kiintymyssuhteita. Siksi lapsen kiintymyssuhteita läheisiinsä estetään/ hankaloitetaan. Näin toimitaan tilanteessa, jossa huostaanottojen yleisimmiksi taustatekijöiksi on todettu lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta ( Hiitola, 2015), vanhempien uupumus (58%) ja lapsen koulunkäynnin vaikeudet (47%).(THL, 2016, 7)

Sosiaalitoimessa vanhemmat usein pakotetaan sijoitetun lapsen "turvallisen kiintymyssuhteen" edistämiseen sadistisilla uhkavaatimuksilla ja kiristämällä: "Ellet toimi niin, että lapsesi lakkaa kaipaamasta sinua ja alkaa osoittaa kiintymystä sijaiskasvattajiinsa, estämme hänen koulunsa, terapiansa ja yhteiset tapaamisenne. "



Lapsia kiristetään paitsi vanhempien kautta myös suoraan kehottamalla häntä olemaan "reippaampi" erotilanteissa, rankaisemalla koti- ikävästä, houkuttelemalla häntä etsimään ja paljastamaan puutteita vanhemmistaan leikin ja pelien varjolla ja palkitsemalla häntä toivotun uhri- identiteetin omaksumisesta.

PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat , että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen/hoitajiin, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.

Kovin turvallista asiakkaiden kannalta ei ole sijaishuollon uskomus siihen, että sijoitetun turvallinen kiintymyssuhde sijaishuoltopaikkaan voi syntyä vain karsimalla kaikki kilpailu eli estämällä lapsen kontaktit läheisiinsä, opettajiin, terapeutteihin ja valvontaviranomaisiin.

Lastensuojelun kaksinaismoralismi ja kaksoisstandardit

Kriittinen lukija ihmettelee lastensuojelujärjestöjen kaksinaismoralismia ja kaksoisstandardeja laitoksissa asuvien nuorten karkaamistapauksissa.

Lasten pakomatkoja valvomattomista laitoksista joista tehdään vuosittain yli 4 000 virka-apupyyntöä poliisille kutsutaan ”luvattomiksi poissaoloiksi”, joissa ei haluta nähdä yhteyttä esim. laitoksissa ilmenevään väkivaltaan, puuttuviin palveluihin tai puutteelliseen ammattitaitoon.

Kotoa karkailu puolestaan tulkitaan nuoren hätähuudoksi ja kodin huonojen olosuhteiden ja puutteellisen vanhemmuuden osoittimeksi.


Nuoren karkaaminen kotoa aikaansaa välittömän poliisihälytyksen mutta lastensuojelulaitos ei välttämättä reagoi hatkaamiseen ennenkuin kilpailutussopimuksissa mainittu raja lapsen laitosvuorokausimaksun alentamisesta luvatta omilla teillään olemisen johdosta ylittyy.
Kotoa karkailun ratkaisuksi nähdään huostaanotto mutta valvomattomasta lastensuojelulaitoksesta karkailun ratkaisuksi ei ehdoteta kotiuttamista vaan huostaanoton jatkamista ja lapsen siirtoa toiseen valvomattomaan lastensuojelulaitokseen.


Kun lapset ja nuoret karkailevat LSKL:n jäsenjärjestöjen laitoksista turvattomiksi määriteltyihin koteihinsa, heidät retuutetaan poliisin avustuksella LSKL:n jäsenjärjestöjen ja -yritysten "kodinomaiseksi hoivaksi " tai "erityiseksi huolenpidoksi" nimettyyn valvomattomaan laitoshoitoon, joka on nuorten mukaan usein pelkkää eristämistä ja huumaamista.

Samaan aikaan kun lastensuojelun työntekijät levittelevät yhteistyöverkostoilleen nuorten luottamuksella kertomia yksityisasioita ja medialle nuorten valokuvia ja nimiä he paheksuvat oman huostaanottotapauksensa julkisuuteen tuoneita asiakkaita ja uhkaavat näitä lastensuojelun edunvalvojilla.

Lastensuojelulaitosten maineen uhkaksi koetaan sijoitettujen karkailu ja raportointi laitosten väärinkäytöksistä, ei laitosten puutteita ja väärinkäytöksiä. Laitosten väärinkäytösten estämisen sijaan pyritään estämään karkailua ja väärinkäytöksistä raportointia.

Jos nuori joutuisi seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi karkureissulla kotoa, lastensuojelu vastuuttaisi vanhemmat välittömästi sekä karkaamisesta että hyväksikäytöstä ja huostaanotto pois kotoa olisi lähes varma.

Sijaishuollosta tapahtuneen karkureissun aikana tapahtunut hyväksikäyttö puolestaan ei johda laitoksen vastuuttamiseen vaan todennäköisesti nuoren rankaisemiseen , tyypillisimmin rajoittamalla hänen tapaamismahdollisuuksiaan lähiomaisiin, joita pidetään tutkimatta ja psykoanalyyttisiin teorioihin vedoten automaattisesti syyllisinä oireiluun.


Sijoitettuja tyttöjä, erityisesti sijaishuoltopaikoista karkailevia tyttöjä kohdellaan sosiaalipalvelujärjestelmässä edelleen irtolaislain eetoksen mukaisesti.
Myös Ruotsissa ja Suomessa tytöt kärsivät samanlaisista asenteista kohtaamaansa väkivaltaan kuin Rotherhamin uhrit, joista monet olivat lastensuojelun sijoittamia.

 Pitkän uran lastensuojelussa tehneen ohjaajan mukaan hatkareissuilla tapahtuneet raiskaukset olivat tuttuja jo 1990-luvulla:
"Varsinkin laitoksiin sijoitetut nuoret tytöt ovat alttiita kokeilemaan kaikenlaista ja ikäväkseen he monesti huomasivat, että treffit Hassanin kanssa (pienellä hatkareissulla esmes) tarkoittikin automaattisesti treffejä myös Abdelkaderin, Ismailin ja Mahmoudin kanssa. Ja nämä treffit eivät rajoittuneet pieneen suuteloon, eikä tytön mielipidettä kysytty.

Miksi näistä raiskauksista ei sitten olla sen suuremmin puhuttu? Syitä on pari. Ensinnäkin lastensuojelulaitokset ovat mielellään vaienneet näistä asioista, ihan samasta syystä kuin koulutkaan eivät mielellään tunnusta, että koulukiusaamista tapahtuu. Maine menee. Toinen syy on se, että laitoksiin sijoitetut tytöt eivät ole ihan tyhmiä. He tietävät, että mikäli he tekevät rikosilmoituksen , heitä ei suojele kukaan. Poliisi ei ehdi, eikä jonkin lastensuojelulaitoksen työntekijän henkilökortti ole näissä piireissä varsinainen pelote."

Sijoitettujen turvallisuutta uhkaavat niin tutut ja tuntemattomat aikuiset, toiset sijoitetut kuin sijoituspaikkojen henkilökunta.

Monet muistavat Milapro-yritysketjun Nummelan nuorisokodin paikkana, jossa Jenna - tyttö tutustui tuleviin tappajiinsa, jotka yrittivät houkutella häntä huumekuriiriksi ja epäonnistuttuaan tappoivat ja paloitteilivat hänet Espanjassa.

Hiljattain alaikäisen tytön epäillään joutuneen erityisnuorisokoti Puron ohjaajan törkeän seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.


Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) entinen ohjelmajohtaja on raiskausten sijaan puhunut nuorten hatkamatkojen aikaisesta "itsealtistuksesta vaaroille" syyllistäen nuoria ja vierittäen vastuun karkaamisista ja vahingoista heille.

Liitossa paheksutaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvaa asiakkaiden sosiaalista raportointia epäkohdista ja taltiointien julkaisuja samaan aikaan kun liiton jäsenjärjestöjen lastensuojeluyritykset julkaisevat lehdissä nuorten kasvokuvia ja tietoja sijainnista ja lastensuojeluasiakkuuksista. Kaksoisstandardejaan noudattaen Lastensuojelun Keskusliitto ymmärtääkin rakenteellisen sosiaalityön lähinnä lastensuojelun valheelliseksi imagonrakennukseksi ja sosiaalisen raportoinnin vihapuheeksi ja ääripään tarinoiksi.



Lastensuojelutoimijoiden ponnistusten tuloksena Suomessa huostaanotto on jo käytännössä pysyvä: THL:n (THL 2012) mukaan alle 7 %:a huostaanotoista puretaan vuosittain.

Erityisen harvoin puretaan sijaishuoltopaikoista karkailevien teinien huostaanottoja.


Monissa tutkimuksissa on havaittu, että perheiden jälleenyhdistämiseen ei aktiivisesti edes pyritä.

Lastensuojelun tutkimustietoa vinoutetaan tarkoituksellisesti kirjaamalla perheiden yhteydenotot lastensuojeluilmoituksiksi, fabrikoimalla asiakirjoja, kutsumalla huostaanottojen pohjustustoimia avohuollon tukitoimiksi, nimeämällä perhetyön ja perhekuntoutuksen epätieteelliset arvioinnit ja seulaukset tuen tarpeiden arvioinniksi ja perheiden tarpeita vastaamaton perhetyö konkreettiseksi avuksi, kutsumalla puoskarointia palveluiksi ja kyttäämistä tueksi, nimeämällä lastensuojelun ja sijaishuollon harjoittama kiristys ja pakkotoimet ohjaukseksi, hallinnolliset vapaudenriistot ja pakotetut laitosjaksot hoidoksi ja väärinkäytöksistä raportointi vihapuheeksi.

Sosiaalityön tiedonhankinta- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa ja estetty asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo.

Valvomattomat ja vinoutuneet tiedonkeruumenetelmät ovat johtaneet myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka ovat entisestään syventäneet avunpyytäjien ahdinkoa. Perheiden tuen, lastensuojelun palvelujen ja sijaishuollon valvonnan kehittämisen sijaan pohditaan pysyviä huostaanottoja ja avoimia adoptioita.

Picture
Palveluiden laatu ja sisältö pitäisikin vastaisuudessa varmistaa työntekijöiden haastattelujen ja organisaatioiden omavalvonnan sijaan/lisäksi suoraan asiakkaille ilman välikäsiä toimitettavilla asiakaskyselyillä ja haastattelupyynnöillä, taltioimalla asiakastapaamiset ja julkistamalla saatu asiakaspalaute ja toistuvat huomautukset ja tuomiot palveluntuottajien internetsivuilla. 



​Vastuu erityisen vaativahoitoisista lapsista ja nuorista tulee siirtää kunnilta valtiolle.


Kysymme lukijoiltamme:

Onko lapsesi kohdannut seksuaalista väkivaltaa sijoituksen aikana?

Kenen taholta? Miten väkivaltaan reagoitiin ja mitä seurauksia sillä oli?

Onko lapseesi kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa ”hoidettu” huostaanotolla? Mitä hoito sisälsi ja mitä seurauksia sillä oli?

Vastaukset voi lähettää info@lokakuunliike.com


Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/stop-haminan-stoppari
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
ww.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho

http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusten-maara-ampaisi-nousuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat

http://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/isan-avoin-kirje-nuorten-alastiriisuttajille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/isan-avoin-kirje-veikkarille-vessa-kaiken-ratkaisuna
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia

Lastensuojelu masentaa- Mitä voin tehdä?

$
0
0
Picture
Miten voin vaikuttaa?

Valta käyttää meitä, kunnes alamme käyttää sitä.

Jokainen voi vallata yhteiskunnallisen tilansa takaisin ja jättää myönteisen jäljen maailmaan.

Tehdään yhdessä ja vaikutetaan.

https://www.innokyla.fi/web/malli429959

Aloita keskustelemalla kokemuksistasi samassa tilanteessa olevien facebook-ryhmissä
esim. Lokakuun liike 2012, Paremman lastensuojelun puolesta, Lastensuojelun uhrit, Lastensuojelun ja sosiaalihuollon uhrit, Oikeutta lapsille, Lastensuojelun tilanne huolestuttaa jne.


Kerro kokemuksistasi järjestöjen chateissä ja facebooksivuilla
Älä lannistu vaikka postauksesi poistettaisiin, niinkuin usein tapahtuu. Taltioi omat kirjoituksesi ja niihin saadut kommentit esim. kuvakaappaustyökalulla. Samalla saat käsityksen mistä lastensuojelujärjestöissä saa/ei saa puhua.
https://nettiturvakoti.fi/

Osallistu netin asiakaskyselyihin, opinnäytetöiden haastattelupyyntöihin ja muihin tutkimuksiin
Netissä liikkuu myös huijaustutkimuksia. Oikean kyselyn/tutkimuksen erotat siitä, että siinä on mainittu tutkijan nimi ja tutkimustaho yhteystietoineen.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uudenmaan-alueella-asiakaskysely-paihde-ja-mielenterveyspalveluista
Kirjoituspyyntö etäperheen vanhemmille:https://www.facebook.com/huoltokiusaaminen/
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1289544&SID=0e7412ed-3a39-4ea5-9c56-b391e2fb0d5d&dy=520675957
https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/5f725b49-b73f-4821-bd81-57f77c73c7e9?displayId=Fin1363045&surveyLocale=fi
https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/12798/lomake.html
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSd2ONC0any5p-fD6_ne5htqOiRYc-6D7cGwUMpJE5hcJs9-7w/viewform?c=0&w=1

Osallistu lastensuojelua sivuaviin tapahtumiin, kerro ja keskustele kokemuksistasi

Kirkon kasvatuksen päivät 9.-11.1.2018
Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 8.-9.2.2018
Terve-SOS 2018 8.-9.5.2018
Varhaiskasvatus-messut 2018 12.10.2018
Valtakunnalliset Neuvolapäivät 6.-7.11.2018
Valtakunnalliset lastensuojelupaivat 25.–26.9. 2018 Logomossa, Turussa
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2018

Osallistu MTKL:n, MLL:n tapahtumiin ja koulutuksiin ja kerro kokemuksistasi
https://kurssikalenteri.mtkl.fi/
https://www.mll.fi/tapahtumahaku/

Osallistu sosiaalialan osaamiskeskusten tapahtumiin, kerro ja keskustele kokemuksistasi
http://stm.fi/sosiaalialan-osaamiskeskukset
http://www.socca.fi/tapahtumat
http://koskeverkko.fi/

Hae jäseneksi ja osallistu paikkakuntasi asiakasraateihin
https://www.innokyla.fi/web/verstas5817085

Osallistu THL:n seminaareihin
https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri

Ota kantaa lakialoitteisiin ja hankkeisiin otakantaa.fi:ssä
https://www.otakantaa.fi/fi/?text_with_button=lastensuojelu&text=lastensuojelu&status=&participations=&owner_type=&sorting=newest&display_type=boxes

Seuraa ja kommentoi KELAn ja THL:n tutkimushankkeita
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/lape-tapahtumat-2018
http://www.kela.fi/kaynnissa-olevat-tutkimukset
https://www.thl.fi/en/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/nuorten-masennus-mielenterveyden-hoitoketjut-ja-nayttoon-perustuvan-hoidon-integroitu-implementaatio-perustasolle
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/monitieteisen-lastensuojelututkimuksen-kansallinen-asiantuntijaryhma
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/munstepit-toimintamalli

Seuraa ja kommentoi valtioneuvoston tutkimushankkeita
http://valtioneuvosto.fi/web/tietokayttoon/hankkeet/2017

Osallistu vaikuttamispalveluihin netissä ja esim. järjestöjen vaikuttamisleireille
https://www.nuortenideat.fi/fi/

Käy asukaskuulemisissa
https://www.innokyla.fi/web/malli6147329
https://www.innokyla.fi/web/malli6050324
https://www.innokyla.fi/web/malli5966283

Allekirjoita kansalaisaloitteita
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/721

Tee oma kansalaisaloite
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite

Ala kokemusasiantuntijaksi
http://www.kokemusasiantuntijat.fi/
https://www.innokyla.fi/web/malli5674381
https://www.innokyla.fi/web/malli5254175
https://www.innokyla.fi/web/verstas4047439
https://www.innokyla.fi/web/verstas157027
http://www.violary.fi/varjo-hanke-etsii-kokemusasiantuntijoita/
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/70337-vantaa-palkkasi-sosiaalityon-kehittajaksi-entisen-asiakkaan

Ala tukihenkilöksi ja ehdota tukihenkilökurssitusta/ toimintaa omalle järjestöllesi
https://kurssikalenteri.mtkl.fi/TapahtumanTiedot.aspx?id=2003&yhdistysId=0

Ala (yhteis)tutkijaksi
https://kurssikalenteri.mtkl.fi/TapahtumanTiedot.aspx?id=2005&yhdistysId=0
https://osallisuudenaika.fi/
https://www.innokyla.fi/web/verstas5854591

Kerää itse asiakaspalautteita
https://www.innokyla.fi/web/verstas5883519
https://www.innokyla.fi/web/verstas5958890

Liity lastensuojelun kehittämisryhmiin
https://www.innokyla.fi/web/verstas151137

Liity lastensuojelua muuttamaan pyrkivään järjestöön tai yhteisöön esim.
Lokakuun Liike 2012 ( facebook)
Paremman lastensuojelun puolesta ( facebook)
https://pelastakaaperheet.wordpress.com/
http://www.sukupuu.fi/
http://rikotutperheet.oikosulku.net/muutosvaatimukset/
Perheen Suojelun Keskusliitto Pesue ry
Isät Lasten asialla ry (ILA)
https://www.valopilkkuja.fi/

Kerää tietoa, perusta lukupiiri ja lahjoita tietoa päättäjille

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
Jos kirjat ovat loppuunmyytyjä mutta  löydät niitä kirpputorilta, osta ja perusta lukupiiri tai lahjoita kirjat sosiaalialan oppilaitokselle tai päättäjälle.
Hukassa huostassa
https://www.booky.fi/tuote/maria_syvala/hukassa_huostassa_kertomuksia_lastensuojelun_runtelemista_perheista/9789525907216
Salassapidettävä
https://www.booky.fi/tuote/leeni_ikonen/salassa_pidettava_suojeleeko_laki_lasta_vai/9789525907230
Rikkirevitty elämä
https://kirja.elisa.fi/ekirja/revitty-elama-erityislapsen-matka-aikuisuuteen-0
Yhteiskunnan tahra
http://vastapaino.fi/kirjat/yhteiskunnan-tahra/
Minuuden riistäjät
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1188420
http://ilmaisiakirjoja.7m.pl/?p=9226
Pakkoauttajat
http://arjenhistoria.fi/actions/bookinfo.php?id=666&public_search=1&prms=s_start%3D11860%26s_class%3D5
Suljetut ovet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suljetut_ovet
Cracked: Why Psychiatry is Doing More Harm Than Good

https://www.amazon.com/Cracked-Psychiatry-Doing-More-Harm-ebook/dp/B00B1B1VHI

Tarkkailla ja rangaista
http://filosofia.fi/node/5351
Lapsen parhaaksi
http://maalainen.blogspot.fi/2005/10/kammottavaa-luettavaa-ruotsista.html

Perusta elokuvakerho ja katso lastensuojelun elokuvaklassikot
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/elokuvia-lastensuojelun-asiakkaille

Kirjoita ihmisoikeusjärjestöille ja tallenna kirjoituksesi, vaikka niihin ei reagoitaisi.
https://ihmisoikeusliitto.fi/yhteys/

Kirjoita lapsiasiavaltuutetulle
Hän ei tosin ota kantaa yksittäistapauksiin mutta hänen tulee olla tietoinen lastensuojelun väärinkäytöksistä.
Tuomas Kurttilalle voi lähettää postia osoitteeseen Vapaudenkatu 58 A, 3. Krs 40100 Jyväskylä lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi

Kansalaisyhteydenotoista huolehtivat:
anne.hujala@oikeus.fi
anssi.pirttijarvi@oikeus.fi
http://www.lapsiasia.fi/lapsiasiavaltuutettu/


Kirjoita ministereille

Perhe- ja peruspalveluministerille voi lähettää postia osoitteeseen Annika Saarikko, Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 Valtioneuvosto
etunimi.sukunimi@stm.fi

http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/perhe-ja-peruspalveluministeri

Sisäministeri Paula Risikolle voi lähettää postia osoitteeseen Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26, 00023 Valtioneuvosto
etunimi.sukunimi@intermin.fi
http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/sisaministeri


Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle voi lähettää postia: Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 Valtioneuvosto
etunimi.sukunimi@stm.fi
http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/sosiaali-ja-terveysministeri


Kysy valtuutetuilta ja kansanedustajilta
– Onko sinulla sidoksia lastensuojelun toimijoihin esim. yrityksiin tai järjestöihin?

-Oletko joskus kirjoittanut Amnestyn vetoomuksen puolueettoman tutkinnan ja oikeudenkäynnin saamiseksi ulkomailla vangitulle? Tiesitkö, että suomalaisilla lastensuojeluperheillä ei ole oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin? Kirjoittaisitko vetoomuksen myös heidän puolestaan?

– Tunnetko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle lastensuojeluasioissa antamat tuomiot?
- Tunnetko YK:n lapsen oikeuksien komitean määräaikaisraporttien sisällön? Entä Oikeusasiamiehen ja Valtiontalouden tarkastusviraston raportit? 

– Mihin toimiin olet ryhtynyt vaikuttaaksesi lastensuojelun laatuun? Mitä aiot tehdä, jotta lastensuojeluun saataisiin riippumaton tutkimus , valvonta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti?


Kirjoita ja lähetä palautetta kansanedustajille
http://www.kaapeli.fi/~veu/osoitteet.html

Tee muistutuksia ja kanteluita Aluehallintovirastoon tai Valviraan
https://www.avi.fi/web/avi/kantelu1?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14406#.WiUUbjdx0dU
Valvira:
http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu

Lähetä ohjelmapalautetta puolueellisesta/ valheellisesta lastensuojelu- uutisoinnista
https://oma.sanoma.fi/asiakastuki/helsingin-sanomat/anna-palautetta?login=false
https://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/laheta_palautetta/7497008
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/27/mielipiteesi-on-tarkea-anna-palautetta-ylelle
https://www.mtv.fi/viihde/palaute
https://www.nelonen.fi/laheta-palautetta

Lähetä uutisvinkkejä pahimmista lastensuojelun väärinkäytöksistä
https://suomenkuvalehti.fi/toimituksen-yhteystiedot/
oikea.toimitus@gmail.com
www.mtv.fi/uutiset/uutisvinkki
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
https://www.is.fi/uutisvihje/
http://www.iltalehti.fi/uutisvihje/
https://www.suomenuutiset.fi/toimitus/
https://mvlehti.net/ryhdy-reportteriksi-tee-juttu/

Kirjoita Uuden Suomen puheenvuoroon
https://oma.uusisuomi.fi/user/login?destination=cas/login

Perusta oma blogi
https://elenauusitalo.weebly.com/
http://www.jylynlaitonhuostaanotto.com/blogi/pidanko-edelleen-blogia-kun-lapsi-on-hukassa-huostassa
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/
http://heiduliinin.blogspot.fi/2013/12/paperiperhe.html
http://adoptiolapsilaitoksessa.blogspot.fi/

Kirjoita Lokakuun Liikkeelle
info@lokakuunliike.com

Ilmoita laiton käytäntö

http://www.lokakuunliike.com/ammattilainen---ilmoita-laiton-kaumlytaumlntouml.html

Perusta oma blogi Lokakuun Liikkeeseen
http://www.lokakuunliike.com/blogit.html
www.lokakuunliike.com/palvelujaumlrjestelmaumlt.html

HOIDA OMA TONTTISI JA VAIKUTA

Lastensuojelun vakavat ja vuodesta toiseen jatkuvat oikeusturvaongelmat koskettavat jo satoja tuhansia suomalaisia. 

Silti lastensuojelusta puuttuvat edelleen riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot, oikeussuojakeinot perheille, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja kriittinen journalismi valtamedioissa

 Apua, tukea, oikeutta tai riippumatonta tutkimustietoa etsivä ei löydä etsimäänsä sosiaaliasiamieheltä, lapsiasiavaltuutetulta tai perinteisiltä lastensuojelujärjestöiltä, jotka ovat mukana lastensuojelubisneksessä.

Mikään ei kuitenkaan estä hankkimasta tietoa ja tukea itsenäisesti ja äänestämästä poliitikkoa, joka on sitoutunut työskentelemään lastensuojelun epäkohtien poistamiseksi. 

- Tue kansanliikkeitä , puolueita, poliitikkoja ja aktivisteja, jotka uskaltavat raportoida väärinkäytöksistä ja työskennellä epäkohtien korjaamiseksi.
 
- Ota yhteyttä toisiin asiakkaisiin ja selvitä kuinka paljon ja millaisia ongelmia lastensuojelun yksiköissä on ja kuinka kauan niitä on ollut.

- Perusta facebook- ryhmiä, kerro kohtelustasi/ näkemästäsi ja vaihda, kerää ja taltioi kokemuksia.

- Ota valokuvia ja kopioita virheellisistä asiakirjoista ja litteroi äänitteet asiattomista palavereista.

​- Raportoi vakavista väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle, Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture)

- Huolehdi omasta tontistasi ja boikotoi yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä.

Kyseenalaista ja ilmaise suoraan, ettei epäeettisellä toiminnalla ole hyväksyntääsi.

- Aja asiantuntijavaltaa ja lapsibisnestä lobbaavat toimijat ja hankkeet pois kotisi ja perheesi piiristä, opiskelu- ja työpaikaltasi, harrastus- ja yhdistystoiminnastasi, hengellisistä yhteisöistäsi, lukemistasi lehdistä, asioimistasi liikkeistä, puolueestasi, ammattijärjestöstäsi ja asuinalueeltasi.

- Ilmaise, että peruutat lehtitilauksen, eroat yhdistyksestä, järjestöstä tai puolueesta ja kieltäydyt ostamasta jotain tuotetta tai äänestämästä tiettyä henkilöä juuri sijaishuoltobisneksen ja sen asiantuntijavallan lobbaustoiminnan takia.

- Anna kriittistä palautetta päättäjille niin kirjeitse kuin henkilökohtaisesti

Älä rahoita yhdistyksiä äläkä osta tuotteita järjestöiltä tai yrityksiltä jotka toimivat lapsibisneksessä ja pyrkivät kansalaisiin kohdistuvan kontrollin ja asiantuntijavallan lisäämiseen.

Lisää keinoja kyttäyskulttuurin vastustamiseen löydät: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nyt-kaikki-ilmiantamaan

Pähkinänkuoressa:

Hanki tutkimustietoa- älä usko psykokieleen tai retoriikkaan.

Äänestä perheiden puolustajaa- älä sijaishuollon edunvalvojaa.

Muista että lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia ja sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja


Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä! Ajattele ennenkuin lahjoitat/äänestät.

Maailma muuttuu hitaasti mutta varmasti- yhdessä toisten kansalaisten kanssa toimien. 

Lue myös: 

http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/10-muutosehdotusta-kohti-parempaa-perheidensuojelua

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin


SOS-lapsikylän "kehittämistyö" Varkaudessa: huostaanotot ja lastensuojelun kustannukset lisääntyivät

$
0
0
Picture




Kalliolan setlementissä aiemmin toiminut SOS-lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama

SOS-lapsikylän valheiden korttitalo uhkaa sortua- eugeniikka ja virhepäätelmät avuksi

Varkauden valtuutetut Grönlund, Ropponen ja Ikonen ovat nostaneet keskusteluun lastensuojelun tilan.

Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.


"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".

Varkauden päättäjät olisivat säästäneet sievoisen summan mikäli olisivat uskoneet Lokakuun Liikettä, joka varoitti yhteistyöstä ja ennusti sen kasvattavan huostaanottoja:

"Huolikoulutusten huolestuttavien ja asiakkaita syrjäyttävien seurausten jälkeen kaikille muille paitsi lastensuojelun kehittäjille ja kuntapäättäjille alkaa olla selvää, että lastensuojelun moniammatillinen yhteistyö yhdistettynä viranomaislähtöisiin avohuollon tukitoimiin, viranomaisten laajoihin tiedonsaantioikeuksiin, psykiatrisiin tiimeihin ja heikkoon oikeuslaitokseen tuottaa pääasiassa oikeusturva- ja tietosuoja-ongelmia ja asiakkaiden syrjäyttämistä.

SOS- lapsikylän ja Varkauden kaupungin uusi hanke toistaa lastensuojelun huonoksi havaittuja käytäntöjä yhdistelemällä sairauskertomusjärjestelmiä lastensuojelun moniammatillisen yhteistyön tarpeisiin tilanteessa ,jossa yli 10% lapsista on lastensuojelun asiakkaina ja kaupunki on varannut lähes 3000 000 euroa lasten kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja vain pari sataa tuhatta euroa avohuollon tukitoimiin.

”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä". Lastensuojelun kokeneimmat huostaanottotehtailijat on jo siirretty asiakkuuksien "etulinjaan", tunnistamaan ja "sammuttamaan" Kati Palsasen ja Jonna Heliskosken kuvittelemia " lastensuojelullisia tulipaloja".

SOS- lapsikylän uusi asiakkaiden rekisterimerkintöjen levittelyn ja fabrikoinnin viranomaisten kesken mahdollistava aggressiivinen varhaisen puuttumisen hanke tuottaa parhaillaan ja myös tulevaisuudessa ei- aiottuja seurauksia esim. fabrikoituja lastensuojeluilmoituksia ja -lausuntoja ja laittomia kiireellisiä ja pysyviä sijoituksia. "


Puuttuvien avohuollon tukien, valvonnan, tutkimustiedon, olemattomien oikeussuojakeinojen ja riippumattomien tuomioistuinten sekä sijaishuollon ahneuden takia lähes 18 000 lasta ei voi asua omien vanhempiensa kanssa. SOS- lapsikylän ja Varkauden kaupungin raflaavan sotaretoriikan tarkoitus lienee vakuuttaa lukija riskiperheiden ja vaikeiden ylisukupolvisiksi oletettujen ongelmien olemassaolosta ja luoda sosiaalityöntekijöistä valheellista kuvaa oikeustaistelijoina. Tosiasiassa sotaa käydään lähinnä asiakirjoja väärentämällä tervettä järkeä, ammattietiikkaa, lakisääteisiä palvelujaan hakemaan tulleita lapsia ja perheitä ja hyvää hallintoa vastaan.


SOS-lapsikylän mukaan lastensuojelun laitoshuolto tarjoaa lapsille turvallisen sylin vaikka YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta pieniä lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Kuuluisa kanadalainen tutkimus lasten tapoista ja pahoinpitelyistä on osoittanut että lapset ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa muiden kuin biologisten vanhempiensa taholta. Erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden. Suomalaisen kouluterveys- kyselyn mukaan sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulutusura jäi useimmilla keskeneräiseksi ja työllisyys heikoksi. Kolmasosa kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista koki jääneensä vaille riittävää hellyyttä, huolenpitoa tai aikuisen tukea sijaishuollon aikana (Harkko, Lehikoinen, Lehto, Ala-Kauhaluoma, Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi?, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia).

SOS- lapsikylän uudessa Lahjoita unelma lapselle- varainhankintakampanjassa kerrotaan, että "jos perusturva ja usko huomiseen puuttuu, lapsen on mahdoton unelmoida paremmasta".

Lasten ei tarvitsisi vain unelmoida paremmasta, mikäli sijaishuollon kaltoinkohtelua selvittäneen työryhmän toimintasuositukset esim. "Sijaishuoltopaikkojen valvonnan tulee olla säännöllistä ja tehokasta ja sen tulee mahdollistaa lasten kohtaaminen ja kuuleminen" tai "Perhesuhteiden merkitystä lapsille tulee kunnioittaa ja vanhemmuussuhteiden ohella tulee vaalia sisaruussuhteiden säilymistä" otettaisiin käyttöön sijaishuollossa.

Tällä hetkellä yksikään suosituksista ei toteudu eikä SOS- lapsikylä ole myöskään korjannut vanhoja väärinkäytöksiään, joista Hely Harvistolan tapaus lienee kammottavin esimerkki.


Älä tuota riskiolosuhteita- älä tue sijaishuoltoa

– "Mie sainkin olla lähinnä sisällä, pyykätä ja tehä ruokaa. Aivan hyvin olisivat voineet panna kalterit ikkunaan. Se oli miun elämän rankinta aikaa. Lopulta miulta revittiin kaikki", Hely muistelee SOS-lapsikylän perhekuntoutustaan joka kesti luvatun kuukauden sijaan vuoden.

Kuopion yliopistollisen sairaalan arviossa luki, että vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsesta omatoimisesti, olivat onnellisia ja ylpeitä vauvasta ja kohtelivat tätä hellästi. Helyn vauvaperhe pärjäsi kotonaan moitteetta ja kävi avoimessa päiväkodissa.

Yllättäen Helyn entinen naapuri teki Helystä nimettömän lastensuojeluilmoituksen, jonka mukaan naapuri oli kuullut Helyn moittivan miestään mm. idiootiksi. Ilmoituksen seurauksena sosiaalitoimi siirsi Helyn perheen perhekuntoutukseen Punkaharjun SOS- lapsikylään. Hely, joka luuli kuntoutuksen kestävän kuukauden, vietti SOS- lapsikylässä lähes vuoden elämästään. Hän luuli aluksi, että saisi elää normaalia arkielämää: asua rauhassa, kyläillä, liikkua vapaasti perheenä, käydä kaupoilla. 
- Mie sainkin olla lähinnä sisällä ja tehä ruokaa. Aivat hyvin olisivat voineet panna kalterit ikkunaan. Se oli miun elämän rankinta aikaa. Lopulta miulta revittiin kaikki, Hely muistelee. 

Koko aikana hän ei ymmärtänyt olevansa arvioinnin kohteena kellon ympäri, saati että hänen lapsensa huostaanotosta olisi ollut puhetta selän takana. Sen hän sai tietää vasta jälkikäteen lukiessaan avohuollon jatkosijoituksen päätöksen. Sen mukaan lapsen huostaanoton tarpeen selvittely keskeytetään, koska vanhemmat suoriutuvat tällä hetkellä hyvin lapsen hoidosta. 

Tässä vaiheessa Hely oli toista kertaa raskaana. Hän aikoi aluksi salata raskauden, mutta sijoituksen jatkuessa hänen oli kerrottava siitä lastensuojelijoille. Eräs työntekijä ehdotti Helylle aborttia, mikä ei ollut edes käynyt äidin mielessä. 

Heinäkuussa 2011 perheeseen syntyi toinen poika. Lastensuojelun huoli heräsi uudelleen. Psykologi kuvasi esikoispojan ja äidin vuorovaikutusta hellitteleväksi ja rauhoittavaksi . Hänen mukaansa sekä äiti että poika osoittivat molemminpuolista lämpöä ja kiintymystä. Päivä psykologin kiittävän lausunnon jälkeen Savonlinnan lastensuojelu aloitti esikoispojan huostaanoton valmistelun . Vajaan kuukauden kuluttua poika sijoitettiin kiireellisesti sijaisperheeseen. Lastensuojelu, joka ennen kuopuksen syntymää oli arvioinut perhekuntoutuksen vaikuttaneen selvästi myönteisesti perheen tilanteeseen, esitti myöhemmin ristiriitaisesti, ettei perhe ollut hyötynyt riittävästi yhdeksän kuukauden kuntoutuksesta. 
- Kuntoutusjaksolla miusta tuli pelkkä tyhjä kuori. 

Sijoituksen jälkeen Hely kaipasi lastaan niin, ettei tilapäisesti kyennyt enää toimimaan arjessa eikä nukkumaan kunnolla. Tässä kriisissä sosiaalitoimi ei järjestänyt äidille ympärivuorokautista apua. Kun surusta sekaisin mennyt Hely pyysi vuorokauden vapaata, hänelle vastattiin, että Helyn ja kuopuksen äiti- lapsisuhde häiriintyisi erosta. 

Helyn esikoispoika ehti asua uudessa perheessä 17 vuorokautta, kun sijaisvanhemmat lähtivät ulkomaanlomalle kuun lopussa lähes kahdeksi viikoksi. Tuoksi ajaksi heille järjestyi ympärivuorokautista tukea, joka oli evätty äidiltä vain hetki sitten. Helyn esikoispoika sijoitettiin sijaisvanhempien lomamatkan ajaksi Punkaharjun SOS- lapsikylään, ei kuitenkaan Helyn luokse. 

Helyn kuopuksen kiireellinen sijoitus tehtiin päivä sen jälkeen kun sijaisperhe oli palannut lomamatkaltaan. Perhetyöntekijä kertoi sijoituksesta Helylle aamulla. Sitten lapsi vietiin , perhettä kuulematta. 

Kun Helyltä oli SOS-Lapsikylässä viety lähes vuoden vartioinnin jälkeen molemmat poikavauvat, hänet heitettiin asunnottomana ulos. Kun hän hankki itselleen uuden pyöröhirsistä rakennetun omakotitalon järven rannalta, lastensuojelun työntekijät alkoivat heti kehitellä uusia huolenaiheita: talo on järven rannalla(!), talossa on portaat(!!), äiti ei pärjää talossa sähkökatkon aikana(!!!; vaikka lisävarusteina on puuhella ja mm. leivinuuni!), äiti ei osaa ajaa autoa(!!!! ajaa joka päivä)... 

Hely taistelee edelleen. Hän on päättäväinen vaikka tietää tosiasiat. Ne hän on kuullut juristiltaan Leeni Ikoselta, jonka mukaan "Huostaanoton purku on harvinaista. Lakiin kirjattua perheen jälleenyhdistämistä ei noudateta lastensuojelutyössä." 
(Tapausseloste Maria Syvälän Hukassa Huostassa- kirjan ( 2013) ja äidin ja poikien tukisivuston pohjalta )

SOS-lapsikylän lastensuojelupalvelut kattavat sijoitukset lapsikyliin ja sijaisperheisiin, perheterapauttisen perhekuntoutuksen, kyseenalaisen MIM- vuorovaikutustestin sisältävän Theraplay- terapian, leiritoiminnan, asumisharjoittelun, valvotut tapaamiset, kotiopetuksen ja jälkihuollon. SOS-Lapsikylä toimii myös turvapaikkabisneksessä ja on perustanut kolme ryhmäkotia alle 16-vuotiaille ilman huoltajaa tuleville lapsille.

Valtamedia on kompannut vastentahtoisista huostaanotoistaan kuulun SOS- lapsikylän kampanjointia vapaaehtoisten huostaanottojen lisäämiseksi. Tarja Hiltusen väitöskirja-aineistossa äitien alistuminen arveluttaviin viranomaispäätöksiin ja yhteistyöhalukkuus ei kuitenkaan johtanut tarvittujen palveluiden saamiseen tai perheiden jälleenyhdistämiseen.

 SOS-lapsikylissä kuten muuallakaan lastensuojelussa ei pyritä aktiivisesti lakisääteiseen perheiden jälleenyhdistämiseen. Kotiutusprosentti on vain noin 8. Käytännössä riittää se, että kerran tai kaksi vuodessa pidetään neuvottelu, jossa lausutaan (usein jo etukäteen tehty) päätös sijoituksen jatkamisen tarpeesta.


Monissa tapauksissa ei biologisen perheen tilannetta koskaan tutkita sen jälkeen, kun lapset on saatu sijoitettua. Ei, vaikka perheeseen olisi syntynyt uusia lapsia, eikä perheellä ole tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle.

SOS-lapsikylävanhemmuus voi olla pikemmin ammatti tai palkkatyö kuin aitoa vanhemmuutta tai läpi lapsen elämän kestävä ihmissuhde. SOS-lapsikylissä kasvaneiden seurantatutkimuksessa lähes kolmannes entisistä sijoitetuista ilmoitti, ettei pitänyt täysi-ikäistyttyään lainkaan yhteyttä sijaisvanhempiinsa (Jahnukainen & Hyytiäinen, 2009, 21).





Picture
Varkauden mallia kehittämässä ovat olleet konsultti Jonna Heliskoski (vas.), SOS- lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen ja SOS- lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti (kuva Savon Sanomat).

Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä hoidetaan palkinnoilla, sairaslomilla, siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.


Lastensuojelupalkinnoilla tuntuu olevan joissakin kunnissa vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin kuin huostaanottopäätöksillä.

Huostaanottoja lisännyt Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän yhteistyö  palkittiin vuoden 2016 vaikuttavimpana Arvo-tekona. Palkinnon myönsi yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö ARVO-liitto, jonka perustajajäseniä ovat muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Suomen Setlementtiliitto ry.
Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa, joka vaatii noin 300 000 euroa maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa vaikka vanhemmat ja kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Diakonissalaitos siis palkitsi itse itsensä.

Varkauden kaupunki sai SOS-kumppanuudesta vuonna 2017 Vuoden kunnallisen lastensuojeluteko -palkinnon. Palkinto jaettiin Lastensuojelupäivillä.

Varkauden  SOS-kumppanuuspilotoinnin ansiosta eduskunta on myöntänyt SOS-Lapsikylälle määrärahan vuosille 2017-2019.

Lastensuojelussa lapsibisnestoimijoita palkitaan tulosten fabrikoinnista, tavoitteiden epäonnistumisesta ja lastensuojelun kustannusten kasvattamisesta. Huomaamatta jää, että  työntekijöiden vastuu- ja korvaussäädöksillä varmistettu rehellinen kirjaaminen , toiminnan lainalaisuus ja  hyvä hallinto toisi välittömästi miljoonasäästöt ilman kalliita asiantuntijoita ja asiantuntijalähtöisiä projekteja.

Osa Varkauden lisääntyneistä sijoituksista ei ole vain turhia vaan myös laittomia. Erityisen törkeää vallankäyttöä ovat harjoittaneet mm. aiemmin Ensi- ja turvakodissa ja Pelastakaa Lapset ry:ssä toimineet sosiaalityöntekijät , jotka ovat loukanneet toiminnallaan lähes kaikkia lakipykäliä ja hyvän hallinnon periaatteita.

Miksi perheiden katsotaan tarvitsevan psykoanalyyttispohjaisia perhetyön puoskarointimenetelmiä käyttävän sijaishuollon kumppanin arvioimaan ja urkkimaan perhettä moniammatilliselle työryhmälle tilanteessa, jossa perheiden tarpeiden mukaisia palveluita ei ole olemassa/ saatavilla ja pelkkä kotiapupyyntö voi johtaa sijoitukseen, jota pidetään vieläpä lastensuojelun onnistumisena?

Mitä hyötyä perheille ylipäätään voi olla sijaishuollon edunvalvontaan keskittyneestä , huostaperusteita etsivästä perhekuntoutuksesta, tahdonvastaisista huostaanotoista, heikosta kotiuttamisprosentista ja epäoikeudenmukaisista menettelytavoista tunnetusta SOS- lapsikylästä?


Lastensuojelun asiakkuus ja sijoitus estää ja hankaloittaa koulunkäyntiä ja palvelujen saantia

HuosTa- tutkimuksessa havaittiin, että lastensuojelun asiakaslapsista jopa 85 prosenttia on jäänyt vaille jotain tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.

Huomaamatta on jäänyt, että palveluja vaille jääminen on usein suoraa seurausta lastensuojelun asiakkuudesta.

Lastensuojelun suosiman psykoanalyysin vanhentuneet ja virheelliset teoriat estävät ja haittaavat syömishäiriöisten hoidon lisäksi autismikirjon, ADHD-, home-oirelevien, päihdehäiriöisten, suolisto-oireisten ja koulukiusaamisesta ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten ja nuorten käypää hoitoa ja järjestöjen palveluihin pääsyä.


SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö harrastaa tyypillistä psykoanalyysiin ja moralistisiin virhepäätelmiin perustuvaa lastensuojelutiedotusta kertoessaan, että varkautelaisissa perheissä on yli sukupolven ulottuvia vaikeuksia (Warkauden Lehti 29.11.) ja sen takia uudet tuulet ja huostaanottojen väheneminen eivät heti näy tilastoissa.


Lastensuojelussa johtopäätökset , toimintasuositukset ja jopa toimenpiteet tehdään sen perusteella miten asioiden pitäisi olla- ei sen perusteella miten ne ovat.

SOS-lapsikylän  moralististen virhepäätelmien  mukaan SOS- lapsikylän pitäisi tehdä arvokasta lastensuojelutyötä, joten se saa arvokkaita lastensuojelupalkintoja tekemästään työstä. Huostattaviksi haalituilla lapsilla pitäisi lain mukaan olla vaikeita ongelmia joten heille kirjataan vaikeita ongelmia, ja kerrotaan, että ne eivät vaan vielä näy perheille ja muille ei-asiantuntijoille.

Sosiaalityössä on pitkään ollut muodikasta puhua ongelmien/huono-osaisuuden ylisukupolvisesta periytymisestä, jossa huono-osaisuus käsitetään usein olosuhteen sijaan tarttuvaksi yksilö-ominaisuudeksi. Lastensuojelussa köyhyys eli toimeentulotuen asiakkuus on seikka jolle näkemykset sukupolven yli menevästä huono- osaisuudesta pohjautuvat.
Käsitteen räikeää epäeettisyyttä ja poliittisuutta yritetään  piilottaa vaihtamalla nimeä: eugeniikkaan viittaava ongelmien ylisukupolvinen periytyminen on  nimetty uudelleen ylisukupolviseksi siirtymiseksi.

Huono-osaisuuden periytyminen on kuitenkin kiistanalaista sillä isoilla aineistoilla tehty tutkimusnäyttö puuttuu. Huostaanotto sen sijaan on todistettu lukuisissa tutkimuksissa sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijäksi. Monet huono-osaisuustutkimukset eivät kuitenkaan ota johtopäätöksissään ja tulkinnoissaan huomioon  huono-osaisuutta tuottavan lastensuojelun puuttumisen osuutta asiakkaiden huono-osaisuuden syntyyn ja siirtymiseen.

Think Child Safe- kampanja muistuttaa, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.

Ylisukupolvisten ongelmien  käsitteellä lietsotaan usein moraalista paniikkia ja pyritään - ei köyhien ongelmien vaan- perhe-elämän ehkäisyyn eikä tuen- vaan nimenomaan tuen tarpeiden- varmistamiseen.
Käsitettä käytetään verukkeena alistaa köyhät perheet turhiin ja leimaaviin sijoitusperusteita etsiviin riskiarviointeihin ja tutkimuksiin. Oletettua ongelmien ylisukupolvista periytymistä käytetään oikeutuksena lisääntyvään kontrolliin, puuttumiseen ja sijaishuollon edunvalvontaan.

Käsitteellä, jossa korrelaatiosta on tehty kausaliteetti lobataan poliittisia ja taloudellisia päämääriä; tuotteistettua turvallisuutta riskiseuloineen ja yksityisine arviointi- ja kuntoutuspalveluineen, asiantuntijoiden edunvalvontaa ja lastensuojelun, psykiatrian ja sijaishuollon vallan- ja reviirinlaajennushankkeita.

Asiakashankinnan ja voiton maksimoimiseksi ylisukupolvisen riskiperheen määritelmä on jo tehty mahdollisimman laajaksi; se kattaa kaikki suomalaiset perheet lukuunottamatta lastensuojelun ja sijaishuollon omia ja kasvatuskumppaniperheitä, joissa ei virallisen totuuden mukaan esiinny lainkaan poikkeavuutta, riskejä, ongelmia eikä ongelmien periytymistä. 

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "olisi suotavaa, etteivät vanhanaikaiset ja 100 vuotta vanhat lastensuojelun ideologiset opit enää rasittaisi lastensuojelutyötä. Lastensuojeluideologiaan kuuluvan huono-osaisuusopin huono puoli on siinä, että perhettä ei kyetä näkemään laadukkaisiin palveluihin oikeutettuna tahona kuten laki edellyttää. Usko huono-osaisuuden ylisukupolvien jatkumosta ylläpitää lastensuojelun oikeutusta puuttua perhe-elämään ja katkaista tämä jatkumo. Ellei perhe taivu viranomaisen muottiin, uhkana on lasten huostaanotto.

Tällä asenteella lasten huostaanotot lisääntyvät, kun lapset ja vanhemmat nähdään huolenaiheina, joilta lapset pelastetaan ns. parempiin perheisiin. Tämä ideologia hakee erityisesti köyhiä, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia jne. Ideologian heikko kohta on siinä, ettei se tunnista omia syrjäyttäviä toimintamallejaan. Lapsen ja nuoren syrjäyttäminen tulee tulevaisuuden Suomelle kalliiksi.

Lastensuojelu puuhastelee yleisestikin valitettavan usein sellaisten perheiden kanssa, joiden tarpeet liittyvät aivan muuhun kuin lastensuojeluun (kouluasiat, terveydenhuolto, käytännön apu, rahan puute eli köyhyys).

Lastensuojelujärjestöjen päättävissä elimissä on poliitikkoja, kaupunkien virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun miljardipotin jakajat pitäisi selvittää kuntatasolla ja koko maan laajuisesti. Ainoastaan tällä tavoin tulisi näkyväksi, miksi Suomi syrjäyttää lapsiaan ja näiden perheitä".

Lastensuojelututkimukset tarjoavat yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003; Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008 ;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).

Huomaamatta on jäänyt, että koulutuspolkujen katkeaminen on usein tahallista katkaisua ja koskee myös sijoitettujen opiskelevia vanhempia. Tavaksi on tullut painostaa vanhemmat erilaisiin huostaanottoperusteita etsiviin ja keksiviin perhe- ja vanhemmuudenarviointeihin ja perhekuntoutuksiin, jotka edellyttävät normaalin arjen katkaisua ja jopa asunnosta ja työpaikasta irtisanoutumista.

Sijaishuollon liiketoiminta edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet.

Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä ( 2016, 68-69).

 SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).


Esimerkki SOS- lapsikylän toiminnasta sijoitetun lapsen koulu- ja kontakti-unelmien katkaisemiseksi

Sijoitetun äiti kirjoittaa:
"Lapsi asuu SOS-lapsikylän perheessä miettien, miksi ei pääse kotiin ja yrittää keksiä selityksiä miksi hänet on viety kotoa Tampereelle. Lain mukaanhan niin ei saa olla mutta mitään lakia ei oikeasti ole voimassa. Kuntoutukset ja ADHD-tutkimukset laiminlyöty, lasta ei päästetty ekaluokalle kun sillä todistellaan että lapsessa on jotain kauheasti vikaa. Tampereen kouluviranomaiselle on ilmoitettu, että huoltaja hyväksyy ylimääräisen esiopetusvuoden vaikka toimitin kirjallisena siitä eriävän mielipiteen koska sossut eivät kirjanneet mielipidettäni totuudenmukaisesti "asiakassuunnitelmaansa"..

Lapsi menetti sepitetyssä huostassa ystävänsä, nyt suree taas menetettyjä kaverereitaan jotka menivät kouluun, ja hän ei tykkää olla "päiväkotilaisten" kanssa. Yksi huostan peruste oli että lapsella ei ollut riittävästi ikäkautista seuraa kun kotona ei käynyt kavereita. Hän oli ikäistensä kanssa eskarissa 7,5 tuntia joka arkipäivä hyvässä (kielen)kehitystä tukevassa pienryhmässä. Sijaishuollossa hän on ollut 4-tuntisessa tavallisessa eskarissa eikä sijaisperheessä käy kavereita. 
Sijaishuollossa( SOS- lapsikylän sijaisperhe) tutkimukset on jätetty hoitamatta koska lapsen ylivilkkaus ja keskittymisvaikeudet on haluttu selittää kotiolojen aiheuttamiksi oireiksi ja huostaanoton perusteeksi. Lapsi on ollut sijaishuollossa 9 kk eikä hän ole saanut siellä lainkaan toimintaterapiaa. 
Lapsi on hukassa huostassa mutta mistään ei saisi olla eri mieltä, koska sossuilla on kaikki valta. 

Lapsi suree, kotiväki suree ja lapsen kehitys on laiminlyöty. Mutta huostabisnes on ainoa laki ja tarkoitus..

Vieraannuttamisprojektissa sosiaalihenkilöt määräävät, että tapaamisia ja puheluita rajoitetaan niin kauan kuin lapsi osoittaa jotain tunteita tapaamisten ja puheluiden jälkeen. Sijaisvanhemmat huolehtivat tulolähteestään kirjaamalla että edelleen lapsi osoittaa tunteita. Henkinen väkivalta lasta kohtaan koti-ikävästä rankaisemalla on äärimmäisen laitonta mutta ei ole ketään joka lapsen oikeuksista huolehtisi kun äidillä ei ole mitään sananvaltaa eikä hallinto-oikeus tulkitse lastensuojelulakia vaan kirjaa sossujen papereista sopivat osat että saadaan huostaanotto. Sossujen valitsema edunvalvoja ei ole lapsen ajatuksia ja mielipiteitä kirjannut kuten hänen tehtävänsä olisi, mutta ei ole mitään tahoa joka valvoisi väärinkäytöksiä. Hallinto-oikeus hyväksyi sepitetyt paperit todisteista välittämättä, nimittäen sepityksiä "epätarkkuuksiksi". 

Eikä tätä kaikkea saisi sanoa koska tämä kaikki todistaa väärää ja yhteistyökyvytöntä asennetta sosiaalihenkilöitä kohtaan.
Valituksestani Sisä-Suomen aluehallintovirasto totesi että lapsen koulunkäynnin lykkäämiselle ei ole laillisia perusteita. Se ei vielä auttanut vaan AVIn piti antaa täytäntöönpanomääräys ennenkuin lapsen vastaava sosiaalityöntekijä huolehti hänet kouluun 2017 kevätlukukauden alusta..Lapsen mukaan koulu sujuu hyvin, sijaisperheeltä tulee viestiä että se on "kauheata" ja "yritetään sinnitellä"."

SOS- lapsikyliin sijoitetuista lapsista jopa yli puolet on otettu huostaan pakolla. Lisääntyvissä tahdonvastaisissa huostaanotoissa lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Anna-Liisa Koisti-Auerin mukaan kehityssuunnan taustalla on- ei kansalaisten oikeusturvan puute huostaanottotilanteissa vaan- yleistyneet hankaluudet vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Koisti-Auerin mukaan sosiaalityöntekijöiltä tarvitaan- ei parempia vuorovaikutustaitoja tai laintuntemusta- tai -kuuliaisuutta vaan- yhä jämäkämpiä keinoja, kuten yhteydenpitorajoituksia vanhempiin, tilanteiden ratkaisuun. Hän huomauttaa, että kehitykseen vaikuttaa myös asiakkaiden tietoisuuden kasvu.
- Vanhemmat penäävät oikeuksiaan, eivätkä alistu viranomaisten päätöksiin samalla tavoin kuin ennen. He myös käyttävät valitusprosessia useammin hyödyksi.

Kertoo paljon sosiaalityön asiantuntijuudesta (eettisestä herkkyydestä ja osaamisesta, yhteistyö- ja reflektiokyvystä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisosaamisesta ja sosiaalityön tietoperustasta), että lastensuojelujärjestelmän rakenteellista väkivaltaa ja oikeusturvapuutteita on lupa selittää asiakkaiden "vaikeudella", tietämättömyydellä, vaikutushaluilla ja valitusmahdollisuuksilla.

SOS- lapsikylän ja muiden sijaishuoltojärjestöjen rahoittajat ovat toteuttaneet Koisti- Auerin unelman.
PRIDE- valmennusten ja lastensuojelujärjestöjen junailemien lakimuutosten myötä lasten ja vanhempien yhteydenpito on entisestäänkin vaikeutunut.
 Lakien noudattamista vaativia ja viranomaismielivaltaa vastustavia vanhempia rangaistaan sijaishuollossa nykyisin laittomien tapaamisrajoitusten lisäksi vihapuheella, viranomaisvastaisen leimoilla, mielenterveysdiagnooseilla ja rikossyytteillä. Koisti-Auerin suosittamien jämäköiden otteiden ja rajujen päätösten seurauksena moni lapsi ja  vanhempi erotetaan satojen kilometrien päähän toisistaan tai passitetaan tarpeettomasti psykiatriseen hoitoyksikköön tai pakkohoitoa muistuttavaan perhekuntoutukseen.

Erityisen epäeettistä on SOS-lapsikylien rutiiniksi muodostunut käytäntö rangaista sijaishuollon epäkohdista kertovaa lasta tai vanhempaa tapaamisrajoituksilla ja pakottaa vanhemmat sijoitetun lapsen "turvallisen kiintymyssuhteen" edistämiseen sadistisilla uhkavaatimuksilla ja kiristämällä: "Ellet toimi niin, että lapsesi lakkaa kaipaamasta sinua ja alkaa osoittaa kiintymystä sijaiskasvattajiinsa, estämme hänen koulunsa, terapiansa ja yhteiset tapaamisenne. ".

PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat
uskovat ja vaativat , että lapsella/nuorella on oltava  kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.

Toipumisorientaatiota tutkinut Esa Nordling on maininnut äärimmäisenä esimerkkinä palvelujärjestelmän väkivallasta ja asiakkaiden toipumisen esteistä asiakkaiden haaveiden ja unelmien tuhoamisen. Terveydenhuollossa tätä väkivaltaa on harjoitettu torjumalla, mitätöimällä ja patologisoimalla asiakkaiden haaveita; tulkitsemalla ne sairauden, vajavaisuuden ja puutteellisuuden oireiksi.

Sijaishuollossa tätä samaa väkivaltaa toteutetaan edelleen luvallisesti valtion, kuntien, STEA:n ja yksityisten kansalaisten rahoittamana.

Sijoitetun haave päästä kotiinsa tulkitaan lastensuojelun kirjauksissa ja käytännöissä osoitukseksi lapsen kyvyttömyydestä muodostaa toimivaa kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin, josta häntä vieläpä rangaistaan laittomilla tapaamisrajoituksilla vanhempiinsa ja estämällä ja viivästyttämällä terapioita ja koulunkäyntiä.


Ironista on, että väkivaltaa harjoittavat tahot, jotka mainospuheissaan väittävät toteuttavansa lasten unelmia ja pyytävät kansalaisia lahjoittamaan heille rahaa lasten unelmien mahdollistamiseksi.


Voisiko Perhehoitoliiton vauras yhteisöjäsen,  veronmaksajien ja STEA:n avokätisesti rahoittama SOS- lapsikylä toteuttaa edes jouluna lasten unelman paremmasta esimerkiksi kahden vuorokauden pituisen kotiloman muodossa, joka useimmiten estyy sijaisvanhempien sopimuskäytäntöjen takia? SOS- lapsikylän lupaus lapsen toivomasta harrastus- tai yhteydenpitomahdollisuudesta ei usein toteudu.

Kun lapsi ei saa kotilomia, sijaisvanhemmat saavat tavallista enemmän lomapäiviä, mikä onkin kotilomien estämisen suurin syy. Lapsi kiikutetaan silloin lomitusperheeseen, joka saattaa sijaita kaukana. Lomitusperhe ei välttämättä halua kuljettaa lasta kovin kauas harrastukseen ja lapselle tulee poissaoloja ja hän jää jälkeen muista. SOS- lapsikylien sijaisvanhempien lomapäiväkäytännöt ovat erittäin valitettavia varsinkin as-kirjon lapsille, jotka tarvitsevat rutiineja ja hyötyvät niistä.

Miksi lapsikylävanhempia palkitaan  sijoitettujen haaveiden patologisoinnista ja sijoitettujen sukulaisten yhteydenpidon estämisestä, miksi laittomuudet ja väkivalta löytyvät jopa hoitofilosofiasta ja toimeksiantosopimuksista ja miksi lasten suojelijoina esiintyvät puolueiden ja STEA:n päättäjät sallivat ja rahoittavat väkivallan?

Suomalaiset veronmaksajat tukevat valvomatonta sijaishuoltoa jo lähes miljardilla eurolla vuosittain ja silti SOS-Lapsikylä hakee vapaaehtoisia kuukausimaksajia, jotta ”lapsi voi unelmoida” ”lapsi saa terapiaa” tai ”tukiperheen”.
Miten on mahdollista, ettei miljardin vuosittainen tuki riitä edes ilmaisen peruskoulun suorittamiseen tai terveydenhoitoon?
Miksi rahaa ei ohjata tarpeenmukaisten avohuollon tukitoimien kehittämiseen eikä siihen, että sijoitetut lapset saisivat tarvitsemaansa hoitoa?


Huostaanotot katkaisevat kaikkialla lasten koulutusurat, estävät asianmukaisen terveydenhoidon  ja yhteydenpidon läheisiin ja hankaloittavat myöhempää selviytymistä.

Mitä jos raha suunnattaisiinkin sijaishuollon talolaajennusten, ulkomaanmatkojen ja isompien autojen sijaan biologisille perheille; silloin lapsen omat vanhemmat voisivat ostaa tarvitut palvelut  lapsilleen?

Koska rahoittajat eivät  vaadi  rahoittamiltaan lapsibisnestoimijoilta todisteita sen paremmin toimenpiteiden laillisuudesta kuin tuloksista laillisuusvalvonta jää kansalaisille.

Vanhemmat , lapset ja muut valistuneet kansalaiset voivat:

-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat SOS- lapsikylän lapsibisneksen ja väärinkäytökset mm. Bayer, DNA, Dr. Oetker, Fazer, Finib, Fiskars, Janssen, Lotus, Oriflame, Stadium ja RAY.

- tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua

-tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi( vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)

-tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan

-tehdä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille

- kertoa päättäjille ja toimittajille  omasta ja ystäviensä kohtelusta SOS- lapsikylissä


Lähettäkää perheet omakohtaisia kokemuksia asiakirjoineen SOS-lapsikylän ja Varkauden kaupungin kehittämiskumppanuuden seurauksista osoitteeseen info@lokakuunliike.com

Pyydämme lukijoitamme kertomaan erityisesti lasten koulun, terveydenhoidon, harrastusten ja kotilomien toteutumisesta Varkauden mallissa.

Muista että lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia , sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja ja sosiaalityöntekijöiden rahoittaminen tuottaa perheille lisää oikeusturvaongelmia ja tuen tarpeita.

Takaa lapsille koulutus, terveydenhuolto ja mahdollisuus elää läheistensä kanssa- lopeta sijaishuollon rahoitus.

Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä! 

Ajattele ennen kuin lahjoitat.
 


Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys


Pelastakaa Lapset ry syyttää vanhempia lastensuojelun epäonnistumisista

$
0
0
Picture
Pelastakaa Lapset  (PeLa) ry:n pääsihteeri ja Kokoomuksen ex-kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2013 RAY:n lakkauttamiseen asti. Hän on myös Soste ry:n  ja  Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Markkula- Kivisilta on toiminut myös valtakunnallissa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa, ETENE:ssä, jonka linjausten takia valtion kaltoinkohtelemat esim. lobotomisoidut ja sijaishuollossa pahoinpidellyt eivät saa kärsimyskorvauksiaan.

"Pelastakaa Lapset ry:lla on oma lehmä ojassa väittäessään, että lastensuojelun epäonnistumiset johtuisivat hankalista ja kelvottomista vanhemmista (Savon Sanomat 10.12.). Kirjoituksen sävy on ylimielinen ja halveksiva. Sijoitettujen lasten vanhempien panettelu ei millään tavoin edistä lasten etua. Sama ylimielinen asenne näyttäytyy lastensuojelutyössä yleisimminkin", kirjoittaa varatuomari Leeni Ikonen.
 
"Pelastakaa Lapset ry. profiloituu käytännössä sosiaaliviranomaisen käsikassarana, kunnat käyttävät sen lakimiespalveluita huostaanottoasioissa viranomaisen apuna ja perheitä vastaan
Lapset ovat muuttuneet Suomessa liiketoiminnan kohteeksi. Sijoitetut lapset työllistävät niin yrityksiä kuin lastensuojelujärjestöjäkin. SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry ja Nuorten Ystävät ry. tuottavat erilaisia palveluja toimien samalla lasten sijaishuoltoa tarjoavina tahoina. Järjestöt tuottavat perhekuntoutusta ja vanhemmuuden tukemisen työmuotoja. Toiminta on kahdella raiteella ajelua. On varsin todennäköistä, että kuntouttaja löytää yhä lisää kuntoutettavia ja huostaanoton tarpeessa olevia lapsia. Vaakakupissa on oma bisnes ja vieras lapsi ja perhe. Lastensuojelujärjestöjen etuna on ylläpitää mielikuvaa huonoista vanhemmista.

Sijaishuolto on takuuvarma ala, josta valvonta ja laadun tarkkailu puuttuu. Kunta on varma maksaja ja asiakkaat heikkoja. Lapsibisneksen toimijoiden unelma-asiakas on kunta, joka ulkoistaa sille pulmalliset tapaukset. Sosiaalityöntekijöille ratkaisu on helppo, kun lapsi on pois silmistä ja mielestä. Yleinen ongelma on, että perheen jälleenyhdistämisen velvoitetta ei noudateta kuten lastensuojelulaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttävät. 
Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolestaanteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. Nykyajan huutolaislapset vaurioitetaan kierrättämällä sijaispaikasta toiseen, huonolla hoidolla, psyykelääkitsemisellä, seksuaalisella hyväksikäytöllä jne. 
Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, jää työvoiman ulkopuolelle, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Huostaanoton kokeneet lapset ja nuoret kuolevat usein aineiden väärinkäyttöön, onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Lastensuojelu ei halua tunnustaa omien toimenpiteidensä seurauksia - ylisukupolvista sosiaalista syrjäyttämistä. 

Varkauden kaupungissa kissa on uskallettu nostaa pöydälle. Varkauden valtuutetut Grönlund, Ropponen ja Ikonen kysyvät, miksi kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoa kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet? 

Lastensuojelujärjestöjen päättävissä elimissä on poliitikkoja, kaupunkien virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun miljardipotin jakajat pitäisi selvittää kuntatasolla ja koko maan laajuisesti. Ainoastaan tällä tavoin tulisi näkyväksi, miksi Suomi syrjäyttää lapsiaan ja näiden perheitä". http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/83-sensuroitu-savossa-vaikeneminen-jatkuu


Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelutyön epäonnistumisen syyt: sijaishuollon edunvalvonta, asiantuntijavalta, jääviys ja psykoanalyysin harhaopit

Viittä lastenkotia pyörittävä Pelastakaa Lapset ry on syyllistynyt viime aikoina mm. väärän tiedon levittämiseen mm. Perhehoidon päivillä ja lastensuojelulain, Lapsen oikeuksien sopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisiin menettelytapoihin erilaisissa hankkeissaan.

Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelutyön epäonnistumisen syy ei ole lasten vanhemmat vaan se, että Pelastakaa Lapset keskittyy sijaishuollon- ei lasten edunvalvontaan,  on kyvytön ja haluton kuulemaan lapsia ja vanhempia,  haalii asiakkaikseen perheitä, joiden tarpeilla ei ole mitään tekemistä lastensuojelun kanssa,  etsii ja kirjaa  palvelutarpeiden sijaan patologioita, tarjoaa asiakkaiden tarpeenmukaisten tukitoimien sijaan huostaanottojen pohjustustoimiksi muuttunutta perhetyötä ja - kuntoutusta , perustaa toimenpiteensä tutkimustiedon sijaan psykoanalyysin virheellisiksi todistettuihin teorioihin , mieltää lastensuojelun onnistumisen huostaanotoiksi ja niiden ylläpidoksi, laiminlyö sijaisperheidensä valvonnan ja toimenpiteidensä vaikuttavuuden tutkimisen ja pyrkii rankaisemaan asiakkaitaan epäkohtien julkituomisesta.

Moni lastensuojelun asiakas on valeasiakas; ihminen, joka ei halua , tarvitse eikä saa lastensuojelun palveluja ja joka on asiakkaana vastoin omaa tahtoaan- joskus jopa tietämättään.


Lastensuojelun kotikutoiset, psykoanalyyttispohjaiset arvioinnit muodostavat vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.

Yhä useammin lastensuojelun asiakkuus estää- ei  edesauta- asiakkaan tarpeenmukaisiin palveluihin pääsyä.

Lapsia ja vanhempia ei edes kuulla omassa asiassaan ja käydyt keskustelut kirjataan väärin virheellisten päätösten oikeuttamiseksi.

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimen 2016 vuosiraportin mukaan apua hakeneet lapset ja nuoret kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia.

Avun hakeminen saattoi estyä, koska nuori uskoi menettävänsä kontrollin omiin asioihinsa. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.

Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.

Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa. Joissakin tapauksissa ammattiavun syy oli jäänyt kokonaan epäselväksi. Lapset ja nuoret kertoivat, että he käyvät tapaamassa ammattilaista, mutta eivät tiedä siihen syytä tai eivät ymmärrä miten ammattilainen voisi heitä auttaa. Nuoresta oli esimerkiksi saatettu tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta nuori ja hänen perheensä ei tiennyt, mitä se tarkoittaa ja miksi ilmoitus oli tehty.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/heratys-anu-huovinen-ja-pelastakaa-lapset-ry
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ryn-ja-viola-ryn-puoskarointia-ja-paatelmia



Picture
Kuvassa Kaisa Tervonen-Arnkil
Lapsille ja perheille ei anneta tietoa eikä tarpeidenmukaista tukea


LAPE- hankkeen raportissa(2017, 18-25)- jota myös Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelupalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Tervonen-Arnkil oli tekemässä- myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.

"Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."



Picture
Kuvassa Paula Marjomaa
(LAPE) muutosohjelman perhehoitoa mallintava työpaperi Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito -Kohti perhehoidon laadun vahvistamista, jota PeLa:n lastensuojelupalveluiden kehittämisjohtaja, lastensuojelun edunvalvonnan valvomatta jättänyt Paula Marjomaakin oli tekemässä ei edes tunnista, kuinka paljon perhehoidon rakenteissa piilee sijoitettujen hyvinvointia ja oikeusturvaa vaarantavia ja väärinkäytökset mahdollistavia käytäntöjä (mm. kirjaus-, korvaus-, kuulemis-, lomapäivä-, odotusaika-, oikeudenkäyttö- ja perheiden valikointi-, valmennus- ja valvontakäytännöt).

Mallinnustyöryhmässä sijoitettujen lakisääteistä yhteydenpitoa vanhempiin ei haluta edistää vaan yhteydenpidon ehtona nähdään perhehoitajan(sijaisvanhemmat) määrittelemät laadukkuuden kriteerit ja niihin liitettävä ammatillinen interventio.

Perhehoidon edunvalvojat tuntuvat haluavan, että vanhempien yhteydenpidon suhteen laatu korvaisi määrän. Omassa ja muiden asiantuntijoiden yhteydenpidossa lapsiin perhehoidon edunvalvojat taas haluavat pysyä vanhassa määrä korvaa laadun- käytännössään.

Työryhmässä sijaishuoltopaikkoja ei haluttu rekisteriin, josta voisi tarkistaa esim. saadut huomautukset mallinnustyöryhmä tietää, että ammatillisia perhekoteja ja sijaisperheitä on monenlaisia, eikä kokonaisuudesta ole valtakunnallista tietoa yksiköiden määrän, ”hoitopaikkojen”, vuosittain hoidossa olleiden määrän, sijoitussyiden, menettelytapojen oikeellisuuden, kustannusten tai hoidon olosuhteiden tai tulosten osalta.

Todellisuudessa lapsikeskeisyys onkin viranomaiskeskeisyyttä, perheen toimijuuden vahvistaminen työntekijän toimijuuden vahvistamista, joka johtaa usein perheen omaehtoisen selviytymisen ja toimintakyvyn heikkenemiseen, tehostettu perhetyö tehostettua kyttäämistä perheen hajottamiseksi, perhekuntoutus perustuslain vastaista turhaa ja syrjäyttävää pakkohoitoa ja vanhemmuudenarvioinnit ja kartoitukset jääviyssäännöksistä, Leventhalin säännöistä ja hyvän hallinnon periaatteista piittaamatonta sijoitusfirmojen psykoanalyyttisiä menetelmiä hyödyntävää puoskarointia sijoitusperusteiden löytämiseksi.
 

Perhekuntoutuksesta onkin tullut perustuslain vastaista pakkohoitoa ja perhetyöstä kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttua huostaperusteiden etsintää lastensuojeluvirkailijoiden tarpeisiin. Ei ihme, että sijoitukset ja huostaanotot lisääntyvät.

Picture
Kuvassa Anu Huovinen
Sijaishuollon palveluja tuottava PeLa levittää disinformaatiota ja puolustelee  sijaishuoltoa


Pelastakaa Lapset ry:ssä on siteerattu ahkerasti Ellosen ja Pösön kiistanalaista lapsiuhritutkimusta (mm. Anu Huovinen) vaikka sen aikajanavirheestä on raportoinut professori Timo Saloviita jo vuonna 2010. Järjestölle huostaanotetun lapsen oirehdinta tuntuu olevan aina syntymäperheen salatun trauman, ei esim. sijaishuollossa kohdatun väkivallan tai lastensuojelun mielivaltaisten prosessien( esim. läheisistä erottamisen ja koti-ikävän) tulosta ja todiste huostaanoton tarpeellisuudesta.
Se, että lapsi ei muista tai tunnusta väkivaltaa ei ole merkki siitä, ettei väkivaltaa ole ollut vaan siitä, että väkivalta on salattu tai "koteloitunut kehomuistiin"

Toisin kuin Pelastakaa Lapset ry:n omissa "tutkimuksissa "
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.

Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %).
Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin
 
Lähes joka kolmas sijoitettu nuori koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, kun ikätovereista niitä koki vain joka kymmenes.

Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin.

Picture
Yksi pahimmista disinformaation levittäjistä ja vanhempien leimaajista on ollut PePPi- hankkeen projektipäällikkö Virpi Vaattovaara, joka  väittää mm. että" sijaisperheissä varttuvat huostaanotetut lapset tulevat olosuhteista, joissa heitä on sattunut." ja että "ehkä jossakin taustalla häämöttää pelottava huumeongelmainen vanhempi, joka väijyy uhkaavana sijaisperheen elämää".

Vaattovaaran tekstit ovat olleet  tyypillisesti täynnä perättömiä ja leimaavia väittämiä. Ketä näiden valheiden on tarkoitus palvella? Ainakaan sijoitettuja lapsia ja heidän perheitään nämä valheet eivät auta. Ne eivät myöskään tuota vilpitöntä yhteistyötä sijais- ja biologisten perheiden kesken. Valheilla ei auteta kehittämään lastensuojelua tai sijaishuoltoa aidosti lapsen edun huomioiviksi.


Miksi PeLa haluaa tutkimustiedosta huolimatta pitäytyä harhakäsityksessään väkivaltaisista kodeista?


Miksi media levittää sijaishuollon propagandaa ja markkinointia uutisina mutta sensuroi pois asiakkaiden ja juristien vastineet kuten Savon Sanomissa?

Sijoitussopimukset purkaantuvat useimmiten sijaisvanhempiin- ei vanhempiin- liittyvistä syistä

Tutkimustieto vahvistaa, että perhesijoitusten purun yleisimmät syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään. Tutkija Tarja Janhusen Perhehoitoliitolle tekemän selvityksen mukaan useimmissa tapauksissa sijoitus oli katkennut sijaisvanhempiin liittyviin syihin johtuen, joista yleisin oli sijaisvanhemman väsymys ja toiseksi sijaisperheen muuttunut tilanne. Kolmanneksi yleisin syy oli lapseen liittyvä syy, tällöin kyseessä oli lapsen vaikea oireilu (Janhunen, 2007).

 Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimuksen (Lamminen & Rantanen, 2007) mukaan sijoitusten purkautumisen aloitteentekijänä on yleisimmin perhehoitaja itse, ei purkua hakeva sosiaalityöntekijä tai vanhempi.


Esimerkiksi Oulussa myös perhehoitajat ovat pettyneitä Oulun lastensuojelun toimintaan ja pitävät yhteistyötä lastensuojelun kanssa ongelmallisena.

Miksi Pelastakaa Lapset pyrkii jälleen levittämään väärää tietoa? Eivätkö työntekijät viitsi tutustua edes oman alansa tutkimuksiin?

Picture
Piia-Liisa Heiliö kuvassa oikealla

Pelastakaa Lapset ry rankaisee asiakkaita epäkohdista kertomisesta: Lakimiespalveluita, lastensuojelun edunvalvontaa ja adoptioita heiliöläisittäin



Anu Suomela kirjoittaa: "Piia-Liisa Heiliö oli muutamia vuosia Pelastakaa Lapset ry:ssä käynnistämässä varsin outoa projektia Ray:n avustuksella. Siinä PeLa tuottaa kunnille lakimiespalveluita nimenomaan lastensuojeluasioissa. Perheille noita palveluja ei tarjota, ilmeisesti koska ovat sossujen nk. ‘vastapuoli’."

Tätä Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelua sosiaalityöntekijät käyttävät hanakasti ja soittelevat Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehille yleensä rangaistakseen lastensuojelun laittomuuksista sosiaalisessa mediassa kertovia asiakkaita.

Rangaistuksen välineeksi soveltuu toinen Pia-Liisa Heiliön Pelastakaa Lapset ry:n projekti – lastensuojelun edunvalvoja – joka kuhisee oikeusturvaongelmia ja jota onkin käytetty huostaanottojen varmistajana ja sijaishuollon – ei lapsen – edunvalvontaan; RAY:n tuella. Kartoitus lastensuojelun edunvalvojan käytöstä 78 kunnassa 2008-2009 osoittaa, että edunvalvonnat painottuvat huostaanottoon ja sijaishuoltoon, sosiaalityöntekijän sanoin "lähinnä siihen, että huostaanottoa jatkettaisiin; ei lakkautettaisi".

Päämäärä on huolestuttava, sillä lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi tarpeelliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen. Vaikka lastensuojelun edunvalvontaprojektissa korostetaan, ettei erimielisyys sosiaalityöntekijän ja vanhemman välillä ole riittävä peruste edunvalvojan määräämiseen, lastensuojelun edunvalvojia haetaan sosiaalityöntekijöiden yleensä pysyvää huostaanottoa ajavan näkemyksen tueksi riita-asioissa perheiden kanssa.


-Lapselle määrättävät edunvalvojat eivät saa systemaattista koulutusta tehtäväänsä, eikä edunvalvontaa valvo tai koordinoi kukaan. Se on tällä hetkellä liian villi kenttä lapsen oikeusturvan kannalta, sanoo huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelystä 2017 väitellyt oikeustieteen tohtori Virve-Maria Toivonen Talentia- lehdessä.

Vanhempien erottaminen lapsistaan edunvalvojan avulla palvelee myös Pelastakaa Lapset ry:n ja Heiliön kolmatta kyseenalaista projektia, nimittäin avointa adoptiota ja pysyvää huostaanottoa. Pysyvä huostaanotto on sinänsä turha projekti, sillä jo nykyisissä huostaanotoissa huostattuja ei palauteta kotiinsa- perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen vastaisesti.

PeLa:n perhehoitajien sopimuskäytännöt estävät lasten yhteydenpitoa läheisiinsä


Monet vanhemmat ovat suostuneet lapsensa huostaanottoon vapaaehtoisesti koska heille luvattiin, että vapaaehtoinen suostumus takaisi yhteydenpidon lapsiin.
Moni vanhempi on ihmetellyt miksi sijoitetun luvattua viikonloppulomaa kotiin ei koskaan tule, ei edes jouluna. Ei vaikka vanhempi olisi suostunut kaikkiin sijaishuollon sadistisiin kiristysvaatimuksiin.

Sijaishuollon laittomia käytäntöjä selvitettäessä parhaaksi tutkimusperiaatteeksi on osoittaunut "follow the money"- seuraa rahan liikkeitä.

Sijaisvanhempien haluttomuuteen tukea sijoitettujen yhteydenpitoa läheisiinsä on muukin syy kuin asenteellinen, psykoanalyysin harhaoppeihin perustuva PRIDE- valmennus- nimittäin raha.

Sijaisvanhemmat eivät salli lasten kotilomia yksinkertaisesti siitä syystä, että pelkäävät lomapäivän menetystä.

Mikäli lapsi on kaksi perättäistä yötä vanhempansa luona, perhehoitaja menettää yhden palkallisen lomapäivän.

Yhden ainokaisen lomapäivän menetys on suurelle osalle sijaisvanhemmista tärkeämpää kuin koti- ikävästä kärsivän lapsen pääsy jouluksi kotiin, lakisääteinen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä tai perhehoitajan lakisääteinen velvollisuus tukea yhteydenpitoa.

Perhehoitoliitossa samoin kuin Pelastakaa Lapset ry:ssä lomapäivä- ongelma on ollut tiedossa jo vuosia- mutta sille ei ole tehty mitään.
Miksi oltaisiin kun laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ei tule sijaisvanhemmille ja sosiaalityöntekijöille palkallista sairaslomaa kummempia seuraamustoimia.


PeLa:n lakimiespalvelu auttaa kuntia huostaanottojen lisäksi  laatimalla lausuntovastineita lastensuojelun asiakkaiden valvoville viranomaisille osoittamiin kanteluihin eli käytännössä vesittämällä asiakkaiden valitusprosesseja.


Edes rikostuomio sijoitettujen pahoinpitelystä ei riitä viemään perhekodin toimilupia eikä mikään laiminlyönti asiantuntija- ja ammattilaisstatusta.

Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin olevan joissakin kunnissa vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin kuin huostaanottopäätöksillä.


Valvomattoman sijaishuollon heikot tulokset


Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.

Valviran raportin mukaan joissakin lastensuojeluyksiköissä lasten ja nuorten elämää rajoitetaan laittomasti estämällä heitä liikkumasta tai pitämästä yhteyttä läheisiinsä. Huostaanottoja tehdään väärin perustein ja lapsia sijoitetaan laitoksiin, joissa ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa. Valvonta on puutteellista niin perhe- kuin laitossijoituksissa. 

LSKL:n kyselyyn vastanneista huostattujen vanhemmista valtaosa kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Lasten kotiinpaluuta estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.


Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.

- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.


Pelastakaa Lapset ry:n oudot onnistumisen kriteerit

Virpi Vaattovaaran suitsutus valvomattomien ja valikoimattomien sijaisvanhempien luontaisesta auttamishalusta ja ylivertaisuudesta kasvattajina ylittää jo parodiahorisontin. Hän jättää kertomatta, että sijaisperheitä ei tarkisteta vaan värväys suoritetaan perheiden itsetuottamien vahvuusluetteloiden perusteella ja että sijaisvanhemmat saavat vain 24h PRIDE-koulutuksen, jonka jälkeen heitä ei käytännössä valvota lainkaan.

Lastensuojelun perhesijoitusten onnistumista tutkineen Pirjo Vähämaan mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat perhesijoituksia hiljaisen tiedon varassa ja intuitiivisella tasolla kuuntelemalla- ei sijoitettuja lapsia - vaan sijaisperheitä. Se miten sijaisperhe puhui lapsesta ja sijoituksesta sai suuren merkityksen perhesijoituksen onnistumisen kuvaajana (Vähämaa, 2008, 97). Myös Satu Huhtalan opinnäytetyössä lastensuojelun onnistuminen näyttäytyi mm. sosiaalityöntekijöiden tunnelmana ja fiiliksenä ( Huhtala, 2013, 92).

Monet tutkimukset ( esim. Janhunen 2007; Vinnerljung 1996; Vähämaa 2000) todistavat, että lapset jäävät sivullisiksi ja etäisiksi suhteessaan sosiaalityöntekijöihin eivätkä koe saavansa apua ammattiauttajilta.
Silti Pelastakaa Lapset ry:ssäkin sosiaalityöntekijöiden määrän lisääminen tulkitaan lapsen eduksi. 

Tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vahvistaa todeksi Elina Pekkarisen epäilyn, että hallinto suorastaan estää asiakkaiden kuulemista. Kurttilan mukaan lastensuojelulasten kuulemisissa saatetaan sanoa: ”Olkaa varuillaan, nämä lapset sitten valehtelevat.”

Kurttila kiinnittää avoimessa kirjeessään huomiota siihen, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata vuosia lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia ja huomauttaa, että anteeksipyynnöt eivät auta, jos korjaustoimenpiteitä ei tehdä.

Erityisen outoja ovat lastensuojelun mainostamat onnistumiset, jotka voisi tulkita lähes täydellisiksi epäonnistumisiksi mikäli onnistumisen kriteereiksi asetetaan lastensuojelun toiminnan lainalaisuus tai vaikuttavuus.
Satu Huhtalan sosiaalityöntekijöiden haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa sosiaalityöntekijä koki onnistumista silloin, kun hallinto-oikeus vahvisti lapsen huostaanottopäätöksen. (Huhtala, 2013, 68).
Heidi Kaartisen (2016) haastattelemat sosiaalityöntekijät ja sijaisvanhemmat  näkivät, että sijoituksen pysyvyys on onnistumista, samoin kuin se, että kukaan ei hae huostaanoton purkua.

Monen lastensuojelun kuntoutus- tai tukijakson lopputulos onkin perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita ja läheissuhteita  huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan sijaishuoltopaikkaan liian kauaksi kotoa ilman pyrkimystä perheen jälleenyhdistämiseen(Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013; Ikonen 2013; Syvälä 2013).

Lukiessa lastensuojelun järjestöammattilaisten käsityksiä onnistumisesta vakuuttuu, että usein lastensuojelussa on hukassa perustehtävän lisäksi proseduraalinen osaaminen.


Totaalinen piittaamattomuus hyvän hallinnon ja Leventhalin säännöistä yritetään vieläpä pimittää väärentämällä asiakaskirjauksiapsykokielellä ja moralistisilla virhepäätelmillä.



Pelastakaa Lapset ry:n asenteelliset sijaisperheiden valmennukset

Oikeusoppineet ovat jo vuosia ihmetelleet sijaisperhevalmennusten lastensuojelu- ja perustuslain vastaisia ja Euroopan ihmisoikeus- ja Lapsen oikeuksien sopimuksen ohittavia sisältöjä ja asenneongelmia.

Kunnat ja RAY ovat rahoittaneet esim. Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n PRIDE- valmennuksia, jotka hyväksyvät lastensuojelulain vastaisesti lasten ja biologisten vanhempien vieroituksen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.

Muualla maailmassa PRIDE- on todettu riittämättömäksi sijaisperheiden valmennusohjelmaksi mutta Suomi samoin kuin Norja investoi PRIDE-valmennukseen edelleen niin kuntien kuin järjestöjen varoja.

PRIDE- valmennuksista huolimatta tai kenties juuri niiden takia sijaishuoltoselvityksessä paljastuneet väärinkäytökset jatkuvat sijaisperheissä edelleen.

 PRIDE- valmentajana ja Perhehoitoliiton hallituksessa toiminut sijaisäiti tuomittiin lukuisista sijoitettuihin kohdistuneista rikoksista. Sijaisäiti oli kasvatusmielessä muun muassa seisottanut sijaislastaan alushoususillaan pakkasessa, jättänyt useiksi tunneiksi yöllä pakkaseen, pakottanut kiertämään taloa talvella paljain jaloin, pannut nokkosia pojan housuihin, seisottanut lasta talon nurkassa sääskien syötävänä ja pakottanut tämän olemaan ylimmällä lauteella liian kuumassa löylyssä. Lisäksi hän oli ravistellut poikaa ja käyttänyt henkistä väkivaltaa esimerkiksi eristämällä ja nöyryyttämällä.

PRIDE- valmennetussa Vuoden sijaisperheeksi nimetyssä perheessä lapsia tönittiin, "kopsauteltiin", tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa. Sijaishuollon valvonnasta vastannut PRIDE-valmentajana toiminut sosiaalityöntekijä kieltäytyi ottamasta vastaan lastensuojeluilmoituksia lasten pahoinpitelystä.

Oulussa PRIDE-valmennettu sijaisäiti onnistui laittomasti estämään alle kouluikäisten lasten yhteydenpidon vanhempiinsa lähes vuodeksi sosiaalityöntekijän avustuksella.
 
Hiljattain PRIDE-valmennettu keskisuomalainen sijaisperhe sai lievän tuomion vuosia jatkuneesta sijoitettujen lasten nälkiinnyttämisestä. 

Sijaisvanhemman rikostuomio sijoitettujensa pahoinpitelystä ei Suomessa johda perhekotiluvan menettämiseen vaan sijaisvanhempi voi toimia kasvattajana tuomion jälkeenkin ja kuitata veronmaksajilta keskimäärin seitsemän vuotta kestävästä huostaanotosta miljoona euroa per lapsi ammatillisessa perhekodissa ja noin 200 000 euroa perhehoidossa

Myöskin valvontavelvoitteensa laiminlyöneet sosiaalityöntekijät voivat jatkaa viroissaan sillä heillä ei käytännössä ole vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään. 



Picture
Kuvassa Kristiina Mattinen
Pelastakaa Lapset ry:n kaksinaamainen toiminta avoimessa adoptiossa ja adoptiolaissa


Kriittistä lukijaa kummastuttaa joidenkin adoptiolainsäädäntötyöryhmän järjestöjen historiallisen muistin katoaminen ja kaksinaamaisuus. Toisin kuin lakitekstistä - mm. Pelastakaa Lapset ry:n lehdistölle suuntaamista lausunnoista ja Kaarina Pasasen haastattelusta Suomen Kuvalehteen- saa käsityksen, että järjestö olisi halukas tukemaan adoptiolasten ja biologisten vanhempien yhteydenpitoa. Kulissien takana ja lainsäädäntötyössä kuitenkin kannatetaan suljettuja adoptioita ja tekohengitetään psykoanalyysin olettamia ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä.

Nykyisin niin adoptiolaki, kuin kansainväliset sopimuksetkin lähtevät siitä, että biologisten vanhempien suostumukset täytyy olla hankittu tai edes yritetty hankkia, ennen kuin adoptio voidaan vahvistaa.

Siksi onkin kummallista, että adoptiolain 42§:ssä adoptioluvan myöntämisen edellytykseksi ei ole asetettu biologisten vanhempien suostumusten hankkimista. Pykälä koskee ilman palvelunantajaa tehtyjä adoptioita vieraista valtioista, joissa biologisten vanhempien suostumukseen tulisi kiinnittää erityishuomiota ja joissa usein ilmenee muitakin väärinkäytöksiä.

Näin tärkeän asian unohtaminen lakitekstistä ei voi olla vahinko. Onko biologisten vanhempien suostumuksen poisjätön tarkoituksena suojella villejä/laittomia adoptioita ulkomailta tekeviä suomalaispareja? Vai varmistaa, että huostaanotettu lapsi esim. turvapaikanhakija voidaan adoptoida ilman vanhempiensa tietoa ja/tai tahtoa?

Adoptiotoimijat yhteistyökumppaneineen ( esim. Pelastakaa Lapset ry kouluttaa kuntien sosiaalityöntekijöitä, jotta nämä tarjoaisivat adoption mahdollisuutta asiakkailleen) pyrkivät vaikuttamaan sosiaalityöntekijöihin ja muihin adoptioviranomaisiin , -päättäjiin ja suureen yleisöön, jotta adoptio miellettäisiin ja hyväksyttäisiin lastensuojelukeinoksi toisten joukkoon.

Jos adoptiota pidetään lastensuojelutoimenpiteenä, sen eettisyyttä ei tarvitse pohtia. Tätä strategiaa käyttää erityisesti Pelastakaa Lapset ry:n Kaarina Pasanen.
Adoptiotyöryhmässä olivat mukana myös PeLa:n juristi Tiina Tammi ja aluetoiminnan johtaja  Kristiina Mattinen, joka on levittänyt runsaasti disinformaatiota mm. huostaanottojen syistä ja avoimen adoption yhteydenpitomahdollisuuksista.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoterapeutti-avoimet-adoptiot-ovat-useimmiten-huijausta

Picture
Kuvassa Päivi Sinko
Pelastakaa Lapset estää sijaishuollon epäkohtien julkituloa


Sen paremmin toimittajat kuin päättäjät eivät tunnu tajuavan, että sijoitus- ja laitospalveluja tuottavilla tahoilla kuten Pelastakaa Lapset ry:llä on välitön taloudellinen intressi edistää sijoituksia ja laitospalveluidensa asiakashankintaa ja käyttöä ja tälle intressille perustuvat myös heidän lausuntonsa, kannanottonsa ja politiikkaohjelmansa.

PeLa onkin tullut tunnetuksi konservatiivisista lastensuojelulinjauksistaan, psykoanalyyttisesti suuntautuneista asiantuntijoistaan ja lapsen oikeuksien retoriikastaan.

Pelastakaa Lapset ry:n viides kyseenalainen lähinnä sijaishuollon edunvalvontaa palveleva projekti on niinikään RAY(STEA)-rahoitettu Voikukkia- ryhmätoiminta, jossa sijoitettujen vanhempia kehotetaan jättämään huomiotta lastensa kertomat valvomattomien sijaishuoltopaikkojen väärinkäytöksistä. Lasten ilmoituksia väärinkäytöksistä väitetään vain osaksi sijaishuoltoon sopeutumisprosessia.
   
Hankkeen ohjausryhmässä ovat istuneet laillistetuksi lapsenryöstöksi kutsuttua (pakko)adoptiota ajava Pelastakaa Lapset ry:n projektijohtaja Kaarina Pasanen ja autistilasten perheille lastensuojelulinjauksillaan ja asenteillaan harmaita hiuksia aiheuttava Päivi Sinko, Palmenian projektipäällikkö, jonka olisi  yhdessä Paula Marjomaan kanssa pitänyt valvoa myös lastensuojelun edunvalvontaa.

http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/voi-kurkkia-vanhempien-kuntoutusta-vai-valvontaa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/voikukkia-2-vastakkaista-nakokulmaa-ryhmatoimintaan

Picture
Kirsi Kettunen vasemmalla
Psykoanalyysin harhaopit johtavat sadistiseen kiristykseen ja lasten yhteydenpidon , koulunkäynnin ja terveydenhuollon hankaloittamiseen



PeLa:n suositukset sosiaalityöntekijöille "Ensisijaista on kuitenkin tukea alussa lapsen/nuoren kiinnittymistä sijoituspaikan aikuisiin" ovat niin lastensuojelulain kuin Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia ja ovat johtaneet sijoitettujen lasten ja heidän sukulaistensa laittomiin tapaamisrajoituksiin.

Oikeusasiamies on todennut, " ettei lastensuojelulaki tunne sellaista siirtymä- tai rauhoittumisaikaa, jolloin lapsen tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa olisi mahdollista vähentää tai tapaamisissa voitaisiin pitää taukoa sillä perusteella, että lapsen vakiintuminen säännönmukaisesti edellyttäisi sitä. Lapsen yhteydenpitoa koskevilla ratkaisuilla tulee aina olla lain mukaiset perusteet, joiden taustalla on lapsen yksilölliset olosuhteet ja lapsen etu. Ainoastaan nämä perusteet voivat oikeuttaa tapaamisten vähentämisen myös sijoituksen alussa. (2833/3/13*)"

 PeLa:n käsitys siitä, että lapsella/nuorella on oltava turvallinen kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa terapiaprosessin johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin ja lasten terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen ja sijoitusten pitkittymiseen.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys

Miksi lasten suojelijoina esiintyvät puolueiden ja STEA:n päättäjät sallivat ja rahoittavat lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten väärinkäytökset vuodesta toiseen?


Traumaterapia sijaishuollon asiakashankinnan käytössä- Pelastakaa Lapset ry etsii ja löytää dissosiaatiohäiriöitä

 Sijaishuollon tarpeisiin muunneltu traumaterapia on  kovassa nosteessa Pelastakaa Lapset ry:ssä. Pelastakaa Lapset ry:n lisäksi psykoanalyysin ja traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liittoNuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL).


Pelastakaa Lapset ry:n verkkolehden mukaan dissosiaatiohäiriö voi ilmentyä roolileikkinä tai uppiniskaisena sulkeutuneisuutena. Häiriön paljastumisen jälkeen lastensuojelulaitoksen " omaohjaaja voi käydä nuoren puolesta lastenpsykiatrian konsultaatiot, koska hänen tulee nähdä nuori ja hahmottaa tämän oireet, kyetäkseen suhtautumaan oikein myös nuoren trauman synnyttämään käytökseen."
Vasta kun traumakoulutuksia alettiin järjestää lastenkotien työntekijöille, Seppo Kinnunen sanoo olleen ylipäätään mahdollista tehdä tarkempia havaintoja nuorten oireista. Lapsuusperheessä koetut salatut hirveydet ovat edelleen keskeisin syy dissosiatiivisten häiriöiden synnylle".


Pelastakaa Lasten ylilääkäri Kirsi Kettunen tietää, että " ellei lapsella ole mahdollisuutta välttää kaltoin kohtelijaa, lapsen mieli voi estää tätä muistelemasta kaltoin kohtelijan tekoja.. Tapahtumat jäävät kehon muistiin. Muistot peittyvät. Useimmiten vain oireista tulee näkyviä" ( Pelastakaa lapset, 2016,11).

Kettusen näkemys sotii tutkimustietoa ja lukuisten psykiatrien havaintoja vastaan. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden ongelma ei ole, etteivätkö he muistaisi tapahtumia vaan se, että he ovat kyvyttömiä unohtamaan ne.

Jani Kaaron mukaan Suomessa niin psykologiliitto kuin Valvira vähättelevät traumaterapian tuottamia ongelmia.
Miten on mahdollista, että Suomen johtavat psykiatrit eivät ole vuosikymmeniä kestäneillä työurillaan löytäneet ainoatakaan DID- potilasta ( jonka pääasiallinen diagnoosi on DID) mutta Pelastakaa Lapset ry on löytänyt useita parin vuoden sisällä? Miksi Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden lastensuojelun sijaishuollon laitospalveluja tuottavien järjestöjen ja yritysten terapioissa löydetään ja halutaan löytää juuri dissosiaatiohäiriöisiä?

Lokakuun liike kysyy:
Psykologiliitto, onko tukahdutettujen traumojen terapoiminen asiallista praktiikkaa ja kuinka paljon sitä harjoitetaan sijaishuollossa tällä hetkellä? Kuinka paljon DID-diagnoosit ovat lisääntyneet ja mikä on niiden suhde lastensuojelulaitoksissa yleistyneisiin traumaterapiakoulutuksiin?

Pyydämme Psykologiliittoa ja Valviraa tutkimaan myös traumapsykoterapiapalvelu Sarastuksen, Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen ja Traumaterapiakeskuksen vv 2015-2019 Oulussa järjestämän keho- orientoituneen traumapsykoterapeuttikoulutuksen ohjeidenmukaisuuden ja tieteellisen pätevyyden.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle


Asenneongelmat, unohtunut vallan kolmijako- oppi ja lahjoitusvarojen tuhlaus

Suomessa yksi ja sama järjestö/ yritysryväs voi siis käyttää oikeusvaltioperiaatteiden vastaisesti niin lainsäädäntö -, toimeenpano- kuin tuomiovaltaa ja tarjota kovaan hintaan virheellisesti tueksi kutsuttuja huostaanoton pohjustuksen, toteutuksen ja ylläpidon toimia.

Suuri osa lastensuojelujärjestöille kerätyistä ja lahjoitetuista rahoista käytetään organisaatioiden ylläpitoon; hallinnon ja varainhankinnan kuluihin ja työntekijöiden palkkoihin.

Pelastakaa lapsetkin palkitsee pääsihteerinsä reilulla palkalla. Hanna Markkula-Kivisillan yhteenlasketut tulot olivat vuonna 2015 lähes 93 000 euroa, joka tosin jää vielä reippaasti jälkeen Save the Children- järjestön CEO:n 450 000 dollarin vuosipalkasta.

Toimittaja Michael Maren havaitsi jo vuosia sitten, että järjestön kuluselvitykset olivat harhaanjohtavia ja vain alle puolet lahjoitetuista dollareista päätyi lahjoituskohteisiin. Save the Children- järjestössä Yhdysvalloissa työskennellyt Pamela R. Winnick puolestaan huomasi, että osassa järjestön projekteja lapset eivät saaneet lainkaan luvattuja lahjoituksia ja että onnistuneimmissakin hankkeissa vain 60% lapsista sai luvattuja etuisuuksia. Yrittäessään tiedottaa epäkohdasta Winnick kohtasi vähättelyä ja vaientamista ja tuli turhautuneena siihen tulokseen, että järjestöä kiinnostaa vain oma julkisuuskuvansa.

Ruotsin Pelastakaa Lapset - Räddä Barnen- järjestön johtotehtävistä irtisanoutunut Elisabet Brunnberg Johnsson ihmetteli järjestön hulppeita toimitiloja, ulkomaiden sivukonttoreita ruotsalaisjohtajineen, henkilöstön katumaastureita, läppäreitä ja älypuhelimia ja rahan hakemista suoraan järjestön kassakaapista. Hän ilmoitti erottuaan, että kieltäytyy vastedes tukemasta järjestöä taloudellisesti, koska järjestön varat tuhlataan ylellisyyteen.

PeLa on sentimentaalinen lapsibisnesyrittäjä ja sijaishuollon edunvalvoja

Pelastakaa Lapset- järjestön nimestä paljastuvaa näkemystä auttamisesta voi pitää toivottoman elitististisenä ja vanhanaikaisena. Sentimentaalisista ja usein vahingollisista lasten pelastamisprojekteista olisikin syytä siirtyä pikaisella aikataululla lasten ja perheiden tukemiseen, osallisuuteen ja tutkimusnäyttöön perustuviin toimintakäytäntöihin.

Kehitysyhteistyöjärjestöissä oivallettiin jo kauan sitten, että huono-osaisia lapsia kannattaa tukea perheissään ja lähiyhteisöissään. 

Pelastakaa Lapset- järjestön kotimaan lastensuojelutoiminta elää valitettavasti sata vuotta ajastaan jäljessä olevassa heililöläis- paloniemeläisessä asenneilmapiirissä ja toteuttaa psykoanalyyttisten harhaoppien avulla avointa sijaishuollon edunvalvontaa. Heiliöläis-paloniemeläisen lastensuojelulinjauksen mukaan sijaishuolto on lapsen parempi kasvattaja eikä biologisella perheellä tule olla mitään osaa lapsen elämään huostaanoton jälkeen.

Linjaus ei halua panostaa syntymäperheiden tukemiseen, se hyväksyy tiukat (lainvastaiset) lasten ja biologisten vanhempien tapaamisrajoitukset ja vieraannuttamisen sekä sen, ettei perhettä edes pyritä jälleenyhdistämään. Linjauksen oletus sijaishuollon paremmuudesta lasten kasvattajana aiheuttaa myös sen, ettei sijaishuoltoa pyritä valvomaan ja sijaishuollon väärinkäytöksiä esim. lasten kaltoinkohtelua sijaisperheissä ja lastensuojelulaitoksissa katsotaan läpi sormien.

Suomalaisessa mediassa lastensuojelujärjestöillä tuntuu olevan diplomaattinen koskemattomuus.
Australiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa media on aiheellisesti arvostellut Pelastakaa Lapset ry:n etnosentrisyyttä ja sen politiikkaohjelmien tarvetta hakea hyväksyntää yrityslahjoittajilta ja energiayhtiöiltä, järjestön yhteistyötä lääkejätti GlaxoSmithKlinen kanssa rokotteiden ja lääkkeiden tarjoamiseksi vauvoille ja lapsille, järjestön lahjoitusvarojen käyttöä työntekijöiden ylelliseen elämään ja johdon sukulaisten suosimista toimeksiannoissa, järjestön miespuolisten työntekijöiden harjoittamaa seksuaalista häirintää, Tony Blairille myönnettyä tunnustusta, järjestön varainhankinnan sosiaalipornoistumista ja järjestön tuottamaa disinformaatiota.

Suomessa järjestön harjoittama sijaishuollon edunvalvonta, oikeusvaltioperiaatteita loukkaavat kaksois- ja kolmoissidonnaisuudet, asenteellinen disinformaatio, tutkimustietoon perustumattomat toimintakäytännöt, epäeettiset sijaisperheiden valmennussisällöt, psykoanalyysin virheellisiin oletuksiin perustuvat arviointimenetelmät, tunarointi huostaanotto-oikeudenkäynneissä ja lasten sijoituspaikkojen valinnassa tai sijoitusten ja adoptioiden puutteellinen seuranta eivät ole ylittäneet valtamedian uutiskynnystä.

Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia , väärinkäytöksiä ja itseaiheutettuja epäonnistumisia hoidetaan siirroilla, palkallisilla sairaslomilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.

Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.

Vaikka kelvoton johtaja olisi syyllistynyt vakaviin, korjaamattomiin väärinkäytöksiin jokaisessa tehtävässään sosiaalitoimessa hänelle aukeaa vielä uusi ura psykoterapeuttina, konsulttina, tutkijana, THL:n tai STM:n asiantuntijana, sosiaalialan järjestöjohtajana tai yksityisen sosiaalipalvelualan yrittäjänä, jonne tähtää kolmannes sosiaalityöntekijöistä.

Väärinkohdeltuja asiakkaita, jotka ovat johtajan väärinkäytösten myötä menettäneet lapsensa, perheensä, työpaikkansa ja terveytensä ei lämmitä, että vuosikymmeniä kestäneistä perusturvarikoksista ja perheiden väärinkohtelusta ei seuraa muuta kuin lastensuojelupalkinto ja kutsu luennoimaan lastensuojelupäiville.


STEA myönsi  Pelastakaa Lapset ry:lle 2 840 000 e vuodelle 2018 mm.  lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen.   Mielenkiintoista on että puolueettomana kansalaisjärjestönä esiintyvä Pelastakaa Lapset ry on STEA:n kohdeluokituksessa määritelty luokkaan sijaishuollon järjestöt.  


Miksi  perheiden tukea ei siirretä sijaishuollon palveluita tuottavilta ja myyviltä jääveiltä sijaishuollon järjestöiltä puolueettomille toimijoille, joilla ei ole välitöntä taloudellista intressiä vanhempien leimaamiseksi ja  huostaanottojen edistämiseksi?

Lahjoittamalla isoille lastensuojelujärjestöille esim. Nuorten Ystävät ry:lle, SOS- lapsikylälle tai PeLa:lle ylläpidätte heidän aggressiivista asiakashankintaansa, ala-arvoisia laitoksiaan ja hallintoaan ja tuette miljardibisnekseksi muuttuneen sijaishuollon edunvalvontaa, joka kurjistaa vähävaraisten perheiden asemaa ja olosuhteita.



Pelastakaa Lapset ry:n toiminnan adoptiolainsäädännössä ja  lastensuojelun edunvalvontahankkeessa luulisi jo soittavan yhteistyökumppaneidenkin hälytyskelloja.

Asiakkaiden lisäksi myös yhteistyötahojen olisi viisasta alkaa taltioida kaikki yhteydenpito kyseisen järjestön kanssa tulevien ongelmien varalta.

Tittelinkipeitä lastensuojelun pelastajia palkkaamalla vaarannatte hankkeittenne ja lastensuojelutyönne onnistumisen ja  saatte kiusaksenne auttamattomasti vanhentuneen ja virheellisen psykoanalyyttisen tietopohjan, salatun sosiaalialan edunvalvonta-agendan,   räikeitä asennevammoja ja eettisiä ongelmia , järjettömät kustannukset, asiakkaiden vihan ja  runsaasti imagohaittaa.



Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit

http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin

Esiintymiskieltoja sossusirkuksessa- lastensuojelu evää asiakkailta lainvastaisesti asiamiehet ja tukihenkilöt

$
0
0
Picture
Lastensuojeluperheitä vuosia auttanut Elena Uusitalo kehottaa perheitä vastarintaan, mikäli sosiaalitoimi yrittää evätä heiltä asiamiehet ja tukihenkilöt. Se on usein merkki siitä, että lastensuojeluprosessissa on laittomuuksia, joita ei haluta päivänvaloon.


Lastensuojelu evää asiakkailta asiamiehet ja tukihenkilöt


Olen saanut yhteydenottoja huolestuttavan paljon siitä, ettei lastensuojeluun joutunut perhe ole saanut käyttää tukihenkilöä tai asiamiestä asiassaan.

Sosiaaliviranomainen on vedonnut salassapitoon ja antanut yksipuolisen päätöksen, ettei tukihenkilö tai asiamies saa olla asian käsittelyssä osallisena.

Lastensuojelu on kenttä, jossa rikotaan jatkuvasti perheiden oikeusturvaa. Nyt sossut ovat keksineet uuden kikan, jolla estää toimiensa päivänvaloon saattaminen entistä tehokkaammin. 

Moni lastensuojelun asiakas haluaa käyttää turvanaan ja todistajanaan ulkopuolista henkilöä. Henkilöä, joka tulee mukaan palavereihin ja katsoo yhdessä läpi asiakirjoja, jaksaa olla asialla selvittämässä oikaisumahdollisuuksia ja kantelukanavia silloin, kun omat voimat menevät pelätessä ja stressatessa.  

Valtakirja? Mikä se on?

Valtakirja on asiakirja, jolla henkilö valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan. Valtuutettu on tällöin asiamies. Valtakirja on todiste valtuutuksesta, oikeudesta toimia toisen puolesta.

Yleensä valtakirjassa valtuutetaan toimimaan taloudellisissa asioissa, mutta myös hallintoasioiden hoitoon voidaan valtuuttaa. 

Valtakirjassa voi määrätä, mitä asiamies on oikeutettu tekemään. Voi esimerkiksi valtuuttaa henkilön toimimaan lastensuojeluasiassaan asiamiehenään. Näin on usein tehtykin, jotta sossut eivät voisi heittää asiakkaan pyynnöistä huolimatta tukihenkilöä ulos palaverista. Asiakkaan ilmoitus siitä, että hänen nimeämänsä henkilö on asiamies ja hänellä on oikeus olla läsnä tulisi riittää, sillä suullinen valtuutus on pätevä (hallintolainkäyttölaki 21§). Koska nämä suulliset valtakirjat sossu niputtaa kansioon "höpöhöpö ja täällä määrään minä", tehdäänkin yleensä kirjallinen valtakirja. 


Termit

Hallintoasiassa, jota lastensuojelukin on, termeinä ovat lain mukaan avustaja ja asiamies. Asiamies toimii valtuuttajansa puolesta, kun taas avustaja toimii rinnalla, ei puolesta. Nämä termit tuppaavat sekoittumaan, sillä sosiaalitoimi ei ole täysin ymmärtänyt, ettei valtakirjalla toimiva asiamies ole heitettävissä ulos ovesta hänen mandaattinsa ollessa laajempi kuin hallintoasiassa toimivan avustajan mandaatti. Hallintoasiassa avustaja on tukena, rinnalla, auttamassa. Niin kuin henkilökohtainen avustajakin auttaa ihmistä hänen päivittäisissä toimissaan, auttaa hallintoasiassa avustaja samalla tavoin asiakastaan. Tukemalla, ei toimimalla asiakkaan puolesta. Käytännössä lastensuojelun asioissa on sanan avustaja tilalla jo ikiajat käytetty sanaa tukihenkilö. Syy siihen on se, ettei sosiaalitoimessa ymmärretä perustermistöä, eikä eroteta tällaista avustajaa oikeusapulain tarkoittamista luvan saaneista oikeusavustajista ja juristeista. Saati asiamiehestä.
Valtakirjalla valtuutettu asiamies ei ole juristi. Käytännössä sana avustaja on lastensuojeluasioissa vallan varattu juristeille ja luvan saaneille oikeusavustajille.

Sosiaalitoimi on antanut päätöksiä esiintymiskiellosta ja päätöstekstissä päätös on koskenut asiakkaan avustajaa. Kuitenkin valtakirjoissa lukee "asiamies". Tukihenkilönä olemisesta taas harvemmin tehdään valtakirjaa. Päätös on pysytetty voimassa asiakkaan oikaisuista huolimatta.
Asia on melko yksinkertainen, mutta sosiaalitoimi tekee kaikesta tapansa mukaan helvetin monimutkaista. Se evää avustajia, joita ei ole olemassakaan. Toinen vaihtoehto on, että sosiaalitoimessa ylennetään automaattisesti jokainen asiamies saman tien juristiksi. Kolmas vaihtoehto on, että sossuille on annettu toimivalta evätä asiakkailtaan juristi. Neljäs vaihtoehto on, että sossut olettavat toimivansa yksityisoikeuden puolella, jossa toimivat juristit. Viides vaihtoehto on, että sossu kuvittelee olevansa esitutkintaviranomainen samalla kun se olettaa asiakkaansa olevan epäilty, jolla on oikeus asianajajaan. Tämä jatkuva puhe avustajista viittaa johonkin näistä viidestä vaihtoehdoista. Ei auta, vaikka nokan alle toimittaisi kissankokoisilla kirjaimilla valtakirjan kolmena kappaleena ja niissä kaikissa lukisi "asiamies".
No, loputuloshan tässä on se, että sosiaalitoimessa itsensä maisteriksi asti lukenut henkilö antaa päätöksen, joka ei koske ketään. Koska valtakirjassa ei lue "avustaja", ei avustajan epäävällä päätöksellä ole lainvoimaa. Verrataan nyt vaikka näinkin typerään asiaan kuin oikeuden päätökseen eläintenpitokiellosta, joka rajataan koskemaan kissoja. Jos talossa on koira, kielto ei koske koiraa. Näin ollen avustajan eväävä päätös ei koske asiamiestä, koska termi on väärä ja avustaja ja asiamies ovat kaksi aivan eri asiaa.


Mitä sanoo laki

Hallintolaki 3:12§ toteaa seuraavaa:  "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää."
-jo tämä pykälä selkeästi osoittaa, että hallintoasiassa asiamies tai avustaja on eri asia kuin asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Käytännössä termiä avustaja ei käytetä missään muualla kuin oikeudessa. 

"Jos asiamies tai avustaja on tehtäväänsä sopimaton, viranomainen voi kieltää tätä esiintymästä asiassa siinä viranomaisessa. Kiellosta on ilmoitettava päämiehelle ja varattava tälle tilaisuus uuden asiamiehen tai avustajan hankkimiseen."
-sopimattomuutta säätää useammankin lain pykälistö. Parhaimmat esimerkit löytyvät, jos lukee lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, jossa asiamies tai avustaja on sopimaton silloin, kun hän saapuu vaikkapa humalapäissään paikalle. Sopimattomuusperusteita ovat myös harhaanjohtaminen, vahingon aiheuttaminen, tietojen hyväksikäyttö, väheksyvä tai halventava, asiaton käytös ja tietenkin salassapidon rikkominen.

Hallintolain 13§: " Asiamies tai avustaja ei saa luvattomasti ilmaista päämiehen hänelle asian hoitamista varten uskomaa luottamuksellista tietoa."

Salassapitovelvollisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia: Asianosainen tai edustajansa tai tukihenkilönsä ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Näitä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi hyödykseen eikä kenenkään toisen henkilön hyödyksi (hyväksikäyttökielto). Avustaja tai asiamies ei saa vahingoittaa ketään tiedoilla. 

Tietyissä tilanteissa asianosaisen avustaja tai asiamies saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja. Tämä on mahdollista silloin, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.

Jos siis ajetaan lapsen etua, oikeutta tai velvollisuutta on tietoja oikeus käyttää. Silloinhan hoidetaan lapsen asiaa. Lapsen huoltajalla on tietojensaantioikeus ja huoltaja on tiedot pyytänyt hoitaakseen lapsensa asian. Tämän sossu unohtaa vedotessaan julkisuuslakiin salassapidon osalta. Jos asiamies hoitaa äidin asiaa (äiti on asianosainen), voi hän käyttää lasta koskevia tietoja asian hoitamisessa. Sossu perustelee usein lapsen reagoinnit ja oireilut huonolla vanhemmuudella ja ongelmilla kotona. Äidin asia on siis liitännäinen lapsen asiaan ja myös asiakkaalla on oikeus perustella vastakkainen näkökantansa. Tähän tarvitaan sekä äidin että lapsen tietoja, joiden avulla sossun perustelut usein murenevatkin käsiin. Ja juuri sen murenemisen sossu haluaa estää ja siitä juontuu tämä ikuinen lässytys julkisuuslain pykälästä numero 23.

Miten se nyt oikeasti sitten menee?
Usein asiamies on sosiaaliviranomaisen toimesta evätty päätöksellä, jossa väitetään rikotun salassapitoa. Asiamies on valtuutettu toimittamaan valtuuttajansa asiaa ja lähes poikkeuksetta asioita toimitellaan muissa viranomaisissa. Samat viranomaiset ovat lapsen asiassa yleensä mukana jo valmiiksi: koulu, päiväkoti, perheneuvola, terveyskeskus, neurologinen, psykiatrinen, mikä milloinkin. Asiamiehet eivät soittele kerrostaloissa naapureiden ovikelloja ja paneelikeskustele teekupposen ääressä valtuuttajan lastensuojeluasiakkuuden perusteista.

Käytännössä sossu siis evää asiakkailtaan tuen ja avun vain, koska se pelkää menettävänsä valtansa. Se pelkää, että ylimääräinen silmä -ja korvapari huomaavat, ettei kaikki mene kuten pitäisi. Se ei halua työpöydälleen vastinevaateita aluehallintovirastosta, eikä se tahdo kenenkään kirjoittelevan tällaisia blogeja. 

Jännintä tässä eväilyssä onkin se, että asiamies tai tukihenkilö evätään päätöksellä aina silloin, kun sossu itse äkkää olevansa heikoilla jäillä.
Jos palaverit onkin nauhoitettu. Jos asiakkaalla yht äkkiä onkin näyttöä siitä, että sossun perusteet pakkoperhekuntoutukseen ovat tuulesta temmattuja. Jos asiakkaalta löytyykin päivätty kirjaus asiakassuunnitelmasta, jota ei pitänyt olla enää olemassa. Silloin otetaan käyttöön taikasana salassapidettävä ja tehdään päätös sopimattomasta auttajasta, mellastetaan hyväksikäyttökiellosta ja saadulla lisäajalla ehditään sitten nuijia se asiakas takaisin sinne, minne se kuuluu, eli maan rakoon ja puolustuskyvyttömäksi.

Asiakkaat: lukekaa tämä kirjoitus uudelleen ja olkaa tarkkoja termien kanssa.

Olkaa tarkkoina myös sopimattomuusperusteiden kanssa, sillä päätöksessä, jolla tukenne teiltä evätään, on oltava perustelut. Perusteluiksi ei riitä pelkkä lapsen etu, sillä lapsen etukin tulee eritellä ja yksilöidä.

Muistakaa, että teillä on eväämispäätöksestä huolimatta oikeus käyttää toista asiamiestä.

Ja oikeus saada aikaa (esimerkiksi siirtää palaveria) uuden asiamiehen hankkimiseen. 

Huomioikaa, että päätös evää asiamiehenne vain kyseisessä viranomaisessa, eli sossussa. Päätöksen sitovuus ei yllä muihin viranomaisiin. Käyttäkää muutoksenhakuoikeuttanne, ohjeet siihen tulee ilmetä päätöksestä.


Ja jos saatte päätöksen, jossa puhutaan avustajasta, vaikka olette valtuuttaneet asiamiehen niin sellainen päätös perustuu virheelliseen tietoon, jolloin päätöksestä voi taitella vaikka liidokin. Takansytykkeeksi en suosittele. Paska palaa tuoreena huonosti.

Elena Uusitalo

Varo somen huijauskyselyitä ja - ryhmiä ja facebook-urkkijoita!

$
0
0
Picture
Varo facebookin huijausryhmiä ja urkkijoita

Lastensuojeluaiheisten fb-ryhmien ja kyselyiden lisääntyessä asiakkaiden kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota tietosuojaansa.
Urkinta- ilmiö on kansainvälinen ja siksi lähes kaikissa englanninkielisissä asiakkaiden fb- ryhmissä esim. adoptoitujen kokemuksia käsittelevissä ryhmissä ylläpitäjät vaativat jokaista ryhmäläistä esittäytymään ja kehottavat paljastamaan ryhmiin soluttautuneet sosiaalityöntekijät ja lastensuojelussa toimivat, jotka pyrkivät yleensä sabotoimaan keskustelua ja raportoimaan ja kostamaan sosiaalityön epäkohtien paljastamisen. Käytäntö olisi paikallaan myös suomalaisissa asiakkaiden fb- ryhmissä. 

Turvallinen lastensuojelun asiakkaiden facebook- ryhmä kontrolloi keitä päästää jäsenikseen ja tarkistaa , etteivät jäsenet työskentele lastensuojelussa.
Luotettava ryhmä täyttää tarkoituksensa. Mikäli ryhmän tarkoitus on vertaistuki tai kriittinen keskustelu , ryhmän tulee sallia vertaistuki ja kriittinen keskustelu, myös viranomaisten nimeäminen ja viranomaisiin kohdistuva kritiikki.
Mikäli ryhmän päämäärä on addressin tai lakialoitteen tuottaminen, ryhmän  tulee pyrkiä kohti päämääräänsä.

Varo lastensuojeluaiheista facebook- ryhmää joka:
-ei varmista ryhmän turvallisuutta vaan päästää jäsenikseen lastensuojelussa toimivia
- ei ole laatinut ohjeita salassapidon varmistamiseksi
-painostaa tai vaatii ryhmäläisiä paljastamaan itsestään tai lastensuojeluasiastaan yksityiskohtaisia tietoja ryhmään kuulumisen edellytyksenä
-joka pyytää kokemuksia kertomatta kuka tietoja käsittelee tai mihin niitä tarvitaan/ käytetään
-joka sensuroi asiakkaiden kokemuksia tai estää jo ennakolta tiettyjen ryhmään liittyvien aihepiirien käsittelyn
-joka estää tai poistaa tiettyjen jäsenten viestejä tai erottaa jäseniä perusteetta

-ei kerro perustamishistoriaansa, sääntöjään,  tarkoitustaan tai päämääränsä tai muuttelee sääntöjä ja tarkoitustaan mielivaltaisesti
-pyytää jäseniltään rahaa/lahjoituksia lahjoituskohdetta yksilöimättä ja ilman kirjanpitoa/yhdistystaustaa
-ei toimi tarkoituksensa mukaisesti eikä demokraattisilla perustelluilla päätöksillä
-ei vastaa jäsenten kysymyksiin, selvityspyyntöihin eikä huolenaiheisiin


PictureKuvakaappaus keväällä 2017 somessa liikkuneesta Laurean nimissä tehdystä huijauskyselystä
Varo huijauskyselyä

Myös lastensuojeluaiheisia huijauskyselyitä liikkuu sosiaalisessa mediassa entistä enemmän.

Varo lastensuojeluaiheista kyselyä, jossa:
-ei kerrota opinnäytetyön tekijän / tutkijan koko nimeä ja yhteystietoja
-ei kerrota opinnäytetyön tekijän/ tutkijan organisaatiota ja  ohjaajaa yhteystietoineen

-pyritään rajaamaan pois negatiivisia palvelukokemuksia kysymystenasettelulla ja vastausvaihtoehdoilla

Huijauskyselyt voi usein tunnistaa huonon suomen kielen perusteella. Niissä on yleensä kirjoitus- ja kielioppivirheitä esim. "Opiskelen Laurea-ammattikorkeakoulussa Sosionomiksi."

Somessa liikkuvista huijauskyselyistä kannattaa ilmoittaa suoraan facebookiin , ryhmien ylläpidolle ja mikäli huijauskyselyt on tehty oppilaitoksen esim. Laurean tai Palmian nimissä, oppilaitosten koulutuksesta ja/tai tiedotuksesta vastaaville.


Varo vilpillistä opinnäytetyön tekijää

Valitettavasti myös aidoissa yliopistojen ja korkeakoulujen opinnäytetöiden kyselyissä ja kirjoituspyynnöissä voi esiintyä vilpillisiä tarkoitusperiä ja käytäntöjä esim. opinnäytetyön tekijä voi pyrkiä manipuloimaan otantaa ja tuloksia ja torjumaan tai rajaamaan aineistosta pois negatiivisia palvelukokemuksia.

Tällaisissa tapauksissa ottakaa yhteyttä opinnäytetyön tekijän ohjaajaan/ oppilaitoksen koulutuksesta/ opinnäytetöiden etiikasta  vastaavaan henkilöön.

Hiljattain sosiaalisessa mediassa on liikkunut kirjoituspyyntö etäperheille sosiaalipalveluihin ja oman perheen rakenteeseen liittyvistä käännekohdista, palveluista, tapahtumista,  tunteista, muistoista, merkityksistä ja kokemuksista. Kirjoituspyynnön esittäjä kuitenkin torjui saamansa materiaalin sillä verukkeella, ettei se kuulu hänen aihepiiriinsä.

Mitä on se opinnäytetyön tekijän aihepiiriin sopimaton aineisto, jota hän sai ja pelkää saavansa lisää Vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen seis- ryhmän ja  Lokakuun Liikkeen välittämien kirjoituspyyntöjen kautta? Miksi hän olettaa saavansa aihepiirinsä kuulumatonta aineistoa juuri näiden sivujen kautta?
Opinnäytetyön tekijän aiempi viesti viittaa, että aihepiiriin kuulumaton aineisto tarkoittaa negatiivisia palvelukokemuksia ja kokemuksia vieraannuttamisesta, molemmat kokemuksia, jotka kirjoituspyynnön perusteella selkeästi kuuluvat opinnäytetyön tekijän aihepiiriin.

Lokakuun Liikkeen kautta opinnäytetyön tekijä sai pyytämiään kirjoituksia  palvelukokemuksista tutkimuksensa kohderyhmältä.
Miksi hän torjuu kirjoittajien  kokemukset "aihepiiriin kuulumattomina".

Etäperheet syntyvät eron seurauksena. Etäperhe koostuu etävanhemmasta ja hänen päättyneessä liitossaan syntyneistä lapsista ja juuri etäperheiden vanhemmilla on runsaasti kokemuksia sekä ex- puolison että viranomaisten harjoittamasta vieraannuttamisesta.

Vieraannuttaminen on monille asiakkaille keskeinen osa sosiaalipalveluihin ja oman perheen rakenteeseen liittyviä käännekohtia, palveluja, tapahtumia,  tunteita, muistoja, merkityksiä ja kokemuksia. Opinnäytetyön tekijän vastaus vihjaa, että näin ei saisi olla.
Yrittääkö tutkija siis etukäteen manipuloida aineistoa estämällä negatiivisten kokemusten ilmitulon? Miksi hän ei ilmoittanut tarkoitusperiään suoraan ja rajannut aihepiiriin kuulumattomina pitämiään lastensuojelun asiakkaiden negatiivisia kokemuksia pois jo kirjoituspyynnössä?


Viestissään opinnäytetyön tekijä myös arvottaa potentiaaleja vastaajaryhmiään ja uskoo saavansa aihepiirinsä kuuluvaa materiaalia juuri yleisemmin uusperheaiheisiin keskittyneiltä ryhmiltä. Miksi hän ei ilmaise tätä kirjoituspyynnössään, joka antaa ymmärtää, että kirjoituspyyntö koskee kaikkia etäperheitä?

Sosiaalityön tutkimuspyyntöihin kannattaa kuitenkin vastata myös tulevaisuudessa, koska rehellisiäkin tutkijoita on. Vastaamalla isoin joukoin kirjoituspyyntöihin voidaan estää sosiaalityön tutkimuksen vinoutuminen liian pienillä sosiaalityöntekijöiden manipuloimilla otannoilla ja aineistoilla.

Tutkijoiksi tekeytyvien yrityksille saada tutkimuksiinsa kokemusasiantuntijoiden auraa ja hyväksikäyttää köyhiä asiakkaita omassa akateemisessa meritoitumisessaan tulee kuitenkin asettaa selkeät rajat.

Hyvä käytäntö on haastatella opinnäytetöiden tekijät ennenkuin julkaisee heidän kirjoituspyyntöjään ryhmissä.
Sosiaalityön opiskelijoiden haastattelupyyntöihin vastatessa pyytäkää opiskelijaa määrittelemään yhdellä lauseella mitä ja miksi hän tutkii, vaatikaa ennakkotarkastusoikeus siteerauksiin ja tehtyihin johtopäätöksiin ja pyytäkää kertomaan miten opiskelija aikoo tutkimuksessaan noudattaa Leventhalin sääntöjä ja hyvää tutkimusetiikkaa.
Mikäli opiskelija ei suostu ehtoihinne, kieltäytykää tutkimuksesta.

Asiakkaiden kannattaisi ryhtyä informanttien sijaan tutkijoiksi. Sosiaalityössä rima on niin matalalla, että suorituspaineita tuskin tulee.  Asiakkaiden ryhtyminen tutkijoiksi näyttäisi olevan myös ainoa keino saada sosiaalityön asiakkaiden oma ääni kuuluviin.


Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nyt-kaikki-ilmiantamaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-masentaa-mita-voin-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin

Neste keploteltiin markkinavoimien armoille Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) avulla

$
0
0
PictureKuvakaappaus: Antti Aimo- Koivisto/ Lehtikuva
50 miljoonan Neste- osakkeet ITLAlle

YLE- uutisten mukaan valtioneuvosto on päättänyt lahjoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle (ITLA) 50 miljoonan euron arvosta Neste Oyj:n osakkeita. Osakkeita lahjoitetaan kaikkiaan 922 168 kappaletta.
Eduskunta päätti satavuotiaan itsenäisyyden juhlaistunnossa joulukuussa, että valtio pääomittaa säätiötä 50 miljoonalla eurolla sen toiminnan pitkäaikaisen kehittämisen turvaamiseksi.

Eduskunta on päättänyt asettaa myös keskuudestaan säätiölle valtuuskunnan, joka valitsee säätiön hallituksen ja voi myös erottaa sen jäsenet kesken toimikauden.
Itla on perustettu vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

Itlasta tulee lahjoituksella Nesteen seitsemänneksi suurin omistaja. Valtion omistusosuus Nesteen osakkeiden äänimäärästä laskee 50,1 prosentista 49,74 prosenttiin. Valtioenemmistöisiksi pörssiyhtiöiksi jää lahjoituksen jälkeen vain Fortum ja Finnair.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi lahjoituksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että eduskunnan päätöksen mukaan valtion omistusosuus Nesteestä voi laskea 34 prosenttiin.

Itlan alkuperäiset perustajat ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lastensuojelun Keskusliitto. Sääntömuutoksen ja eduskunnan juhlapäätöksen seurauksena rahasto siirtyy perustajäseniltä eduskunnan hallintaan.

Valtio pelattiin pois pelistä

"Arvatkaapa miten valtion osuus Neste Oyj:stä saadaan putoamaan alle puolen, jotta sillä ei olisi enää täyttä päätäntävaltaa kyseisessä yhtiössä? No esimerkiksi lahjoittamalla osakkeita 50 milj. euron edestä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle ", kertoo Martti Asikainen kirjoituksessaan Hyvää tarkoittavat hölmöt iskivät viimeisen naulan Nesteen arkkuun.

Asikaisen mukaan Sipilän hallitus varautui Neste Oyj:n pilkkomiseen jo toukokuussa 2016. Pääministeri ilmoitti tuolloin uudesta omistajaohjauslinjauksesta, jossa valtion omistusten alaraja Nesteestä laski 33,4 prosenttiin. Rajan ylittävä osuus siirrettiin Sipilän itsensä lanseeraamalle Vake Oy:lle, joka on kokonaan hallituksen poliittisessa ohjauksessa - eduskunnan päätösten ulottumattomissa.

"Eduskunnassa juhlapäätöstä valmisteli erillinen Suomi 100 -juhlatoimikunta, jota luotsasi puhemies Maria Lohela (sin). Toimikunnassa oli edustajia jokaisesta eduskuntaryhmästä paitsi perussuomalaisista, jotka menettivät oman paikkansa puolueen hajottua dramaattisesti viime kesänä.

 Tiedettävästi ulkomaiset sijoitusrahastot ovat himoinneet pitkään osuuksia Nesteestä. Arvopaperikeskus Euroclear Finland Oy:n vuoden 2016 syyskuussa julkaistujen tilastojen mukaan yhtiön ulkomaalaisomistus nousi muutamassa vuodessa reilusta 16 prosentista 29,3 prosenttiin.
Taloussanomien mukaan kiinnostus on lisääntynyt entisestään, kun yhtiön osakkeiden arvo on pompannut rakettimaiseen nousuun. Nesteen osakkeiden arvo nousi pelkästään viime vuonna noin 34 eurosta yli 53 euroon. Ei siis ole mikään ihmekään, että sijoittajilla pyörivät sukat jaloissa. 
Suurin huoleni on kuitenkin yhtiön päätäntävalta. Valtion omistusosuuden vähentyessä ulkomaiset sijoitusrahastot voivat haalia entistä enemmän valtaa yhtiön sisältä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi lahjoituksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että eduskunnan päätöksen mukaan valtion omistusosuus yhtiöstä voi laskea niinkin alas kuin 34 prosenttiin.
Ja todennäköisesti näin myös käy. Valtioneuvoston sinetöimän lahjoituspäätöksen myötä sijoittajat saivat tahtonsa lävitse ja valtion omistaman Nesteen omistajuus hiipuu hiljalleen kaukomaille. 

Kukaan itseään kunnioittava poliitikko ei pystynyt vastustamaan esitystä 50 miljoonan euron osakepotista, koska paperilla se vaikuttaisi menevän kokonaan lasten ja nuorten tukemiseen.
Esityksen torppaaminen olisi näyttäytynyt äänestäjien silmissä suorastaan epäinhimilliseltä.
Hyvin pelattu."
(Uusi Suomi 5.1.2018)

Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja

Tere Sammallahti kirjoittaa jutussaan Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja :"Ei auta kuin toivoa, että Suomen 100-vuotisjuhlat olisivat kohta ohi, niin helvetin kalliiksi tämä pelleily veronmaksajille on käynyt. Jo tuhlattujen kymmenienmiljoonien eurojen lisäksi Suomi100-hömppätoimikunta esittää, että juhlia jatkettaisiin siirtämällä 50 miljoonaa veronmaksajilta ryöstettyä euroa 30 vuotta sitten perustetulle toiselle hömppätoimikunnalle. Oletteko koskaan kuulleet Itsenäisyyden juhlavuoden Lastenrahaston säätiöstä, ITLAsta? Niin, en minäkään.

ITLAn sivuilta löytyvien julkaisujen perustella koko pumppu pyörii veronmaksajien rahoilla ja sen tehtävä on ristiintyöllistää THL:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Ehyt Ry:n ja monien muiden julkisen- sekä kolmannen sektorin työntekijöitä. Tuotoksena on sidosryhmien kanssa julkisen sektorin työntekijöille tuotettuja pamfletteja, "työkalupakkeja" ja "inspiraatio-oppaita", joita varmasti kulutetaan yhtä ahkerasti kuin ITLAn juhlavuodeksi tekemää Youtube-videota. Tällä vuoden vanhalla ja vajaan 50 henkilön sekä sidosryhmän yhteistyöllä tuotetulla mestariteoksella on tällä hetkellä 316 näyttökertaa.

ITLAn toiminta on kotisivujen ja hakukoneiden mukaan käytännössä olematonta, joten sopiikin kysyä, mitä siellä on puuhattu viimeiset 30 vuotta? Parin viime vuoden ajalta tapahtumakalenterista pari seminaaria, jotka arkipäivisin toimistoaikana järjestettyinä kielivät siitä, että niissä ei käy kuin poliitikkoja, virkamiehiä ja kolmannen sektorin tukityöllistettyjä kuuntelemassa kavereidensa jorinoita. Kalenterissa on myös koululaisille suunnattu “lauluskaba” Suomi100-hengessä. Facebook-eventissä osallistujiksi tähän tapahtumaan oli ilmoittautunut seitsemän ihmistä siinä, missä ITLAn Facebook-ryhmällä tykkääjiä on 250 kappaletta.

Ei maailmaa tietysti some-tykkäysten kautta voi hahmottaa kovinkaan pitkälle. Mutta kun kukaan ei ole koskaan kuullutkaan koko 30-vuotiaasta ITLAsta, ja sillä on vähemmän näkyvyyttä kuin yhdellä vapaa-ajallaan politiikkaa harrastavalla Sammallahdella, niin herää kysymys, että miksi se on ansainnut saada 50 miljoonaa euroa meidän kaikkien selkänahasta revittyä rahaa?
Veikkaan, että asiasta päättävät poliitikot, muiden julkisella rahalla elävien edunsaajien suosituksesta, todennäköisesti siirtävät ITLAlle tuon 50 miljoonaa euroa, koska se luo uusia suojatyöpaikkoja seuraavissa vaaleissa eduskunnasta tippuville pyrkyreille. 50 miljoonan säätiöidyn varallisuuden turvin voidaan pelkillä pääomatuotoilla työllistää 10-20 kepulaista tai demaria konferenssimatkoineen, kilometrikorvauksineen ja muine poliittisesti korruptoituneelta kolmannelta sektorilta tuttuine etuineen.
Tällainen haaskaaminen on aivan käsittämättömän perseestä ja se pitäisi saada loppumaan välittömästi. Jos meillä on 50 miljoonaa joutilasta rahaa, niin miksei kevennettäisi palkansaajien ja yrittäjien verokuormaa samalla summalla? Tällä keinolla suomalaisten ostovoima paranisi, vaikutus työllisyyteen olisi positiivinen ja kansantalous elpyisi nopeammin.
Liian harvalla suomalaisella poliitikolla on selkärankaa myöntää itselleen, etteivät pysty eduskunnasta tippuessaan tuottamaan työllään mitään oikeaa lisäarvoa ja siksi he keskittyvät hautaamaan eduskunnan ulkopuolelle näitä hunajapurkkeja siltä varalta, että äänestäjät tajuavat kuinka typeriä ihmisiä ovat äänestäneet. Tälle maan tavalle täytyy ehdottomasti laittaa piste mahdollisimman nopeasti, viedä rahoitus jo luoduilta suojatyöpaikoilta ja palauttaa rahat työntekijöille, joille ne kuuluvatkin". https://www.city.fi/blogit/teresammallahti/itla

Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA julkaisi 4.12.2012 Lapset, nuoret ja perheet -tutkimus- ja vaikuttamisohjelman. THL:ssä toimii Lapset, nuoret ja perheet- yksikkö , jonka samannimisen sivuston toimituksesta vastaavat erikoissuunnittelija Hanna Harju ja kehittämispäällikkö Päivi Lindberg, joka on myös Itlan hallituksessa. 

”Itla toimii tutkimuksen ja lastensuojelukentän välimaastossa”, kertoo säätiön asiamies Petra Kouvonen, joka toimii myös Kasvun tuki- tiimissä.

Itlan tärkein hanke on Kouvosen mukaan ollut Kasvun tuki.fi-niminen portaali, joka levittää tietoa vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja nuorten parissa työskenteville. Itlalla riittää parhaillaan töitä, sillä säätiö on Kouvosen mukaan saanut 1,1 miljoonan euron rahoituksen työn jatkokehittämiseksi yhdessä Suomen mielenterveysseuran kanssa. Rahoitus on saatu sosiaali- ja terveysministeriön alaisesta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE), kertoo Helsingin Sanomat.

Toimikunnan työssä keskeisesti mukana ollut varapuhemies 
Mauri Pekkarinen (kesk) on hyvin tyytyväinen päätöksen kohteesta. Pekkarisen mielestä myös säätiön rahoitusmalli on oikea.

”Säätiö ei saa suoraa rahaa vaan todennäköisesti osakkeita. En pidä sitä hyvänä mallina, että tällainen säätiö olisi budjettirahoituksen varassa”, Pekkarinen sanoo.

Itla ja Sitra


Pekkarinen ottaa vertailukohdaksi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran, jonka eduskunta antoi Suomelle 50-vuotislahjaksi vuonna 1967. Sitra sai huomenlahjana valtiolta sadan miljoonan markan peruspääoman, joka vastaa nykyrahassa 165 miljoonaa euroa.

Kun Suomi täytti 75 vuotta lama-aikaan vuonna 1992, valtio päätti lahjoittaa Sitralle Nokian osakkeita peruspääomansa korottamiseksi. Päätös osoittautui Sitran kannalta lottovoitoksi, kun Nokian kurssi alkoi kohota. Pekkarinen oli tuolloin Esko Ahon hallituksessa sisäministerinä. ( HS, 20.10.2017)

Sitra onkin kasvattanut kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja.

Eduskunnan Sitra, joka Ylen mukaan tahkoaa rahaa yksityistämällä terveydenhuoltoa on yksi sijoittajista Korona Investin hallinnoimissa rahastoissa, joka taas on hankkinut osuuden lastensuojeluyritys Care Componentista, jonka MilaPro-aputoiminimeen (konsernin sateenvarjonimi) on muiden mukana liittynyt esim. Lämminsyli-lastensuojelulaitos.

Sitra on rahoittanut myös kyttäyskoodiksi nimettyä huoliliputusta ja tuo nyt Suomeen vaikuttavuussijoittamista. Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin."

 Itlan eduskunnan hallintaan siirtymisen myötä luvassa on lisää poliittisia virkanimityksiä ja päätöksiä, joista kansanedustajilla ei ole mitään tietoa.

Itlan hallitus koostuu seuraavista henkilöistä:
Lastensuojelun Keskusliiton nimeämät:2017 – 19
Toiminnanjohtaja
PIA SUNDELL
Barnavårdsföreningen
Lastensuojelupalveluiden päällikkö
MARI AHLSTRÖM (varajäsen)
Espoon kaupunki
2016 – 18:
Toiminnanjohtaja
HANNA HEINONEN
Lastensuojelun Keskusliitto
Toiminnanjohtaja
KAI LAITINEN (varajäsen)
Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry
2015 – 17:
Professori
PENTTI ARAJÄRVI (puheenjohtaja)
Sosiaalineuvos
SEPPO SAURO (varajäsen)
Lastensuojelun Keskusliitto
Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämät:2017 – 19
Puheenjohtaja
MARIA KAISA AULA
Väestöliitto
Neuvotteleva virkamies
ANNIKA PARSONS
Sosiaali- ja terveysministeriö (varajäsen)
2016 – 18:
Apulaisprofessori
SUVIANNA HAKALEHTO
Itä-Suomen yliopisto
Professori
MARKKU JAHNUKAINEN (varajäsen)
Helsingin yliopisto/opettajankoulutuslaitos
2015-17
Kehittämispäällikkö
PÄIVI LINDBERG
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkimusprofessori
SAKARI KARVONEN (varajäsen)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nesteen ryöstö turvattu

Valistuneen kansalaisen sanoin:
"Lahjan ideana oli, että näin valtion omistus Neste oy:stä saatiin tiputettua alle 50 prosentin. Samalla valtion määräysvalta yhtiöön lopetettiin. Lahjoituksen myötä säätiön nykyinen johto menetti myös määräysvaltansa asioihinsa. Nyt kun vaarana on, että seuraava hallitus on demarienemmistöinen, se ei enää voikaan sanella Nesteen tulevaisuutta.
Tällä lahjoituksella siis kaapattiin Nesteen määräysvalta valtiolta jollekin klikille ilmeisenä tarkoituksena turvata Nesteen tuleva ryöstö, vaikka se tehtäisiin vasta seuraavan hallituksen aikana. Sipilä ja Orpo ovat ovelia pelureita, oikein velikultia. Sääliksi käy Pentti Arajärveä, joka televisiolamppujen valossa kiittelee Linnilää joutuakseen pian toteamaan, että hänen aikansa säätiössä alkaa olla ohi. Varkailta ei ideat lopu. Ahneus jonkun tai joidenkin hyväksi on tämänkin manööverin takana ja se ei ole lasten hyvinvointi."


Ylikansallisten energia-, kaivos-, lapsibisnes- ja terveysfirmojen rantautuessa Suomeen ryöstämään kansallisaarteitamme ja -omaisuuttamme jonkun pitää pysyä hereillä ja varoittaa vaarasta.
Ainakaan kansanedustajat eivät ole hereillä. Tämän(kin) keplottelun toteutti Suomen eduskunta, joka ansaitsisi syytteen maanpetoksesta. 

Katsokaa keitä äänestätte seuraavissa vaaleissa.


Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ehkaisevaa-paihdetyota-vai-moraalista-paniikkia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisvanhempien-ahneus-ja-perhehoitoliiton-sopimukset-estavat-lasten-kotilomat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/yli-90-000-euroa-ansainnut-maria-kaisa-aula-nosti-sopeutumiselaketta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihlajalinnan-hoitokoti-irtisanoi-ongelmista-raportoineet
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/leikkausvinkkini-hallitukselle-maastakarkoitus-konsulteille

https://www.youtube.com/watch?time_continue=11&v=Na4rbTlQt6U

Perhekuntoutus on uusi huosta-automaatti- lastensuojelun trendit 2018

$
0
0
Picture
Lastensuojelun trendit 2018

Lastensuojeluperheiden tukihenkilö on esittänyt huolensa seuraavista viimeaikaisista muutoksista lastensuojelussa:
"Nyt on satanut yhteydenottoja pilvin pimein ja samoista asioista kaikki. Tällainen piikki yhteydenottojen lukumäärissä on huomattava. Samoin ongelmien yhteneväisyys:

1. Asiakirjoja ei pyydettäessä saa millään
2. Kaikissa jutuissa on kyse terveydenhuollollisesta asiasta, eniten neurologiasta
3. Perheiltä evätään tukihenkilö tai asiamies perusteetta
4. Jokaiseen juttuun liittyy pakkoperhekuntoutus, eli velvoite mennä laitokseen tarkkailtavaksi huostaanoton uhalla
5. Avohuollossa käytetään rajoituksia, mikä on laitonta, sillä avohuoltohan perustuu vapaaehtoisuuteen

Haluaisinkin tietää, onko meneillään jokin perkeleellinen projekti? Hanke? Bisnes? Onko tullut uusia sisäisiä ohjeistuksia rikkoa perheen suojaa tekosyillä? Mitä?
Aluehallintoviraston ruuhkautuminen lastensuojeluasioista kertoo omaa kieltään myös, jos kaikki olisi jees, ei kanteluita satelisi. Tämä on outoa. Tavallisuudesta poikkeavaa."


1. Asiakirjoja ei pyydettäessä saa millään

 Lastensuojelussa syyttömyysolettama, tosiseikkaselvittely, asiallinen dokumentaatio, oikeus saada valituskelpoisia päätöksiä ja itseään koskevat asiakirjat ajoissa ja syytetyn oikeussuoja ovat usein tuntemattomia käsitteitä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.

– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.

Aluehallintovirasto onkin yrittänyt ohjeistaa lastensuojelua ja suitsia väärentämistä- turhaan. Lastensuojelun työntekijöillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään, joten mitään negatiivisia seuraamustoimia väärentämisestä ei tule.

Maan tavaksi on muodostunut, että tapauksissa, joissa lastensuojelu on syyllistynyt laittomuuksiin asiakirjoja ei toimiteta lainkaan tai ne toimitetaan kuukausia myöhässä vasta oikeuskäsittelyyn.


2. Kaikissa (ongelma)jutuissa on kyse terveydenhuollollisesta asiasta, eniten neurologiasta

Yksi vaarallisimmista lastensuojelun huonoista käytännöistä on neurologisista häiriöistä kärsiville lapsille usein annettu virheellinen psykiatrinen diagnoosi ja psyykelääkitys.

Revitty elämä -kirjan kirjoittaja M. Kajaste toivoisi nykyistä parempaa tukea neuropsykiatrisille perheille, lapsille ja nuorille: "Lasten ja nuorten palveluihin käytetään n. 10 miljardia euroa / vuosi. Rahaa käytetään paljon, mutta tehottomasti. Suurin osa rahoista menee toimimattoman, itseään ylläpitävän järjestelmän ylläpitoon – ei suinkaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen.
Valtavissa luokissa neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavat lapset jäävät ilman tunnistamista ja tukea; heidät tuomitaan käytöshäiriöisiksi.
Osa lapsista on odottamassa tutkimuksiin pääsyä, jonot ovat pitkät ja diagnoosin asettaminen lapselle on Suomessa vaikeaa. Psykiatria ei välttämättä tunnista näitä lapsia, ja osa ehdottomasti tukea tarvitsevista lapsista jää ilman diagnoosia. Psykiatriassa vanhentuneet ja haitalliset menetelmät ovat olleet arkipäivää useissa yksiköissä. Yhteisiä hoitolinjoja ei ole, hoitojen tuloksia ei arvioida.

Tarkkaa kokonaiskuvaa eri puolilla maata sovellettavista lastenpsykiatrian arviointi- ja hoitomenetelmistä ei ole. Vain alle puolet hoitoa (mm. keskittymishäiriöt, lukivaikeudet, autismi) tarvitsevista lapsista pääsee hoitoon.

Monilla neuropsykiatrisilla nuorilla on sijoituksen aikana tai lastensuojelun pakkotoimien aikana syntynyt päihdeongelma. Sijoituspaikoissa ja perhekodeissa nuoret voivat jopa kasvattaa kannabista, käyttää huumeita ja tulla raskaaksi alaikäisenä. Lapsia lääkitään vahvoilla lääkkeillä ja seurauksena voi olla jo alaikäisenä lapsen vaikea lääkeriippuvuus. Valvonta ei aina toimi, eikä sijoituksella saada poistettua alkuperäisiä terveydellisiä ongelmia; päinvastoin ongelmat usein lisääntyvät sijoituksen aikana. Seurauksena on lasten ja nuorten vieraantuminen vanhemmistaan ja niistä läheisistä, joilla on tunneside nuoreen ja mahdollisuus tukea nuorta.

3. Perheiltä evätään tukihenkilö tai asiamies perusteetta

"Käytännössä sossu siis evää asiakkailtaan tuen ja avun vain, koska se pelkää menettävänsä valtansa. Se pelkää, että ylimääräinen silmä -ja korvapari huomaavat, ettei kaikki mene kuten pitäisi. Se ei halua työpöydälleen vastinevaateita aluehallintovirastosta, eikä se tahdo kenenkään kirjoittelevan tällaisia blogeja.
Jännintä tässä eväilyssä onkin se, että asiamies tai tukihenkilö evätään päätöksellä aina silloin, kun sossu itse äkkää olevansa heikoilla jäillä. Jos palaverit onkin nauhoitettu. Jos asiakkaalla yht äkkiä onkin näyttöä siitä, että sossun perusteet pakkoperhekuntoutukseen ovat tuulesta temmattuja. Jos asiakkaalta löytyykin päivätty kirjaus asiakassuunnitelmasta, jota ei pitänyt olla enää olemassa. Silloin otetaan käyttöön taikasana salassapidettävä ja tehdään päätös sopimattomasta auttajasta, mellastetaan hyväksikäyttökiellosta ja saadulla lisäajalla ehditään sitten nuijia se asiakas takaisin sinne, minne se kuuluu, eli maan rakoon ja puolustuskyvyttömäksi."

Hallintolaki 3:12§ toteaa seuraavaa: "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää."
-jo tämä pykälä selkeästi osoittaa, että hallintoasiassa asiamies tai avustaja on eri asia kuin asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Käytännössä termiä avustaja ei käytetä missään muualla kuin oikeudessa.

Lapsen huoltajalla on tietojensaantioikeus ja huoltaja on tiedot pyytänyt hoitaakseen lapsensa asian. Tämän sossu unohtaa vedotessaan julkisuuslakiin salassapidon osalta. Jos asiamies hoitaa äidin asiaa (äiti on asianosainen), voi hän käyttää lasta koskevia tietoja asian hoitamisessa. Sossu perustelee usein lapsen reagoinnit ja oireilut huonolla vanhemmuudella ja ongelmilla kotona. Äidin asia on siis liitännäinen lapsen asiaan ja myös asiakkaalla on oikeus perustella vastakkainen näkökantansa. Tähän tarvitaan sekä äidin että lapsen tietoja, joiden avulla sossun perustelut usein murenevatkin käsiin. Ja juuri sen murenemisen sossu haluaa estää ja siitä juontuu tämä ikuinen lässytys julkisuuslain pykälästä numero 23."
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/esiintymiskieltoja-sossusirkuksessa

Kuvassa perhekuntoutuksen mallintajia: Mikko Ailoranta, Kaisa Tervonen-Arnkil, Kristiina Siirto- Honkanen ja Pia Liukkonen

4. Jokaiseen juttuun liittyy pakkoperhekuntoutus, eli velvoite mennä laitokseen tarkkailtavaksi huostaanoton uhalla

"Enkä mä tajunnut, miksi mua pidettiin siellä, niin sitten mulla alkoi kasvamaan sellainen viha sisällä, että täällä joutuu olemaan eikä ikinä pääse mihinkään. Et kyllähän siellä menee niiden ohjaajien armoilla ja niiden aikataulujen mukaan. ” (Mattila, 2017, H5)

Perhekuntoutuksen suosio perustuu lastensuojelun sanamagiaan ja moralistisiin virhepäätelmiin; "perhekuntoutuksen pitäisi kuntouttaa perheitä- siis se on perheitä kuntouttavaa". Kyseessä on myös asemaansa sote- uudistuksessa pelkäävän lastensuojelun yritys osoittaa tarpeellisuutensa: perhekuntoutusta kun voi saada ainoastaan lastensuojelun kautta. Osansa perhekuntoutuksen suosion kasvuun on lastensuojelulailla (Lastensuojelulaki 36 § (Finlex)) sosiaalihuoltolailla (ShL 2014, 17 §) ja LAPE-hankkeen mallinnuksella, jonka mukaan kuntoutus soveltuu hyvin työskentelyä läpileikkaavaksi peruslähtökohdaksi lastensuojelussa (21/2017,34).

Myös SOTEn lähestyminen nostaa perhekuntoutusten suosiota.
SOTE-uudistuksen jälkeen valtionosuusmaksatusten jyvitys tapahtuu nyt toteutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella. Mikäli sosiaalitoimen kustannustaso kunnassa pidetään asiallisen kohtuullisena ja todellista tarvetta vastaavana, kunta menettää suuren siivun valtion maksamista tulevien vuosien kulukorvauksista.
"Ilmaista rahaa" valtiolta on saatavissa, jos kunnan omat kulutilastot saadaan mahdollisimman rumiksi.
Kulut on saatava näyttämään asukasta kohden suuremmiksi kuin muissa kunnissa, tai muutoin kunta tulee menettämään ison siivun tulevia korotettuja valtionosuuksia.


Paras selitys pakkoperhekuntoutukseen ja muihinkin havaittuihin ongelmiin lienee kuitenkin asiantuntijauskoon, - valtaan ja psykoanalyysiin perustuva, kaikkialle ajettu Hackneyn malli eli systeeminen lastensuojelun toimintamalli, jonka Lokakuun Liike ennusti lisäävän niin perhekuntoutuksen, huostaanottojen kuin lastensuojelun oikeusturvaongelmien määrää.


Laittomuuksia mahdollistaa ja edesauttaa sosiaalihuollon tiedonhallintauudistus, joka takaa lastensuojelun valvomattoman pääsyn terveydenhuollon rekistereihin.

Viranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentaminen olisi vaatinut sosiaalihuollon henkilöstön vastuu- ja korvausvelvoitteiden uudistuksen, sijaishuollon ja lastensuojelun eriyttämisen ja valvonnan ja asiakkaiden oikeusturvan esim. toimivien oikeussuojakeinojen ja valitusreittien varmistuksen, jotka jätettiin tekemättä. Rekistereiden yhdistäminen lisää hatarin perustein tehtyjä huostaanottoja, kuten Ani Leikoniemen tapaus osoittaa: "Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa." 

”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ”

HuosTa- tutkimuksen tulos, jonka mukaan jopa 85% lapsista ei saa tarvitsemaansa tukea ennen sijoitusta ja lastensuojelun jatkuvasti harjoittama lainvastainen perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönti on saanut paljon julkisuutta mutta- Tuomas Kurttilan sanoin- Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Nyt lastensuojelussa kokeillaan voidaanko perheen tuki ja jälleenyhdistämisvelvoite vaihtaa tällä kertaa perhekuntoutukseen, jonka ideaali ja retoriikka on sopusoinnussa mutta käytännöt jyrkässä ristiriidassa lastensuojelulain perheen tukemis- ja jälleenyhdistämisvelvoitteen kanssa. 

Perhekuntoutus: kallis, huostaperusteita hakeva ja huonoja tuloksia tuottava sijaishuollon osa

Mirja Korkiakankaan lisensiaattityö valottaa Nuorten Ystävät ry:n osuutta ja toimintaa perheiden oikeusturvariskeiksi muodostuneiden pakkopalvelujen ja valvontamuotojen kehittäjänä. 

Korkiakankaan tutkimus osoittaa kuinka perhetyö ja perhekuntoutus eivät ole koskaan olleet mitään vaihtoehtoja sijaishuollolle vaan alusta asti sijaishuoltoon kiinnittynyttä, siihen johtavaa ja sitä vahvistavaa toimintaa ( Korkiakangas, 2005, 6). SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa."

Nuorten Ystävät ry Pohjolakodissa perustuslain vastaiseksi pakkohoidoksi kutsuttua perhekuntoutusta on kehitetty 1970- luvulta lähtien ja siihen liittyi perhetyö ja -terapia. 

​Perhetyön terapeuttiseksi orientaatioksi vahvistetaan tutkimuksessakin psykodynaaminen eli psykoanalyyttinen orientaatio (mt., 68), joka perustuu Freudin virheellisiksi todettuihin oletuksiin.


Pohjolakodin ensimmäinen perhekoti avattiin 1974 ja kymmenessä vuodessa koulukoti muutettiin perhekotimallin mukaiseksi. Perhekuntoutus ja perhetyö jäivät pysyviksi toimintatavoiksi myös projektin jälkeen perhekotiyksiköiden rinnalle.

KELAn Perhekuntoutus puntarissa (2010) tutkimuksessa perhekuntoutuksen tulokset olivat huonoja: lapsista 49 % koki saaneensa kuntoutuksesta apua vähän tai ei lainkaan ja 53 % vanhemmista enintään jonkin verran voimavaroja. Alku- ja seu­rantakyselyyn vastanneiden 11–16-vuotiaiden lasten perheistä vain 28 % oli sellaisia, joissa sekä lapsi että vanhemmat kokivat saaneensa kuntoutuksesta paljon apua ja voimavaroja ( s.54).

Aino Horilan tutkielmassa osalla asiakkaista oli jäänyt paha mieli perhekuntoutuksen työntekijöiden käyttäytymisestä, mikä oli vaikuttanut työskentelysuhteeseen. Työntekijöiden kehittämiskohteina mainittiin ennakkoluuloisuus ja oletukset sekä epäkunnioittava käyttäytyminen (2013, 43).

Johanna Mattilan pro gradu- työssä (2017) etäisyydet omaan kotiin ja elämänpiiriin koettiin pitkiksi ja käytännön järjestelyt (vapaat palkkatyöstä, kuntoutuspaikan sijainti ja ahdas huoneisto, lemmikkieläinten hoidon järjestäminen) vaikeiksi ja tämä tuntui ahdistavan lähes kaikkia vastaajia. Kehitystarpeina mainittiin mm. kuntoutuspaikan sijainti ja tilat, eroperheiden huomioiminen, vertaistuki ja asiakasdokumentointi.
Omaehtoinen liikkuminen niin lapsella kuin aikuisellakin oli vaikeaa ellei mahdotonta ja tämän koettiin heikentävän omaa hyvinvointia. Samanaikaisesti rajoitetut mahdollisuudet hoitaa omia asioita koettiin lamaannuttavan ja laiskistuttavan omaa toimintaa. Työntekijöiltä kaivattiin enemmän aikaa olla asiakkaiden kanssa ja vanhemmat jäivät myös kaipaamaan toiselta samassa tilanteessa olleelta vertaistukea ja keskustelua. Haastateltavat toivat esiin olemisen tyhjyyttä, kykenemättömyyttä tarttua konkreettisiin asioihin, väsymisen tunnetta ja riippuvuutta työntekijöiden työvuoroista ja paikan säännöistä sekä vihan tunnetta perhekuntoutusjakson pidentyessä. Oleminen ja eläminen olivat erilaista kuin kotona, koska taustalla oli tieto oman elämän tarkkailusta ja kontrollista. Yllättävää oli, että kukaan ei etukäteen ollut tietoinen perhekuntoutuksesta. Mattilan mukaan "pohdittavaksi jää, onko perhekuntoutus yhtä epäselvää perheille kuin sitä tarjoaville sosiaalityöntekijöille ( Mattila, 2017, 54-64).

Minna Rautio (2016) kertoo, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena.


Asiakkaaksi valikoituminen avohuollon tukitoimena järjestettävään ympärivuorokautiseen perhekuntoutukseen, pohjautuu vahvasti sosiaalityöntekijöiden käsityksiin perheen tilanteesta. Näyttää siltä, että auttamisjärjestelmän sisällä on näkyvissä asiakasvalikointia ja syrjäyttäviä mekanismeja, jotka koituvat heikoimmassa asemassa olevien perheiden avunsaannin esteeksi. Kyseessä on palvelun tarjoajien asettamat kriteerit, jotka rajaavat liian huonossa kunnossa olevat asiakkaat palvelun ulkopuolelle. Sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä ovat tällä hetkellä ainakin riittävän hyvän suomen kielen taito, pysyvä asunto, työssä käyminen sekä hallinnassa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma."
 
LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."

Työpaperin mukaan lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen keskeisimmät palvelut ovat 1) lasta suojeleva ja lapsikeskeinen sekä 2) lasten, vanhempien ja koko perheen toimijuutta vahvistava ja kuntouttava työskentely, jota on a) tehostettu perhetyö, b) perheohjaus, c) kotiin vietävä kriisityö, d) ympärivuorokautinen perhekuntoutus, e) ympärivuorokautinen perhearviointi tai -kartoitus, f) perhearviointi kotiin tehtynä sekä g) vanhemmuuden arviointi kotiin tehtynä ( s.17).

Termejä voi pitää orwellilaisena uuskielenä. Todellisuudessa lapsikeskeisyys onkin viranomaiskeskeisyyttä, perheen toimijuuden vahvistaminen työntekijän toimijuuden vahvistamista, joka johtaa usein perheen omaehtoisen selviytymisen ja toimintakyvyn heikkenemiseen, tehostettu perhetyö tehostettua kyttäämistä perheen hajottamiseksi, perhekuntoutus perustuslain vastaista turhaa ja syrjäyttävää pakkolaitostamista ja vanhemmuudenarvioinnit ja kartoitukset jääviyssäännöksistä, Leventhalin säännöistä ja hyvän hallinnon periaatteista piittaamatonta sijoitusfirmojen psykoanalyyttisiä menetelmiä hyödyntävää puoskarointia sijoitusperusteiden löytämiseksi.


Raportissa (2017, 14) perhetyön ja perhekuntoutuksen keskeisinä sisältöelementteinä toimivat epätieteelliset arvioinnit ja seulaukset nimetään a) tuen tarpeiden arvioinniksi, perheiden tarpeita vastaamaton perhetyö b)konkreettiseksi avuksi, lastensuojelun ja sijaishuollon harjoittama kiristys ja pakkotoimet c) ohjaukseksi, turha kokoustaminen d) läheisten, vertaisten ja yhteisön tueksi ja hallinnolliset vapaudenriistot ja pakotetut laitosjaksot e) hoidoksi.

Tällaisella kuvaamistavalla ei ole palveluiden kehittämistä ja asiakasosallisuutta tukevia hyötyjä. Sen avulla ei voi muokata perhetyön ja -kuntoutuksen sekavaa sisältöä nykyistä konkreettisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi palveluita käyttäville lapsille ja vanhemmille. Valheilla ei voi motivoida perheitä myöskään parempaan "arviointitottelevaisuuteen" tai innokkaampaan palvelun vastaanottamiseen. Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).

Perhekuntoutuksesta onkin tullut perustuslain vastaista pakkohoitoa ja perhetyöstä kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttua huostaperusteiden etsintää lastensuojeluvirkailijoiden tarpeisiin. Ei ihme, että sijoitukset ja huostaanotot lisääntyvät.

Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa: "2000 -luvun ilmiö on erilaiset perhekuntoutusta tarjoavat yksiköt, joihin lastensuojelun työntekijä saattaa velvoittaa perheen muuttamaan saamaan ”kuntoutusta”. Asiakkaille ja usein myös kuntoutuksesta maksavalle lastensuojelulle on usein epäselvää, mitä pitäisi kuntouttaa ja mitkä ovat tavoitteet.

Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taas voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.

Päihdehoidon kärsiessä niukoista resursseista tällainen tavallisten päihteettömien perheiden ”kuntouttaminen” on vähintäänkin kyseenalaista. Kun tällaista toimintaa harjoitetaan verovaroilla, pitäisi maksavan tahon olla kiinnostunut työn tuloksellisuudesta. Näyttää siltä, että usein näiden ”kuntouttajien” ja ”arvioijien” päätarkoitus ei olekaan auttaa ja vahvistaa perhettä selviytymään omillaan, vaan tehdä lastensuojelulle sellainen lausunto, että lapsi voidaan sen perusteella saada huostaan otetuksi".

Perhekuntoutuksista -eli vanhemmuuden ja vuorovaikutussuhteiden epätieteellisistä psykoanalyyttispohjaisista arvioinneista, jotka muodostavat vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle- kannattaa jatkossakin pysyä poissa.

Vielä vuonna 2017 perhekuntoutuksen menetelmiksi kelpaavat skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointi, manipuloiva haastattelu, MIM, Theraplay ja sijaishuoltojätti Anglicaren "toiminnalliset välineet". Arviointimenetelmänä pidetään jopa vastuun ja vuorovaikutuksen hävittävää moniammatillisuutta itsessään (s.29-40).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara

5. Avohuollossa käytetään rajoituksia, mikä on laitonta, sillä avohuolto perustuu vapaaehtoisuuteen

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa ainoastaan Yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa. Jos sijoituspaikalla ei ole lain mukaan oikeutta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen, ei voida toimia siten, että toimenpiteitä tosiasiassa käytetään, mutta jätetään kirjaamatta ja asianmukaiset päätökset tekemättä. ( Lastensuojelun käsikirja).

Avin mukaan "valvonnassa on tullut esille, että sijaishuoltoyksiköissä on voinut olla käytössä menettely, että sijoitetun lapsen rajoittamisesta on keskusteltu sosiaalityöntekijän läsnä ollessa ensimmäisessä asiakassuunnitelmaneuvottelussa, jonka jälkeen rajoitusten on katsottu perustuvan vapaaehtoisuuteen. Tämä on johtanut tilanteisiin, ettei lapsi ole saanut liikkua sijaishuoltoyksikön alueella tai sen ulkopuolella ilman ohjaajaa. Myös kotilomiin, harrastuksiin ja puhelimen käyttöön on puututtu."
"Asiakassuunnitelmaa kirjatessaan viranomaisen ei pidä luoda käsitystä, että asiat ovat tulleet sovituiksi asianomaisten kanssa yhteisymmärryksessä, mikäli näin ei ole tapahtunut. On erittäin tärkeää, että asiakassuunnitelmaan kirjataan huolellisesti asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä", AVI korostaa.
"Lastensuojelun rajoittamistoimenpiteiden käyttäminen edellyttää aina erillistä päätöksentekoa, eikä rajoittamisesta voi sopia asiakassuunnitelmassa", AVI huomauttaa.

Rajoittamistoimenpiteitä tehdään kuitenkin yleisesti avohuollossa ja ilman erillistä päätöksentekoa, vaikka käytäntö on laiton. Lastensuojelu on täynnä laittomia käytäntöjä, koska ulkopuolinen valvonta puuttuu ja työntekijöillä, joita on lähes mahdotonta irtisanoa viroistaan ei  ole vastuu- tai korvausvelvoitteita laittomuuksistaan.

Suurin osa "vapaaehtoisista", " vanhempien kanssa yhteisymmärryksessä tehdyistä" sijoituksista on todellisuudessa pakotettuja ja sosiaalityöntekijän uhkailujen tulosta.

Laiton rajoittaminen on mahdollista, koska valvonta on puutteellista ja asiakirjoihin, jotka tarkastetaan pahimmillaan kerran kymmenessä vuodessa rajoittamista ei ole edes merkitty tai on väärennetty, että rajoittaminen tapahtuu lapsen ja vanhempien suostumuksella ja on "lapsen etu".

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on tarkastuksissaan havainnut, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaishuollossa(Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).

Kun sijaishuoltopaikka on sijoittavan sosiaalityöntekijän itsensä valitsema , sen paljastuminen lapsia kaltoinkohtelevaksi riskisijoitukseksi osuu kipeästi sosiaalityöntekijän ammatilliseen itsetuntoon ja saattaa kyseenalaiseksi sosiaalityöntekijän arvostelukyvyn; siksi sosiaalityöntekijöillä on motiivi salata tai mitätöidä " omassa " yksikössä tapahtunut lapsen kaltoinkohtelu. 

AVI:n ohjauskirjeet eivät tule vaikuttamaan lastensuojelun rutiiniksi muodostuneeseen asiakirjaväärentämiseen lainkaan, sillä juuri fabrikoiduilla asiakirjoilla perustellaan laittomat huostaanotot. Tämä rikollisuuden muoto tuntuu olevan valtiovallan erityissuojeluksessa.

Jääviyssääntöjen vastaisesti vanhemmuudenarviointia ja perhekuntoututusta järjestävät usein järjestöt ja yritykset, jotka tarjoavat ja ylläpitävät myös sijaishuoltopaikkoja.

Kahden kuukauden perhekuntoutus maksaa vähintään 30.000 euroa per perhe ja jos sen avulla saadaan aikaan yksikin keskimäärin 7 vuotta kestävä huostaanotto yrityksen tuotot kipuavat päälle miljoonan euron.

Lastensuojelun bisnestoimijat käyttävätkin härskisti hyväkseen sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden tietämättömyyttä perhekuntoutuksen sisällöstä. 


Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lapset ovat muuttuneet Suomessa liiketoiminnan kohteeksi. Sijoitetut lapset työllistävät niin yrityksiä kuin lastensuojelujärjestöjäkin. SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry ja Nuorten Ystävät ry tuottavat erilaisia palveluja toimien samalla lasten sijaishuoltoa tarjoavina tahoina. Järjestöt tuottavat perhekuntoutusta ja vanhemmuuden tukemisen työmuotoja. Toiminta on kahdella raiteella ajelua. On varsin todennäköistä, että kuntouttaja löytää yhä lisää kuntoutettavia ja huostaanoton tarpeessa olevia lapsia. Vaakakupissa on oma bisnes ja vieras lapsi ja perhe. Lastensuojelujärjestöjen etuna on ylläpitää mielikuvaa huonoista vanhemmista.
Sijaishuolto on takuuvarma ala, josta valvonta ja laadun tarkkailu puuttuu. Kunta on varma maksaja ja asiakkaat heikkoja.
Lastensuojelujärjestöjen päättävissä elimissä on poliitikkoja, kaupunkien virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun miljardipotin jakajat pitäisi selvittää kuntatasolla ja koko maan laajuisesti. Ainoastaan tällä tavoin tulisi näkyväksi, miksi Suomi syrjäyttää lapsiaan ja näiden perheitä".

Lastensuojelun vakavat ja vuodesta toiseen jatkuvat oikeusturvaongelmat koskettavat jo satoja tuhansia suomalaisia. 

Silti lastensuojelusta puuttuvat edelleen riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot, oikeussuojakeinot perheille, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja kriittinen journalismi valtamedioissa


Älkää asiakkaat uskoko pötypuheita Hackneyn mallista, sosiaalihuollon tiedonhallinnasta tai perhekuntoutuksesta vaan vastustakaa lastensuojelumielivaltaa, tarkistakaa asiakirjanne, taltioikaa palaverit lastensuojelun kanssa ja ottakaa niihin aina asiamies/ tukihenkilö mukaan.

- Ottakaa valokuvia ja kopioita valheellisista asiakirjoista ja litteroikaa äänitteet asiattomista palavereista.

​- Raportoikaa väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle, Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lle, YK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture)

- Boikotoikaa yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka rahoittavat lapsibisnestä ja pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä.



Lisää toiminta-ohjeita:
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-masentaa-mita-voin-tehda



Terveydenhuollon henkilöstön asenteet vaarantavat kuntoutujien potilasturvallisuuden

$
0
0
Picture
Terveydenhuollon henkilöstön asenteet vaarantavat mielenterveyskuntoutujien lisäksi myös päihdekuntoutujien potilasturvallisuuden.
Mikkeliläiset päihdekuntoutujat kertovat  Länsi- Savo- lehdessä asenteista perusterveydenhuollossa.

”Hoitajat saattavat kommentoida ulkonäköämme”

Pelko epäasiallisesta kohtelusta estää korvaushoidossa olevia hakeutumasta ajoissa terveydenhuollon palveluihin. Ihmisiä pelottaa, että avun saannin sijaan heitä arvostellaan, moititaan, leimataan ja vähätellään, kertoo A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan palveluesimies Kaija Smolander.

Yli 30-vuotiaat Iiris ja Sanna (nimet muutettu) eivät ole kertoneet kaikille sukulaisilleenkaan olevansa A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan opioidikorvaushoidossa. Naiset korostavat, että korvaushoito on lääke heidän sairauteensa.
Opioidiriippuvainen saa korvaushoidossa metadonia tai buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä. Iiris ja Sanna ovat kuntouttavassa korvaushoidossa. Heidän tavoitteenaan on elää päihteettömästi ja päästä jälleen työelämään.

Naiset sanovat kokeneensa, että aluksi sairaanhoitajilla ei ollut juurikaan kokemusta heidän hoidostaan.
— Hoitajat olivat arkoja ja penseitä, mutta nykyään he vaikuttavat jonkin verran tottuneen meihin. Kun hoitajat tarkastavat suun lääkkeen ottamisen jälkeen, koskettaminen vaikuttaa olevan heille ylivoimaista. Hoitajat saattavat kommentoida ulkonäköämme, kuten hampaitamme, Sanna ja Iiris kertovat.

"Elämä muuttuu korvaushoidon myötä"

Naisten mukaan perusterveydenhuollon puolella kohtaamisen tavassa on parannettavaa.
— Kadulla ja hoidossa olevien riippuvaisten välillä on eroa. Elämä muuttuu korvaushoidon myötä niin radikaalisti, he huomauttavat.
— Kun sairaanhoitaja ja lääkäri lukevat koneelta taustatietomme, heidän asentonsa ja ilmeensä muuttuvat. Sen huomaa katseesta, kun ihminen ajattelee: ”Tämä on niitä”. Monien lääkäreiden asenteet ovat kovempia kuin hoitajien. He eivät useinkaan ota meitä vakavasti.

Iiris ja Sanna eivät ole ainoita korvaushoitoasiakkaita, joiden mielestä perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan asenteet ovat huonoja heitä kohtaan.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tuoreessa opinnäytetyössä sairaanhoitajaopiskelijat haastattelivat aiheesta 14 korvaushoidossa olevaa asiakasta. Asiakkaat olivat kokeneet muun muassa leimaamista, negatiivisia ennakkoasenteita, välinpitämättömyyttä oireitaan kohtaan, ihmisarvon polkemista ja syyllistämistä.
— Yritin pari vuotta saada terveyskeskuslääkäriltä lähetteen ihotautilääkärille. Lääkäri ehdotti, että jättäisin ylimääräiset lääkkeet pois, jotta ihoni korjaantuisi, Iiris kertoo.

"Kipua ei oteta tosissaan"

Opinnäytteessä haastateltujen mukaan korvaushoitoasiakkuus oli aiheuttanut tilanteita, joissa he olivat jääneet ilman hoitoa. Asiakkaiden kokemuksen mukaan henkilökunnalla on ollut haluttomuutta hoitaa heitä ja paneutua heidän oireisiinsa. Virheellisten diagnoosien seurauksena asiakkaat olivat päätyneet tehohoitoon.
— Kipua ei oteta tosissaan. Hoitajan täytyy lähteä mukaan, jotta pääsee päivystykseen, Sanna sanoo.
Iiris pyytääkin sosiaaliohjaajan mukaansa asioidessaan viranomaisten ja perusterveydenhuollon henkilökunnan kanssa.

— Olen huomannut järkyttävän paheksunnan, syrjinnän ja pottuilun. Ihmiset tuntuvat edelleen pitävän korvaushoitoa toisena sanana sille, että on opiaattien käyttäjä. Jos lääkäri ottaa ensimmäisellä kerralla tosissaan sen, mitä sanon, liikutun. Se on niin harvinaista, Iiris sanoo.
— Joidenkin lääkäreiden käytös vastaanotolla on lievästi sanottuna töykeää. 

"Osa terveydenhuollon henkilökunnasta ei osaa kohdata päihdeongelmaisia"

Päihdeongelmaisten saama kohtelu ja palvelu terveyspalveluissa vaihtelevat, sanoo A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan palveluesimies Kaija Smolander. Hänen mukaansa opioidikorvaushoitoon liittyy yhä ennakkoluuloja.
— Osa terveydenhuollon henkilökunnasta ei halua tai osaa kohdata ihmisiä, joilla on päihdeongelmia. Korvaushoitoasiakkaat eivät välttämättä saa asianmukaista kivunhoitoa, koska heillä on riippuvuuteensa tarkoitettu lääkehoito.
Opinnäytteessä haastateltujen mukaan hoitohenkilökunta oli olettanut korvaushoitoasiakkaan voivan kääntyä korvaushoitoklinikan lääkärin puoleen kaikissa asioissa. Haastateltavien mukaan huonot kokemukset olivat aiheuttaneet haluttomuutta hakeutua hoitoon vakavissakaan tilanteissa.
— Päihdeongelmaan liittyy syyllisyyttä ja häpeää. Kylmäkiskoinen kohtaaminen vain vahvistaa näitä tunteita. Pelko epäasiallisesta kohtelusta estää ihmisiä hakeutumasta ajoissa terveydenhuollon palveluihin. Ihmisiä pelottaa, että avun saannin sijaan heitä arvostellaan, moititaan, leimataan ja vähätellään, Smolander sanoo.
— Jos saamme terveydenhuollossa huonoa kohtelua, kukapa meistä ei ärsyyntyisi ja puolustukseksesi hyökkäisi vastaan. Tai sitten haluamme vain pahoilla mielin poistua paikalta.

A-klinikkasäätiön hanketyöntekijä Sanna Tuukkanen toteaa, että korvaushoitoasiakkaiden kohtaamista on vaikea ammattilaisen kouluttaa.
— Kouluttamassa tulisi olla kokemusasiantuntija yhdessä päihdetyön ammattilaisen kanssa. Kokemusasiantuntijan oma tarina auttaa ymmärtämään riippuvuussairauden monimuotoisuutta ja korvaushoidon merkitystä.

Lähde: Sara Lavonen ja Yrjö Korhonen: ”Välil se tuntuu ku seinille puhuis” — Korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kohtaamisestaan perusterveydenhuollossa”. Opinnäytetyö, syksy 2017. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä enemmän alalle sopimattomia: ”Otetaan vain kaikki sisään, kyllä Valvira siivoaa jäljet”

Kupittaan ja Oulun lastensuojelun jälkeen sote-alan pääsykokeista ja haastatteluista luopuminen tuntuu arveluttavalta asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantamiselta.

Nyt useat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ovat luopuneet pääsykokeista, osin niiden kalleuden vuoksi. Esimerkiksi ammattiopistojen lähihoitajakoulutukseen pääsee helposti täyttämällä sähköisen hakemuksen.

Sairaanhoitajaksi, sosionomiksi tai terveydenhoitajaksi voi päästä opiskelemaan ensimmäistä kertaa pelkän valintakokeen kautta. Haastatteluja ja soveltuvuustestejä ei tehdä myöskään sosiaalityöntekijöille.

Ainakin Lapin ja Turun ammattikorkeakoulut  päättivät luopua hakijoiden haastatteluista syksyn 2014 yhteishaun valinnoissa, kertoi YLE- uutiset. Omnian ammattiopistossa Espoossa hakijoiden soveltuvuutta ei testata lainkaan.

Soveltuvuustestin reputtaminenkaan ei vie opiskelupaikkaa. Vuodesta 2016 lähtien
lähihoitajaopintoihin on päässyt, vaikka hakija ei  olisi saanut soveltuvuuskokeesta yhtään pistettä.


Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Markus Henriksson pitää nykyistä tilannetta sietämättömänä.

Henriksson kertoo kuulleensa, kuinka oppilaitoksen johtava opettaja oli todennut lakonisesti: ”Otetaan vain kaikki sisään ja annetaan valmistua, kyllä Valvira sitten siivoaa jäljet”.

– Se on aivan törkeää asiakkaita ja potilaita kohtaan.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-aloilla-toimii-yha-enemman-riskiammattilaisia

Valvomattoman lastensuojelun heikot tulokset ja vaarantunut asiakasturvallisuus

Aluehallintovirasto ruuhkautuu lastensuojelusta tehdyistä kanteluista. Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä, kertoo Turun Sanomat.

Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.

Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.

Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.

– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.

Vanhemmista voidaan tehtailla lastensuojeluilmoituksia  heidän hakiessaan toisen lääkärin mielipidettä lapsensa vääräksi koettuun diagnoosiin tai psyykelääkitykseen.

Monissa ulkomaisissa lastensuojelututkimuksissa on kiinnitetty huomiota huostaanotettujen lasten turhaan ja runsaaseen lääkitykseen, jolla korvataan muun hoidon puutteita. Lapsia saatetaan lääkitä koska hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi tai terapiaa ei voida/haluta antaa.

Helsingin Diakonissalaitos, jonka kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen vaatii intensiivihoitonsa ehtona noin 300 000 euroa maksavan huostaanoton laitokseensa, vaikka lapsen vanhemmissa tai kotioloissa ei olisi havaittu puutteita. Diakonissalaitos käyttää arviointimenetelmänään skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointia.

"Arjen turvaaminen" huostaanotolla ei usein kuitenkaan takaa lapsen pääsyä psykoterapiaan ja voi estää hänen koulunkäyntinsäkin.

Psykoanalyysin virheelliset teoriat omaksuneet PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat  ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin.
Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulunkäynnin ja terveydenhoidon  tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.

Monilla neuropsykiatrisilla nuorilla on sijoituksen aikana tai lastensuojelun pakkotoimien aikana syntynyt päihdeongelma. Sijoituspaikoissa ja perhekodeissa nuoret voivat jopa kasvattaa kannabista, käyttää huumeita ja tulla raskaaksi alaikäisenä. Lapsia lääkitään vahvoilla lääkkeillä ja seurauksena voi olla jo alaikäisenä lapsen vaikea lääkeriippuvuus. Valvonta ei aina toimi, eikä sijoituksella saada poistettua alkuperäisiä terveydellisiä ongelmia; päinvastoin ongelmat usein lisääntyvät sijoituksen aikana.


Päihde- ja mt-ongelmien hoitamatta jättäminen tuottaa valtavat kulut kansantaloudelle

Päihde- ja mielenterveysongelmien hoitamatta jättäminen aiheuttaa kansantaloudelle valtavat kulut, kertoo YLE-uutiset

Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät useat terveysongelmat merkittävästi. Tällainen kehitys säästäisi terveydenhuollon menoja yli miljardi euroa nykyhetken hintatasolla. Ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat koko ajan, ilmoittaa THL.

Arviolta 46 prosentilla kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista perusteena olivat mielenterveys- ja päihdehäiriöt. Viime vuonna tämä tarkoitti lähes 70 000:ta ihmistä. Näistä yli puolet on eläkkeellä masennuksen takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 – tutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia kaikista suomalaisista aikuisista on sairastanut masennusjakson viimeisen vuoden aikana. Masennukseen sairastuu 20 prosenttia väestöstä jossain vaiheessa elämästään. Masennus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kokonaiskuluina puhutaan jopa kahdesta miljardista eurosta.

Kaikkiaan alkoholihaittojen suorat kustannukset olivat 1,3 miljardia euroa. Lopulliset kustannukset ovat  kuitenkin selvästi suurempia, sillä laskuissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi tuotannonmenetyksiä tai menetettyjä elinvuosia. Miljoonan asukkaan HUS:n alueella on 280 000 alkoholin suurkuluttajaa. Jos heille kaikille järjestettäisiin mini-interventio, se tulisi maksamaan noin 67 200 000 euroa (yksikkökustannus on 240 euroa). Alkoholin käytön vähenemisen myötä säästö yhteiskunnalle yksin terveydenhuollon kuluina olisi keskimäärin 110 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 väestökyselyn mukaan 17 prosenttia 15–69-vuotiaasta suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Käyttö on ollut useimmiten kokeilua. Suomalaisten nuorten huumeiden käyttö on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähäistä.
Huumeiden käyttö altistaa  psykiatrisille häiriöille ja saattaa vahingoittaa keskushermoston rakennetta ja toimintaa. Huumeiden yliannostukseen kuolee vuosittain kymmeniä henkilöitä. Huumeet ovat osallisena kasvavassa määrin liikenneonnettomuuksissa, tapaturmissa ja myrkytyskuolemissa, joista osa on itsemurhia.

Tupakointi aiheuttaa työnantajalle arviolta noin 2000 euron kustannukset/tupakoiva työntekijä/vuosi.
Jos  puolet perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneista lopettaisi tupakoinnin, vähenisi naisten tupakointi 37 % ja miesten 36 %. Tällöin säästöä tulisi runsaat 38 miljoonaa euroa.

Varhaisen lapsuuden tukeminen on kannattavaa. Esimerkiksi Chicagossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokaisen riskiryhmään kuuluvan lapsen puolipäiväinen esikoulu on säästänyt jokaista sijoitettua dollaria kohden seitsemän dollaria.

Pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoittaminen nostaa kustannukset kymmenkertaiseksi verrattuna lastensuojelun avopalveluihin. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa kotipalvelua voitaisiin järjestää lähes 3000 tuntia.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila väittää, että  Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.

Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.


Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.



Jopa 1700 potilasta vuosittain menehtyy hoitovirheisiin

Arvioidaan, että jopa neljä ihmistä kuolee Suomessa päivittäin hoitovirheen vuoksi, kertoo YLE- uutiset.  Inhimillisen kärsimyksen ohella haittatapahtumista aiheutuneiden vammojen hoito ja pidentyneet hoitoajat maksavat vuosittain arviolta yli miljardi euroa.

Perustuen kansainvälisiin tutkimuksiin Suomessakin arvellaan tapahtuvan vuosittain 700 - 1700 kuolemaan johtavaa haittatapahtumaa. Se on moninkertaisesti enemmän kuin liikennekuolemia, joita on viime vuosina maassamme sattunut yli kaksi ja puolisataa.

THL on viime vuodet auttanut terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia kehittämään työssään käytännönläheistä potilasturvallisuutta. Terveydenhoitolaki edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tulee olla potilasturvallisuussuunnitelma. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman avulla THL tukee potilasturvallisuussuunnitelmien laatimista sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tavoitteena on vakavien haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä.

Riskipisteet ovat potilaan siirtyessä yksiköstä yksikköön tai organisaatiosta organisaatioon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmät eivät kuitenkaan tue toisiaan. Myös organisaation sisällä on erilaisia tietojärjestelmiä.


Suomen terveydenhuollon yksiköissä toimii vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro. Sinne työntekijät voivat anonyymisti ja syyttelemättä raportoida haittatapahtumia tai läheltä piti -tilanteita. Vakavammat tapaukset käsitellään organisaatioiden johdossa.
Petri Volmanen painottaa, että kyseessä on uusi osaamisen alue.

– Aikaisemmin koulutetut ihmiset eivät ole voineet saada peruskoulutuksessaan potilasturvallisuusnäkökulmaa kovinkaan paljon.
-Jokaisella työpaikalla pitäisi olla avoin ilmapiiri. Jos ei tiedä, pitää pystyä helposti kysymään neuvoa sellaiselta, joka ehkä tietää. Ei edes omasta erikoisalastaan voi tietää kaikkea. On hyvä, että uskaltaa olla tyhmä. Toinen asia, jossa pitää olla avoin, on, että jos jotain tapahtuu, uskaltaa kertoa sen. Voidaan sitten siitä avoimesti keskustella ja löytää ehkä juuri ne suojaukset, joilla koskaan enää ei tapahtuisi sellaista, painottaa Volmanen.

– Potilas on usein se henkilö hoitotapahtumassa, joka tietää eniten koko tarinasta siitä lähtien kun oireet alkoivat. Täytyy rohkeasti kysyä ja tuoda julki oma mielipiteensä. On hyvä tietää potilaan oikeudet – meillä on oikeus kieltäytyä mistä tahansa asiasta, joka koskee meitä itseämme. Suomessa on aika harvinaista, että potilas tulee vastaanotolle omaisen kanssa, mutta mielestäni olisi hyvä, että sitä enemmän tehtäisiin. Kun on kahdet korvat ja silmät, on helpompi muistaakin, mitä vastaanotolla keskusteltiin, Volmanen korostaa.


Jos potilas tai hänen läheisensä epäilevät hoidossa tapahtuneen potilasvahingon, voivat he tehdä potilasvahinkoilmoituksen. Vakavammat tapaukset käsittelee Valvira, jonne voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Osa vahinkoepäilyistä jää potilailta ilmoittamatta, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtava potilasasiamies Juhani Laine.

Olisi tarpeen tehdä enemmän potilasvahinkoilmoituksia, jotta asioita saataisiin tarkemmin selvitettyä. Uskon taustalla olevan syitä, että ne jäävät tekemättä: sairaus, mielenterveys tai se, ettei osata asiaa esittää. Silloin on kyllä hyvä ottaa yhteyttä ja pyytää neuvoa ja apua potilasasiamieheltä, rohkaisee Laine.

Keinoja parantaa potilasturvallisuutta

- Terveydenhuollon ja sosiaalialojen oppilaitoksiin pakollinen koulutus päihteistä, mielenterveydestä, väkivallasta ja niiden käyvästä hoidosta
-  Yhteiset koulutukset potilasturvallisuudesta terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöille, kanteluviranomaisille, kokemusasiantuntijoille ja omaisille
-Enemmän matalan kynnyksen hoitopaikkoja
- Haavoittuvien ryhmien esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien , seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ja lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskenteleville soveltuvuustestit ja asenneseulat
- Potilaille automaattinen oikeus ottaa palavereihin mukaan asiamies/omainen/  tukihenkilö
- Yhteiskirjaaminen ja  mahdollisuus  tarkistaa/oikaista tehdyt rekisterimerkinnät
- Potilaille mahdollisuus vaihtaa  työntekijä
-Potilaille mahdollisuus valita palveluntuottaja palvelusetelillä
- Asiakastapaamisten satunnainen taltiointi laadun varmistamiseksi
-Lastensuojelu- ja muihin laitoksiin ulkopuolinen valvonta, yllätystarkastukset ilman henkilökunnan läsnäoloa  ja potilaille mahdollisuus päästä esteettömästi viestintävälineille esim. puhelimeen
- Sosiaalialan työntekijöille samanlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä kuin terveydenhuollon työntekijöillä


Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisasivatko-sosiaalihuollon-ilmoitusvelvollisuus-ja-ammattihenkilolaki-asiakasturvallisuutta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lahisuhdevakivallan-selvitys-ja-hoito-ei-toimi-lastensuojelussa
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista
http://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/euroopan-ihmisoikeustuomioistuimen-havaintoja-sijaishuollossa-olevan-lapsen-kohtelusta
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/esiintymiskieltoja-sossusirkuksessa

IL-selvitys: Perhekodista useita ilmoituksia viranomaisille- nuoria sijoitettu kosteisiin kellaritiloihin

$
0
0
Picture
Iltalehden selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla sijaitsevan perhekodin toimintaan liittyy useita epäselvyyksiä.

  • "Pääkaupunkiseudulla toimivassa perhekodissa nuoria on ollut sijoitettuna kosteisiin kellaritiloihin.

  • Tilojen paloturvallisuudesta on löytynyt huomautettavaa.

  • Nuorten asuintiloihin on ollut sijoitettuna muun muassa autonrenkaita.

  • Perhekodin talouteen liittyy useita epäselvyyksiä.

Yhden huoneen viemärivedet nousivat asuintilojen lattialle.

Jo aikaisemmin työntekijät olivat kiinnittäneet huomiota Helsingissä toimivan perhekodin tunkkaiseen sisäilmaan.

Jotkut nuorista saivat kosteasta alakerrasta allergiaoireita. Osalla sijoitetusta nuorista on ollut kutisevia iho-oireita, jotka ovat viitanneet syyhypunkkiin.


Tänä vuonna Helsingissä toimivasta perhekodista on tehty useita ilmoituksia eri viranomaisille.
Perhekoti on pitänyt ilmoituksia kiusantekona ja mustamaalaamisena.

Iltalehden haastattelemat entiset työntekijät ja yksi vanhempi sanovat olevansa aidosti huolestuneita nuorten terveyden ja turvallisuuden puolesta.
- Pelkään joka päivä, että siellä tapahtuu jotain, vanhempi sanoo.

Aikuiset kokevat, ettei heidän huolenaiheitaan ole otettu vakavasti.

Kosteutta tiloissa

Perhekodissa on sijoitettuna nuoria kahteen eri taloon. Toisessa niistä lasten makuuhuoneet ovat omakotitalon kellarinomaisessa tilassa. Helsingin kaupungin kesällä tekemän sisäilmatutkimuksen mukaan tilasta löytyi kosteutta.

Tarkastajat mittasivat wc-tilasta ja kylpyhuoneesta kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lasten huoneissa oli tarkastajan mielestä tunkkainen sisäilma. Tarkastuksessa kaikissa huonetiloissa havaittiin pölyä. Tilassa otettujen kuvien perusteella perhekodin siisteydessä on parannettavaa. Ilmanvaihto todettiin raportissa riittämättömäksi.

Tarkastusraportissa perhekodin toimitusjohtaja kertoo, että yksi wc-tila oli poistettu käytöstä putkitukkeuman vuoksi. Iltalehden haastattelemien entisten työntekijöiden mukaan nuorilla on ollut käytössään vain yksi toimiva vessa.

Tarkastuksen jälkeen kaupunki vaati perhekotia remontoimaan tiloja. Lisäksi kaupunki muistutti, että tiloissa pitäisi olla riittävä siisteystaso. Marraskuussa tehdyn uusintatarkastuksen mukaan tiloja on sittemmin korjattu ja kuivatettu koneellisesti".


Picture
"Terveystarkastuksen lisäksi tilaan on tehty palotarkastus. Iltalehden haastattelemat aikuiset kertovat, että kesällä nuorten asuintiloihin oli sijoitettu kymmeniä autonrenkaita. Kellarissa sijaitseva ainoa ulko-ovi on pidetty lukittuna.

Kaupungin tekemän palotarkastuksen mukaan kohteessa ei ollut tehty riittävää poistumisturvallisuusselvitystä. Sellainen tehtiin tarkastuksen jälkeen.

Turvallisuuspuutteita

Entiset työntekijät ovat huolestuneita myös työntekijöiden turvallisuudelta. Öisin paikalla on vain yksi työntekijä, joka on töissä yhden vuorokauden kerrallaan. Perhekodilla ei ole kuitenkaan ollut poikkeuslupaa näin pitkien työvuorojen tekemiseen.
- Mikään ei ole sillä tasolla, mitä pitäisi olla turvallisuuden puolesta. Kyseessä on kelvoton paikka nuorille asua, sanoo entinen työntekijä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportin mukaan työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, mutta työpaikalla ei ollut tehty menettelyohjeita uhan hallintaan.

Avi antoi raportissaan kuusi toimintaohjetta perhekodille.
Tarkastaja havaitsi siis kuusi lainsäädännön vastaista seikkaa perhekodin toiminnassa.

Entiset työntekijät pitävät erityisesti turvallisuusriskinä sitä, että vuorossa olevan työntekijän on nukuttava avoimessa tilassa vuodesohvalla.

Myös perhekodin talouteen liittyy epäselvyyksiä. Ammattiliitto AKT:n selvitykset palkkaepäselvyyksistä ovat alkuvaiheessa.
Iltalehden haastattelemien työntekijöiden mukaan välillä työntekijöitä on kehotettu tekemään omia ostoksiaan perhekodin kauppakortilla tai luottokortilla. Tällä on korvattu palkkasaatavia. Lisäksi työntekijöille on maksettu matkoja ulkomaille.

Ruoka huolestuttaa

Vanhemman mukaan yhteistyö perhekodin kanssa on ollut vaikeaa. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille on onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta.
Entisten työntekijöiden mukaan vanhemmille kuuluvia rahasummia ei ole aina maksettu ajallaan.

- Vanhempien kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä. Apu ja tuki pitäisi olla, sanoo entinen työntekijä.
Puutteita on myös nuorille tarjotussa ruoassa. Perhekodin vuorossa oleva työntekijä on valmistanut nuorille ruoan omien taitojensa mukaisesti. Joissain tapauksissa tämä on tarkoittanut makaronin ja jauhelihan syömistä useana päivänä peräkkäin.

Asiakirjat

Perhekodin tuntevat pitävät tiloja sopimattomina toiminnan pyörittämiseen. Lasten salaisia asiakirjoja on jätetty Iltalehden haastattelemien aikuisten mukaan kaikkien asukkaiden nähtäville perhekodin ruokapöydälle. Myös Helsingin kaupunki huomautti perhekotia asiakirjojen säilytyksestä.

Tapaamisia vanhempien kanssa on tehty muun muassa talon kuistilla, koska mahdollisuutta puhua ilman muiden nuorten läsnäoloa ei ole.

Vanhempi ja työntekijä ihmettelevät, miksi perhekoti saa suoranaisesti valehdella kotisivuillaan. Sivuilla mainittua terapiahuonetta ei todellisuudessa löydy. Nuorille järjestetty harrastustoiminta on todellisuudessa paljon lupauksia suppeampaa.
- Se on valetta valheen perään. Olen sanonut viranomaisille, että heidän pitäisi katsoa verkkosivuja ja mennä paikan päälle katsomaan, pitävätkö tiedot paikkaansa.

Iltalehti ei julkaise perhekodin tarkkoja tunnistetietoja sen alaikäisten asukkaiden suojelemiseksi."
KATI PEHKONEN

Sijaishuoltoa ei valvota

Yö perhekodissa maksaa saman verran kuin loistohotellissa. Pääkaupunkiseudulla perhekodit laskuttavat yhdestä hoitovuorokaudesta noin 200-400 euroa per nuori.

Perhekoti voi saada keskimäärin seitsemän vuotta kestävästä huostaanotosta jopa miljoona euroa per sijoitettu.

Eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslin on havainnut tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät edes havaitse saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).

Suomessa oma-aloitteisia tarkastuskäyntejä sijaishuollon laitoksiin tehdään harvoin. Niistä ilmoitetaan laitokselle etukäteen ja lapsia haastatellaan laitoshenkilökunnan läsnäollessa – ei kahden kesken.

Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä

HuosTa- tutkimuksessa todettiin, että jopa 85% lapsista ei saa tarvitsemaansa apua ennen sijoitusta.

 Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.

Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Kuuluisa kanadalainen tutkimus lasten tapoista ja pahoinpitelyistä on osoittanut erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.

Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin.

Lähes joka kolmas sijoitettu nuori koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, kun ikätovereista niitä koki vain joka kymmenes.

Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin.

Think Child Safe- kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta.
Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Suomalaistenkin soisi viimein alkavan lapsibisneksen sijaan tukea lapsia ja perheitä.


Home-ongelmia piilotellaan

Monet lastensuojelun yksiköt ovat homeessa. Oikeusasiamies pyysi taannoin Helsingin kaupungilta selvitystä lastensuojelun tiloista. Mm. Helsingin sosiaaliviraston alaisuudessa toimiva Pihkapuiston arviointi- ja vastaanottoyksikön putkan tilat olivat täynnä huonoa sisäilmaa. Pihkapuiston vastaanottokodin nuoret ilmaisivat huolensa asiasta:
-Ovet ovat lukossa, eikä niitä saa ilman avainta auki edes sisäpuolelta.
-Ikkunat ovat karkaamisen estämiseksi pultattu kiinni.

Suomessa homeesta kärsivät myös kriisi- ja vastaanottokeskukset, tukiasunnot, päiväkodit, koulut, terveyskeskukset, sairaalat, liikuntatilat, kirjastot ja kaupat.

Usein koulujen irtaimisto pinnoitetaan myrkyllisellä aineella, joka rupeaa aikaa myöten hilseilemään ja imeytyy elimistöön. EU on kieltänyt kyseisen pinnoitteen, mutta sen tilalle on otettu uusi yhtä myrkyllinen.

Monet koulut ovat aikapommeja; ne on usein rakennettu asuntorakentamiseen kelpaamattoman maan, esimerkiksi suon, päälle tai salaojittamattomalle tontille, ja niissä on tasakatto. Rakentamisen tahti on liian kova ja urakat äärimmilleen kilpailutettuja. Rakennusmateriaalit jätetään vettymään ulos, aliurakoitsijat tekevät vain oman toimenksiantonsa eikä kokonaisuutta valvo kukaan. 

Kiinteistöhuoltoyhtiöt antavat kiinteistönhoitajille bonuksia säästöistä kiinteistönhoitokuluissa, joten tilojen lämmityksestä ja ilmanvaihdosta tingitään eikä ilmanvaihtokanavia huolleta. 

Koulujen ja muiden laitosten henkilökunnalla ei ole lupa kertoa sisäilmaongelmia koskevista yhteydenotoista tai niiden määrästä vanhemmille. Tieto homevaurioista ja -oireiluista pidetään piilossa. Tarkastuskäynneistä ilmoitetaan laitoksille etukäteen ja usein tilat tuuletetaan perusteellisesti ennen sisäilmatutkijoiden tuloa, jotta mitään ei löytyisi. Lisäksi näytteet otetaan satunnaisesti vain joistakin tiloista, ei esimerkiksi kaikista luokista ja homeisista tiloista, ja vuotavista katoista korjataan vain osa. Tutkimusraportteja pantataan, vaikka ne ovat julkisia asiakirjoja. 


Homepakolaiset ry:n mukaan ”lääkärikoulutukseen ei Suomessa vielä sisälly erilaisten altisteiden tunnistamista, niihin liittyvien oireiden diagnosointia ja hoitoa. Kummallista kyllä, valtion viranomaiset kouluttavat edelleen ympäristömyrkkyjen aiheuttamien sairastumisten olevan psykosomaattispohjaisia. Myös harhaluulo, että sisäilmasairaus olisi vain astmaa, elää sitkeästi. Työsarkaa siis riittää, ja lääkärikoulutuksen ja yleisen tietotaidon saaminen ajanmukaiselle tasolle on yksi yhdistyksen päätavoitteista. Tämä on perusedellytys sille, että maahan saadaan luotua uusia tukijärjestelmiä, jotka estävät sairastuneiden putoamisen normaalielämästä.”

Homekoulusta sairastunut vietiin psykiatriseen hoitoon äidin tietämättä

Kouvolassa homekoulua oireileva lapsi vietiin psykiatriseen hoitoon äidin tietämättä.
Ambulanssikyydityksen suorittanut psykiatrinen sairaala myönsi virheensä mutta koulun kanssa ongelmat kuitenkin jatkuivat.
– Tällä hetkellä kaupunki haluaa sijoittaa lapseni johonkin perhekotiin, jossa järjestetään opetus. Sijoituksen kustannuksilla lapselleni pystyttäisiin maksamaan kotiopetus moneen kertaan, Kaisa- äiti kertoi.

– Tässä on töpeksitty niin pahasti. Mitä haittaa lapselle aiheutuu siitä, että oireilu on diagnosoitu henkiseksi ja hän on ollut suljetulla osastolla ilman perusteita? Miten kaikki lastensuojelun merkinnät vaikuttavat? Rekistereissä on paljon puutteellisia, virheellisiä ja vajavaisia tietoja.

Hengitysliiton alueyhdistyksessä vertaisohjaajana toimiva Taina Laurinaho kertoo, ettei Kaisan perheen tilanne ole yksittäistapaus. Hän toimii parhaillaan tukihenkilönä kymmenelle muulle perheelle vastaavassa tilanteessa eri puolilla Suomea. Lisäksi hän saa paljon yksittäisiä yhteydenottoja.
– Eräässä perheessä on viisi lasta, joista kolme on sairastunut. Heistä yksi on täysi-ikäinen, ja koulusta putoamisen vuoksi hän on nyt täysin syrjäytynyt. Sisäilmaoireet alkoivat jo alakoulussa.

Laurinaho kertoo, ettei lapsen tai nuoren toimittaminen tahdosta riippumattoman hoidontarpeen arvioonkaan ole epätavallista.
– Tapauksia on useita. Itselläni on tiedossa viisi tapausta, joista on tehty lähete tutkimuksiin psykoottisen masennusepäilyn vuoksi.
Laurinahon mukaan ongelma on siinä, ettei sisäilmasairaille ole terveydenhuoltojärjestelmässä omaa "luukkua". Ensimmäinen sisäilmasairaiden lasten ja nuorten vertaisryhmä perustettiin jo kymmenen vuotta sitten.
– Asia on nostettu julkisuudessa esiin jo silloin, eikä yhteiskunnassa ole vieläkään tehty sen eteen toimenpiteitä. Kierre voi kestää kymmenen vuotta, ja lapsi herkistyy koko ajan pahemmin. Jos asiaan puututtaisiin ajoissa, lapsilla olisi toivoa tavallisen koulun jatkamisesta. Sen sijaan heitä pompotellaan lääkäriltä toiselle.

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/home-ongelmat-vallankayton-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ilmoitusvalitus-blogi/lastensuojeluilmoitus-tarkastuspyyntokohteesta-keski-suomen-ensi-ja-turvakoti-jyvaskyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/eristettyna-perhekotiin-asukaskokemus-ii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/laitoslasten-tarinoita-blogi/lapsilta-kielletty-lokakuun-liike-on-dokumentoinut-jo-kymmenien-sijaisnuorten-elamantarinoita
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoidon-mallinnusta-vai-edunvalvontaa

Lastensuojelu valehtelee asiakkaiden oikeuksista

$
0
0
Picture
Asiakkaalla on oikeus taltioida

Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
 Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkailla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia.
Lastensuojelun käytännöissä mitkään edellämainitut lain velvoitteet eivät toteudu vaan asiakkaita alistetaan ja syrjitään, heiltä pimitetään tietoa ja/ tai heille valehdellaan. Lastensuojelun asiakkaiden kannattaakin oikeusturvansa vuoksi taltioida palaverit, kysyä sosiaalityöntekijöiden sijaan neuvoa ​juristeilta ja valvoa viranomaisen toimintaa omassa asiassaan.
Lastensuojelussa valehdellaan ja tehdään lainvastaisia päätöksiä asiakkaan oikeudesta tallentamiseen ja asiakkaan oikeudesta käyttää asiamiestä. Kaikkein tyypillisin asiakkaiden kyykyttämisen muoto lienee asiakirjojen panttaaminen.

Asiakkaalla on oikeus videoida lastensuojelupalaveri

Vanhempien videotallenne ruotsalaisessa dokumentissa Painajainen perheessä paljasti kuinka härskisti sosiaalityöntekijä yritti manipuloida lapsia tunnustamaan valheellisen insestiepäilyn. Vastaavaa tapahtuu myös Suomessa.

Talentia- lehden mukaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille lähetetyssä kantelussa kysyttiin, toimivatko sosiaalitoimen viranhaltijat lainmukaisesti, kun he kielsivät lapsen isältä asiakasneuvottelun videokuvaamisen. Työntekijöiden mukaan he pitivät kieltoaan perusteltuna ja halusivat suojella perheen lasten yksityisyyttä ja omaa yksityisyyttään sekä kunniaansa loukkauksilta. Työntekijät väittivät, että perheen vanhemmat olivat aiemmin ladanneet salassa pidettävää materiaalia internettiin , käyttäytyneet halventavasti työntekijöitä kohtaan ja uhanneet ladata neuvottelun lasta koskevat salassa pidettävät tiedot internettiin yleisön saataville.
Talentia- lehti kertoo: "Sosiaalitoimen viranhaltija oli tehnyt julkisuuslain mukaisen päätöksen tietojensaantioikeuden rajoittamisesta. Työtekijöiden lausunnossa kerrottiin lisäksi, että asiakassuunnitelmapalaverin taltiointia ei muulla tavoin kielletty, ja kantelija sai nauhoittaa palaverin äänitallenteena.
Kantelu tehtiin apulaisoikeusasiamiehelle toukokuussa 2013, ja ratkaisu asiassa annettiin joulukuussa 2014.

Apulasioikeusasiamiehen Maija Sakslinin ratkaisun mukaan kantelussa on kysymys kahden erisuuntiin osoittavan perusoikeuden välisestä jännitteestä: kantelijan sananvapauden sekä viranhaltijan ja perheen lapsen yksityiselämän suojasta.
Ratkaisussaan Sakslin pyrki löytämään menettelyn, joka turvaa mahdollisimman pitkälle molemmat perusoikeudet. Lisäksi tapauksessa otettiin huomioon sosiaalihuollon asiakkaan oikeus saada tietoja viranomaisen toiminnasta ja oikeus valvoa viranomaisten toimintaa omassa asiassaan ja oikeus osallistua oman ja alaikäisen lapsensa sosiaalihuollon suunnitteluun sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti.
Sakslin on samaa mieltä siitä, että alaikäisen lapsen etu saattaa vaarantua, jos häntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja levitetään julkisesti internetin välityksellä ulkopuolisten saataville. Toisaalta Sakslin pitää välttämättömänä sitä, että viranomaisten toiminnasta voidaan myös kriittisellä tavalla keskustella julkisesti.

Asiakas saa tallentaa ja saada tietoa

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tallentaa viranomaisten kanssa käyty keskustelu tai muu neuvottelu, sanoo Sakslin. Tämä tallentaminen voidaan tehdä erilaisin teknisin apuvälinein esimerkiksi videoimalla tai äänitallentamalla asiakas- tai muu tapaaminen.
Viranomaisella ei siis ole oikeutta kieltää sosiaalihuollon asiakasta tallentamasta keskusteluja tai muuta asiakastilannetta, kun kysymys on asiakastilanteessa tapahtuvasta sellaisesta tietojen tallentamisesta, joista henkilö on voinut luvallisesti saada tiedon, ja jotka sosiaalihuollon asiakas saisi, jos ne olisi merkitty asiakirjaan.
Jos viranomaisen kanssa käyty keskustelu tallennetaan, se ei vielä tarkoita että viranomaisen yksityisyyttä olisi loukattu.

Tässä tapauksessa kantelijalla on oikeus saada tieto häntä itseään ja lastaan koskevista viranomaisen asiakirjoista siten kun julkisuuslaissa säädetään. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa julkisuuslain mukaisilla perusteilla.
Sakslin pitää perusteluna sitä, että sosiaalitoimi pyrkii suojaamaan asiakkaittensa oikeutta yksityisyyteen ja toimimaan sillä tavoin, ettei salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja luovuteta tai levitetä ulkopuolisten saataville. Mutta pelkkä epäilys siitä, että tiedot luovutettaisiin ulkopuolisille tai olisivat muutoin ulkopuolisten käytettävissä, ei riitä kiellon perusteeksi.

Joissain tilanteissa keskusteluissa voi tulla esille sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden luovuttamista ulkopuoliselle ja niiden käyttöä voidaan rajoittaa. Sosiaalihuollon viranomainen joutuu harkitsemaan tällaisessa tilanteessa tiedon luovuttamisen edellytykset julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain perusteella.
Kun henkilö tallentaa käymäänsä keskustelua viranomaisen kanssa, se ei vielä merkitse että tällä menettelyllä loukattaisiin viranomaisessa työskentelevien yksityisyyttä. Tälläkään perusteella viranomaisella ei ole oikeutta kieltää asiakastilanteen kuvaamista, sillä tallentaminen kohdistuu seikkoihin, joista asiakas voi asiakas tilanteessa tehdä havaintoja.

Julkaiseminen eri juttu

Sakslin korostaa ratkaisussaan sitä että, oikeus tallentaa viranomaisen sekä asiakkaan välillä käytyä asiakasneuvottelua ja tallenteen mahdollinen julkaiseminen esimerkiksi internetissä ovat oikeudellisesti toisistaan erillisiä asioita.
Videotallenteen tai muun tallenteen julkaiseminen esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla saattaa loukata lapsen tai työntekijöiden ja viranhaltijoiden yksityisyyttä siten, että tallenteen julkaiseminen on rangaistavaa. Tämän tapauksen ratkaisussa apulaisoikeusasiamies ei ota kantaa tallenteen julkaisemiseen ja tallenteen julkaisijan mahdolliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Jos asiakastapaamisen tallenteita luovutetaan eteenpäin ilman siihen oikeuttavaa lupaa, voi sosiaalihuollon asiakas syyllistyä rikokseen, joka sitten arvioidaan jälkikäteen". (Talentia 4.5.2015)



Picture
Asiakkaalla on oikeus ottaa asiamies/tukihenkilö

Lastensuojeluperheiden pitkäaikainen tukihenkilö Elena Uusitalo kiinnittää huomiota lastensuojelun lainvastaiseen käytäntöön evätä asiakkailta asiamiehet ja tukihenkilöt: 
Hallintolaki 3:12§ toteaa seuraavaa:
 "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. 

Salassapitovelvollisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia: Asianosainen tai edustajansa tai tukihenkilönsä ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Näitä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi hyödykseen eikä kenenkään toisen henkilön hyödyksi (hyväksikäyttökielto). Avustaja tai asiamies ei saa vahingoittaa ketään tiedoilla. 

Tietyissä tilanteissa asianosaisen avustaja tai asiamies saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja. Tämä on mahdollista silloin, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.

Jos siis ajetaan lapsen etua, oikeutta tai velvollisuutta on tietoja oikeus käyttää. Silloinhan hoidetaan lapsen asiaa. Lapsen huoltajalla on tietojensaantioikeus ja huoltaja on tiedot pyytänyt hoitaakseen lapsensa asian. Tämän sossu unohtaa vedotessaan julkisuuslakiin salassapidon osalta. Jos asiamies hoitaa äidin asiaa (äiti on asianosainen), voi hän käyttää lasta koskevia tietoja asian hoitamisessa. Sossu perustelee usein lapsen reagoinnit ja oireilut huonolla vanhemmuudella ja ongelmilla kotona. Äidin asia on siis liitännäinen lapsen asiaan ja myös asiakkaalla on oikeus perustella vastakkainen näkökantansa. Tähän tarvitaan sekä äidin että lapsen tietoja, joiden avulla sossun perustelut usein murenevatkin käsiin. Ja juuri sen murenemisen sossu haluaa estää ja siitä juontuu tämä ikuinen lässytys julkisuuslain pykälästä numero 23.

Jännintä tässä eväilyssä onkin se, että asiamies tai tukihenkilö evätään päätöksellä aina silloin, kun sossu itse äkkää olevansa heikoilla jäillä. Jos palaverit onkin nauhoitettu. Jos asiakkaalla yht äkkiä onkin näyttöä siitä, että sossun perusteet pakkoperhekuntoutukseen ovat tuulesta temmattuja. Jos asiakkaalta löytyykin päivätty kirjaus asiakassuunnitelmasta, jota ei pitänyt olla enää olemassa. Silloin otetaan käyttöön taikasana salassapidettävä ja tehdään päätös sopimattomasta auttajasta, mellastetaan hyväksikäyttökiellosta ja saadulla lisäajalla ehditään sitten nuijia se asiakas takaisin sinne, minne se kuuluu, eli maan rakoon ja puolustuskyvyttömäksi.

Asiakkaat: lukekaa tämä kirjoitus uudelleen ja olkaa tarkkoja termien kanssa.

Olkaa tarkkoina myös sopimattomuusperusteiden kanssa, sillä päätöksessä, jolla tukenne teiltä evätään, on oltava perustelut. Perusteluiksi ei riitä pelkkä lapsen etu, sillä lapsen etukin tulee eritellä ja yksilöidä.

Muistakaa, että teillä on eväämispäätöksestä huolimatta oikeus käyttää toista asiamiestä.

Ja oikeus saada aikaa (esimerkiksi siirtää palaveria) uuden asiamiehen hankkimiseen. 

Huomioikaa, että päätös evää asiamiehenne vain kyseisessä viranomaisessa, eli sossussa. Päätöksen sitovuus ei yllä muihin viranomaisiin. Käyttäkää muutoksenhakuoikeuttanne, ohjeet siihen tulee ilmetä päätöksestä.


Ja jos saatte päätöksen, jossa puhutaan avustajasta, vaikka olette valtuuttaneet asiamiehen niin sellainen päätös perustuu virheelliseen tietoon, jolloin päätöksestä voi taitella vaikka liidokin. 

Picture
Asiakkaalla on oikeus saada asiakirjansa 

Sosiaalitoimen asiakkaalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on henkilörekisteriin kirjattu.
Asiakkuus on muodostettu lapselle eikä huoltajalle eli tarkastusoikeutta tulee anoa lapsen nimellä. Tarkastusoikeus on maksutonta kerran vuodessa. Oikeutta anotaan kirjallisesti esim. ”Rekisteritietojen tarkastuspyyntö” -lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle.
Rekisteritiedot on lain mukaan toimitettava kahden viikon tai erityistapauksissa viimeistään kuukauden sisällä tarkastuspyynnöstä. Mikäli papereita ei toimiteta, kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.


Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä.

Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.

Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.

Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.

– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.

Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit 
Outi Mannonen ja Leeni Ikonen kertoivat aiemmin Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.

– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.

Tyypillinen vallan väärinkäytön ja asiakkaiden kyykyttämisen muoto on juuri asiakirjojen panttaaminen, joka vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.

Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI on kiinnittänyt huomiota myös lastensuojelun harjoittamaan asiakirjafabrikointiin ja yrittää suitsia sitä ohjauskirjeessään.

Luottamuksensuojaperiaatteen tulisi suojata yksityisiä kansalaisia julkiselta vallalta, tarkemmin ottaen mielivallalta. Yksityisten tulisi voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Lastensuojelun toimintakäytännöissä ei toteudu tämäkään oikeusperiaate.

Sosiaaliviranomaisten vastuusäädökset eivät ole ajan tasalla.

Lue myös:


https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma​
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-masentaa-mita-voin-tehda

Päijät- Hämeen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: Miksi valtio rahoittaa lastensuojeluhankkeita, joissa ei kuulla palvelunkäyttäjiä?

$
0
0
PictureElina Stenvall (kuvakaappaus sos.lapsikylä.fi)
Lapsibisnestoimijoita uskomalla ylläpidetään lastensuojelun kriisiä

Huomisen hyvinvointia- sivuston mukaan "Päijät-Hämeen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) ja SOS- Lapsikylä ovat käynnistäneet uudenlaisen yhteistyön, jossa on tavoitteena tehdä näkyväksi Päijät-Hämeen lapsiperheiden tukemisen nykytilanteen kipupisteet ja onnistumiset sekä muutoksen mahdollisuudet ja esteet.


Yhteistyö aloitetaan haastattelemalla lasten ja perheiden palveluiden avainhenkilöitä eri puolilla Päijät-Hämettä, eri organisaatioista ja eri tasoilta. Haastattelut tulee toteuttamaan SOS- Lapsikylän kehittämissuunnittelija Elina Stenvall. Haastattelujen ja saatavilla olevan muun aineiston avulla teemme analyysia nykytilasta, jolle kehitystyö jatkossa voi nojautua. Avainhenkilöiden haastattelut toteutuvat lähikuukausina. Haastatteluaineistoa käsitellään luottamuksellisesti ja sitä käsitellään loppuraportoinnissa siten, ettei kenenkään haastateltavan henkilöllisyys tule näkyviin. Työ valmistuu kevään 2018 aikana. Em. yhteistyöhön SOS- lapsikylä on saanut rahoituksen valtiolta."

Lasten ja perheiden palveluiden avainhenkilöillä tarkoitetaan käytännössä korruptoituneita kolmannen sektorin ja sosiaalipalveluiden johtajia, sosiaalityöntekijöitä, palveluohjaajia ja perhetyöntekijöitä, jotka ovat lastensuojelukriisin aiheuttaneet ja joilla on välitön taloudellinen intressi kriisin ylläpitämiseksi.

Päijät- Häme on lastensuojelun pitkäaikainen kriisikunta. Esko Leipälän mukaan alue kuuluu lastensuojelun ongelmavyöhykkeeseen, jonne hajoaa ja tuhoutuu jatkuvasti kokonaisia perheitä.

Miksi Päijät- Häme on lähtenyt tekemään yhteistyötä juuri
sijaishuollon edunvalvontaan keskittyneen, huostaperusteita etsivästä perhekuntoutuksesta, tahdonvastaisista huostaanotoista, heikosta kotiuttamisprosentista ja epäoikeudenmukaisista menettelytavoista tunnetun SOS- lapsikylän kanssa?

SOS-lapsikylän ja Varkauden yhteistyö: huostaanotot ja lastensuojelun kustannukset lisääntyivät

Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.

"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".

SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö harrastaa tyypillistä psykoanalyysiin ja moralistisiin virhepäätelmiin perustuvaa lastensuojelutiedotusta kertoessaan, että varkautelaisissa perheissä on yli sukupolven ulottuvia vaikeuksia (Warkauden Lehti 29.11.) ja sen takia uudet tuulet ja huostaanottojen väheneminen eivät heti näy tilastoissa.

Lastensuojelussa johtopäätökset , toimintasuositukset ja jopa toimenpiteet tehdään sen perusteella miten asioiden pitäisi olla- ei sen perusteella miten ne ovat.

SOS-lapsikylän moralististen virhepäätelmien mukaan SOS- lapsikylän pitäisi tehdä arvokasta lastensuojelutyötä, joten se saa arvokkaita lastensuojelupalkintoja tekemästään työstä. Huostattaviksi haalituilla lapsilla pitäisi lain mukaan olla vaikeita ongelmia joten heille kirjataan vaikeita ongelmia, ja kerrotaan, että ne eivät vaan vielä näy perheille ja muille ei-asiantuntijoille.

 Varatuomari Leeni Ikosen mukaan olisi suotavaa, etteivät vanhanaikaiset ja 100 vuotta vanhat lastensuojelun ideologiset opit enää rasittaisi lastensuojelutyötä. Lastensuojeluideologiaan kuuluvan huono-osaisuusopin huono puoli on siinä, että perhettä ei kyetä näkemään laadukkaisiin palveluihin oikeutettuna tahona kuten laki edellyttää.

Elina Stenvall on aiemmin toiminut kyttäyskoodiksi nimetyn huoliliputtamisen ( välittämisen koodi) lobbaajana.
Hollannista tuotettu Tajua Mut! -toimintamalli ja -tietojärjestelmä otettiin käyttöön mm. Pelastakaa Lapset ry:n kehitystyön pohjalta tavaksi ilmaista varhainen huoli ( Sitra 83, 2014,16). Pelastakaa Lapset ry:n tarjoama Suunta-palvelu on osa Tajua Mut! -toimintamallia.

Professori Tom Arnkilin mukaan "Hollantilainen järjestelmä vapauttaa huolen kantajan kohtaamistilanteista ja kannustaa piilotteluun. En haluaisi olla oppilaan vanhempi, joka joutuu arvailemaan, onko hänen lapsestaan liputettu".

"Liputus ei johtanut aina palvelujen saamiseen sillä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja ei ollut olemassa( Sitra 110, 2016, 20), nuorten opiskelu- ja työllistämispalvelut perustuivat pakkoon eivätkä johtaneet nuorten toivomiin tuloksiin, muutoksen tuomaa hyötyä ei tunnettu, hanke kohdistui opettajien (ja muidenkin ammattiryhmien) mielestä epäolennaisiin seikkoihin ja kehittämiskeinot eivät näyttäneet tukevan tavoitteisiin pääsyä (nuorten ongelmien ratkeamista) ( Sitra 97, 2015, 25).

Selvityksistä paljastuu, että toimintamalli toisti lastensuojelun ja sen moniammatillisen yhteistyön ongelmia:
Nuoriin ei tutustuttu, nuoria ei otettu mukaan kehittelyyn, heitä ei kuultu eikä heillä ollut vaikutusvaltaa itseään koskeviin suunnitelmiin, osallistumismahdollisuudet eivät olleet aitoja, toimintamallin henki oli negatiivinen, pakottava tai syyllistävä, vastuut jäivät epäselviksi, toimintamallin pilotointi oli liian lyhyt ja malli otettiin valmiina käyttöön vaihtoehtoja pohtimatta, toimijoiden esim. etsivän nuorisotyön toiminnansisältöä ei tunnettu, hyödyt ja onnistumistarinat eivät olleet havainnoitavissa ja ulkopäin tulevat pakot eivät lisänneet nuorten toimijuutta.

Jostakin syystä toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsevat näitä huolestuttavia tuloksia seuraavasti: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".

Se, että jokin lastensuojelun toimintamalli vakiintuu Suomessa ei tarkoita, että se tukisi lapsia tai perheitä. Toimintamallin vakiintuminen edellyttää ainoastaan sitä, että se edistää sijaishuollon asiakashankintaa ja edunvalvontaa.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoliliputus-uusi-kyttyskoodi-vaarantaa-nuorten-oikeusturvan-ja-tietosuojan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia




PictureTuija Åstedt, kuvakaappaus osaamiskeskus Verso
Projektipäällikkönä hoidollisten huostaanottojen lobbaaja

Projektipäällikkönä Päijät- Hämeen LAPE-hankkeessa häärii lainvastaisista hoidollisista huostaanotoistaan tunnetun Helsingin Diakonissalaitoksen entinen lapsi- ja perhepalvelujen ja Avain-säätion johtaja Tuija Åstedt, jonka toimintatavoista on vaikeaa, ellei mahdotonta löytää LAPE- hankkeen tavoitteita; perheiden osallisuutta, tiedolla johtamista, voimavarakeskeisyyttä tai painotusta korjaavien toimien sijaan ennaltaehkäisyyn. 
Åstedt on puolustanut Diakonissalaitoksen lainvastaista käytäntöä edellyttää hoitonsa ehtona peräti kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteissa ei olisi moitittavaa: "...Lastenpsykiatrinen avohoito ei kuitenkaan pysty vastaamaan niiden lasten tarpeisiin, jotka ovat pitkään olleet turvattomia. Modernissa lastensuojelussa on välttämätöntä yhdistää psykiatrinen hoito sekä lastensuojelusta tuleva turva ja huolenpito."

Juuri tällaiset linjaukset ovat johtaneet lastensuojelun kriisiin. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.

Åstedt tarjoaa virheellisesti ja propagandistisesti lastensuojelun asiakasmäärien ja huostien kasvun syyksi vanhempien pahoinvointia vaikka korkeakoulutettuna hänen pitäisi tietää, että väestöä koskevat muutokset ovat hitaita eikä niillä voi eikä pidä selittää esim. äkillistä lastensuojelun tai psykiatrian asiakasmäärien kasvua.

YLE:n radiohaastattelussa vuonna 2011 Tuija Åstedt nimesi huostaanottojen syiksi köyhyyden, hukassa olevan vanhemmuuden ja nimitti huostaanotettuja lapsia heikkolahjaisiksi. Mikään edellämainituista ei ole laillinen huostaanoton peruste.

Åstedtin tietämättömyys, perehtymättömyys ja kuuliainen tottelevaisuus virallisen lastensuojeluliturgian ("vanhemmuus on hukassa") edessä hämmentää. Hämmentävää on myös hänen uskonsa perhekeskusmalliin.
Åstedtin mukaan "LAPE-hankkeen tuloksena kuntiin ja maakuntiin perustetaan perhekeskuksia, jotka eivät välttämättä ole konkreettisia rakennuksia. Varsinkin työntekijälle perhekeskus on enemmänkin ajattelu- tai toimintatapa..
Avun tarvitsijan ei tarvitse tietää niin paljon kuin ennen."


Åstedt on väärässä. Lapsibisnestoimijoiden sijaishuollon tarpeisiin mukautetun psykoanalyysin harhaoppien ja silkan ahneuden värittämien ajattelu- ja toimintatapojen edessä avun tarvitsijan päinvastoin täytyy tietää enemmän kuin ennen, tarkistaa asiakirjansa, taltioida palaverit lastensuojelun kanssa , ottaa niihin aina asiamies/ tukihenkilö mukaan, raportoida väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle, Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lle, YK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture).

Arviointikeskuksiksi muuttuneet perhekeskukset eivät toteuta LAPE- hankkeen tavoitteita

Päijät- Hämeen LAPE- pomot Tuija Åstedt, Elina Vesterinen, Sari Lahti ja Mika Forsberg kirjoittavat: "LAPE -muutostyö on edennyt Päijät-Hämeessä myönteisesti. Myönteisyyden taustalla on alueen kuntien ja sote toimijoiden vahva, yhteinen visio. Vision keskeisimmän konkretisoituman, perhekeskustoimintamallin sisältö alkaa hahmottua alueen osaajien kehittämistyönä. Perhekeskustoimintamalliin linkittyvät varhaiskasvatus ja koulun oppilashuolto kehittyvät suuntaan, jossa alueellinen tasa-arvo lisääntyy."
Syksyn 2016 onnistumisia olivat Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä 2017-2018-hankesuunnitelman aikaansaaminen ja erityisesti myönteisen rahoituspäätöksen saaminen STM:ltä. Myös LAPE -muutosagentti saatiin maakuntaan ja päätettiin sijoittaa Sosiaalialan osaamiskeskus Versoon, jonne myös kehittämishankkeen hallinnointi sijoittui.
Resursseja on kohdennettu uudelleen: kahden lastenkodin resurssien verran on lisätty varhaiseen tukeen ja lastensuojelun avohuoltoon..Päijät-Hämeessä on aktiivinen järjestökenttä, joka on omalla toiminnallaan täydentänyt julkisten toimijoiden palvelutoimintaa merkittävästi. Stea:n rahoituspäätökset paikallisille järjestöille joulukuussa otettiin ilolla vastaan myös hyvinvointikuntayhtymässä."

Johtajat tietävät varsin hyvin että perhekeskukset ovat todellisuudessa arviointikeskuksia.
Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on kehittää ja panna toimeen monitoimijaista arviointia, joka unohtaa perheiden oikeusturvan. Esimerkiksi Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM (structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, ettei arviointivälineitä käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.

Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineitä tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145)


Vahingollisin puute monitoimijaisessa arvioinnissa on, ettei se ota huomioon itse arviointijärjestelmää ja arvioijia ja näiden vaikutuksia, vaikka kokemusasiantuntijat vahvistavat epäonnistuneiden lastensuojeluprosessien keskeisiksi syiksi juuri järjestelmän sokeuden omille vahingollisille käytännöilleen ja työntekijöiden kyvyttömyyden asiakaslähtöisyyteen ja - osallisuuteen.

Lastensuojelun arviointi muodostaakin vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.

Perhekeskustoiminnassa on kyse epätieteellisestä arvioinnista ja epätieteellisten arviointivälineiden kehittelystä moniammatillisen varhaisen puuttumisen oikeuttamiseksi, jossa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista tulee nopeasti lastensuojelun tarpeen arviointia ja moniammatillista leimaamista.

Perhekeskus onkin sekä periaatteellinen että rakenteellinen tapa edistää vakavaksi joukkoharhaksi nimettyä lastensuojelun moniammatillista yhteistyötä, jossa vastuuta vääristä päätöksistä ei kanna kukaan.


Suomessa lähes kolmessa perhekeskuksessa viidestä oli perustettu uusia vakansseja.
Hanna Tulensalon mukaan lastensuojelun asiantuntijaryhmien keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritettyjen rakenteiden ja asiakkaiden osallisuuden suhteen ei kuitenkaan ole tapahtunut toivottua kehitystä. Lapsi ja nuori näyttäytyy hyvin etäisenä toimijana ( Tulensalo, 2016, 14).
 Lasten ja perheiden palveluja koskevaa päätöksentekoa ohjasi eniten kunnan taloudellinen tilanne ja ylimmän johdon näkemykset. Lasten ja vanhempien näkemyksillä ja tutkimustiedolla oli päätöksenteossa hyvin vähän merkitystä ( THL 29/ 2011, 115). Vain joka neljäs (25 %) perhekeskuksista oli solminut kumppanuussopimuksen järjestön kanssa, vielä harvempi seurakunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Kotipalvelu toteutui huonosti 31 %:ssa perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77). 45 % perhekeskuksista arvioikin konkreettisen vanhempien vertaistuen ja auttamisen toteutuvan kohtalaisen huonosti. Reilu kolmannes (35 %) arvioi parisuhteen tukemiseen tarjottavan tuen toteutuvan sangen huonosti (THL, 2012, 55). 43 prosenttia perhekeskuksista arvioi lasten osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin toteutuvan huonosti tai melko huonosti (mt., 62). 

Päijät- Hämeen LAPE- johtajat Tuija Åstedt, Elina Vesterinen, Sari Lahti ja Mika Forsberg olisivat voineet tutustua perhekeskuksia koskevaan tutkimustietoon ennen perhekeskus- lausuntoaan. Vai onko perhekeskus- vision todellisena tavoitteena saada pelätyt lastensuojelun ja - psykiatrian arvioinnit ja muu puoskarointi markkinoitua ja luonnollistettua osaksi peruspalveluja?

Perhekeskuksessa keskiluokkainen kansalainen voi juoda kahvit järjestön kahvilassa neuvolan terveystarkastuksen jälkeen kun taas köyhä kansalainen jää terveystarkastuksen jälkeen arviointipanttivangiksi lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja mielenterveystoimiston muodostamaan Bermudan kolmioon.

Kun ennen asiakas joutui etsimään tarpeisiinsa vastaamattomia palveluja monista eri paikoista, hän voi perhekeskusten myötä saada tarpeisiinsa vastaamattomat palvelut saman katon alta. Lastensuojelussa tätä kutsutaan kehittämiseksi. 

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja

Viisaana ei voi myöskään pitää panostusta nykyisiin lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, jotka eivät ole perheiden tarpeenmukaista tukea vaan huostaanottojen pohjustusta ja oikeutusta. Perhetyö ja perhekuntoutus muodostavat vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.

Outoa on luottamus puolueettomina lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten "palveluihin". Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lapset ovat muuttuneet Suomessa liiketoiminnan kohteeksi. Sijoitetut lapset työllistävät niin yrityksiä kuin lastensuojelujärjestöjäkin. SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry ja Nuorten Ystävät ry. tuottavat erilaisia palveluja toimien samalla lasten sijaishuoltoa tarjoavina tahoina. Järjestöt tuottavat perhekuntoutusta ja vanhemmuuden tukemisen työmuotoja. Toiminta on kahdella raiteella ajelua. On varsin todennäköistä, että kuntouttaja löytää yhä lisää kuntoutettavia ja huostaanoton tarpeessa olevia lapsia. Vaakakupissa on oma bisnes ja vieras lapsi ja perhe. Lastensuojelujärjestöjen etuna on ylläpitää mielikuvaa huonoista vanhemmista.

Sijaishuolto on takuuvarma ala, josta valvonta ja laadun tarkkailu puuttuu. Kunta on varma maksaja ja asiakkaat heikkoja. Lapsibisneksen toimijoiden unelma-asiakas on kunta, joka ulkoistaa sille pulmalliset tapaukset. Sosiaalityöntekijöille ratkaisu on helppo, kun lapsi on pois silmistä ja mielestä. Yleinen ongelma on, että perheen jälleenyhdistämisen velvoitetta ei noudateta kuten lastensuojelulaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttävät. 
Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolestaanteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. Nykyajan huutolaislapset vaurioitetaan kierrättämällä sijaispaikasta toiseen, huonolla hoidolla, psyykelääkitsemisellä, seksuaalisella hyväksikäytöllä jne. 
Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, jää työvoiman ulkopuolelle, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Huostaanoton kokeneet lapset ja nuoret kuolevat usein aineiden väärinkäyttöön, onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Lastensuojelu ei halua tunnustaa omien toimenpiteidensä seurauksia - ylisukupolvista sosiaalista syrjäyttämistä. 

Varkauden kaupungissa kissa on uskallettu nostaa pöydälle. Varkauden valtuutetut Grönlund, Ropponen ja Ikonen kysyvät, miksi kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoa kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet? 

Lastensuojelujärjestöjen päättävissä elimissä on poliitikkoja, kaupunkien virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun miljardipotin jakajat pitäisi selvittää kuntatasolla ja koko maan laajuisesti. Ainoastaan tällä tavoin tulisi näkyväksi, miksi Suomi syrjäyttää lapsiaan ja näiden perheitä."

Picture
Valtion LAPE- rahoitus ei edellytä asiakaspalautteita, ainoastaan suunnitelman osallisuudesta

On uskomatonta, että vielä vuonna 2018 palvelunkäyttäjiltä ei kerätä järjestelmällisesti palautetta edes asiakasosallisuutta korostavissa kehittämishankkeissa.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma edellyttää valtion rahoituksen ehtona vain sitä, että
lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisesta kehittämistyöhön on laadittu suunnitelma. Asiakaspalautteiden järjestelmällistä keräämistä ei edellytetä. Löysä osallisuuden määritelmä mahdollistaa sen, että osallisuuden nimissä vanhempia voidaan painostaa hyväksymään lainvastainen pysyvä huostaanotto esim. Pelastakaa Lapset ry:n SILTA- ja PERHOS- ryhmissä.

Katso tästä oman kuntasi LAPE- ryhmän kokoonpano:
https://www.huomisenhyvinvointia.fi/tekijat/1161-2/



Lokakuun Liike antaa Päijät- Hämeelle tilannekatsauksen- ilmaiseksi:

1. Perhepalveluiden kehittämisen tietopohja on vinoutunut ja ohittaa palvelunkäyttäjien tiedon ja tarpeet. Lapsia ja perheitä ei koeta avainhenkilöiksi eikä asiantuntijoiksi. Heitä ei kuulla eikä oteta osallisiksi sosiaalipalveluiden suunnitteluun, toteutukseen eikä seurantaan.

2. Perheet eivät saa tarvitsemiaan palveluja peruspalveluista ja heidät ohjataan väärin perustein lastensuojelun ja psykiatrian piiriin.


Lahden sosiaalitoimi selitti Yleisradion uutisissa (15.7.2014) Lahden lisääntyviä huostaanottoja lasten psyykkisellä oireilulla. Lahdessa ei ilmeisesti olla tietoisia siitä, että psyykkinen oireilu ei ole laillinen eikä riittävä huostaanoton peruste.
Huostaanotto ei myöskään takaa, että lapsi saisi tarvitsemansa hoidon.
Lääninhallitus on antanut Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirille huomautuksen psykiatrisen hoidon velvoitteiden täyttämättömyyksistä. 
Tätä taustaa vasten SOS-lapsikylän pyrkimys viedä lastenpsykiatria lastensuojelun eturintamaan on suorastaan pelottava.

3. Lastensuojelun asiakkuus, salailu ja kotikutoiset , jäävit arvioinnit estävät ja viivästyttävät tarpeenmukaisen tuen saannin.

Viime vuonna Kouvolassa homeoireileva lapsi vietiin psykiatriseen hoitoon äidin tietämättäOikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi, että Lahden kaupunki ei tarttunut riittävän ripeästi Launeen koulun sisäilmaongelmiin. Oikeuskansleri löysi moitittavaa myös siitä, miten kaupunki oli soveltanut asiakirjajulkisuutta: kaupungin tilakeskus oli vuosien ajan kieltäytynyt antamasta koulun sisäilmaongelmiin liittyneitä asiakirjoja niitä pyytäneille. 

4. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet eivät vastaa perheiden palvelutarpeisiin ja tuottavat huostaanottoja.

Lahden ensi- ja turvakodin toiminta on järkyttänyt asiakkaita toimintakäytännöillään.
Lahden lastensuojelu on saanut syytöksiä rankasta sukupuolittamisesta: se ei hyväksynyt moitteetonta isää huoltajaksi vaan vieraannutti lapsen mielummin sijaiskotiin

5. Sosiaalityöntekijät, joilla ei ole vastuu- eikä korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään eivät tunne eivätkä noudata perustehtäväänsä , voimassa olevia lakeja ja asetuksia eivätkä sisäistä työnsä perus- ja ihmisoikeusluonnetta.

Valituksista ruuhkautuva Länsi- ja Sisä- Suomen AVI yrittää saada sosiaalitoimistoja noudattamaan lakia ohjauskirjeessään
Sen mukaan asiakassuunnitelmia jätetään päivittämättä ja merkitsemättä lainkaan asianomaisten näkemyksiä tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä, vanhempia ei oteta mukaan työskentelyyn, asiakirjoihin ei merkitä kaikkia olennaisia tietoja, rajoittamistoimenpiteitä tehdään ilman päätöksiä ja vanhempien suostumuksesta toimenpiteisiin valehdellaan.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen antoi 2011 Lahden lastensuojelulle lainvastaisesta menettelystä huomautuksen lastensuojelun annettua huoltajalle väärän valitusosoitteen ja -ajan kahteen kertaan: ensin kiireellisessä sijoituksessa ja sitten tapaamisrajoitusvalituksessa.
Aluehallintoviraston väliintuloa tarvittiin kun Lahti siirsi oppilaan toiseen kouluun vanhempien selän takana 2016.

6. Asiakkaita pompotellaan ja nöyryytetään pirstaleisessa palvelujärjestelmässä ja valvomattomassa sijaishuollossa ilman vastuu- ja korvausvelvoitteita tai toimivia valitusreittejä.

Päijät-Häme on ollut tilastoykkönen kyseenalaisten pakkokeinojen esim. eristämisen käytössä. THL:n tilastojen mukaan hanakimmin eristystä on käytetty Päijät-Hämeessä ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla ( Yle- uutiset 17.10.2011).
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA) Maija Sakslin kiinnitti huomiota Lahden Stopparin henkilötarkastuksiin ja totesi päätöksessään, ettei lastensuojelulain mukainen henkilöntarkastus oikeuta riisuttamaan lasta.

Vammaisjärjestöt katsovat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän rikkovan vammaispalvelulakia ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta.


7. Lastensuojelun päämääräksi on muodostunut sijaishuoltobisneksen edunvalvonta perheiden tukemisen sijaan.

Vasamakodin entinen johtaja Jouko Vuorenniemi on ryöpyttänyt Lahden lastensuojelua. Hänen mukaansa nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.

Lokakuun Liike tarjoaa myös parannusehdotukset- ilmaiseksi:

http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/10-muutosehdotusta-kohti-parempaa-perheidensuojelua

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "näyttää selvältä, että lastensuojelun omat asiantuntijat eivät kykene ratkaisemaan itse aiheuttamaansa kriisiä. Lastensuojelusta ja sijaishuollosta on muodostunut hallitsematon lapsibisnes, johon kytkeytyvät tahot esiintyvät asiantuntijoina. Sosiaalityöntekijän määrän ja vallan kasvattaminen eivät ole ratkaisu kriisiin."

"Hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä on tehty yhteiskunnan varoin runsaasti. Lastensuojeluviranomainen on lähtenyt hankkimaan jopa englantilaista oppia laadukkaaseen asiakastyöhön.
Ei ole kyse resurssien puutteesta. Maahamme ei tarvita yhtään enempää lastensuojelijoita. Tarvitaan lakimuutoksia, jotta lasten ja heidän perheidensä oikeusturva paranee. Virkavastuusäännökset tulee saattaa ajan tasalle, jotta virkamiehet tunnistavat lakien noudattamisen velvoitteen. Sijaishuollon laittomuuksista kärsineiden tulee saada rahallinen hyvitys kärsimyksistään. Laittomista huostaanotoista tulee olla oikeus automaattiseen hyvitykseen ilman raskaita oikeudenkäyntejä. Tarvitaan puolueeton taho, joka kerää perheeltä asiakaspalautteen sijaishuollon ja lastensuojelun laadusta. Palaute tulee ottaa todesta. 

Tarvitaan tehokas varmistusjärjestelmä, joka takaa sen, ettei yksikään lapsi joudu perusteetta pois kodistaan. Lastensuojeluasioihin tarvitaan tuomioistuin, jossa kyetään tunnistamaan lastensuojelussa hiljaisena tietona kulkevat teoriat, uskomukset sekä vääristelyn tekniikat ja joka tarvittaessa kirjoittaa päätökseen lastensuojelun työntekijän toimineen lasta vahingoittaen ja virheellisesti. Yhdenkään vanhemman ei tule enää joutua syyllisen penkille siitä syystä, että lapsella on kouluvaikeuksia ja vanhempi on erehtynyt pyytämään apua lastensuojelusta."


Sosiaalityön tutkimus tarvitsee huostaanottoa

Monia lastensuojelun tutkimuksia ja selvityksiä on mahdotonta erottaa lapsibisnestoimijoiden edunvalvonnasta ja markkinointiviestinnästä. Näille tutkimuksille on tyypillistä, että kehittämisen ja laadunvarmennuksen kivijalka eli järjestelmällisesti kerätty asiakaspalaute puuttuu ja muodon vuoksi on haastateltu vain muutamaa asiakasraatilaista tai sijaishuollon valikoimaa kokemusasiantuntijaa. 

Lastensuojelukriisin tuottajia ja ylläpitäjiä uskomalla lastensuojelukriisi jatkuu ja tutkimusten tuloksiksi ja suosituksiksi saadaan aina, että perhepalveluissa tarvitaan lisää lastensuojelukriisin aiheuttaneita kalliita järjestöjen ja yritysten arviointeja ja asiantuntijoita; varhaista puuttumista, ilmiantojamoniammatillista yhteistyötä ja lastenpsykiatrisia tiimejä, sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja - kuntoutusta ja asiantuntijavaltaisia malleja ja välineitä.

Tällaisilla suosituksilla saadaan takuuvarmasti lisättyä kiireellisiä sijoituksia, huostaanottoja, lastensuojelun kustannuksia, lastensuojelusta tehtyjä valituksia ja asiakkaiden syrjäytymistä.

Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.
Mikäli edellämainittu iänikuinen tulos on SOS-lapsikylänkin tutkimuksen anti Päijät- Hämeen asukkaat ja päättäjät tietävät kehittämisrahojensa päätyneen kankkulan kaivoon. Niin tyhmä ei kuitenkaan tarvitse olla, että lähtee toteuttamaan aikuisten edunsaajien lapsen edun nimissä tehtyjä vallan ja reviirinlaajennushankkeita veronmaksajien rahoilla. Pysykää hereillä, kansalaiset ja vastustakaa aktiivisesti verovarojenne tuhlausta!



Palveluita ei kehitetä palkkaamalla asiantuntijoita kokoustamaan keskenään ja taputtelemaan toisiaan selkään.
Palveluita kehitetään varmistamalla asiakaspalautteilla ja työntekijöiden vastuu- ja korvaussäädöksillä palveluiden tarpeenmukaisuus, laatu ja oikea-aikaisuus.


Jos palveluista halutaan luotettavaa tietoa, niiden käyttäjiä on kuultava ja uskottava ja asiakaspalautteet on kerättävä järjestelmällisesti isoilla otannoilla. Miksi päättäjien ja tutkijoiden on niin vaikea ymmärtää tätä laadunvalvonnan perusasiaa?

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin

SOS- Lapsikylän perhekumppani-hanke leviää maakuntiin ja haalii lisärahoitusta vaikuttavuusinvestoinnista

$
0
0
PictureKehitysjohtaja Kati Palsanen, kuvakaappaus SOS-Lapsikylä.fi
Epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi

Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.

"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".

Jostakin syystä SOS- Lapsikylässä epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi.

SOS- Lapsikylän kumppanuushankkeelle toisi uskottavuutta jos se ensin korjaisi ja hyvittäisi entisille asiakkailleen aiheuttamansa vauriot.

 Nyt SOS-Lapsikylä toimii kuin avionrikkoja, joka pakenee entisten puolisoidensa rikossyytteitä ja ruokkomaksuja, SOSmetoo- kampanjaa ja lähestymiskieltoja vihjaten että kyse on vain eksien ylisukupolvisista mielenterveysongelmista samaan aikaan kun etsii epätoivoisesti uutta rikasta kumppania kuntapampuista ja investointijohtajista.



Rinnakkaistuomioistuimen lisäksi lastensuojelusta näyttää muodostuneen oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta tosiseikkaselvittely ja yleiset oikeusperiaatteet on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.

Kehittämistyön pahin puute on sen painopiste tiedonkeruussa ja tiedonkeruun tuottamat valtaisat tietosuojaongelmat.
”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä".
Kansalaiset, joiden oikeusturva on jo olematon eivät katso hyvällä tällaista tietosuojan turmelemista. Jo vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen Kanta- järjestelmästä. Se kertoo aidosta epäluottamuksesta.


Lokakuun Liike ennusti, että " SOS- Lapsikylän uusi asiakkaiden rekisterimerkintöjen levittelyn ja fabrikoinnin viranomaisten kesken mahdollistava aggressiivinen varhaisen puuttumisen hanke tuottaa parhaillaan ja myös tulevaisuudessa ei- aiottuja seurauksia esim. fabrikoituja lastensuojeluilmoituksia ja -lausuntoja ja laittomia kiireellisiä ja pysyviä sijoituksia. "

Perhekumppani- psykokielellä vanhakin nuortuu

Perhekumppani on osa SOS- Lapsikylän ja Varkauden kehittämistyötä; palkittu palvelu, jonka kerrotaan tuottavan tietoa perheen tuentarpeesta ja auttavan perhettä. Perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.
Varkaudessa kolme perhekumppania auttaa yhteensä seitsemää perhettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi Henna Ripatti on tehnyt SOS- Lapsikylän perhekumppaneille opinnäytetyönä perehdytysoppaan
SOS-Kumppanuus uudistaa lapsiperheiden palveluita -opas Varkauden kaupungin perhekumppaneille, jossa hän harjoittelee tuottamaan psykokieltä eli nk. lasujargonia. Tekijä myöntää suoraan, että opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus on tehdä perhekumppanuushanketta tunnetuksi.

Oppaan perusteella perhekumppanuus vaikuttaa vanhalta perhetyöltä.


Perehdytysopas myöntää, että tarkoituksena on varhainen puuttuminen. "Huolta aiheuttaviin asioihin puuttuminen varhain on keskeistä perhekumppanuusmallissa (mt.,8)".

Per
hekumppaneiden työtä ei koordinoi perhe vaan sosiaalityöntekijä ja perhekumppanin avulla asiakkaiden tietoja levitellään moniammatillisissa työryhmissä: " Perhekumppanuuden avulla erialojen ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan asiakkaan tilannetta yhdessä." 

Hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisissä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys. Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?

Hanke voi lähteä käyntiin esim. fabrikoidusta lastensuojeluilmoituksesta.
Perheen ja oletetun palvelun väliin on saatu ujutettua monta turhaa toimijaa ja työvaihetta, jotka tekevät perhekumppanuudesta kalliin ja hitaan ja todennäköisesti estävät palvelujen oikea-aikaisen saannin: Ripatin mukaan "perhekumppanuus käynnistyy siten, että Varkauden kaupun
gin moniammatilliselle tiimille tulee ilmoitus tuen tarpeessa olevasta perheestä. Tutustumisen jälkeen perhekumppani tuottaa yhdessä perheen kanssa tietoa syistä, jotka aiheuttavat tuen tarvetta. Perhekumppani ja perhe laativat yhdessä tuen tarpeesta yhteenvedon, jonka perhekumppani toimittaa Varkauden kaupungin moniammatilliseen tiimiin".

Perheiden katsotaan tarvitsevan perhetyön puoskarointimenetelmiä tarpeidensa selvittämiseen. Ripatti listaa työmenetelmiksi mm. tutustumisen, lankakeräleikin, huolen vyöhykkeet, verkostokartan, vanhemmuuden palikat ja Lapset puheeksi- menetelmän. Mainintoja saavat myös
sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteet (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Vahvuuskortit ) joita Suomessa kaupittelee Pesäpuu ry. 

 Oppaassa mitätöidään vanhempien asiantuntemusta. Heillä kuvitellaan olevan vain kokemustietoa, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista tietoa. Asiantuntijoiden tiedon puolestaan oletetaan olevan erityistä osaamista vaikka asiantuntijan viimeisin kosketus alan tutkimukseen olisi tapahtunut opiskeluaikana ja faktuaalinen osaaminen koostuisi pääasiassa taidosta välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla: "Vanhempien tieto perustuu lapsen tuntemiseen ja ammattilaisilla on puolestaan erityisosaamista."
Tällaisella asenteella saadaan takuuvarmasti aikaiseksi katastrofi kun parikymppinen sosionomi-perhetyöntekijä lähtee luennoimaan erityislasten äidille oikeanlaisista kiintymyssuhteista ja vuorovaikutusmalleista ja etsimään perheestä tueksi uudelleennimetyn puuttumisen tarpeita.

Tässäkin hankkeessa byrokraatti- ei asiakas- päättää mitä palveluja asiakas tarvitsee ja saa:
"Moniammatillisen tiimin tehtävä on ratkaista, mitkä palvelut käynnistetään.
"

Samoin kuin Hackneyn mallissa perhekumppani- hankkeessa asiantuntijat aikovat kommunikoida lähinnä keskenään- asiakkuuksien välityksellä mm. toteuttamalla runsasta arviointia, kirjaamista, konsultointia, keskustelua ja reflektiota asiakkaiden tilanteista. Tämän toiminnan asiakkaille tuottamia oikeusturvaongelmia- joista on jo nyt runsaasti näyttöä- ei mainita lainkaan.

Outoa on varmuus, jolla työntekijöiden runsaasta keskinäisestä perheitä koskevasta puheesta- jota voidaan kutsua myös juoruiluksi, panetteluksi tai vihapuheeksi- kuvitellaan jalostuvan tiedon runsautta:
"Perhekumppani kartoittaa perheen tuen tarpeita sekä viestii Varkauden kaupungin lapsiperheiden moniammatillisen tiimin kanssa. (s.6)Perhekumppani käy reflektiota tiimin kanssa, onko löydetty syitä tuen tarpeisiin ja saadaanko niihin kohdennettua oikeanlaista tukea"

Huolen vyöhykkeitä käytetään huolettomasti väärin alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti samaistamalla työntekijän huolen aste perheen avuntarpeen asteeseen.
"Huolen vyöhykkeiden avulla työntekijä voi arvioida kuinka intensiivistä apua ja tukea perhe tarvitsee".


Menetelmän kehittäjä Tom Arnkil vetoaa menetelmänsä käyttäjiin: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.

Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi?.. Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata! Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!"

Perhekumppanuuden vaikuttavuuden kriteerit ja seuranta ontuvat pahasti:
"Verkostokartan avulla nähdään, onko esimerkiksi palveluihin tullut muutoksia, kun verrataan uutta karttaa vanhempaan".
"Perhekumppaneiden haastattelun mukaan perheestä huomaa voimaantumisen. Yksi merkki perheen voimaantumisesta on se, että koti on siisti. "
"Varkauden kaupungin perhekumppaneiden mukaan perhe joutuu odottamaan tarvitsemaansa palvelua kohtuuttoman kauan. Haastatteluiden y
hteenvetona voidaan todeta, että uusien perhekumppaneiden perehdytys on ollut hataraa."

Asiakkaat, joilla ei ole aiempaa kokemusta perhetyöstä saattavat ollakin alussa tyytyväisiä saamaansa huomioon ja uusiin "kumppaneihinsa". Kuherruskuukausi voi loppua riitaisaan eroon kun asiakkaat tilaavat ja lukevat kumppaneidensa heistä laatimat rekisterimerkinnät, minkä Lokakuun Liike suosittelee tekemään mahdollisimman pian- ja aina ennen asiakaspalautteen antamista.

Mahdolliset asiakaspalautteet tulisikin kerätä vasta hankkeen lopussa sitten kun asiakkaat ovat lukeneet hankkeen tuottamat asiakirjansa ja havainneet hankkeen seuraukset.

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi



Kallis malli levitetään LAPE:n varjolla koko maahan?

Kehittämispäällikkö Kati Palsasen mukaan "SOS-Lapsikylä tekee Varkauden kanssa kehittämistyötä vuoteen 2020 Perhekumppanuus pilotoinnista saatujen onnistumisien myötä eduskunta on myöntänyt SOS-Lapsikylälle määrärahan vuosille 2017- 2019, jonka turvin perhekumppanimallista kehitetään Pohjois-Savoa varten maakunta-malli, joka puolestaan viedään myöhemmin myös muihin maakuntiin valtakunnallisen Lapsiperheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) avulla". (SOS-lapsikylä tiedote 30.5.2017.)

Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen
. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.

Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?

Onko LAPE- hankkeen ja SOS- Lapsikylän lastensuojelun uudistamishanke yhtä valheellinen ja pinnallinen kuin Uudistuva Lastensuojelu- lehti, joka on selkeästi markkinointiesite rahoittajille?


PictureMiia Lahtela, Heini Kallio ja Asta Leppänen, Sos-Lapsikylä.fi
Laitetaan vahinko kiertämään

SOS-lapsikylän mukaan perhekumppanimallin pilotointia Varkaudessa koordinoivat kehittämiskonsultti Miia Lahtela ja sosiaalityöntekijä Tiina Mikkonen-Reponen. Perhekumppanin työn tukena on moniammatillinen tiimi. Sosiaalityöntekijän lisäksi tiimiin kuuluvat palvelualueen lääkäri Eija Ruotsalainen, aikuispuolen psykiatrian sairaanhoitaja Eveliina Kähkönen ja johtava sosiaalityöntekijä Sari Itkonen tai Tiina Kiiltomäki

Heini Kallio, Asta Leppänen ja Olli-Matti Koistinen työskentelevät perhekumppanuuden ohella kaupungin perhetyöntekijöinä. "Erilaiset työroolit ovat löytäneet omat paikkansa, ja toisinaan perhekumppanina työskennellessä huomaa, että työssä pystyy soveltamaan myös perhetyön keinoja."

Varkaudessa lastensuojelun kulut ovat SOS- Lapsikylän kehittämistyöstä huolimatta- tai juuri sen ansiosta -lisääntyneet mutta tämä ei aiheuta SOS- Lapsikylässä tarvetta arvioida omaa kehittämistyötä tai keskeyttää siihen perustuvia hankkeita/palveluita vaan päinvastoin levittää hankkeet/palvelut koko maahan lisäämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia.


Samaa logiikka on sovellettu vuosikaudet lastensuojelun muissakin esim. edunvalvoja- hankkeessa ilman, että rahoittajat tai media ovat puuttuneet asiaan.
Suomessa lastensuojelun palvelun voi vakinaistaa vain jos se hyödyttää sijaishuollon edunvalvontaa. Lapsiperheitä kehittämistyön tai "palvelujen" ei tarvitse hyödyttää lainkaan kuten huostaanottoja tuottavat lastensuojelun "avohuollon tukitoimet" todistavat.

"Pilotoinnin positiivisten tulosten vuoksi on lähdetty miettimään vaihtoehtoisia rahoituskanavia tämän uuden palvelun laajempaan käyttöön. Perhekumppanimalli on tarkoitus juurruttaa palveluvalikkoon”, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen sanoo.



SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen

Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
 
Yksi vaikuttavuussijoittamisen (
impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.

Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.

Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin". 

Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).

Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi
.

Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.



– Tälle on huutava tarve. Tarvitsemme lisää osaamista ja uusia rahoitusmalleja. Vaikuttavuusinvestointi tuo toimijat yhteen ja luo uusia kumppanuuksia, kertoo partneri Jonna Heliskoski Nordic 4sight Communities Oy:stä.

Heliskoski tekee yhteistyötä Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän kanssa. Hän tekee samalla projektista väitöskirjaa Hankenille. Hanke (2014-2016) käynnistyi Tekesin rahoituksella.


Varkauden opit

– Toiminnanjohtajamme oli jo käynyt keskusteluja Nordic 4sight Communities Oy:n kanssa. Haimme tietoisesti uudenlaista partneria, teimme sitten yhteisen Tekes-hakemuksen, sanoo SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Kati Palsanen.
Varkaus tuli mukaan kuntakumppaniksi ja on Palsasen mielestä ollut rohkea, uudistusmielinen ja aloitteellinen kumppani.
– Alussa ilmassa oli alakuloa ja epätoivoa, kaupunkia pidettiin synkkänä tapauksena. Varkaus-spirit on havaittavissa. Projektista ollaan ylpeitä ja on huomattu, että muutos on mahdollinen. Tarvitaan vain ripaus luovuutta ja rohkeutta. Kaupunkilaiset ajattelevat nyt jo toisin.

Ripaus rohkeutta olisi tarpeen myös puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvien ja veronmaksajien varoilla pyörivien sijaishuollon piiloyritysten suitsimiseksi.

Muutos on mahdollinen lastensuojelussa mikäli kansalaiset ja rahoittajat alkavat sijaishuollon toimijoiden sijaan tukea suoraan lapsia ja perheitä.


Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa


Lastensuojelun valehtelun ja väärentämisen tekniikat osa 1

$
0
0
Picture
Virkakunnan valehtelun ja väärentämisen tekniikat eli miten sinun ja lapsesi oikeusturva rikotaan

Oikeusturvasi riippuu siitä, vastaavatko virkamiehen tekemät kirjaukset tosiseikkoja.

Ikävä kyllä on monia tilanteita, jolloin nämä asiakasrekisteritiedot tieten tahtoen väärennetään sellaisiksi, että et itseäsi ja elämääsi niistä tunnista.

Kirjaukset voivat olla virheellisiä vahingossa tai väärinymmärryksen vuoksi. Useimmiten tosiseikkojen vastaisia kirjauksia tehdään kuitenkin sillä tarkoituksella, että virkamies varautuu mahdolliseen valitukseen, kanteluun tai rikosilmoitukseen niiden moitteenvaraisten tekojen vuoksi, mihin hän on virkatoimissaan syyllistynyt. Virkamies siis varautuu ennakolta oikeusviranomaisten puuttumiseen harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla eli fabrikoimalla asiakirjoja.

Suomen laki kannustaa asiakasrekisteritietojen väärentämiseen niiden menettelytapojen vuoksi, miten todistamisen ja todistelun periaatteita hallinto-oikeuksissa sovelletaan. Yleensä hallinto-oikeudessa koko todistelu on siinä, mitä virkamies sanoo tai mitä hän on joskus kirjoittanut. Jopa käräjäoikeuksissa oikeuskäytäntö on eräillä paikkakunnilla rappeutunut siten, että oikeudenkäymiskaaren mukaisia ns. kovia todisteita ei tarvita, jos altavastaajana on virkamies.

Ei ole kauaakaan siitä, kun eräässä käräjäoikeudessa todistajat määrättiin kaikki kotiin käräjäsalin aulasta ja ilmoitettiin, että päätös tehtiin jo lastensuojelun vaatimassa muodossa. Se farssi oikeudessa kesti tuskin puolta tuntia.

Varaudu siis siihen, miten sinua voidaan virkamiehen kirjauksilla jymäyttää niin, että oikeutta et saa. Alla on kuvailtu tavanomaisimmat tosielämästä poimitut esimerkit siitä, miten oikeutta harhautetaan ja millä keinoin lyötyä lyödään.

20 tapaa väärentää viranomaiskirjauksia

Nämä ovat havaintoja siitä, miten sinusta ja lapsistasi kirjataan kunnassa väittämiä, joilla oikeusturvasi murretaan.

1. ”On yhdessä sovittu”

Asiakasta on kuultava, on perussääntö, jota virkamiehen pitää noudattaa. Toinen asia on, mitä hän kuulemastaan kirjaa. Jos asiakas vastustaa virkamiehen esitystä, niin virkamies voi kuitenkin kirjata kuulemansa tyyliin ”olemme yhdessä sopineet” ihan väärin päin. Tällä hän hakee sitä, että mahdollisessa kantelussa tai valituksessa näyttäsi siltä, että kantelija kantelee omasta päätöksestään, ja eihän sellainen tietenkään valitusasteissa menesty eli juttua ei voi voittaa.

2. Aloitteen varastaminen

Etenkin koulukiusaamisselvittelyjen kirjauksissa näkee sitä, että isän tai äidin pitkään ja usein vaatimat toimet lopulta kirjataan muistioihin, mutta aloitteentekijäksi merkitään virkamies. Tällä pyritään virkatehtävien laiminlyönnin taikka peräti virka-aseman väärinkäytön jälkien peittämiseen. Ei todellakaan ole merkityksetöntä, kenen vaatimuksesta toimet käynnistyivät ja mitä niiden toimien liikkeelle saamiseen vaadittiin.

3. Kiristyksen kaltainen uhkaus

Koulukiusaamisasioissa surullisen usein virkakunnan taholta väitetään, että on vain yksi ainoa vaihtoehto käsitellä asiaa koulun keinoin, taikka sitten kiusatusta lapsesta on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Se on suora uhkaus raskaan huostaanottoprosessin käynnistämisestä, ellei koulun määräämään menettelyyn suostuta. Kuitenkin aina on olemassa muita vaihtoehtoja, mutta ne maksavat kunnalle ja myös korostavat kunnan vastuuta kiusaamisen jatkumisesta. Kumpaankaan virkakunta ei halua alistua, ja siksi se turvautuu kiristämiseen.


Nykyisin kiristyksen kaltainen uhkaus on kuitenkin yleisempää lastensuojeluasioissa. Kun kunnalla ei ole enää lastensuojelun palveluja, avohuollon tukitoimia ei käytetä, niin perheitä pelotellaan suostumaan vapaaehtoiseen sijoittamiseen huostaanotolla kiristäen. Vapaaehtoisessa sijoittamisessa säilyy edes jotain päätösvaltaa lapsen asioihin, mitä sijoituksen ja huostaanoton jälkeen isälle ja äidille ei juurikaan jää. Näin toimien kunta yrittää pitää lastensuojelun palveluntuottajan tyytyväisenä.

4. ”Huoltaja kieltäytyy yhteistyöstä”

Kirjaus ”huoltaja kieltäytyy yhteistyöstä” on ilmeisesti useimmiten keksitty. Tällä virkamies pyrkii siihen, että hän voi tehdä asiassa päätöksiä ihan oman mielensä mukaan ja asiakkaasta välittämättä. Jos ”yhteistyö” ei kerta kaikkiaan suju, niin päätöksentekovalta on virkamiehellä. Tämä on virkamiehen laatimien asiakaskirjausten valitettavan yleinen valehtelun ja väärentämisen muoto.

5. Yksipuoliset kirjaukset

Lakien ja lainvoimaisten ohjeiden mukaan kirjaukset on tehtävä tasapuolisesti ja sekä myönteiset että kielteiset seikat yhtä lailla kirjaten.
Kirjauskäytäntö on vallan muuta. Koulukiusaamisasioissa oletetut ja joskus aiheellisetkin moitteenaiheet kiusatusta kirjataan usein laajasti ja monipuolisesti. Syyllisten teot jätetään kokonaan kirjaamatta, olivatpa aiheet kuinka vakavia tahansa – eihän nykyoppien mukaan ketään saa syyllistää (paitsi uhria ja hänen perhettään).

Lastensuojelussa kirjaukset saatetaan tehdä virkamiehelle pelottavan vieraannuttajan keksimien väitteiden ja vaatimusten kaikenkattavaksi muistioksi, joita päätökset noudattelevat. Vaikka viranomaiselle kuuluvaa päätöksentekovaltaa ei saisi siirtää yksityiselle taholla, niin etenkin laittomien pakkotoimen kyseessä ollen päätöksiä perustellaan vieraannuttajaisän tai -äidin vaatimuksilla.

Viimeaikaista jopa 35-55 prosentin vuosittaista lasten sijoitusten ja huostaanottojen kasvua ei voi saavuttaa laillisilla huostaanotoilla. Niinpä laittomien pakkopäätösten muka-perusteet siirretään huoltajan esittämiksi vaatimuksiksi, vaikka virkamiehen ja viranomaisen myöntymien niihin ilman omaa harkintaa ja päätöstä on laitonta.


AVI:kin sen toteaa: ”Usein toistuva puute asiakassuunnitelmien kirjaamisessa on, ettei niihin ole merkitty lainkaan asianomaisten näkemyksiä tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä.” Ei merkitty, koska niitä ei ole. Kunnalle on kiire tuottavampiin, korotettuihin valtionosuuksiin oikeuttaviin pakkotoimiin.

6. "Harkitsemme itse" eli lakien avoin halveksunta

Koulutoimen puolella ei sentään avointa lakien ja lainvoimaisten ohjeiden halveksuntaa esiinny. Jos koulutoimessa lakia ei haluta noudattaa, niin tapana on leikkiä, että lakia ei tunneta. Jos kuitenkin isä tai äiti on tietoinen siitä, mitä lain kirjain ja oikeuskäytäntö ovat, niin eipä juuri koulun puolella enää siitä ryhdytä inttämään.

Toisin on lastensuojelussa ja varsinkin lastensuojelun ”Bermudan kolmiossa”, eli alueella Jyväskylä-Pori-Espoo ja erityisesti sen sisällä seutukunnalla Hämeenlinna-Tampere-Sastamala-Kankaanpää. Tässä Bermudan kolmiossa lapset katoavat laitoksiin milloin milläkin hattutempulla.

Lastensuojeluvirkailijat saattavat ihan tosissaan inttää, että heidän ei tarvitse noudattaa mitään lakia, vaan he ”harkitsevat itse”. Joillakin aluehallintovirastojen tarkastajilla on ilmeisesti sama näkemys, että lastensuojelussa lailliseen päätökseen riittää lastensuojeluvirkailijan oma harkinta. Hallintolain vaatimukset laillisen päätöksen muotoseikoista saattavat olla lastensuojelussa ihan tuntemattomia, ja koko laki on alan virkailijalle pahimmillaan vain hymähtelyn aihe.

7. Moniammatillisen tiimin freudilaiset lausunnot

Kiusatun tai muuten kärsivän lapsen ja nuoren asioita käsittelemään saatetaan koota ns. moniammatillinen tiimi. Kuvitellaan, että se on eräänlainen aivoriihi, joka tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kunkin tiimin jäsenen ammattitaidon ja kokemuksen summana. Teoria on kaunis, mutta käytäntö hyvin ruma.

Pahimmillaan moniammatillinen tiimi tuottaa suuren nipun muistioita ja lausuntoja, jonka kukin jäsen omalla tahollaan laatii. Kaikissa niissä on jokseenkin sama sisältö: lapsi ja hänen omaisensa tarvitsevat paljon monenmoisia palveluja, jotka kaikki ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän pakkohoitotyyppisiä.

Kaiken lisäksi moniammatillisen tiimin työtapa voi olla järkyttävän brutaali, kaukana siitä, että työtavan voisi edes kuvitella tuottavan mitään hyvää. Jo ennestään kaltoin kohdeltu, kiusattu ja muiden stressaama lapsi tai nuori on 6:sta 16:een jäsenen tiimin keskellä ja kukin heistä on jotain mieltä siitä, miten vääränlainen lapsi ja miten kieroon kasvatettu (!) lapsi on kyseessä. Sitten pelastukseksi esitetään hoitoa siellä, täällä ja tuolla, ja pillerit päälle.

Sivusta ulkopuolisin silmin katsoen tiimillä on hätä työllistää itsensä mahdollisimman kauan tämän yhden uhrin muka-auttamisella. Kaiken lisäksi sovellettavana terapiaoppina on vain perhekeskeinen, perinteellinen, enemmän tai vähemmän freudilainen sata vuotta vanha psykoterapia.

Oman perheen ulkopuolisten tahojen aiheuttamia pelkoja purkavaa tukea kiusatun lapsen tai nuoren on Suomessa mahdoton saada. Piste. Tämä on moneen kertaan testattu.
Kertaakaan en ole edes mutkan kautta kuullut, että moniammatillinen tiimi olisi edes ehdottanut kiusaamisen traumoja purkavaa terapiaa. On kuin tiimi olisi irtisanomisen uhalla määrätty löytämään syyt ongelmiin lapsen oman kodin sisäisistä väärintekemisistä.

8. Usko omaan intuitioon ja huoleen

Esimerkki todellisesta elämästä: Lastensuojeluvirkailija kehui omaa ammattitaitoaan äidille, kun oli tekemässä lastensuojelutarpeen arviota kolmen lapsen kotona. Virkailijalla oli omien sanojensa mukaan [yli-inhimillinen] kyky ymmärtää intuitiivisesti heti ihmisen nähtyään, mikä hänen elämässään on pielessä.
Pelkkä lastensuojeluvirkailijan tarkemmin määrittelemätön ”huoli” lapsen sosiaalisesta kasvusta tai koulunkäynnin vaarantumisesta, yksin tai yhdessä, on riittävä peruste lastensuojelun pakkotoimiin. Mitään todisteita huolen herättäneistä tapahtumista tai havainnoista ei tarvita.
Lastensuojeluvirkailijan ”huoli” lienee yleisimmin käytetty laittoman sijoituksen tai huostaanoton peruste.

9. Virheellisten kirjausten oikaisusta kieltäytyminen

Suomessa on lähes mahdoton saada lastensuojelun virheellisiä kirjauksia korjatuksi. Näin silloinkin, kun virhe on ilmeinen ”häpsy”, vahingossa tehty tai väärinymmärrys.

Törkeimpiä väärennöksiä virkakunta varjelee kaikkein tiukimmin, mikä todistaa, että niitä tehdään tarkoitushakuisesti.


10. Sapluunalausunnot

Kyllin monia koulukiusaamisiin liittyviä ja lastensuojelun tarveharkinnan lausuntoja ja muita kirjauksia kun on nähnyt, niin voi jo tunnistaa, millaisella sapluunalla niitä on tehty. Niissä toistuvat samat väittämät jopa samassa järjestyksessä. Lyötyä lyödään ja rankasti. Tekstien sisällön voi joiltakin osin jo ennustaa. ”Mistä sinä tiesit”, saattaa isä tai äiti, jonka tukihenkilönä olen mukana, ihmetellä.


Esko Leipälä

Sarjan toinen osa ilmestyy lähiaikoina.


Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-valehtelee-asiakkaiden-oikeuksista

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma​
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan




Tapaus Kevin osoittaa lasten rikostutkintojen puutteet

$
0
0
Picture
Tänään Jimillä kello 19.45 esitetään Ruotsia kuohuttanut dokumentti Kevin case.
Iltalehti kertoo, että nelivuotias Kevin Hjalmarsson murhattiin elokuussa vuonna 1998 Ruotsin Arvikassa. Tekijöinä pidettiin Keviniä vain hieman vanhempia veljeksiä. Pojat olivat tapahtuma-aikaan 5- ja 7-vuotiaita. Heidän ikänsä vuoksi oikeudenkäyntiä ei järjestetty eivätkä murhaajina pidetyt lapset saaneet virallista tuomiota. He päätyivät sosiaaliviranomaisten hoteisiin ja saivat psykiatrista hoitoa. Lopulta heidät palautettiin vanhemmilleen.

Viime vuonna valmistuneessa kolmiosaisessa dokumenttisarjassa kysytään 18 vuotta myöhemmin, olivatko veljekset sittenkään syyllisiä. Kuvaushetkellä veljekset ovat jo aikuisia: Robin Dahlén on 24- ja Christian Karlsson 25-vuotias.
Palkitun tutkivan journalistin Dan Josefssonin Kevin Casessa he astuvat ensimmäisen kerran julkisuuteen. Helppo päätös ei ollut, sillä perheen kesken oli päätetty, ettei asiasta puhuta koskaan. Viisi kuukautta harkittuaan heidän mielensä kuitenkin muuttui.

​Ruotsissa dokumentilla on ollut huomattavia seurauksia. Tapaus on avattu uudelleen, sillä alkuperäisestä tutkinnasta löydettiin vakavia epäkohtia. Aftonbladetin mukaan viime kuukausien aikana on järjestetty 40-50 uutta kuulustelutilaisuutta. Myös veljeksiä on kuultu.

Aikanaan poikien kuulustelut videoitiin, ja nauhoitusten perusteella pystyttiin osoittamaan, että virkavalta kohteli lapsia kaltoin. Poikia esimerkiksi puhutettiin tunteja yhteen menoon ja toistuvasti ilman vanhempien läsnä oloa. Osa videoista nähdään myös dokumenttisarjassa.

Robin ja Christian eivät ole missään vaiheessa tunnustaneet tappaneensa Keviniä. Veljekset ovat sanoneet vain, etteivät he muista murhanneensa kaveriaan. Heillä oli myös alibi murhan ajalle, mutta poliisi sivuutti sen liian epämääräisenä. Kevinin kuolemaan aikaan poikien kodissa kyläili tuttavaperhe, ja kaikki lapset leikkivät yhdessä pihalla. ( IL, 21.1.2018)

Toimittaja Dan Josefsson otti yhteyttä Julia Korkmaniin ja pyysi tätä tutustumaan Kevinin tapauksen esitutkinta­materiaaliin sekä poikien kuulustelujen videotaltiointeihin. Korkman suostui.

Hänen asiantuntija-arvionsa kuullaan Fallet Kevin -dokumentissa. Myöhemmin häntä on kuultu myös muualla ruotsalaisessa mediassa.

Julkisuudessa hän on kutsunut Robinin ja Christianin poliisi­kuulusteluja kidutukseksi.

”Kun luin [SVT:n verkkouutisen] otsikon, ensin hiukan hätkähdin, että sanoinko tosiaan noin. Mutta sitä se on, jos noin tehtäisiin aikuiselle ihmiselle.”

Silti kuulustelijat eivät koskaan saaneet poikia myöntämään tekoa. Eivät, vaikka poliisi tuolloin lehdistötilaisuudessa niin väittikin.

”Nauhoilta ei löydy sellaista kohtaa, jossa pojat olisivat sanoneet surmanneensa Kevinin”, Korkman sanoo.

”Sellaista ei yksinkertaisesti ole. Etenkin Christian oli resistentti johdattelulle, vaikka häntä painostettiin hyvin paljon.”

”Robin taas oli varsinainen satusetä”, Korkman luonnehtii.

Kun poliisi ei hellittänyt, Robin esimerkiksi kertoi, että oli nähnyt paikalla kaksi miestä. Ensin hän kertoi, että kummankin miehen nimi oli Richard. Myöhemmin hän sanoi tekijän olevan poika nimeltä Hyvää joulua.

Korkmanin mukaan lähestulkoon kaikki se, mitä pojat heitä kuultaessa kertoivat, viittaa heidän syyttömyyteensä.

”Poliisi jätti sen kaiken täysin huomiotta.”

Veljesten syyllisyyttä tukeva aihetodistelu oli olematonta. Poliisi osoitti murha-aseeksi lähistöltä löytyneen, keskeltä hieman kaartuneen kepin, mutta siitä ei löytynyt poikien sormenjälkiä.

Huomiotta jäi sekin seikka, että Kevin oli surman jälkeen siirretty lastauslavan päälle kymmeniä metrejä paikasta, jossa hän sai surmansa – ilman, että maahan tai Kevinin kehoon oli jäänyt tästä mitään merkkejä. Poliisin omien teknisten asiantunti­joidenkaan mukaan veljekset eivät olisi pystyneet tähän ilman aikuisen apua.

Kevin Case tänään Jimillä kello 19.45. 

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapaus-kevin-syyttomat-lapset-tuomittiin-johdattelun-seurauksena

Lue myös:

Anneli Auer -kesäjatkis osa I: "70 x 7"
Anneli Auer -kesäjatkis osa II: "70 x 7"
http://www.lokakuunliike.com/niina-bergin-blogi/anneli-auer-kesajatkis-osa-iii-70-x-7
http://www.lokakuunliike.com/niina-bergin-blogi/anneli-auer-kesajatkis-osa-iv-70-x-7
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/noitaroviot-roihuavat-edelleen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lahisuhdevakivallan-selvitys-ja-hoito-ei-toimi-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/152
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/162
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/165
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/167
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/170
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/171
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/205
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/235
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/236

Lastensuojelun valehtelun ja väärentämisen tekniikat osa 2

$
0
0
Picture
Virkakunnan valehtelun ja väärentämisen tekniikat eli miten sinun ja lapsesi oikeusturva rikotaan

Oikeusturvasi riippuu siitä, vastaavatko virkamiehen tekemät kirjaukset tosiseikkoja. Ikävä kyllä on monia tilanteita, jolloin nämä asiakasrekisteritiedot tieten tahtoen väärennetään sellaisiksi, että et itseäsi ja elämääsi niistä tunnista.

Kirjaukset voivat olla virheellisiä vahingossa tai väärinymmärryksen vuoksi. Useimmiten tosiseikkojen vastaisia kirjauksia tehdään kuitenkin sillä tarkoituksella, että virkamies varmistaa selustansa mahdolliseen valitukseen, kanteluun tai rikosilmoitukseen niiden moitteenvaraisten tekojen vuoksi,  mihin hän on virkatoimissaan syyllistynyt. Virkamies siis varautuu ennakolta oikeusviranomaisten puuttumiseen harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla eli fabrikoimalla asiakirjoja.

Asiakaskirjausten väärentäminen lastensuojelussa on jokseenkin kaavamaista, estotonta ja suorastaan automaattista. Kai alan virkakunta kuvittelee, että kukaan ei  pääse niitä papereita näkemään, joten on aivan sama, mitä niihin ulostetaan.

Asiakkaat , jotka huomaavat valheita omissa asiakaskirjauksissaan puolestaan kuvittelevat, että kyseessä on vain heidän kohdallaan tapahtunut poikkeuksellinen virhe. Häpeissään he eivät ryhdy virheellisiä kirjauksia korjauttamaan. ”Pikku juttu, ei varmaankaan tuosta ole mitään haittaa”, he kuvittelevat.

Vasta myöhempien päätösten realisoiduttua he järkyttyvät ja ihmettelevät, kuinka tässä näin pääsi käymään. ”Ei asia mennyt ollenkaan oikein!” he toistavat ja toistavat ihan poissa tolaltaan.

Mitä heikommin perustein lastensuojelun pakkotoimet on aloitettu, sitä varmemmin asiaan liittyy  asianosaisjulkisten tietojen ja rekisterimerkintöjen pimittäminen.

Suomen laki kannustaa asiakasrekisteritietojen väärentämiseen niiden menettelytapojen vuoksi, miten todistamisen ja todistelun periaatteita hallinto-oikeuksissa sovelletaan. Yleensä hallinto-oikeudessa koko todistelu on siinä, mitä virkamies sanoo tai mitä hän on joskus kirjoittanut. Jopa käräjäoikeuksissa oikeuskäytäntö on eräillä paikkakunnilla rappeutunut  siten, että oikeudenkäymiskaaren mukaisia ns. kovia todisteita ei tarvita, jos altavastaajana on virkamies.

Varaudu siis siihen, että sinua voidaan virkamiehen kirjauksilla jymäyttää niin, että oikeutta et saa. Alla on kuvailtu tavanomaisimmat tosielämästä poimitut esimerkit siitä, miten oikeutta harhautetaan ja millä keinoin lyötyä lyödään.

Sarjan ensimmäisen osan voi lukea tästä:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1

11. Avohuollon tukitoimien laiminlyönti

 Kunnilla ei enää ole toimivia perhepalveluja, eikä perheiden tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia käytetä, koska ne maksavat kunnille.

Olipa avun tarve kuinka vähäinen tahansa, niin käytettävissä olevat ”sosiaalitoimen ja lastensuojelun instrumentit” ovat ulkoistettuja, eri palveluntuottajien tarjoamia yksityisiä palveluja. Ilmeisesti ”ennaltaehkäisevänä” toimena jotain on pakko tehdä.

Avohuollon tukitoimet esim. perhetyö ja - kuntoutus tosiasiassa  tuottavat huostaanottoja.

Pakkotoimien perusteet keksitään, valehdellaan ja väärennetään, ja pakkotoimipalvelut tilataan yksityiseltä palveluntuottajalta.


Moni kunta jättää perheiden tarpeenmukaiset avohuollon tukitoimet esim. kotiavun hankkimatta ja käyttämättä. Niiden sijaan kunta ryhtyy herkästi pakkotoimiin ”minulla on huoli” -perusteisesti. Se edellyttää lapsen tai nuoren ongelman ylidiagnosointia ja virkatotuudeksi muuttuvia oletuksia perheen sisäisistä ristiriidoista.

12. Avunpyyntö pakkotoimien perusteena

Nykyisin kunnan lastensuojelusta vähäistä, hetkellistä apua hakeva isä tai äiti ryhtyy riskitoimiin ollessaan yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen.

Juristipiireissä ja omissa asiakaskontakteissani tulee toistuvasti tietoon esimerkkejä siitä, miten avunpyyntö sosiaalitoimelle tai lastensuojelulle sinänsä vähäisessä ja ohimenevässä stressitilanteessa johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja pysyvään huostaanottoon.

Ei ole kauaakaan siitä, kun Vantaan Sanomien haastattelussa muuan juristi varoitti pyytämästä mitään apua kunnasta, koska se johtaa helposti lapsen huostaanottoon. Myönnän, että omien kokemusteni vuoksi joudun suosittelemaan samaa.

13. Lapsen lääketieteellisten tutkimusten kieltäminen

Viime vuosina yleistynyt uudehko ilmiö on se, että lastensuojelu estää kaikki sijoitetun tai huostaanotetun lapsen lääketieteelliset tutkimukset. Olipa kyseessä puolikuuro, tai lapsi jolla on synnynnäinen, jatkuvaa seurantaa vaativa sairaus tai mahdollinen aivovamma, niin lastensuojelu estää näiden lasten lääketieteelliset tutkimukset.

Vaikka lapsella olisi lähete tutkimuksiin ja hoitoon, lastensuojelu voi siitä huolimatta estää lapsen menemisen lääkärille.

Kaikissa näissä tapauksissa sijoituksen, huostaanoton taikka valvottujen tapaamisten perusteena ovat yksilöimättömät ja todistamattomat moitteet lapsen isää tai äitiä tai molempia vastaan. Ilmeinen tarkoitus on lääketieteelliset tutkimukset estämällä varmistaa se, että alkuperäiset pakkotoimien valheelliset perusteet eivät tulee kumotuksi ja että kunnan palveluntuottaja saa pitää lapset rahantekokoneenaan siihen asti, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta.

14. Vammaisstatuksen estäminen

Vammaisen lapsen ja alle 18-vuotiaan nuoren vammaisstatuksen hakemisen vaikeuttamiseen osallistuvat yhtäläisesti koulu-, sosiaali- ja terveystoimi. Tähän kuuluu myös edellä mainittu lääketieteellisten tutkimusten estäminen.

Syy vammaisstatuksen vahvistamisen estelyyn on ilmiselvä: jos nuori ehti täyttää 18 vuotta, hän menettää loppuelämäkseen kaikki vammaisstatuksen perusteella hänelle kuuluvat monet edut. Niiden taloudellinen merkitys vammaiselle on suuri. Vielä suurempi voi olla oikeus kuntoutukseen, apuvälineisiin ja hoitoon, jotka kaikki vammainen joko menettää tai ainakin niiden saaminen olennaisesti rajoittuu, jos vammaisstatus ei ole tullut vahvistetuksi ennen 10:ttä  ikävuotta.

15. Tilauslausunnot

Jokin aika sitten alkoi ilmaantua useita tapauksia, joissa koulunkäynnissä homesairauksien tai kiusaamisen vuoksi vaikeuksiin joutuneesta lapsesta kunnan lastensuojelu tilasi tietynsisältöisen lääkärinlausunnon.

”Tee sellainen lausunto, joka tukee pakkotoimia”, oli erään lastensuojeluvirkailijan pyyntö koululääkärille. Toisaalla lastensuojelu pyysi ”omalta lääkäriltään” lausunnon diabetesta sairastavasta alle kouluikäisestä lapsesta lausunnon, että lapsen verensokerin tasapaino on hyvin hoidettu. Näin siitä huolimatta, että verensokerimittarin automaattinen, kiistaton raportti osoitti lapsen verensokerin vaihtelevan erittäin rajussa tahdissa noin 2:sta 22:een. Molemmat tasot ovat hengenvaarallisia.


Toinen esimerkki: oikeudessa oikeuden puheenjohtaja kysyi lastenpsykiatrilta, miksi hän kirjoitti lapsesta sairaalakouluun lähettämistä edellyttävän lausunnon, vaikka hän ei ollut edes nähnyt lasta.
Vastaus: ”Lastenvalvoja pyysi.”
Kyseessä oli opettajan kiusaama lapsi. Kiusaamisen syy oli kosto lapsen äidille äidin paikallislehdessä kirjoittaman mielipidekirjoituksen vuoksi.

16. Omavaltainen toimivaltarajoitus

Selvitettäväksi pyydetystä koulukiusaamisesta eräät koulut tekevät lastensuojeluilmoituksen, ei kiusaajista vaan kiusatuista. Näiden perheiden on alistuttava pelkoja ja stressiä aiheuttavaan lastensuojelutarpeen arviointiin, jossa syitä kiusaamiseen kaivellaan kiusatun lapsen kotoa ja perheen historiasta.

Tähän tyyliin toimivissa kunnissa lastensuojeluvirkailijat saattavat väittää, että lastensuojelulla ei ole toimivaltaa toimia muuten kuin kärsivän, kiusatun lapsen omassa kodissa.
Väite on perätön ja suorastaan lastensuojelulain vastainen. Virkailijalle omavaltainen toimivaltarajoitus on sillä tavalla mieluinen, että hänen ei tarvitse ”häiritä” kiusaajia ja heidän vanhempiaan.

Omavaltainen toimivaltarajoitus ilmenee useimmin maaseutupaikkakunnilla, joissa opettajat tietävät, kenen varpaille kestää astua ja kenen ei, tarvitsematta ottaa riskiä opettajan taikka lastensuojeluvirkailijan uran jatkumisesta sillä paikkakunnalla.

17. Esitutkinnan viivyttäminen

Epätasaisen tasaisesti julki tulee tapauksia, joissa koulunkäyntiongelmiin taikka vieraannuttajan ylläpitämään kitkaiseen avioeroon liittyvistä moitteenvaraisista teoista on tehty esitutkintapyyntö.

Jos lapsiin kohdistuneista kunnan pakkotoimista on samaan aikaan vireillä prosessi hallinto-oikeudessa, niin tuskin koskaan poliisi saa samaan asiakokonaisuuteen kuuluvaa esitutkintaa valmiiksi ennen hallinto-oikeuden päätöstä. Esitutkintaa siirretään lastensuojelun pyynnöstä, jotta hallinto-oikeudellinen prosessi on ehtinyt päätökseen puutteellisin tiedoin ja vain virkakunnan harhaanjohtavilla itse tekemillä kirjauksilla perusteltuna.


Poliisin esitutkintaan liittyen yksi neuvo. Muistakaa kirjauttaa rikosilmoituksen viimeiseksi asiaksi tämä: ”Haluan antaa loppulausunnon kaikesta esitutkinnassa kertyneestä materiaalista.” Näin teille jää ainakin periaatteessa mahdollisuus todistaa tutkinnan kohteena olevan epäillyn rikoksentekijä väitteet nurin, jos todisteita on olemassa.

Muuten tutkinnan päätös tapahtuu viimeksi kuullun osapuolen eli syyllisen väitteiden nojalla. Tilaisuuden loppulausunnon antamiseen myöntää poliisin tutkinnanjohtaja, ja lastensuojeluasioissa loppulausuntoa pääsee harvoin antamaan. Tutkinnankeskeyttämispäätöksen antaminen sujuu sutjakkaammin ilman todisteita, joita uhrilla olisi toimittaa.

18.
Oman Jumalan antama mandaatti

Perustuslain edellyttämä tasapuolinen kohtelu uskonnosta yms. muista seikoista riippumatta ei näköjään koske lapsia, ei edes suurimman hädän keskellä.

Pahimpia näistä rajattoman vallan käyttäjistä ovat virkailijat, jotka mieltävät toimeenpanevansa heille ylhäältä määrättyä erityistä tehtävää, jota he toimeenpanevat kuvittelemallaan heille siunatulla jumalallisen erehtymättömällä varmuudella.

Eivätkä he ole vastuussa kenellekään muulle kuin omalle jumalalleen, joka jokaisella virkamiehellä on vähän erilainen.

Omaan, erehtymättömään ylhäältä annettuun rajattomaan valtaansa uskovat virkamiehet paljastavat itsensä siinä, kun joku uskaltaa olla eri mieltä heidän kanssaan. Silloin kaunis virkahymy muuttuu salamannopeasti pelottavan uhkaavaksi vihan ilmentymäksi. Ääni nousee pykälän verran kimeämmäksi, kireäksi.

Näille virkamiehille on kuitenkin suotu Suomen lakien vahvistama oikeus rajattomaan itsevaltiuteen, rajattomaan salassapitoon ja oikeus toimia tosiasiallisesti kaiken laillisuusvalvonnan yläpuolella.

19. Jäävin edunsaajan väitteet

Epäilyttävimmät lastensuojelun pakkotoimiperusteet ovat niitä, joita esitetään kiireellisen sijoituksen sijoituspaikassa esim. kriisiperheessä, "perhetukikeskuksessa" tai vastaanottokeskuksessa ”kuulluista” lasten puheista. Koskaan niistä ei näytä olevan muuta todistetta taikka todistajaa, kuin yhden, saman työpaikan ihmisen väite kuulemastaan.

Mitään lapsen kuulemisen muotoseikkoja näiden väittämien tueksi ei vaadita.  Pohjois-Satakunnassa sijoituslaitoksilla näyttää olevan jo tapa väittää, että lasten kodissa on tapahtunut isän tai äidin tai molempien seksikäyttäytymiseen liittyvää ”sopimatonta käytöstä”, suorastaan rikoksia. Vaikka poliisin esitutkinnassa mitään näyttöä väitteiden tueksi ei löydy, niin väitteen esittäjä saa pitää seuraavien vuosien aikana huostaanotosta valtion piikkiin maksettavat miljoonat.

Vähemmän vakavat syytökset voivat koskea alkoholin väärinkäyttöä. Yhtä kaikki, huostaanotto pidetään voimassa, vaikka mitään näyttöä väitteen tueksi ei olekaan. Asiassa ei auta yhtään, vaikka väitetty ”holisti” kävisi poliisiasemalla puhaltamassa nollat promillemittariin joka päivä. Huostapäätös ei muuksi muutu, vaikka väitetty holisti sitoutuisi käymään vaikka kuinka pitkän ajan joka päivä puhaltamassa nolla promillea alkoholimittariin.

Huostaanottopäätöksen perusteita lastensuojelun ei tarvitse tarkistaa, vaikka poliisi ja oikeus eivät löydä pienintäkään merkkiä rikoksesta.

20.
Vanhempi on seksuaalirikollinen

On seutukuntia, joissa lastensuojelun virkamiehet ovat hyviä keksimään seksuaalisperusteisia syitä lapseen kohdistettaviin pakkotoimiin. Satakunta ja Länsi-Suomi taitaa olla seksuaalirikollisten reservaatti, mikäli seutukunnan lastensuojelun väitteisiin on uskomista.

Kun poliisin esitukinnassa ei asialle saada pienintäkään vahvistusta, niin siitä huolimatta isä on lastensuojelun päätöksissä törkeä seksuaalirikollinen.
Valheellisista väitteistään lastensuojelu ei luovu, vaan lapset pidetään kuvitelluilla, toteennäyttämättömillä seksuaalirikosepäilyillä huostaanotettuina tai muiden pakkotoimien alaisina.

Patologisiin seksuaalikäsityksiinsä jämähtäneiden lastensuojeluvirkailijoiden harhainen maailmankuva näyttäytyy hyvin esim. tässä tapauksessa:
Talonmiesisä oli lähdössä virkailijoiden kotikäynnin jälkeen töihinsä. Isä varmisteli, että tuhansien eurojen arvoinen yleisavainnippu on hänellä taskussa mukanaan.

Tapahtuma on kirjattu lastensuojeluvirkailijoiden laatimaan muistioon käynnistä isän kotona. Avainnipun tarkistaminen on kirjausten mukaan ollut sitä, että [muutenkin tekaistuin seksuaalirikollinen -syytöksin moitittu] isä on niin hävytön, että kourii muniaan virkailijoiden nähden.

Tarkemmin määrittelemätön ”lapsen etu”, jota lastensuojelu väittää varjelevansa, ei ota huomioon sitä, että on olemassa omasta rajattomasta vallastaan sairastuneita lastensuojelun virkamiehiä. Valta tuhoaa, ehdoton valta tuhoaa ehdottomasti.”

Suomen lastensuojelu on valtio valtiossa, jossa se hallitsee itse jopa poliisi- ja oikeuslaitoksen toimintaa.

Lastensuojelu voi aina halutessaan jättää niiden päätökset  huomioon ottamatta.


Suomi ei ole enää oikeusvaltio. Lapsemme on myyty. Oikeusturvamme on hävitetty.


Esko Leipälä


Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-valehtelee-asiakkaiden-oikeuksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma​
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan





SOS-lapsikylän perhekuntoutus on oikeusturvariski

$
0
0
PictureAnnemi Usva-Vänttinen, kuva ePressi
Vuoden 2018 trendi: pakkoperhekuntoutus

Perheiden tukihenkilö on esittänyt huolensa seuraavista viimeaikaisista muutoksista lastensuojelussa:
"Nyt on satanut yhteydenottoja pilvin pimein ja samoista asioista kaikki.
Tällainen piikki yhteydenottojen lukumäärissä on huomattava. Samoin ongelmien yhteneväisyys:

1. Asiakirjoja ei pyydettäessä saa millään
2. Kaikissa jutuissa on kyse terveydenhuollollisesta asiasta, eniten neurologiasta
3. Perheiltä evätään tukihenkilö tai asiamies perusteetta
4. Jokaiseen juttuun liittyy pakkoperhekuntoutus, eli velvoite mennä laitokseen tarkkailtavaksi huostaanoton uhalla
5. Avohuollossa käytetään rajoituksia, mikä on laitonta, sillä avohuoltohan perustuu vapaaehtoisuuteen

Haluaisinkin tietää, onko meneillään jokin perkeleellinen projekti? Hanke? Bisnes? Onko tullut uusia sisäisiä ohjeistuksia rikkoa perheen suojaa tekosyillä? Mitä?
Aluehallintoviraston ruuhkautuminen lastensuojeluasioista kertoo omaa kieltään myös, jos kaikki olisi jees, ei kanteluita satelisi. Tämä on outoa. Tavallisuudesta poikkeavaa."



SOS- lapsikylä hakee asiakkaita Espoossa, Vantaalla, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä

SOS- Lapsikylän verkkosivu tiedottaa: "SOS-Lapsikylä on laajentunut Etelä-Suomen alueella, ja olemme perustaneet uudet lapsikylät Vantaan Kivistöön ja Espoon Niittykumpuun. Perhekuntoutus toteutetaan koko perheen sijoituksena ympärivuorokautisessa perhekuntoutusyksikössä, jonka asunnot sijaitsevat kerrostaloissa Vantaan Kivistössä."

"Uusin perhekuntoutusyksikkömme on avautumassa marraskuun alussa Rovaniemellä. Rovaniemen perhekuntoutuksen johtajaksi valittiin alkusyksystä Virve Simonen, kertoo Janne Kankaanniemi, Pohjois-, Keski-ja Itä-Suomen aluejohtaja."

"SOS-Lapsikylän toiminta Kuopiossa on käynnistymässä ympärivuorokautisella perhekuntoutuksella. ”Valitettavasti ongelmat usein periytyvät sukupolvelta toiselle. Tuoreilla vanhemmilla ei välttämättä ole ollut vanhemmuuden mallia. Kommunikaatio perheen jäsenten välillä saattaa olla pelkkää huutamista”, Kuopion lapsikylän johtaja Niina Asikainen kertoo.

Niinan ensimmäisenä haasteena on käynnistää Kuopiossa perhekuntoutuspalvelut ja heti sen perään käynnistyy toimeksiantosuhteisen perhehoidon kehittäminen entistä vahvemmin.
Ensi keväänä SOS-Lapsikylä avaa Kuopion Saaristokaupunkiin myös uusia, tilavia sijaiskoteja. Sijaisvanhemmat saavat SOS-Lapsikylän moniammatilliselta tiimiltä vahvan tuen tehtäväänsä."

SOS-Lapsikylä tarjoaa ympärivuorokautista perheterapeuttista perhekuntoutusta: Jyväskylässä, Kuopiossa, Vantaalla ja Rovaniemellä.
Perheille, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista tukea, tarjotaan perhekuntoutusta Kaarinassa, Punkaharjulla, Vihannissa ja Ylitorniolla.

SOS- Lapsikylän perhekuntoutusmainos lupaa että: "Perhekuntoutuksessa tuetaan perheterapeuttisin menetelmin perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja kiinnitetään huomiota myönteisiin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteena on lapsen kasvuolojen turvaaminen, ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja perheen yhdessä säilyminen."


Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena".


Psykoanalyysin viitekehys tekee arvioinnista pikemminkin riskiseulausta, suuntaa havaintoja rakenteiden sijaan yksilöihin, vahvuuksien sijaan patologioihin ja nykyhetken ja tulevaisuuden sijaan menneisyyteen.

Mirja Korkiakankaan lisensiaattityö osoittaa kuinka perhetyö ja perhekuntoutus eivät ole koskaan olleet mitään vaihtoehtoja sijaishuollolle vaan alusta asti sijaishuoltoon kiinnittynyttä, siihen johtavaa ja sitä vahvistavaa toimintaa ( Korkiakangas, 2005, 6).


Kumpi siis päättää tavoitteet ja puhuu totta; arviointia ja huostaanottoperusteita kaipaava sosiaalityöntekijä, joka järjestää perhekuntoutuksen asiakkaat, toimeksiannot ja maksatuksen vai perheiden yhdessäpysymistä mainostava kuntoutuslaitos, joka hoitaa markkinointiviestinnän?


Picture
Perusteetonta pakkohoitoa

Hely Harvistolan tapaus on kuvaava esimerkki SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksen tavoitteista, sisällöstä ja toimintatavoista.

Sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan (Rautio, 2016) perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä ovat tällä hetkellä mm. riittävän hyvän suomen kielen taito, pysyvä asunto sekä työssä käyminen eli tavallisia suomalaisia pakotetaan uhkailemalla sanoutumaan irti työpaikoistaan ja muuttamaan laitoksiin saamaan pakkohoitoa, josta puuttuvat perusteet, palvelukriteerit ja tieto "kuntoutuksen" todellisista tavoitteista.

LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.


Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole.

Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."


Varatuomari Leeni Ikonen varoittaa perhekuntoutuksesta kirjoituksessaan Hartiavoimin.

Ikonen kertoo kirjoituksessaan Sensuroitua Savossa, että " SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry ja Nuorten Ystävät ry tuottavat erilaisia palveluja toimien samalla lasten sijaishuoltoa tarjoavina tahoina. Järjestöt tuottavat perhekuntoutusta ja vanhemmuuden tukemisen työmuotoja. Toiminta on kahdella raiteella ajelua. On varsin todennäköistä, että kuntouttaja löytää yhä lisää kuntoutettavia ja huostaanoton tarpeessa olevia lapsia. Vaakakupissa on oma bisnes ja vieras lapsi ja perhe. Lastensuojelujärjestöjen etuna on ylläpitää mielikuvaa huonoista vanhemmista".



Picture
Psykoanalyyttista arviointia

Hoitofilosofiana SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa on psykoanalyyttinen perheterapeuttinen orientaatio, jonka olettamista voi lukea tästä.

Perheterapiassa käytetään tutun kauhunelikon tekemää lastensuojeluperheiden luokittelua. Tutkimuksessaan Helena Lounavaara- Rintala Jan-Christer Wahlbeck, Pirjo Vuornos ja Esko Varilo leimaavat ja tyypittelevät lastensuojelun asiakasperheitä mm. ghetto-, mafia- ja autistisiksi perheiksi ja etsivät näistä insesti- ja homoseksuaalisuus-periaatteita.

Heidän mukaansa lastensuojeluperheet ovat luonteeltaan samankaltaisia joten voidaan puhua yhdenmukaisesta perhetyypistä. Väittämä on perustuslaissa kiellettyä syrjintää eli sitä, että ihmiset kohdataan jonkun yhdenmukaiseksi oletetun ryhmän edustajina ja ryhmää kohdellaan kuin jokaisella sen jäsenellä olisi tietyt oletetut negatiiviset ominaisuudet. Missä tahansa muussa kontekstissa kuin lastensuojelussa tekstillä saisi syytöksen syrjinnästä,vihapuheesta ja kunnianloukkauksesta.


Vuornos, Wahlbeck ja Lounavaara- Rintala kuuluvat vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskukseen, jossa he kouluttavat mm. perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja perhe-, pari- ja traumaterapeutteja etsimään perheistä vuorovaikutushäiriöitä, joista onkin tullut lastensuojelun muotidiagnooseja. Helena Lounavaara- Rintala on työskennellyt myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n pysyvän huostaanoton hyväksymiseen tähtäävässä Silta- hankkeessa. 

On outoa, että dialogisuutta korostavat järjestöt ja oppilaitokset hyväksyvät juuri nämä kouluttajat opettamaan lastensuojeluperheiden kohtaamista tilanteessa jossa huostaanottoja määrittelee lapsen kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta (Hiitola, 2015 ), puuttuvat palvelut, koulunkäyntivaikeudet ja vanhempien uupumus (HuosTa 2015).

Lastensuojelun suosiman psykoanalyysin vanhentuneet ja virheelliset teoriat estävät ja haittaavat syömishäiriöisten hoidon lisäksi autismikirjon, ADHD-, home-oirelevien, päihdehäiriöisten, suolisto-oireisten ja koulukiusaamisesta ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten ja nuorten käypää hoitoa.

Psykoanalyysin vanhentuneihin ja virheellisiin teorioihin uskoo ainakin SOS- Lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama selitellessään miksi SOS- Lapsikylän kumppanuus ei luvatusti vähentänytkään huostaanottoja Varkaudessa:
"Varkautelaisissa perheissä on yli sukupolven ulottuvia vaikeuksia ja sen takia uudet tuulet ja huostaanottojen väheneminen eivät heti näy tilastoissa".
(Warkauden Lehti 29.11.)

Pakkoperhekuntoutuksesta on lyhyt matka pakkohuostaanottoon.
SOS- lapsikyliin sijoitetuista lapsista jopa yli puolet onkin otettu tahdonvastaisesti eli pakolla huostaan.

Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi kotiapua mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa, jota seuraa usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan myös vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen. Yhden "perhekuntoutuksen" hinta kunnalle kohoaakin helposti miljoonaan euroon tuottaen lähinnä inhimillisiä kärsimyksiä, luottamuksen rapautumista ja yhteiskuntarauhan vaarantumista.

Pienen ihmisen puolella esiintyvän maakuntajohtaja Marko Korhosen, palvelujärjestelmän turvallisuuden kehittämistyöryhmässä istuvan palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtaja Juho Saaren soisi pikaisesti puuttuvan Kuopion lastensuojelun ja perhekuntoutuskeskusten toimintaan.

Perhekuntoutus on oikeusturvariski järjestöjen lisäksi myös yksityisten yritysten tuottamana.



Picture
Epätieteelliset työvälineet vaarantavat asiakkaiden oikeusturvan

SOS- Lapsikylän perhearviointi perustuu lukuisia valheellisia insestilöydöksiä ja -skandaaleja ( esim. Bjugnissa ja Münsterissä ) aiheuttaneen psykoanalyytikko Arnon Bentovimin perhearviointiin. Psykoanalyyttinen perhearviointi muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.

Muita käytössä olevia välineitä ja menetelmiä SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa ovat muun muassa kyseenalainen
MIM (Marschak Interaction Method) -havainnointi vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta ja Theraplay-terapia, johon niinikään sisältyy MIM.

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan MIM ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava. 


Theraplay puolestaan on psykoanalyysiin ja vääräksi todistettuun repressoituneen muistin olettamaan perustuvan kiintymyssuhdeterapian johdannainen, jolla pyritään vahvistamaan mm. adoptoitujen ja huostaanotettujen lasten "kiintymyssuhteita". Vaikka nykyiset Theraplay- toimijat pyrkivät sanoutumaan irti "turvaistamisesta" ja väkivaltaisista kiintymyssuhdeterapioista, Theraplay tukeutuu pitkälti niiden taustaoletuksiin ja myös Theraplayssa lapset pakotetaan "vuorovaikutukseen". Theraplay- menetelmä on käytössä mm. Oululaisessa Onnelan lastenkodissa, jossa kirkkoturvaa hakenut Ossi tunsi olonsa niin uhatuksi, että asiasta tehtiin jopa tutkintapyyntö.

Käytössä ovat myös perhetyön perinteiset välineet verkostokartta, elämänjana, traumasukupuu ja sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteita (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Tunnekortit ) joita Suomessa kaupittelee perhehoidon edunvalvoja Pesäpuu ry. 


Ei voi olla sattumaa, että samat kyseenalaiset psykoanalyysin virheellisiksi todistettuihin olettamiin perustuvat orientaatiot, menetelmät ja välineet löytyvät kaikilta lapsibisnestoimijoilta ja kaikista LAPE- hankkeen osista: monitoimijaisesta arvioinnistasysteemisen lastensuojelun toimintamallista, perhehoidon mallinnuksesta ja perhetyön ja - kuntoutuksen mallinnuksesta, jotka keskittyvät lastensuojelun asiakkaiden avun sijaan heidän tietosuojansa ja oikeusturvansa heikentämiseen ja työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.

"Olisi kiire huomata, mitkä muut asiat vaikuttavat lapsiin kuin vanhemmat ja oletetut vuorovaikutuksen pulmat. 2000 -luvun lastensuojeluasiakasperhe lähetetään tavallisesti perheneuvolaan, josta lapsi ohjautuu keskus­sairaalan las­tenpsykiatrian piiriin. Potilassuhde saattaa jatkua vuosikausia, välillä osastohoitoina, vaikkei mitään tosiasiallista kuntoutumista lapsessa tapahdu. Vanhempien pyynnöt neurologisista tutkimuksista sivuutetaan, erityisesti silloin, kun lapsella on lastensuojelun asiakkuus. Työtapana on edelleenkin vanhempien syyllistäminen", kirjoittaa Leeni Ikonen.

Miksi LAPE- hanke on kansoitettu lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvillä sijaishuollon piiloyrityksillä, jotka ovat koko historiansa ajan toimineet viranomaislähtöisesti häiriö-orientaatiolla perheiden monimuotoisuutta ja tarpeita tunnistamatta ja tutkimustiedosta, lapsen edusta ja oikeuksista piittaamatta eli täysin vastoin LAPE- hankkeen tavoitteita?


Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos.
Kun aikaisemmin 
oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi

-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.

Sijaishuollon (yli)edustus ja jäävit verkostot on saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluistahallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.


Sitä odottaessa perheet voivat:

-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat SOS- Lapsikylän lapsibisneksen ja väärinkäytökset mm. Bayer, DNA, Dr. Oetker, Fazer, Finib, Fiskars, Insaco, Janssen, Lotus, Oriflame, Stadium ja STEA.

- tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua

-tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta SOS-Lapsikylissä, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)

-tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan

-tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille

-kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta perhekuntoutuksissa ja SOS- lapsikylissä 



Lue myös
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
https://www.lokakuunliike.com/atte-saarelan-blogi/lastensuojelijakin-tarvitsee-rajoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet

Lastensuojelun taakkasiirtymä

$
0
0
Picture
Taakkasiirtymä on ongelmien ja vastuun siirtelyä yhteisöstä yksilölle

Taakkasiirtymillä tarkoitetaan sukupolvelta toiselle kulkeutuvia ongelmia ja tunnetiloja, jotka on työnnetty pois mielestä.

Taakkasiirtymä (transfer) on esim. tietoista tai tiedostamatonta vastuun ja taakkojen siirtymistä tai siirtämistä yhteisöstä, perheestä, työporukoista yhdelle ihmiselle, hänen persoonallisuutensa eri puolien tai ruumiin elinten vastuulle.


Psykiatri Matti Siirala kiteytti taakkasiirtymän käsitteen 1960-luvulla näin: ”Se mikä ei tule yhdessä jaetuksi, tulee jonkun kannettavaksi – taakkasiirtymäksi.”

Taakkasiirtymät koskettavat sekä yksilöitä että yhteisöjä. Keskeisiä aiheuttajia ovat sodat, sorrot, rotu-, kieli- ja uskontoristiriidat.

Vallanpitäjien hirmuteot riistäytyvät hallitsemattomaksi kansalaisten taakaksi, jos niitä ei käsitellä yksilöllisesti ja yhteisvastuullisesti, kertoo psykoanalyytikko Pirkko Siltala.

Taakkasiirtymä voi näkyä ruumiillisina oireina, kuten väsymyksenä, kipuina ja pyörryttämisenä. Osa reagoi psyykkisesti. Masennus ja psykosomaattiset sairaudet ovat yleisiä.

Työelämässä taakkasiirtymä voi ilmetä vallankäyttönä, epäluuloisuutena ja kiusaamisena.
– Huonosti käyttäytyvä ihminen vie taakkaansa eteenpäin. Hän heijastaa sitä muihin ja kuvittelee, että vapautuisi sillä tavalla. Mutta ei hän vapaudu.


Taakoista vapautuminen tapahtuu tutkimalla niitä muiden kanssa. Myös taiteenlajit tarjoavat hyviä keinoja taakkojen käsittelyyn. ( Kaleva, 23.4.2017Tehy, 24.02.2017)

Taakkasirtymä tulkitaan lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin mukautetussa psykoanalyysissa vain vanhempien ja lasten väliseksi ongelmaksi, josta käytetään myös nimitystä ongelmien ylisukupolvisuus , ylisukupolvinen periytyminen tai ylisukupolvinen siirtyminen.


Käsitteellä, jossa korrelaatiosta on tehty kausaliteetti lobataan poliittisia ja taloudellisia päämääriä; tuotteistettua turvallisuutta riskiseuloineen ja yksityisine arviointi- ja kuntoutuspalveluineen, asiantuntijoiden edunvalvontaa ja lastensuojelun, psykiatrian ja sijaishuollon vallan- ja reviirinlaajennushankkeita. Asiakkaita rangaistaan avunpyytämisestä , syrjäytetään hartiavoimin ja vastuutetaan kantamaan sosiaalityön asenneongelmat 120 vuotta arkistoitavissa manipuloiduissa asiakirjoissa


Lastensuojelun yksipuolinen laatikkoajattelu ja selittäminen estää refleksiivistä työskentelyä valmiiden totuuksien tuolla puolella.

Transferenssi on ihmismielen kaikkialla ilmenevä pyrkimys nähdä ja määritellä uudet tilanteet aikaisempien kokemusten kautta. Transferenssin voi kokea esim. virheenä, turvana, toistamispakkona, muutosvastarintana tai elävöittämisenä.

Sosiaalityössä transferenssi voi ilmentyä mm. siten, että sosiaalityöntekijä kokee asiakasvanhemman oman vanhemman kaltaisena objektina, jonka kanssa hän voi kokea uudelleen lapsuuden ristiriitoja tai traumoja samanlaisina kuin alkuperäisessä lapsi- vanhempi suhteessa.


Taakkasiirtymä on osa yhteisöväkivaltaa

"Yhteisöväkivalta on moraalisen kontrollin ja kurinpidon muotona omavaltaista tuomitsemista, jossa lainsäätäjän, syyttäjän ja tuomarin ja tuomion täytäntöön panijan roolit lankeavat yhteen samalle yksinvaltaiselle toimijalle. Syyttäminen, todistaminen, tuomio ja rangaistus ovat väkivallan prosessissa yhtä ja samaa." (Saarikoski, 124).

Helena Saarikosken mukaan yhteisöväkivaltaa on siis vallan kolmijako- opin loukkaaminen eli lainsäädäntö,- toimeenpano- ja tuomiovallan keskittäminen yhdelle toimijalle, käytäntö joka on lastensuojelulle tyypillinen juuri huostaanottotapausten käsittelyssä.

"Yhteisöväkivallan moninaiset muodot yhdentyvät kurinpidon määräämättömän ja rajattoman monimuotoiseen rangaistusjärjestelmään, hienovaraisista, arkisista ja tuskin huomattavista eleistä, pikku ojentamisista, huomautuksista ja paheksumisista aina yhteisöstä erottamiseen, sosiaaliseen kuolemantuomioon ja symboliseen tai tosiasialliseen teloitukseen asti".
(Helena Saarikoski (2009) Kateus, juoru, kiusaaminen - esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta
)

Taakkasiirtymän uhrin käsite sivuaa synkipukin käsitettä

Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia. Viholliskuvaa voidaan kehitellä myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista.
Esimerkiksi SOS- lapsikylä ja Pelastakaa Lapset ry vastuuttavat lastensuojelutyönsä epäonnistumisesta usein vanhempia. Suomalaisilla sosiaalityöntekijöillä on todettu skandinavian kovimmat asenteet köyhiä asiakkaita kohtaan, joita vastuutetaan yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista.
Vastuuttamiseksi kutsuttu syyllistäminen ja rankaiseminen samoin kuin kaikki muukin kiusaaminen on yleensä ryhmäilmiö. Lastensuojelussa se toteutetaan moniammatillisen tiimin yhteistyönä.

Teoksessaan Väkivalta ja pyhä Rene Girard esittelee uhraamisteoriansa nk. "syntipukkiteorian" . Uhri on Girardin mukaan nimenomaan syntipukki, johon väkivallan kehään ajautunut yhteisö kanavoi vihansa ja lynkkaa tämän – tai ainakin karkottaa keskuudestaan. Uhraaminen on prosessi, jossa syntipukki joutuu yhteisön sisäisen väkivallan purkautumisväyläksi. Uhraamisen prosessi on tiedostumaton: uhraamisen hetkellä syntipukin syyllisyys uskotaan todeksi ja ylilyövä väkivalta oikeudenmukaiseksi.


Teoblogin mukaan ”Primitiivinen pyhä sai valtansa hylkäävän, poissulkevan ja murhaavan väkivallan pyhittämisestä. Sen jälkeen melkein kaikki johtajuus, kuninkuus, päällikkyys, sankaruus ja pappeus ovat perustuneet pahan väkivallan hallitsemiseen hyvän väkivallan kautta. Eri kulttuureissa ja uskonnoissa opittiin tabujen ja kieltojen avulla rakentamaan rajoja yhteiskuntaluokkien välillä. 

Myyteissä mykän osa jää todellisille uhreille

Myytit ovat menneen maailman pelastuskertomuksia; tarinoita kyseisen kulttuurin alkumurhasta murhaajien näkökulmasta käsin. Kirjailija Maria Syvälä on käsitellyt lastensuojelun myyttejä Suomen Kuvalehden juttusarjassaan. Myyteissä mykän osa jää aina todelliselle uhrille. 

Myytillä on valikoiva muisti ja muusa on sen välittäjä. Muusat kertovat sen mitä kansan pitää kuulla ja vaikenevat siitä mikä saisi rivit rakoilemaan".

Historian tutkija Panu Pulma on todennut seuraavaa: "Historiasta tiedämme miten käy, jos valtaistuimelle nostetaan lapsikuningas. Hänen valtaansa käyttävät kaikki jotka kykenevät, ajaakseen omia etujaan". 

Juuri näin on käynyt
heiliöläis-paloniemeläisessä lapsipolitiikassa. Lapsen etua käytetään kilpenä ja miekkana omien tarkoitusperien ajamisessa

Myös lapsikuninkaan kultti pyrkii pyhittämään väkivaltaansa, pystyttämään raja-aitoja ihmisten välille ja mykistämään todelliset uhrinsa. Myös sillä on omat muusansa, jotka kertovat kansalle sen, mitä halutaan. 


Sosiaalityön ammatillisuusihanne ja vaikenemisen kulttuuri ylläpitää taakkasiirtymiä

Sosiaalityön vaikenemisen kulttuuri on hyvä kasvualusta taakkasiirtymille. Laura Tiitisen mukaan sosiaalitoimen julkisessa viestinnässä on havaittavissa tabuja, eli tiettyjä asioita, joista ei keskustella. Näitä ovat lastensuojelu-, päihde-, vammais-, työttömyys-, toimeentulotuki- sekä mielenterveysasiakkaat ja heille tuotetut palvelut.

Viestimättömyys kertoo, etteivät asiat ole organisaation hallinnassa, organisaatio ei välitä asiakkaistaan, eikä sen laatuun ole luottamista ( Tiitinen 121-125). Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen onkin nimennyt lastensuojelun yhdessä vanhuspalvelujen kanssa Suomen vakavimmaksi ihmisoikeusongelmaksi.

Sosiaalityössä, erityisesti lastensuojelun ideologioissa ja toimintakäytännöissä vaikuttavat edelleen yli sata vuotta jatkuneet ongelmat, jotka siirtyvät sosiaalityöntekijäpolvelta toiselle murskaten perheitä sukupolvesta toiseen: huonon perimän metsästys, asenneongelmat köyhiä ja vähemmistöjä kohtaan,  Leventhalin säännöistä piittaamattomat menettelytavat, seksuaalisuuden sukupuolittuneet kontrollimekanismit ja sijaishuollon tarpeisiin mukautettu psykoanalyysi.


Lastensuojelun taakkasiirtymää pahentaa työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteiden puuttuminen ja omaksuttu ammatillisuusihanne, joka on itsessään sosiaalityön eettisten periaatteiden vastainen ja estää sosiaalityön päämäärien ja tarkoituksen toteutumista.


https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1


Picturekuvakaappaus Väestötiede-blogi
Eugeniikka

MOT:n mukaan rodunjalostus oli tavalla tai toisella mukana kaikkien tärkeiden väestöjärjestöjen ohjelmissa. Yksi ensimmäisistä rotuoppien puolestapuhujista oli aikansa merkittävin urheiluvaikuttaja - Lauri "Tahko" Pihkala. Rodunparannuskomiteaan kuuluivat muiden muassa filosofi ja fysiologi Yrjö Reenpää sekä anatomian professori Niilo Pesonen. Hän nousi sodan jälkeen lääkintöhallituksen pääjohtajaksi. Rodunjalostuslaitosta perustaessaan suomalaiset hakivat neuvoja Mengelen yhteistyökumppani professori Verschuer:ilta Kaiser Wilhelm Institutista. Verschuer neuvoi suomalaisia rodunjalostuslaitoksen henkilöstön valinnassa.Yksi hänen suosikeistaan oli Lastenklinikan lääkäri Torild Brander. Hän oli kenties kaikkien aikojen tunnetuimman suomalaislääkärin ja suomalaisen neuvolan isän Arvo Ylpön oikea käsi.

Perustamisensa aikaan neuvoloilla oli ristiriitainen leima. Yksi perustajista oli marsalkka Mannerheimin sisko Sophie Mannerheim. 1920-luvulla työväenluokan perheillä saattoi olla korkea kynnys tuoda lapsiaan valkokaartin kenraalin siskon perustamaan neuvolaan.
Suomalaisen rodunjalostuslaitoksen piti kortistoida koko kansa. Suomalaiset olisi luokiteltu älykkyystestien perusteella. Kortistoon oli tarkoitus rekisteröidä kaikki poikkeavat kuten perinnöllisiä tauteja sairastavat, alkoholistit, vajaamieliset ja rikolliset. Heihin olisi sen jälkeen kohdistettu "ennakollisia ehkäisytoimenpiteitä".

Laitoksen piti juurruttaa rotuopit myös virkamiehistöönja muihin vallankäyttäjiin. Suomalaisille tuomareille ja lääkäreille olisi opetettu rotutiedettä pakollisena aineena. Esimerkiksi Arvo Ylppö piti mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena.

Rintamalääkärinä toimineella Konrad von Baghilla oli päämajan valtuudet tehdä parantamiskokeita sotilailla, jotka olivat psyykkisesti sairastuneet rintamalla ja kärsivät eriasteisista mielenterveydellisistä oireista. Neuroottisia potilaita simputettiin tunti päivässä kunnes he halusivat takaisin sotaan. Von Baghin toimintaa valvoi päämajalle everstiluutnantti, psykiatri ja sittemmin partiojohtaja Sven Donner. Armeijan hermo- ja mielitautiosaston tarkastajana toiminut Donner oli valmis vaikeimpien potilaiden osalta vielä jyrkempiin toimiin. Hän ilmaisi ihailunsa Hitlerille, joka murhautti vammaisia.



Suomessa säädettiin oletetun pahan perimän hillitsemiseksi vuonna 1935 laki, jonka avulla ihmisiä voitiin pakkosteriloida tietyin perustein ilman kohteen omaa suostumusta. Steriloinneista luovuttiin vuonna vasta 1969. Vuosina 1935–1970 Suomessa steriloitiin yli 7 500 ihmistä rotuhygieenisten, noin 43 000 lääketieteellisten, yli 3 000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella. Valtaosa steriloiduista oli naisia, joista osalla oli jo aviottomia lapsia. 

Valtiolähtöinen rotuoppi ja rodunjalostus eivät hävinneet toisen maailmansodan ja natsi­-Saksan kukistumisen myötä, vaan jatkoivat länsimaissa julkisesti voittokulkuaan aina 1960­-70 ­luvuille asti, jolloin rodunjalostuksesta tuli kätketympää. ”Rotu” vaihtui 1950-­luvulla sanaksi ”perinnöllisyys”. Tästedes tutkittiin perinnöllisyystiedettä, ei rotuoppia ja tavoiteltiin hyvää perimää, ei rodunjalostusta (Teittinen, 2010, 70­84).

Lastensuojelutoimia ja huostaanottoja oikeutetaan edelleen ongelmien ylisukupolvisen periytyvyyden ts. pahan perimän perusteella. Vastoin YK:n suosituksia suomalaisista sijoituksista suurin osa tehdään laitoksiin, joista puuttuu riippumaton valvonta (Rousu, 2012)
. Vanhat rotuhygieniset näkemykset elävät edelleen mm. sijaisperhevalmennuksissa ja eugeniikka kaikuu sijaishuollon "ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisuun" keskittyvässä huoli-, puuttumis- ja syrjäytymispuheessa.

Dosentti Matti Rimpelä puhuu lasten ja nuorten palvelujen vanhentuneesta, kriisiin ajautuneesta paradigmasta ja väittää, että lastensuojelusta on tullut häiriönmetsästystä

Suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään on ajettu 1930-luvun kaksoisstandardi: jako apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin. Köyhät perheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi.

Riskiyhteiskunnassa pelkkä julkinen avunpyyntö tai ilmoitus tuentarpeesta leimaa ihmisen ja saattaa hänet riskibisneksen raivokkaan asiakashankinnan ja rahastuksen kohteeksi. 

 Syrjäyttävästä diskurssista on lyhyt matka syrjäyttävään politiikkaan ja käytäntöihin, joita diskurssilla selvästikin valmistellaan ja legitimoidaan.


https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa

Picture
Punaorvot

Suomalaisen lastensuojelun juuret ovat sisällissodan tuottamien punaorpojen valkaisupyrkimyksissä.
Valkoisten lesket ja lapset saivat valtiolta eläkkeen, mutta punaleskille tarjottiin moraalisaarnoja ja köyhäinapua.
Kun punalesket pyysivät apua köyhäinhoitolautakunnalta, usein avun ehdoksi asetettiin ehdoksi lapsen luovuttaminen Pohjanmaalle sijaiskotiin. Tätä pakkoadoptiota voi Kaarnisen mielestä verrata sotalasten luovuttamiseen Ruotsiin. Ero on kuitenkin siinä, että sotalapsien luovuttavia vanhempia ei nöyryytetty tai haukuttu kelvottomiksi äideiksi kuten punaleskiä.
Lastensuojelun keskusliitto syntyi tarpeesta sovitella lastensuojelukentän jakaneiden stählbergiläisten ( Pelastakaa Lapset ry) ja mannerheimiläisten ( MLL) hienostorouvien keskinäiset kiistat. Molemmat ryhmittymät pelkäsivät, että punaorvoista kasvaa uusi kapinasukupolvi joten heidät tuli siirtää ajoissa parempiin "valkoisiin" perheisiin.

Kirjassa Punaorvot 1918 (Mervi Kaarninen, Minerva Kustannus 2008) todetaan ,että myös nykyään sosioekonominen tausta vaikuttaa. Lapsia valmennetaan kilpailuyhteiskuntaan. Köyhät perheet nähdään vielä 2010-luvulla elämänhallintansa menettäneinä hulttioina. Jos köyhien vanhempien lapsella on mielenterveysongelmia tai jokin neurologinen oireyhtymä (esim. ADHD tai asperger) se saatetaan vielä tänä päivänä tulkita vanhempien syyksi. Tällaiset "erityiset" lapset ja nuoret tarvitsevat terveydenhuollon apua eiväkä lastensuojelun asiakkuutta. Se olisi myös perustuslain mukainen toimintatapa.


Kansanedustaja, tutkija Anna Kontula, jonka isotäti potkittiin keskenmenoon poliittisten kirjoitusten takia kirjoittaa blogissaan: "Aikanaan lastensuojelu syntyi nimenomaan köyhien perheiden kasvatustyön kontrolliin. Vaikka kukaan ei sitä ääneen sanokaan, jossain määrin luokkaluonne on säilynyt: käsittelemistäni pienten lasten huostaanotoista kaikki olivat työväenluokkaisia perheitä, kun taas sekä sosiaaliviranomaiset että luottamushenkilöt tulevat lähinnä keskiluokasta. Keskiluokkaiset ihanteet näkyivät myös huostaanottoperusteissa: koulumenestyksellä oli niissä toistuvasti keskeinen osuus (pakkovalmentautuminen työkyky-yhteiskuntaan)."

Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei edellenkään kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioitadiagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
 
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/huolikapitalismin-aikaa
https://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/lokakuun-liike-lienee-uusi-marraskuun-liike

PictureRiutulan lastenkoti, kuvakaappaus yle.fi
Saamelaiset

Rasismi, alistaminen ja vähättely ovat jättäneet jälkensä saamelaisiin. Kirste Aikiota kylmää tieto aikaisempien polvien kohtalosta.
–Siinä iässä pikkulapset erotettiin perheistään, asutettiin asuntoloihin ja eristettiin puoleksi vuodeksi odottamaan kotilomalle pääsyä. Pahimmillaan asiaan kuului hakkaaminen ja nöyryyttäminen.

 Viit­tei­tä on myös sek­su­aa­li­ses­ta vä­ki­val­las­ta: "Asuntolassa joutui seksuaalisesti tekemisiin vanhempien asuntolalaisten kanssa. Kukaan ei huolehtinut asuntolalaisista, koska asuntolatytöt eivät katsoneet perään. Lapset olivat aivan keskenään. Asuntolapiiat riiustelivat itse, joten eivät välittäneet asuntolan lapsista."

1940-luvulta alkaen saamelaislapset yhdessä muiden koululaisten kanssa jättivät kotinsa kuukausiksi jo seitsemänvuotiaina. Asuntoloihin matkustamisen käytäntö jatkui Suomessa 30 vuoden ajan, aina 70-luvulle saakka.

– Voi sa­noa, et­tä asun­to­lat ovat erään­lai­nen his­to­ri­al­li­nen trau­ma, sa­noo Min­na Ras­mus Ou­lun yli­o­pis­ton Giel­la­gas-ins­ti­tuu­tis­ta.

Asun­to­la­ko­ke­muk­set ovat yk­si syy sil­le, et­tä mo­net niis­sä asu­neis­ta ei­vät van­hem­mak­si tul­tu­aan ha­lun­neet pu­hua lap­sil­leen saa­mea. Tämä vai­kut­taa yhä sii­hen, et­tä saa­men kie­liä osa­taan hei­kos­ti.

Ras­muk­sen mu­kaan asun­to­la­ko­ke­muk­sis­ta tar­vi­taan li­sää tie­toa. Ne ovat ol­leet pit­kään tabu Suo­mes­sa.
Esi­mer­kik­si Nor­jas­sa val­tio on si­tou­tu­nut mak­sa­maan as­si­mi­laa­ti­o­po­li­tii­kas­ta kär­si­neil­le saa­me­lai­sil­le kor­vauk­sia.
 
Elokuvassa Saamelaisveri Elle Marjan kouluun ilmestyy ruotsalaisia antropologeja mittailemaan oppilaiden neniä ja kalloja. Lapset ja nuoret pakotetaan riisuuntumaan ja heidät kuvataan.
–Kyllä, kyllä, juuri tuollaista tapahtui. Ruotsalaiset olivat erittäin kiinnostuneita rotubiologiasta, Kirste Aikio tietää.

–Myös suomalaiset mittailivat kalloja. Mongoleiksi leimatuille suomalaisille oli tärkeää löytää Lapista vielä itseäkin surkeampi porukka, Aikio lohkaisee kitkerähköön sävyyn.

Saamenmaalla on kulkenut jos jonkinlaista tutkijaa ja haudanryöstäjää.
–Saamelaiset ovat kestäneet kaiken kovin kiltisti, keittäneet vieraille keiton ja sanoneet että aijaa, viette sitten arvoesineet mennessänne.

–Meidän kansan hienoimmat tavarat ovat British Museumissa.

Taakkasiirtymä on Kirste Aikion mielestä ongelma, jonka käsittelyyn on heikosti työkaluja.
–Saamenkielistä psykoterapiaa ei ole, ja suomalainen terapeutti ei ymmärrä, mistä alkuperäiskansa puhuu.


Kirste Aikio kannattaa totuus- ja sovittelukomitean perustamista. Se kävisi läpi saamelaisten raskasta historiaa.
–Voi olla, että se on ainoa keino, jolla traumoista päästäisiin joskus yli.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee, että totuuskomissio voisi avata tien kohti parempaa, sovinnollista tulevaisuutta.

Totuuskomissio (Truth and Reconciliation Commission, TRC eli Totuus- ja sovintokomissio) oli Etelä-Afrikassa toiminut oikeusistuimen kaltainen elin, jonka perusti maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia.

Totuuskomissio koostui armahdus-, korvaus- ja rehabilitaatio- sekä ihmisoikeusrikkomuskomiteoista. Ihmisoikeusrikkomuskomitea pyrki selvittämään rikkomusten uhrien henkilöllisyyden, nykytilanteen ja heidän kärsimänsä vahingon luonteen ja laajuuden.

Lisäksi komitea pyrki selvittämään oliko ihmioikeusrikkomus valtion tai muun organisaation, ryhmän tai yksilön järjestelmällisen suunnittelun tulosta.

Ihmisoikeusrikkomusten uhrit ohjattiin tämän jälkeen korvaus- ja rehabilitaatiokomitealle, joka pyrki tarjomaan ihmisoikeusrikkomusten uhreille tukea palauttaakseen heidän kunniansa sekä muodostaa ehdotuksia ja suosituksia uhrien, heidän perheittensä ja yhteisöjensä rehabilitoimiseksi.


https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhtaaksi-pesty-lastenkoti-romanien-ja-saamelaisten-sorto-siivotaan-pois-suomen-historiasta 
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saamelaisveri-viranomaisten-huolena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme



Picture
Romanit

Sodan aikana Euroopassa tapettiin satoja tuhansia romanilapsia kehittyneen ilmoitusvelvollisuus­- ja raportointijärjestelmän avulla. Toisen maailmansodan aikana yksi kolmasosa Euroopan romaneista (arviolta 600 000–1 000 000) tuhottiin keskitysleireissä.

Väestön rodunjalostuksen välineeksi muodostui varhainen puuttuminen (Pulma, 2006) ts. lasten siirrot kotoaan lastenkoteihin. Aikakauden romanipolitiikkaa määritti käsitys ihmisten ja rotujen eriarvoisuudesta ja pyrkimys ratkaista mustalaisongelma "lopullisesti". Kansanhuoltoministeriö ja Mustalaislähetys keräsivät kortistoihinsa tiedot kaikista Suomen romaneista ja Urho Kekkonen ehdotti romaneille eräänlaisia keskitysleirejä v. 1942 (Lind, 2009).

Suomalaiseen romanien sulauttamispolitiikkaan (1600­-1970) kuuluivat lasten perusteettomat huostaanotot ja vieraannutusyritykset omasta suvusta ja kulttuurista. Noin joka toinen romanilapsi sijoitettiin lastenkotiin tai sijaiskoteihin. Lasten kohtelu ja kurinpitotoimet jättivät katkeria muistoja lastenkodeissa varttuneille (Lind, Pulma).

Heidän kokemuksensa mukaan heidät opetettiin häpeämään omaa kulttuuriaan ja itseään sen edustajina.

Maija-Leena Peuran pro gradu-työtään varten tekemät sijaishuollossa kasvaneiden romanilasten haastattelut kertovat karua kieltä lastenkotien tapahtumista.
Tutkimusaineisto koostui lähes pelkästään negatiivisista muistoista (Peura, 2014, tiivistelmä). Yksikään haastatelluista ei ollut tekemisissä biologisen perheensä kanssa koko lastenkotiaikanaan (Peura, 2014, 42). Lastenkodeissa työntekijät ja johtajat kohdistivat sijoitettuihin raakaa henkistä , fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa (mt., 46). Lapsia pidettiin nälässä, hakattiin putkilla ja vitsoilla, heitettiin päin seiniä, pakotettiin syömään omaa oksennustaan, suljettiin maakellariin ja raiskattiin (mt., 50).

https://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/jos-et-ole-kiltisti-tulee-valkolainen-ja-vie-sinut

Picturekuvakaappaus yle.fi
Irtolaiset

Irtolaisuus tarkoittaa sosiaalista tilannetta, jossa henkilöiltä (irtolaisilta) puuttuu kiinteä asuinpaikka ja mahdollisuus säännölliseen toimeentuloon. Irtolaisuus liitettiin köyhyyteen, rikollisuuteen ja muuhun poikkeavuuteen ja nähtiin esteenä työvoiman saamiselle.
Sitä yritetiin suitsia palvelupakolla
ja passituksilla pakkotyöhön tai armeijaan.
Jos varoituksista huolimatta irtolainen elämäntyyli näytti jatkuvan, asianomainen määrättiin irtolaisvalvontaan. Irtolaisvalvonta vaikutti jo enemmän henkilön elämään,
sillä se asetti hänet ikään kuin suurennuslasin alle. Valvottaville annettiin valvontakirjat, joihin merkittiin tietoja koskien esimerkiksi elämäntapaa, asuinpaikkaa tai työtä.

Tutkija Päivi Pukeron mukaan poikkeavaksi leimautuminen johti 1800-luvun loppua kohden yhä useammin laitossijoitukseen. Naisille ja miehille annettiin erilaisia merkityksiä sukupuolen mukaan. Naisiin liitettiin seksuaalisuutta koskevia ominaisuuksia, kuten irstas, siveetön tai langennut, joilla vihjattiin prostituutioon. Miehiä kuvattiin luonteeseen tai työkykyyn liittyvin termein, joita olivat esimerkiksi laiska, sairaalloinen, epäilyttävä tai tottelematon. Kuulusteltavat tai tuomitut lähetettiin erilaisiin laitoksiin heidän poikkeavuutensa perusteella. 

Kansalaisten kasvavassa luokittelussa oli nähtävissä piirteitä medikalisaatiosta ja tulevasta sosiaali- ja hyvinvointivaltiosta, jossa sosiaaliviranomaisten palvelut ja viranomaiset toimivat poikkeavuuden tuottajana ja syrjäytyneiden uran ylläpitäjänä (Pukero, 2009, 67).
Varsinkin naisten seksuaalisuuden ja elämäntavan kontrollin mahdollistanut irtolaislaki kumottiin Suomessa vasta 1986. 

Anna Kontulan mukaan Tampereen huostaanotoissa niin äitien kuin tyttärienkin kohdalla perusteena oli seksuaalinen käyttäytyminen, mitä miesten ja poikien tapauksissa ei ollut (poikkeuksena yksi insestiepäily). Joko Tampereella kaikki pervot ovat naisia, tai sitten kyse on sukupuolittuneesta seksuaalisuuden kontrollimekanismista.


https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat



Picture
Insestihysteria

Katarina Finnilä- Tuohimaan väitöskirjatutkimus paljasti huolestuttavia puutteita tutkittujen 300 sosiaalityöntekijän, psykologin ja psykiatrin ammattitaidossa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen tutkimisessa. Tieteellista tietoa ei käytetty ja peräti puolet tutkituista psykiatreista, psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä uskoi käyttökelvottomiin tutkimusmenetelmiin.

Valitettavasti Eija Paavilainen kuten muutkin riskiseulauksen puolestapuhujat kuittaavat turhan epäilyn ”pienenä pahana” (YLE Kotimaa, 10.11.2015). Heillä ei selvästikään ole tietoa lastensuojelun toimintakäytännöistä, oikeusturvaongelmista tai turhan epäilyn vaikutuksesta epäillyn elämään.


Marko Hamilo ja Jani Kaaro ovat kiinnitteet huomiota sosiaalitieteiden arveluttaviin käytäntöihin; kyseenalaisiin tiedonhankintamenetelmiin, subjektiivisiin ja pitkälle vietyihin johtopäätöksiin ja tulkintoihin, lähdeaineistojen luotettavuuden ja vertaisarvioinnin puutteisiin, aineistojen tuhoamisiin ja erilaisten epätieteellisten terapiamenetelmien kritiikittömään käyttöön ja osuuteen seksuaalisen hyväksikäytön valemuistojen tuottajana.

Erityisen vahingollisiksi valemuistojen tuottajaksi ovat osoittautuneet psykoanalyysin virheelliseen olettamaan repressoituneesta muistista (mm. Loftus 1995) perustuvat trauma-, regressio- ja kehoterapiat, joita monet lastensuojelulaitokset tarjoavat. Pahamaineisen Pohjola- kodin- omistavan Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n hallituksen puheenjohtajana.


Moderneissa perheiden noitavainoissa on päässyt unohtumaan se tosiasia, että insesti perheissä on hyvin harvinainen ilmiö. 

Sijaishoidossa tapahtuva lasten hyväksikäyttö sen sijaan on yleisempää kuin keskimäärin väestön keskuudessa ( Bolton, Larer, Gai 1982, Benedict et al 1984). Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa on jopa niin yleistä, että YK on kehoittanut jäsenvaltioitaan välttämään lasten laitossijoituksia.

Perheiden noitavainoissa on päässyt unohtumaan myös, että lasten seksuaaliselle hyväksikäytölle ja muulle kaltoinkohtelulle on monia reittejä: kaltoinkohtelua voi tapahtua harrastustoiminnassa, kouluissa ja kerhoissa esim. valmentajan, sijaisvanhemman, ikätoverin, hoitohenkilökunnan, hoitomenetelmän (program abuse) ja sijaishuoltojärjestelmän ( system abuse) taholta. Hoitomenetelmän kaltoinkohtelemaksi lapsi voi tulla jos sijaishuoltoyksikön hoitomenetelmät tai työtavat ovat lasta alistavia, ylilyöviä ja epäinhimillisiä.


https://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/noitaroviot-roihuavat-edelleen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista

Picture

Köyhät- työttömyyden kautta huono- osaisuuden periyttäjäksi

Korkea koulutus tai työssäkäyntikään ei enää suojaa köyhyydeltä sillä maksettu palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Suomessa työssäkäyviä köyhiä on jo puoli miljoonaa.

Lastensuojeluperheiksi on alettu keräillä perheitä joiden ainoa tuentarve liittyy kallisiin asumismenoihin tai pyyntöön saada toimeentulotukea lasten harrastemenojen verran.

 Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka lastensuojelu tilaa mielellään huono-osaisuuslausuntoja ja selvityksiä vanhempien, erityisesti äitien elämänhistoriasta tavoitteenaan todistaa luulottelemansa ongelmien ylisukupolvinen periytyminen. Vanhemman huono-osaisen lapsuuden oletetaan olevan merkityksellinen ja vaikuttavan kohtalonomaisesti vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan.

Ikosen mukaan köyhyys näyttäytyy huostaanottoperusteena 2000-luvun Suomessa. Lastensuojelun työntekijät ovat alkaneet pitää sosiaalietuuksiin turvautumista riskitekijänä lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Lastensuojelussa köyhyyteen viittaavia mainintoja esim. nälkää ei kuitenkaan kirjata vanhemman huonon taloudellisen tilanteen vaan laiminlyönnin tai kyvyttömyyden osoitukseksi antamaan huono kuva vanhemmista ( Ikonen, 2013, 231).

Sosiaaliturva on jo pitkälti vastikkeellista. Kuntouttavaa työtoimintaa ja aktiivimallia kaupitteleva Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on itse ollut luomassa lainsäädäntöä, jossa ilmaistyö eli käytännössä pakotettu toimeentulotukiriippuvuus, jota THL:ssä pidetään kuitenkin ylisukupolvisena yksilötekijöiden aiheuttamana huono-osaisuutena, on laillista ja suositeltavaa.

Saku Timosen mukaan maahan ollaan kovaa vauhtia tekemässä kurjalistoa, joka joutuu sekä kerjäämään että tekemään kerjäämällä saadun leivän eteen työtä.
Työvoimapoliittiin toimenpiteisiin pakotettu vanhempi saa köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden lisäksi myös huono-osaisuuden periyttäjän leiman.


Lain mukaan toimien kansalaisille kuuluu oikeus sosiaaliseen tukeen ja palveluihin. Tämä velvoite tarkoittaa täysin päinvastaista toimintaa kuin huonon sosiaalisen perimän metsästys- joka on sosiaalityön ammattietiikan, perustuslain, sosiaalihuollon asiakaslain, Lapsen oikeuksien sopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista (Ikonen, 2013: Ikonen 2016).

Lapsiin ja lapsiperheisiin investoimisen sijaan Suomi on päättänyt investoida huonon sosiaaliperimän metsästykseen ja sijaishuoltoon, jonka on kaikkialla todettu aiheuttavan syrjäytymistä laiminlyömällä lasten terveydenhoitoa ja katkaisemalla lasten lähisuhteita ja koulutuspolkuja


Sosiaalipalveluissa köyhälle ei enää haluta antaa sitä mitä hän tarvitsee eli rahaa vaan häntä mielummin rangaistaan orjatyöllä, useita tuhansia veronmaksajille kustantavalla perhetyöllä, useita kymmeniä tuhansia maksavalla perhekuntoutusjaksolla tai useita satoja tuhansia maksavalla huostaanotolla, jotka eivät poista vaan yleensä pahentavat alkuperäistä ongelmaa eli köyhyyttä.
Ironista on, että näitä kiviä leivänpyytäjille nakkelevat järjestöjen ja kuntien asiantuntijat ovat yleensä lähes 100% veronmaksajien rahoittamia ja heidän tulosvastuuttomat ja tutkimattomat hankkeensa ja käytäntönsä usein silkkaa kansantaloudellista rasitetta. 


Sosiaalihuollon asiakkaita on vuosikymmenet raskautettu sosiaalityöntekijäsukupolvelta toiselle kulkeutuvilla vaurioittavilla asenteilla, päätöksentekomalleilla ja toimintakäytännöillä. Marraskuun Liikkeen uudistushankkeet ovat saaneet odottaa yli 50 vuotta ja Anu Suomelan kiireelliset korjaustoimet yli 20 vuotta ilman, että niihin olisi reagoitu. Lastensuojelussa ei ole halua eikä kykyä tunnistaa, tunnustaa eikä muuttaa omia vaurioittavia toimintakäytäntöjänsä.

Suomessa asiakkaiden kärsimyskorvausten maksamisen on estänyt vanhentunut vahingonkorvauslaki, joka ei tunnista ihmisoikeusloukkausta ja ETENE:N( Eettisten asioiden neuvottelukunta) pelko siitä, että korvausten maksaminen yhdelle kaltoinkohdellulle ihmisryhmälle avaisi portteja muillekin ryhmille vaatia korvauksia.

Vallan on todettu turmelevan samantyyppisesti kuin aivovaurio. Toronton ja Berkeleyn yliopiston tutkimuksen mukaan hyväosaiset valehtelevat, huijaavat ja hyväksyvät epäreilun toiminnan ja ahneuden huono-osaisia useammin. He kärsivät myös empatiavajeesta; heidän oli vaikeaa tunnistaa kärsimystä, tuntea myötätuntoa ja tunnustaa menestymisen syy-seuraus-suhteita. He tulkitsivat lisäresurssien tuoman menestyksen omaksi ansiokseen.

Entä jos huono-osaisuuden siirtymisen ydinongelma onkin vallan ja hyväosaisuuden ylisukupolvinen periytyminen?

Entä jos huono-osaisuuden ehkäisyn toimenpiteiden kohderyhmä on väärä?

Eikö huono-osaisuuden periyttämistä ehkäistäisi parhaiten kierrättämällä valta-asemat ennen vallan aiheuttaman aivovaurion muodostumista, rakentamalla hyväosaisuuden ja vallan patologioiden ja periytymisen tietoperustaa ja kouluttamalla huono-osaisten vanhempien sijaan hyväosaisia poliitikkojapäättäjiä ja järjestötoimijoita tunne- ja tietoisuustaidoissa?


Totuuskomissiota odotellessa voi yrittää parantua omatoimisesti tai vertaistukiryhmässä, jossa ei ole viranomaisia tuottamassa eikä siirtämässä lisätaakkoja esim. fabrikoitujen asiakirjausten muodossa.

Lokakuun Liike on tehnyt sosiaalihuollon asiakkaille ohjeet lastensuojelun taakkasiirtymistä toipumiseen
:www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi


Viewing all 663 articles
Browse latest View live