Kuvateksti: "Juristin sydän - ainakin jos se on tehnyt liiton oikeudenmukaisuuden jumalattaren kanssa - itkee verta, kun katselee tätä puolta asiasta," Urpo Kangas Suomessa, Joulupukin kotimaassa, perheet voivat odottaa joulupukin sijasta ovelle poliisia. Ainakin Aaltosten perhe. Mahdollisesti myös teidän, jos naapurinne soittaa viranomaiselle.
Perheoikeuden asiantuntija pitää halllinto-oikeuden ratkaisua päättömänä Aaltosten asiassa. 14-vuotias tyttö päätettiin käännyttää takaisin Thaimaaseen ainoan laillisen huoltajansa luota Suomesta.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päättänyt ettei muuta Maahanmuuttoviraston päätöstä, jolla evättiin perheen 14-vuotiaalta thaimaalaistytöltä oleskelulupa ja päätettiin käännyttää hänet Thaimaahan. Perhe hakee valituslupaa päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hakemuksen on oltava perillä joulun jälkeen.
Lapsen äiti muutti kymmenen vuotta sitten Suomeen avioiduttuaan Harri Aaltosen kanssa. Äiti olisi tahtonut tuoda tyttärensä Suomeen, mutta lapsen isä oli aluksi vastustanut tätä. Puolitoista vuotta sitten äiti haki tyttärensä Suomeen ja tyttö on kotoutunut käyden koulua, oppien kieltä ja ystävystyen ikätovereihinsa. Lapsen isä ei kykene huoltamaan lasta Thaimaassa. Hän haluaa tytön jäävän Suomeen äitinsä luo, koska ei pysty elättämään tyttöä eikä hoitamaan tytön asioita.
Tytön äiti on lapsen ainut laillinen huoltaja. Silti Suomessa hallinto-oikeus ei näytä tätä tunnustavan, vaikka lapsen isän isyyttä ei ole tunnustettu Thaimaan lakien ollessa Suomen lakeihin verratattessa hyvin erilaisia.
Hallinto-oikeuden päätös on viety myös poliisin tietoon ja kukaan ei tiedä tuleeko poliisi koputtelemaan ovelle jo ennen joulua viedäkseen lapsen väkisin pois. Tytön äitiä on pyydetty palauttamaan tyttärensä Thaimaaseen jo lokakuun alkuun mennessä.
Tytön äiti ja isäpuoli ovat käyneet poliisiasemalla kertomassa uuden oleskelulupahakemuksen jättämisestä.
– Poliisin kannalta mikään ei ole muuttunut, kertoo isäpuoli Harri Aaltonen.
Uusi oleskelulupahakemus ei estä aiemman maastapoistamispäätöksen toteuttamista.
- Ei ole joulu mielessä. Emme ole puhuneet lapsille mitään, he eivät tiedä tästä. Tyttö luottaa meihin, että saamme asiat järjestymään, kertoo tytön isäpuoli Harri Aaltonen Ylelle.
Maahanmuuttovirasto ja nyt myös hallinto-oikeus katsovat, että vaikka äiti on virallisesti tytön yksinhuoltaja eikä isyyttä ole vahvistettu, tyttö on palautettava Thaimaahan, koska äidin ja tyttären perheside on heidän mielestään katkennut ja tosiasiallinen huoltaja on isä.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas on pöyristynyt tapauksesta. Kangas on perheoikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa.
Kangas väittää, että lait suojaavat suomalaisia perheitä, vaikka Lokakuun liikkeen näkemys on, että vaikka kirjoitettu laki kenties kykenisi suojaamaan Suomen kansaa, he jotka lakeja tulkitsevat käytännössä usein estävät toiminnallaan tämän toteutumisen. Näin kävi nyt maahanmuuttolupaa hakeneen thaimaalaissyntyisen lapsenkin kohdalla, vaikka hänen laillinen huoltajansa asuu Suomessa ja on aviossa suomalaisen miehen kanssa.
Kangas kokee, että maahanmuuttajia kohdellaan kuin toisen tai kolmannen luokan kansalaisia hallinto-oikeuksissa suomalaisiin verrattuna. Lokakuun liike taasen huomauttaa, että lastensuojelulasten ja heidän vanhempiensa asema hallinto-oikeudessa taitaakin sitten olla viidennen tai kuudennen luokan kansalaisuutta. Tosin tuolloin hallinto-oikeutta ei johdattele epäammatillisesti toimiva Migri vaan epäammatillisesti toimiva lastensuojelu. Jonkun nyt kuitenkin täytyy johdatella hallinto-oikeuksien tuomareita.
– Tai heitä ei kohdella kansalaisina ollenkaan. Se mahdollistaa hyvinkin tylyt palautukset ja oikeuksien sivuuttamiseen, kuvaa Kangas hallinto-oikeuksien tuomaristoa.
Kankaan mielestä Suomen olisi tunnustettava Thaimaassa lapsen huollosta tehty ratkaisu, jonka mukaan tytön äiti on yksinhuoltaja. Viranomaiset eivät ottaisi lasta pois suomalaiselta äidiltä ja lähettäisi isälle, jonka isyyttä ei ole vahvistettu.
Lokakuun liike muistuttaa, että hallinto-oikeudet vuotuisasti hyvin usein jääväävät suomalaisten huoltajien päähuollon lapseen ja siirtävät lapset sijaishuoltoon eli tunnustavat lapsen päähuoltajaksi epävirallisen viranomaistahon sekä epäviralliset sijaisvanhemmat ja laitokset.
– Täysin päätön ratkaisu. Mihin tilanteisiin perheenyhdistämistä koskevat säädökset soveltuvat, elleivät tällaiseen, kysyy Kangas.
Urpo Kangas sanoo, että tosiasiallista huoltajuutta, johon päätöksissä vedotaan, ei Suomen lakien mukaan ole olemassa. Täman voi havaita esimerkiksi uusperheen hajotessa. Virallisen huoltajan kumppanin aiemmin syntynyt kiintymyssuhde lapseen ei eron jälkeen oikeuta mitään oikeuksia lapseen.
Toisaalta Suomen lastensuojelua on jo vuosikausia toteutettu ilman kirjoitettua lakia, kuin sijaishuoltolapset olisivat tosiasiallisessa sijaishuoltopaikan huollossa siieksi kunnes huostaanotto purkaantuu. Lapsen viralliset huoltajat eivät ole samanlaisessa asemassa lasta koskevien päätösten teossa, kuin on valtio ja valtion ostamat lastensuojelulliset palvelut, vaikka heillä virallinen maininta huoltajuudesta olisikin.
Juridinen huoltaja ei voi omalla päätöksellään lakata olemasta huoltaja, ja huoltajuus voidaan ottaa häneltä pois vain oikeuden päätöksellä. Suomessa huoltajuusoikeudenkäyntien villissä maailmassa hyvin helposti otetaan toiselta vanhemmalta pois huoltajuus kokonaan, jos olosuhde on vaikeasti riitaisa, ennakkoon olettaen, että tämä katkaisisi riidan ja olisi lapsen etu.
Kankaan mielestä Aaltosten tapauksessa kyse onkin vallankäytöstä, jota yritetään pukea oikeudellisiin perusteisiin.
– On harjoitettu vääryyttä oikeuden valekaavussa. Näin rakennetaan oikeudellinen naamio asialle, jossa tavoite on selvä. Eli ei haluta edistää tämän tyyppistä maahanmuuttoa.
Perheiden jälleenyhdistämiselle ei ole vuosikymmenien aikana näyttänyt olevan sijaa myöskään lastensuojelutyössä, mitä esille tuo tilastot kasvavasta sijaishuolto työstä.
Kankaan mielestä on valitettavaa, että tällaiselle "bluffaamiselle" ja "kvasijuridiikalle" on laaja tuki. Hän ei kuitenkaan usko, että hallinto-oikeudet olisivat Migrin kumileimasimia.
Lokakuun liike huomauttaa, että Virve-Maria Toivosen väitöskirjaa lasten oikeusturvasta hallinto-oikeuksissa (2017) tutkiessa voisi havaita, että hallinto-oikeudet ovat muiden viranomaislaitosten kumileimasimia.
Kuten useat muut perheet myös tämän tytön äiti ja isäpuoli Harri Aaltonen ovat sydänjuuriaan myöten pettyneet hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin.
– Kun päätöstä lukee, tulee sellainen olo, että olemme huonoja ihmisiä. Päätös syyllistää meidät, olemme tehneet kaiken väärin.
Harri Aaltosen mukaan tytön isä ei ole enää pitänyt yhteyttä tyttöön eivätkä he tiedä isän olinpaikkaa. Tytön isoäidin nykyisestä sijainnista perheellä ei myöskään ole tietoa. Isoäiti ei perheen saamien tietojen mukaan asu poikansa kanssa.
Hallinto-oikeus ja Maahanmuuttovirasto eivät ole selvittäneet, kuka tytöstä Thaimaassa huolehtii. Hallinto-oikeus siitä huolimatta, että jo 1500-luvulla todettiin, että ihmismieliin ja heidän elinolosuhteisiin ei ilman todellista kontaktia voi tutustua, osasi väittää: "väite siitä, etteivät hakijan kanssa yhteisessä taloudessa asuneet ja pitkäkestoisesti hänestä huolehtineet isä ja isoäiti enää ottaisi hakijaa vastaan, on ilmeisen epäuskottava".
Hallinto-oikeuden mielestä käännyttämiselle on olemassa ulkomaalaislain mukainen peruste: se, että tytölle ei ole myönnetty oleskelulupaa. Oikeuden mukaan se on painavampi peruste kuin käännyttämistä vastaan puhuvat seikat, joita Aaltoset asianajajansa kanssa koettivat tuoda esille.
– Thaimaassa kenelläkään ei ole oikeutta edustaa tyttöä tai tehdä häntä koskevia päätöksiä. Vain äiti voi sen tehdä, sanoo Aaltonen.
Aaltonen aikoo vielä selvittää, olisiko hänen mahdollista adoptoida tyttö, ja kuinka kauan prosessi kestäisi. Toisaalta tyttö on jo ainoan virallisen huoltajansa luona, eikä tällä ole ollut päätöksenteossa merkitystä.
Hallinto-oikeus katsoo, että vaikka tytön yhteys Suomeen muuttaneeseen äitiin ei ole missään vaiheessa katkennut, tytön ja hänen äitinsä välillä ei ole perhesuhdetta.
Hallinto-oikeus toteaa, että perhesiteen katsotaan hallinto- ja oikeuskäytännössä katkenneen, mikäli lapsen tosiasiallinen huoltajuus on uskottu tai muuten siirtynyt toiselle henkilölle, kun vanhempi tai vanhemmat ovat muuttaneet ulkomaille, eivätkä enää asu yhdessä lapsen kanssa.
Se, että isä olisi estänyt tytön matkustamisen Suomeen, ei ole oikeuden mielestä pakottava syy sille, että oleskelulupaa ei ole haettu aiemmin.
Hallinto-oikeuden mukaan tytön käännyttäminen ei ole hänen etujensa vastaista, koska hänellä on oikeuden kuvitelman mukaan vahvat siteet Thaimaahan. Taasen kerran aikuiset puhuivat lasten edusta osaamatta asettua lapsen asemaan ja selvittämättä maan tarjoamaa olosuhdetta kyseiselle lapselle.
Lokakuun liike huomauttaa, että lasten huostaanottojen purkaminen on estynyt huostaanoton perusteiden hälvettyä sen vuoksi, että hallinto-oikeudet ovat lastensuojelun neuvosta katsoneet, että biologisen perheen jälleenyhdistämisen sijaan lapselle tärkeämpää on lastensuojelun näkemyksen mukaan katsoa, että lapsella on vahvat siteet sijaishuoltoon. Lapset siis on jätetty kasvamaan sijaishuollon piiriin, vaikka biologiset vanhemmat, lapsen lailliset huoltajat, kykenisivät huoltamaan lastaan.
Lähteet:
Perhe kauhuissaan – Hallinto-oikeus ei usko käännytettävän thaitytön vanhempien huolta: "Ilmeisen epäuskottavaa" (YLE - 10.12.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9966097
Thaimaahan käännytettävän tytön isä murheissaan: "Ei ole ketään, joka huolehtisi hänestä" (YLE - 29.10.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9900390
Perheoikeuden asiantuntija pitää halllinto-oikeuden ratkaisua päättömänä Aaltosten asiassa. 14-vuotias tyttö päätettiin käännyttää takaisin Thaimaaseen ainoan laillisen huoltajansa luota Suomesta.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päättänyt ettei muuta Maahanmuuttoviraston päätöstä, jolla evättiin perheen 14-vuotiaalta thaimaalaistytöltä oleskelulupa ja päätettiin käännyttää hänet Thaimaahan. Perhe hakee valituslupaa päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hakemuksen on oltava perillä joulun jälkeen.
Lapsen äiti muutti kymmenen vuotta sitten Suomeen avioiduttuaan Harri Aaltosen kanssa. Äiti olisi tahtonut tuoda tyttärensä Suomeen, mutta lapsen isä oli aluksi vastustanut tätä. Puolitoista vuotta sitten äiti haki tyttärensä Suomeen ja tyttö on kotoutunut käyden koulua, oppien kieltä ja ystävystyen ikätovereihinsa. Lapsen isä ei kykene huoltamaan lasta Thaimaassa. Hän haluaa tytön jäävän Suomeen äitinsä luo, koska ei pysty elättämään tyttöä eikä hoitamaan tytön asioita.
Tytön äiti on lapsen ainut laillinen huoltaja. Silti Suomessa hallinto-oikeus ei näytä tätä tunnustavan, vaikka lapsen isän isyyttä ei ole tunnustettu Thaimaan lakien ollessa Suomen lakeihin verratattessa hyvin erilaisia.
Hallinto-oikeuden päätös on viety myös poliisin tietoon ja kukaan ei tiedä tuleeko poliisi koputtelemaan ovelle jo ennen joulua viedäkseen lapsen väkisin pois. Tytön äitiä on pyydetty palauttamaan tyttärensä Thaimaaseen jo lokakuun alkuun mennessä.
Tytön äiti ja isäpuoli ovat käyneet poliisiasemalla kertomassa uuden oleskelulupahakemuksen jättämisestä.
– Poliisin kannalta mikään ei ole muuttunut, kertoo isäpuoli Harri Aaltonen.
Uusi oleskelulupahakemus ei estä aiemman maastapoistamispäätöksen toteuttamista.
- Ei ole joulu mielessä. Emme ole puhuneet lapsille mitään, he eivät tiedä tästä. Tyttö luottaa meihin, että saamme asiat järjestymään, kertoo tytön isäpuoli Harri Aaltonen Ylelle.
Maahanmuuttovirasto ja nyt myös hallinto-oikeus katsovat, että vaikka äiti on virallisesti tytön yksinhuoltaja eikä isyyttä ole vahvistettu, tyttö on palautettava Thaimaahan, koska äidin ja tyttären perheside on heidän mielestään katkennut ja tosiasiallinen huoltaja on isä.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas on pöyristynyt tapauksesta. Kangas on perheoikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa.
Kangas väittää, että lait suojaavat suomalaisia perheitä, vaikka Lokakuun liikkeen näkemys on, että vaikka kirjoitettu laki kenties kykenisi suojaamaan Suomen kansaa, he jotka lakeja tulkitsevat käytännössä usein estävät toiminnallaan tämän toteutumisen. Näin kävi nyt maahanmuuttolupaa hakeneen thaimaalaissyntyisen lapsenkin kohdalla, vaikka hänen laillinen huoltajansa asuu Suomessa ja on aviossa suomalaisen miehen kanssa.
Kangas kokee, että maahanmuuttajia kohdellaan kuin toisen tai kolmannen luokan kansalaisia hallinto-oikeuksissa suomalaisiin verrattuna. Lokakuun liike taasen huomauttaa, että lastensuojelulasten ja heidän vanhempiensa asema hallinto-oikeudessa taitaakin sitten olla viidennen tai kuudennen luokan kansalaisuutta. Tosin tuolloin hallinto-oikeutta ei johdattele epäammatillisesti toimiva Migri vaan epäammatillisesti toimiva lastensuojelu. Jonkun nyt kuitenkin täytyy johdatella hallinto-oikeuksien tuomareita.
– Tai heitä ei kohdella kansalaisina ollenkaan. Se mahdollistaa hyvinkin tylyt palautukset ja oikeuksien sivuuttamiseen, kuvaa Kangas hallinto-oikeuksien tuomaristoa.
Kankaan mielestä Suomen olisi tunnustettava Thaimaassa lapsen huollosta tehty ratkaisu, jonka mukaan tytön äiti on yksinhuoltaja. Viranomaiset eivät ottaisi lasta pois suomalaiselta äidiltä ja lähettäisi isälle, jonka isyyttä ei ole vahvistettu.
Lokakuun liike muistuttaa, että hallinto-oikeudet vuotuisasti hyvin usein jääväävät suomalaisten huoltajien päähuollon lapseen ja siirtävät lapset sijaishuoltoon eli tunnustavat lapsen päähuoltajaksi epävirallisen viranomaistahon sekä epäviralliset sijaisvanhemmat ja laitokset.
– Täysin päätön ratkaisu. Mihin tilanteisiin perheenyhdistämistä koskevat säädökset soveltuvat, elleivät tällaiseen, kysyy Kangas.
Urpo Kangas sanoo, että tosiasiallista huoltajuutta, johon päätöksissä vedotaan, ei Suomen lakien mukaan ole olemassa. Täman voi havaita esimerkiksi uusperheen hajotessa. Virallisen huoltajan kumppanin aiemmin syntynyt kiintymyssuhde lapseen ei eron jälkeen oikeuta mitään oikeuksia lapseen.
Toisaalta Suomen lastensuojelua on jo vuosikausia toteutettu ilman kirjoitettua lakia, kuin sijaishuoltolapset olisivat tosiasiallisessa sijaishuoltopaikan huollossa siieksi kunnes huostaanotto purkaantuu. Lapsen viralliset huoltajat eivät ole samanlaisessa asemassa lasta koskevien päätösten teossa, kuin on valtio ja valtion ostamat lastensuojelulliset palvelut, vaikka heillä virallinen maininta huoltajuudesta olisikin.
Juridinen huoltaja ei voi omalla päätöksellään lakata olemasta huoltaja, ja huoltajuus voidaan ottaa häneltä pois vain oikeuden päätöksellä. Suomessa huoltajuusoikeudenkäyntien villissä maailmassa hyvin helposti otetaan toiselta vanhemmalta pois huoltajuus kokonaan, jos olosuhde on vaikeasti riitaisa, ennakkoon olettaen, että tämä katkaisisi riidan ja olisi lapsen etu.
Kankaan mielestä Aaltosten tapauksessa kyse onkin vallankäytöstä, jota yritetään pukea oikeudellisiin perusteisiin.
– On harjoitettu vääryyttä oikeuden valekaavussa. Näin rakennetaan oikeudellinen naamio asialle, jossa tavoite on selvä. Eli ei haluta edistää tämän tyyppistä maahanmuuttoa.
Perheiden jälleenyhdistämiselle ei ole vuosikymmenien aikana näyttänyt olevan sijaa myöskään lastensuojelutyössä, mitä esille tuo tilastot kasvavasta sijaishuolto työstä.
Kankaan mielestä on valitettavaa, että tällaiselle "bluffaamiselle" ja "kvasijuridiikalle" on laaja tuki. Hän ei kuitenkaan usko, että hallinto-oikeudet olisivat Migrin kumileimasimia.
Lokakuun liike huomauttaa, että Virve-Maria Toivosen väitöskirjaa lasten oikeusturvasta hallinto-oikeuksissa (2017) tutkiessa voisi havaita, että hallinto-oikeudet ovat muiden viranomaislaitosten kumileimasimia.
Kuten useat muut perheet myös tämän tytön äiti ja isäpuoli Harri Aaltonen ovat sydänjuuriaan myöten pettyneet hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin.
– Kun päätöstä lukee, tulee sellainen olo, että olemme huonoja ihmisiä. Päätös syyllistää meidät, olemme tehneet kaiken väärin.
Harri Aaltosen mukaan tytön isä ei ole enää pitänyt yhteyttä tyttöön eivätkä he tiedä isän olinpaikkaa. Tytön isoäidin nykyisestä sijainnista perheellä ei myöskään ole tietoa. Isoäiti ei perheen saamien tietojen mukaan asu poikansa kanssa.
Hallinto-oikeus ja Maahanmuuttovirasto eivät ole selvittäneet, kuka tytöstä Thaimaassa huolehtii. Hallinto-oikeus siitä huolimatta, että jo 1500-luvulla todettiin, että ihmismieliin ja heidän elinolosuhteisiin ei ilman todellista kontaktia voi tutustua, osasi väittää: "väite siitä, etteivät hakijan kanssa yhteisessä taloudessa asuneet ja pitkäkestoisesti hänestä huolehtineet isä ja isoäiti enää ottaisi hakijaa vastaan, on ilmeisen epäuskottava".
Hallinto-oikeuden mielestä käännyttämiselle on olemassa ulkomaalaislain mukainen peruste: se, että tytölle ei ole myönnetty oleskelulupaa. Oikeuden mukaan se on painavampi peruste kuin käännyttämistä vastaan puhuvat seikat, joita Aaltoset asianajajansa kanssa koettivat tuoda esille.
– Thaimaassa kenelläkään ei ole oikeutta edustaa tyttöä tai tehdä häntä koskevia päätöksiä. Vain äiti voi sen tehdä, sanoo Aaltonen.
Aaltonen aikoo vielä selvittää, olisiko hänen mahdollista adoptoida tyttö, ja kuinka kauan prosessi kestäisi. Toisaalta tyttö on jo ainoan virallisen huoltajansa luona, eikä tällä ole ollut päätöksenteossa merkitystä.
Hallinto-oikeus katsoo, että vaikka tytön yhteys Suomeen muuttaneeseen äitiin ei ole missään vaiheessa katkennut, tytön ja hänen äitinsä välillä ei ole perhesuhdetta.
Hallinto-oikeus toteaa, että perhesiteen katsotaan hallinto- ja oikeuskäytännössä katkenneen, mikäli lapsen tosiasiallinen huoltajuus on uskottu tai muuten siirtynyt toiselle henkilölle, kun vanhempi tai vanhemmat ovat muuttaneet ulkomaille, eivätkä enää asu yhdessä lapsen kanssa.
Se, että isä olisi estänyt tytön matkustamisen Suomeen, ei ole oikeuden mielestä pakottava syy sille, että oleskelulupaa ei ole haettu aiemmin.
Hallinto-oikeuden mukaan tytön käännyttäminen ei ole hänen etujensa vastaista, koska hänellä on oikeuden kuvitelman mukaan vahvat siteet Thaimaahan. Taasen kerran aikuiset puhuivat lasten edusta osaamatta asettua lapsen asemaan ja selvittämättä maan tarjoamaa olosuhdetta kyseiselle lapselle.
Lokakuun liike huomauttaa, että lasten huostaanottojen purkaminen on estynyt huostaanoton perusteiden hälvettyä sen vuoksi, että hallinto-oikeudet ovat lastensuojelun neuvosta katsoneet, että biologisen perheen jälleenyhdistämisen sijaan lapselle tärkeämpää on lastensuojelun näkemyksen mukaan katsoa, että lapsella on vahvat siteet sijaishuoltoon. Lapset siis on jätetty kasvamaan sijaishuollon piiriin, vaikka biologiset vanhemmat, lapsen lailliset huoltajat, kykenisivät huoltamaan lastaan.
Lähteet:
Perhe kauhuissaan – Hallinto-oikeus ei usko käännytettävän thaitytön vanhempien huolta: "Ilmeisen epäuskottavaa" (YLE - 10.12.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9966097
Thaimaahan käännytettävän tytön isä murheissaan: "Ei ole ketään, joka huolehtisi hänestä" (YLE - 29.10.2017):
https://yle.fi/uutiset/3-9900390
