kuvakaappaus Trond H. Trosdahl / Lehtikuva Miksi lapsen edun ja oikeudet vaarantavan hallinto-oikeuden jäsen valittiin lapsiasiavaltuutetuksi?
Lapsiasiavaltuutetun tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle on nimitetty Turun yliopiston sosiaalityön professori, VTT Elina Pekkarinen.
Pekkarinen on työskennellyt muun muassa tutkimuspäällikkönä ja tutkijatohtorina Nuorisotutkimusseurassa. Hänellä on kokemusta myös tutkimustehtävistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä sekä sosiaalityöntekijän työstä.
Määräaikaisen professuurinsa ohella hän toimii lastensuojelun tahdonvastaisiin huostaanottoihin erikoistuneena asiantuntijajäsenenä antamassa pääosin huostaanottoja puoltavia lausuntoja Helsingin hallinto- oikeudessa.
Hallinto- oikeuskäsittelyn aiheuttaman lasten edun ja oikeuksien vaarantumisen takia HO-jäsenyyden luulisi olevan este lapsiasiavaltuutetuksi valintaan. Näin ei kuitenkaan Suomessa ole vaan Attendon, Esperi Caren tai Mehiläisen asiakashankkijasta voi tulla lapsiasiavaltuutettu, tulevaisuudessa ehkä myös potilasasiavaltuutettu.
Lapsiasiavaltuutetun virkaa vuodesta 2014 hoitanut Tuomas Kurttila haki jatkokaudelle, mutta hän kertoi Facebookissa, ettei häntä olla esittämässä tehtävään.
Kurttilan taksinkäytöstä nousi loppuvuodesta keskustelu, kun Uutissuomalainen kertoi, että hän oli käyttänyt syksyllä kolmen kuukauden aikana taksimatkoihin noin 5 000 euroa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto kommentoi matkoja kertomalla, että Kurttila on pitänyt vuosittain noin 150 esitelmää tai luentoa ympäri Suomen eikä ole käyttänyt työssään omaa autoa. Hän ei myöskään nosta esiintymisistään palkkioita. Lisäksi toimistosta kerrottiin, että toimiston työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.
Taksisetelikohua voi pitää tekosyynä Kurttilan syrjäyttämiseen. Kurttilan kannattajien mukaan miestä rangaistiin siitä, että hän hoiti hommansa; kuuli lastensuojelulapsia, nosti väsymättömästi esiin hallinnon epäkohtia eikä suostunut vaikenemaan ja katsomaan poispäin esim. hallitusten leikkausten seurauksista ja lastensuojelulaitosten ongelmista.
Kurttilan vastustajien mukaan Kurttila teki oppositiopolitiikkaa neutraaliksi tarkoitetussa virassa, joka on neutraaliuden lisäksi tarpeeton: viran lopettamista tuskin kukaan huomaisi.
Lapsiasiavaltuutettu halutaan takaisin viranomaisvaltuutetuksi ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvojaksi
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista- yleisellä tasolla. Toisin kuin monissa muissa maissa- suomalainen lapsiasiavaltuutettu ei voi (ei saa) ottaa kantaa alati lisääntyviin "yksittäistapauksiksi" kutsuttuihin lastensuojelun väärinkäytöksiin.
Pekkarisen valinta on yritys palauttaa lapsiasiavaltuutetun virka lähemmäksi alkuperäistä tavoitettaan: korporatistisen eturyhmätalouden asiantuntija-, järjestö- ja viranomaisvallan edunvalvontaa ja lobbausta.
Lapsiasiavaltuutetun virka, jossa ei puututa yksittäistapauksiin on alun alkaenkin pelkkä silmänkääntötemppu ja puolivillainen yritys vakuutella, että lasten asioilla tai näkemyksillä olisi jotakin merkitystä markkinatalouden ja eliitin ehdoilla toimivassa yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutettu on käytännössä ollut viranomaisvaltuutettu ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvoja.
Virka on ollut lähinnä eliitin synergiaa tuottava lenkki sosiaalialan ja sijaishuollon etujärjestöjen ja päättäjien välillä ja itsetyytyväisyyteen tuudittava keino pönkittää status quota. Monet muistavat vielä Maria Kaisa Aulan ponnettoman ja tyylipuhtaan suorituksen.
Amnestyn kynttiläpalkinnon saaneen Lokakuun Liikkeen blogistin mukaan lapsiasiavaltuutetun toiminnasta saa helposti sellaisen käsityksen, että hän on viranomaistoiminnan puolella ja kansalaisten tulisi vaan hyväksyä kaikki mielivalta, jotta heitä ei rangaistaisi enempää.
Lasten oikeuksien puolustamisen sijaan lapsiasiavaltuutetun tehtävänkuvaksi palautunee laittomasti toimivien viranomaisten ja lapsibisnesyrittäjien maineen ja kunnian puolustaminen ja laittomuuksien poisselittely.
Älkää kuitenkaan lopettako yhteydenottoja lapsiasiavaltuutetulle, asiakkaat vaan taltioikaa valtuutetun/viraston vastaukset ja lähettäkää ne Lokakuun Liikkeelle.
Pekkarinen ja Pukkio leimasivat kaltoinkohtelun sijaishuollossa myyteiksi ja käyttivät asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn
Reilu vuosi sitten, hoivayrittäjien harjoittaman kaltoinkohtelun ja väkivaltarikosten alkaessa paljastua, Elina Pekkarinen ja Vantaan lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio esiintyivät näyttävästi Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen maailma- lehdessä otsikolla Lastensuojelu herättää suuria tunteita- puretaan lastensuojelun myyttejä.
Artikkelissa pyrittiin leimaamaan sijaishuollon väkivalta myyteiksi ja huhupuheiksi.
Vesa Puurosen ja Marjo Laitalan yhä ajankohtaiset havainnot sijaishuollon väkivallasta mitätöitiin otsikolla "Kun kauhutarinat olivat totta".
Pukkio ja Pekkarinen kutsuivat huhuiksi, myyteiksi, väärinkäsityksiksi ja harhaanjohtaviksi yleistyksiksi eduskunnan oikeusasiamiesten havaitsemaa laitosväkivaltaa ja monien tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden vahvistamaa, kansainvälisesti yhdenmukaista tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja väärinkäytöksistä.
Kummallakaan ei ollut esittää minkäänlaisia perusteita, näyttöä tai tutkimustietoa omien asiakas- ja tutkimustietoa mitätöivien käsitystensä tueksi mutta he käyttivät halukkaasti asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn.
Saana Pukkion mukaan " Useimmille huostaanotto on ollut hyvä asia. He eivät koe olevansa epäonnistuneita, koska ovat saaneet apua lastensuojelusta. Enemmän on kyse siitä, että ympäröivä yhteiskunta liittää sijoitukseen ikäviä mielikuvia."
Pukkio ja aiemmin kelpo tutkijana tunnettu Pekkarinen harmittelivat jutussa, kuinka "tiukassa on käsitys siitä, että huostaanotto olisi lopullinen, eikä perhe saisi sijoitettua lastaan enää koskaan takaisin".
– Pikemminkin trendinä on ollut sijoitusten katkonaisuus ja lyhyys, Pekkarinen väitti tutkimustiedon vastaisesti.
THL:n suurselvityksen mukaan asiakkaiden huoli on aiheellinen: joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin. Harvinaisinta huostaanoton päättyminen oli 3–12-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tarkasteluvuonna purkupäätös tehtiin vain kolmella prosentilla huostassa olleista.
Lokakuun Liike kirjoitti aiheesta oman versionsa, jossa pyrittiin purkamaan sosiaalityöntekijöiden myyttejä: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
Lapsiasiavaltuutetun tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle on nimitetty Turun yliopiston sosiaalityön professori, VTT Elina Pekkarinen.
Pekkarinen on työskennellyt muun muassa tutkimuspäällikkönä ja tutkijatohtorina Nuorisotutkimusseurassa. Hänellä on kokemusta myös tutkimustehtävistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä sekä sosiaalityöntekijän työstä.
Määräaikaisen professuurinsa ohella hän toimii lastensuojelun tahdonvastaisiin huostaanottoihin erikoistuneena asiantuntijajäsenenä antamassa pääosin huostaanottoja puoltavia lausuntoja Helsingin hallinto- oikeudessa.
Hallinto- oikeuskäsittelyn aiheuttaman lasten edun ja oikeuksien vaarantumisen takia HO-jäsenyyden luulisi olevan este lapsiasiavaltuutetuksi valintaan. Näin ei kuitenkaan Suomessa ole vaan Attendon, Esperi Caren tai Mehiläisen asiakashankkijasta voi tulla lapsiasiavaltuutettu, tulevaisuudessa ehkä myös potilasasiavaltuutettu.
Lapsiasiavaltuutetun virkaa vuodesta 2014 hoitanut Tuomas Kurttila haki jatkokaudelle, mutta hän kertoi Facebookissa, ettei häntä olla esittämässä tehtävään.
Kurttilan taksinkäytöstä nousi loppuvuodesta keskustelu, kun Uutissuomalainen kertoi, että hän oli käyttänyt syksyllä kolmen kuukauden aikana taksimatkoihin noin 5 000 euroa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto kommentoi matkoja kertomalla, että Kurttila on pitänyt vuosittain noin 150 esitelmää tai luentoa ympäri Suomen eikä ole käyttänyt työssään omaa autoa. Hän ei myöskään nosta esiintymisistään palkkioita. Lisäksi toimistosta kerrottiin, että toimiston työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.
Taksisetelikohua voi pitää tekosyynä Kurttilan syrjäyttämiseen. Kurttilan kannattajien mukaan miestä rangaistiin siitä, että hän hoiti hommansa; kuuli lastensuojelulapsia, nosti väsymättömästi esiin hallinnon epäkohtia eikä suostunut vaikenemaan ja katsomaan poispäin esim. hallitusten leikkausten seurauksista ja lastensuojelulaitosten ongelmista.
Kurttilan vastustajien mukaan Kurttila teki oppositiopolitiikkaa neutraaliksi tarkoitetussa virassa, joka on neutraaliuden lisäksi tarpeeton: viran lopettamista tuskin kukaan huomaisi.
Lapsiasiavaltuutettu halutaan takaisin viranomaisvaltuutetuksi ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvojaksi
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista- yleisellä tasolla. Toisin kuin monissa muissa maissa- suomalainen lapsiasiavaltuutettu ei voi (ei saa) ottaa kantaa alati lisääntyviin "yksittäistapauksiksi" kutsuttuihin lastensuojelun väärinkäytöksiin.
Pekkarisen valinta on yritys palauttaa lapsiasiavaltuutetun virka lähemmäksi alkuperäistä tavoitettaan: korporatistisen eturyhmätalouden asiantuntija-, järjestö- ja viranomaisvallan edunvalvontaa ja lobbausta.
Lapsiasiavaltuutetun virka, jossa ei puututa yksittäistapauksiin on alun alkaenkin pelkkä silmänkääntötemppu ja puolivillainen yritys vakuutella, että lasten asioilla tai näkemyksillä olisi jotakin merkitystä markkinatalouden ja eliitin ehdoilla toimivassa yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutettu on käytännössä ollut viranomaisvaltuutettu ja hegemonisen asiantuntijuuden edunvalvoja.
Virka on ollut lähinnä eliitin synergiaa tuottava lenkki sosiaalialan ja sijaishuollon etujärjestöjen ja päättäjien välillä ja itsetyytyväisyyteen tuudittava keino pönkittää status quota. Monet muistavat vielä Maria Kaisa Aulan ponnettoman ja tyylipuhtaan suorituksen.
Amnestyn kynttiläpalkinnon saaneen Lokakuun Liikkeen blogistin mukaan lapsiasiavaltuutetun toiminnasta saa helposti sellaisen käsityksen, että hän on viranomaistoiminnan puolella ja kansalaisten tulisi vaan hyväksyä kaikki mielivalta, jotta heitä ei rangaistaisi enempää.
Lasten oikeuksien puolustamisen sijaan lapsiasiavaltuutetun tehtävänkuvaksi palautunee laittomasti toimivien viranomaisten ja lapsibisnesyrittäjien maineen ja kunnian puolustaminen ja laittomuuksien poisselittely.
Älkää kuitenkaan lopettako yhteydenottoja lapsiasiavaltuutetulle, asiakkaat vaan taltioikaa valtuutetun/viraston vastaukset ja lähettäkää ne Lokakuun Liikkeelle.
Pekkarinen ja Pukkio leimasivat kaltoinkohtelun sijaishuollossa myyteiksi ja käyttivät asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn
Reilu vuosi sitten, hoivayrittäjien harjoittaman kaltoinkohtelun ja väkivaltarikosten alkaessa paljastua, Elina Pekkarinen ja Vantaan lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio esiintyivät näyttävästi Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen maailma- lehdessä otsikolla Lastensuojelu herättää suuria tunteita- puretaan lastensuojelun myyttejä.
Artikkelissa pyrittiin leimaamaan sijaishuollon väkivalta myyteiksi ja huhupuheiksi.
Vesa Puurosen ja Marjo Laitalan yhä ajankohtaiset havainnot sijaishuollon väkivallasta mitätöitiin otsikolla "Kun kauhutarinat olivat totta".
Pukkio ja Pekkarinen kutsuivat huhuiksi, myyteiksi, väärinkäsityksiksi ja harhaanjohtaviksi yleistyksiksi eduskunnan oikeusasiamiesten havaitsemaa laitosväkivaltaa ja monien tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden vahvistamaa, kansainvälisesti yhdenmukaista tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja väärinkäytöksistä.
Kummallakaan ei ollut esittää minkäänlaisia perusteita, näyttöä tai tutkimustietoa omien asiakas- ja tutkimustietoa mitätöivien käsitystensä tueksi mutta he käyttivät halukkaasti asiantuntijastatustaan lastensuojelun ongelmien vähättelyyn.
Saana Pukkion mukaan " Useimmille huostaanotto on ollut hyvä asia. He eivät koe olevansa epäonnistuneita, koska ovat saaneet apua lastensuojelusta. Enemmän on kyse siitä, että ympäröivä yhteiskunta liittää sijoitukseen ikäviä mielikuvia."
Pukkio ja aiemmin kelpo tutkijana tunnettu Pekkarinen harmittelivat jutussa, kuinka "tiukassa on käsitys siitä, että huostaanotto olisi lopullinen, eikä perhe saisi sijoitettua lastaan enää koskaan takaisin".
– Pikemminkin trendinä on ollut sijoitusten katkonaisuus ja lyhyys, Pekkarinen väitti tutkimustiedon vastaisesti.
THL:n suurselvityksen mukaan asiakkaiden huoli on aiheellinen: joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin. Harvinaisinta huostaanoton päättyminen oli 3–12-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tarkasteluvuonna purkupäätös tehtiin vain kolmella prosentilla huostassa olleista.
Lokakuun Liike kirjoitti aiheesta oman versionsa, jossa pyrittiin purkamaan sosiaalityöntekijöiden myyttejä: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
Hallinto - oikeus on lastensuojelun sokea piste, jossa lapsen etu ei toteudu
"Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto- oikeus."
Tällä lauseella Pekkarinen ja Pukkio vakuuttivat Lapsen Maailma- lehden jutussa Suomen oikeusjärjestelmää tuntemattomia siitä, että huostaanottopäätökset olisivat ammattituomareiden oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tulos.
Todellisuudessa hallinto-oikeuksissa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiantuntijajäseninä ja tuomareina toimivat sosiaalityöntekijät ja ex- hallintovirkailijat, jotka vahvistavat sosiaalityöntekijöiden näkemykset noin 94% varmuudella paikkakunnasta (=työn laadusta) riippumatta.
Myös Elina Pekkarinen toimii Helsingin hallinto- oikeuden asiantuntijajäsenenä. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hän haluaa kuulla ja uskoa mielummin huostaanottohakemuksen tehneitä kollegoitaan kuin lapsia tai vanhempia.
Tutkimustiedon perusteella sosiaalitoimea ja hallinto- oikeuksia ei kannattaisi pitää lapsen edun asiantuntijoina eikä toteuttajina. Kritiikin jo lähtökohtaisesti estävää lapsen etua, jonka ainoaksi asiantuntijaksi sosiaalityöntekijät ovat itsensä nimittäneet käytetään sosiaalityössä mielivallan ja viranomaisen mielipiteen oikeuttamiseen.
Tyhjästä lapsen edun käsitteestä, johon asiantuntijoilla on määrittelymonopoli on tullut Troijan hevonen, johon lastensuojelun ja sen sijaishuollon ammatillinen edunvalvonta piilotetaan.
Hannele Tolosen (2015) mukaan sellaiset lapset, joiden oma näkemys huostaanotosta (vastustaa) on eri kuin huoltajan ja sosiaalitoimen, osallistuivat yleensä ottaen vähän asiansa käsittelyyn. Tolosen väitöskirja-aineiston perusteella kenellekään kyseenomaisessa tilanteessa olevalle lapselle ei määrätty edunvalvojaa eikä avustajaa. Yhdessäkään tällaisessa tapauksessa ei myöskään järjestetty suullista käsittelyä.
Virve-Maria de Godzinskyn (2012) väitöstutkimuksessa hallinto-oikeuden huostaanottoprosesseista kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät lapset vaikuta tulevan aidosti kuulluiksi. Tutkimus osoitti, että vaikka lasta oli kuultu hallinto-oikeudessa, ei lapsen näkemys välttämättä päätynyt ollenkaan tuomioistuimen päätökseen. KHO:n tapausten perusteella tehty analyysi osoitti, että samassa tapauksessa lapsen edulle annetut tulkinnat voivat eri viranomaisissa vaihdella voimakkaastikin.
Godzinsky kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti dokumentoituja sosiaalitoimen suorittamat kuulemiset voivat olla. Tämän lisäksi ne ovat aina vain aikuisen kirjaamia tulkintoja ja sanoituksia lapsen kertomasta.
Avustajalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsen ääni tulee esille. De Godzinskyn mielestä onkin ongelmallista, että lapsilla on oma avustaja vain harvoin (4%).
Hallinto-oikeuksien väliltä näyttää myös puuttuvan perusteluja koskeva keskusteluyhteys. Hallinto-oikeuksittain tai jopa jaostoittain syntyy perustelukulttuureja, joka voi pitkälti määrittää sitä, millaisiksi perustelut muodostuvat. ( de Godzinsky, 2012, 86-147 )
Aapo Kotkavuoren tutkimuksen keskeinen tulos on se, että lapsen etua ei perustella selkeästi tahdonvastaisissa huostaanottopäätöksissä.
Lapsen edun arviointiprosessi jää kirjoittamatta auki ja näin ollen epäselväksi. Kotkavuoren mukaan mukaan hallinto- oikeus kiinnittää enemmän huomiota vanhemmuuden arviointiin ja erittelyyn kuin lapsen hyvinvoinnin arviointiin. Suurimmassa osassa päätöksiä lapsen edun perustelu on joko toteava tai sitä ei ole ollenkaan (68%).
Johanna Hiitolan väitöskirjassa ( 2015) huostaanottoja määritteli lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys vanhempien kunnollisuudesta mm. koulutus, varallisuus ja etninen tausta.
Sonja Perttulaa ( 2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia.Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." ( Perttula, 2014, 83.)
Sosiaalityöntekijät yksityistyvän sijaishuoltobisneksen asiakashankkijoina ja edunvalvojina
Kuntaliitto ja Valvira ovat olleet huolissaan palvelujen puutteen takia tehdyistä laittomista huostaanotoista ja sosiaalityöntekijöiden sijaishuoltoyrittäjille siirtämistä jääveistä palvelutarpeen- ja vanhemmuudenarvioinneista.
Kuntaliiton raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Kuntaliitto varoittaa, että yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt, Jani Kaaro kirjoittaa.
Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.
"Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.
Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?
Aluehallintovirastoissa ehdoton valtaosa sosiaalihuollon kanteluista koskee lastensuojelua. Myös oikeuskanslerin viraston selvitys, josta tiedotettiin viime vuonna, on karua luettavaa. Tässä pääkohtia:
• Pätevistä työntekijöistä on pulaa, eikä palkkaus houkuttele alalle.
• Lastensuojelu on medikalisoitumassa, eli sosiaalisia ongelmia hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä.
• Kuntien resurssit eivät riitä lastensuojelun valvontaan, minkä vuoksi tilalle on ehdotettu omavalvontaa (mahtava idea, eikö?).
• Käsittelyajat ovat monessa kunnassa liian pitkiä eivätkä valvontaraportit ole luotettavia.
• Lastensuojelun laadun valvonta on varsin heikkoa.
• Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina"( YLE, 3.3.2019).
Laitoksia turha yrittää valkopestä kodeiksi: ne altistavat lapsia laiminlyönneille ja väkivallalle
Pekkarinen ja Pukkio pyrkivät hälventämään yksityistyvään lastenkotibisnekseen liittyviä aiheellisia epäilyjä:" Vääriä mielikuvia liittyy myös lastensuojelulaitoksiin. Lasten- ja nuorisokodit eivät ole enää samanlaisia kuin 1950-luvulla. Ne eivät ole vankiloita, vaan niissä asuvien lasten ja nuorten koteja " (Lapsen maailma, 25.9.17)
Oikeusasiamiesten lähes kaikista lastenkodeista löytämien vakavien puutteiden ja Pohjola- kodista paljastuneen lasten systemaattisen alistamisen ja nöyryyttämisen valossa kommentti on vähintäänkin outo.
Miksi sosiaalityöntekijöillä ja etenkin huostaanotoista päättävällä hallinto- oikeuden jäsenellä on tarve sijaishuollon väkivallan salaamiseen ja valkopesuun ja laitosten lobbaamiseen lasten koteina?
YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Lasten olosuhteiden turvaamiseksi on käynnistetty mm. kampanja Think Child Safe, josta suomalaiset tutkijat ovat visusti vaienneet.
Kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Mielipidekirjoituksessaan viime syksyltä Elina Pekkarinen ja Susanna Hoikkala vaativat parantamaan sijaishuollon laatua ja muuttamaan lastensuojelun toimintakulttuuria vasta kun oikeusasiamiehet olivat paljastaneet lastensuojelun puutteet.
Pekkarisen työpari, laitospalveluja tuottavan ja pakkoadoptioita lobbaavan Pelastakaa Lapset ry:n ex- työntekijä Susanna Hoikkala kuitenkin kannattaa väkivaltatyön oppaassaan vanhaa toimintakulttuuria ja epätieteellisiä - käytäntöjä- sitä samaa, josta lapset ja nuoret laitoksissa kärsivät.
Kaikki sijaishuoltoa koskevat parannusehdotukset ovat turhia jos lastensuojelun asiakashankintaa, tietoperustaa, laillisuusvalvontaa ja päätöksentekoprosesseja ei korjata ja sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät saavat jatkuvasti kasvavalla julkisella rahoituksella ja kenenkään puuttumatta lastata sijaishuoltoon sijoituksiaan vastustavia ja lastensuojelusta hyötymättömiä koulupudokkaita," vuorovaikutushäiröisiä", erityislapsia ja psykiatrista hoitoa tarvitsevia.
Väkivaltaa sijaishuollossa vähentäisi korruptoituneen asiantuntijavallan ja sijoitusten vähentäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen, julkinen rekisteri saaduista huomautuksista, riippumaton valvonta, yllätystarkastukset, laitosjohdon sivuuttava raportointimahdollisuus väärinkäytöksistä, valvontakamerat, järjestelmällinen asiakaspalautteiden keruu, lastenkotien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen lasten rankaisun sijaan, yhtenäistetyt päätöksenteko- ja kirjaamisprosessit, asiakkaiden parempi tietoisuus oikeuksistaan ja henkilökunnan ja johdon koulutus ja vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Sosiaalityöntekijöiden ja muiden lastensuojelun asiantuntijoiden intressi ja panos lasten kaltoinkohtelun lopettamiseksi sijaishuollossa vaikuttaa kovin köykäiseltä ja typistyvän juhlapuheisiin. Lasten suojelua tärkeämpää tuntuu olevan lastensuojelun suojeleminen ja imagonkiillotus ja sosiaalityöntekijöiden ammatillinen edunvalvonta.
Ehkäpä jatkossa kannattaisi ohittaa tiedon portinvartijoiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät ja heidän ammatillinen edunvalvonta-apparaattinsa ja kuulla ja mobilisoida tutkijoiksi sosiaalihuollon asiakkaita ja oikeusoppineita.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkijat-heraavat-myohaan-sijaishuollon-vakivaltaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esperi-care-on-punaisesta-ristista-syntynyt-veroparatiisiyhtion-omistama-hoivajatti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-osaamiskeskus-vai-mokaamiskeskus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salassapitovelvoite-ei-esta-sosiaalityontekijan-nakokulmaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena