Maailman tunnetuin korruptiomittari on korruptoitunut
Korruption käsite tulee latinan sanasta corrumpere 'turmelus, pahaan vietteleminen'. Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun.
Korruptio oikeuslaitoksessa on ongelma monissa maailman maissa, ja se vaarantaa usein ihmisten perusoikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin.
Oikeuslaitoksen korruptiota ja poliisien ja syyttäjien toisilleen junailemaa syytesuojaa Suomessa on käsitellyt mm. toimittaja Mikko Niskasaari.
Maailman tunnetuin korruptiomittari on korruptoitunut, kerrotaan Into-kustannuksesta.
Suomalainen uutuuskirja selvittää, kuinka Transparency International -järjestön vuosittain julkaisema korruptiomittari Corruption Perception Index (CPI) mittaa korruptiota hyvin kapeasti sivuuttaen rikkaille maille tyypillisen rakenteellisen korruption.
Indeksin luoma virheellinen käsitys Suomesta korruptoitumattomana maana uhkaa ehkäistä tehokkaita toimia korruption kitkemiseksi.
Transparency Finland -järjestön entinen puheenjohtaja Erkki Laukkanen kritisoi korruptiomittaria kovin sanoin. Hänen mukaansa indeksi mittaa käytännössä lähinnä kilpailuneutraliteeettia ja avointa katukorruptiota.
Se ei myöskään perustu kansalaisten todellisiin kokemuksiin, vaan Transparency Internationalin yhteistyöjärjestöjen käyttämien toimitusjohtajien suppean korruptiokäsityksen värittämiin mielipiteisiin.
Väärin toimivat eivät koskaan eroa vapaaehtoisesti
Suomalainen korruptio on tiivistettynä piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, jossa esimerkiksi tehdään lehmänkauppoja, suositaan sukulaisia ja jätetään jääväytymättä päätöksenteosta, määrittelee korruptiosta kirjan kirjoittanut professori Ari Salminen
Suomessa korruptio on sisäänrakennettu poliittisiin etuoikeuksiin ja hyvä-veli verkostoihin.
– Jääviysongelmat ovat melkeinpä poliitikkojen ja virkamiesten helmasynti, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan on turhauttavaa, että jääviysvirheisiin suhtaudutaan usein yksittäistapauksina. Ei katsota, onko rakenteissa tai toimintajärjestelmissä puutteita, jotka mahdollistavat ongelmallisen käytöksen.
"Toinen ongelma on se, että kukaan ei koskaan eroa vapaaehtoisesti. Syvempi eettinen pohdiskelu jotenkin jämähtää. Otetaan korista pilaantunut omena pois, mutta ei katsota, onko kori lahonnut."
Monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, työtehtävistä ja politiikasta erotaan helpommin omasta aloitteesta.
Korruptoitunut lastensuojelu ja terveydenhoito
Lastensuojelu on erittäin altista korruptiolle, sillä sen valvomattomissa toimintakäytännöissä ei noudateta vallan kolmijako- oppia ja mm. perhetyötä ja vanhemmuuden arviointia tekevät sijaishuoltopalveluja tuottavat yksityiset yritykset ja järjestöt, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseen ja pidentämiseen.
Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen on pitkään arvostellut kollegojensa tiiviitä yhteyksiä lääketeollisuuteen.
Järvinen on väittänyt Käypä hoito -suosituksia laativien lääkärikollegoidensa lääketeollisuusyhteistyön rinnastuvan vaalirahoituksen kaltaiseen korruptioon.
Järvinen sai lääkäriliiton hallitukselta varoituksen kritiikkinsä johdosta. Professorin mukaan varoitus osoittaa, että liitto on sekin epäterveellä tavalla sidoksissa lääketeollisuuteen.
”On surullista havaita, että oma ammattijärjestö on näin korruptoitunut.”
Järvinen katsoo, että hoitosuositusten teko pitäisi antaa riippumattomille asiantuntijoille.
Kuka tahansa voi ilmoittaa korruptiosta
Heinäkuusta 2006 alkaen korruptio ei ole ollut Suomessa asianomistajarikos, ja siitä lähtien kuka tahansa on voinut tehdä tutkintapyynnön poliisille. Myös virallinen syyttäjä voi oma-aloitteisesti käynnistää lahjontatutkimuksen.
Suomessa ei ole toimivaa lain suojaa niille, jotka kertovat eteenpäin salassa pidettäviä tietoja väärinkäytöksistä.
Vuonna 2016 OECD moitti Suomea siitä, että Suomi ei tarjoa riittävää suojaa esim. lahjonnasta kertoville ihmisille.
Transparency International -järjestöä rahoittavat useat ulkomaiset hallitukset (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Irlanti, Viro ja Suomi), sekä yksi nykypäivän demokratian epäilyttävin nimi sijoittaja ja filantrooppi George Soros uutisoi RT.
Lue myös:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12016/mitakorruptiollatarkoitetaan.html
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-619-7.pdf
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/250
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/255
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/96
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/256
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/268
http://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html
https://www.rt.com/op-ed/375658-populist-soros-transparency-international-corruption/
Korruption käsite tulee latinan sanasta corrumpere 'turmelus, pahaan vietteleminen'. Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun.
Korruptio oikeuslaitoksessa on ongelma monissa maailman maissa, ja se vaarantaa usein ihmisten perusoikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin.
Oikeuslaitoksen korruptiota ja poliisien ja syyttäjien toisilleen junailemaa syytesuojaa Suomessa on käsitellyt mm. toimittaja Mikko Niskasaari.
Maailman tunnetuin korruptiomittari on korruptoitunut, kerrotaan Into-kustannuksesta.
Suomalainen uutuuskirja selvittää, kuinka Transparency International -järjestön vuosittain julkaisema korruptiomittari Corruption Perception Index (CPI) mittaa korruptiota hyvin kapeasti sivuuttaen rikkaille maille tyypillisen rakenteellisen korruption.
Indeksin luoma virheellinen käsitys Suomesta korruptoitumattomana maana uhkaa ehkäistä tehokkaita toimia korruption kitkemiseksi.
Transparency Finland -järjestön entinen puheenjohtaja Erkki Laukkanen kritisoi korruptiomittaria kovin sanoin. Hänen mukaansa indeksi mittaa käytännössä lähinnä kilpailuneutraliteeettia ja avointa katukorruptiota.
Se ei myöskään perustu kansalaisten todellisiin kokemuksiin, vaan Transparency Internationalin yhteistyöjärjestöjen käyttämien toimitusjohtajien suppean korruptiokäsityksen värittämiin mielipiteisiin.
Väärin toimivat eivät koskaan eroa vapaaehtoisesti
Suomalainen korruptio on tiivistettynä piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, jossa esimerkiksi tehdään lehmänkauppoja, suositaan sukulaisia ja jätetään jääväytymättä päätöksenteosta, määrittelee korruptiosta kirjan kirjoittanut professori Ari Salminen
Suomessa korruptio on sisäänrakennettu poliittisiin etuoikeuksiin ja hyvä-veli verkostoihin.
– Jääviysongelmat ovat melkeinpä poliitikkojen ja virkamiesten helmasynti, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan on turhauttavaa, että jääviysvirheisiin suhtaudutaan usein yksittäistapauksina. Ei katsota, onko rakenteissa tai toimintajärjestelmissä puutteita, jotka mahdollistavat ongelmallisen käytöksen.
"Toinen ongelma on se, että kukaan ei koskaan eroa vapaaehtoisesti. Syvempi eettinen pohdiskelu jotenkin jämähtää. Otetaan korista pilaantunut omena pois, mutta ei katsota, onko kori lahonnut."
Monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, työtehtävistä ja politiikasta erotaan helpommin omasta aloitteesta.
Korruptoitunut lastensuojelu ja terveydenhoito
Lastensuojelu on erittäin altista korruptiolle, sillä sen valvomattomissa toimintakäytännöissä ei noudateta vallan kolmijako- oppia ja mm. perhetyötä ja vanhemmuuden arviointia tekevät sijaishuoltopalveluja tuottavat yksityiset yritykset ja järjestöt, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseen ja pidentämiseen.
Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen on pitkään arvostellut kollegojensa tiiviitä yhteyksiä lääketeollisuuteen.
Järvinen on väittänyt Käypä hoito -suosituksia laativien lääkärikollegoidensa lääketeollisuusyhteistyön rinnastuvan vaalirahoituksen kaltaiseen korruptioon.
Järvinen sai lääkäriliiton hallitukselta varoituksen kritiikkinsä johdosta. Professorin mukaan varoitus osoittaa, että liitto on sekin epäterveellä tavalla sidoksissa lääketeollisuuteen.
”On surullista havaita, että oma ammattijärjestö on näin korruptoitunut.”
Järvinen katsoo, että hoitosuositusten teko pitäisi antaa riippumattomille asiantuntijoille.
Kuka tahansa voi ilmoittaa korruptiosta
Heinäkuusta 2006 alkaen korruptio ei ole ollut Suomessa asianomistajarikos, ja siitä lähtien kuka tahansa on voinut tehdä tutkintapyynnön poliisille. Myös virallinen syyttäjä voi oma-aloitteisesti käynnistää lahjontatutkimuksen.
Suomessa ei ole toimivaa lain suojaa niille, jotka kertovat eteenpäin salassa pidettäviä tietoja väärinkäytöksistä.
Vuonna 2016 OECD moitti Suomea siitä, että Suomi ei tarjoa riittävää suojaa esim. lahjonnasta kertoville ihmisille.
Transparency International -järjestöä rahoittavat useat ulkomaiset hallitukset (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Irlanti, Viro ja Suomi), sekä yksi nykypäivän demokratian epäilyttävin nimi sijoittaja ja filantrooppi George Soros uutisoi RT.
Lue myös:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12016/mitakorruptiollatarkoitetaan.html
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-619-7.pdf
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/250
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/255
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/96
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/256
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/268
http://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html
https://www.rt.com/op-ed/375658-populist-soros-transparency-international-corruption/