Pohjolakoti, kuvakaappaus Kainuun Sanomat Kunnat eivät edelleenkään valvo sijaishuoltopaikkojaan- lisäresursseista huolimatta
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää koulukoti Pohjolakodin useita käytäntöjä lainvastaisina.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan sijoitettuja lapsia kohdeltiin koulukodissa epäasiallisesti, nöyryyttävästi ja alistavasti (siirryt toiseen palveluun).
Entiset työntekijät kertoivat HS:lle, että Pohjolakodissa ei käytetty nuorten apuna paljoakaan terapiaa, mutta sen sijaan psykoosilääkkeitä käytettiin runsaasti.
Sakslin moittii useita kuntia pahamaineisen Pohjolakodin valvonnasta.
Viime vuoden yllätystarkastuksissa Pohjolakodissa huomattiin laittomia käytäntöjä.
Lapsia muun muuassa riisuttiin väkisin, otettiin tarpeettomasti kiinni ja estettiin nukkumasta, kertoo IL.
Tällainen hoiva Pohjolakodissa maksaa yli 150 000 euroa vuodessa per lapsi
Oikeusasiamiehen raportin mukaan:
"Lapset kertoivat yleisesti olevansa laitoksessa yksinäisiä ja kokivat, ettei heillä ole siellä mitään tekemistä. Osa lapsista on pyytänyt harrastuksia, mutta pyyntöihin ei ole reagoitu.
Lapset kertoivat, etteivät he uskalla kertoa omista vaikeista asioistaan ohjaajille, muun muassa koska ne kirjataan ja kirjauksia saatetaan käyttää heitä vastaan.
Osa lapsista koki sosiaalityöntekijän saavan raporttien perusteella paikkansapitämätöntä tietoja, joilla on myöhemmin merkitystä heidän lomiinsa tai muuhun sijaishuollon järjestämiseen. Osa lapsista kertoi, että yhteydenotot sosiaalityöntekijään oli estetty siten, ettei lapsi ole saanut pyydettäessä soittaa omalle työntekijälleen.
Lapset kertoivat, ettei kaikissa yksiköissä saa puhua ollenkaan kahden kesken toisten lasten kanssa. Osa lapsista oli siinä käsityksessä, että yleisissä tiloissa ei voi esittää omia mielipiteitään, koska siitä voi joutua menemään omaan huoneeseen. Osa koki, ettei heidän mielipiteitään kysytä koskaan.
Osa lapsista kertoi, ettei koulukodissa saa nauraa, koska ohjaajien mielestä se on huonoa käytöstä.
Useat lapset kertoivat siitä, ettei Pohjolakodissa kaikissa yksiköissä saa nukkua päiväunia. Osalla lapsista päiväunista kiinnijääminen on johtanut siihen, että lapsen sänky on poistettu lapsen huoneesta.
Ruuan sisältöön ei voinut vaikuttaa ja syömättä jättäminen johti rangaistukseen.
Osa lapsista ihmetteli, miten on mahdollista, ettei pääse ulos, vaikka ei ole tehty päätöstä liikkumisvapauden rajoittamisesta.
Lapset kokivat, että erityisesti henkilöntarkastuksissa ei huomioida heidän yksityisyytensä ja intimiteettinsä suojaa. Riisuttamisesta kertoivat niin tytöt kuin pojatkin. Kaikki riisuttamisen kokeneet lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja ihmisoikeuksiaan loukkaavana.
Osa lapsista koki, että jotkut Pohjolakodin ohjaajista provosoivat ja härnäävät tahallaan lasta pyrkien saamaan lapsen menettämään malttinsa. Lapset kertoivat, että ohjaajat saattavat olla ilkeitä eivätkä he ole oikeudenmukaisia. Useat lapset kokivat, etteivät he voi luottaa ohjaajiin.
Sääntöjen osalta useat lapset kertoivat, että yksiköissä on kirjoitetut säännöt, mutta sen lisäksi ohjaajalla on ”omia sääntöjä”, jotka lasten mukaan muuttuvat jatkuvasti tai niistä ei edes kerrota etukäteen lapselle.
Suurin osa eri yksikköjen lapsista (lukuun ottamatta Kuuselaa ja Salorinnettä) kertoi joutuvansa tekemään kirjallisia tehtäviä esimerkiksi hatkareissustaan, kotilomien tapahtumista, tupakan polttamisesta tai huonosta käyttäytymisestä. Lapset pitivät tehtävien kirjoittamiseen liittyvää ohjaajien tapaa viivata yli vastauksia ja vaatia lasta kirjoittamaan vastauksia yhä uudelleen alistavana ja nöyryyttävänä.
Lasten mukaan heille ei ole kerrottu etukäteen huoneen ratsaamisesta, eikä heille aina anneta tilaisuutta olla ratsausta tehtäessä paikalla.
Lapset kertoivat myös siitä, että ohjaajat yrittävät saada lapset ”vasikoimaan” toisistaan esimerkiksi siten, että lapsi ei saa omaa puhelintaan puhelinaikana ennen kuin kertoo, mitä tietää toisen Pohjolakodin lapsen teoista. Lapset alistettiin ryhmärangaistuksiin mm. eriytetyssä ruokailussa.
Kenelläkään lapsella ei ollut tietoa siitä, onko käyttövaroista ja lapsen mahdollisista omista rahoista kirjanpitoa. Lasten mukaan koskaan ei saa ostaa itse mitä haluaa, vaan kaikesta on sovittava etukäteen ohjaajien kanssa. Lapset kertoivat, että heidän pankkikorttinsa ovat laitoksen hallussa ja he saavat pankkikortin käyttöönsä vasta kaupan kassalla, jolloin heidän lastensuojeluasiakkuutensa paljastuu. Lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja yksityisyytensä suojaa rikkovana.
Lokakuun Liike kehottaa lukijoitaan lukemaan oikeusasiamiehen raportin ja erityisesti Pohjolakodin johtajan kootut selitykset väärinkäytöksistä: https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1353/2018
Lähes kaikissa oikeusasiamiesten tarkastamissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoi Helsingin Sanomat.
Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Riikka Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.
Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla sekä lähes viisinkertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa vanhempiensa kanssa asuviin verrattuna.
Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun, kertoo tuore tutkimus, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Sijoitettuina olleet kärsivät aikuisiällä myös psyykkisistä häiriöistä muita useammin.
Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa), koulukuraattoreiden piittaamattomuus sijoitettujen koulunkäynnistä ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.
Monessa tarkastuksessa tuli ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein tai lainkaan.
Valvontapuutteita esiintyi erityisesti Pohjolakodissa. Koulukoti Pohjolakotiin kuuluu Pohjolan koulu, perhekoti Karhula, sijaishuollon yksiköt Kuusela ja Salorinne, sijaishuollon erityisyksiköt Koivulehto ja Toukola sekä kriisi- ja EHO-yksikkö Salorinne.
– Ylimmän laillisuusvalvojan ja muiden laillisuusvalvojien ohjausta ei ole käytännössä otettu huomioon, eikä Pohjolakoti ole muuttanut käytäntöjään, oikeusasiamiehen tarkastusraportissa todettiin.
Lokakuun Liike uutisoi marraskuussa, että keskusrikospoliisi alkaa tutkia, onko Muhoksen Pohjolakodissa syyllistytty muun muassa vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn.
Apulaisoikeusasiamies pyysi syksyllä 15 kunnalta tai kuntayhtymältä selvitystä siitä, miten ne ovat valvoneet Pohjolakodin toimintaa.
Lisäksi kunnilta pyydettiin selvitystä siitä, miten ne ovat olleet yhteydessä Pohjolakotiin sijoitettuihin lapsiin ja kuinka sosiaalityöntekijät ovat voineet hoitaa tehtäviään.
Selvitystä pyydettiin Vantaalta, Hämeenlinnasta, Turusta, Raisiosta, Varkaudesta, Oulusta, Kemistä, Limingasta, Hyvinkäältä, Kirkkonummesta ja Espoosta. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymä, Ylä-Savon kuntayhtymä ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä (Essote).
Varkaudessa valvontakäynnit jätettiin tekemättä esimiehen määräyksestä
Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä Pohjolakotiin oli sijoitettu hieman yli 30 lasta vuoden 2018 aikana. Monin paikoin selvitykset lasten sijoitusolosuhteiden valvonnasta ovat kylmäävää luettavaa, kertoo IL.
Esimerkiksi Vantaan sosiaalityöntekijöillä ei ole ollut tietoa lasten päivittäisestä elämästä ja kohtelusta Pohjolakodeissa.
Essotessa sosiaalityöntekijä ei nähnyt lasta Pohjolakodissa koko kahden vuoden sijoitusaikana.
Hyvinkäällä Pohjolakotia valvottiin vain koulukodin itsensä toimittamien tietojen pohjalta.
Varkauden kaupunki saa Sakslinilta huomautuksen vakavista lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Kaupunki ei valvonut Pohjolakotia tosiasiallisesti mitenkään.
Oikeusasiamiehen mukaan "Varkauden lastensuojelu ei selvityksensä mukaan käynyt ennen lapsen Pohjolakotiin sijoitusta tutustumassa Pohjolakotiin, eikä käynyt siellä myöskään koko lapsen sijoituksen aikana. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on pidetty puhelimitse. Sosiaalityöntekijällä on ollut yhteys sijoitettuun lapseen vain puhelimitse. Varkauden selvityksessä todetaan, että tosiasiassa sijaishuollon valvontaa ei ole kyseisen lapsen osalta tehty. Selvityksen mukaan ”päätökset sijoituksista ja siitä, että valvonta on jäänyt suorittamatta, on tehty esimiesten hyväksymänä”.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Varkauden sosiaalityöntekijä oli saanut esimiehiltään määräyksen jättää valvontakäynnit väliin. Tätä apulaisoikeusasiamies piti erittäin vakavana.
– Annettiin työnjohdollinen määräys, joka on ollut lainvastainen, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta.
Apulaisoikeusasiamies odottaa Varkauden perusturvalautakunnalta helmikuun loppuun mennessä selvitystä siitä, mihin toimiin se on päätöksen johdosta ryhtynyt.
Kirkkonummella ei noudatettu virkavelvollisuutta
Sakslin pyytää kaikkiaan 11 kunnalta tietoja siitä, miten ne aikovat korjata epäkohtia tulevaisuudessa. Useimpien kuntien selvitystenannon määräaika on helmikuun lopussa. Raisiossa lisäselvitykset tulee antaa tammikuun loppuun mennessä.
Apulaisoikeusasiamies ei saanut Kirkkonummen sosiaalitoimelta lainkaan pyytämäänsä selvitystä. Sakslin huomauttaa, että oikeusasiamiehen pyytämien selvitysten antaminen on virkatehtävä, jota koskevat yleiset virkavelvollisuudet.
Valvontapuutteista on tiedetty jo vuosia- mittava lisärahoitus sosiaalityöntekijöille ei korjannut tilannetta
Lastensuojelun budjetti on moninkertaistettu mutta siitä huolimatta sijaishuoltoa valvotaan huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikaan.
Maija Sakslin on ihmetellyt miksi sosiaalityöntekijät eivät näytä edes huomaavan saati raportoivan sijaishuoltopaikkojen puutteita.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä... Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" ( VTV, 2012, 70).
Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalo kertoi, että tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.
Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nimesi lastensuojelun yhdeksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista vuonna 2013.
Hallitus reagoi lastensuojelun ongelmiin lisärahoituksella. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017. Tämä tarkoittaa yli 60 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Lastensuojeluun palkattiin noin 300 sosiaalityöntekijää lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 16 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Oppilashuoltoon palkattiin 500 psykologia ja koulukuraattoria lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 26 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Vuonna 2017 lastensuojelun kustannukset kohosivat yli miljardiin euroon vuodessa. 15–17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu.
Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.
Huonoista tuloksista huolimatta sosiaalityöntekijät ja heidän edunvalvojakseen ryhtynyt media vaativat lastensuojeluun alati lisää henkilöstöresursseja. Lisäresurssit eivät kuitenkaan varmista sijaishuollon valvontaa, jos/kun valvojat eivät halua valvoa ja kokevat itsensä lasten ja vanhempien sijaan sijaishuollon kumppaneiksi ja edunvalvojiksi.
Kiitos STEA-rahoitteisen lastensuojelupropagandan, kuntapäättäjille samoin kuin usein jääveille huostalausuntojen ja - päätösten tekijöille huostaanotto tuntuu päinvastaisesta tutkimustiedosta huolimatta näyttäytyvän kaiken korjaavana toimenpiteenä ja paikkana, jossa paistaa aina aurinko. Lapsille tai vanhemmille ei arviointilausunnoissa suositella tukitoimia eikä heidän yhteydenpitoaan varmisteta huostaanoton jälkeen, vaikka vanhemmuus ja työskentely lapsen kanssa jatkuvat myös huostaanoton jälkeen (Laaksonen, 2017, 102-106).
Sosiaalityössä tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013). Kuntapäättäjät eivät tunnu piittaavan siitä, että seksuaalinen väkivalta lastensuojelulaitoksissa on niin iso ongelma, että YK ei suosita pienten lasten laitossijoituksia enää lainkaan ( YK, World Report on Violence, 2006).
Poliisi ei tutki, koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse
Lastensuojelulaitoksia tarkastaneet apulaisoikeusasiamiehet ja lapsiasiavaltuutettu ovat kummastelleet miksi lastensuojelulaitosten työntekijät antavat jo tarkastuksia ennen ymmärtää, että lapset valehtelevat kohtelustaan.
Lastensuojelulaitosten ohjaajat väittävät, että " nämä lapset sitten valehtelevat" yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä väittämä on osoittautunut tehokkaaksi: lastensuojelulaitoksissa vierailleet viranomaiset ovat tähän asti uskoneet väittämän, jolla on estetty rikostutkinnat ja muut sanktiot. Media, jota riivaa asiantuntija- ja viranomaisuskovaisuus on toiminut sijaishuollon edunvalvojana levittäessään lastensuojeluviranomaisten ja -yritysten tiedotteita uutisina ja kieltäytyessään pitämästä tavallisia ihmisiä; lapsia ja vanhempia uskottavina kertojina.
Monet kansalaiset ovat ihmetelleet sijaishuollon harjoittaman kaltoinkohtelun pitkää kestoa.
Sijoitetut ovat saattaneet joutua kestämään väkivaltaa jopa vuosien ajan sijaisperheissään, perhekodeissaan ja laitoksissaan- kenenkään puuttumatta.
Keski- Suomessa sijaisperheen isä ja poika käyttivät sijoitettua hyväkseen yli kolmen vuoden ajan. Toinen sijaisperhe nälkiinnytti lapsia siihen pisteeseen, että heidän pituuskasvunsa pysähtyi. Sijaishuollon työntekijä sai kenenkään puuttumatta hyväksikäyttää sijoitettua vuosien ajan.
Mattilan "perhetukikodin" ja nuorisokoti Puron tapaiset laitokset ovat ajaneet perheitä jopa maanpakoon ja Pohjolakodin tapaisten laitosten yhteyksiä nuorten psykiatrisiin ongelmiin ja itsemurhiin ei tutki kukaan.
Sijaishuoltotoimijoiden tuomioissa ja niiden uutisoinneissa huomiota herättävät alhaisten/ olemattomien rangaistusten lisäksi se, ettei sijaishuollon tuomittujen työntekijöiden nimiä tai sijaishuoltopaikkoja mainita, vaikka uhreja saattaa olla enemmänkin.
Käräjäoikeudet katsovat lieventäväksi asianhaaraksi sen, että sijoitetut- joita rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta kertoivat tapahtumista ensimmäisen kerran vasta useita vuosia myöhemmin.
On kestämätöntä, että lastensuojelujärjestelmän valuviat toimivat väkivaltarikostuomioita lieventävästi.
Niin kauan kun uhreja rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta, uhrien haluttomuus tai viivyttely kertoa ei pitäisi olla tuomion lievennyksen peruste.
Sijaisvanhemman väkivaltarikostuomio ei estä lapsen sijoittamista.
Perhekotiyrittäjä ei menetä toimilupaansa, vaikka hänet tuomittaisiin sijoitettuihin kohdistuvasta väkivallasta.
Lapin Kansan mukaan varmaa tietoa rikostuomion saaneiden perhehoitajien määrästä ei ole.
Sijaishuoltopaikkojen väkivallan tutkimista, tuomitsemista ja uutisointia estetään aktiivisesti
Asiakkaiden mukaan sijaishuoltopaikoista tehdyt lastensuojeluilmoitukset eivät johda mihinkään, niitä ei välttämättä edes kirjata ylös. Jos vanhemmat ja lapset yrittävät hankkia väärinkäytöksistä todisteita, sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät rankaisevat heitä Pelastakaa Lapset ryn lakimiespalvelun ja lastensuojelun edunvalvojan avulla syytteillä ja tapaamisrajoituksilla.
Sosiaalityön asiantuntijat leimaavat asiakkaiden kertomat väärinkäytöksistä vihapuheeksi. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmissä vanhemmille vakuutetaan, että lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä ovat vain normaalia sijaishuoltoon sopeutumisen prosessia, jota ei pidä häiritä kanteluilla tai rikosilmoituksilla ja Diakonissalaitoksen HOPE- ryhmien tarkoitus sopeuttaa vanhemmat lainvastaiseen pysyvään huostaanottoon.
Poliisi ei välttämättä aloita tutkintaa lasten tai vanhempien tutkintapyynnöistä vaan voi vaatia sosiaalityöntekijän tekemää rikosilmoitusta tutkinnan käynnistämiseksi.
Sosiaalityöntekijöistä on tehty portinvartijoita, joilla on oikeus päättää kenen väkivaltaan puututaan, koska ja millä tavalla.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulisi valvoa lapsen etua. Käytännössä tämä ani harvoin toteutuu.
Kun sijoitetun lapsen vanhemmat tai lapsi itse kertoo huonosta hoidosta ja väkivaltaisesta sijaishuollosta, sosiaalityöntekijä tavallisesti tekee yhteydenpidon rajoituspäätöksen ja estää lapsen kotilomat.
Sen lisäksi vanhemmat leimataan hankaliksi ja yhteistyökyvyttömiksi. Epäkohdista valittava nuori saattaa joutua ”erityiseen huolenpitoon” (=eristys yhteiskunnasta hoidon nimissä) ja saada psyykelääkityksen... Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä. Tällä periaatteella toimiva lastensuojelu on saanut siirretyksi jo noin 18 000 lasta pois kodistaan".
Muutama vuosi sitten seitsemän lastensuojeluviranomaista joutui tutkintaan kirjattuaan huostaanottamansa lapsen äidille rikosrekisterimerkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisteriä.
Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa.
Vuonna 2010 Vuoden Sijaisperheeksi valittu pariskunta pahoinpiteli hoidossaan olevia sijoitettuja. Lasten biologinen äiti teki väkivallasta lastensuojeluilmoituksen, mutta sosiaalityöntekijä ei kirjannut ilmoitusta ylös. Myöhemmin sijaisvanhemmat tunnustivat poliisille mm. nipistäneensä, tönineensä, piiskanneensa, tukistaneensa, tönineensä, huutaneensa, pesseensä sijoitettujen lasten suut saippualla ja löylyttäneensä lapsia "leikin varjolla". Sijaisperheen äiti tuomittiin syyskuussa 2013 viiden kuukauden ehdolliseen ja isä 60 päivän ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin.
Sijaisisän tuomio on samansuuruinen kuin keminmaalaisen sijaisäidin saama tuomio elokuussa 2014. Kyseinen sijaisäiti nautti hänkin arvostusta kollegojensa keskuudessa: lehtorina työskentelevä nainen oli aiemmin ollut Perhehoitoliiton hallituksen jäsen.
Moni sijoitettu ja vanhempi on havainnut, että:
-Lapsen sosiaalityöntekijä ei valvo lapsen olosuhteita sijaishuollossa eikä kuule lasta
- Sosiaalityöntekijä ei usko lasta kun tämä kertoo kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä sijaishuollossa ja voi jopa syyttää lasta valehtelemisesta
-Sosiaalityöntekijä ei ota vastaan vanhemman tekemää lastensuojeluilmoitusta sijaishuoltoon sijoitetun lapsen kaltoinkohtelusta
-Sosiaalityöntekijä ei puutu kaltoinkohteluun vaikka toiset viranomaiset ovat tehneet asiasta lastensuojeluilmoituksia
-Arvovalta- ja huoltoriidoissa sosiaalityöntekijä ei noteeraa mitään kaltoinkohteluhavaintoja lapsesta tai huomioi vain sen tahon havainnot, jonka puolelle hän on asettunut
-Sosiaalityöntekijä kieltäytyy kirjaamasta kaltoinkohtelua mihinkään tai poistaa asiakirjoista kaltoinkohtelumerkinnät
- Sosiaalityöntekijä kieltäytyy lopettamasta huostaanottoa, vaikka tuomioistuin olisi todennut sen laittomaksi ja määrännyt sen purettavaksi
-Sosiaalityöntekijä sijoittaa edelleen lapsia perhekotiin tai laitokseen, jonka sijaisvanhemmat ovat saaneet tuomion sijoitettujensa pahoinpitelystä
Suomalaisen sijaishuollon hyvä maine näyttää perustuvan siihen, että sijaishuoltopaikkoja ei tutkita eikä valvota, epäkohdista ei ilmoiteta ja epäkohdista kertojat leimataan vihapuhujiksi.
Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos.
Kun aikaisemmin oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi.
-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.
Sijaishuollon yliedustus ja jäävit verkostot on saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan, sijaishuollon valvonnan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.
Sitä odottaessa perheet voivat:
-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat sijaishuoltoyrittäjien ja järjestöjen lapsibisneksen ja väärinkäytökset
- Tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
- Taltioida lastensuojelupalaverit ja ottaa niihin aina mukaan oma oikeustoimikelpoinen tukihenkilö
-Tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta sijaishuollossa, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)
-Tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan
-Tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille
-Kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta "perhepalveluissa" ja lastensuojelun sijaishuollossa
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-estavat-sijaisperheidensa-rikostutkinnat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-luottamus-lastensuojeluun-vaatii-byrokraattien-maaran-rajaamista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisays-lisaa-oikeusturvaongelmia-ja-perheiden-hataa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haataisen-ehdotus-syventaa-lastensuojelun-katastrofia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-oikeuksien-komitealle-voi-pian-valittaa-lapsen-oikeuksien-loukkauksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää koulukoti Pohjolakodin useita käytäntöjä lainvastaisina.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan sijoitettuja lapsia kohdeltiin koulukodissa epäasiallisesti, nöyryyttävästi ja alistavasti (siirryt toiseen palveluun).
Entiset työntekijät kertoivat HS:lle, että Pohjolakodissa ei käytetty nuorten apuna paljoakaan terapiaa, mutta sen sijaan psykoosilääkkeitä käytettiin runsaasti.
Sakslin moittii useita kuntia pahamaineisen Pohjolakodin valvonnasta.
Viime vuoden yllätystarkastuksissa Pohjolakodissa huomattiin laittomia käytäntöjä.
Lapsia muun muuassa riisuttiin väkisin, otettiin tarpeettomasti kiinni ja estettiin nukkumasta, kertoo IL.
Tällainen hoiva Pohjolakodissa maksaa yli 150 000 euroa vuodessa per lapsi
Oikeusasiamiehen raportin mukaan:
"Lapset kertoivat yleisesti olevansa laitoksessa yksinäisiä ja kokivat, ettei heillä ole siellä mitään tekemistä. Osa lapsista on pyytänyt harrastuksia, mutta pyyntöihin ei ole reagoitu.
Lapset kertoivat, etteivät he uskalla kertoa omista vaikeista asioistaan ohjaajille, muun muassa koska ne kirjataan ja kirjauksia saatetaan käyttää heitä vastaan.
Osa lapsista koki sosiaalityöntekijän saavan raporttien perusteella paikkansapitämätöntä tietoja, joilla on myöhemmin merkitystä heidän lomiinsa tai muuhun sijaishuollon järjestämiseen. Osa lapsista kertoi, että yhteydenotot sosiaalityöntekijään oli estetty siten, ettei lapsi ole saanut pyydettäessä soittaa omalle työntekijälleen.
Lapset kertoivat, ettei kaikissa yksiköissä saa puhua ollenkaan kahden kesken toisten lasten kanssa. Osa lapsista oli siinä käsityksessä, että yleisissä tiloissa ei voi esittää omia mielipiteitään, koska siitä voi joutua menemään omaan huoneeseen. Osa koki, ettei heidän mielipiteitään kysytä koskaan.
Osa lapsista kertoi, ettei koulukodissa saa nauraa, koska ohjaajien mielestä se on huonoa käytöstä.
Useat lapset kertoivat siitä, ettei Pohjolakodissa kaikissa yksiköissä saa nukkua päiväunia. Osalla lapsista päiväunista kiinnijääminen on johtanut siihen, että lapsen sänky on poistettu lapsen huoneesta.
Ruuan sisältöön ei voinut vaikuttaa ja syömättä jättäminen johti rangaistukseen.
Osa lapsista ihmetteli, miten on mahdollista, ettei pääse ulos, vaikka ei ole tehty päätöstä liikkumisvapauden rajoittamisesta.
Lapset kokivat, että erityisesti henkilöntarkastuksissa ei huomioida heidän yksityisyytensä ja intimiteettinsä suojaa. Riisuttamisesta kertoivat niin tytöt kuin pojatkin. Kaikki riisuttamisen kokeneet lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja ihmisoikeuksiaan loukkaavana.
Osa lapsista koki, että jotkut Pohjolakodin ohjaajista provosoivat ja härnäävät tahallaan lasta pyrkien saamaan lapsen menettämään malttinsa. Lapset kertoivat, että ohjaajat saattavat olla ilkeitä eivätkä he ole oikeudenmukaisia. Useat lapset kokivat, etteivät he voi luottaa ohjaajiin.
Sääntöjen osalta useat lapset kertoivat, että yksiköissä on kirjoitetut säännöt, mutta sen lisäksi ohjaajalla on ”omia sääntöjä”, jotka lasten mukaan muuttuvat jatkuvasti tai niistä ei edes kerrota etukäteen lapselle.
Suurin osa eri yksikköjen lapsista (lukuun ottamatta Kuuselaa ja Salorinnettä) kertoi joutuvansa tekemään kirjallisia tehtäviä esimerkiksi hatkareissustaan, kotilomien tapahtumista, tupakan polttamisesta tai huonosta käyttäytymisestä. Lapset pitivät tehtävien kirjoittamiseen liittyvää ohjaajien tapaa viivata yli vastauksia ja vaatia lasta kirjoittamaan vastauksia yhä uudelleen alistavana ja nöyryyttävänä.
Lasten mukaan heille ei ole kerrottu etukäteen huoneen ratsaamisesta, eikä heille aina anneta tilaisuutta olla ratsausta tehtäessä paikalla.
Lapset kertoivat myös siitä, että ohjaajat yrittävät saada lapset ”vasikoimaan” toisistaan esimerkiksi siten, että lapsi ei saa omaa puhelintaan puhelinaikana ennen kuin kertoo, mitä tietää toisen Pohjolakodin lapsen teoista. Lapset alistettiin ryhmärangaistuksiin mm. eriytetyssä ruokailussa.
Kenelläkään lapsella ei ollut tietoa siitä, onko käyttövaroista ja lapsen mahdollisista omista rahoista kirjanpitoa. Lasten mukaan koskaan ei saa ostaa itse mitä haluaa, vaan kaikesta on sovittava etukäteen ohjaajien kanssa. Lapset kertoivat, että heidän pankkikorttinsa ovat laitoksen hallussa ja he saavat pankkikortin käyttöönsä vasta kaupan kassalla, jolloin heidän lastensuojeluasiakkuutensa paljastuu. Lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä ja yksityisyytensä suojaa rikkovana.
Lokakuun Liike kehottaa lukijoitaan lukemaan oikeusasiamiehen raportin ja erityisesti Pohjolakodin johtajan kootut selitykset väärinkäytöksistä: https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1353/2018
Lähes kaikissa oikeusasiamiesten tarkastamissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoi Helsingin Sanomat.
Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Riikka Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.
Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla sekä lähes viisinkertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa vanhempiensa kanssa asuviin verrattuna.
Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun, kertoo tuore tutkimus, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Sijoitettuina olleet kärsivät aikuisiällä myös psyykkisistä häiriöistä muita useammin.
Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa), koulukuraattoreiden piittaamattomuus sijoitettujen koulunkäynnistä ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.
Monessa tarkastuksessa tuli ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein tai lainkaan.
Valvontapuutteita esiintyi erityisesti Pohjolakodissa. Koulukoti Pohjolakotiin kuuluu Pohjolan koulu, perhekoti Karhula, sijaishuollon yksiköt Kuusela ja Salorinne, sijaishuollon erityisyksiköt Koivulehto ja Toukola sekä kriisi- ja EHO-yksikkö Salorinne.
– Ylimmän laillisuusvalvojan ja muiden laillisuusvalvojien ohjausta ei ole käytännössä otettu huomioon, eikä Pohjolakoti ole muuttanut käytäntöjään, oikeusasiamiehen tarkastusraportissa todettiin.
Lokakuun Liike uutisoi marraskuussa, että keskusrikospoliisi alkaa tutkia, onko Muhoksen Pohjolakodissa syyllistytty muun muassa vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn.
Apulaisoikeusasiamies pyysi syksyllä 15 kunnalta tai kuntayhtymältä selvitystä siitä, miten ne ovat valvoneet Pohjolakodin toimintaa.
Lisäksi kunnilta pyydettiin selvitystä siitä, miten ne ovat olleet yhteydessä Pohjolakotiin sijoitettuihin lapsiin ja kuinka sosiaalityöntekijät ovat voineet hoitaa tehtäviään.
Selvitystä pyydettiin Vantaalta, Hämeenlinnasta, Turusta, Raisiosta, Varkaudesta, Oulusta, Kemistä, Limingasta, Hyvinkäältä, Kirkkonummesta ja Espoosta. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymä, Ylä-Savon kuntayhtymä ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä (Essote).
Varkaudessa valvontakäynnit jätettiin tekemättä esimiehen määräyksestä
Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä Pohjolakotiin oli sijoitettu hieman yli 30 lasta vuoden 2018 aikana. Monin paikoin selvitykset lasten sijoitusolosuhteiden valvonnasta ovat kylmäävää luettavaa, kertoo IL.
Esimerkiksi Vantaan sosiaalityöntekijöillä ei ole ollut tietoa lasten päivittäisestä elämästä ja kohtelusta Pohjolakodeissa.
Essotessa sosiaalityöntekijä ei nähnyt lasta Pohjolakodissa koko kahden vuoden sijoitusaikana.
Hyvinkäällä Pohjolakotia valvottiin vain koulukodin itsensä toimittamien tietojen pohjalta.
Varkauden kaupunki saa Sakslinilta huomautuksen vakavista lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Kaupunki ei valvonut Pohjolakotia tosiasiallisesti mitenkään.
Oikeusasiamiehen mukaan "Varkauden lastensuojelu ei selvityksensä mukaan käynyt ennen lapsen Pohjolakotiin sijoitusta tutustumassa Pohjolakotiin, eikä käynyt siellä myöskään koko lapsen sijoituksen aikana. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on pidetty puhelimitse. Sosiaalityöntekijällä on ollut yhteys sijoitettuun lapseen vain puhelimitse. Varkauden selvityksessä todetaan, että tosiasiassa sijaishuollon valvontaa ei ole kyseisen lapsen osalta tehty. Selvityksen mukaan ”päätökset sijoituksista ja siitä, että valvonta on jäänyt suorittamatta, on tehty esimiesten hyväksymänä”.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Varkauden sosiaalityöntekijä oli saanut esimiehiltään määräyksen jättää valvontakäynnit väliin. Tätä apulaisoikeusasiamies piti erittäin vakavana.
– Annettiin työnjohdollinen määräys, joka on ollut lainvastainen, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta.
Apulaisoikeusasiamies odottaa Varkauden perusturvalautakunnalta helmikuun loppuun mennessä selvitystä siitä, mihin toimiin se on päätöksen johdosta ryhtynyt.
Kirkkonummella ei noudatettu virkavelvollisuutta
Sakslin pyytää kaikkiaan 11 kunnalta tietoja siitä, miten ne aikovat korjata epäkohtia tulevaisuudessa. Useimpien kuntien selvitystenannon määräaika on helmikuun lopussa. Raisiossa lisäselvitykset tulee antaa tammikuun loppuun mennessä.
Apulaisoikeusasiamies ei saanut Kirkkonummen sosiaalitoimelta lainkaan pyytämäänsä selvitystä. Sakslin huomauttaa, että oikeusasiamiehen pyytämien selvitysten antaminen on virkatehtävä, jota koskevat yleiset virkavelvollisuudet.
Valvontapuutteista on tiedetty jo vuosia- mittava lisärahoitus sosiaalityöntekijöille ei korjannut tilannetta
Lastensuojelun budjetti on moninkertaistettu mutta siitä huolimatta sijaishuoltoa valvotaan huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikaan.
Maija Sakslin on ihmetellyt miksi sosiaalityöntekijät eivät näytä edes huomaavan saati raportoivan sijaishuoltopaikkojen puutteita.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä... Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" ( VTV, 2012, 70).
Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalo kertoi, että tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.
Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nimesi lastensuojelun yhdeksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista vuonna 2013.
Hallitus reagoi lastensuojelun ongelmiin lisärahoituksella. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017. Tämä tarkoittaa yli 60 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Lastensuojeluun palkattiin noin 300 sosiaalityöntekijää lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 16 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Oppilashuoltoon palkattiin 500 psykologia ja koulukuraattoria lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 26 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla.
Vuonna 2017 lastensuojelun kustannukset kohosivat yli miljardiin euroon vuodessa. 15–17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu.
Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.
Huonoista tuloksista huolimatta sosiaalityöntekijät ja heidän edunvalvojakseen ryhtynyt media vaativat lastensuojeluun alati lisää henkilöstöresursseja. Lisäresurssit eivät kuitenkaan varmista sijaishuollon valvontaa, jos/kun valvojat eivät halua valvoa ja kokevat itsensä lasten ja vanhempien sijaan sijaishuollon kumppaneiksi ja edunvalvojiksi.
Kiitos STEA-rahoitteisen lastensuojelupropagandan, kuntapäättäjille samoin kuin usein jääveille huostalausuntojen ja - päätösten tekijöille huostaanotto tuntuu päinvastaisesta tutkimustiedosta huolimatta näyttäytyvän kaiken korjaavana toimenpiteenä ja paikkana, jossa paistaa aina aurinko. Lapsille tai vanhemmille ei arviointilausunnoissa suositella tukitoimia eikä heidän yhteydenpitoaan varmisteta huostaanoton jälkeen, vaikka vanhemmuus ja työskentely lapsen kanssa jatkuvat myös huostaanoton jälkeen (Laaksonen, 2017, 102-106).
Sosiaalityössä tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013). Kuntapäättäjät eivät tunnu piittaavan siitä, että seksuaalinen väkivalta lastensuojelulaitoksissa on niin iso ongelma, että YK ei suosita pienten lasten laitossijoituksia enää lainkaan ( YK, World Report on Violence, 2006).
Poliisi ei tutki, koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse
Lastensuojelulaitoksia tarkastaneet apulaisoikeusasiamiehet ja lapsiasiavaltuutettu ovat kummastelleet miksi lastensuojelulaitosten työntekijät antavat jo tarkastuksia ennen ymmärtää, että lapset valehtelevat kohtelustaan.
Lastensuojelulaitosten ohjaajat väittävät, että " nämä lapset sitten valehtelevat" yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä väittämä on osoittautunut tehokkaaksi: lastensuojelulaitoksissa vierailleet viranomaiset ovat tähän asti uskoneet väittämän, jolla on estetty rikostutkinnat ja muut sanktiot. Media, jota riivaa asiantuntija- ja viranomaisuskovaisuus on toiminut sijaishuollon edunvalvojana levittäessään lastensuojeluviranomaisten ja -yritysten tiedotteita uutisina ja kieltäytyessään pitämästä tavallisia ihmisiä; lapsia ja vanhempia uskottavina kertojina.
Monet kansalaiset ovat ihmetelleet sijaishuollon harjoittaman kaltoinkohtelun pitkää kestoa.
Sijoitetut ovat saattaneet joutua kestämään väkivaltaa jopa vuosien ajan sijaisperheissään, perhekodeissaan ja laitoksissaan- kenenkään puuttumatta.
Keski- Suomessa sijaisperheen isä ja poika käyttivät sijoitettua hyväkseen yli kolmen vuoden ajan. Toinen sijaisperhe nälkiinnytti lapsia siihen pisteeseen, että heidän pituuskasvunsa pysähtyi. Sijaishuollon työntekijä sai kenenkään puuttumatta hyväksikäyttää sijoitettua vuosien ajan.
Mattilan "perhetukikodin" ja nuorisokoti Puron tapaiset laitokset ovat ajaneet perheitä jopa maanpakoon ja Pohjolakodin tapaisten laitosten yhteyksiä nuorten psykiatrisiin ongelmiin ja itsemurhiin ei tutki kukaan.
Sijaishuoltotoimijoiden tuomioissa ja niiden uutisoinneissa huomiota herättävät alhaisten/ olemattomien rangaistusten lisäksi se, ettei sijaishuollon tuomittujen työntekijöiden nimiä tai sijaishuoltopaikkoja mainita, vaikka uhreja saattaa olla enemmänkin.
Käräjäoikeudet katsovat lieventäväksi asianhaaraksi sen, että sijoitetut- joita rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta kertoivat tapahtumista ensimmäisen kerran vasta useita vuosia myöhemmin.
On kestämätöntä, että lastensuojelujärjestelmän valuviat toimivat väkivaltarikostuomioita lieventävästi.
Niin kauan kun uhreja rangaistaan sijaishuollon väkivallasta kertomisesta, uhrien haluttomuus tai viivyttely kertoa ei pitäisi olla tuomion lievennyksen peruste.
Sijaisvanhemman väkivaltarikostuomio ei estä lapsen sijoittamista.
Perhekotiyrittäjä ei menetä toimilupaansa, vaikka hänet tuomittaisiin sijoitettuihin kohdistuvasta väkivallasta.
Lapin Kansan mukaan varmaa tietoa rikostuomion saaneiden perhehoitajien määrästä ei ole.
Sijaishuoltopaikkojen väkivallan tutkimista, tuomitsemista ja uutisointia estetään aktiivisesti
Asiakkaiden mukaan sijaishuoltopaikoista tehdyt lastensuojeluilmoitukset eivät johda mihinkään, niitä ei välttämättä edes kirjata ylös. Jos vanhemmat ja lapset yrittävät hankkia väärinkäytöksistä todisteita, sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät rankaisevat heitä Pelastakaa Lapset ryn lakimiespalvelun ja lastensuojelun edunvalvojan avulla syytteillä ja tapaamisrajoituksilla.
Sosiaalityön asiantuntijat leimaavat asiakkaiden kertomat väärinkäytöksistä vihapuheeksi. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmissä vanhemmille vakuutetaan, että lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä ovat vain normaalia sijaishuoltoon sopeutumisen prosessia, jota ei pidä häiritä kanteluilla tai rikosilmoituksilla ja Diakonissalaitoksen HOPE- ryhmien tarkoitus sopeuttaa vanhemmat lainvastaiseen pysyvään huostaanottoon.
Poliisi ei välttämättä aloita tutkintaa lasten tai vanhempien tutkintapyynnöistä vaan voi vaatia sosiaalityöntekijän tekemää rikosilmoitusta tutkinnan käynnistämiseksi.
Sosiaalityöntekijöistä on tehty portinvartijoita, joilla on oikeus päättää kenen väkivaltaan puututaan, koska ja millä tavalla.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulisi valvoa lapsen etua. Käytännössä tämä ani harvoin toteutuu.
Kun sijoitetun lapsen vanhemmat tai lapsi itse kertoo huonosta hoidosta ja väkivaltaisesta sijaishuollosta, sosiaalityöntekijä tavallisesti tekee yhteydenpidon rajoituspäätöksen ja estää lapsen kotilomat.
Sen lisäksi vanhemmat leimataan hankaliksi ja yhteistyökyvyttömiksi. Epäkohdista valittava nuori saattaa joutua ”erityiseen huolenpitoon” (=eristys yhteiskunnasta hoidon nimissä) ja saada psyykelääkityksen... Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä. Tällä periaatteella toimiva lastensuojelu on saanut siirretyksi jo noin 18 000 lasta pois kodistaan".
Muutama vuosi sitten seitsemän lastensuojeluviranomaista joutui tutkintaan kirjattuaan huostaanottamansa lapsen äidille rikosrekisterimerkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisteriä.
Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa.
Vuonna 2010 Vuoden Sijaisperheeksi valittu pariskunta pahoinpiteli hoidossaan olevia sijoitettuja. Lasten biologinen äiti teki väkivallasta lastensuojeluilmoituksen, mutta sosiaalityöntekijä ei kirjannut ilmoitusta ylös. Myöhemmin sijaisvanhemmat tunnustivat poliisille mm. nipistäneensä, tönineensä, piiskanneensa, tukistaneensa, tönineensä, huutaneensa, pesseensä sijoitettujen lasten suut saippualla ja löylyttäneensä lapsia "leikin varjolla". Sijaisperheen äiti tuomittiin syyskuussa 2013 viiden kuukauden ehdolliseen ja isä 60 päivän ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin.
Sijaisisän tuomio on samansuuruinen kuin keminmaalaisen sijaisäidin saama tuomio elokuussa 2014. Kyseinen sijaisäiti nautti hänkin arvostusta kollegojensa keskuudessa: lehtorina työskentelevä nainen oli aiemmin ollut Perhehoitoliiton hallituksen jäsen.
Moni sijoitettu ja vanhempi on havainnut, että:
-Lapsen sosiaalityöntekijä ei valvo lapsen olosuhteita sijaishuollossa eikä kuule lasta
- Sosiaalityöntekijä ei usko lasta kun tämä kertoo kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä sijaishuollossa ja voi jopa syyttää lasta valehtelemisesta
-Sosiaalityöntekijä ei ota vastaan vanhemman tekemää lastensuojeluilmoitusta sijaishuoltoon sijoitetun lapsen kaltoinkohtelusta
-Sosiaalityöntekijä ei puutu kaltoinkohteluun vaikka toiset viranomaiset ovat tehneet asiasta lastensuojeluilmoituksia
-Arvovalta- ja huoltoriidoissa sosiaalityöntekijä ei noteeraa mitään kaltoinkohteluhavaintoja lapsesta tai huomioi vain sen tahon havainnot, jonka puolelle hän on asettunut
-Sosiaalityöntekijä kieltäytyy kirjaamasta kaltoinkohtelua mihinkään tai poistaa asiakirjoista kaltoinkohtelumerkinnät
- Sosiaalityöntekijä kieltäytyy lopettamasta huostaanottoa, vaikka tuomioistuin olisi todennut sen laittomaksi ja määrännyt sen purettavaksi
-Sosiaalityöntekijä sijoittaa edelleen lapsia perhekotiin tai laitokseen, jonka sijaisvanhemmat ovat saaneet tuomion sijoitettujensa pahoinpitelystä
Suomalaisen sijaishuollon hyvä maine näyttää perustuvan siihen, että sijaishuoltopaikkoja ei tutkita eikä valvota, epäkohdista ei ilmoiteta ja epäkohdista kertojat leimataan vihapuhujiksi.
Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos.
Kun aikaisemmin oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi.
-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.
Sijaishuollon yliedustus ja jäävit verkostot on saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan, sijaishuollon valvonnan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.
Sitä odottaessa perheet voivat:
-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat sijaishuoltoyrittäjien ja järjestöjen lapsibisneksen ja väärinkäytökset
- Tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
- Taltioida lastensuojelupalaverit ja ottaa niihin aina mukaan oma oikeustoimikelpoinen tukihenkilö
-Tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta sijaishuollossa, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)
-Tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan
-Tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille
-Kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta "perhepalveluissa" ja lastensuojelun sijaishuollossa
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-estavat-sijaisperheidensa-rikostutkinnat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-luottamus-lastensuojeluun-vaatii-byrokraattien-maaran-rajaamista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisays-lisaa-oikeusturvaongelmia-ja-perheiden-hataa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haataisen-ehdotus-syventaa-lastensuojelun-katastrofia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-oikeuksien-komitealle-voi-pian-valittaa-lapsen-oikeuksien-loukkauksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille