Kompassi- työkalulla asiakkaiden elämänhallintaa vai yritysten asiakashankintaa?
Kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa, perhe- ja nuorisotyössä ja lastensuojelussa, maahanmuuttopalveluissa ja vanhuspalveluissa asioivien elämähallintaa, toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan ja kartoitetaan nykyisin Kompassi- työkalun avulla keskitetyn palveluohjauksen sujuvoittamiseksi ja sopivien sote-yritysten asiakashankintaan.
Työkalu on sovitettu ja räätälöity kuntoutuksen, sosiaalityön ja elämänhallinnan osa-alueisiin ja se sisältää alku-, väli- ja loppuarvion.
Välinettä käytetään palveluissa kautta linjan jotta "kaikki pääsevät vastaamaan samoihin tärkeisiin kysymyksiin".
Kysymyksiä on seitsemältä elämänalueelta. Ne ovat työllistyvyys, terveys, psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky, arjen sujuvuus, talous, osallisuus ja sosiaalinen tilanne ja osaaminen.
Kukin osa-alue on pisteytetty yhdestä viiteen pisteeseen, ja asiakas tekee aluksi tilannekompassin, yleisarvion omasta elämästään.
Kuhunkin sektoriin liittyy syventäviä kysymyksiä. Jos asiakas esimerkiksi arvioi, että hänellä on hyvät työelämäntaidot, voidaan häntä pyytää tarkentamaan, mitä ne hänen mielestään tarkoittavat.
Kysyttyjä kysymyksiä ovat mm:
Oletko itsenäinen?
Joustava?
Maksatko laskut ajoissa?
Osaatko siivota?
Nukutko normaalin vuorokausirytmin mukaan?
Oletko lihava?
Hoidatko ruoanlaiton kunnolla?
Entä hygienian?
Oletko riippuvainen tietokonepeleistä?
Kun osa-alueet on käyty läpi, Kompassiin piirtyy hämähäkin seitin muotoinen kuvio. Palveluntuottajat voivat profiloida toimintansa Kompassin eri alueille. Kompassiin syötetyistä palveluista ja toiminnoista asiakas valitsee juuri sillä hetkellä itselle sopivammat ja tukevimmat palvelut ja toiminnat.
Eri toimijat esim. yritykset ja järjestöt voivat tutustua toisiinsa ja kehittää yhteistyötä. Työkalun mainoksen mukaan " tässä kytkennässä on erittäin merkittävää potentiaalia ajatelleen tulevia tilaaja-tuottaja rakenteita ja toimintaa mahdollisesti tulevissa maakunta-uudistuksissa. Esimerkiksi maakunnan tilaaja voisi edellyttää, että palvelun tuottaja profiloi toimintansa Kompassin ulottuvuuksilla ja hankintasopimukseen kirjataan selkeästi, miten asiakkaan Kompassilla arvioituun palvelutarpeeseen vastataan tilauksessa."
Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin. Kompassi auttaa tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt jo varhaisessa vaiheessa ja lisää pahimmillaan asiakkaiden pelkäämää varhaista puuttumista.
Fabrikoidaanko asiakkaat sopimaan yritysten tarpeisiin?
Parhaimmillaan kompassi-työkalu voi auttaa löytämään asiakkaiden palvelutarpeita, tarpeenmukaisia palveluja ja profiloimaan palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Pahimmillaan työkalulla fabrikoidaan ja profiloidaan asiakkaita yritysten tarpeisiin ja painostetaan heitä palveluihin, joista he eivät hyödy.
Palveluntarjoajien verkostoituminen ei aina toimi asiakkaiden eduksi. Epärehelliset palveluntuottajat voivat tehdä heikosta asiakkaasta lypsylehmän ja kiertopalkinnon, jota pyöritellään kunkin toimijan hyödynnettävänä kelvottomissa palveluissa kuolemaan asti.
Järjestö- ja yritystoimijoiden, kunnallisten ja yksityisten, hengellisten ja sekulaarien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen aiheuttaa asiakkaissa paniikkia: edes järjestöihin tai seurakuntiin ei voi enää luottaa ja turvautua, koska niistä on tullut piiloyrityksiä tai ne toimivat asiakashankkijoina toisille järjestöille tai lähinnä liikevoittoa tavoitteleville yrityksille.
Epäselväksi on jäänyt mitä ja keitä varten tietoa kerätään (esim. sote-yrityksille), mihin ja miksi käytetään (algoritmit?), aiotaanko niitä myydä tulevaisuudessa, missä kartoituksia säilytetään, kuinka kauan, kuka tietoja pääsee katsomaan ja miten varmistetaan, että luottamuksellisiin tietoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa tai, että niitä säilytetään asiamukaisella tavalla.
FCG eli Finnish Consulting Group osti oikeudet Kompassiin viime keväänä. Se täydentää yrityksen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelutarjontaa, johon voi tutustua www.sotetieto.fi -sivustolla.
Kompassin kehitystyö alkoi Kanta-Hämeen Työn Paikka -hankkeessa eli työkalu on synnytetty työmarkkinoiden tarpeisiin. "Kehittämisen myötä syntyi idea siitä, miten voisi yhdistää tarkemmin ja asiakaslähtöisemmin asiakkaan tarpeet kunnassa tarjottuihin palveluihin".
FCG on kehittänyt monia tuotteita palvelutarpeen arviointiin. Jukka Lindberg, joka toimi tuolloin Hämeenlinnan kaupungin terveys- ja sosiaalijohtajana pitää FCG:n lisäarvona Kompassille yrityksen vankkaa osaamista palvelujen kehittämisessä, integroinnissa ja tuotteiden kansallisessa ylläpidossa.
Mihin tarvitaan palvelutarpeen arviointia kun palveluja ei ole?
Kompassi- työkalun esitteissä hoetaan palveluja- sanaa vaikka asiakkaiden kokemusten mukaan heidän tarpeidensa mukaisia palveluja ei ole olemassa.
Työttömiä nöyryytetään työllisyyskursseilla, jotka eivät täytä edes aktivointiehtoa.
Valtaosa LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse.
Neuropsykiatrisista lapsista ja nuorista ei ole mikään taho vastuussa; terveydenhuolto, vammaistyö, mielenterveyshoito – ei yksikään näistä tahoista. Esimerkiksi psykiatria sysää terveydellistä tukea tarvitsevat lapset lastensuojelun tukitoimien pariin.
Kuntaliitto julkisti hiljattain raportin, jonka mukaan esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluja ei ole tarjolla kunnissa riittävästi tai lainkaan.
Raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia ja nuoria hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että näiden tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Pyhäpuheissa yhteinen ja laajasti käytännössä oleva työkalu kuten Kompassi helpottaa asiointia eri pisteissä, lisää palvelujen integraatiota, yhdenmukaistaa terminologiaa ja kannustaa palvelujen tuottajia verkostoitumaan ja pohtimaan tarkemmin palveluitaan.
Käytännössä verkostoitunut urkinta voi orwellilaistaa palvelut, verkostoida vaikutusvaltaisimmat toimijat epäeettisiksi ryhmittymiksi ja pakottaa asiakkaat kallisiin, turhiin ja pahimmillaan vahingollisiin palveluihin.
Häiriintyneen viranomaiskulttuurin ja nepotismin hallitsemilla paikkakunnilla ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa työkykyinen asiakas fabrikoidaan papereihin sopimaan kuntouttavaan työtoimintaan serkun yritykseen, työkyvytön sedän työllisyyskurssille ja asiakkaan lapsi puolue- tai uskonsisaren perhekotiin.
Jouttimäen, Kankaan ja Sauraman (2011) tutkimuksessa selvisi sosiaalityöntekijöiden ajattelevan, etteivät yhteiskunnalliset seikat vaikuta asiakkaan elämäntilanteeseen ja he syyttivät asiakasta köyhyydestä.
Marjo Karhusaaren (2015) pro gradu- aineistossa asiakkailla oli vain vähäisiä odotuksia sosiaalityöltä, eikä heillä ollut riittävästi tietoa työn sisällöstä. Aikuissosiaalityöltä odotettiin pääasiassa taloudellista tukea. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen muutostyö oli vähäistä ja vain harvoilla asiakkailla oli tietoa työskentelyn tavoitteista.
Kompassien sijaan myötätuntoa ja julkinen rekisteri palveluntarjoajista
Sosiaaliala tuntuu olevan eksyksissä, sillä kompasseja ja muita suunnistusvälineitä tarvitaan kaikkialla.
THL on luonut alueellisen hyvinvoinnin seurantaan hyvinvointikompassin. TyökykyKompassi mahdollistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden havaitsemisen. EsimiesKompassi tukee esimiehiä heidän esimiestyössään yrityksen "varhaisen välittämisen" mallin mukaisesti.
TyöturvallisuusKompassi tehostaa turvallisuusjohtamista ja tekee siitä järjestelmällisempää.
Työelämätutka on työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella vuonna 2013 kehitetty sähköinen menetelmä, jonka avulla työnhakija voi arvioida työn tai koulutuksen löytämiseen vaikuttavia tekijöitä. Esy -menetelmä eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrä on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa työelämätutkan mallin pohjalta. Kela kehittää huoliseulonta- työkalua.
Oletettua kaltoinkohtelua, oletettuja "riskiperheitä" ja "riskivanhempia" on alettu kartoittaa neuvoloissa amerikkalaisella CAP (Child Abuse Potential Inventory)- arviointityökalulla tilanteessa, jossa seulojilla ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa testaamiseen eikä tulosten tulkintaan, tutkimustietoa arvioinnin vaikutuksista ei ole, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja perheiden tarpeenmukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla (HuosTa 2015; Poikela 2010).
Perheen äiti voi pudota kaltoinkohtelijoiden riskiluokkaan, mikäli arvioi perheen toimivuuden tai terveyden huonoksi. Kyllä- vastaus väittämään "Kaiken kodissa pitäisi aina olla järjestyksessä" voi johtaa vaikeuksiin.
STM:n 2,3 miljoonalla rahoittaman Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen toimijat ohjaavat koulukuraattoreita ohittamaan koulukiusaamisen ja sijaishuollon kaltoinkohtelun selvittämisen ja keskittymään oletettuihin kodin ongelmiin, siirtämään ADHD lapsia psykiatrian palveluihin ja tuovat kouluille psykiatriset sairaanhoitajat, psykologiset arvioinnit ja monialaiset asiantuntijaryhmät lisäten näin diagnoosien, lähetteiden, lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrää.
BARO- mallissa rakennellaan huoli-indeksejä ja lastensuojelun tarvetta kartoitetaan Nallekorteilla ja toimintakykymittarilla.
Perhetyöntekijät kartoittavat lapsi- ja taidelähtöisillä välineillä ja menetelmillä perheen sukupuun kolmen tai neljän sukupolven ajan ja merkitsevät muistiin seuraavia asioita; perheen rakenne, tunneilmaisut perheenjäsenten ja sukupolvien välillä, suvun ja perheen menetykset, salaisuudet, sairaudet, häpeät, poliittiset mielipiteet, suhteet koulutukseen ja työhön sekä uskonnollisuuden merkitys perheessä ja perheenjäsenille. (Ijäs, 2012, 5-7).
Perhekuntoutuksissa perheiden apu korvautuu liian usein ala-arvoisella, jäävillä arvioinnilla huostaanottoperusteiden etsimiseksi ja asiakirjafabrikoinnilla hallinto- oikeutta varten.
Ehkä kaikkia kompasseja ei tarvittaisi, jos työntekijät oppisivat kohtaamaan asiakkaita suoraan-ilman vilppiä ja välikäsiä.
Kompassien sijaan/lisäksi sosiaalialalle tarvittaisiin compassionia, myötätuntoa.
Myötätunto on kanssakärsimistä, sitä että ihminen samaistuu ja osallistuu kanssaihmisen tunteisiin.
Myötätuntoinen työntekijä ei pakota työkyvytöntä työllisyyskurssille eikä kotiapua kaipaavaa äitiä perhetyöhön.
Herääkin epäilys, että erilaiset kartat, kompassit, pelit ja välineet eivät ole asiakkaita vaan ammattilaisia varten luotuja, koska ammattilaiset eivät osaa olla läsnä ja suhteissa asiakkaisiin ilman malleja ja välineitä ja tarvitsevat ansioluetteloihinsa jotakin innovatiiviselta kuulostavaa.
Yhdenvertaisuuden nimissä kaikki palveluntuottajat tulisi viedä asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset ja rikostuomiot sisältävään julkiseen rekisteriin.
Jotta kompassit eivät muuttuisi ansaverkoiksi, kaikilta asiakkaiden arviointiin osallistuvilta sote-toimijoilta pitäisi kysyä:
Oletko itsenäinen ja ilmoittanut kaikki sidonnaisuutesi?
Oletko riippuvainen päättäjistä tai toisista järjestöistä/yrityksistä? Keistä?
Maksatko verosi vai piilotatko tulosi veroparatiiseihin?
Maksatko asiakkaille automaattisesti hyvityksen tekemistäsi väärinkäytöksistä?
Osaatko ylipäätään palvella?
Osaatko oikaista itsenäisesti väärät päätöksesi?
Hoidatko vaikuttavuuden tutkimisen ja palvelujen valvonnan kunnolla?
Oletko ahne tai paisunut ohi perustehtäväsi?
Nukutko laadunvalvonnan tai tutkimustiedon suhteen?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyohaluinen-ikaantynyt-saa-toita-ja-terveydenhuoltoa-vasta-vankilassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
Kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa, perhe- ja nuorisotyössä ja lastensuojelussa, maahanmuuttopalveluissa ja vanhuspalveluissa asioivien elämähallintaa, toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan ja kartoitetaan nykyisin Kompassi- työkalun avulla keskitetyn palveluohjauksen sujuvoittamiseksi ja sopivien sote-yritysten asiakashankintaan.
Työkalu on sovitettu ja räätälöity kuntoutuksen, sosiaalityön ja elämänhallinnan osa-alueisiin ja se sisältää alku-, väli- ja loppuarvion.
Välinettä käytetään palveluissa kautta linjan jotta "kaikki pääsevät vastaamaan samoihin tärkeisiin kysymyksiin".
Kysymyksiä on seitsemältä elämänalueelta. Ne ovat työllistyvyys, terveys, psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky, arjen sujuvuus, talous, osallisuus ja sosiaalinen tilanne ja osaaminen.
Kukin osa-alue on pisteytetty yhdestä viiteen pisteeseen, ja asiakas tekee aluksi tilannekompassin, yleisarvion omasta elämästään.
Kuhunkin sektoriin liittyy syventäviä kysymyksiä. Jos asiakas esimerkiksi arvioi, että hänellä on hyvät työelämäntaidot, voidaan häntä pyytää tarkentamaan, mitä ne hänen mielestään tarkoittavat.
Kysyttyjä kysymyksiä ovat mm:
Oletko itsenäinen?
Joustava?
Maksatko laskut ajoissa?
Osaatko siivota?
Nukutko normaalin vuorokausirytmin mukaan?
Oletko lihava?
Hoidatko ruoanlaiton kunnolla?
Entä hygienian?
Oletko riippuvainen tietokonepeleistä?
Kun osa-alueet on käyty läpi, Kompassiin piirtyy hämähäkin seitin muotoinen kuvio. Palveluntuottajat voivat profiloida toimintansa Kompassin eri alueille. Kompassiin syötetyistä palveluista ja toiminnoista asiakas valitsee juuri sillä hetkellä itselle sopivammat ja tukevimmat palvelut ja toiminnat.
Eri toimijat esim. yritykset ja järjestöt voivat tutustua toisiinsa ja kehittää yhteistyötä. Työkalun mainoksen mukaan " tässä kytkennässä on erittäin merkittävää potentiaalia ajatelleen tulevia tilaaja-tuottaja rakenteita ja toimintaa mahdollisesti tulevissa maakunta-uudistuksissa. Esimerkiksi maakunnan tilaaja voisi edellyttää, että palvelun tuottaja profiloi toimintansa Kompassin ulottuvuuksilla ja hankintasopimukseen kirjataan selkeästi, miten asiakkaan Kompassilla arvioituun palvelutarpeeseen vastataan tilauksessa."
Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin. Kompassi auttaa tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt jo varhaisessa vaiheessa ja lisää pahimmillaan asiakkaiden pelkäämää varhaista puuttumista.
Fabrikoidaanko asiakkaat sopimaan yritysten tarpeisiin?
Parhaimmillaan kompassi-työkalu voi auttaa löytämään asiakkaiden palvelutarpeita, tarpeenmukaisia palveluja ja profiloimaan palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Pahimmillaan työkalulla fabrikoidaan ja profiloidaan asiakkaita yritysten tarpeisiin ja painostetaan heitä palveluihin, joista he eivät hyödy.
Palveluntarjoajien verkostoituminen ei aina toimi asiakkaiden eduksi. Epärehelliset palveluntuottajat voivat tehdä heikosta asiakkaasta lypsylehmän ja kiertopalkinnon, jota pyöritellään kunkin toimijan hyödynnettävänä kelvottomissa palveluissa kuolemaan asti.
Järjestö- ja yritystoimijoiden, kunnallisten ja yksityisten, hengellisten ja sekulaarien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen aiheuttaa asiakkaissa paniikkia: edes järjestöihin tai seurakuntiin ei voi enää luottaa ja turvautua, koska niistä on tullut piiloyrityksiä tai ne toimivat asiakashankkijoina toisille järjestöille tai lähinnä liikevoittoa tavoitteleville yrityksille.
Epäselväksi on jäänyt mitä ja keitä varten tietoa kerätään (esim. sote-yrityksille), mihin ja miksi käytetään (algoritmit?), aiotaanko niitä myydä tulevaisuudessa, missä kartoituksia säilytetään, kuinka kauan, kuka tietoja pääsee katsomaan ja miten varmistetaan, että luottamuksellisiin tietoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa tai, että niitä säilytetään asiamukaisella tavalla.
FCG eli Finnish Consulting Group osti oikeudet Kompassiin viime keväänä. Se täydentää yrityksen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelutarjontaa, johon voi tutustua www.sotetieto.fi -sivustolla.
Kompassin kehitystyö alkoi Kanta-Hämeen Työn Paikka -hankkeessa eli työkalu on synnytetty työmarkkinoiden tarpeisiin. "Kehittämisen myötä syntyi idea siitä, miten voisi yhdistää tarkemmin ja asiakaslähtöisemmin asiakkaan tarpeet kunnassa tarjottuihin palveluihin".
FCG on kehittänyt monia tuotteita palvelutarpeen arviointiin. Jukka Lindberg, joka toimi tuolloin Hämeenlinnan kaupungin terveys- ja sosiaalijohtajana pitää FCG:n lisäarvona Kompassille yrityksen vankkaa osaamista palvelujen kehittämisessä, integroinnissa ja tuotteiden kansallisessa ylläpidossa.
Mihin tarvitaan palvelutarpeen arviointia kun palveluja ei ole?
Kompassi- työkalun esitteissä hoetaan palveluja- sanaa vaikka asiakkaiden kokemusten mukaan heidän tarpeidensa mukaisia palveluja ei ole olemassa.
Työttömiä nöyryytetään työllisyyskursseilla, jotka eivät täytä edes aktivointiehtoa.
Valtaosa LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse.
Neuropsykiatrisista lapsista ja nuorista ei ole mikään taho vastuussa; terveydenhuolto, vammaistyö, mielenterveyshoito – ei yksikään näistä tahoista. Esimerkiksi psykiatria sysää terveydellistä tukea tarvitsevat lapset lastensuojelun tukitoimien pariin.
Kuntaliitto julkisti hiljattain raportin, jonka mukaan esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluja ei ole tarjolla kunnissa riittävästi tai lainkaan.
Raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia ja nuoria hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että näiden tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Pyhäpuheissa yhteinen ja laajasti käytännössä oleva työkalu kuten Kompassi helpottaa asiointia eri pisteissä, lisää palvelujen integraatiota, yhdenmukaistaa terminologiaa ja kannustaa palvelujen tuottajia verkostoitumaan ja pohtimaan tarkemmin palveluitaan.
Käytännössä verkostoitunut urkinta voi orwellilaistaa palvelut, verkostoida vaikutusvaltaisimmat toimijat epäeettisiksi ryhmittymiksi ja pakottaa asiakkaat kallisiin, turhiin ja pahimmillaan vahingollisiin palveluihin.
Häiriintyneen viranomaiskulttuurin ja nepotismin hallitsemilla paikkakunnilla ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa työkykyinen asiakas fabrikoidaan papereihin sopimaan kuntouttavaan työtoimintaan serkun yritykseen, työkyvytön sedän työllisyyskurssille ja asiakkaan lapsi puolue- tai uskonsisaren perhekotiin.
Jouttimäen, Kankaan ja Sauraman (2011) tutkimuksessa selvisi sosiaalityöntekijöiden ajattelevan, etteivät yhteiskunnalliset seikat vaikuta asiakkaan elämäntilanteeseen ja he syyttivät asiakasta köyhyydestä.
Marjo Karhusaaren (2015) pro gradu- aineistossa asiakkailla oli vain vähäisiä odotuksia sosiaalityöltä, eikä heillä ollut riittävästi tietoa työn sisällöstä. Aikuissosiaalityöltä odotettiin pääasiassa taloudellista tukea. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen muutostyö oli vähäistä ja vain harvoilla asiakkailla oli tietoa työskentelyn tavoitteista.
Kompassien sijaan myötätuntoa ja julkinen rekisteri palveluntarjoajista
Sosiaaliala tuntuu olevan eksyksissä, sillä kompasseja ja muita suunnistusvälineitä tarvitaan kaikkialla.
THL on luonut alueellisen hyvinvoinnin seurantaan hyvinvointikompassin. TyökykyKompassi mahdollistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden havaitsemisen. EsimiesKompassi tukee esimiehiä heidän esimiestyössään yrityksen "varhaisen välittämisen" mallin mukaisesti.
TyöturvallisuusKompassi tehostaa turvallisuusjohtamista ja tekee siitä järjestelmällisempää.
Työelämätutka on työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella vuonna 2013 kehitetty sähköinen menetelmä, jonka avulla työnhakija voi arvioida työn tai koulutuksen löytämiseen vaikuttavia tekijöitä. Esy -menetelmä eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrä on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa työelämätutkan mallin pohjalta. Kela kehittää huoliseulonta- työkalua.
Oletettua kaltoinkohtelua, oletettuja "riskiperheitä" ja "riskivanhempia" on alettu kartoittaa neuvoloissa amerikkalaisella CAP (Child Abuse Potential Inventory)- arviointityökalulla tilanteessa, jossa seulojilla ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa testaamiseen eikä tulosten tulkintaan, tutkimustietoa arvioinnin vaikutuksista ei ole, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja perheiden tarpeenmukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla (HuosTa 2015; Poikela 2010).
Perheen äiti voi pudota kaltoinkohtelijoiden riskiluokkaan, mikäli arvioi perheen toimivuuden tai terveyden huonoksi. Kyllä- vastaus väittämään "Kaiken kodissa pitäisi aina olla järjestyksessä" voi johtaa vaikeuksiin.
STM:n 2,3 miljoonalla rahoittaman Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen toimijat ohjaavat koulukuraattoreita ohittamaan koulukiusaamisen ja sijaishuollon kaltoinkohtelun selvittämisen ja keskittymään oletettuihin kodin ongelmiin, siirtämään ADHD lapsia psykiatrian palveluihin ja tuovat kouluille psykiatriset sairaanhoitajat, psykologiset arvioinnit ja monialaiset asiantuntijaryhmät lisäten näin diagnoosien, lähetteiden, lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrää.
BARO- mallissa rakennellaan huoli-indeksejä ja lastensuojelun tarvetta kartoitetaan Nallekorteilla ja toimintakykymittarilla.
Perhetyöntekijät kartoittavat lapsi- ja taidelähtöisillä välineillä ja menetelmillä perheen sukupuun kolmen tai neljän sukupolven ajan ja merkitsevät muistiin seuraavia asioita; perheen rakenne, tunneilmaisut perheenjäsenten ja sukupolvien välillä, suvun ja perheen menetykset, salaisuudet, sairaudet, häpeät, poliittiset mielipiteet, suhteet koulutukseen ja työhön sekä uskonnollisuuden merkitys perheessä ja perheenjäsenille. (Ijäs, 2012, 5-7).
Perhekuntoutuksissa perheiden apu korvautuu liian usein ala-arvoisella, jäävillä arvioinnilla huostaanottoperusteiden etsimiseksi ja asiakirjafabrikoinnilla hallinto- oikeutta varten.
Ehkä kaikkia kompasseja ei tarvittaisi, jos työntekijät oppisivat kohtaamaan asiakkaita suoraan-ilman vilppiä ja välikäsiä.
Kompassien sijaan/lisäksi sosiaalialalle tarvittaisiin compassionia, myötätuntoa.
Myötätunto on kanssakärsimistä, sitä että ihminen samaistuu ja osallistuu kanssaihmisen tunteisiin.
Myötätuntoinen työntekijä ei pakota työkyvytöntä työllisyyskurssille eikä kotiapua kaipaavaa äitiä perhetyöhön.
Herääkin epäilys, että erilaiset kartat, kompassit, pelit ja välineet eivät ole asiakkaita vaan ammattilaisia varten luotuja, koska ammattilaiset eivät osaa olla läsnä ja suhteissa asiakkaisiin ilman malleja ja välineitä ja tarvitsevat ansioluetteloihinsa jotakin innovatiiviselta kuulostavaa.
Yhdenvertaisuuden nimissä kaikki palveluntuottajat tulisi viedä asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset ja rikostuomiot sisältävään julkiseen rekisteriin.
Jotta kompassit eivät muuttuisi ansaverkoiksi, kaikilta asiakkaiden arviointiin osallistuvilta sote-toimijoilta pitäisi kysyä:
Oletko itsenäinen ja ilmoittanut kaikki sidonnaisuutesi?
Oletko riippuvainen päättäjistä tai toisista järjestöistä/yrityksistä? Keistä?
Maksatko verosi vai piilotatko tulosi veroparatiiseihin?
Maksatko asiakkaille automaattisesti hyvityksen tekemistäsi väärinkäytöksistä?
Osaatko ylipäätään palvella?
Osaatko oikaista itsenäisesti väärät päätöksesi?
Hoidatko vaikuttavuuden tutkimisen ja palvelujen valvonnan kunnolla?
Oletko ahne tai paisunut ohi perustehtäväsi?
Nukutko laadunvalvonnan tai tutkimustiedon suhteen?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyohaluinen-ikaantynyt-saa-toita-ja-terveydenhuoltoa-vasta-vankilassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin