Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle
Vanhempien varakkuudella ja koulutuksella on iso merkitys sille, miten lapsia ja nuoria Suomessa kohdellaan ja miten heidän ongelmiaan tulkitaan ja hoidetaan.
Tämä käy ilmi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta.
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tekemässä raportissa vertaillaan vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin. Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat kasaantuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti koulumenestystä ja terveyttä.
Lastensuojeluluvuissa on tapahtunut dramaattista kasvua. Lähes kuusi prosenttia nousukaudella eli vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja nuorista on ollut jossain elämänsä vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta.
Sijoitusten määrä on Pekkarisen mukaan lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuotta vanhempaan ikäluokkaan verrattuna. Vuonna 1997 syntyneistä sijoituksessa kodin ulkopuolella on ollut 3 252 lasta ja nuorta.
– Täytyy sanoa rehellisesti, että se, että kasvu on näin suurta, tuli minullekin yllätyksenä, kertoi edelleen myös lastensuojelun kentällä töitä tekevä Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.
Pekkarisen mielestä suomalaisessa järjestelmässä lastensuojelun järeimmät toimenpiteet ovat jostakin syystä tulleet hiljalleen yhä tavallisemmiksi.
– Kuusi prosenttia ikäluokasta ei ole enää mikään marginaali.
Erityisesti ovat lisääntyneet teini-ikäisten kiireelliset ja lyhytaikaiset sijoitukset.
– Se tarkoittaa, että meillä on nuoriin liittyvä ongelma, jota syystä tai toisesta ratkaistaan kiireellisillä sijoituksilla. Se on hyvä vaihtoehto silloin, jos nuoren tilanne on todella vakavasti vaarantunut ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeasti. Mutta onko se pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille, siitä en ole varma.
Pekkarisen mukaan Suomessa on suuri köyhyysongelma, joka on selkeästi kytköksissä lastensuojelun tarpeeseen ja lisääntyneisiin sijoituksiin kodin ulkopuolelle.
”Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti", toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.
Varakkaat vanhemmat takaavat hyvät arvosanat
Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista samaan ylsi vain joka kolmas.
Peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.
Kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, jonka mukaan ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.
Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.
”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.
Nuorten mielenterveysdiagnoosit ovat yleistyneet
Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.
Tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja, erityisesti masennusdiagnooseja, poikiin verrattuna. Pojilla puolestaan oli diagnooseja psyykkisen kehityksen häiriöistä, kuten oppimiskyvyn häiriöistä, 2,4-kertainen määrä.
Tutkimuksen mukaan psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Kaikissa maakunnissa vähintään 10 prosenttia tytöistä oli jossain vaiheessa elämäänsä ostanut psyykenlääkkeitä ( THL, 2018, 127).
Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen.
Noin 3 prosenttia tutkituista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomauttaa, että mielenterveyden häiriöiden yleistyminen voi kertoa myös siitä, että ongelmat tunnistetaan nykyään paremmin ja niihin haetaan apua helpommin.
”Diagnoosien yleistyminen voi kertoa siitä, että meillä on sukupolvi, jolle on aiempaa helpompaa tunnistaa ja tunnustaa mielenterveyden ongelmat.”
”1990-luvun laman jäljet ovat pitkät. Niiden korjaamisessa menee vuosikymmeniä”, Saarikko sanoo.
”Yksi virhe, joka aikanaan tehtiin, oli kotipalveluiden alasajo. Ne ovat juuri niitä matalan puuttumisen ennaltaehkäiseviä palveluita, joita perheet tarvitsevat”, Kokoomuksen kansanedustaja Saara- Sofia Sirén sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että 90-luvun päätöksistä ei ole opittu. Hän moittii hallituksen varhaiskasvatuksen säästöjä siitä, että ne osuvat juuri heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin.
Sukupuolierojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla.
OECD:n tilastojen mukaan Suomessa sekä ns. liberaaleissa hyvinvointivaltioissa (Esping-Andersen, 1990) on tuloerojen kasvu ollut erityisen voimakasta. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on Suomessa huomattavan yleistä kahden vanhemman perheisiin nähden ja työttömien vanhempien lapsista jopa puolet elää köyhässä perheessä ( THL, 52/2012, 40-41).
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin 57 152:n vuonna 1997 syntyneen lapsen matkaa sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Mukana oli lähes koko ikäluokka: vain ulkomailla asuvat ja kuolleet poistettiin aineistosta.
Vastaava tutkimus vuonna 1987 syntyneistä julkistettiin kaksi vuotta sitten. THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu noin 18 prosentilta tästä ikäluokasta. Heistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintä poliisin tai oikeuslaitoksen rekisterissä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaan otettuna tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 3 prosenttia ikäluokasta.
Tutkijat muistivat vielä tuolloin huomauttaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamattomista palveluista ja korostaa, että "tulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä, vaan ennemminkin ajatusta siitä, että kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa, ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään" (THL 52/2012, 41-42).
Lasten erityistäminen ja medikalisointi on lisääntynyt
Samoin kuin lääkeyhtiöt myös lastensuojelutoimijat luovat sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi ne voivat tarjota omia tuotteitaan. Huoli on eräs tällainen tyytymättömyyden tila.
Tautilietsonta on Alan Casselsin (Selling Sickness. How the World’s Biggest Pharmaceutical Companies are Turning us All into Patients (Nation Books, 2005) mukaan kymmenessä vuodessa vain kiihtynyt. ”Viime vuosina on nähty lukuisia räikeitä kampanjoita, jotka koettavat uskotella ihmisille, että elämän tavalliset vastoinkäymiset ovat sairauksia.”
Tarja Heinon ja Mikko Orasen mukaan (2012, 218) lasten erityistäminen on lisääntynyt. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita uskoo, etteivät lapset ole muuttuneet vaan heihin suhtautuminen on muuttunut: yhä useammat luokitellaan poikkeaviksi. -Lasten syrjintää ei enää tunnisteta, koska se on muuttunut jokapäiväiseksi.
Saloviidan mukaan lasten diagnoosit ovat pitkälti mielivaltaisia, sillä ne vaihtelevat voimakkaasti sekä alueellisesti että vuosittain. Saloviita kutsuu erityisopetusta ”oppilaan varhaiseksi puuttumiseksi luokasta” tai ”erityistarveteollisuudeksi”.
”Jokaisella on oikeus kuulua yhteiskuntaan, mutta meillä poikkeaviksi koetut lapset syrjitään erityisluokalle, pahimmassa tapauksessa säilytyspaikkana on koulun kellari.”
Usein varsinkin sijoitetut saavat erityisen tai sairaan statuksen, turhan diagnoosin ja lääkityksen ja ohjataan "koulukuntoisuuteen" vedoten erityisopetukseen, lastensuojelulaitoksen omaan kotikouluun tai "mukautettuun opetukseen", jotka voivat olla todellisuudessa opetuksen laiminlyöntiä.
Toisin kuin kohorttitutkimusten tuloksia virheellisesti tulkitaan, diagnoosien ja lääkitysten lisääntyminen ei välttämättä tarkoita mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä. Professori Andre Souranderin mukaan lasten psyykelääkitysten lisääntyminen kertoo hoitokulttuurin muutoksesta, ei suoraan mielenterveyshäiriöiden määrän muutoksesta.
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat myös, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin.Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin.
"Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi", sanoo tutkimusta johtanut Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.
– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.
Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.
Souranderin johtama valtakunnallinen rekisteritutkimus osoitti, että erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosin saaneiden määrät lisääntyivät erityisesti nuoremman ikäluokan tytöillä. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta 6 prosenttia ja nuoremmasta 9 prosenttia.
Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
– Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän jatkaa.
Kuntaliiton tuoreen raportin mukaan näin ei ole vaan lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Tutkijat suosittavat oikea-aikaisia ja näyttöön perustuvia palveluja
Suomi lasten kasvuympäristönä- tutkimuksen tutkijat haluavat nostaa seuraavat suositukset suomalaisen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kehittämisen kohteiksi (THL, 2018, 128-129).
1.Poliittisten päätösten tulisi pyrkiä vähentämään taloudellisten ja terveydellisten riskitekijöiden ilmaantuvuutta ja niistä seuraavia haittoja.
Samaan aikaan on tärkeää huomioida palveluiden järjestämisessä näiden tekijöiden yleisyys, ja järjestää palvelut siten, että perheiden kohdatessa paineita, saavat he tarvitsemansa tuen viivytyksettä.
Palvelujärjestelmän herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta on kehitettävä, jotta perheiden arkea kuormittavien tekijöiden kasautumista ehkäistään.
2.Eri palvelusektoireiden yhteistyötä on kehitettävä. Erityisesti terveyspalvelujen ja koulun yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Kouluterveydenhuollon kykyä vastata lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi vahvistaa.
3. Lasten koulumenestys on vahvasti yhteydessä perheen sosioekonomiseen tilanteeseen. Tarvitsemme tutkimusta joka selvittää yhteyden mekanismit, sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä joilla varmistetaan yhtäläiset edellytykset menestyä koulutyössä perhetaustasta riippumatta.
4. Vanhempien toimeentuloasiakkuus heijastuu lapsen elämänkulkuun monitahoisesti. Kun toimeentulotuki siirrettiin Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta, ei lapsivaikutuksia arvioitu. Yhteiskunnallisia uudistuksia tehdessä on lapsivaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen. Tulevaa sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tehtävä laajaa lapsivaikutustenarviointia.
5. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen yleisyys herättää tarpeen selvittää, onko etenkin teini-ikäisiin kohdistuneiden ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämisessä puutteita.
6. Nuorten koulutuspolut ja siirtymät koulutusjärjestelmän portaalta toiselle eivät ole pelkästään yksilöitten tai heidän lähipiirinsä ratkaistavissa. Erilaiset yhteiskunnalliset ja alueelliset tekijät vaikuttavat nuorten arvosanoihin. Raporttimme tulokset osoittavat isoja maakuntakohtaisia eroja niin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa kuin jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnallisiin ehtoihin tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti, jos maakunnista muodostuu kuntien ja valtion väliin kolmas hallinnon taso, joka toimii hyvinvointipalveluiden järjestäjänä.
Isot maakuntien väliset erot koulumenestyksessä kiinnittävät huomiota siihen, että lasten ja perheiden tilanteita tulisi tarkastella myös palveluiden, erityisesti sosiaali-ja terveyspalveluiden ja koulutuspalveluiden, sektorirajat ylittäen.
7. Tuloksemme osoittavat huomattavia sukupuolieroja koulumenestyksen lisäksi lasten terveydessä. Osa sukupuolieroista voi korostua tutkimusaineiston luonteen vuoksi; rekisterit kuvaavat palveluiden käyttöä.
Tulos herättää kuitenkin tarpeen selvittää minkä vuoksi tytöt ja pojat ohjautuvat palveluihin huomattavan usein eri syiden vuoksi.
Tunnistaako koulutus- ja muu palvelujärjestelmämme tyttöjen ja poikien palveluiden tarvetta samalla tavalla, vai määrittelevätkö sukupuolinormit hyväksyttävän käytöksen?
Kirjallisuus:
Heino, Tarja & Oranen, Mikko: Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? S. 217–247.
Teoksessa Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere ja
Helsinki: Vastapaino ja Lastensuojelun keskusliitto, 2012.
Tiina Ristikari, Markus Keski-Säntti, Elina Sutela, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen, Antti Kääriälä, Mikko Aaltonen, Tiina Huotari, Marko Merikukka, Jarmo Salo, Aapo Juutinen, Anna Pesonen-Smith ja Mika Gissler: Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 210.
Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987–tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52/2012.
David Gyllenberg, Mikko Marttila, Reijo Sund, Elina Jokiranta-Olkoniemi, André Sourander, Mika Gissler, Tiina Ristikari: Temporal Changes in the Incidence of Treated Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders during Adolescence in two Birth Cohorts
Lancet, Volume 5, Issue 3, March 01, 2018
Kapil Sayal, Roshan Chudal, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Petteri Joelsson, Andre Sourander: Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. Lancet, Volume 4, issue 11. November 1, 2017
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
Vanhempien varakkuudella ja koulutuksella on iso merkitys sille, miten lapsia ja nuoria Suomessa kohdellaan ja miten heidän ongelmiaan tulkitaan ja hoidetaan.
Tämä käy ilmi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta.
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tekemässä raportissa vertaillaan vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin. Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat kasaantuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti koulumenestystä ja terveyttä.
Lastensuojeluluvuissa on tapahtunut dramaattista kasvua. Lähes kuusi prosenttia nousukaudella eli vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja nuorista on ollut jossain elämänsä vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta.
Sijoitusten määrä on Pekkarisen mukaan lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuotta vanhempaan ikäluokkaan verrattuna. Vuonna 1997 syntyneistä sijoituksessa kodin ulkopuolella on ollut 3 252 lasta ja nuorta.
– Täytyy sanoa rehellisesti, että se, että kasvu on näin suurta, tuli minullekin yllätyksenä, kertoi edelleen myös lastensuojelun kentällä töitä tekevä Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.
Pekkarisen mielestä suomalaisessa järjestelmässä lastensuojelun järeimmät toimenpiteet ovat jostakin syystä tulleet hiljalleen yhä tavallisemmiksi.
– Kuusi prosenttia ikäluokasta ei ole enää mikään marginaali.
Erityisesti ovat lisääntyneet teini-ikäisten kiireelliset ja lyhytaikaiset sijoitukset.
– Se tarkoittaa, että meillä on nuoriin liittyvä ongelma, jota syystä tai toisesta ratkaistaan kiireellisillä sijoituksilla. Se on hyvä vaihtoehto silloin, jos nuoren tilanne on todella vakavasti vaarantunut ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeasti. Mutta onko se pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille, siitä en ole varma.
Pekkarisen mukaan Suomessa on suuri köyhyysongelma, joka on selkeästi kytköksissä lastensuojelun tarpeeseen ja lisääntyneisiin sijoituksiin kodin ulkopuolelle.
”Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti", toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.
Varakkaat vanhemmat takaavat hyvät arvosanat
Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista samaan ylsi vain joka kolmas.
Peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.
Kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, jonka mukaan ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.
Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.
”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.
Nuorten mielenterveysdiagnoosit ovat yleistyneet
Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.
Tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja, erityisesti masennusdiagnooseja, poikiin verrattuna. Pojilla puolestaan oli diagnooseja psyykkisen kehityksen häiriöistä, kuten oppimiskyvyn häiriöistä, 2,4-kertainen määrä.
Tutkimuksen mukaan psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Kaikissa maakunnissa vähintään 10 prosenttia tytöistä oli jossain vaiheessa elämäänsä ostanut psyykenlääkkeitä ( THL, 2018, 127).
Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen.
Noin 3 prosenttia tutkituista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomauttaa, että mielenterveyden häiriöiden yleistyminen voi kertoa myös siitä, että ongelmat tunnistetaan nykyään paremmin ja niihin haetaan apua helpommin.
”Diagnoosien yleistyminen voi kertoa siitä, että meillä on sukupolvi, jolle on aiempaa helpompaa tunnistaa ja tunnustaa mielenterveyden ongelmat.”
”1990-luvun laman jäljet ovat pitkät. Niiden korjaamisessa menee vuosikymmeniä”, Saarikko sanoo.
”Yksi virhe, joka aikanaan tehtiin, oli kotipalveluiden alasajo. Ne ovat juuri niitä matalan puuttumisen ennaltaehkäiseviä palveluita, joita perheet tarvitsevat”, Kokoomuksen kansanedustaja Saara- Sofia Sirén sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että 90-luvun päätöksistä ei ole opittu. Hän moittii hallituksen varhaiskasvatuksen säästöjä siitä, että ne osuvat juuri heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin.
Sukupuolierojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla.
OECD:n tilastojen mukaan Suomessa sekä ns. liberaaleissa hyvinvointivaltioissa (Esping-Andersen, 1990) on tuloerojen kasvu ollut erityisen voimakasta. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on Suomessa huomattavan yleistä kahden vanhemman perheisiin nähden ja työttömien vanhempien lapsista jopa puolet elää köyhässä perheessä ( THL, 52/2012, 40-41).
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin 57 152:n vuonna 1997 syntyneen lapsen matkaa sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Mukana oli lähes koko ikäluokka: vain ulkomailla asuvat ja kuolleet poistettiin aineistosta.
Vastaava tutkimus vuonna 1987 syntyneistä julkistettiin kaksi vuotta sitten. THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu noin 18 prosentilta tästä ikäluokasta. Heistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintä poliisin tai oikeuslaitoksen rekisterissä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaan otettuna tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 3 prosenttia ikäluokasta.
Tutkijat muistivat vielä tuolloin huomauttaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamattomista palveluista ja korostaa, että "tulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä, vaan ennemminkin ajatusta siitä, että kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa, ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään" (THL 52/2012, 41-42).
Lasten erityistäminen ja medikalisointi on lisääntynyt
Samoin kuin lääkeyhtiöt myös lastensuojelutoimijat luovat sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi ne voivat tarjota omia tuotteitaan. Huoli on eräs tällainen tyytymättömyyden tila.
Tautilietsonta on Alan Casselsin (Selling Sickness. How the World’s Biggest Pharmaceutical Companies are Turning us All into Patients (Nation Books, 2005) mukaan kymmenessä vuodessa vain kiihtynyt. ”Viime vuosina on nähty lukuisia räikeitä kampanjoita, jotka koettavat uskotella ihmisille, että elämän tavalliset vastoinkäymiset ovat sairauksia.”
Tarja Heinon ja Mikko Orasen mukaan (2012, 218) lasten erityistäminen on lisääntynyt. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita uskoo, etteivät lapset ole muuttuneet vaan heihin suhtautuminen on muuttunut: yhä useammat luokitellaan poikkeaviksi. -Lasten syrjintää ei enää tunnisteta, koska se on muuttunut jokapäiväiseksi.
Saloviidan mukaan lasten diagnoosit ovat pitkälti mielivaltaisia, sillä ne vaihtelevat voimakkaasti sekä alueellisesti että vuosittain. Saloviita kutsuu erityisopetusta ”oppilaan varhaiseksi puuttumiseksi luokasta” tai ”erityistarveteollisuudeksi”.
”Jokaisella on oikeus kuulua yhteiskuntaan, mutta meillä poikkeaviksi koetut lapset syrjitään erityisluokalle, pahimmassa tapauksessa säilytyspaikkana on koulun kellari.”
Usein varsinkin sijoitetut saavat erityisen tai sairaan statuksen, turhan diagnoosin ja lääkityksen ja ohjataan "koulukuntoisuuteen" vedoten erityisopetukseen, lastensuojelulaitoksen omaan kotikouluun tai "mukautettuun opetukseen", jotka voivat olla todellisuudessa opetuksen laiminlyöntiä.
Toisin kuin kohorttitutkimusten tuloksia virheellisesti tulkitaan, diagnoosien ja lääkitysten lisääntyminen ei välttämättä tarkoita mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä. Professori Andre Souranderin mukaan lasten psyykelääkitysten lisääntyminen kertoo hoitokulttuurin muutoksesta, ei suoraan mielenterveyshäiriöiden määrän muutoksesta.
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat myös, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin.Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin.
"Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi", sanoo tutkimusta johtanut Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.
– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.
Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.
Souranderin johtama valtakunnallinen rekisteritutkimus osoitti, että erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosin saaneiden määrät lisääntyivät erityisesti nuoremman ikäluokan tytöillä. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta 6 prosenttia ja nuoremmasta 9 prosenttia.
Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
– Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän jatkaa.
Kuntaliiton tuoreen raportin mukaan näin ei ole vaan lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Tutkijat suosittavat oikea-aikaisia ja näyttöön perustuvia palveluja
Suomi lasten kasvuympäristönä- tutkimuksen tutkijat haluavat nostaa seuraavat suositukset suomalaisen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kehittämisen kohteiksi (THL, 2018, 128-129).
1.Poliittisten päätösten tulisi pyrkiä vähentämään taloudellisten ja terveydellisten riskitekijöiden ilmaantuvuutta ja niistä seuraavia haittoja.
Samaan aikaan on tärkeää huomioida palveluiden järjestämisessä näiden tekijöiden yleisyys, ja järjestää palvelut siten, että perheiden kohdatessa paineita, saavat he tarvitsemansa tuen viivytyksettä.
Palvelujärjestelmän herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta on kehitettävä, jotta perheiden arkea kuormittavien tekijöiden kasautumista ehkäistään.
2.Eri palvelusektoireiden yhteistyötä on kehitettävä. Erityisesti terveyspalvelujen ja koulun yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Kouluterveydenhuollon kykyä vastata lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi vahvistaa.
3. Lasten koulumenestys on vahvasti yhteydessä perheen sosioekonomiseen tilanteeseen. Tarvitsemme tutkimusta joka selvittää yhteyden mekanismit, sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä joilla varmistetaan yhtäläiset edellytykset menestyä koulutyössä perhetaustasta riippumatta.
4. Vanhempien toimeentuloasiakkuus heijastuu lapsen elämänkulkuun monitahoisesti. Kun toimeentulotuki siirrettiin Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta, ei lapsivaikutuksia arvioitu. Yhteiskunnallisia uudistuksia tehdessä on lapsivaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen. Tulevaa sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tehtävä laajaa lapsivaikutustenarviointia.
5. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen yleisyys herättää tarpeen selvittää, onko etenkin teini-ikäisiin kohdistuneiden ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämisessä puutteita.
6. Nuorten koulutuspolut ja siirtymät koulutusjärjestelmän portaalta toiselle eivät ole pelkästään yksilöitten tai heidän lähipiirinsä ratkaistavissa. Erilaiset yhteiskunnalliset ja alueelliset tekijät vaikuttavat nuorten arvosanoihin. Raporttimme tulokset osoittavat isoja maakuntakohtaisia eroja niin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa kuin jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnallisiin ehtoihin tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti, jos maakunnista muodostuu kuntien ja valtion väliin kolmas hallinnon taso, joka toimii hyvinvointipalveluiden järjestäjänä.
Isot maakuntien väliset erot koulumenestyksessä kiinnittävät huomiota siihen, että lasten ja perheiden tilanteita tulisi tarkastella myös palveluiden, erityisesti sosiaali-ja terveyspalveluiden ja koulutuspalveluiden, sektorirajat ylittäen.
7. Tuloksemme osoittavat huomattavia sukupuolieroja koulumenestyksen lisäksi lasten terveydessä. Osa sukupuolieroista voi korostua tutkimusaineiston luonteen vuoksi; rekisterit kuvaavat palveluiden käyttöä.
Tulos herättää kuitenkin tarpeen selvittää minkä vuoksi tytöt ja pojat ohjautuvat palveluihin huomattavan usein eri syiden vuoksi.
Tunnistaako koulutus- ja muu palvelujärjestelmämme tyttöjen ja poikien palveluiden tarvetta samalla tavalla, vai määrittelevätkö sukupuolinormit hyväksyttävän käytöksen?
Kirjallisuus:
Heino, Tarja & Oranen, Mikko: Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? S. 217–247.
Teoksessa Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere ja
Helsinki: Vastapaino ja Lastensuojelun keskusliitto, 2012.
Tiina Ristikari, Markus Keski-Säntti, Elina Sutela, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen, Antti Kääriälä, Mikko Aaltonen, Tiina Huotari, Marko Merikukka, Jarmo Salo, Aapo Juutinen, Anna Pesonen-Smith ja Mika Gissler: Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 210.
Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987–tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52/2012.
David Gyllenberg, Mikko Marttila, Reijo Sund, Elina Jokiranta-Olkoniemi, André Sourander, Mika Gissler, Tiina Ristikari: Temporal Changes in the Incidence of Treated Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders during Adolescence in two Birth Cohorts
Lancet, Volume 5, Issue 3, March 01, 2018
Kapil Sayal, Roshan Chudal, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Petteri Joelsson, Andre Sourander: Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. Lancet, Volume 4, issue 11. November 1, 2017
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin