Suomi teki hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen
Suomi on tehnyt hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen – Muut EU-maat pystyvät suosimaan oman maan yrityksiä, täällä valitaan halvin, uutisoi Aamulehti reilu vuosi sitten.
Kirjoituksessa kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki moittii kovin sanoin vammaispalvelujen kilpailuttamista.
Virkamäen havainnot pätevät myös huostabisnekseen ja sijoitettujen lasten kohteluun.
Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia poljetaan ja toimintalogiikka on täysin epäeettinen, kun hoiva-alalla toimitaan tällä hetkellä elinkeinopolitiikan pelipaidassa.
Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.
Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan. Kilpailutus voi olla säännöllistä, sillä kuntien tekemät sopimukset ovat usein lyhyitä.
Kovien väitteiden takana on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki, joka on seurannut viime vuosien kehitystä huolestuneena.
Hankintalaki ongelmana
Suomi päätti sisällyttää sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalakiin. Kunnan ja kuntayhtymien tuli kilpailuttaa palvelut mikäli se ei niitä itse tuota. Näin on ollut vuodesta 2007.
Perusteena oli alunperin pienten ja keskisuurien yrityksien tukeminen ja mahdollisuuksien luominen paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lopputuloksena olikin jotain aivan muuta.
Hankintalaki avasi ovet kansainvälisten pääomasijoittajien omistamille isoille toimijoille.
– Ne ovat rynnineet suomalaiselle hoiva-alalle ja ostaneet lähes kaiken.
– Ei siihen ollut mitään velvoitetta. Monet EU-maat toimivat toisin. Suomella on mahdollisuus harkita kansallisesti sote-palveluja. Sitä ei ole käytetty, tarkentaa Virkamäki.
Tämän päivän huutolaisuutta
Käytännössä halvin hinta ratkaisee, esimerkiksi vammaisen henkilön terveydentila tai tarpeiden vaativuus ei vaikuta kilpailutuksen tulokseen.
– Paikallisia, pieniä yrittäjiä on jäljellä vain muutamia. Se on surullista, koska juuri niillä olisi mahdollisuus turvata vammaisen parempi kohtelu. Lisäksi yritykset olisivat osa paikallisyhteisöä ja taloutta.
Vammaisista on tullut kauppatavaraa, jotka kaupataan yhä uudelleen sille, joka ilmoittaa järjestävänsä hoidon halvimmalla.
1800-1900 -lukujen vaihteessa tällaista kauppaa tehtiin ja sen nimi oli huutolaisuus. Kauppatilaisuuksista ilmoiteltiin laajasti ja ne muodostuivat suuriksi markkinakokouksiksi, joita saavuttiin seuraamaan kaukaakin.
Tarkoituksena oli vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siirtämällä heikko-osaiset hoitoon perheisiin. Sijoituksesta haluttiin maksimaalinen voitto, joten kaikesta oli tingittävä. Huudettavat olivat lapsia, vanhuksia, vammaisia, mieli- ja pitkäaikaissairaita.
Rinnastus huutolaisuuteen ei ole kaukaa haettu.
– Espoossa kilpailutus vietiin loppuun sähköisessä huutokaupassa. Työn hintaa sai pudottaa 50 senttiä kerrallaan. Enää puuttuu se, että kehitysvammaisia aletaan kaupitella kilohintaan, kärjistää Virkamäki.
Lakia ja vammaisen ihmisen oikeuksia rikotaan
Kilpailuttaminen rikkoo Virkamäen mukaan kaikkia kotimaisen lainsäädännön keskeisiä periaatteita sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain osalta. Samalla se rikkoo YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joka on kansallisesti voimassa lakien tasoisena säädöksenä, sanoo Virkamäki.
– Kilpailutuksessa näitä kolmea lakia ei huomioida vaan palveluntuottajien kohtelu on ratkaisevaa.
Osa palveluntuottajista on haalinut alhaisilla hinnoilla itselleen voiton kilpailutuksessa ja on sen jälkeen myynyt yrityksen eteenpäin isolle toimijalle.
– Toiminnan rakenteet muuttuvat ja samalla muuttuu ihmisten arki.
Muutokset voivat olla hyvin rankkoja.
Kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoitoon
Virkamäki sanoo, että hänen on mahdotonta ymmärtää, miksi poliitikot ja virkamiehet kunnissa alistuvat pelkän hankintalain noudattamiseen.
– Halvimmalla hinnalla saadaan huonoa palveluasumista ja kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoidon piikkiin. Epilepsian ja monen muun liitännäissairauden kohdalla hoitotasapainon järkkyminen siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon.
Vastaava koskee puhevammaisia henkilöitä.
– Pitkään opetellut ja opitut tavat kommunikoida siirretään henkilökunnalle palveluasumisessa. Se on haastava vaihe, joka kestää pitkään ja siirtyy osaamiseksi vähitellen.
Kilpailutus vaihtaa toimijan ja usein myös henkilökunnan.
– Meillä on tieto siitä, että vammainen ihminen siirretään laitokseen, kun uusi toimija ei osaa toimia hänen kanssaan.
Haastava käyttäytyminen on aina merkki siitä, että viestinnässä ja yhteisön kommunikoinnissa kaikki ei ole kunnossa.
Pelinappuloina ihmisen perustarpeet
Osaamattomasta toiminnasta tulee iso lasku, ei yritykselle, vaan asukkaan kotikunnalle ja sitä kautta veronmaksajille.
– Surullisinta on se, että tässä tuhlataan niin paljon. Pelinappuloina ovat ihmiset ja heidän elämänsä perustarpeet. Avun ja tuen tarpeita ei hoideta vastuullisesti ja tämä pitäisi virkamiesten ja poliitikkojen ymmärtää.
Vammaisten ihmisten elämän asioista käydään Virkamäen mukaan puhdasta hintakilpailua.
Kilpailutuksessa hinta asetetaan usein ilman yhteyttä vammaisen henkilön tarvitsemaan avun ja tuen tarpeeseen, jonka pitäisi määrittää tarvittavaa henkilöstöresurssia, joka taas on hinnan perusteena.
Toteutuneissa kilpailutuksissa hinnat on annettu alihintaisina, jotta varmasti saadaan sopimus itselle.
Laatuosioita on saattanut olla mukana, mutta jokainen palveluntuottaja osaa ruksia rastit niihin kohtiin, joista saa täydet pisteet. Laadulla ei tosiasiassa ole mitään merkitystä. Ainoa, jota kiinnostaa valvoa kilpailutuksen jälkeistä toimintaa on vammainen henkilö itse ja hänen läheisensä.
Kansalaisaloite kilpailuttamisen lopettamiseksi on parhaillaan käsiteltävänä (Aamulehti 13.9.2017).
Lapsibisnestä ei valvo kukaan- yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen jopa miljoona euroa
Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on yksityistynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina isot kansainväliset toimijat ovat ostaneet pieniä laitoksia.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013). Jaakko Vuorenniemen mukaan nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.
Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.
Kunnat eivät tiedä mitä ostavat eivätkä myöskään valvo palveluiden laatua.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on riittämätöntä eivätkä kuntien lastensuojeluviranomaiset ole perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Jäävit firmat ja järjestöt sekä lastensuojelun arviointien että sijoituspalvelujen myyjinä
Kuntaliitto kiinnittää huomiota jääveihin palvelutarpeen arviointeihin ja korostaa, että arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Talentia-lehden mukaan lastensuojelun resurssipulan vuoksi yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.
"Yhä nykyään tulee vastaan tilanteita, jossa lapsen huostaanottopäätöstä perustellaan yksityisellä teetetyllä vanhemmuuden arviolla ja viitataan palveluntuottajan arvioinnista saatuun lausuntoon, jossa todetaan huostaanoton edellytysten täyttyvän". Yksityisiltä palveluntuottajilta pyydetään kannanottoa lastensuojelun tukitoimiin ja jopa sijaishuollon tarpeeseen (Talentia, 30 päivää /2018, 24).
Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös sekä vanhemmuudenarviointia että sijoituspalveluja tuottavien Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.
Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin 2016-2018 havaittiin puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.
Kaikissa EU-maissa haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelut eivät ole kilpailutuksen piirissä, ja Suomessakin tästä voitaisiin säätää, sosiaalityön professori Tarja Heino ehdottaa.
Heino kirjoittaa THL:n blogissa kuinka Posti voitti erään kaupungin lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen. Kyse ei ollut valeuutisesta.
-Olemme sellaisen ilmiön äärellä, jossa isot toimijat pyrkivät uudelle alalle alihintaan, tekevät tappiolla muutaman vuoden ja kartuttavat sinä aikana osaamista.
Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana.
Kilpailutuksen suuret hallintokulut maksaa veronmaksaja
Heinon mukaan "kilpailutuksen hallintokulut ovat suuret, ja lopulta veronmaksaja maksaa ne kokonaisuudessaan hoitovuorokausilaskussa. Harvemmin on kuitenkaan selvitetty, miten paljon aikaa menee erilaiseen kilpailutuksesta koituviin kuluihin.
Hämeenlinnassa kilpailutuksen syömää aikaa selvitettiin pari vuotta sitten vain yhden paineenalaisen ammattikunnan ja vain yhden sen osatehtävän osalta. Lastensuojelun viranhaltijoiden aikaa kului pelkästään kilpailutettujen lastensuojelun avopalveluiden seuraamiseen, valvontaan, ohjaamiseen, palautteen antamiseen, lastensuojelun sosiaalityön kannalta tarpeellisten raporttien vaatimiseen ym. hallinnointiin lähes 190 000 euron verran. Jos tähän lisättäisiin sijaishuollon palvelujen osalta vastaava aika, lähestyttäisiin puolta miljoonaa euroa – yhdessä kunnassa ja yhden palvelualan osalta. Tällä rahalla lastensuojelua voisi uudistaa radikaalistikin.
Kehitysvammahuollon asumispalvelujen osalta on esitetty kilpailutuksesta luopumista vammaisten edun nimissä. Myös lastensuojelussa se olisi perusteltua".
Avoin rekisteri lastensuojeluyksiköistä tuottaa kaikille hyötyä
Professori Heino ehdottaa kilpailutuksen tilalle uutta kansallista, avointa rekisteritietokantaa, joka korvaisi nykyisen rekisterin, josta julkisen sektorin palvelut puuttuvat kokonaan.
Perustietojen (palvelun tuottajan nimi, henkilö-, yritys- ja yhteisö-tunnus, yhteystiedot sekä tiedot vastuuhenkilöstä) lisäksi tiedoista kävisi ilmi esimerkiksi yksikön erityisosaaminen, palvelujen sisältö, henkilökunnan määrä ja koulutusala, palvelujen hinnat ja hinnoittelu, omistuspohja, yhteistyösopimukset ja -kumppanit, omavalvontasuunnitelma, saatu palaute ja tehdyt tarkastuskäynnit.
Heinon mukaan " rekisteri palvelisi kaikkia valvontaviranomaisia, jotka voisivat viedä tarkastus- ja lupamerkinnät rekisteriin, ja miksei Ruotsin mallin mukaisesti tarkastuskertomusten yhteenvedot ja kantelujen perusteella tehdyt ratkaisutkin.
Rekisterin myötä valvontatehtävää paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti hoitavien viranomaisten työ sovittuisi yhteen ja resursseja säästyisi toiminnan läpinäkyvyyden ja yhdenmukaistumisen myötä. Palveluntuottajien toiminnan lain- ja asianmukaisuuden seuranta ja arviointi helpottuisi. Pohtia voisi myös palautekanavan merkitystä ja muotoa – tekstinä tai tähtinä, ammattilaisilta ja asiakkailta.
Rekisteristä saataisiin tarvittavat tilastotiedot kansallista ja maakunnallista arviointia ja seurantaa varten. Tällä hetkellä ei ole yhdenmukaista tilastotietoa edes laitosten lukumääristä, sijaintipaikoista tai hoitovuorokausihinnoista. Esimerkiksi kahdeksan paikkakunnan vertailussa lapsen kiireellisen laitossijoituksen vuorokausihinta vaihteli yllättävän paljon (247 €–428 €/vrk/ lapsi)".
Britanniassa huostaanotettuja lapsia kohdellaan kuin karjaa nettihuutokaupoissa ja myydään jopa 7000 punnan (7921,24 €) viikkohintaan, kertoo Daily Mail.
Raportti lapsihuutokaupoista kertoo, että Englannissa ja Walesissa netissä huutokaupattavien huostaanotettujen myynti-ilmoituksiin lisätään lasten henkilökohtaisia tietoja ja tuntomerkkejä esim. kuvauksia lasten jengi- tai hyväksikäyttöhistoriasta yksityisten sijaishuoltoyritysten tarjouksia odotellessa.
Guardian- lehden mukaan yksityiset yritykset voivat vaihtoehtojen puutteessa sanella hintansa.
Kuinka kauan menee, että myös Suomessa sijoitetut siirtyvät kaupiteltaviksi nettihuutokauppoihin?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
Suomi on tehnyt hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen – Muut EU-maat pystyvät suosimaan oman maan yrityksiä, täällä valitaan halvin, uutisoi Aamulehti reilu vuosi sitten.
Kirjoituksessa kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki moittii kovin sanoin vammaispalvelujen kilpailuttamista.
Virkamäen havainnot pätevät myös huostabisnekseen ja sijoitettujen lasten kohteluun.
Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia poljetaan ja toimintalogiikka on täysin epäeettinen, kun hoiva-alalla toimitaan tällä hetkellä elinkeinopolitiikan pelipaidassa.
Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.
Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan. Kilpailutus voi olla säännöllistä, sillä kuntien tekemät sopimukset ovat usein lyhyitä.
Kovien väitteiden takana on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki, joka on seurannut viime vuosien kehitystä huolestuneena.
Hankintalaki ongelmana
Suomi päätti sisällyttää sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalakiin. Kunnan ja kuntayhtymien tuli kilpailuttaa palvelut mikäli se ei niitä itse tuota. Näin on ollut vuodesta 2007.
Perusteena oli alunperin pienten ja keskisuurien yrityksien tukeminen ja mahdollisuuksien luominen paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lopputuloksena olikin jotain aivan muuta.
Hankintalaki avasi ovet kansainvälisten pääomasijoittajien omistamille isoille toimijoille.
– Ne ovat rynnineet suomalaiselle hoiva-alalle ja ostaneet lähes kaiken.
– Ei siihen ollut mitään velvoitetta. Monet EU-maat toimivat toisin. Suomella on mahdollisuus harkita kansallisesti sote-palveluja. Sitä ei ole käytetty, tarkentaa Virkamäki.
Tämän päivän huutolaisuutta
Käytännössä halvin hinta ratkaisee, esimerkiksi vammaisen henkilön terveydentila tai tarpeiden vaativuus ei vaikuta kilpailutuksen tulokseen.
– Paikallisia, pieniä yrittäjiä on jäljellä vain muutamia. Se on surullista, koska juuri niillä olisi mahdollisuus turvata vammaisen parempi kohtelu. Lisäksi yritykset olisivat osa paikallisyhteisöä ja taloutta.
Vammaisista on tullut kauppatavaraa, jotka kaupataan yhä uudelleen sille, joka ilmoittaa järjestävänsä hoidon halvimmalla.
1800-1900 -lukujen vaihteessa tällaista kauppaa tehtiin ja sen nimi oli huutolaisuus. Kauppatilaisuuksista ilmoiteltiin laajasti ja ne muodostuivat suuriksi markkinakokouksiksi, joita saavuttiin seuraamaan kaukaakin.
Tarkoituksena oli vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siirtämällä heikko-osaiset hoitoon perheisiin. Sijoituksesta haluttiin maksimaalinen voitto, joten kaikesta oli tingittävä. Huudettavat olivat lapsia, vanhuksia, vammaisia, mieli- ja pitkäaikaissairaita.
Rinnastus huutolaisuuteen ei ole kaukaa haettu.
– Espoossa kilpailutus vietiin loppuun sähköisessä huutokaupassa. Työn hintaa sai pudottaa 50 senttiä kerrallaan. Enää puuttuu se, että kehitysvammaisia aletaan kaupitella kilohintaan, kärjistää Virkamäki.
Lakia ja vammaisen ihmisen oikeuksia rikotaan
Kilpailuttaminen rikkoo Virkamäen mukaan kaikkia kotimaisen lainsäädännön keskeisiä periaatteita sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain osalta. Samalla se rikkoo YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joka on kansallisesti voimassa lakien tasoisena säädöksenä, sanoo Virkamäki.
– Kilpailutuksessa näitä kolmea lakia ei huomioida vaan palveluntuottajien kohtelu on ratkaisevaa.
Osa palveluntuottajista on haalinut alhaisilla hinnoilla itselleen voiton kilpailutuksessa ja on sen jälkeen myynyt yrityksen eteenpäin isolle toimijalle.
– Toiminnan rakenteet muuttuvat ja samalla muuttuu ihmisten arki.
Muutokset voivat olla hyvin rankkoja.
Kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoitoon
Virkamäki sanoo, että hänen on mahdotonta ymmärtää, miksi poliitikot ja virkamiehet kunnissa alistuvat pelkän hankintalain noudattamiseen.
– Halvimmalla hinnalla saadaan huonoa palveluasumista ja kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoidon piikkiin. Epilepsian ja monen muun liitännäissairauden kohdalla hoitotasapainon järkkyminen siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon.
Vastaava koskee puhevammaisia henkilöitä.
– Pitkään opetellut ja opitut tavat kommunikoida siirretään henkilökunnalle palveluasumisessa. Se on haastava vaihe, joka kestää pitkään ja siirtyy osaamiseksi vähitellen.
Kilpailutus vaihtaa toimijan ja usein myös henkilökunnan.
– Meillä on tieto siitä, että vammainen ihminen siirretään laitokseen, kun uusi toimija ei osaa toimia hänen kanssaan.
Haastava käyttäytyminen on aina merkki siitä, että viestinnässä ja yhteisön kommunikoinnissa kaikki ei ole kunnossa.
Pelinappuloina ihmisen perustarpeet
Osaamattomasta toiminnasta tulee iso lasku, ei yritykselle, vaan asukkaan kotikunnalle ja sitä kautta veronmaksajille.
– Surullisinta on se, että tässä tuhlataan niin paljon. Pelinappuloina ovat ihmiset ja heidän elämänsä perustarpeet. Avun ja tuen tarpeita ei hoideta vastuullisesti ja tämä pitäisi virkamiesten ja poliitikkojen ymmärtää.
Vammaisten ihmisten elämän asioista käydään Virkamäen mukaan puhdasta hintakilpailua.
Kilpailutuksessa hinta asetetaan usein ilman yhteyttä vammaisen henkilön tarvitsemaan avun ja tuen tarpeeseen, jonka pitäisi määrittää tarvittavaa henkilöstöresurssia, joka taas on hinnan perusteena.
Toteutuneissa kilpailutuksissa hinnat on annettu alihintaisina, jotta varmasti saadaan sopimus itselle.
Laatuosioita on saattanut olla mukana, mutta jokainen palveluntuottaja osaa ruksia rastit niihin kohtiin, joista saa täydet pisteet. Laadulla ei tosiasiassa ole mitään merkitystä. Ainoa, jota kiinnostaa valvoa kilpailutuksen jälkeistä toimintaa on vammainen henkilö itse ja hänen läheisensä.
Kansalaisaloite kilpailuttamisen lopettamiseksi on parhaillaan käsiteltävänä (Aamulehti 13.9.2017).
Lapsibisnestä ei valvo kukaan- yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen jopa miljoona euroa
Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on yksityistynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina isot kansainväliset toimijat ovat ostaneet pieniä laitoksia.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013). Jaakko Vuorenniemen mukaan nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.
Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.
Kunnat eivät tiedä mitä ostavat eivätkä myöskään valvo palveluiden laatua.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on riittämätöntä eivätkä kuntien lastensuojeluviranomaiset ole perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Jäävit firmat ja järjestöt sekä lastensuojelun arviointien että sijoituspalvelujen myyjinä
Kuntaliitto kiinnittää huomiota jääveihin palvelutarpeen arviointeihin ja korostaa, että arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Talentia-lehden mukaan lastensuojelun resurssipulan vuoksi yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.
"Yhä nykyään tulee vastaan tilanteita, jossa lapsen huostaanottopäätöstä perustellaan yksityisellä teetetyllä vanhemmuuden arviolla ja viitataan palveluntuottajan arvioinnista saatuun lausuntoon, jossa todetaan huostaanoton edellytysten täyttyvän". Yksityisiltä palveluntuottajilta pyydetään kannanottoa lastensuojelun tukitoimiin ja jopa sijaishuollon tarpeeseen (Talentia, 30 päivää /2018, 24).
Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös sekä vanhemmuudenarviointia että sijoituspalveluja tuottavien Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.
Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin 2016-2018 havaittiin puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.
Kaikissa EU-maissa haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelut eivät ole kilpailutuksen piirissä, ja Suomessakin tästä voitaisiin säätää, sosiaalityön professori Tarja Heino ehdottaa.
Heino kirjoittaa THL:n blogissa kuinka Posti voitti erään kaupungin lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen. Kyse ei ollut valeuutisesta.
-Olemme sellaisen ilmiön äärellä, jossa isot toimijat pyrkivät uudelle alalle alihintaan, tekevät tappiolla muutaman vuoden ja kartuttavat sinä aikana osaamista.
Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana.
Kilpailutuksen suuret hallintokulut maksaa veronmaksaja
Heinon mukaan "kilpailutuksen hallintokulut ovat suuret, ja lopulta veronmaksaja maksaa ne kokonaisuudessaan hoitovuorokausilaskussa. Harvemmin on kuitenkaan selvitetty, miten paljon aikaa menee erilaiseen kilpailutuksesta koituviin kuluihin.
Hämeenlinnassa kilpailutuksen syömää aikaa selvitettiin pari vuotta sitten vain yhden paineenalaisen ammattikunnan ja vain yhden sen osatehtävän osalta. Lastensuojelun viranhaltijoiden aikaa kului pelkästään kilpailutettujen lastensuojelun avopalveluiden seuraamiseen, valvontaan, ohjaamiseen, palautteen antamiseen, lastensuojelun sosiaalityön kannalta tarpeellisten raporttien vaatimiseen ym. hallinnointiin lähes 190 000 euron verran. Jos tähän lisättäisiin sijaishuollon palvelujen osalta vastaava aika, lähestyttäisiin puolta miljoonaa euroa – yhdessä kunnassa ja yhden palvelualan osalta. Tällä rahalla lastensuojelua voisi uudistaa radikaalistikin.
Kehitysvammahuollon asumispalvelujen osalta on esitetty kilpailutuksesta luopumista vammaisten edun nimissä. Myös lastensuojelussa se olisi perusteltua".
Avoin rekisteri lastensuojeluyksiköistä tuottaa kaikille hyötyä
Professori Heino ehdottaa kilpailutuksen tilalle uutta kansallista, avointa rekisteritietokantaa, joka korvaisi nykyisen rekisterin, josta julkisen sektorin palvelut puuttuvat kokonaan.
Perustietojen (palvelun tuottajan nimi, henkilö-, yritys- ja yhteisö-tunnus, yhteystiedot sekä tiedot vastuuhenkilöstä) lisäksi tiedoista kävisi ilmi esimerkiksi yksikön erityisosaaminen, palvelujen sisältö, henkilökunnan määrä ja koulutusala, palvelujen hinnat ja hinnoittelu, omistuspohja, yhteistyösopimukset ja -kumppanit, omavalvontasuunnitelma, saatu palaute ja tehdyt tarkastuskäynnit.
Heinon mukaan " rekisteri palvelisi kaikkia valvontaviranomaisia, jotka voisivat viedä tarkastus- ja lupamerkinnät rekisteriin, ja miksei Ruotsin mallin mukaisesti tarkastuskertomusten yhteenvedot ja kantelujen perusteella tehdyt ratkaisutkin.
Rekisterin myötä valvontatehtävää paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti hoitavien viranomaisten työ sovittuisi yhteen ja resursseja säästyisi toiminnan läpinäkyvyyden ja yhdenmukaistumisen myötä. Palveluntuottajien toiminnan lain- ja asianmukaisuuden seuranta ja arviointi helpottuisi. Pohtia voisi myös palautekanavan merkitystä ja muotoa – tekstinä tai tähtinä, ammattilaisilta ja asiakkailta.
Rekisteristä saataisiin tarvittavat tilastotiedot kansallista ja maakunnallista arviointia ja seurantaa varten. Tällä hetkellä ei ole yhdenmukaista tilastotietoa edes laitosten lukumääristä, sijaintipaikoista tai hoitovuorokausihinnoista. Esimerkiksi kahdeksan paikkakunnan vertailussa lapsen kiireellisen laitossijoituksen vuorokausihinta vaihteli yllättävän paljon (247 €–428 €/vrk/ lapsi)".
Britanniassa huostaanotettuja lapsia kohdellaan kuin karjaa nettihuutokaupoissa ja myydään jopa 7000 punnan (7921,24 €) viikkohintaan, kertoo Daily Mail.
Raportti lapsihuutokaupoista kertoo, että Englannissa ja Walesissa netissä huutokaupattavien huostaanotettujen myynti-ilmoituksiin lisätään lasten henkilökohtaisia tietoja ja tuntomerkkejä esim. kuvauksia lasten jengi- tai hyväksikäyttöhistoriasta yksityisten sijaishuoltoyritysten tarjouksia odotellessa.
Guardian- lehden mukaan yksityiset yritykset voivat vaihtoehtojen puutteessa sanella hintansa.
Kuinka kauan menee, että myös Suomessa sijoitetut siirtyvät kaupiteltaviksi nettihuutokauppoihin?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja