Kuvissa perhetyön tutkijat Tarja Heino ja Raija Hovi-Pulsa ja perhetyön lobbari Sami Luoto
Lupa leimata! Varhaiskasvatuksesta tehdään sijaishuollon asiakashankintaa
”Voisikohan sille keksiä jonkun toisen nimen? Lastensuojelu- sanasta tulee lähes kaikille mieleen edelleen huostaanotto” (Karjalainen Tarja, 2011 , 19, Päivähoito ja perhetyö ne yhteen soppii)
”Jos rakentavaa keskustelua vanhemman kanssa ei synny, tai huoli lapsesta kasvaa, on työntekijän tehtävänä ohjata apua tarvitseva perhe perhetyön tuen piiriin, tai konsultoida sosiaali- tai lastensuojelutyöntekijöitä” Hyrylän perhelinkki
Muutama vuosi sitten lastensuojelun päättäjät valittelivat, että päiväkodeista tulee kovin vähän lastensuojeluilmoituksia. Koulut sen sijaan tehtailivat ilmoituksia kiitettävästi uuden lastensuojelulain ja oppilashuoltolain ansiosta ja sosiaalityöntekijöiden vallattua koulukuraattoreiden virat.
Nyt päiväkotien vähäisten lastensuojeluilmoitusten määrään on löydetty ratkaisu: päiväkoteihin tuodaan perhetyöntekijät. Perhetyöntekijät ovat silta, jolla varhaiskasvatuksesta tehdään lastensuojelun ja sosiaalitoimen jatke.
Vanhempien kannattaakin jatkossa harkita tarkasti lastensa laittamista päiväkotiin, josta muokataan lastensuojelun kumppania ja asiakashankkijaa.
Näin Varsinais-Suomen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan ( LAPE) kuuluvassa Lupa auttaa- hankkeessa ajetaan perhetyöntekijöitä päiväkoteihin: "Kaarinan kunta näyttää rohkeasti suuntaa viemällä perhetyön sinne, missä perheet valmiiksi ovat, eli päiväkoteihin. Perhetyön jalkauttamisessa ovat mukana varhaiskasvatus, neuvola ja perhekeskus.
Uutta toimintamallia kehitettiin erillisessä työryhmässä ja 24.8.2018 toteutetussa laajemmassa perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen yhteisessä kehittämispäivässä. Haluatko omassa kunnassasi jalkauttaa perhetyötä päiväkoteihin? Ota yhteyttä varhaiskasvatuksen hankeagentti Sami Luotoon (puh. 040 635 7980) ja sovi suunnittelutapaaminen".
Hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi Sirpa Kuronen (Turku). Kyseinen alatyöyhmä nimettiin maakunnalliseksi LAPE-työryhmäksi, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Työryhmä nimesi hankehakemusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi Mikko Hulkkosen (Raisio) ja jäseniksi Katri Viipon (Salo), Minna Pohjolan (VSSHP) ja Päivi Penkkalan (Turku).
Varsinais-Suomen yrittäjät ry on sitoutunut hankkeen toimeenpanoon yhteistyökumppanina. He toimivat hankkeen toteuttamisen ja yhteistyön mahdollistajina.
Hanketta voi pitää perhetyön osalta tietoisena vanhempien ja päiväkotien työntekijöiden harhaanjohtamisena. Siinä ei tarjota lainkaan tutkimustietoa lastensuojelusta tai perhetyöstä vaan yritetään jalkauttaa lastensuojelun pahamaineiset perhepalvelut varhaiskasvatuspalveluihin ja markkinoida niitä valheellisella propagandalla.
Hankkeessa ei kerrota, että psykoanalyyttisella orientaatiolla toimiva perhetyö, joka voi olla koulutuspohjaltaan ja sisällöltään mitä hyvänsä muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle. Sijaishuollon asiakashankinnan ulottamiseksi kaikkiin ikäryhmiin Lupa auttaa- hankeessa samoin kuin pääkaupunkiseudun Lapsen paras- yhdessä enemmän -hankkeessa- myös kouluihin on jalkautettu lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Turussa on koottu työryhmä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan sekä lastenpsykiatrian kesken. Jokaisen kunnan varhaiskasvatusjohtaja on ottanut vastaan heille tarjotun Lupa auttaa! -löytöhetken, jonka yhtenä tavoitteena on sitouttaa varhaiskasvatus lastensuojeluun.
Kadonnut on myös historiallinen muisti. Hanketoimijat eivät joko tiedä tai eivät halua muistaa, että Oy Varsinais-Suomen osaamiskeskus AB:n markkinoima lainvastaisesti toiminut perhetyö johti HOL- Huostaanotetut lainvastaisesti- yhdistyksen perustamiseen. Lasten huostaanotot kasvoivat Naantalissa kuntaliitoksen jälkeen kun neljän vanhan kunnan toimintatavat yhtenäistettiin (Syvälä, 2013, 99).
Nyt pyritään yhtenäistämään Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöt ja yhteistyö julkisen sektorin, järjestösektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa mm. Kupittaan skandaalissa ryvettyneen Riitta Liuksan johdolla ja pidetään lasten kaltoinkohtelun yhteiskehittämispäiviä Turun ensi- ja turvakodin, TYKS:n ja VOIKUKKIA- hankkeen kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on hyödyttänyt lähinnä asiantuntijoina esiintyviä ja hävittänyt sosiaalipalveluista niin vuorovaikutuksen kuin vastuun.
Hiljattain Posti voitti lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen eräässä kunnassa. Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana. Se voi ryhtyä rekrytoimaan henkilökuntaa sen jälkeen kun kilpailu on voitettu. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.
Yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja. Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille. Kuntaliiton raportin mukaan noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu. Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi.
Varhainen puuttuminen tuottaa oikeusturvaongelmia ja resurssien väärinkohdennusta
Sosiaalityöntekijöiden vallan huippuunsa nostanut lastensuojelulaki ja varhaisen puuttumisen ideologia tuottavat resurssien väärinkohdennusta. Ilmoitusmylly pyörii haaskaten niukkenevia resursseja, ja tilanne on lastensuojelun ja sen byrokraattien itsensä aiheuttama. Vaaratilanteiden sijaan lastensuojeluilmoituksia tehdään sosiaalityöntekijää harmittavista vuorovaikutustilanteista, tupakoivista teineistä ja kuntosalilla käyvästä äidistä jo 100 000 vuodessa ja lastensuojelun asiakkuudet, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat tasaisessa nousussa. Lastensuojelun kustannukset ovat ylittäneet miljardin vuodessa mutta tuloksia ei näy. Toimenpiteiden seurauksena yhä useamman lapsen perhe hajotetaan ja lasten koulutuspolut, terveydenhuolto ja yhteydenpito läheisiin katkaistaan valvomattomassa sijaishuollossa.
Ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Sijaishuollon edustajien kansoittama työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin. Nämä "asiantuntijat" havaitsevat intressiristiriitoja vain lasten ja vanhempien välillä ja ajavat ainoastaan vanhempien valvonnan lisäämistä. Jostain syystä LAPE- hankkeessa kuvitellaan, että panostaminen samoihin toimenpiteisiin tuottaisi tällä kertaa erilaisia, hyviä tuloksia.
Juuri kotiavun korvautuminen psykoanalyysiin perustuvalla perhetyöllä on keskeinen syy nykyiseen kriisiin ja huostaanottojen lisääntymiseen. Perheille ei ole tarjolla riittävästi konkreettista apua ja pelkkää vanhemman kotiapupyyntöä voidaan käyttää riskivanhemmuuden osoittimena tai lapsen sijoitusperusteena.
Lastensuojelun arvioinnista on muodostunut vakava oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle ja yhä useammin turhan sijoituksen aloittaa perhetyöntekijän huolihavainto.
Päiväkoti- ikäiset sijoitetaan useimmiten perhehoitoon (= sijaisperheisiin), jota vaivaavat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan vieläkin vakavammat valvontapuutteet kuin laitoshoitoa, joka on osoittautunut oikeusasiamiesten tarkastuksissa ala-arvoiseksi.
Päiväkotien työntekijät eivät selvästikään tunne perhetyön historiaa, luonnetta eivätkä seurauksia asiakkaille. Ongelmalliseksi on koettu myös, ettei lastensuojelu ole yhteistyössä päiväkotiin lastensuojeluilmoituksen jälkeen. "Varhaiskasvatuksen alan työntekijä voi vain arvuutella, mitä lapselle on tapahtunut, jos lastensuojelu tai vanhemmat eivät ota yhteyttä päiväkotiin. Työntekijän huoli ja murhe lapsesta jatkuu pitkäänkin. Jo se tieto, että lapsi on turvassa ja kunnossa riittäisi" (Kemiöniemi, 2017, 44).
Tutkija ei havaitse, että tietoa lastensuojelusta päiväkotiin ei tule ehkä sen takia, että lapsi ei ole turvassa eikä kunnossa.
Perhetyöntekijöistä on tullut sosiaalityöntekijöitä ja kotiavusta perhetyötä
Tarja Heinon mukaan sosiaalialan tehtävien muutoksista on havaittu kehityskulkuja, joissa lastensuojelun sosiaalityö on siirtymässä perhetyöntekijöille, ja perhetyöntekijöiden tehtävät ovat siirtymässä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijöille. Tilauksia lastensuojelun perhetyöhön tulee montaa kautta (2008, 61-63) ja perhetyö on verkostoitunut tehokkaasti neuvoloiden ja päiväkotien kanssa.
Perhetyöntekijöistä on siis tullut sosiaalityöntekijöitä ja kotipalvelusta perhetyötä. Sosiaalityöntekijöistä puolestaan on tullut sijaishuollon edunvalvojia.
Perheiden tarpeiden mukainen auttaminen tuntuu hävinneen kokonaan ja korvautuneen erilaisten asiantuntijoiden ammatillisella edunvalvonnalla.
Mirja Korkiakankaan haastattelemat perheet olivat yksimielisiä siitä, ettei asiakkaiden valinnanvapaus perhetyön aloittamisessa toteutunut. Perhetyön asiakkaat mainitsivat vapaaehtoisen pakon ” eivät ne olisi kuitenkaan jättäneet rauhaan” (2005, 47, 87). Tutkimukseen haastateltu perhetyöntekijä itsekin kuvaa selvitystyötään osuvasti käsitteellä "sosiaalitoimen kätyri " (. 59). Selvitystä tarvittiin huostaanoton kriteereiden varmistamiseen.
Annina Myllärniemen mukaan lastensuojelun avohuollon perhetyö on viimeisten vuosien aikana kehittynyt entistä enemmän lastensuojelullisen, korjaavan ja kuntouttavan perhetyön suuntaan. Lastensuojelun perhetyö on aina interventio perheen yksityisyyteen ja pitää sisällään kontrollin elementtejä.
Marjatta Bardyn ja Johanna Öhmanin käsitteellistystä mukaillen perhetyön tuki voidaan lukea ”korkean riskin vanhemmuuden tukeen”, jota lastensuojelullisten ongelmien ja riskitekijöiden olemassa olo luonnehtii.
Perhetyöllä on saumaton yhteys lastensuojelun arviointiin siinä, että perhetyö tuottaa usein lastensuojelun sosiaalityölle tietoa perheen arjesta. Perhetyöllä pyritään tehostamaan lastensuojelun arviointia. Lastensuojelun avohuollon perhetyöstä voidaankin paikantaa entistä enemmän perhekuntoutusta luonnehtivan ”tehoavun” elementtejä (ks. Heino ym. 2000, 196).
Myllärniemen mukaan perheiden vanhempien on joissain tilanteissa vaikea ymmärtää perhetyön roolia lastensuojelun toimijana. Perhetyön sosiaaliohjaajien tietoisuus lastensuojelun työntekijöinä sen sijaan on vahvistunut ja identiteetti lastensuojelun toimijoina selkeytynyt (Myllärniemi, 2007, 82-87).
Päivähoito sijaishuollon asiakashankintana?
Ennaltaehkäisevän perhetyön yhteydessä on varhaiskasvatuksessa ja kouluissa viime vuosina jatkuvasti puhuttu varhaisesta puuttumisesta, huolivyöhykkeistä ja huolen heräämisestä. Kristiina Huhtanen puhuu (Keskinen & Virjonen, 2014) päivähoidosta varhaisen puuttumisen mahdollistajana.
Huhtasen mukaan päivähoidon oma asiakastyö, jossa perheet toimivat kumppaneina on matalan kynnyksen työmuoto, jossa interventiostrategia laajenee lapsesta perheeseen( Kemiöniemi, 2017, 36.)
Annina Myllärniemi ( 6/ 2007) pohtii asiakastapausanalyysissään : "Perhetyön jatko ja tavoitteet ovat epäselviä, erityisesti sijoituksen uhka tuo työskentelyyn sen kysymyksen, onko perhetyön tehtävä ”kerätä näyttöä” sijoitusta varten vai todella tarjota tukea ja pyrkiä työstämään perheen ongelmallista tilannetta? Toisaalta perhetyölle voi asettua tärkeä rooli perheen motivoinnissa avohuollon sijoitukseen."
Kun lapset ja nuoret kertovat yhdenmukaisesti kyselystä toiseen, etteivät tule kuulluiksi tai kohdatuiksi erilaisten kehittämishankkeiden, sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelujärjestöjen esim. MLL:n ratkaisu ongelmaan on kuulemattomien ja kohtaamattomien ammattilaisten lisääminen ja sekoittaminen keskenään moniammatillisiksi työryhmiksi.
Lastensuojelun moniammatillinen auttamistyö on pahimmillaan kaikkein haavoittavin lapsen kohtaama henkisen väkivallan muoto. Eikä vain henkisen, koska lapselle aiheutettu tuska lääketieteellistetään ja sen myötä on aloitettava myös lääkitys, tai muutoin tulkitaan, että kieltäydyt hoidosta.
Mirjam Araneva kuten muutkin lastensuojelujuristit, lapset ja vanhemmat on suuttunut huolipuheeseen: "Huoli on epämääräinen ilmaisu, joka osoittaa lähinnä huolestujan tunnetilaa, ei konkreettista ongelmaa. Pelkkä huoli ei ylitä lastensuojelun asiakkuuden kynnystä – puhumattakaan siitä, että se oikeuttaisi puuttumaan lapsen ja hänen perheensä perus- ja ihmisoikeuksiin. Huoli ei kuulu lastensuojelun terminologiaan".
Valitettavasti erilaisten huolikoulutusten, monitoimijaisten arviointien ja Eija Paavilaisen kaltoinkohtelun kykytestien (Child Abuse Potential) ja villien riskilistojen ansiosta perhetyöntekijät ja päiväkotien työntekijät etsivät perheistä voimavarojen sijaan kaltoinkohtelua ja kuvittelevat osaavansa havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen laiminlyönnin osoittimeksi kerrottiin mm. lapsen syömis- ja univaikeudet ja väsymys (Lokka & Pokela, 2016, 49) ja kaltoinkohtelun tunnistusmenetelmäksi mm. lapsen leikin havainnointi (mt., 30).
Perustehtävä hukassa?
”Yhteistyön laventaminen ja ylikorostaminen hämärtää päivähoidon perustehtävän, laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamisen jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle.” Marjatta Kalliala
2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi, varatuomari Leeni Ikonen toteaa. Päiväkodit ja koulut kohdistavat lapsiin väkivaltaa, jota kutsutaan eri nimikkein; kiinnipitoja, terapeuttisia kiinnipitoja, turvaamistoimia. Mikäli vanhemmat pitelisivät lapsiaan mustelmille, heidän sanottaisin pahoinpitelevän lapsiaan.
Puuttumisen huolimalli on synnyttänyt kuntiimme pikkupsykologien ammattikunnan. Jokaisella lapsen kanssa työtä tekevällä näyttää olevan oikeus tyypitellä, lajitella ja leimata lapsi ja tämän vanhemmat. Lapsen leikkikään ei enää ole leikkiä, vaan toimintaa, jossa lapsi tuottaa tietoa tarkkailijoille.
Ikosen mukaan "lastensuojelun ongelmien ratkaiseminen ei ole työsuojeluasia. Se ei ole myöskään sosiaalialan korkeakoulutettujen työllistämistä koskeva asia.
Lastensuojelun ongelmien ratkaiseminen liittyy lasten ja perheiden hyvinvointiin, koska mielivaltaisesti ja väärin toimivat lastensuojelun työntekijät ovat tällä hetkellä kansalaisten elämää vakavasti vaarantava uhkatekijä. Näiden uhkatekijöiden lisääminen lisää luonnollisesti pahoinvointia ja kuormitusta perheille. Yhteiskunnan niukat voimavarat tulee kohdentaa oikein.
Viranomaisen vallankäytön suitsiminen on tähän mennessä ohitettu. Päin vastoin lastensuojelulain moninaiset uudistukset ovat keskittyneet toteuttamaan kaikki sosiaaliviranomaisen toiveet. Tätä tietä kulkien on aikaansaatu nykyinen kriisi".
Lapsiperheiden palvelujärjestelmän uudistukset jatkavat samalla kriisiyttämisen tiellä ja tulevat ilman korjausliikkeitä syventämään ongelmia entisestään. Sen paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisessä, moniammatillisessa yhteistyössä kuin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa ei edelleenkään huomioida perheiden oikeusturvanäkökulmia.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla piti pyrkiä tukemaan vanhemmuutta ja vahvistamaan matalan kynnyksen palveluita siten että korjaavien palveluiden kuten huostaanottojen ja laitoshoidon tarve vähenee. Hankkeen aikana lastensuojeluilmoitusten määrä (139 368) lisääntyi 15 prosenttia (vuonna 2017). Myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä (4 081) kasvoi 15 prosenttia . Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2017 sijoitettuna 17 956 lasta ja nuorta, määrä kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosohjelman tavoitteena oli saada ammattilaiset huomioimaan lasten oikeudet ja kohtaamaan ja kuuntelemaan heitä päätöksenteossa tarkemmin. Onnistumisia on kuitenkin vaikea havaita.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimipaikassa järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Niin lastensuojelu- kuin sosiaalihuoltolaissa korostetaan lapsen ja nuoren informoimista, osallisuutta ja mielipiteen huomioimista.
Pykälillä ei ole juuri ollut käytännön merkitystä, sillä lapsia ja nuoria on varsin harvoin kuultu lastensuojelun kehittämishankkeita suunniteltaessa tai palvelujen muutosprosesseissa. Järjestelmällisen asiakaspalautteiden keruun ja vaikuttavuustutkimusten sijaan hankkeisiin nimetään näön vuoksi asiakasraati tai muutama kokemusasiantuntija.
Mikko Orasen mukaan lasten tarpeet ovat määrittäneet yleensä aikuiset ammattilaiset: viranhaltijat, tutkijat, kehittäjät ja konsultit. Mukana ovat siis harvoin olleet edes lasten vanhemmat, lapsista itsestään puhumattakaan (Oranen, 2008, 8). ”Miksi verkostopalavereja ja suuria kansakokouksia markkinoidaan lastensuojelun keskeisiksi työvälineiksi, vaikka lapset ja nuoret kokevat jäävänsä niissä herkästi yksin ja sanattomiksi? Mitä mieltä on sellaisissa ammatillisissa käytännöissä, jotka jättävät ulkopuolelle juuri niiden ihmisten kokemukset, joita varten työ on olemassa? Oranen kysyy aiheellisesti.
”Voisikohan sille keksiä jonkun toisen nimen? Lastensuojelu- sanasta tulee lähes kaikille mieleen edelleen huostaanotto” (Karjalainen Tarja, 2011 , 19, Päivähoito ja perhetyö ne yhteen soppii)
”Jos rakentavaa keskustelua vanhemman kanssa ei synny, tai huoli lapsesta kasvaa, on työntekijän tehtävänä ohjata apua tarvitseva perhe perhetyön tuen piiriin, tai konsultoida sosiaali- tai lastensuojelutyöntekijöitä” Hyrylän perhelinkki
Muutama vuosi sitten lastensuojelun päättäjät valittelivat, että päiväkodeista tulee kovin vähän lastensuojeluilmoituksia. Koulut sen sijaan tehtailivat ilmoituksia kiitettävästi uuden lastensuojelulain ja oppilashuoltolain ansiosta ja sosiaalityöntekijöiden vallattua koulukuraattoreiden virat.
Nyt päiväkotien vähäisten lastensuojeluilmoitusten määrään on löydetty ratkaisu: päiväkoteihin tuodaan perhetyöntekijät. Perhetyöntekijät ovat silta, jolla varhaiskasvatuksesta tehdään lastensuojelun ja sosiaalitoimen jatke.
Vanhempien kannattaakin jatkossa harkita tarkasti lastensa laittamista päiväkotiin, josta muokataan lastensuojelun kumppania ja asiakashankkijaa.
Näin Varsinais-Suomen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan ( LAPE) kuuluvassa Lupa auttaa- hankkeessa ajetaan perhetyöntekijöitä päiväkoteihin: "Kaarinan kunta näyttää rohkeasti suuntaa viemällä perhetyön sinne, missä perheet valmiiksi ovat, eli päiväkoteihin. Perhetyön jalkauttamisessa ovat mukana varhaiskasvatus, neuvola ja perhekeskus.
Uutta toimintamallia kehitettiin erillisessä työryhmässä ja 24.8.2018 toteutetussa laajemmassa perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen yhteisessä kehittämispäivässä. Haluatko omassa kunnassasi jalkauttaa perhetyötä päiväkoteihin? Ota yhteyttä varhaiskasvatuksen hankeagentti Sami Luotoon (puh. 040 635 7980) ja sovi suunnittelutapaaminen".
Hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi Sirpa Kuronen (Turku). Kyseinen alatyöyhmä nimettiin maakunnalliseksi LAPE-työryhmäksi, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Työryhmä nimesi hankehakemusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi Mikko Hulkkosen (Raisio) ja jäseniksi Katri Viipon (Salo), Minna Pohjolan (VSSHP) ja Päivi Penkkalan (Turku).
Varsinais-Suomen yrittäjät ry on sitoutunut hankkeen toimeenpanoon yhteistyökumppanina. He toimivat hankkeen toteuttamisen ja yhteistyön mahdollistajina.
Hanketta voi pitää perhetyön osalta tietoisena vanhempien ja päiväkotien työntekijöiden harhaanjohtamisena. Siinä ei tarjota lainkaan tutkimustietoa lastensuojelusta tai perhetyöstä vaan yritetään jalkauttaa lastensuojelun pahamaineiset perhepalvelut varhaiskasvatuspalveluihin ja markkinoida niitä valheellisella propagandalla.
Hankkeessa ei kerrota, että psykoanalyyttisella orientaatiolla toimiva perhetyö, joka voi olla koulutuspohjaltaan ja sisällöltään mitä hyvänsä muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle. Sijaishuollon asiakashankinnan ulottamiseksi kaikkiin ikäryhmiin Lupa auttaa- hankeessa samoin kuin pääkaupunkiseudun Lapsen paras- yhdessä enemmän -hankkeessa- myös kouluihin on jalkautettu lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Turussa on koottu työryhmä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan sekä lastenpsykiatrian kesken. Jokaisen kunnan varhaiskasvatusjohtaja on ottanut vastaan heille tarjotun Lupa auttaa! -löytöhetken, jonka yhtenä tavoitteena on sitouttaa varhaiskasvatus lastensuojeluun.
Kadonnut on myös historiallinen muisti. Hanketoimijat eivät joko tiedä tai eivät halua muistaa, että Oy Varsinais-Suomen osaamiskeskus AB:n markkinoima lainvastaisesti toiminut perhetyö johti HOL- Huostaanotetut lainvastaisesti- yhdistyksen perustamiseen. Lasten huostaanotot kasvoivat Naantalissa kuntaliitoksen jälkeen kun neljän vanhan kunnan toimintatavat yhtenäistettiin (Syvälä, 2013, 99).
Nyt pyritään yhtenäistämään Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöt ja yhteistyö julkisen sektorin, järjestösektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa mm. Kupittaan skandaalissa ryvettyneen Riitta Liuksan johdolla ja pidetään lasten kaltoinkohtelun yhteiskehittämispäiviä Turun ensi- ja turvakodin, TYKS:n ja VOIKUKKIA- hankkeen kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on hyödyttänyt lähinnä asiantuntijoina esiintyviä ja hävittänyt sosiaalipalveluista niin vuorovaikutuksen kuin vastuun.
Hiljattain Posti voitti lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen eräässä kunnassa. Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana. Se voi ryhtyä rekrytoimaan henkilökuntaa sen jälkeen kun kilpailu on voitettu. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.
Yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja. Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille. Kuntaliiton raportin mukaan noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu. Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi.
Varhainen puuttuminen tuottaa oikeusturvaongelmia ja resurssien väärinkohdennusta
Sosiaalityöntekijöiden vallan huippuunsa nostanut lastensuojelulaki ja varhaisen puuttumisen ideologia tuottavat resurssien väärinkohdennusta. Ilmoitusmylly pyörii haaskaten niukkenevia resursseja, ja tilanne on lastensuojelun ja sen byrokraattien itsensä aiheuttama. Vaaratilanteiden sijaan lastensuojeluilmoituksia tehdään sosiaalityöntekijää harmittavista vuorovaikutustilanteista, tupakoivista teineistä ja kuntosalilla käyvästä äidistä jo 100 000 vuodessa ja lastensuojelun asiakkuudet, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat tasaisessa nousussa. Lastensuojelun kustannukset ovat ylittäneet miljardin vuodessa mutta tuloksia ei näy. Toimenpiteiden seurauksena yhä useamman lapsen perhe hajotetaan ja lasten koulutuspolut, terveydenhuolto ja yhteydenpito läheisiin katkaistaan valvomattomassa sijaishuollossa.
Ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Sijaishuollon edustajien kansoittama työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin. Nämä "asiantuntijat" havaitsevat intressiristiriitoja vain lasten ja vanhempien välillä ja ajavat ainoastaan vanhempien valvonnan lisäämistä. Jostain syystä LAPE- hankkeessa kuvitellaan, että panostaminen samoihin toimenpiteisiin tuottaisi tällä kertaa erilaisia, hyviä tuloksia.
Juuri kotiavun korvautuminen psykoanalyysiin perustuvalla perhetyöllä on keskeinen syy nykyiseen kriisiin ja huostaanottojen lisääntymiseen. Perheille ei ole tarjolla riittävästi konkreettista apua ja pelkkää vanhemman kotiapupyyntöä voidaan käyttää riskivanhemmuuden osoittimena tai lapsen sijoitusperusteena.
Lastensuojelun arvioinnista on muodostunut vakava oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle ja yhä useammin turhan sijoituksen aloittaa perhetyöntekijän huolihavainto.
Päiväkoti- ikäiset sijoitetaan useimmiten perhehoitoon (= sijaisperheisiin), jota vaivaavat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan vieläkin vakavammat valvontapuutteet kuin laitoshoitoa, joka on osoittautunut oikeusasiamiesten tarkastuksissa ala-arvoiseksi.
Päiväkotien työntekijät eivät selvästikään tunne perhetyön historiaa, luonnetta eivätkä seurauksia asiakkaille. Ongelmalliseksi on koettu myös, ettei lastensuojelu ole yhteistyössä päiväkotiin lastensuojeluilmoituksen jälkeen. "Varhaiskasvatuksen alan työntekijä voi vain arvuutella, mitä lapselle on tapahtunut, jos lastensuojelu tai vanhemmat eivät ota yhteyttä päiväkotiin. Työntekijän huoli ja murhe lapsesta jatkuu pitkäänkin. Jo se tieto, että lapsi on turvassa ja kunnossa riittäisi" (Kemiöniemi, 2017, 44).
Tutkija ei havaitse, että tietoa lastensuojelusta päiväkotiin ei tule ehkä sen takia, että lapsi ei ole turvassa eikä kunnossa.
Perhetyöntekijöistä on tullut sosiaalityöntekijöitä ja kotiavusta perhetyötä
Tarja Heinon mukaan sosiaalialan tehtävien muutoksista on havaittu kehityskulkuja, joissa lastensuojelun sosiaalityö on siirtymässä perhetyöntekijöille, ja perhetyöntekijöiden tehtävät ovat siirtymässä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijöille. Tilauksia lastensuojelun perhetyöhön tulee montaa kautta (2008, 61-63) ja perhetyö on verkostoitunut tehokkaasti neuvoloiden ja päiväkotien kanssa.
Perhetyöntekijöistä on siis tullut sosiaalityöntekijöitä ja kotipalvelusta perhetyötä. Sosiaalityöntekijöistä puolestaan on tullut sijaishuollon edunvalvojia.
Perheiden tarpeiden mukainen auttaminen tuntuu hävinneen kokonaan ja korvautuneen erilaisten asiantuntijoiden ammatillisella edunvalvonnalla.
Mirja Korkiakankaan haastattelemat perheet olivat yksimielisiä siitä, ettei asiakkaiden valinnanvapaus perhetyön aloittamisessa toteutunut. Perhetyön asiakkaat mainitsivat vapaaehtoisen pakon ” eivät ne olisi kuitenkaan jättäneet rauhaan” (2005, 47, 87). Tutkimukseen haastateltu perhetyöntekijä itsekin kuvaa selvitystyötään osuvasti käsitteellä "sosiaalitoimen kätyri " (. 59). Selvitystä tarvittiin huostaanoton kriteereiden varmistamiseen.
Annina Myllärniemen mukaan lastensuojelun avohuollon perhetyö on viimeisten vuosien aikana kehittynyt entistä enemmän lastensuojelullisen, korjaavan ja kuntouttavan perhetyön suuntaan. Lastensuojelun perhetyö on aina interventio perheen yksityisyyteen ja pitää sisällään kontrollin elementtejä.
Marjatta Bardyn ja Johanna Öhmanin käsitteellistystä mukaillen perhetyön tuki voidaan lukea ”korkean riskin vanhemmuuden tukeen”, jota lastensuojelullisten ongelmien ja riskitekijöiden olemassa olo luonnehtii.
Perhetyöllä on saumaton yhteys lastensuojelun arviointiin siinä, että perhetyö tuottaa usein lastensuojelun sosiaalityölle tietoa perheen arjesta. Perhetyöllä pyritään tehostamaan lastensuojelun arviointia. Lastensuojelun avohuollon perhetyöstä voidaankin paikantaa entistä enemmän perhekuntoutusta luonnehtivan ”tehoavun” elementtejä (ks. Heino ym. 2000, 196).
Myllärniemen mukaan perheiden vanhempien on joissain tilanteissa vaikea ymmärtää perhetyön roolia lastensuojelun toimijana. Perhetyön sosiaaliohjaajien tietoisuus lastensuojelun työntekijöinä sen sijaan on vahvistunut ja identiteetti lastensuojelun toimijoina selkeytynyt (Myllärniemi, 2007, 82-87).
Päivähoito sijaishuollon asiakashankintana?
Ennaltaehkäisevän perhetyön yhteydessä on varhaiskasvatuksessa ja kouluissa viime vuosina jatkuvasti puhuttu varhaisesta puuttumisesta, huolivyöhykkeistä ja huolen heräämisestä. Kristiina Huhtanen puhuu (Keskinen & Virjonen, 2014) päivähoidosta varhaisen puuttumisen mahdollistajana.
Huhtasen mukaan päivähoidon oma asiakastyö, jossa perheet toimivat kumppaneina on matalan kynnyksen työmuoto, jossa interventiostrategia laajenee lapsesta perheeseen( Kemiöniemi, 2017, 36.)
Annina Myllärniemi ( 6/ 2007) pohtii asiakastapausanalyysissään : "Perhetyön jatko ja tavoitteet ovat epäselviä, erityisesti sijoituksen uhka tuo työskentelyyn sen kysymyksen, onko perhetyön tehtävä ”kerätä näyttöä” sijoitusta varten vai todella tarjota tukea ja pyrkiä työstämään perheen ongelmallista tilannetta? Toisaalta perhetyölle voi asettua tärkeä rooli perheen motivoinnissa avohuollon sijoitukseen."
Kun lapset ja nuoret kertovat yhdenmukaisesti kyselystä toiseen, etteivät tule kuulluiksi tai kohdatuiksi erilaisten kehittämishankkeiden, sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelujärjestöjen esim. MLL:n ratkaisu ongelmaan on kuulemattomien ja kohtaamattomien ammattilaisten lisääminen ja sekoittaminen keskenään moniammatillisiksi työryhmiksi.
Lastensuojelun moniammatillinen auttamistyö on pahimmillaan kaikkein haavoittavin lapsen kohtaama henkisen väkivallan muoto. Eikä vain henkisen, koska lapselle aiheutettu tuska lääketieteellistetään ja sen myötä on aloitettava myös lääkitys, tai muutoin tulkitaan, että kieltäydyt hoidosta.
Mirjam Araneva kuten muutkin lastensuojelujuristit, lapset ja vanhemmat on suuttunut huolipuheeseen: "Huoli on epämääräinen ilmaisu, joka osoittaa lähinnä huolestujan tunnetilaa, ei konkreettista ongelmaa. Pelkkä huoli ei ylitä lastensuojelun asiakkuuden kynnystä – puhumattakaan siitä, että se oikeuttaisi puuttumaan lapsen ja hänen perheensä perus- ja ihmisoikeuksiin. Huoli ei kuulu lastensuojelun terminologiaan".
Valitettavasti erilaisten huolikoulutusten, monitoimijaisten arviointien ja Eija Paavilaisen kaltoinkohtelun kykytestien (Child Abuse Potential) ja villien riskilistojen ansiosta perhetyöntekijät ja päiväkotien työntekijät etsivät perheistä voimavarojen sijaan kaltoinkohtelua ja kuvittelevat osaavansa havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen laiminlyönnin osoittimeksi kerrottiin mm. lapsen syömis- ja univaikeudet ja väsymys (Lokka & Pokela, 2016, 49) ja kaltoinkohtelun tunnistusmenetelmäksi mm. lapsen leikin havainnointi (mt., 30).
Perustehtävä hukassa?
”Yhteistyön laventaminen ja ylikorostaminen hämärtää päivähoidon perustehtävän, laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamisen jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle.” Marjatta Kalliala
2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi, varatuomari Leeni Ikonen toteaa. Päiväkodit ja koulut kohdistavat lapsiin väkivaltaa, jota kutsutaan eri nimikkein; kiinnipitoja, terapeuttisia kiinnipitoja, turvaamistoimia. Mikäli vanhemmat pitelisivät lapsiaan mustelmille, heidän sanottaisin pahoinpitelevän lapsiaan.
Puuttumisen huolimalli on synnyttänyt kuntiimme pikkupsykologien ammattikunnan. Jokaisella lapsen kanssa työtä tekevällä näyttää olevan oikeus tyypitellä, lajitella ja leimata lapsi ja tämän vanhemmat. Lapsen leikkikään ei enää ole leikkiä, vaan toimintaa, jossa lapsi tuottaa tietoa tarkkailijoille.
Ikosen mukaan "lastensuojelun ongelmien ratkaiseminen ei ole työsuojeluasia. Se ei ole myöskään sosiaalialan korkeakoulutettujen työllistämistä koskeva asia.
Lastensuojelun ongelmien ratkaiseminen liittyy lasten ja perheiden hyvinvointiin, koska mielivaltaisesti ja väärin toimivat lastensuojelun työntekijät ovat tällä hetkellä kansalaisten elämää vakavasti vaarantava uhkatekijä. Näiden uhkatekijöiden lisääminen lisää luonnollisesti pahoinvointia ja kuormitusta perheille. Yhteiskunnan niukat voimavarat tulee kohdentaa oikein.
Viranomaisen vallankäytön suitsiminen on tähän mennessä ohitettu. Päin vastoin lastensuojelulain moninaiset uudistukset ovat keskittyneet toteuttamaan kaikki sosiaaliviranomaisen toiveet. Tätä tietä kulkien on aikaansaatu nykyinen kriisi".
Lapsiperheiden palvelujärjestelmän uudistukset jatkavat samalla kriisiyttämisen tiellä ja tulevat ilman korjausliikkeitä syventämään ongelmia entisestään. Sen paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisessä, moniammatillisessa yhteistyössä kuin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa ei edelleenkään huomioida perheiden oikeusturvanäkökulmia.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla piti pyrkiä tukemaan vanhemmuutta ja vahvistamaan matalan kynnyksen palveluita siten että korjaavien palveluiden kuten huostaanottojen ja laitoshoidon tarve vähenee. Hankkeen aikana lastensuojeluilmoitusten määrä (139 368) lisääntyi 15 prosenttia (vuonna 2017). Myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä (4 081) kasvoi 15 prosenttia . Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2017 sijoitettuna 17 956 lasta ja nuorta, määrä kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosohjelman tavoitteena oli saada ammattilaiset huomioimaan lasten oikeudet ja kohtaamaan ja kuuntelemaan heitä päätöksenteossa tarkemmin. Onnistumisia on kuitenkin vaikea havaita.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimipaikassa järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Niin lastensuojelu- kuin sosiaalihuoltolaissa korostetaan lapsen ja nuoren informoimista, osallisuutta ja mielipiteen huomioimista.
Pykälillä ei ole juuri ollut käytännön merkitystä, sillä lapsia ja nuoria on varsin harvoin kuultu lastensuojelun kehittämishankkeita suunniteltaessa tai palvelujen muutosprosesseissa. Järjestelmällisen asiakaspalautteiden keruun ja vaikuttavuustutkimusten sijaan hankkeisiin nimetään näön vuoksi asiakasraati tai muutama kokemusasiantuntija.
Mikko Orasen mukaan lasten tarpeet ovat määrittäneet yleensä aikuiset ammattilaiset: viranhaltijat, tutkijat, kehittäjät ja konsultit. Mukana ovat siis harvoin olleet edes lasten vanhemmat, lapsista itsestään puhumattakaan (Oranen, 2008, 8). ”Miksi verkostopalavereja ja suuria kansakokouksia markkinoidaan lastensuojelun keskeisiksi työvälineiksi, vaikka lapset ja nuoret kokevat jäävänsä niissä herkästi yksin ja sanattomiksi? Mitä mieltä on sellaisissa ammatillisissa käytännöissä, jotka jättävät ulkopuolelle juuri niiden ihmisten kokemukset, joita varten työ on olemassa? Oranen kysyy aiheellisesti.
Sosiaalityöntekijän varjoon jäänyt perhetyöntekijä muistuttaa miehensä varjoon jäänyttä 'Lenutaa', joka ei halunnut olla mikään Miuku Pörrönen vaan Maailman Suurin Tiedenainen.
Mitä perhetyö on ?
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi. Perhetyöntekijöiden lausuntoja perheen elämästä käytetään huostaanottoasioissa perhettä vastaan.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa."
Jäsentymätön perhetyöpuhe ei kerro, mitä perhetyöllä tarkoitetaan, mitä perheissä tuetaan ja millaisiin arvioihin tukeminen perustuu. Perhetyöntekijöiden nimeämiä perhetyön menetelmiä ovat mm. toisen näkeminen, ääneen ajattelu, havainnointi, auton käyttö, kävelyllä käynti, lomakkeiden täyttö, luistelu, keilaus, soittaminen ja toimistokäynti (Kuronen & Weckman, 2010, 105).
Huostaanotetut Lainvastaisesti (HOL) yhdistyksen perustaneen Ani Leikoniemen tapaus on yksi tunnetuimpia varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka perhetyöntekijän valheelliset ja mustamaalaavat kirjaukset tuottavat laittoman ja traumatisoivan huostaanoton.
Imatran esimerkki taas osoittaa, että vilpittömästi ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkivästä, oikein ohjeistetusta ja asennoituvasta ja kotiapua sisältävästä perhetyöstä voi olla perheille aitoa apua.
Lasten ja vanhempien tarkkailu - ja sijaishuollon asiakashankinta- alkaa jo neuvoloissa, jotka seulovat perheitä lasten kaltoinkohtelua etsivillä riskilistoilla ja -seuloilla ja markkinoivat heille omaa perhetyötään.
Neuvoloiden ja kunnallisen lastensuojelun lisäksi lastensuojelujärjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat esim. lastensuojeluyritykset tarjoavat perhetyöntekijöitä rutiininomaisesti ratkaisuksi kaikkiin perheiden pulmiin, olipa kyse lapsen oppimisen ongelmista, kotiintuloaikojen noudattamisesta, homevauriolle altistumisesta, neurologisista häiriöistä tai vanhempien väsymyksestä tai elämäntavasta.
Perhetyöntekijän keskeinen työnsisältö on lasten, vanhempien ja perhe-elämän arvioiminen, joka tehdään usein puutteellisella koulutuksella ja epätieteellisillä psykoanalyysiin virheellisiin olettamiin pohjautuvilla tutkimusmenetelmillä ja -välineillä, jotka pyrkivät leimaamaan ja syyllistämään äitejä ja löytämään pahan, jonka olemassaolosta työntekijät ovat vakuuttuneita jo työtään aloittaessaan. Vavu-metodiin (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen) otettiin erityisesti suomalaisten projektikumppaneiden aloitteesta mukaan psykodynaaminen (= psykoanalyyttinen) näkemys pienten lasten psyykkisestä kehityksestä (Puroila, 2004, 63).
Virheellisesti tehdyn kiintymyssuhdetestauksen tuloksena lastensuojeluun ajautuneille lapsille tarjotaan vääriä diagnooseja, huostaanottoja, arveluttavia tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksia ja erilaisia vahingollisiksi todettujen kiintymyssuhdeterapioiden johdannaisia esim. DDP:tä josta American Professional Society on the Abuse of Children (APSAC) varoittaa. Väärään tietoon perustuvaa koulutusta tarjoavat monien lastensuojelulaitosten lisäksi mm. Valtakunnallinen lastensuojelu VaLaSu ry ja Etelä- Suomen lastensuojelijat Elsa ry.
Perhetyön arviointien objektiivisuus vaarantuu, kun yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja.
Perhetyöntekijöiden tulo päiväkoteihin nykyisellä osaamisella tarkoittaa päiväkotien kasvatuskumppanuuden siirtymistä vanhemmista lastensuojelun työntekijöihin, lisää moniammatillisia kokouksia ja oikeusturvaongelmia, perheiden luottamuksen rapautumista päivähoitoon ja turhia lastensuojeluilmoituksia ja sijoituksia.
Varaudu ennakko- olettamiin ja perusteettomiin syytöksiin
Huomioi, että perhetyöntekijä on saattanut luoda jo ennakkoon käsityksen perheestäsi, tapahtumista ja toimii ennakko-olettaman varassa.
Lastensuojelun työtavat pohjaavat useimmiten teorioille ja puutteellisen tiedon varassa tehdyille epäloogisille johtopäätöksille. Tavallisimpia lastensuojelun tapaamisissa vastaan tulleita oletuksia ovat varatuomari Leeni Ikosen mukaan:
Vanhanaikaiset lastenpsykiatriset uskomukset ja sosiaalialan teoriat ja opit huono-osaisuudesta ja sen periytyvyydestä ohjaavat vahvasti lastensuojelun työtä.
Koska lastensuojeluperheillä ei ole oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin käräjäoikeudessa, kotikäyntien taltioinnit ja asiakirjojen tarkastukset ovat ainoita keinoja oikeusturvan varmistamiseen. Asiakaspaperit kannattaa korjata ennenkuin ne toimitetaan hallinto- oikeuteen, jonka asiantuntijajäseninä istuvat sosiaalityöntekijät. Hallinto- oikeus, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia hyväksyy lähes kaikki huostaanottohakemukset paikkakunnasta ja lastensuojelun työn ja selvitysten laadusta tai laillisuudesta riippumatta, keskimäärin 94% varmuudella.
Oletettavasti osa epäeettisiin ja virheellisiin työtapoihin tottuneista perhetyöntekijöistä siirretään kotipalvelun työntekijöiksi tai päiväkoteihin. Ellei perhetyöntekijöiden ammattikunnalle järjestetä perusteellista uudelleenkoulutusta ja jonkinlaista valvontaa, seurauksena on ongelmien eskaloituminen päiväkodeissa.
#Lupa auttaa #perhetyö #varhaiskasvatus #STM #LAPE #Lapsijaperhepalvelujenmuutosohjelma #Lapsen parasyhdessäenemmän #EijaPaavilainen #CAP #riskiarviointi #HuoliPuheeksi #LapsetPuheeksi #SamiLuoto #Vavu #PERHE- hanke #psykoanalyysi
#MarjaLeenaHuisko #JaanaKemppainen #TuulaPollari #LeeniIkonen
Lähteet:
Lupa auttaa- Varsinais- Suomen lapsi- ja perhepalvelujen muutos- ohjelma 2017-2018
Heino, Tarja (9/2008) Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset
Ikonen, Leeni (2013)Jos lastensuojelulla on asiaa – Joka kodin opas viranomaisasiointiin
Karjalainen Tarja (2011) Päivähoito ja perhetyö ne yhteen soppii-matalan kynnyksen arjen tukea ja yhteistyötä, Laurea
Kemiöniemi, Kaisa- Leena (2017)Ennaltaehkäisevä perhetyö Oululaisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaamana
Korkiakangas, Mirja (2005) Perheen voimavaroja etsimässä, lisensiaattityö, Lapin yliopisto
Kuronen, Helena & Weckman, Sanna( 2010) Nopsa perhetyön menetelmien arviointi työntekijöiden näkökulmasta, Laurea, Otaniemi
Myllärniemi Anniina (2007) Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä
Oranen, Mikko (2008) Mitä mieltä? Mitä mieltä? Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä, Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelman osaraportti
Pokka, Anna & Lokela, Johanna (2016) Lasten kaltoinkohtelu, päiväkotien työntekijöiden kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Puroila, Anna-Maija (toim.)(2004) Kehittyvä perhetyö, POSKE
THL (2018) Lastensuojelun tilasto 2017
Syvälä, Maria (2013) Hukassa huostassa, Radium-kirjat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turku-laitosten-luvattu-linnake
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-puheeksi-vai-huoli-puheeksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnekylman-virkamiehen-tunnistamisohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/lokatomia-blogi/sohvatyopaikkailmoitus-etsitaan-persetyontekijaa
Mitä perhetyö on ?
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi. Perhetyöntekijöiden lausuntoja perheen elämästä käytetään huostaanottoasioissa perhettä vastaan.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa."
Jäsentymätön perhetyöpuhe ei kerro, mitä perhetyöllä tarkoitetaan, mitä perheissä tuetaan ja millaisiin arvioihin tukeminen perustuu. Perhetyöntekijöiden nimeämiä perhetyön menetelmiä ovat mm. toisen näkeminen, ääneen ajattelu, havainnointi, auton käyttö, kävelyllä käynti, lomakkeiden täyttö, luistelu, keilaus, soittaminen ja toimistokäynti (Kuronen & Weckman, 2010, 105).
Huostaanotetut Lainvastaisesti (HOL) yhdistyksen perustaneen Ani Leikoniemen tapaus on yksi tunnetuimpia varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka perhetyöntekijän valheelliset ja mustamaalaavat kirjaukset tuottavat laittoman ja traumatisoivan huostaanoton.
Imatran esimerkki taas osoittaa, että vilpittömästi ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkivästä, oikein ohjeistetusta ja asennoituvasta ja kotiapua sisältävästä perhetyöstä voi olla perheille aitoa apua.
Lasten ja vanhempien tarkkailu - ja sijaishuollon asiakashankinta- alkaa jo neuvoloissa, jotka seulovat perheitä lasten kaltoinkohtelua etsivillä riskilistoilla ja -seuloilla ja markkinoivat heille omaa perhetyötään.
Neuvoloiden ja kunnallisen lastensuojelun lisäksi lastensuojelujärjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat esim. lastensuojeluyritykset tarjoavat perhetyöntekijöitä rutiininomaisesti ratkaisuksi kaikkiin perheiden pulmiin, olipa kyse lapsen oppimisen ongelmista, kotiintuloaikojen noudattamisesta, homevauriolle altistumisesta, neurologisista häiriöistä tai vanhempien väsymyksestä tai elämäntavasta.
Perhetyöntekijän keskeinen työnsisältö on lasten, vanhempien ja perhe-elämän arvioiminen, joka tehdään usein puutteellisella koulutuksella ja epätieteellisillä psykoanalyysiin virheellisiin olettamiin pohjautuvilla tutkimusmenetelmillä ja -välineillä, jotka pyrkivät leimaamaan ja syyllistämään äitejä ja löytämään pahan, jonka olemassaolosta työntekijät ovat vakuuttuneita jo työtään aloittaessaan. Vavu-metodiin (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen) otettiin erityisesti suomalaisten projektikumppaneiden aloitteesta mukaan psykodynaaminen (= psykoanalyyttinen) näkemys pienten lasten psyykkisestä kehityksestä (Puroila, 2004, 63).
Virheellisesti tehdyn kiintymyssuhdetestauksen tuloksena lastensuojeluun ajautuneille lapsille tarjotaan vääriä diagnooseja, huostaanottoja, arveluttavia tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksia ja erilaisia vahingollisiksi todettujen kiintymyssuhdeterapioiden johdannaisia esim. DDP:tä josta American Professional Society on the Abuse of Children (APSAC) varoittaa. Väärään tietoon perustuvaa koulutusta tarjoavat monien lastensuojelulaitosten lisäksi mm. Valtakunnallinen lastensuojelu VaLaSu ry ja Etelä- Suomen lastensuojelijat Elsa ry.
Perhetyön arviointien objektiivisuus vaarantuu, kun yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja.
Perhetyöntekijöiden tulo päiväkoteihin nykyisellä osaamisella tarkoittaa päiväkotien kasvatuskumppanuuden siirtymistä vanhemmista lastensuojelun työntekijöihin, lisää moniammatillisia kokouksia ja oikeusturvaongelmia, perheiden luottamuksen rapautumista päivähoitoon ja turhia lastensuojeluilmoituksia ja sijoituksia.
Varaudu ennakko- olettamiin ja perusteettomiin syytöksiin
Huomioi, että perhetyöntekijä on saattanut luoda jo ennakkoon käsityksen perheestäsi, tapahtumista ja toimii ennakko-olettaman varassa.
Lastensuojelun työtavat pohjaavat useimmiten teorioille ja puutteellisen tiedon varassa tehdyille epäloogisille johtopäätöksille. Tavallisimpia lastensuojelun tapaamisissa vastaan tulleita oletuksia ovat varatuomari Leeni Ikosen mukaan:
- Jos päiväkoti ilmaisee huoltaan lapsen käyttäytymisestä (vilkas, ujo tms.) – syynä on yksinhuoltajaäiti, koti sekaisin, lapsen arki strukturoimaton.
- Jos lapsi päiväkodissa tönii, muksii ja lyö toisia lapsia – kodissa on väkivaltaa, vanhemmat käyttävät väkivaltaisia kasvatuskeinoja, vanhempien tunnetaidot ovat puutteellisia ja lapsi on sen takia vaurioitunut kiintymyssuhteissaan.
- Jos koulu ilmaisee huoltaan, ettei lapsi keskity ja vaikkapa tönii muita lapsia – syynä on se, ettei kotona ei ole sääntöjä tai rajoja, ja vanhemmat ovat ankaria ja rankaisevia.
- Jos lapsi on sairastunut syömishäiriöön – syynä on ylihuolehtiva äiti.
- Jos lapsella on koulupoissaoloja – äitisymbioosi.
- Jos lasta kiusataan koulussa ja yksinhuoltajaäiti haluaa asiaa selvitettäväksi – äiti ja lapsi ovat psykiatrisen hoidon tarpeessa.
- Jos lapsi on sairastellut ja äiti vie häntä usein lääkäriin tai perheessä on home/sisäilma-altistuminen – äiti sairastuttaa lastaan.
Vanhanaikaiset lastenpsykiatriset uskomukset ja sosiaalialan teoriat ja opit huono-osaisuudesta ja sen periytyvyydestä ohjaavat vahvasti lastensuojelun työtä.
Koska lastensuojeluperheillä ei ole oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin käräjäoikeudessa, kotikäyntien taltioinnit ja asiakirjojen tarkastukset ovat ainoita keinoja oikeusturvan varmistamiseen. Asiakaspaperit kannattaa korjata ennenkuin ne toimitetaan hallinto- oikeuteen, jonka asiantuntijajäseninä istuvat sosiaalityöntekijät. Hallinto- oikeus, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia hyväksyy lähes kaikki huostaanottohakemukset paikkakunnasta ja lastensuojelun työn ja selvitysten laadusta tai laillisuudesta riippumatta, keskimäärin 94% varmuudella.
Oletettavasti osa epäeettisiin ja virheellisiin työtapoihin tottuneista perhetyöntekijöistä siirretään kotipalvelun työntekijöiksi tai päiväkoteihin. Ellei perhetyöntekijöiden ammattikunnalle järjestetä perusteellista uudelleenkoulutusta ja jonkinlaista valvontaa, seurauksena on ongelmien eskaloituminen päiväkodeissa.
#Lupa auttaa #perhetyö #varhaiskasvatus #STM #LAPE #Lapsijaperhepalvelujenmuutosohjelma #Lapsen parasyhdessäenemmän #EijaPaavilainen #CAP #riskiarviointi #HuoliPuheeksi #LapsetPuheeksi #SamiLuoto #Vavu #PERHE- hanke #psykoanalyysi
#MarjaLeenaHuisko #JaanaKemppainen #TuulaPollari #LeeniIkonen
Lähteet:
Lupa auttaa- Varsinais- Suomen lapsi- ja perhepalvelujen muutos- ohjelma 2017-2018
Heino, Tarja (9/2008) Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset
Ikonen, Leeni (2013)Jos lastensuojelulla on asiaa – Joka kodin opas viranomaisasiointiin
Karjalainen Tarja (2011) Päivähoito ja perhetyö ne yhteen soppii-matalan kynnyksen arjen tukea ja yhteistyötä, Laurea
Kemiöniemi, Kaisa- Leena (2017)Ennaltaehkäisevä perhetyö Oululaisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaamana
Korkiakangas, Mirja (2005) Perheen voimavaroja etsimässä, lisensiaattityö, Lapin yliopisto
Kuronen, Helena & Weckman, Sanna( 2010) Nopsa perhetyön menetelmien arviointi työntekijöiden näkökulmasta, Laurea, Otaniemi
Myllärniemi Anniina (2007) Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä
Oranen, Mikko (2008) Mitä mieltä? Mitä mieltä? Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä, Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelman osaraportti
Pokka, Anna & Lokela, Johanna (2016) Lasten kaltoinkohtelu, päiväkotien työntekijöiden kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Puroila, Anna-Maija (toim.)(2004) Kehittyvä perhetyö, POSKE
THL (2018) Lastensuojelun tilasto 2017
Syvälä, Maria (2013) Hukassa huostassa, Radium-kirjat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turku-laitosten-luvattu-linnake
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-puheeksi-vai-huoli-puheeksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnekylman-virkamiehen-tunnistamisohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/lokatomia-blogi/sohvatyopaikkailmoitus-etsitaan-persetyontekijaa