Anna Cantell- Forsbom Kids for cash- skandaali pian mahdollinen Suomessakin
Lastensuojelun toimintoja ulkoistetaan kovaa vauhtia yksityisille yrityksille.
Lastensuojelun lainvastainen käytäntö siirtää viranomaistyöksi säädettyjä perheiden olosuhde- ja vanhemmuudenarviointeja jääveille sijaishuoltopalveluja tarjoaville yksityisille yrityksille on lisännyt huostaanottoja ja räjäyttänyt lastensuojelun kustannukset, jotka ovat kivunneet jo yli miljardiin vuodessa.
Lastensuojelun laittomuuksista raportoineita alaisiaan omiin muroihin pissijöiksi haukkunut Anna Cantell- Forsbom on nyt päästänyt vieraita lastensuojelun murokupille.
Asiakkaat samoin kuin veronmaksajat tosin voivat olla eri mieltä Päivi Singon palkinneen Cantell- Forsbomin samoin kuin Lastensuojelun Keskusliiton ja S-pankkiin kuuluvan rahastoyhtiö FIM:n arvostelukyvystä lastensuojelun kehittämisen ja kustannussäästöjen suhteen.
Pitkään erilaisten ongelmien kanssa paininutta Vantaan lastensuojelua ollaan kaikessa hiljaisuudessa ajamassa osaksi sijoituskuviota, kertoo Vantaan Sanomat.
Hankkeen puuhamiehinä ovat yksityinen rahastoyhtiö FIM ja Lastensuojelun Keskusliitto.
Lapsi-SIB-nimisen ( tulosperusteinen rahoitussopimus) hankkeen ideana on se, että varhaisen puuttumisen tuomat säästöt lastensuojelussa päätyvät osaksi sijoittajille ja osa säästöistä jää kaupungin hyväksi.
– Käytännössä hanke alkaa vuodenvaihteessa. Periaatepäätökset on jo tehty, sopimuksia hiotaan, toteaa Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.
Lastensuojelun Keskusliiton hankepäällikkö Ulla Lindqvistin mukaan hankkeita on käynnistymässä Vantaan lisäksi Suomessa 5–10.
Hankkeen kohderyhmänä Vantaalla ovat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheet.
Säästöön, eli lastensuojelun kustannusten alentamiseen, hankkeessa pyritään oikea-aikaisilla tukitoimilla, joita olisivat esimerkiksi vanhempainohjaus, kuntoutus, terapia sekä tuki raha-asioiden hoitoon ja koulunkäyntiin.
Tukitoimia rahoitetaan sijoittajilta rahastoon kerätyillä varoilla. Rahaston varojen käyttöä koordinoi kaupunki ja tukitoimia tarjoavat muun muassa kolmannen sektorin toimijat.
Sitra on jo analysoinut, miten paljon säästöä lastensuojelun asiakkaaksi päätymisen ehkäiseminen voi kohderyhmän osalta tuoda.
– Laskelmien mukaan SIB-hankkeen (SIB = social impact bond) avulla kustannukset voivat jopa puolittua viidessä vuodessa. 50 perheen kohdalla säästöä tulisi jopa 10 miljoonaa. Siitä sijoittajat saisivat hankkeeseen sijoittamansa 4,5 miljoonaa ja sen lisäksi koron. Loppu säästöstä jäisi kunnalle, kertoo Cantell-Forsbom.
Ennaltaehkäisyn lasketaan siis tuovan miljoonasäästöjä. Miksi siihen ei osoiteta kunnan omaa rahaa, vaan lähdetään mukaan hankkeeseen, jossa osa säästöstä valuu sijoittajille?
– Kunnalla on rajallinen budjetti ja lastensuojelun lakisääteiset korjaavat toiminnat, kuten huostaanotot, on hoidettava. Eikä kunnan byrokraattinen päätöksenteko hankintalakeineen mahdollista ketteriä kokeiluja, vastaa Cantell-Forsbom.
Hanke lupaa sijoittajille korkeaa tuottoa, tuottoprosentiksi on määritelty 5,5–8 prosenttia, jopa 10 prosenttia.
– Kyseessä on riskisijoitus. Jos tavoitteita ei saavuteta, sijoittajat eivät saa mitään, väittää Cantell-Forsbom. (Vantaan Sanomat, 26.9.2018)
Asiassa ei olisi suuria ongelmia jos viranomaisten tieto pitäisi paikkansa, jos kysessä todella olisi riskisijoitus, jos julkisen sektorin ongelmat eivät siirtyisi toimintaan, jos rahoitussopimus olisi todella tulosperustainen sopimus eikä yksityisesti neuvoteltu laina , jos tulokset ja hyöty arvioitaisiin rehellisesti, jos päästäisiin yksimielisyyteen siitä mitä on lastensuojelun tuloksekkuus ja onnistuminen, jos kausaalisuhde intervention ja raportoitujen tulosten välillä voitaisiin osoittaa luotettavasti ja kaikki toimijat olisivat rehellisiä. Nämä ennakkoehdot eivät lastensuojelun ongelmat tuntien välttämättä täyty.
Monet yritykset käyttävät vastuullisuus- käsitettä häikäilemättömästi edistääkseen brändin mainetta ja myyntiä. Valko- ja viherpesu (green wash) on haitallista ennen kaikkea yritykselle itselle, mutta myös muille yrityksille. Tällaisten huijausten selvittyä ihmisistä tulee skeptisiä eivätkä he enää usko edes markkinoinnin tosia väittämiä.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin, eivätkä kansainvälisetkään lähteet pysty tarjoamiensa konkreettisten esimerkkien perusteella tässä asiassa parempaan kuin varovaiseen toiveikkuuteen.
Muitakin vaihtoehtoja on. Lontoossa on kehitetty joukkorahoituksen ja julkisen rahoituksen yhdistelmää, jossa kaupunki tulee vastaan niitä hankkeita, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja keräävät parhaiten joukkorahoitusta.
SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti
Sitra ei tuo lainkaan esiin SIB-malliin kohdistunutta kritiikkiä (Horesh 2015a, b), jotka liittyvät siihen, millaisia sivuvaikutuksia voi olla yksityisen rahan kanavoitumisella järjestöjen tai sosiaalisten yritysten kautta toiminnan kohteen hyväksi.
OECD:n raportti (2016: 22) huomauttaa, että nykyinen politiikka on epäonnistunut monissa sellaisissa kysymyksissä, joihin SIB:in kannattajat uskovat SIB:in voivan tarjota uudenlaisia ratkaisuja: asunnottomuus, lasten huostaanotot ja rikoksenuusinta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja tuottavat kurjuutta, mutta niitä ei ole kyetty tehokkaasti torjumaan nykyisin keinoin. Samainen raportti tosin jatkaa, että ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi. Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011).
Idström väittää, että demokratian kannalta SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti, jota olisi syytä tutkia tarkasti ennen sen soveltamista suomalaiseen yhteiskuntaan.
SIB aiheuttaa rakennemuutoksen, jossa osa päätöksenteosta karkaa luottamushenkilöiden käsistä kaupallisille tahoille – varallisuutensa karttumista toivoville sijoittajille ja omia intressejään ajaville palveluntuottajille eli firmoille.
Onko yhteiskunnassa käyty riittävän laaja arvokeskustelu ja saavutettu yhteisymmärrys siitä, miksi jonkun sijoittajan pitäisi voida vaurastua sillä, että esimerkiksi turvattomaan tilanteeseen joutuneita lapsia, vapautuvia vankeja tai asunnottomia kohdellaan tavalla A sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin tavalla B?
Kuinka voidaan turvata se, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi? Rahoittajien ja kaupallisten palveluntuottajien tuodessa omat intressinsä osaksi yhteiskunnallisia käytäntöjä, demokraattisen, avoimen päätöksenteon ote väistämättä heikkenee siitä käytännön proseduurista, jonka lopputuloksena voi olla ratkaiseva vaikutus jonkun todellisen ihmisen todelliseen elämään.
Lastensuojelun toimintoja ulkoistetaan kovaa vauhtia yksityisille yrityksille.
Lastensuojelun lainvastainen käytäntö siirtää viranomaistyöksi säädettyjä perheiden olosuhde- ja vanhemmuudenarviointeja jääveille sijaishuoltopalveluja tarjoaville yksityisille yrityksille on lisännyt huostaanottoja ja räjäyttänyt lastensuojelun kustannukset, jotka ovat kivunneet jo yli miljardiin vuodessa.
Lastensuojelun laittomuuksista raportoineita alaisiaan omiin muroihin pissijöiksi haukkunut Anna Cantell- Forsbom on nyt päästänyt vieraita lastensuojelun murokupille.
Asiakkaat samoin kuin veronmaksajat tosin voivat olla eri mieltä Päivi Singon palkinneen Cantell- Forsbomin samoin kuin Lastensuojelun Keskusliiton ja S-pankkiin kuuluvan rahastoyhtiö FIM:n arvostelukyvystä lastensuojelun kehittämisen ja kustannussäästöjen suhteen.
Pitkään erilaisten ongelmien kanssa paininutta Vantaan lastensuojelua ollaan kaikessa hiljaisuudessa ajamassa osaksi sijoituskuviota, kertoo Vantaan Sanomat.
Hankkeen puuhamiehinä ovat yksityinen rahastoyhtiö FIM ja Lastensuojelun Keskusliitto.
Lapsi-SIB-nimisen ( tulosperusteinen rahoitussopimus) hankkeen ideana on se, että varhaisen puuttumisen tuomat säästöt lastensuojelussa päätyvät osaksi sijoittajille ja osa säästöistä jää kaupungin hyväksi.
– Käytännössä hanke alkaa vuodenvaihteessa. Periaatepäätökset on jo tehty, sopimuksia hiotaan, toteaa Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.
Lastensuojelun Keskusliiton hankepäällikkö Ulla Lindqvistin mukaan hankkeita on käynnistymässä Vantaan lisäksi Suomessa 5–10.
Hankkeen kohderyhmänä Vantaalla ovat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheet.
Säästöön, eli lastensuojelun kustannusten alentamiseen, hankkeessa pyritään oikea-aikaisilla tukitoimilla, joita olisivat esimerkiksi vanhempainohjaus, kuntoutus, terapia sekä tuki raha-asioiden hoitoon ja koulunkäyntiin.
Tukitoimia rahoitetaan sijoittajilta rahastoon kerätyillä varoilla. Rahaston varojen käyttöä koordinoi kaupunki ja tukitoimia tarjoavat muun muassa kolmannen sektorin toimijat.
Sitra on jo analysoinut, miten paljon säästöä lastensuojelun asiakkaaksi päätymisen ehkäiseminen voi kohderyhmän osalta tuoda.
– Laskelmien mukaan SIB-hankkeen (SIB = social impact bond) avulla kustannukset voivat jopa puolittua viidessä vuodessa. 50 perheen kohdalla säästöä tulisi jopa 10 miljoonaa. Siitä sijoittajat saisivat hankkeeseen sijoittamansa 4,5 miljoonaa ja sen lisäksi koron. Loppu säästöstä jäisi kunnalle, kertoo Cantell-Forsbom.
Ennaltaehkäisyn lasketaan siis tuovan miljoonasäästöjä. Miksi siihen ei osoiteta kunnan omaa rahaa, vaan lähdetään mukaan hankkeeseen, jossa osa säästöstä valuu sijoittajille?
– Kunnalla on rajallinen budjetti ja lastensuojelun lakisääteiset korjaavat toiminnat, kuten huostaanotot, on hoidettava. Eikä kunnan byrokraattinen päätöksenteko hankintalakeineen mahdollista ketteriä kokeiluja, vastaa Cantell-Forsbom.
Hanke lupaa sijoittajille korkeaa tuottoa, tuottoprosentiksi on määritelty 5,5–8 prosenttia, jopa 10 prosenttia.
– Kyseessä on riskisijoitus. Jos tavoitteita ei saavuteta, sijoittajat eivät saa mitään, väittää Cantell-Forsbom. (Vantaan Sanomat, 26.9.2018)
Asiassa ei olisi suuria ongelmia jos viranomaisten tieto pitäisi paikkansa, jos kysessä todella olisi riskisijoitus, jos julkisen sektorin ongelmat eivät siirtyisi toimintaan, jos rahoitussopimus olisi todella tulosperustainen sopimus eikä yksityisesti neuvoteltu laina , jos tulokset ja hyöty arvioitaisiin rehellisesti, jos päästäisiin yksimielisyyteen siitä mitä on lastensuojelun tuloksekkuus ja onnistuminen, jos kausaalisuhde intervention ja raportoitujen tulosten välillä voitaisiin osoittaa luotettavasti ja kaikki toimijat olisivat rehellisiä. Nämä ennakkoehdot eivät lastensuojelun ongelmat tuntien välttämättä täyty.
Monet yritykset käyttävät vastuullisuus- käsitettä häikäilemättömästi edistääkseen brändin mainetta ja myyntiä. Valko- ja viherpesu (green wash) on haitallista ennen kaikkea yritykselle itselle, mutta myös muille yrityksille. Tällaisten huijausten selvittyä ihmisistä tulee skeptisiä eivätkä he enää usko edes markkinoinnin tosia väittämiä.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin, eivätkä kansainvälisetkään lähteet pysty tarjoamiensa konkreettisten esimerkkien perusteella tässä asiassa parempaan kuin varovaiseen toiveikkuuteen.
Muitakin vaihtoehtoja on. Lontoossa on kehitetty joukkorahoituksen ja julkisen rahoituksen yhdistelmää, jossa kaupunki tulee vastaan niitä hankkeita, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja keräävät parhaiten joukkorahoitusta.
SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti
Sitra ei tuo lainkaan esiin SIB-malliin kohdistunutta kritiikkiä (Horesh 2015a, b), jotka liittyvät siihen, millaisia sivuvaikutuksia voi olla yksityisen rahan kanavoitumisella järjestöjen tai sosiaalisten yritysten kautta toiminnan kohteen hyväksi.
OECD:n raportti (2016: 22) huomauttaa, että nykyinen politiikka on epäonnistunut monissa sellaisissa kysymyksissä, joihin SIB:in kannattajat uskovat SIB:in voivan tarjota uudenlaisia ratkaisuja: asunnottomuus, lasten huostaanotot ja rikoksenuusinta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja tuottavat kurjuutta, mutta niitä ei ole kyetty tehokkaasti torjumaan nykyisin keinoin. Samainen raportti tosin jatkaa, että ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi. Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011).
Idström väittää, että demokratian kannalta SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti, jota olisi syytä tutkia tarkasti ennen sen soveltamista suomalaiseen yhteiskuntaan.
SIB aiheuttaa rakennemuutoksen, jossa osa päätöksenteosta karkaa luottamushenkilöiden käsistä kaupallisille tahoille – varallisuutensa karttumista toivoville sijoittajille ja omia intressejään ajaville palveluntuottajille eli firmoille.
Onko yhteiskunnassa käyty riittävän laaja arvokeskustelu ja saavutettu yhteisymmärrys siitä, miksi jonkun sijoittajan pitäisi voida vaurastua sillä, että esimerkiksi turvattomaan tilanteeseen joutuneita lapsia, vapautuvia vankeja tai asunnottomia kohdellaan tavalla A sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin tavalla B?
Kuinka voidaan turvata se, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi? Rahoittajien ja kaupallisten palveluntuottajien tuodessa omat intressinsä osaksi yhteiskunnallisia käytäntöjä, demokraattisen, avoimen päätöksenteon ote väistämättä heikkenee siitä käytännön proseduurista, jonka lopputuloksena voi olla ratkaiseva vaikutus jonkun todellisen ihmisen todelliseen elämään.
Kohti yksityisiä vankiloita?
Yksityiset vankilat tarjoavat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ongelmista, joita seuraa hädänalaisiin ihmisiin kohdistuvien julkisten sosiaalipalveluiden yksityistämisestä.
Amerikkalaisissa liikeyrityksiksi muutetuissa vankiloissa henkilökunnan ammattitaito on heikko ja vankien turvallisuus sekä ihmisoikeudet vaakalaudalla (Stevenson 2011).
American Civil Liberties Unionin (2016) mukaan myöskään väitteet yksityisten vankiloiden tuomista säästöistä eivät ole osoittautuneet paikkaansapitäviksi. Tarkempia lukuja antaa Oppel (2011), joka lisäksi huomauttaa, että yksityiset vankilat pyrkivät pitämään seiniensä sisällä vain halvoiksi tulevat vangit – sairaimmat ja täten kalliimmiksi tulevat vangit jätetään mielellään valtion vankiloihin.
Vuonna 2008 Mid-Atlantic Youth Services Corp-niminen nuorisovankilafirma jäi kiinni lähes 3 miljoonan dollarin lahjuksien maksamisesta tuomareille, jotta he lähettäisivät kyseisen firman vankiloihin aivan mitättömistäkin rikoksista kiinni jääneitä nuoria (Monbiot 2009, Pilkington 2009).
Vankilafirmat ovat tulleet tunnetuiksi myös lobbauksesta, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin niin, että vankeustuomiot kovenisivat kautta linjan ja vankilat pysyisivät tällä tavoin mahdollisimman täysinä.
Arizonan osavaltio on joutunut jopa maksamaan korvauksia yksityiselle vankilalle siitä, että osa sen selleistä on ollut vajaakäytöllä (Hall & Diehm 2013).
Mikä varmistaa, ettei samoja virheitä tapahdu Suomessa, jos omaksumme ongelmia aiheuttaneen toimintamallin kulttuuriimme?
Valvomaton lastensuojelu ja sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet , asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat , joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
Lastensuojelussa on pitkät perinteet ja markkinarako puoskaroinnille
Terveydenhuollon tuotteet ja palvelut käyvät ennen markkinoille pääsyään läpi perusteellisen testauksen. Sosiaalipalveluissa sen sijaan voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja( Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus onkin jatkuvasti pienentynyt korjaaviin palveluihin verrattuna. Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Suomessa on jopa 19 000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät noin 126 000 henkilöä . Yhteiskunnallisten yritysten ensisijaisen tavoitteen ei tulisi olla voiton maksimointi vaan yhteiskunnallisten päämäärien edistäminen ja yritysten voitonjako pitäisi rajoittaa siten, että valtaosa voitoista kohdennetaan mission mukaiseen työhön.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käänteisesti voisi jopa argumentoida, että vuosisykleissä myönnettävä rahoitus ei kannusta toimijoita kehittämään pitkäjänteistä vaikuttavuuden seurantaa, vaan ohjaa toimintaa panosten ja suoritteiden laskemiseen (Etla, 2015, 24).
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset ja valistumattomat päättäjät pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" ja työntää haavi alle.
Lähteet:
Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona (23.10.2015). ”Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa”.
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-46.pdf
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/17/dokumenttiprojekti-rahastusta-lapsilla
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_02_tutkimuskatsauksia_13_idstrom.pdf
https://www.cgdev.org/blog/social-impact-bond-without-impact-critics-question-success-early-childhood-development-programhttps://nonprofitquarterly.org/2014/06/12/eight-thoughts-social-impact-bonds/
http://www.truth-out.org/opinion/item/33353-social-impact-bonds-selling-off-the-public-good-in-the-era-of-neoliberalism
https://nonprofitquarterly.org/2018/03/30/voices-field-social-impact-bonds-search-ways-finance-public-sector-rd/
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sitra-takapiruna-lastensuojeluhankkeissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kids-for-cash-skandaali-mahdollinen-suomessakin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipa-syottina-tuleville-lypsylehmille-mista-ruoka-avun-uudistuksessa-on-kyse
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/nykylastensuojelussa-lapsen-kuuleminen-on-mahdotonta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-uudistus-korruptoitunut-jo-suunnitteluvaiheessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoliliputus-uusi-kyttyskoodi-vaarantaa-nuorten-oikeusturvan-ja-tietosuojan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihlajalinnan-hoitokoti-irtisanoi-ongelmista-raportoineet
Yksityiset vankilat tarjoavat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ongelmista, joita seuraa hädänalaisiin ihmisiin kohdistuvien julkisten sosiaalipalveluiden yksityistämisestä.
Amerikkalaisissa liikeyrityksiksi muutetuissa vankiloissa henkilökunnan ammattitaito on heikko ja vankien turvallisuus sekä ihmisoikeudet vaakalaudalla (Stevenson 2011).
American Civil Liberties Unionin (2016) mukaan myöskään väitteet yksityisten vankiloiden tuomista säästöistä eivät ole osoittautuneet paikkaansapitäviksi. Tarkempia lukuja antaa Oppel (2011), joka lisäksi huomauttaa, että yksityiset vankilat pyrkivät pitämään seiniensä sisällä vain halvoiksi tulevat vangit – sairaimmat ja täten kalliimmiksi tulevat vangit jätetään mielellään valtion vankiloihin.
Vuonna 2008 Mid-Atlantic Youth Services Corp-niminen nuorisovankilafirma jäi kiinni lähes 3 miljoonan dollarin lahjuksien maksamisesta tuomareille, jotta he lähettäisivät kyseisen firman vankiloihin aivan mitättömistäkin rikoksista kiinni jääneitä nuoria (Monbiot 2009, Pilkington 2009).
Vankilafirmat ovat tulleet tunnetuiksi myös lobbauksesta, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin niin, että vankeustuomiot kovenisivat kautta linjan ja vankilat pysyisivät tällä tavoin mahdollisimman täysinä.
Arizonan osavaltio on joutunut jopa maksamaan korvauksia yksityiselle vankilalle siitä, että osa sen selleistä on ollut vajaakäytöllä (Hall & Diehm 2013).
Mikä varmistaa, ettei samoja virheitä tapahdu Suomessa, jos omaksumme ongelmia aiheuttaneen toimintamallin kulttuuriimme?
Valvomaton lastensuojelu ja sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet , asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat , joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
Lastensuojelussa on pitkät perinteet ja markkinarako puoskaroinnille
Terveydenhuollon tuotteet ja palvelut käyvät ennen markkinoille pääsyään läpi perusteellisen testauksen. Sosiaalipalveluissa sen sijaan voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja( Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus onkin jatkuvasti pienentynyt korjaaviin palveluihin verrattuna. Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Suomessa on jopa 19 000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät noin 126 000 henkilöä . Yhteiskunnallisten yritysten ensisijaisen tavoitteen ei tulisi olla voiton maksimointi vaan yhteiskunnallisten päämäärien edistäminen ja yritysten voitonjako pitäisi rajoittaa siten, että valtaosa voitoista kohdennetaan mission mukaiseen työhön.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käänteisesti voisi jopa argumentoida, että vuosisykleissä myönnettävä rahoitus ei kannusta toimijoita kehittämään pitkäjänteistä vaikuttavuuden seurantaa, vaan ohjaa toimintaa panosten ja suoritteiden laskemiseen (Etla, 2015, 24).
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset ja valistumattomat päättäjät pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" ja työntää haavi alle.
Lähteet:
Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona (23.10.2015). ”Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa”.
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-46.pdf
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/17/dokumenttiprojekti-rahastusta-lapsilla
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_02_tutkimuskatsauksia_13_idstrom.pdf
https://www.cgdev.org/blog/social-impact-bond-without-impact-critics-question-success-early-childhood-development-programhttps://nonprofitquarterly.org/2014/06/12/eight-thoughts-social-impact-bonds/
http://www.truth-out.org/opinion/item/33353-social-impact-bonds-selling-off-the-public-good-in-the-era-of-neoliberalism
https://nonprofitquarterly.org/2018/03/30/voices-field-social-impact-bonds-search-ways-finance-public-sector-rd/
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sitra-takapiruna-lastensuojeluhankkeissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kids-for-cash-skandaali-mahdollinen-suomessakin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipa-syottina-tuleville-lypsylehmille-mista-ruoka-avun-uudistuksessa-on-kyse
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/nykylastensuojelussa-lapsen-kuuleminen-on-mahdotonta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-uudistus-korruptoitunut-jo-suunnitteluvaiheessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoliliputus-uusi-kyttyskoodi-vaarantaa-nuorten-oikeusturvan-ja-tietosuojan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihlajalinnan-hoitokoti-irtisanoi-ongelmista-raportoineet