Lastenkodit eivät huolehdi lasten läheissuhteista eivätkä koulutuksesta- useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa
Apulaisoikeusasiamies teki useita yllätystarkastuksia lastenkoteihin ympäri Suomea vuosina 2016–2018. Tarkastukset tekivät selväksi, että terapeuttisen laitoskasvatuksen tavoitteet eivät toteudu eikä Fattoren itsearviointityökalu ole riittävä keino laadunvarmistamiseen.
Lähes kaikissa tarkastettavissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoo Helsingin Sanomat.
Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Tarkastuksissa havaitut epäkohdat ovat vakavia, sillä kyse on lasten perusoikeuksien toteutumisesta, kertoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson.
- Kyse on lapsen oikeusturvan takaamisesta. Olennaista on, että rajoitustoimenpiteistä tehdään päätökset. Jos ei tehdä, lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole mahdollisuutta valittaa niistä hallinto-oikeuteen. Lapselle pitää selittää päätökset ja tarvittaessa auttaa häntä tekemään valitus, Jackson sanoo.
Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.
Lapsella on kuitenkin ehdoton oikeus saada opetusta myös liikkumisrajoituksen aikana.
- Monella lapsella koulua käymättömyys saattaa olla yksi sijoituksen perusteista. Olennaisinta on, että koulu ja opetus järjestetään. Laitos ei voi tehdä sellaisia kategorisia päätöksiä, että liikkumisrajoituksen aikana ei lähdetä kouluun ollenkaan, Jackson toteaa.
Puutteita on Jacksonin mukaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joihin sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä enemmän ongelmia, kuten koulu- ja nuorisokodeissa.
Apulaisoikeusasiamies moitti erityisesti oppilaille tehtyjä säännöllisiä ja perusteettomia tarkastuksia. Sijoitetut nuoret kertoivat poikkeuksetta opettajien tekemistä "ratsauksista", joissa heidän laukkujaan ja taskujaan tarkistettiin koulupäivinä. Pohjanmaalla lapset myös kertoivat kokevansa, että he olivat koulussa "merkittyjä" lastensuojelun asiakkuuden johdosta. Heidän mielestään heitä syytettiin ja epäiltiin aina, jos koulussa tapahtui jotain.
Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla.
Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa) ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.
Jacksonin mukaan kaikkein tärkeintä on se, että lapsen oma sosiaalityöntekijä valvoo hänen etuaan koko sijoituksen ajan.
Monessa tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein.
Lapsella on oikeus valittaa, mikäli hänen liikkumisvapauttaan tai yhteydenpitoaan rajoitetaan. Lapsen oman ohjaajan ja sosiaalityöntekijän tulisi käydä päätökset läpi lapsen kanssa ja auttaa valituksen tekemisessä. Käytännössä lapsi ei kuitenkaan usein saa apua valituksen tekemiseen.
Osa lapsista tietää omat oikeutensa ja osaa valittaa päätöksistä itse, osa taas ei edes tiedä, että heillä on oikeus saada itselleen heitä koskevat päätökset.
Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan välinpitämättömyys sijaishuollossa olevan lapsen kouluasioista on takuuvarma syrjäyttämisen keino.
Suuri osa huostaanotoista tehdään koulunkäyntipulmien takia, joten on suorastaan järjenvastaista, että sijaishuollossa ei kyetä tukemaan lasta opinnoissa. Sijoituksen jälkeen oppivelvollisuuden laiminlyönti ja sijaishuollon valvonnan puutteet selitetään erilaisin fraasein, esimerkiksi sillä, että lapsi ei ole koulukuntoinen (kun sijaishuoltopaikan ohjaajat eivät saa lasta kouluun). Kunta on valmis maksamaan sijaishuoltopaikalle tästä ”hoidosta” huomattavia summia kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ei näy lastensuojelussa muuttuneina työtapoina.
Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä
Maija Sakslin havaitsi aiemmissa tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.
Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.
Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa ei suhtauduta vakavasti sijaishuollon oikeusturva-, valvonta- tai tutkimustietopuutteisiin.
Lasten kaltoinkohtelu sijaishuollossa jatkuu kuntien, STEA:n, lastensuojelujärjestöjen ja niitä rahoittavien kansalaisten tuella.
Lapsen oikeuksien toteutumattomuus on kaltoinkohtelua
Virve- Maria Toivonen on havainnut, että lastensuojelussa tehtäviä päätöksiä perustellaan usein ylimalkaisilla toteamuksilla lapsen edusta, mikä ei täytä oikeusturvavaatimuksia.
"Lapsen oikeuksien toteutumattomuus viranomaisissa on kaltoinkohtelua," toteaa Toivonen.
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.
Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".
Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.
SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.
Lastensuojelulaitos esim. perhekoti saa yhden sijoitetun lapsen keskimäärin 7 vuotta kestävästä huostaanotosta noin 1000 000 euroa hoitovuorokausimaksuina- vailla valvontaa, tulosvastuuta ja yhä useammin myös asianmukaisia verovelvoitteita.
Viime keväänä oikeusasiamiehen tarkastuksessa paljastui, että Helsingin kaupungin ylläpitämästä Outamon lastenkodista ei päästy kouluun. Sijoitettuihin lapsiin kohdistetut rajoitustoimenpiteet sekä henkilökunnan riittämätön määrä kiinnittivät eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen huomion tarkastuskäynnillä, joka tehtiin ennalta kertomatta. Niinikään keväällä paljastui, että CTM- lastensuojelu palkkasi lastenkoteihinsa ammattihenkilöstön sijaan järjestysmiehiä.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa perhekodissa nuoria oli sijoitettu kosteisiin kellaritiloihin. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille oli onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Helsingissä pariskunta piti lastenkotilasta seksilelunaan ja kolme eri miestä hyväksikäytti lastensuojelulaitoksesta karannutta. Lastensuojelulaitos Purossa oli törkeän seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn lisäksi sijoitetun viikottaista uhkailua.
Toiset lapset hakkasivat ja juottivat virtsaa lastenkotiin sijoitetulle pojalle, kertoi Iltalehti. Poikaa oli tönitty, hakattu, kampitettu, lyöty sähköjohdolla toistuvasti ja poltettu tupakalla käteen, kämmeneen, kyynärtaipaleeseen, vasempaan rintaan ja pakaraan. Häntä oli alistettu muun muassa sylkemällä hänen suuhunsa ja pakottamalla hänet huuhtelemaan suutaan virtsalla. Lisäksi pojalta kiristettiin rahaa.
Asiantuntijoiden jääviydet ja asenneongelmat estävät reformin
Toisin kuin Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio väittää, lasten- ja nuorisokodit eivät vaikuta kodeilta ja niitä vaivaavat samat puutteet kuin 1950- luvulla. Sijoitettuja ja heidän perheitään leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
Lastensuojelun Keskusliitto ja THL ovat laatineet sijaishuollon valvontaohjeita mielummin valheellisia sijaishuollon mallinnuksia ja mm. Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksissa- oppaan, jossa laitoslasten (usein tulkinnanvaraiseen) väkivaltaan puuttumisen menetelminä esitellään- ilman pätevää kritiikkiä- liuta menetelmiä, joista osa on asenteellisia ja epätieteellisiä ja osa suorastaan vaarallisiksi todettuja. LSKL:n oppaassa erot ja erotuskriteerit aktuaalisen väkivallan ja työntekijän subjektiiviseen kokemukseen ja tulkintaan perustuvan väkivallan uhan välillä jäävät epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi.
SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).
Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa sekä LAPE-, Lapsen paras- yhdessä enemmän-, Mun Perheet- Kaikille eväät elämään-, Hackney- ym. kehittämishankkeissa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-on-maarannyt-lukuisia-yllatystarkastuksia-lastensuojelulaitoksiin-rajoitustoimenpiteissa-ongelmia
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/il-selvitys-perhekodista-useita-ilmoituksia-viranomaisille-nuoria-sijoitettu-kosteisiin-kellaritiloihin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
Apulaisoikeusasiamies teki useita yllätystarkastuksia lastenkoteihin ympäri Suomea vuosina 2016–2018. Tarkastukset tekivät selväksi, että terapeuttisen laitoskasvatuksen tavoitteet eivät toteudu eikä Fattoren itsearviointityökalu ole riittävä keino laadunvarmistamiseen.
Lähes kaikissa tarkastettavissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa, kertoo Helsingin Sanomat.
Iltasanomien mukaan merkittävimmäksi ongelmaksi paljastui se, että useissa laitoksissa rajoitettiin laittomasti esimerkiksi lasten liikkumista ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Tarkastuksissa havaitut epäkohdat ovat vakavia, sillä kyse on lasten perusoikeuksien toteutumisesta, kertoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson.
- Kyse on lapsen oikeusturvan takaamisesta. Olennaista on, että rajoitustoimenpiteistä tehdään päätökset. Jos ei tehdä, lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole mahdollisuutta valittaa niistä hallinto-oikeuteen. Lapselle pitää selittää päätökset ja tarvittaessa auttaa häntä tekemään valitus, Jackson sanoo.
Pohjanmaalla sijaitsevassa lastenkodissa lapsia ei päästetty kouluun liikkumisrajoituksen aikana.
Uudellamaalla sijaitsevassa lastenkodissa koulusta myöhästyminen puolestaan aiheutti "epäonnistuneen koulupäivän", eli lapsen ei annettu osallistua loppupäivän opetukseen koulussa eikä korvaavaa opetusta järjestetty lastenkodissa.
Jacksonin mukaan vastaavia tilanteita on tullut tietoon aikaisemminkin eri viranomaisten valvonnassa.
Lapsella on kuitenkin ehdoton oikeus saada opetusta myös liikkumisrajoituksen aikana.
- Monella lapsella koulua käymättömyys saattaa olla yksi sijoituksen perusteista. Olennaisinta on, että koulu ja opetus järjestetään. Laitos ei voi tehdä sellaisia kategorisia päätöksiä, että liikkumisrajoituksen aikana ei lähdetä kouluun ollenkaan, Jackson toteaa.
Puutteita on Jacksonin mukaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joihin sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä enemmän ongelmia, kuten koulu- ja nuorisokodeissa.
Apulaisoikeusasiamies moitti erityisesti oppilaille tehtyjä säännöllisiä ja perusteettomia tarkastuksia. Sijoitetut nuoret kertoivat poikkeuksetta opettajien tekemistä "ratsauksista", joissa heidän laukkujaan ja taskujaan tarkistettiin koulupäivinä. Pohjanmaalla lapset myös kertoivat kokevansa, että he olivat koulussa "merkittyjä" lastensuojelun asiakkuuden johdosta. Heidän mielestään heitä syytettiin ja epäiltiin aina, jos koulussa tapahtui jotain.
Kouluterveyskysely 2017 vahvistaa, että sijoitetut nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa, syrjintää ja koulukiusaamista kuin vanhempiensa kanssa asuvat. Heillä on moninkertaisesti enemmän oppimisen vaikeuksia, vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, ja yksinäisyyden kokemuksia kuin vanhempiensa kanssa asuvilla.
Oikeusasiamiehen raporteissa kummastuttavat opettajien puuttuminen "mukautetusta opetuksesta", laitoshenkilöstön kyvyttömyys toimittaa lapsia kouluun, opiskeluun varattu vähäinen aikamäärä ( vain muutama tunti viikossa) ja käytäväkouluksi nimetty käytäntö, jossa lapsen "luokkahuone" on vain yksi usein rauhattomalle käytävälle sijoitettu pulpetti.
Jacksonin mukaan kaikkein tärkeintä on se, että lapsen oma sosiaalityöntekijä valvoo hänen etuaan koko sijoituksen ajan.
Monessa tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa sijoitettuja tarvittavan usein.
Lapsella on oikeus valittaa, mikäli hänen liikkumisvapauttaan tai yhteydenpitoaan rajoitetaan. Lapsen oman ohjaajan ja sosiaalityöntekijän tulisi käydä päätökset läpi lapsen kanssa ja auttaa valituksen tekemisessä. Käytännössä lapsi ei kuitenkaan usein saa apua valituksen tekemiseen.
Osa lapsista tietää omat oikeutensa ja osaa valittaa päätöksistä itse, osa taas ei edes tiedä, että heillä on oikeus saada itselleen heitä koskevat päätökset.
Osa sijoitetuista tiputetaan tyhjän päälle heti 18-vuotispäivänä kun heistä ei saa enää rahaa.
Useimmat sijoitetut jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan välinpitämättömyys sijaishuollossa olevan lapsen kouluasioista on takuuvarma syrjäyttämisen keino.
Suuri osa huostaanotoista tehdään koulunkäyntipulmien takia, joten on suorastaan järjenvastaista, että sijaishuollossa ei kyetä tukemaan lasta opinnoissa. Sijoituksen jälkeen oppivelvollisuuden laiminlyönti ja sijaishuollon valvonnan puutteet selitetään erilaisin fraasein, esimerkiksi sillä, että lapsi ei ole koulukuntoinen (kun sijaishuoltopaikan ohjaajat eivät saa lasta kouluun). Kunta on valmis maksamaan sijaishuoltopaikalle tästä ”hoidosta” huomattavia summia kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ei näy lastensuojelussa muuttuneina työtapoina.
Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä
Maija Sakslin havaitsi aiemmissa tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.
Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.
Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa ei suhtauduta vakavasti sijaishuollon oikeusturva-, valvonta- tai tutkimustietopuutteisiin.
Lasten kaltoinkohtelu sijaishuollossa jatkuu kuntien, STEA:n, lastensuojelujärjestöjen ja niitä rahoittavien kansalaisten tuella.
Lapsen oikeuksien toteutumattomuus on kaltoinkohtelua
Virve- Maria Toivonen on havainnut, että lastensuojelussa tehtäviä päätöksiä perustellaan usein ylimalkaisilla toteamuksilla lapsen edusta, mikä ei täytä oikeusturvavaatimuksia.
"Lapsen oikeuksien toteutumattomuus viranomaisissa on kaltoinkohtelua," toteaa Toivonen.
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.
Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".
Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.
SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.
Lastensuojelulaitos esim. perhekoti saa yhden sijoitetun lapsen keskimäärin 7 vuotta kestävästä huostaanotosta noin 1000 000 euroa hoitovuorokausimaksuina- vailla valvontaa, tulosvastuuta ja yhä useammin myös asianmukaisia verovelvoitteita.
Viime keväänä oikeusasiamiehen tarkastuksessa paljastui, että Helsingin kaupungin ylläpitämästä Outamon lastenkodista ei päästy kouluun. Sijoitettuihin lapsiin kohdistetut rajoitustoimenpiteet sekä henkilökunnan riittämätön määrä kiinnittivät eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen huomion tarkastuskäynnillä, joka tehtiin ennalta kertomatta. Niinikään keväällä paljastui, että CTM- lastensuojelu palkkasi lastenkoteihinsa ammattihenkilöstön sijaan järjestysmiehiä.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa perhekodissa nuoria oli sijoitettu kosteisiin kellaritiloihin. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille oli onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Helsingissä pariskunta piti lastenkotilasta seksilelunaan ja kolme eri miestä hyväksikäytti lastensuojelulaitoksesta karannutta. Lastensuojelulaitos Purossa oli törkeän seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn lisäksi sijoitetun viikottaista uhkailua.
Toiset lapset hakkasivat ja juottivat virtsaa lastenkotiin sijoitetulle pojalle, kertoi Iltalehti. Poikaa oli tönitty, hakattu, kampitettu, lyöty sähköjohdolla toistuvasti ja poltettu tupakalla käteen, kämmeneen, kyynärtaipaleeseen, vasempaan rintaan ja pakaraan. Häntä oli alistettu muun muassa sylkemällä hänen suuhunsa ja pakottamalla hänet huuhtelemaan suutaan virtsalla. Lisäksi pojalta kiristettiin rahaa.
Asiantuntijoiden jääviydet ja asenneongelmat estävät reformin
Toisin kuin Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio väittää, lasten- ja nuorisokodit eivät vaikuta kodeilta ja niitä vaivaavat samat puutteet kuin 1950- luvulla. Sijoitettuja ja heidän perheitään leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
Lastensuojelun Keskusliitto ja THL ovat laatineet sijaishuollon valvontaohjeita mielummin valheellisia sijaishuollon mallinnuksia ja mm. Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksissa- oppaan, jossa laitoslasten (usein tulkinnanvaraiseen) väkivaltaan puuttumisen menetelminä esitellään- ilman pätevää kritiikkiä- liuta menetelmiä, joista osa on asenteellisia ja epätieteellisiä ja osa suorastaan vaarallisiksi todettuja. LSKL:n oppaassa erot ja erotuskriteerit aktuaalisen väkivallan ja työntekijän subjektiiviseen kokemukseen ja tulkintaan perustuvan väkivallan uhan välillä jäävät epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi.
SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).
Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa sekä LAPE-, Lapsen paras- yhdessä enemmän-, Mun Perheet- Kaikille eväät elämään-, Hackney- ym. kehittämishankkeissa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-on-maarannyt-lukuisia-yllatystarkastuksia-lastensuojelulaitoksiin-rajoitustoimenpiteissa-ongelmia
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/il-selvitys-perhekodista-useita-ilmoituksia-viranomaisille-nuoria-sijoitettu-kosteisiin-kellaritiloihin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja