Gary Schwitzer, kuvakaappaus Forbes Ryhdy sosiaali- ja terveysuutisten faktantarkistajaksi
Helsingissä 15-17.8 pidettävä Too Much Medicine- Symposium käsittelee ylidiagnosointia ja -hoitoa lääketieteessä.
Lokakuun Liike suosittelee kaikkia lukijoitaan lukemaan Jani Kaaron mainiot tausta-artikkelit, vierailemaan Health News Review- sivustolla ja opiskelemaan alla olevat Gary Schwitzerin ohjeet terveysuutisen arvioimiseksi.
Lastensuojelun toimittajat eivät usein käytä riippumattomia informantteja tai tutkimustietoa eivätkä selvitä haastateltaviensa sidonnaisuuksia tai taloudellisia intressejä. He saattavat sekoittaa ideat käytäntöihin ja riskifaktorit riskimarkkereihin, puhuvat riskitekijöistä kuten ne olisivat ongelmia/sairauksia ja kehottavat hoitamaan riskitekijöitä ongelmien sijaan.
Lastensuojelun sosiaali- ja terveysuutiset tehdään usein pelkästään lehdistötiedotteen tai palveluntuottajan markkinointikirjeen perusteella. Sosiaalipalveluissa voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja (Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Etla, 2015, 24).
Jani Kaaro kertoo artikkelissaan Terveysuutisten faktantarkistaja Gary Schwitzer kuinka terveysuutisoinnin vahtikoiraksi nimetty Schwitzer työskenteli useita vuosia terveystoimittajana monille amerikkalaisten mediayhtiöille kuten CNN:lle, josta hän irtisanoutui turhautumisen ja CNN:a sponsoroineen suuren lääkeyhtiön ohjailun takia. Tänä päivänä hän johtaa arvostettua HealthNewsReview –sivustoa, joka arvioi amerikkalaisen median terveysuutisoinnin laatua esimerkiksi uusia lääkkeitä, palveluita ja hoitoja koskevissa kysymyksissä.
Schwitzerin tavoitteena on opettaa kriittistä ajattelua. Dartmouthin yliopistossa toimivassa järjestössä nimeltä Foundation for Informed Medical Decision hän tuotti videoita, jotka auttoivat potilaita ja lääkäreitä tekemään yhdessä hoitopäätöksiä, joissa otettiin huomioon kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.
Vuonna 2006 perustetun HealthNewsReview -sivuston esikuvana toimi australialainen sivusto Media Doctor, joka oli kehittänyt kriteerit terveysuutisten laadun arviointiin. Schwitzer sai luvan käyttää kriteereitä omalla sivustollaan ja alkoi alkoi arvioida terveysuutisten tasoa.
Amerikkalaisten tiedotusvälineiden suurimmat kompastuskivet olivat a) hoitotoimenpiteiden hinnan b) tutkimusnäytön laadun c) olemassaolevien vaihtoehtojen ja d) hoitojen absoluuttisten hyötyjen ja haittojen käsittelyssä. Suurin osa, jopa 62-77 prosenttia aineiston jutuista epäonnistuivat näissä. Noin puolet jutuista oli kirjoitettu vain yhteen lähteeseen nojautuen, vaikka tämä on vastoin amerikkalaisten journalistien omiakin ohjeita.
Viidestäsadasta jutusta vain 8 prosenttia – 41 juttua – sai täydet viisi tähteä.
"HealthNewsReview:n kanta on, että jos jutulle ei voida omistaa sen vaatimaa aikaa eikä tilaa, juttu kannattaa jättää julkaisematta. HealthNewsReview’n mukaan on parempi olla sanomatta mitään kuin levittää yksipuolista ja harhaanjohtavaa tietoa.
Terveysjournalismin laadussa ei kuitenkaan ole kyse vain resursseista. HealthNewsReview on paljastanut erittäin heikkotasoisia terveysjuttuja myös Yhdysvaltain ykkösmedioissa ja toisaalta antanut viisi tähteä paljon pienemmissä medioissa julkaistuille jutuille.
HealthNewsReview:n 10 kriteeriä terveysuutisten arvioimiseksi
HealthNewsReview -sivusto antaa uutisille 1-5 tähteä siitä riippuen, kuinka hyvin se täyttää sivuston kriteerit. Kriteerit ovat yleispätevät ja sopivat toimittajien käyttöön myös Suomessa.
1. Kerrotaanko jutussa hoidon hinta?
Oli kysymyksessä uusi lääke, hoitomuoto, lääketieteellinen koje tai mikä tahansa terveyteen liittyvä toimenpide, hyvässä uutisessa on kerrottava mahdollisimman tarkoin mitä se maksaa. Ei riitä, että uutisessa kerrotaan uuden hoidon olevan halvempi tai kalliimpi kuin vaihtoehdot, vaan sen hinta on kerrottava mahdollisimman tarkasti. Jos toimenpiteen hintaa ei vielä kyetä määrittelemään, kannattaa kertoa nykyisten vaihtoehtojen hinnat.
2. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen hyödyt konkreettisesti?
Ei riitä, että tulosten sanotaan olevan hyviä tai lupaavia tai rohkaisevia tai ennennäkemättömiä. Lääkkeen, hoidon, testin tai tuotteen hyödyt on voitava osoittaa kvantifioidusti, numeroin esitettynä. Tieto lukumääristä on esitettävä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, koska näillä kahdella eri esitystavalla tulokset voivat näyttää hyvin erilaisilta.
Suhteellisessa esitystavassa voidaan esimerkiksi sanoa, että uusi lääke alensi sydänkohtauksen riskiä 50 prosenttia. Absoluuttisessa esitystavassa sama asia sanotaan: uusi lääke vähensi sydänkohtauksia 2/100 henkilöstä 1/100 henkilöön.
Vastaavasti voidaan sanoa, että PSA-testi johti suhteelliseen 25-32 prosentin riskinalenemaan. Toisin ilmaistuna voidaan sanoa, että jos Yhdysvalloissa riski kuolla eturauhassyöpään on 2.5 prosenttia, 30 prosentin riskinalenema laskisi kuolleisuuden 1,75 prosenttiin.
Tärkeä kysymys pohdittavaksi on myös se, mitä toimenpiteen hyödyt tarkoittavat potilaan näkökulmasta. Jos lääkkeen sanotaan lisäävän MS-potilaan toimintakykyä 20-30 prosenttia, mitä luvut käytännössä tarkoittavat?
3. Kerrotaanko jutussa hoidon haitat konkreettisesti?
Kaikilla lääkkeillä, testeillä, hoidoilla ja lääketieteellisillä toimenpiteillä on haittavaikutuksensa. Ne on mainittava lukumääriksi muunnettuina kuten hyödytkin. Haitoista on mainittava, kuinka yleisiä ja toisaalta kuinka vakavia ne ovat. Jos tutkimuksessa ollaan vasta eläinkoevaiheessa, lukijoita on muistutettava, että tulokset eivät välttämättä ole sovellettavissa ihmiseen.
4. Otetaanko jutussa huomioon tutkimuksen laatu?
Kaikki tutkimukset eivät ole veljiä keskenään. Erilaisilla tutkimusasetelmilla vastataan erilaisiin kysymyksiin, ja niiden tuottama todistusaineisto on laadullisesti erilaista. Havainnoivat tutkimukset tuottavat toisenlaista tietoa kuin interventiotutkimukset. Onko kyseessä pilottitutkimus vai meta-analyysi, jossa vedetään yhteen monien vertailukelpoisten tutkimusten tuloksia? Onko tutkimus julkaistu tieteellisessä sarjassa, jolloin se on käynyt läpi vertaisarvioinnin? Vai perustuvatko tiedot tutkimuksesta konferenssin ensitiedotteeseen, jolloin sitä ei vielä ole välttämättä edes tarjottu julkaistavaksi?
Monissa tutkimuksissa omistetaan kappale tutkimuksen rajoitteille. Siinä kerrotaan, millaisia heikkouksia ja virhelähteitä tutkimukseen saattaa liittyä. Esimerkiksi koehenkilöiden pieni määrä tai lyhyt seuranta-aika ovat asioita, jotka saattavat heikentää näytön tasoa.
Sekä tutkimuksen laadun että sen rajoitusten tulee tulla esiin myös niiden uutisoinnissa.
5. Voiko jutun tulkita sairauden lietsonnaksi?
Sairauden lietsonnan raja on usein veteen piirretty viiva, koska sairauden tunne ja oireiden häiritsevyys ovat subjektiivisia. Sairauksille haetaan kuitenkin joskus huomiota kampanjoilla, josta jotkut hyötyvät. Tällaiselle sairauden lietsonnalle on tyypillistä:
6. Käytetäänkö jutussa tietolähteenä itsenäisiä asiantuntijoita? Kerrotaanko tietolähteiden sidonnaisuudet?
Lääketieteen uutisten taustalla on usein taloudellisia intressejä. Tietolähteinä käytetyillä asiantuntijoilla on usein sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, mikä saattaa vaikuttaa heidän arviointikykyynsä. Ongelman tunnistamiseksi HealthNewsReview tarjoaa seuraavan check-listin:
7. Vertaillaanko jutussa uutta interventiota vanhaan?
Ammattinsa luonteen vuoksi uutistoimittajat kertovat mielellään siitä mikä on uutta. Uusi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita parempaa kuin vanha. Esimerkiksi lääkkeiden kohdalla vanhalla voi olla merkittäviä etuja suhteessa uuteen. Koska vanhaa lääkettä on käytetty kauemmin, sen käytöstä on kertynyt kokemusta ja sen turvallisuusprofiili tunnetaan paremmin. Siksi uusia hoitoja olisi verrattava aiempiin vaihtoehtoihin ja verrata niiden hyviä ja huonoja puolia tasapuolisesti. Vaihtoehtoja mietittäessä kannattaa myös ajatella teollisuuden tarpeita laajemmin: kolesterolilääkkeitä ei tarvitse verrata vain toisiin kolesterolilääkkeisin, vaan myös esimerkiksi tietoon elämäntapamuutoksista.
8. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen saatavuudesta?
Media on täynnä uutisia uusista keksinnöistä, jotka eivät koskaan toteudu. Nämä uutiset ovat usein alustavia tietoja lääkkeestä, hoidosta tai toimenpiteestä, jonka tulokset vaikuttavat alustavasti lupaavilta, mutta jotka eivät tule markkinoille vuosiin tai välttämättä koskaan. Sama koskee hoitoja, joita on tarjolla vain tietyissä maissa tai erityisissä sairaaloissa. Siksi uutisessa on kerrottava myös hoidon todellinen saatavuus myös käytännössä.
9. Onko uusi hoito todella uusi?
Kun uutta lääkettä, hoitoa tai toimenpidettä mainostetaan uutena, toimittajan tulee selvittää, mikä siitä tekee uuden. Lääkeyhtiöt ja välinevalmistajat ovat taitavia markkinoimaan tuotteitaan ”uusina”, vaikka näin ei aina ole. ”Uutena” markkinoitu lääke voi olla vain marginaalisesti muunneltu versio tunnetusta lääkeaineryhmästä, eikä terveydenhoidossa uusi ole aina parempi. Uuden hoidon asettaminen aikaisemman tutkimuksen kokonaisuuteen auttaa ehkäisemään perusteetonta innostusta. Toimittajan voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa laajempaa kokonaisuutta, jollei löydä aidosti riippumatonta asiantuntijaa.
10. Onko juttu kirjoitettu ainoastaan lehdistötiedotteen pohjalta?
Kuten edellä todettiin, lehdistötiedotteet ovat usein täynnä intressejä, jotka tiedotteessa jätetään mainitsematta. Toimittajan velvollisuus yleisöään kohtaan on selvittää, mitä nämä intressit ovat ja tuoda ne lukijan tietoon.
HealthNewsReview pähkinänkuoressa
Toukokuussa 2018:
Lue koko juttu:
http://too-much-medicine.com/terveysuutisten-faktantarkistaja-gary-schwitzer-healthnewsreview/
Lue myös:
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huuhaa-valtaa-lastensuojelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
#TooMuchMedicine #GarySchwitzer #HealthNewsReview #lastensuojeluntieto #STM #THL #LAPEhanke #Kaikille EväätElämään #Socca #LapsenParasYhdessäEnemmän #lapsenetu
Helsingissä 15-17.8 pidettävä Too Much Medicine- Symposium käsittelee ylidiagnosointia ja -hoitoa lääketieteessä.
Lokakuun Liike suosittelee kaikkia lukijoitaan lukemaan Jani Kaaron mainiot tausta-artikkelit, vierailemaan Health News Review- sivustolla ja opiskelemaan alla olevat Gary Schwitzerin ohjeet terveysuutisen arvioimiseksi.
Lastensuojelun toimittajat eivät usein käytä riippumattomia informantteja tai tutkimustietoa eivätkä selvitä haastateltaviensa sidonnaisuuksia tai taloudellisia intressejä. He saattavat sekoittaa ideat käytäntöihin ja riskifaktorit riskimarkkereihin, puhuvat riskitekijöistä kuten ne olisivat ongelmia/sairauksia ja kehottavat hoitamaan riskitekijöitä ongelmien sijaan.
Lastensuojelun sosiaali- ja terveysuutiset tehdään usein pelkästään lehdistötiedotteen tai palveluntuottajan markkinointikirjeen perusteella. Sosiaalipalveluissa voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja (Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Etla, 2015, 24).
Jani Kaaro kertoo artikkelissaan Terveysuutisten faktantarkistaja Gary Schwitzer kuinka terveysuutisoinnin vahtikoiraksi nimetty Schwitzer työskenteli useita vuosia terveystoimittajana monille amerikkalaisten mediayhtiöille kuten CNN:lle, josta hän irtisanoutui turhautumisen ja CNN:a sponsoroineen suuren lääkeyhtiön ohjailun takia. Tänä päivänä hän johtaa arvostettua HealthNewsReview –sivustoa, joka arvioi amerikkalaisen median terveysuutisoinnin laatua esimerkiksi uusia lääkkeitä, palveluita ja hoitoja koskevissa kysymyksissä.
Schwitzerin tavoitteena on opettaa kriittistä ajattelua. Dartmouthin yliopistossa toimivassa järjestössä nimeltä Foundation for Informed Medical Decision hän tuotti videoita, jotka auttoivat potilaita ja lääkäreitä tekemään yhdessä hoitopäätöksiä, joissa otettiin huomioon kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.
Vuonna 2006 perustetun HealthNewsReview -sivuston esikuvana toimi australialainen sivusto Media Doctor, joka oli kehittänyt kriteerit terveysuutisten laadun arviointiin. Schwitzer sai luvan käyttää kriteereitä omalla sivustollaan ja alkoi alkoi arvioida terveysuutisten tasoa.
Amerikkalaisten tiedotusvälineiden suurimmat kompastuskivet olivat a) hoitotoimenpiteiden hinnan b) tutkimusnäytön laadun c) olemassaolevien vaihtoehtojen ja d) hoitojen absoluuttisten hyötyjen ja haittojen käsittelyssä. Suurin osa, jopa 62-77 prosenttia aineiston jutuista epäonnistuivat näissä. Noin puolet jutuista oli kirjoitettu vain yhteen lähteeseen nojautuen, vaikka tämä on vastoin amerikkalaisten journalistien omiakin ohjeita.
Viidestäsadasta jutusta vain 8 prosenttia – 41 juttua – sai täydet viisi tähteä.
"HealthNewsReview:n kanta on, että jos jutulle ei voida omistaa sen vaatimaa aikaa eikä tilaa, juttu kannattaa jättää julkaisematta. HealthNewsReview’n mukaan on parempi olla sanomatta mitään kuin levittää yksipuolista ja harhaanjohtavaa tietoa.
Terveysjournalismin laadussa ei kuitenkaan ole kyse vain resursseista. HealthNewsReview on paljastanut erittäin heikkotasoisia terveysjuttuja myös Yhdysvaltain ykkösmedioissa ja toisaalta antanut viisi tähteä paljon pienemmissä medioissa julkaistuille jutuille.
HealthNewsReview:n 10 kriteeriä terveysuutisten arvioimiseksi
HealthNewsReview -sivusto antaa uutisille 1-5 tähteä siitä riippuen, kuinka hyvin se täyttää sivuston kriteerit. Kriteerit ovat yleispätevät ja sopivat toimittajien käyttöön myös Suomessa.
1. Kerrotaanko jutussa hoidon hinta?
Oli kysymyksessä uusi lääke, hoitomuoto, lääketieteellinen koje tai mikä tahansa terveyteen liittyvä toimenpide, hyvässä uutisessa on kerrottava mahdollisimman tarkoin mitä se maksaa. Ei riitä, että uutisessa kerrotaan uuden hoidon olevan halvempi tai kalliimpi kuin vaihtoehdot, vaan sen hinta on kerrottava mahdollisimman tarkasti. Jos toimenpiteen hintaa ei vielä kyetä määrittelemään, kannattaa kertoa nykyisten vaihtoehtojen hinnat.
2. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen hyödyt konkreettisesti?
Ei riitä, että tulosten sanotaan olevan hyviä tai lupaavia tai rohkaisevia tai ennennäkemättömiä. Lääkkeen, hoidon, testin tai tuotteen hyödyt on voitava osoittaa kvantifioidusti, numeroin esitettynä. Tieto lukumääristä on esitettävä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, koska näillä kahdella eri esitystavalla tulokset voivat näyttää hyvin erilaisilta.
Suhteellisessa esitystavassa voidaan esimerkiksi sanoa, että uusi lääke alensi sydänkohtauksen riskiä 50 prosenttia. Absoluuttisessa esitystavassa sama asia sanotaan: uusi lääke vähensi sydänkohtauksia 2/100 henkilöstä 1/100 henkilöön.
Vastaavasti voidaan sanoa, että PSA-testi johti suhteelliseen 25-32 prosentin riskinalenemaan. Toisin ilmaistuna voidaan sanoa, että jos Yhdysvalloissa riski kuolla eturauhassyöpään on 2.5 prosenttia, 30 prosentin riskinalenema laskisi kuolleisuuden 1,75 prosenttiin.
Tärkeä kysymys pohdittavaksi on myös se, mitä toimenpiteen hyödyt tarkoittavat potilaan näkökulmasta. Jos lääkkeen sanotaan lisäävän MS-potilaan toimintakykyä 20-30 prosenttia, mitä luvut käytännössä tarkoittavat?
3. Kerrotaanko jutussa hoidon haitat konkreettisesti?
Kaikilla lääkkeillä, testeillä, hoidoilla ja lääketieteellisillä toimenpiteillä on haittavaikutuksensa. Ne on mainittava lukumääriksi muunnettuina kuten hyödytkin. Haitoista on mainittava, kuinka yleisiä ja toisaalta kuinka vakavia ne ovat. Jos tutkimuksessa ollaan vasta eläinkoevaiheessa, lukijoita on muistutettava, että tulokset eivät välttämättä ole sovellettavissa ihmiseen.
4. Otetaanko jutussa huomioon tutkimuksen laatu?
Kaikki tutkimukset eivät ole veljiä keskenään. Erilaisilla tutkimusasetelmilla vastataan erilaisiin kysymyksiin, ja niiden tuottama todistusaineisto on laadullisesti erilaista. Havainnoivat tutkimukset tuottavat toisenlaista tietoa kuin interventiotutkimukset. Onko kyseessä pilottitutkimus vai meta-analyysi, jossa vedetään yhteen monien vertailukelpoisten tutkimusten tuloksia? Onko tutkimus julkaistu tieteellisessä sarjassa, jolloin se on käynyt läpi vertaisarvioinnin? Vai perustuvatko tiedot tutkimuksesta konferenssin ensitiedotteeseen, jolloin sitä ei vielä ole välttämättä edes tarjottu julkaistavaksi?
Monissa tutkimuksissa omistetaan kappale tutkimuksen rajoitteille. Siinä kerrotaan, millaisia heikkouksia ja virhelähteitä tutkimukseen saattaa liittyä. Esimerkiksi koehenkilöiden pieni määrä tai lyhyt seuranta-aika ovat asioita, jotka saattavat heikentää näytön tasoa.
Sekä tutkimuksen laadun että sen rajoitusten tulee tulla esiin myös niiden uutisoinnissa.
5. Voiko jutun tulkita sairauden lietsonnaksi?
Sairauden lietsonnan raja on usein veteen piirretty viiva, koska sairauden tunne ja oireiden häiritsevyys ovat subjektiivisia. Sairauksille haetaan kuitenkin joskus huomiota kampanjoilla, josta jotkut hyötyvät. Tällaiselle sairauden lietsonnalle on tyypillistä:
- Tapa puhua riskitekijöistä kuten ne olisivat sairauksia (kolesteroli = sydäntauti, luun alentunut mineraalipitoisuus = osteporoosi) ja kehotukset lääkitä riskitekijöitä sairauden sijaan.
- Normaaliin elämään kuuluvien ilmiöiden –kuten ikääntymisen, kaljuuntumisen ja ryppyyntymisen – ja väliaikaisten häiriöiden –kuten erektiohäiriöiden, orgasmivaikeuksien ja tilapäisten uniongelmien – patologisointi ja medikalisointi.
- Sairauksien yleisyyden liioittelu kyselytutkimuksiin perustuvilla tuloksilla.
6. Käytetäänkö jutussa tietolähteenä itsenäisiä asiantuntijoita? Kerrotaanko tietolähteiden sidonnaisuudet?
Lääketieteen uutisten taustalla on usein taloudellisia intressejä. Tietolähteinä käytetyillä asiantuntijoilla on usein sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, mikä saattaa vaikuttaa heidän arviointikykyynsä. Ongelman tunnistamiseksi HealthNewsReview tarjoaa seuraavan check-listin:
- Onko tutkimus teollisuuden rahoittama?
- Ovatko tutkijat saaneet taloudellista tukea lääkeyhtiöltä? Onko heillä muita sidonnaisuuksia teollisuuteen?
- Onko jutussa esiintyvä asiantuntija lääketeollisuuden käyttämä mielipidejohtaja?
- Onko tutkijoilla tutkimusaiheeseen liittyviä patentteja?
7. Vertaillaanko jutussa uutta interventiota vanhaan?
Ammattinsa luonteen vuoksi uutistoimittajat kertovat mielellään siitä mikä on uutta. Uusi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita parempaa kuin vanha. Esimerkiksi lääkkeiden kohdalla vanhalla voi olla merkittäviä etuja suhteessa uuteen. Koska vanhaa lääkettä on käytetty kauemmin, sen käytöstä on kertynyt kokemusta ja sen turvallisuusprofiili tunnetaan paremmin. Siksi uusia hoitoja olisi verrattava aiempiin vaihtoehtoihin ja verrata niiden hyviä ja huonoja puolia tasapuolisesti. Vaihtoehtoja mietittäessä kannattaa myös ajatella teollisuuden tarpeita laajemmin: kolesterolilääkkeitä ei tarvitse verrata vain toisiin kolesterolilääkkeisin, vaan myös esimerkiksi tietoon elämäntapamuutoksista.
8. Kerrotaanko jutussa toimenpiteen saatavuudesta?
Media on täynnä uutisia uusista keksinnöistä, jotka eivät koskaan toteudu. Nämä uutiset ovat usein alustavia tietoja lääkkeestä, hoidosta tai toimenpiteestä, jonka tulokset vaikuttavat alustavasti lupaavilta, mutta jotka eivät tule markkinoille vuosiin tai välttämättä koskaan. Sama koskee hoitoja, joita on tarjolla vain tietyissä maissa tai erityisissä sairaaloissa. Siksi uutisessa on kerrottava myös hoidon todellinen saatavuus myös käytännössä.
9. Onko uusi hoito todella uusi?
Kun uutta lääkettä, hoitoa tai toimenpidettä mainostetaan uutena, toimittajan tulee selvittää, mikä siitä tekee uuden. Lääkeyhtiöt ja välinevalmistajat ovat taitavia markkinoimaan tuotteitaan ”uusina”, vaikka näin ei aina ole. ”Uutena” markkinoitu lääke voi olla vain marginaalisesti muunneltu versio tunnetusta lääkeaineryhmästä, eikä terveydenhoidossa uusi ole aina parempi. Uuden hoidon asettaminen aikaisemman tutkimuksen kokonaisuuteen auttaa ehkäisemään perusteetonta innostusta. Toimittajan voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa laajempaa kokonaisuutta, jollei löydä aidosti riippumatonta asiantuntijaa.
10. Onko juttu kirjoitettu ainoastaan lehdistötiedotteen pohjalta?
Kuten edellä todettiin, lehdistötiedotteet ovat usein täynnä intressejä, jotka tiedotteessa jätetään mainitsematta. Toimittajan velvollisuus yleisöään kohtaan on selvittää, mitä nämä intressit ovat ja tuoda ne lukijan tietoon.
HealthNewsReview pähkinänkuoressa
Toukokuussa 2018:
- Yli 2500 kriteereihin perustuvaa uutisen/jutun arviointia
- 530 kriteereihin perustuvaa lehdistötiedotearviointia
- Yli 2700 blogipostausta –käsittelevät uutisten, juttujen ja lehdistötiedotteiden lisäksi mainontaa, TV:n puheohjelmia ja muita asioita, jotka vaikuttavat terveydestä käytävään julkiseen keskusteluun
- Toimittajille kehitetty työkalupakki, joka auttaa arvioimaan tutkimusten ja todisteiden laatua ja rajoitteita
- 40 podcastia
- Sivustolla 700 000 kävijää vuodessa
- Facebook-sivuilla 2000 tykkääjää
- Sivuston sähköpostilistalla yli 6000 tilaajaa
- HealthNewsReview:n Twitter-tiliillä yli 10 000 seuraajaa; Schwitzerin henkilökohtaisella Twitter-tilillä yli 15 000 seuraajaa
Lue koko juttu:
http://too-much-medicine.com/terveysuutisten-faktantarkistaja-gary-schwitzer-healthnewsreview/
Lue myös:
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huuhaa-valtaa-lastensuojelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
#TooMuchMedicine #GarySchwitzer #HealthNewsReview #lastensuojeluntieto #STM #THL #LAPEhanke #Kaikille EväätElämään #Socca #LapsenParasYhdessäEnemmän #lapsenetu