Lastensuojelun hoidollisista huostaanotoista (medical kidnappings) on tullut valtaisa bisnes ja oikeusturvaongelma kaikkialla länsimaissa.
Hoidollisella huostaanotolla tarkoitetaan laitonta huostaanottoa, jossa lasta tai nuorta vaaditaan huostaanotettavaksi hoidon toteuttamiseksi tai hoidontarpeen arvioimiseksi vaikka lastensuojelulakiin kirjatut huostaanoton perusteet eivät täyty esim. vaikka vanhemmissa tai kodin olosuhteissa ei olisi huostaanottoa vaativia puutteita.
Helsingin Diakonissalaitos on jo vuosia vaatinut satoja tuhansia maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen ja lapsia ja perheitä syvästi traumatisoiva käytäntö, jolle eduskunta ei ole halunnut tehdä mitään vaikka on ollut asiasta tietoinen jo vuosia.
Lokakuun Liike saa hoidollisia huostaanottoja koskevia avunpyyntöjä hätääntyneiltä lapsilta ja vanhemmilta säännöllisin väliajoin. Erityisesti Keski- Suomessa lasten anoreksiaan ja neurologisiin ja psykiatrisiin ongelmiin ei tunnu olevan muuta hoitoa kuin huostaanotto.
Yhteydenottaja on tavallisesti vanhemman velvollisuuksiaan tunnollisesti hoitava äiti, joka on oma-aloitteisesti ja luottavaisin mielin lähtenyt hakemaan lakisääteisiä palveluita lapselleen lastenpsykiatriasta tai lastensuojelun perhepalveluista ja menettänyt prosessissa niin lapsensa kuin luottamuksensa viranomaistoimintaan ja oikeuslaitokseen.
Myös apua hakemaan lähteneet lapset pettyvät usein. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimen 2016 vuosiraportin mukaan apua hakeneet lapset ja nuoret kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.
Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat, että heitä oli kutsuttu huomionhakuisiksi, heidän toistuvia avunpyyntöjään oli rajattu tai heidän ongelmiaan oli vähätelty.
Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.
Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa.
Kun lapset ja nuoret kertovat toistuvasti, etteivät tule sosiaalityössä kuulluiksi tai kohdatuiksi sosiaalityön ja lastensuojelujärjestöjen mm. MLL:n ratkaisu ongelmaan on ollut kuulemattomien ja kohtaamattomien ammattilaisten lisääminen eli moniammatillinen yhteistyö, joka on todettu vakavaksi joukkoharhaksi, jota säätelee pikemminkin ammattilaisten kuin perheiden arjen tarpeet.
”Jos voisin muuttaa elämässäni yhden asian, se olisi, etten ikinä olisi hankkinut diagnoosia”, kertoo nuori korkeakoulutettu nainen Helsingin Sanomissa.
Hoidollinen huostaanotto noudattaa yleensä laittoman huostaanoton kaavaa, johon suosittelemme kaikkia erityislapsia ja erityislasten vanhempia tutustumaan: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
Hoidollisessa huostaanotossa lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyrkii vakuuttamaan, että
-lapsen sairaus on laillinen huostaanottoperuste( ei ole)
-lapsen hoitoa ei voida järjestää ilman huostaanottoa
-että hoidollinen huostaanotto on lapsen etu: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
-että huostaanotto on väliaikainen ja lapsi palautetaan heti kun hän on kuntoutunut
- että vapaaehtoinen huostaanottoon suostuminen takaa sen, että lapsen ja vanhemman tapaamisia ei rajoiteta
-että huoltaja saa olla mukana ja osallinen hoitoprosessissa
- että huoltajan yhteistyökykyisyys nopeuttaa lapsen kuntoutumista ja kotiinpaluuta
-että toisten asiakkaiden kertomukset lastensuojelun väärinkäytöksistä ovat valhetta, vihapuhetta tai yksittäistapauksia ja että lastensuojelu toimii moitteettomasti
Kun huoltaja on allekirjoittanut huostaanottopaperit, hän huomaa pian, että hänet syrjäytetään lapsen hoitoprosessista. Tieto ei enää kulje ja lapsen ja vanhemman tapaamisia aletaan vähentää tyypilliseen yhteen tai kahteen kertaan kuussa. Kun lapsi alkaa tuntea kaipausta, hänen tunteitaan patologisoidaan ja aletaan lääkitä. Vanhempia syyllistetään, kiristetään tai yritetään rangaista lapsen tunteiden johdosta. Asiakassuunnitelmia ei päivitetä ja mitään konkreettisia toimia perheen jälleenyhdistämiseksi ei tehdä . Huostaanotto muuttuu pysyväksi.
Käypää hoitoa lapselleen toivonut vanhempi huomaa, että lastensuojelussa diagnoosi on usein hoidon loppu- ei sen alku.
Mikäli vanhemmat uhkaavat kertoa lastensuojelun väärinkäytöksistä ja muista laittomuuksista julkisesti, heitä uhataan laittomilla tapaamisrajoituksilla ja lastensuojelun edunvalvojalla:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että " En ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumiselle.
Lastenpsykiatrisissa lausunnoissa otetaan kyllä kantaa huostaanoton ja sijaishuollon puolesta, mutta ei arvioida sijaishuoltoon joutuvalle lapselle aiheutuvia mahdollisia riskejä eikä sijaishuollossa syntyneitä vaurioita ja psykiatrisen hoidon tarvetta. "
Johanna Lääkön (2015) tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden lapsen edun sisältöä koskevista näkemyksistä ihmisoikeuksia ei mainittu kertaakaan.
Virve-Maria de Godzinskyn (2012) väitöstutkimuksessa hallinto-oikeuden huostaanottoprosesseista kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät lapset vaikuta tulevan aidosti kuulluiksi. Tutkimus osoitti, että vaikka lasta oli kuultu hallinto-oikeudessa, ei lapsen näkemys välttämättä päätynyt ollenkaan tuomioistuimen päätökseen.
Godzinsky kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti dokumentoituja sosiaalitoimen suorittamat kuulemiset voivat olla. Tämän lisäksi ne ovat aina vain aikuisen kirjaamia tulkintoja ja sanoituksia lapsen kertomasta.
Avustajalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsen ääni tulee esille. De Godzinskyn mielestä onkin ongelmallista, että lapsilla on oma avustaja vain harvoin (4%).
Sonja Perttulaa ( 2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." ( Perttula, 2014, 83.)
Perttulan havainto vahvistaa Esko Leipälän kokemuksen huostaanotto- oikeudenkäynteihin monistetuista sapluunalausunnoista, joissa tiettyjä, hallinto- oikeuksissa sosiaalityöntekijöiden tuloksellisiksi havaitsemia fraaseja käytetään jokaisessa huostaanottohakemuksessa ilman lapsen edun tosiasiallista selvittämistä tai lapsen kuulemista. Fraasina ja vallankäytöllisena aseena "lapsen etu" vastaa "Jumalan tahtoa".
Leipälän mukaan "tarkemmin määrittelemätön ”lapsen etu”, jota lastensuojelu väittää varjelevansa, ei ota huomioon sitä, että on olemassa omasta rajattomasta vallastaan sairastuneita lastensuojelun virkamiehiä. ”Valta tuhoaa, ehdoton valta tuhoaa ehdottomasti.”
Sairaus ei ole laillinen huostaanottoperuste
Lastensuojelijat arvioivat mielellään niin lasten kuin vanhempien mielenterveyttä, vaikka heillä ei ole siihen minkäänlaista pätevyyttä. Tutkimus- ja kokemustieto vahvistaa, että lapsen tai vanhemman psykiatrinen avuntarve- todellinen tai kuviteltu- johtaa usein huostaanottoon, josta Suomessa päätetään ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”
Sijaishuollon yritys voi laskuttaa lisää, mikäli sijoitettu on diagnosoitu hankalahoitoiseksi. Silloin hänet voidaan siirtää ”erityiseen huolenpitoon”, joka sijoitettujen nuorten mukaan voi olla pelkkää huumaamista ja eristämistä.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä yrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.
Lastensuojelulle lausuntoja kirjoittavilla lääkäreillä voi myös olla osakkuuksia ja virkasuhteita lastensuojeluyrityksissä.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Psykiatriasta ja lastensuojelusta onkin muodostunut rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa tosiseikkaselvittely, tutkimuksen etiikka, saatu näyttö ja sen arviointi, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai syytetyn oikeussuoja ovat yhdentekeviä asioita.
Tuomas Kurttila on väittänyt, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Hän on arvostellut avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Hoitopalvelun tarvetta käytetään siis huostaanoton perusteena mutta huostaanoton aikana palvelua ei useinkaan kyetä järjestämään. Kuntaliiton raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Kurttilan mukaan lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta.
Hoidollisella huostaanotolla tarkoitetaan laitonta huostaanottoa, jossa lasta tai nuorta vaaditaan huostaanotettavaksi hoidon toteuttamiseksi tai hoidontarpeen arvioimiseksi vaikka lastensuojelulakiin kirjatut huostaanoton perusteet eivät täyty esim. vaikka vanhemmissa tai kodin olosuhteissa ei olisi huostaanottoa vaativia puutteita.
Helsingin Diakonissalaitos on jo vuosia vaatinut satoja tuhansia maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen ja lapsia ja perheitä syvästi traumatisoiva käytäntö, jolle eduskunta ei ole halunnut tehdä mitään vaikka on ollut asiasta tietoinen jo vuosia.
Lokakuun Liike saa hoidollisia huostaanottoja koskevia avunpyyntöjä hätääntyneiltä lapsilta ja vanhemmilta säännöllisin väliajoin. Erityisesti Keski- Suomessa lasten anoreksiaan ja neurologisiin ja psykiatrisiin ongelmiin ei tunnu olevan muuta hoitoa kuin huostaanotto.
Yhteydenottaja on tavallisesti vanhemman velvollisuuksiaan tunnollisesti hoitava äiti, joka on oma-aloitteisesti ja luottavaisin mielin lähtenyt hakemaan lakisääteisiä palveluita lapselleen lastenpsykiatriasta tai lastensuojelun perhepalveluista ja menettänyt prosessissa niin lapsensa kuin luottamuksensa viranomaistoimintaan ja oikeuslaitokseen.
Myös apua hakemaan lähteneet lapset pettyvät usein. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimen 2016 vuosiraportin mukaan apua hakeneet lapset ja nuoret kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.
Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat, että heitä oli kutsuttu huomionhakuisiksi, heidän toistuvia avunpyyntöjään oli rajattu tai heidän ongelmiaan oli vähätelty.
Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.
Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa.
Kun lapset ja nuoret kertovat toistuvasti, etteivät tule sosiaalityössä kuulluiksi tai kohdatuiksi sosiaalityön ja lastensuojelujärjestöjen mm. MLL:n ratkaisu ongelmaan on ollut kuulemattomien ja kohtaamattomien ammattilaisten lisääminen eli moniammatillinen yhteistyö, joka on todettu vakavaksi joukkoharhaksi, jota säätelee pikemminkin ammattilaisten kuin perheiden arjen tarpeet.
”Jos voisin muuttaa elämässäni yhden asian, se olisi, etten ikinä olisi hankkinut diagnoosia”, kertoo nuori korkeakoulutettu nainen Helsingin Sanomissa.
Hoidollinen huostaanotto noudattaa yleensä laittoman huostaanoton kaavaa, johon suosittelemme kaikkia erityislapsia ja erityislasten vanhempia tutustumaan: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
Hoidollisessa huostaanotossa lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyrkii vakuuttamaan, että
-lapsen sairaus on laillinen huostaanottoperuste( ei ole)
-lapsen hoitoa ei voida järjestää ilman huostaanottoa
-että hoidollinen huostaanotto on lapsen etu: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
-että huostaanotto on väliaikainen ja lapsi palautetaan heti kun hän on kuntoutunut
- että vapaaehtoinen huostaanottoon suostuminen takaa sen, että lapsen ja vanhemman tapaamisia ei rajoiteta
-että huoltaja saa olla mukana ja osallinen hoitoprosessissa
- että huoltajan yhteistyökykyisyys nopeuttaa lapsen kuntoutumista ja kotiinpaluuta
-että toisten asiakkaiden kertomukset lastensuojelun väärinkäytöksistä ovat valhetta, vihapuhetta tai yksittäistapauksia ja että lastensuojelu toimii moitteettomasti
Kun huoltaja on allekirjoittanut huostaanottopaperit, hän huomaa pian, että hänet syrjäytetään lapsen hoitoprosessista. Tieto ei enää kulje ja lapsen ja vanhemman tapaamisia aletaan vähentää tyypilliseen yhteen tai kahteen kertaan kuussa. Kun lapsi alkaa tuntea kaipausta, hänen tunteitaan patologisoidaan ja aletaan lääkitä. Vanhempia syyllistetään, kiristetään tai yritetään rangaista lapsen tunteiden johdosta. Asiakassuunnitelmia ei päivitetä ja mitään konkreettisia toimia perheen jälleenyhdistämiseksi ei tehdä . Huostaanotto muuttuu pysyväksi.
Käypää hoitoa lapselleen toivonut vanhempi huomaa, että lastensuojelussa diagnoosi on usein hoidon loppu- ei sen alku.
Mikäli vanhemmat uhkaavat kertoa lastensuojelun väärinkäytöksistä ja muista laittomuuksista julkisesti, heitä uhataan laittomilla tapaamisrajoituksilla ja lastensuojelun edunvalvojalla:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että " En ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumiselle.
Lastenpsykiatrisissa lausunnoissa otetaan kyllä kantaa huostaanoton ja sijaishuollon puolesta, mutta ei arvioida sijaishuoltoon joutuvalle lapselle aiheutuvia mahdollisia riskejä eikä sijaishuollossa syntyneitä vaurioita ja psykiatrisen hoidon tarvetta. "
Johanna Lääkön (2015) tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden lapsen edun sisältöä koskevista näkemyksistä ihmisoikeuksia ei mainittu kertaakaan.
Virve-Maria de Godzinskyn (2012) väitöstutkimuksessa hallinto-oikeuden huostaanottoprosesseista kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät lapset vaikuta tulevan aidosti kuulluiksi. Tutkimus osoitti, että vaikka lasta oli kuultu hallinto-oikeudessa, ei lapsen näkemys välttämättä päätynyt ollenkaan tuomioistuimen päätökseen.
Godzinsky kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti dokumentoituja sosiaalitoimen suorittamat kuulemiset voivat olla. Tämän lisäksi ne ovat aina vain aikuisen kirjaamia tulkintoja ja sanoituksia lapsen kertomasta.
Avustajalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsen ääni tulee esille. De Godzinskyn mielestä onkin ongelmallista, että lapsilla on oma avustaja vain harvoin (4%).
Sonja Perttulaa ( 2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." ( Perttula, 2014, 83.)
Perttulan havainto vahvistaa Esko Leipälän kokemuksen huostaanotto- oikeudenkäynteihin monistetuista sapluunalausunnoista, joissa tiettyjä, hallinto- oikeuksissa sosiaalityöntekijöiden tuloksellisiksi havaitsemia fraaseja käytetään jokaisessa huostaanottohakemuksessa ilman lapsen edun tosiasiallista selvittämistä tai lapsen kuulemista. Fraasina ja vallankäytöllisena aseena "lapsen etu" vastaa "Jumalan tahtoa".
Leipälän mukaan "tarkemmin määrittelemätön ”lapsen etu”, jota lastensuojelu väittää varjelevansa, ei ota huomioon sitä, että on olemassa omasta rajattomasta vallastaan sairastuneita lastensuojelun virkamiehiä. ”Valta tuhoaa, ehdoton valta tuhoaa ehdottomasti.”
Sairaus ei ole laillinen huostaanottoperuste
Lastensuojelijat arvioivat mielellään niin lasten kuin vanhempien mielenterveyttä, vaikka heillä ei ole siihen minkäänlaista pätevyyttä. Tutkimus- ja kokemustieto vahvistaa, että lapsen tai vanhemman psykiatrinen avuntarve- todellinen tai kuviteltu- johtaa usein huostaanottoon, josta Suomessa päätetään ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”
Sijaishuollon yritys voi laskuttaa lisää, mikäli sijoitettu on diagnosoitu hankalahoitoiseksi. Silloin hänet voidaan siirtää ”erityiseen huolenpitoon”, joka sijoitettujen nuorten mukaan voi olla pelkkää huumaamista ja eristämistä.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä yrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.
Lastensuojelulle lausuntoja kirjoittavilla lääkäreillä voi myös olla osakkuuksia ja virkasuhteita lastensuojeluyrityksissä.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Psykiatriasta ja lastensuojelusta onkin muodostunut rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa tosiseikkaselvittely, tutkimuksen etiikka, saatu näyttö ja sen arviointi, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai syytetyn oikeussuoja ovat yhdentekeviä asioita.
Tuomas Kurttila on väittänyt, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Hän on arvostellut avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Hoitopalvelun tarvetta käytetään siis huostaanoton perusteena mutta huostaanoton aikana palvelua ei useinkaan kyetä järjestämään. Kuntaliiton raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Kurttilan mukaan lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta.
Yritys hankkia toisen lääkärin mielipide johtaa usein huostaanottoon
Lastensuojelussa asiakkaan mahdollisuus saada second opinion lastensuojelusta riippumattomalta taholta yritetään usein estää kuten Kristan tapauksessa, jossa lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun.
Ben Furman kysyy Lääkärilehdessä (51/2004): Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei? Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa?
Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta kalliita lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä, 2013).
Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että kaikki asiakasta puoltavat lausunnot hukataan, mitätöidään tai tulkitaan manipulaatioksi tai puolueellisuudeksi. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.
Moni ei tiedä, että lastensuojeluun ajautuneilla perheillä ei ole oikeutta edes puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden sijaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään hallinto- oikeudessa, joka ei tunne tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja jonka asiantuntijat eivät koostu oikeusoppineista vaan sosiaalityöntekijöistä, jotka ovat usein syyllistyneet oikeusturvarikkomuksiin ennen hallinto- oikeuspestejään.
Miten lastensuojelun huijari toimii?
-antaa katteettomia suullisia lupauksia
- käyttää aina ylisanoja- lapsen etu/paras, parhaat käytännöt, varhainen tuki, intensiivinen, erityinen huolenpito
- antaa harhaanjohtavaa, puutteellista ja valheellista tietoa tai salaa, ettei tieteellisesti tutkittua tietoa ole olemassakaan
- luo ryhmäpainetta ja ryhmäindoktrinaatiota
-yrittää kääntää lapsen vanhemmat tai hoitotahot toisiaan vastaan omaa valtaansa lisätäkseen
- ei kerro kaupan todellisista seurauksista ja kustannuksista
- kieltää ja hävittää henkilökohtaisen vastuun esim. viemällä huostaanoton lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään tai hankkimalla lastensuojelun edunvalvojan
- luo kiireettömissäkin tilanteissa kiire/ paniikkimielialan- esim. on toimittava välittömästi, " aika loppuu"
- estää henkilökohtaisen ja kiireettömän tutustumisen kohteeseen
-ei myönnä väärinkäytöksiään vaan yrittää peitellä niitä esim. fabrikoimalla, panttaamalla tai hävittämällä asiakirjoja
- alkaa huijauksen paljastuttua mustamaalata ja uhkailla uhrejaan
Taltiointi tuo oikeusturvaa
Koska asiakirjafabrikointi on lastensuojelussa erittäin yleistä, asiakkaiden kannattaa ottaa palavereihin mukaan oma asiamies/tukihenkilö ja äänittää tai videoida kaikki keskustelut, puhelinsoitot ja tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa.
Vain taltiointi takaa sen, että asiakas voi todistaa sosiaalityöntekijöiden kirjaamat valheelliset väittämät vääriksi. Erityislasten vanhemmat voivat saada asiantuntevaa juridista apua hoidollisiin huostaanottoyrityksiin järjestöjen kautta. Joskus laittoman hoidollisen sijoituksen ehkäisee vain lapsen piilottaminen, julkisuus tai maastapako.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tehtaillaan-laiton-hoidollinen-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
Lastensuojelussa asiakkaan mahdollisuus saada second opinion lastensuojelusta riippumattomalta taholta yritetään usein estää kuten Kristan tapauksessa, jossa lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun.
Ben Furman kysyy Lääkärilehdessä (51/2004): Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei? Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa?
Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta kalliita lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä, 2013).
Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että kaikki asiakasta puoltavat lausunnot hukataan, mitätöidään tai tulkitaan manipulaatioksi tai puolueellisuudeksi. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.
Moni ei tiedä, että lastensuojeluun ajautuneilla perheillä ei ole oikeutta edes puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden sijaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään hallinto- oikeudessa, joka ei tunne tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja jonka asiantuntijat eivät koostu oikeusoppineista vaan sosiaalityöntekijöistä, jotka ovat usein syyllistyneet oikeusturvarikkomuksiin ennen hallinto- oikeuspestejään.
Miten lastensuojelun huijari toimii?
-antaa katteettomia suullisia lupauksia
- käyttää aina ylisanoja- lapsen etu/paras, parhaat käytännöt, varhainen tuki, intensiivinen, erityinen huolenpito
- antaa harhaanjohtavaa, puutteellista ja valheellista tietoa tai salaa, ettei tieteellisesti tutkittua tietoa ole olemassakaan
- luo ryhmäpainetta ja ryhmäindoktrinaatiota
-yrittää kääntää lapsen vanhemmat tai hoitotahot toisiaan vastaan omaa valtaansa lisätäkseen
- ei kerro kaupan todellisista seurauksista ja kustannuksista
- kieltää ja hävittää henkilökohtaisen vastuun esim. viemällä huostaanoton lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään tai hankkimalla lastensuojelun edunvalvojan
- luo kiireettömissäkin tilanteissa kiire/ paniikkimielialan- esim. on toimittava välittömästi, " aika loppuu"
- estää henkilökohtaisen ja kiireettömän tutustumisen kohteeseen
-ei myönnä väärinkäytöksiään vaan yrittää peitellä niitä esim. fabrikoimalla, panttaamalla tai hävittämällä asiakirjoja
- alkaa huijauksen paljastuttua mustamaalata ja uhkailla uhrejaan
Taltiointi tuo oikeusturvaa
Koska asiakirjafabrikointi on lastensuojelussa erittäin yleistä, asiakkaiden kannattaa ottaa palavereihin mukaan oma asiamies/tukihenkilö ja äänittää tai videoida kaikki keskustelut, puhelinsoitot ja tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa.
Vain taltiointi takaa sen, että asiakas voi todistaa sosiaalityöntekijöiden kirjaamat valheelliset väittämät vääriksi. Erityislasten vanhemmat voivat saada asiantuntevaa juridista apua hoidollisiin huostaanottoyrityksiin järjestöjen kautta. Joskus laittoman hoidollisen sijoituksen ehkäisee vain lapsen piilottaminen, julkisuus tai maastapako.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tehtaillaan-laiton-hoidollinen-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet