Lapsia sijoitetaan puuttuvien palvelujen takia
Lasten on vaikea saada tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja, kertoo Tehy- lehti.
Lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle siksi, että heille ei saada järjestettyä tarvittavia mielenterveyspalveluja. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä arvioi Kuntaliiton kyselyssä toimivansa näin. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu.
Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta. 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja vie aikaa.
Kysely tehtiin ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten. Jo tuolloin lasten mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus lastensuojeluasiakkaille nousi esiin.
Kuntaliiton kysely todistaa vääräksi sosiaalityöntekijöiden myytin siitä, että sijoitus olisi aina viimesijainen toimenpide, joka tehdään vasta sitten kun avohuollon tukitoimia on annettu.
Jo HuosTa- tutkimus osoitti, että jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Oikeustieteen tohtori Virve- Maria Toivonen on havainnut, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt huostaanottoperusteena.
-Kukaan näistä nuorista ei lähtökohtaisesti kuulu hoitoon lastensuojelun vaan terveydenhuollon puolelle. Mutta kun tämä väylä on erityisesti nuorisopsykiatrian osalta tukossa, tapaukset tulevat lastensuojeluun.
Toivosen mukaan lastensuojelussa tehtäviä päätöksiä perustellaan usein ylimalkaisilla toteamuksilla lapsen edusta, mikä ei täytä oikeusturvavaatimuksia. Toivonen varoittaa lastensuojelussa suositusta "sanoittamisesta":
– Lapsen kertomuksen tulee olla mahdollisimman autenttinen. Kirjattuun mielipiteeseen ei saa sisältyä aikuisen tulkintaa siitä, mitä lapsi on sanonut, Toivonen neuvoo. (Talentia, 26.6.2017).
Kuopiossa äidin kotiapupyyntö johti yritykseen sijoittaa lapsi.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Loppuvuonna syntynyt saa helpommin adhd- diagnoosin ja lääkityksen
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin. Suomalaislasten tutkimus kertoo samaa kuin useat muualla maailmassa tehdyt tutkimukset: loppuvuonna syntynyt koululainen saa ADHD-diagnoosin ja -lääkityksen todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt luokkatoveri.
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa kuitenkin olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin, sanovat Turun ja brittiläisen Nottinghamin yliopiston tutkijat.
Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneiden lasten ADHD-diagnoosit, jotka he olivat saaneet seitsenvuotiaina tai vanhempina.
Touko–elokuussa syntyneiden diagnoosi oli 37 prosenttia yleisempi kuin tammi–huhtikuun lapsilla. Syys–joulukuussa syntyneillä ero oli peräti 64 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tulos ei ole selitettävissä muilla käytös- tai kehityshäiriöllä.
Väärä diagnoosi voi tietää vuosien turhaa lääkitystä
Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi, sanoo tutkimusta johtanut professori Andre Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.
– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.
Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.
Tutkimus julkaistiin 9.10.2017 The Lancet Phychiatry -lehdessä.( YLE, 9.10.2017)
Psyykelääkityksestä kieltäytyminen tai second opinionin haku johtaa lastensuojeluilmoitukseen
Espoolaisäidin lapsi joutui 10-vuotiaana rikoksen uhriksi ulkomaanmatkalla, kun loma-asuntoon murtauduttiin yöllä tämän nukkuessa. Tämä aiheutti hänelle pelkotiloja ja nukahtamisvaikeuksia. Tyttöä myös koulukiusattiin, kun hän ei jaksanut olla koulussa yhtä aktiivinen kuin muut.
”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa. Jos lääkityksestä olisi kieltäytynyt, olisi seurannut lastensuojeluilmoitus”, äiti kertoo.
Tyttö sai reseptit ketiapiinia ja risperidonia, jotka ovat psykoosilääkkeitä.
”Psykoterapiajono oli silloin vuoden mittainen”, äiti kertoo. Tyttö pääsi lopulta terapiaan puolen vuoden päästä.
Äidin mielestä ketiapiini toi lapselle itsetuhoisia ajatuksia ja hän vaati lääkkeen alasajoa.
”Osa varmasti hyötyy lääkkeestä, mutta meidän kohdalla se ei toiminut, vaan kunto meni heikompaan suuntaan. Lääkärien pitäisi kuunnella enemmän vanhempia.”
Vanhemmista tehtaillaan lastensuojeluilmoituksia myös heidän hakiessaan toisen lääkärin mielipidettä lapsensa vääräksi koettuun diagnoosiin tai psyykelääkitykseen.
Lastensuojelu estää käyvän hoidon
Kristan tapauksessa lastensuojelun työntekijät kielsivät äitiä viemästä tytärtään psykiatri Härkösen vastaanotolle, jonka äiti oli itse maksanut.
Sosiaalityöntekijät luottivat Kristan hoidossa vain julkisen sektorin psykiatriin, joka ei tuntenut perhettä. Tämän mielestä psykoterapia olisi ollut mahdollista vasta, kun ”potilaan arki olisi turvattu”.
Potilaan "arjen turvaamisella" tarkoitetaan huostaanottoa.
– Lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun, äiti havaitsi. Perheen kotioloissa ei ollut havaittu mitään puutteita.
Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos, jonka kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen vaatii intensiivihoitonsa ehtona noin 300 000 euroa maksavan huostaanoton laitokseensa, vaikka lapsen vanhemmissa tai kotioloissa ei olisi havaittu puutteita. Diakonissalaitos käyttää arviointimenetelmänään skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointia.
"Arjen turvaaminen" huostaanotolla ei usein kuitenkaan takaa lapsen pääsyä psykoterapiaan ja voi estää hänen koulunkäyntinsäkin.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin.
Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden/aineiden antaminen voidaan katsoa kemialliseksi väkivallaksi (Lastensuojelun käsikirja), josta mm. laitosten henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös, epätyypillinen käytöshäiriö tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Lähes jokaista viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunutta massa-ampumavälikohtausta, sekä monia murhia ja itsemurhia, yhdistää yksi yhteinen asia; kaikki syylliset käyttivät aktiivisesti psykotrooppisia mielialalääkkeitä joko tapahtumahetkellä tai lähimenneisyydessä. STM ja THL kuitenkin vaikenevat lääkkeiden vaaroista ja niitä tarjoillaan nuorille varoituksista huolimatta- vieläpä varhaisen puuttumisen nimissä.
Suomessa lasten ja nuorten psyykelääkitys onkin lisääntynyt räjähdysmäisesti lastensuojelun ja terveydenhuollon arviointi- ja seulausvimman ja varhaisen puuttumisen ideologian myötä.
Varhainen puuttuminen räjäytti lääkehoidon määrän?
Varhaisen puuttumisen myötä lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät 76326:sta (vuonna 1997) 194570:een vuonna 2014 ja nuorisopsykiatrian 66 655:sta (1997) 287 512:een (2014).
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun.
Souranderin mukaan ministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta.
Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.
– Se on tuhoisa päätös. Emme tiedä, mikä projekti on tuottanut hyvinvointia tai ehkäissyt mielenterveysongelmia.
Lasten masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön
Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria, väittää Aku Kopakkala.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
Tutkimustieto ei kuitenkaan näy vaikuttavan toimintakäytäntöihin sen paremmin psykiatriassa kuin sosiaalityössä. Hämmästyttävän moni kunta on valmis maksamaan lumehoidoista.
Moniammatillinen yhteistyö takaa sen, ettei asiakkaasta ja hänestä tehdystä diagnoosista, lääkityksestä ja muista usein vääristä päätöksistä kanna vastuuta kukaan. Parhaimmillaan diagnoosi- ja lääkintävillitys on avunpyytäjien heitteillejättöä, pahimmillaan kuolemaan johtavaa leimaamis-, kurjistamis- ja syrjäyttämistoimintaa.
Moniammatillisissa kokouksissa ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta nuoren terveystietoihin on usein lapsen oma vanhempi.
Omakanta-palvelussa vanhempi ei näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
Lasten on vaikea saada tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja, kertoo Tehy- lehti.
Lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle siksi, että heille ei saada järjestettyä tarvittavia mielenterveyspalveluja. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä arvioi Kuntaliiton kyselyssä toimivansa näin. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu.
Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta. 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja vie aikaa.
Kysely tehtiin ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten. Jo tuolloin lasten mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus lastensuojeluasiakkaille nousi esiin.
Kuntaliiton kysely todistaa vääräksi sosiaalityöntekijöiden myytin siitä, että sijoitus olisi aina viimesijainen toimenpide, joka tehdään vasta sitten kun avohuollon tukitoimia on annettu.
Jo HuosTa- tutkimus osoitti, että jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Oikeustieteen tohtori Virve- Maria Toivonen on havainnut, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt huostaanottoperusteena.
-Kukaan näistä nuorista ei lähtökohtaisesti kuulu hoitoon lastensuojelun vaan terveydenhuollon puolelle. Mutta kun tämä väylä on erityisesti nuorisopsykiatrian osalta tukossa, tapaukset tulevat lastensuojeluun.
Toivosen mukaan lastensuojelussa tehtäviä päätöksiä perustellaan usein ylimalkaisilla toteamuksilla lapsen edusta, mikä ei täytä oikeusturvavaatimuksia. Toivonen varoittaa lastensuojelussa suositusta "sanoittamisesta":
– Lapsen kertomuksen tulee olla mahdollisimman autenttinen. Kirjattuun mielipiteeseen ei saa sisältyä aikuisen tulkintaa siitä, mitä lapsi on sanonut, Toivonen neuvoo. (Talentia, 26.6.2017).
Kuopiossa äidin kotiapupyyntö johti yritykseen sijoittaa lapsi.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Loppuvuonna syntynyt saa helpommin adhd- diagnoosin ja lääkityksen
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin. Suomalaislasten tutkimus kertoo samaa kuin useat muualla maailmassa tehdyt tutkimukset: loppuvuonna syntynyt koululainen saa ADHD-diagnoosin ja -lääkityksen todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt luokkatoveri.
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa kuitenkin olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin, sanovat Turun ja brittiläisen Nottinghamin yliopiston tutkijat.
Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneiden lasten ADHD-diagnoosit, jotka he olivat saaneet seitsenvuotiaina tai vanhempina.
Touko–elokuussa syntyneiden diagnoosi oli 37 prosenttia yleisempi kuin tammi–huhtikuun lapsilla. Syys–joulukuussa syntyneillä ero oli peräti 64 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tulos ei ole selitettävissä muilla käytös- tai kehityshäiriöllä.
Väärä diagnoosi voi tietää vuosien turhaa lääkitystä
Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi, sanoo tutkimusta johtanut professori Andre Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.
– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.
Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.
Tutkimus julkaistiin 9.10.2017 The Lancet Phychiatry -lehdessä.( YLE, 9.10.2017)
Psyykelääkityksestä kieltäytyminen tai second opinionin haku johtaa lastensuojeluilmoitukseen
Espoolaisäidin lapsi joutui 10-vuotiaana rikoksen uhriksi ulkomaanmatkalla, kun loma-asuntoon murtauduttiin yöllä tämän nukkuessa. Tämä aiheutti hänelle pelkotiloja ja nukahtamisvaikeuksia. Tyttöä myös koulukiusattiin, kun hän ei jaksanut olla koulussa yhtä aktiivinen kuin muut.
”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa. Jos lääkityksestä olisi kieltäytynyt, olisi seurannut lastensuojeluilmoitus”, äiti kertoo.
Tyttö sai reseptit ketiapiinia ja risperidonia, jotka ovat psykoosilääkkeitä.
”Psykoterapiajono oli silloin vuoden mittainen”, äiti kertoo. Tyttö pääsi lopulta terapiaan puolen vuoden päästä.
Äidin mielestä ketiapiini toi lapselle itsetuhoisia ajatuksia ja hän vaati lääkkeen alasajoa.
”Osa varmasti hyötyy lääkkeestä, mutta meidän kohdalla se ei toiminut, vaan kunto meni heikompaan suuntaan. Lääkärien pitäisi kuunnella enemmän vanhempia.”
Vanhemmista tehtaillaan lastensuojeluilmoituksia myös heidän hakiessaan toisen lääkärin mielipidettä lapsensa vääräksi koettuun diagnoosiin tai psyykelääkitykseen.
Lastensuojelu estää käyvän hoidon
Kristan tapauksessa lastensuojelun työntekijät kielsivät äitiä viemästä tytärtään psykiatri Härkösen vastaanotolle, jonka äiti oli itse maksanut.
Sosiaalityöntekijät luottivat Kristan hoidossa vain julkisen sektorin psykiatriin, joka ei tuntenut perhettä. Tämän mielestä psykoterapia olisi ollut mahdollista vasta, kun ”potilaan arki olisi turvattu”.
Potilaan "arjen turvaamisella" tarkoitetaan huostaanottoa.
– Lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun, äiti havaitsi. Perheen kotioloissa ei ollut havaittu mitään puutteita.
Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos, jonka kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen vaatii intensiivihoitonsa ehtona noin 300 000 euroa maksavan huostaanoton laitokseensa, vaikka lapsen vanhemmissa tai kotioloissa ei olisi havaittu puutteita. Diakonissalaitos käyttää arviointimenetelmänään skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointia.
"Arjen turvaaminen" huostaanotolla ei usein kuitenkaan takaa lapsen pääsyä psykoterapiaan ja voi estää hänen koulunkäyntinsäkin.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin.
Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden/aineiden antaminen voidaan katsoa kemialliseksi väkivallaksi (Lastensuojelun käsikirja), josta mm. laitosten henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös, epätyypillinen käytöshäiriö tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Lähes jokaista viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunutta massa-ampumavälikohtausta, sekä monia murhia ja itsemurhia, yhdistää yksi yhteinen asia; kaikki syylliset käyttivät aktiivisesti psykotrooppisia mielialalääkkeitä joko tapahtumahetkellä tai lähimenneisyydessä. STM ja THL kuitenkin vaikenevat lääkkeiden vaaroista ja niitä tarjoillaan nuorille varoituksista huolimatta- vieläpä varhaisen puuttumisen nimissä.
Suomessa lasten ja nuorten psyykelääkitys onkin lisääntynyt räjähdysmäisesti lastensuojelun ja terveydenhuollon arviointi- ja seulausvimman ja varhaisen puuttumisen ideologian myötä.
Varhainen puuttuminen räjäytti lääkehoidon määrän?
Varhaisen puuttumisen myötä lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät 76326:sta (vuonna 1997) 194570:een vuonna 2014 ja nuorisopsykiatrian 66 655:sta (1997) 287 512:een (2014).
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun.
Souranderin mukaan ministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta.
Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.
– Se on tuhoisa päätös. Emme tiedä, mikä projekti on tuottanut hyvinvointia tai ehkäissyt mielenterveysongelmia.
Lasten masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön
Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria, väittää Aku Kopakkala.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
Tutkimustieto ei kuitenkaan näy vaikuttavan toimintakäytäntöihin sen paremmin psykiatriassa kuin sosiaalityössä. Hämmästyttävän moni kunta on valmis maksamaan lumehoidoista.
Moniammatillinen yhteistyö takaa sen, ettei asiakkaasta ja hänestä tehdystä diagnoosista, lääkityksestä ja muista usein vääristä päätöksistä kanna vastuuta kukaan. Parhaimmillaan diagnoosi- ja lääkintävillitys on avunpyytäjien heitteillejättöä, pahimmillaan kuolemaan johtavaa leimaamis-, kurjistamis- ja syrjäyttämistoimintaa.
Moniammatillisissa kokouksissa ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta nuoren terveystietoihin on usein lapsen oma vanhempi.
Omakanta-palvelussa vanhempi ei näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan