Kehitysjohtaja Kati Palsanen, kuvakaappaus SOS-Lapsikylä.fi Epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi
Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.
"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".
Jostakin syystä SOS- Lapsikylässä epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi.
SOS- Lapsikylän kumppanuushankkeelle toisi uskottavuutta jos se ensin korjaisi ja hyvittäisi entisille asiakkailleen aiheuttamansa vauriot.
Nyt SOS-Lapsikylä toimii kuin avionrikkoja, joka pakenee entisten puolisoidensa rikossyytteitä ja ruokkomaksuja, SOSmetoo- kampanjaa ja lähestymiskieltoja vihjaten että kyse on vain eksien ylisukupolvisista mielenterveysongelmista samaan aikaan kun etsii epätoivoisesti uutta rikasta kumppania kuntapampuista ja investointijohtajista.
Rinnakkaistuomioistuimen lisäksi lastensuojelusta näyttää muodostuneen oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta tosiseikkaselvittely ja yleiset oikeusperiaatteet on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.
Kehittämistyön pahin puute on sen painopiste tiedonkeruussa ja tiedonkeruun tuottamat valtaisat tietosuojaongelmat.
”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä".
Kansalaiset, joiden oikeusturva on jo olematon eivät katso hyvällä tällaista tietosuojan turmelemista. Jo vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen Kanta- järjestelmästä. Se kertoo aidosta epäluottamuksesta.
Lokakuun Liike ennusti, että " SOS- Lapsikylän uusi asiakkaiden rekisterimerkintöjen levittelyn ja fabrikoinnin viranomaisten kesken mahdollistava aggressiivinen varhaisen puuttumisen hanke tuottaa parhaillaan ja myös tulevaisuudessa ei- aiottuja seurauksia esim. fabrikoituja lastensuojeluilmoituksia ja -lausuntoja ja laittomia kiireellisiä ja pysyviä sijoituksia. "
Perhekumppani- psykokielellä vanhakin nuortuu
Perhekumppani on osa SOS- Lapsikylän ja Varkauden kehittämistyötä; palkittu palvelu, jonka kerrotaan tuottavan tietoa perheen tuentarpeesta ja auttavan perhettä. Perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.
Varkaudessa kolme perhekumppania auttaa yhteensä seitsemää perhettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi Henna Ripatti on tehnyt SOS- Lapsikylän perhekumppaneille opinnäytetyönä perehdytysoppaan SOS-Kumppanuus uudistaa lapsiperheiden palveluita -opas Varkauden kaupungin perhekumppaneille, jossa hän harjoittelee tuottamaan psykokieltä eli nk. lasujargonia. Tekijä myöntää suoraan, että opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus on tehdä perhekumppanuushanketta tunnetuksi.
Oppaan perusteella perhekumppanuus vaikuttaa vanhalta perhetyöltä.
Perehdytysopas myöntää, että tarkoituksena on varhainen puuttuminen. "Huolta aiheuttaviin asioihin puuttuminen varhain on keskeistä perhekumppanuusmallissa (mt.,8)".
Perhekumppaneiden työtä ei koordinoi perhe vaan sosiaalityöntekijä ja perhekumppanin avulla asiakkaiden tietoja levitellään moniammatillisissa työryhmissä: " Perhekumppanuuden avulla erialojen ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan asiakkaan tilannetta yhdessä."
Hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisissä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys. Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?
Hanke voi lähteä käyntiin esim. fabrikoidusta lastensuojeluilmoituksesta.
Perheen ja oletetun palvelun väliin on saatu ujutettua monta turhaa toimijaa ja työvaihetta, jotka tekevät perhekumppanuudesta kalliin ja hitaan ja todennäköisesti estävät palvelujen oikea-aikaisen saannin: Ripatin mukaan "perhekumppanuus käynnistyy siten, että Varkauden kaupungin moniammatilliselle tiimille tulee ilmoitus tuen tarpeessa olevasta perheestä. Tutustumisen jälkeen perhekumppani tuottaa yhdessä perheen kanssa tietoa syistä, jotka aiheuttavat tuen tarvetta. Perhekumppani ja perhe laativat yhdessä tuen tarpeesta yhteenvedon, jonka perhekumppani toimittaa Varkauden kaupungin moniammatilliseen tiimiin".
Perheiden katsotaan tarvitsevan perhetyön puoskarointimenetelmiä tarpeidensa selvittämiseen. Ripatti listaa työmenetelmiksi mm. tutustumisen, lankakeräleikin, huolen vyöhykkeet, verkostokartan, vanhemmuuden palikat ja Lapset puheeksi- menetelmän. Mainintoja saavat myös sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteet (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Vahvuuskortit ) joita Suomessa kaupittelee Pesäpuu ry.
Oppaassa mitätöidään vanhempien asiantuntemusta. Heillä kuvitellaan olevan vain kokemustietoa, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista tietoa. Asiantuntijoiden tiedon puolestaan oletetaan olevan erityistä osaamista vaikka asiantuntijan viimeisin kosketus alan tutkimukseen olisi tapahtunut opiskeluaikana ja faktuaalinen osaaminen koostuisi pääasiassa taidosta välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla: "Vanhempien tieto perustuu lapsen tuntemiseen ja ammattilaisilla on puolestaan erityisosaamista."
Tällaisella asenteella saadaan takuuvarmasti aikaiseksi katastrofi kun parikymppinen sosionomi-perhetyöntekijä lähtee luennoimaan erityislasten äidille oikeanlaisista kiintymyssuhteista ja vuorovaikutusmalleista ja etsimään perheestä tueksi uudelleennimetyn puuttumisen tarpeita.
Tässäkin hankkeessa byrokraatti- ei asiakas- päättää mitä palveluja asiakas tarvitsee ja saa:
"Moniammatillisen tiimin tehtävä on ratkaista, mitkä palvelut käynnistetään."
Samoin kuin Hackneyn mallissa perhekumppani- hankkeessa asiantuntijat aikovat kommunikoida lähinnä keskenään- asiakkuuksien välityksellä mm. toteuttamalla runsasta arviointia, kirjaamista, konsultointia, keskustelua ja reflektiota asiakkaiden tilanteista. Tämän toiminnan asiakkaille tuottamia oikeusturvaongelmia- joista on jo nyt runsaasti näyttöä- ei mainita lainkaan.
Outoa on varmuus, jolla työntekijöiden runsaasta keskinäisestä perheitä koskevasta puheesta- jota voidaan kutsua myös juoruiluksi, panetteluksi tai vihapuheeksi- kuvitellaan jalostuvan tiedon runsautta:
"Perhekumppani kartoittaa perheen tuen tarpeita sekä viestii Varkauden kaupungin lapsiperheiden moniammatillisen tiimin kanssa. (s.6)Perhekumppani käy reflektiota tiimin kanssa, onko löydetty syitä tuen tarpeisiin ja saadaanko niihin kohdennettua oikeanlaista tukea"
Huolen vyöhykkeitä käytetään huolettomasti väärin alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti samaistamalla työntekijän huolen aste perheen avuntarpeen asteeseen.
"Huolen vyöhykkeiden avulla työntekijä voi arvioida kuinka intensiivistä apua ja tukea perhe tarvitsee".
Menetelmän kehittäjä Tom Arnkil vetoaa menetelmänsä käyttäjiin: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.
Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi?.. Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata! Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!"
Perhekumppanuuden vaikuttavuuden kriteerit ja seuranta ontuvat pahasti:
"Verkostokartan avulla nähdään, onko esimerkiksi palveluihin tullut muutoksia, kun verrataan uutta karttaa vanhempaan".
"Perhekumppaneiden haastattelun mukaan perheestä huomaa voimaantumisen. Yksi merkki perheen voimaantumisesta on se, että koti on siisti. "
"Varkauden kaupungin perhekumppaneiden mukaan perhe joutuu odottamaan tarvitsemaansa palvelua kohtuuttoman kauan. Haastatteluiden yhteenvetona voidaan todeta, että uusien perhekumppaneiden perehdytys on ollut hataraa."
Asiakkaat, joilla ei ole aiempaa kokemusta perhetyöstä saattavat ollakin alussa tyytyväisiä saamaansa huomioon ja uusiin "kumppaneihinsa". Kuherruskuukausi voi loppua riitaisaan eroon kun asiakkaat tilaavat ja lukevat kumppaneidensa heistä laatimat rekisterimerkinnät, minkä Lokakuun Liike suosittelee tekemään mahdollisimman pian- ja aina ennen asiakaspalautteen antamista.
Mahdolliset asiakaspalautteet tulisikin kerätä vasta hankkeen lopussa sitten kun asiakkaat ovat lukeneet hankkeen tuottamat asiakirjansa ja havainneet hankkeen seuraukset.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Kallis malli levitetään LAPE:n varjolla koko maahan?
Kehittämispäällikkö Kati Palsasen mukaan "SOS-Lapsikylä tekee Varkauden kanssa kehittämistyötä vuoteen 2020 Perhekumppanuus pilotoinnista saatujen onnistumisien myötä eduskunta on myöntänyt SOS-Lapsikylälle määrärahan vuosille 2017- 2019, jonka turvin perhekumppanimallista kehitetään Pohjois-Savoa varten maakunta-malli, joka puolestaan viedään myöhemmin myös muihin maakuntiin valtakunnallisen Lapsiperheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) avulla". (SOS-lapsikylä tiedote 30.5.2017.)
Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?
Onko LAPE- hankkeen ja SOS- Lapsikylän lastensuojelun uudistamishanke yhtä valheellinen ja pinnallinen kuin Uudistuva Lastensuojelu- lehti, joka on selkeästi markkinointiesite rahoittajille?
Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.
"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".
Jostakin syystä SOS- Lapsikylässä epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi.
SOS- Lapsikylän kumppanuushankkeelle toisi uskottavuutta jos se ensin korjaisi ja hyvittäisi entisille asiakkailleen aiheuttamansa vauriot.
Nyt SOS-Lapsikylä toimii kuin avionrikkoja, joka pakenee entisten puolisoidensa rikossyytteitä ja ruokkomaksuja, SOSmetoo- kampanjaa ja lähestymiskieltoja vihjaten että kyse on vain eksien ylisukupolvisista mielenterveysongelmista samaan aikaan kun etsii epätoivoisesti uutta rikasta kumppania kuntapampuista ja investointijohtajista.
Rinnakkaistuomioistuimen lisäksi lastensuojelusta näyttää muodostuneen oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta tosiseikkaselvittely ja yleiset oikeusperiaatteet on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.
Kehittämistyön pahin puute on sen painopiste tiedonkeruussa ja tiedonkeruun tuottamat valtaisat tietosuojaongelmat.
”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä".
Kansalaiset, joiden oikeusturva on jo olematon eivät katso hyvällä tällaista tietosuojan turmelemista. Jo vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen Kanta- järjestelmästä. Se kertoo aidosta epäluottamuksesta.
Lokakuun Liike ennusti, että " SOS- Lapsikylän uusi asiakkaiden rekisterimerkintöjen levittelyn ja fabrikoinnin viranomaisten kesken mahdollistava aggressiivinen varhaisen puuttumisen hanke tuottaa parhaillaan ja myös tulevaisuudessa ei- aiottuja seurauksia esim. fabrikoituja lastensuojeluilmoituksia ja -lausuntoja ja laittomia kiireellisiä ja pysyviä sijoituksia. "
Perhekumppani- psykokielellä vanhakin nuortuu
Perhekumppani on osa SOS- Lapsikylän ja Varkauden kehittämistyötä; palkittu palvelu, jonka kerrotaan tuottavan tietoa perheen tuentarpeesta ja auttavan perhettä. Perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.
Varkaudessa kolme perhekumppania auttaa yhteensä seitsemää perhettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi Henna Ripatti on tehnyt SOS- Lapsikylän perhekumppaneille opinnäytetyönä perehdytysoppaan SOS-Kumppanuus uudistaa lapsiperheiden palveluita -opas Varkauden kaupungin perhekumppaneille, jossa hän harjoittelee tuottamaan psykokieltä eli nk. lasujargonia. Tekijä myöntää suoraan, että opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus on tehdä perhekumppanuushanketta tunnetuksi.
Oppaan perusteella perhekumppanuus vaikuttaa vanhalta perhetyöltä.
Perehdytysopas myöntää, että tarkoituksena on varhainen puuttuminen. "Huolta aiheuttaviin asioihin puuttuminen varhain on keskeistä perhekumppanuusmallissa (mt.,8)".
Perhekumppaneiden työtä ei koordinoi perhe vaan sosiaalityöntekijä ja perhekumppanin avulla asiakkaiden tietoja levitellään moniammatillisissa työryhmissä: " Perhekumppanuuden avulla erialojen ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan asiakkaan tilannetta yhdessä."
Hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisissä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys. Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?
Hanke voi lähteä käyntiin esim. fabrikoidusta lastensuojeluilmoituksesta.
Perheen ja oletetun palvelun väliin on saatu ujutettua monta turhaa toimijaa ja työvaihetta, jotka tekevät perhekumppanuudesta kalliin ja hitaan ja todennäköisesti estävät palvelujen oikea-aikaisen saannin: Ripatin mukaan "perhekumppanuus käynnistyy siten, että Varkauden kaupungin moniammatilliselle tiimille tulee ilmoitus tuen tarpeessa olevasta perheestä. Tutustumisen jälkeen perhekumppani tuottaa yhdessä perheen kanssa tietoa syistä, jotka aiheuttavat tuen tarvetta. Perhekumppani ja perhe laativat yhdessä tuen tarpeesta yhteenvedon, jonka perhekumppani toimittaa Varkauden kaupungin moniammatilliseen tiimiin".
Perheiden katsotaan tarvitsevan perhetyön puoskarointimenetelmiä tarpeidensa selvittämiseen. Ripatti listaa työmenetelmiksi mm. tutustumisen, lankakeräleikin, huolen vyöhykkeet, verkostokartan, vanhemmuuden palikat ja Lapset puheeksi- menetelmän. Mainintoja saavat myös sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteet (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Vahvuuskortit ) joita Suomessa kaupittelee Pesäpuu ry.
Oppaassa mitätöidään vanhempien asiantuntemusta. Heillä kuvitellaan olevan vain kokemustietoa, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista tietoa. Asiantuntijoiden tiedon puolestaan oletetaan olevan erityistä osaamista vaikka asiantuntijan viimeisin kosketus alan tutkimukseen olisi tapahtunut opiskeluaikana ja faktuaalinen osaaminen koostuisi pääasiassa taidosta välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla: "Vanhempien tieto perustuu lapsen tuntemiseen ja ammattilaisilla on puolestaan erityisosaamista."
Tällaisella asenteella saadaan takuuvarmasti aikaiseksi katastrofi kun parikymppinen sosionomi-perhetyöntekijä lähtee luennoimaan erityislasten äidille oikeanlaisista kiintymyssuhteista ja vuorovaikutusmalleista ja etsimään perheestä tueksi uudelleennimetyn puuttumisen tarpeita.
Tässäkin hankkeessa byrokraatti- ei asiakas- päättää mitä palveluja asiakas tarvitsee ja saa:
"Moniammatillisen tiimin tehtävä on ratkaista, mitkä palvelut käynnistetään."
Samoin kuin Hackneyn mallissa perhekumppani- hankkeessa asiantuntijat aikovat kommunikoida lähinnä keskenään- asiakkuuksien välityksellä mm. toteuttamalla runsasta arviointia, kirjaamista, konsultointia, keskustelua ja reflektiota asiakkaiden tilanteista. Tämän toiminnan asiakkaille tuottamia oikeusturvaongelmia- joista on jo nyt runsaasti näyttöä- ei mainita lainkaan.
Outoa on varmuus, jolla työntekijöiden runsaasta keskinäisestä perheitä koskevasta puheesta- jota voidaan kutsua myös juoruiluksi, panetteluksi tai vihapuheeksi- kuvitellaan jalostuvan tiedon runsautta:
"Perhekumppani kartoittaa perheen tuen tarpeita sekä viestii Varkauden kaupungin lapsiperheiden moniammatillisen tiimin kanssa. (s.6)Perhekumppani käy reflektiota tiimin kanssa, onko löydetty syitä tuen tarpeisiin ja saadaanko niihin kohdennettua oikeanlaista tukea"
Huolen vyöhykkeitä käytetään huolettomasti väärin alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti samaistamalla työntekijän huolen aste perheen avuntarpeen asteeseen.
"Huolen vyöhykkeiden avulla työntekijä voi arvioida kuinka intensiivistä apua ja tukea perhe tarvitsee".
Menetelmän kehittäjä Tom Arnkil vetoaa menetelmänsä käyttäjiin: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.
Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi?.. Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata! Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!"
Perhekumppanuuden vaikuttavuuden kriteerit ja seuranta ontuvat pahasti:
"Verkostokartan avulla nähdään, onko esimerkiksi palveluihin tullut muutoksia, kun verrataan uutta karttaa vanhempaan".
"Perhekumppaneiden haastattelun mukaan perheestä huomaa voimaantumisen. Yksi merkki perheen voimaantumisesta on se, että koti on siisti. "
"Varkauden kaupungin perhekumppaneiden mukaan perhe joutuu odottamaan tarvitsemaansa palvelua kohtuuttoman kauan. Haastatteluiden yhteenvetona voidaan todeta, että uusien perhekumppaneiden perehdytys on ollut hataraa."
Asiakkaat, joilla ei ole aiempaa kokemusta perhetyöstä saattavat ollakin alussa tyytyväisiä saamaansa huomioon ja uusiin "kumppaneihinsa". Kuherruskuukausi voi loppua riitaisaan eroon kun asiakkaat tilaavat ja lukevat kumppaneidensa heistä laatimat rekisterimerkinnät, minkä Lokakuun Liike suosittelee tekemään mahdollisimman pian- ja aina ennen asiakaspalautteen antamista.
Mahdolliset asiakaspalautteet tulisikin kerätä vasta hankkeen lopussa sitten kun asiakkaat ovat lukeneet hankkeen tuottamat asiakirjansa ja havainneet hankkeen seuraukset.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Kallis malli levitetään LAPE:n varjolla koko maahan?
Kehittämispäällikkö Kati Palsasen mukaan "SOS-Lapsikylä tekee Varkauden kanssa kehittämistyötä vuoteen 2020 Perhekumppanuus pilotoinnista saatujen onnistumisien myötä eduskunta on myöntänyt SOS-Lapsikylälle määrärahan vuosille 2017- 2019, jonka turvin perhekumppanimallista kehitetään Pohjois-Savoa varten maakunta-malli, joka puolestaan viedään myöhemmin myös muihin maakuntiin valtakunnallisen Lapsiperheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) avulla". (SOS-lapsikylä tiedote 30.5.2017.)
Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?
Onko LAPE- hankkeen ja SOS- Lapsikylän lastensuojelun uudistamishanke yhtä valheellinen ja pinnallinen kuin Uudistuva Lastensuojelu- lehti, joka on selkeästi markkinointiesite rahoittajille?
Miia Lahtela, Heini Kallio ja Asta Leppänen, Sos-Lapsikylä.fi Laitetaan vahinko kiertämään
SOS-lapsikylän mukaan perhekumppanimallin pilotointia Varkaudessa koordinoivat kehittämiskonsultti Miia Lahtela ja sosiaalityöntekijä Tiina Mikkonen-Reponen. Perhekumppanin työn tukena on moniammatillinen tiimi. Sosiaalityöntekijän lisäksi tiimiin kuuluvat palvelualueen lääkäri Eija Ruotsalainen, aikuispuolen psykiatrian sairaanhoitaja Eveliina Kähkönen ja johtava sosiaalityöntekijä Sari Itkonen tai Tiina Kiiltomäki.
Heini Kallio, Asta Leppänen ja Olli-Matti Koistinen työskentelevät perhekumppanuuden ohella kaupungin perhetyöntekijöinä. "Erilaiset työroolit ovat löytäneet omat paikkansa, ja toisinaan perhekumppanina työskennellessä huomaa, että työssä pystyy soveltamaan myös perhetyön keinoja."
Varkaudessa lastensuojelun kulut ovat SOS- Lapsikylän kehittämistyöstä huolimatta- tai juuri sen ansiosta -lisääntyneet mutta tämä ei aiheuta SOS- Lapsikylässä tarvetta arvioida omaa kehittämistyötä tai keskeyttää siihen perustuvia hankkeita/palveluita vaan päinvastoin levittää hankkeet/palvelut koko maahan lisäämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia.
Samaa logiikka on sovellettu vuosikaudet lastensuojelun muissakin esim. edunvalvoja- hankkeessa ilman, että rahoittajat tai media ovat puuttuneet asiaan.
Suomessa lastensuojelun palvelun voi vakinaistaa vain jos se hyödyttää sijaishuollon edunvalvontaa. Lapsiperheitä kehittämistyön tai "palvelujen" ei tarvitse hyödyttää lainkaan kuten huostaanottoja tuottavat lastensuojelun "avohuollon tukitoimet" todistavat.
"Pilotoinnin positiivisten tulosten vuoksi on lähdetty miettimään vaihtoehtoisia rahoituskanavia tämän uuden palvelun laajempaan käyttöön. Perhekumppanimalli on tarkoitus juurruttaa palveluvalikkoon”, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen sanoo.
SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen
Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
Yksi vaikuttavuussijoittamisen (impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin".
Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).
Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi.
Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
– Tälle on huutava tarve. Tarvitsemme lisää osaamista ja uusia rahoitusmalleja. Vaikuttavuusinvestointi tuo toimijat yhteen ja luo uusia kumppanuuksia, kertoo partneri Jonna Heliskoski Nordic 4sight Communities Oy:stä.
Heliskoski tekee yhteistyötä Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän kanssa. Hän tekee samalla projektista väitöskirjaa Hankenille. Hanke (2014-2016) käynnistyi Tekesin rahoituksella.
Varkauden opit
– Toiminnanjohtajamme oli jo käynyt keskusteluja Nordic 4sight Communities Oy:n kanssa. Haimme tietoisesti uudenlaista partneria, teimme sitten yhteisen Tekes-hakemuksen, sanoo SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Kati Palsanen.
Varkaus tuli mukaan kuntakumppaniksi ja on Palsasen mielestä ollut rohkea, uudistusmielinen ja aloitteellinen kumppani.
– Alussa ilmassa oli alakuloa ja epätoivoa, kaupunkia pidettiin synkkänä tapauksena. Varkaus-spirit on havaittavissa. Projektista ollaan ylpeitä ja on huomattu, että muutos on mahdollinen. Tarvitaan vain ripaus luovuutta ja rohkeutta. Kaupunkilaiset ajattelevat nyt jo toisin.
Ripaus rohkeutta olisi tarpeen myös puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvien ja veronmaksajien varoilla pyörivien sijaishuollon piiloyritysten suitsimiseksi.
Muutos on mahdollinen lastensuojelussa mikäli kansalaiset ja rahoittajat alkavat sijaishuollon toimijoiden sijaan tukea suoraan lapsia ja perheitä.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
SOS-lapsikylän mukaan perhekumppanimallin pilotointia Varkaudessa koordinoivat kehittämiskonsultti Miia Lahtela ja sosiaalityöntekijä Tiina Mikkonen-Reponen. Perhekumppanin työn tukena on moniammatillinen tiimi. Sosiaalityöntekijän lisäksi tiimiin kuuluvat palvelualueen lääkäri Eija Ruotsalainen, aikuispuolen psykiatrian sairaanhoitaja Eveliina Kähkönen ja johtava sosiaalityöntekijä Sari Itkonen tai Tiina Kiiltomäki.
Heini Kallio, Asta Leppänen ja Olli-Matti Koistinen työskentelevät perhekumppanuuden ohella kaupungin perhetyöntekijöinä. "Erilaiset työroolit ovat löytäneet omat paikkansa, ja toisinaan perhekumppanina työskennellessä huomaa, että työssä pystyy soveltamaan myös perhetyön keinoja."
Varkaudessa lastensuojelun kulut ovat SOS- Lapsikylän kehittämistyöstä huolimatta- tai juuri sen ansiosta -lisääntyneet mutta tämä ei aiheuta SOS- Lapsikylässä tarvetta arvioida omaa kehittämistyötä tai keskeyttää siihen perustuvia hankkeita/palveluita vaan päinvastoin levittää hankkeet/palvelut koko maahan lisäämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia.
Samaa logiikka on sovellettu vuosikaudet lastensuojelun muissakin esim. edunvalvoja- hankkeessa ilman, että rahoittajat tai media ovat puuttuneet asiaan.
Suomessa lastensuojelun palvelun voi vakinaistaa vain jos se hyödyttää sijaishuollon edunvalvontaa. Lapsiperheitä kehittämistyön tai "palvelujen" ei tarvitse hyödyttää lainkaan kuten huostaanottoja tuottavat lastensuojelun "avohuollon tukitoimet" todistavat.
"Pilotoinnin positiivisten tulosten vuoksi on lähdetty miettimään vaihtoehtoisia rahoituskanavia tämän uuden palvelun laajempaan käyttöön. Perhekumppanimalli on tarkoitus juurruttaa palveluvalikkoon”, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen sanoo.
SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen
Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
Yksi vaikuttavuussijoittamisen (impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin".
Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).
Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi.
Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
– Tälle on huutava tarve. Tarvitsemme lisää osaamista ja uusia rahoitusmalleja. Vaikuttavuusinvestointi tuo toimijat yhteen ja luo uusia kumppanuuksia, kertoo partneri Jonna Heliskoski Nordic 4sight Communities Oy:stä.
Heliskoski tekee yhteistyötä Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän kanssa. Hän tekee samalla projektista väitöskirjaa Hankenille. Hanke (2014-2016) käynnistyi Tekesin rahoituksella.
Varkauden opit
– Toiminnanjohtajamme oli jo käynyt keskusteluja Nordic 4sight Communities Oy:n kanssa. Haimme tietoisesti uudenlaista partneria, teimme sitten yhteisen Tekes-hakemuksen, sanoo SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Kati Palsanen.
Varkaus tuli mukaan kuntakumppaniksi ja on Palsasen mielestä ollut rohkea, uudistusmielinen ja aloitteellinen kumppani.
– Alussa ilmassa oli alakuloa ja epätoivoa, kaupunkia pidettiin synkkänä tapauksena. Varkaus-spirit on havaittavissa. Projektista ollaan ylpeitä ja on huomattu, että muutos on mahdollinen. Tarvitaan vain ripaus luovuutta ja rohkeutta. Kaupunkilaiset ajattelevat nyt jo toisin.
Ripaus rohkeutta olisi tarpeen myös puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvien ja veronmaksajien varoilla pyörivien sijaishuollon piiloyritysten suitsimiseksi.
Muutos on mahdollinen lastensuojelussa mikäli kansalaiset ja rahoittajat alkavat sijaishuollon toimijoiden sijaan tukea suoraan lapsia ja perheitä.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa