Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on kasvussa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vasta julkistama Lastensuojelu 2014 -tilastoraportti. Yhdeksässätoista vuodessa tahdonvastaiset huostaanotot ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 1995 pakolla tehtyjä huostaanottoja oli 940, kun vuonna 2014 niitä oli 2 309.
SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer väittää, että tahdonvastaisiin huostaanottoihin johtavat entistä vaikeammat perhetilanteet ja asiakkaiden tietoisuuden kasvu ( IL, 7.12.2015).
Koisti-Auerin mukaan sosiaalityöntekijöiltä tarvitaan yhä jämäkämpiä keinoja, kuten yhteydenpitorajoituksia vanhempiin, tilanteiden ratkaisuun.
Hiljattain myös Lokakuun liikkeen seuraaman perheen lapsi päätyi oman ja äitinsä tahdon vastaisesti huostaanotettuna SOS- lapsikylään. Lokakuun liike luki läpi perheen lastensuojelun asiakirjat eikä havainnut lainmukaisia perusteita huostaanottoon. Äänitallenteet todistivat, että suuri osa lastensuojelun dokumenteista oli fabrikoituja. Perheessä ei ollut väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua tai päihdeongelmia. Koko elämänsä töissä käyneen äidin tilapäinen työttömyyskin oli lastensuojelun tutkimus- ja palaveerauspakon aiheuttama.
Peruspalveluja turhaan vaatineen perheen tilannetta on vaikeaa pitää ”rankkana” millään mittarilla mitattuna. Silti lapsi huostattiin tahdonvastaisesti.
Vanhemman ja lapsen vastustus oli seurausta siitä, että päätös oli molempien tahdon, tarpeiden, hyvinvoinnin, sosiaalityön ammattietiikan, ihmisoikeussopimusten ja lastensuojelulain vastainen eikä siitä - kuten Koisti- Auer vihjaa- että rettelöitsevät vanhemmat eivät enää ymmärrä alistua viranomaispäätöksiin kuten Koisti- Auerin mielestä kuuluisi. Lastensuojelun tahdonvastaisten päätösten ja viranomaisista tehtyjen valitusten lisääntymistä ei tarvitse ihmetellä jos asiakkaiden auttajaksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjäksi palkattu viranomainen harmittelee asiakkaidensa tietoisuutta perusoikeuksistaan.
Vaikeiden perhetilanteiden sijaan tuntuukin lisääntyneen perheiden riskiseulonta, suomalaisten asenteellisuus , suvaitsemattomuus ja asiantuntijausko sekä sijaishuollon asiakashankinta. Myös normaalin rajat ja vanhempien kasvatusvalintojen mahdollisuudet ovat kaventuneet.
Suuri osa lastensuojelun asiakasperheistä ajautuu lastensuojeluun toimimattomien peruspalvelujen takia. HuosTa- hankkeen 410 lasta kattavassa tutkimusaineistossa 70 prosenttia tutkituista lapsista tai nuorista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua, koska tarvittavaa palvelua ei ollut lainkaan tai riittävästi tarjolla.
Puutteelliset peruspalvelut ja sijaishuollon lobbaus tuottavat traumaattisia huostaanottoja
SOS- lapsikylän väittämään vaikeutuneista perhetilanteista tahdonvastaisten huostaanottojen selittäjänä voi suhtautua samalla varauksella kuin sen taannoiseen väittämään, että Suomessa lähes 17 000 lasta ei voisi elää kotonaan.
Sijaishuollon yritysten ja puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyvien sijaishuollon piiloyritysten ja -edunvalvojien mainosten mukaan Suomi on täyttymässä riskiperheistä. Tutkimustieto ei tue väitettä.
Perhekotiyrityksiään pyörittäviä sijaisperheitä ei kuitenkaan koeta riskeiksi, ei siinäkään tapauksessa, että sijoitetut raportoivat väärinkäytöksistä ja väkivallasta. Sijaishuoltosopimus ja/tai vuorokauden kestävä pikakurssitus nostaa perheen kuin perheen riskittömien luokkaan 17 000 000 euron yleistukien, 30 000-150 000 vuosikorvausten, vapaaehtoisten apukäsien ja lastensuojelun diplomaattisen koskemattomuuden avulla.
Kausaalisuhteesta vaikeiden perhetilanteiden ja huostaanottojen välillä on puutteellinen näyttö. Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksen mukaan huostaanottoja määritteli konkreettisten tapahtumien sijaan pikemminkin sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta.
Lastensuojelun huono maine ja vaikuttavuus samoin kuin perheiden vaikeat tilanteet ja valitusten lisääntyminen ovat usein tulosta ilman tutkimustietoa tai asiakasosallisuutta tehdyistä lastensuojelussa suosituista "jämäköistä otteista" ja lainvastaisista " rajuista" päätöksistä ja tapaamisrajoituksista , joita Koisti- Auer suosittelee sosiaalityöntekijöille lastensuojelulain yhteydenpidon tukemisvelvoitteista, oikeusasiamiehen varoituksista ja EIT- tuomioista huolimatta. Koisti- Auer tuntuu ahdistuvan vain hallinto-alamaisina pitämiensä vanhempien perusoikeuksista ja pyrkimyksistä käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinoja. Palvelujärjestelmän puutteet ja väärinkäytökset ja niiden perheille aiheuttamat kärsimykset ja vahingot eivät häntä huoleta.
Think Child Safe- kampanja muistuttaa, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children ilmoittaa Institutional care- the last resort esitteessään, että ” lapsia hoidetaan parhaiten joko heidän omissa perheissään tai perheenomaisissa olosuhteissa heidän omissa yhteisöissään ja varoittaa, että ”lasten sijoittaminen lastensuojelulaitokseen vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä altistaen lapsia laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja.
Tapausesimerkki SOS-lapsikylän "jämäköistä" otteista
Lievästi kehitysvammainen mutta arjessa toimintakykyinen pitokokki Hely ohjattiin neuvolaan odotusaikana. Perhetyöntekijät alkoivat käydä kotona vähän ennen esikoispojan syntymää. Kuopion yliopistollisen sairaalan arviossa luki, että vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsesta omatoimisesti, olivat onnellisia ja ylpeitä vauvasta ja kohtelivat tätä hellästi. Helyn vauvaperhe pärjäsi kotonaan moitteetta ja kävi avoimessa päiväkodissa.
Yllättäen Helyn entinen naapuri teki Helystä nimettömän lastensuojeluilmoituksen, jonka mukaan naapuri oli kuullut Helyn moittivan miestään mm. idiootiksi. Ilmoituksen seurauksena sosiaalitoimi siirsi Helyn perheen perhekuntoutukseen Punkaharjun SOS- lapsikylään. Hely, joka luuli kuntoutuksen kestävän kuukauden, vietti SOS- lapsikylässä lähes vuoden elämästään. Hän luuli aluksi, että saisi elää normaalia arkielämää: asua rauhassa, kyläillä, liikkua vapaasti perheenä, käydä kaupoilla.
- Mie sainkin olla lähinnä sisällä ja tehä ruokaa. Aivat hyvin olisivat voineet panna kalterit ikkunaan. Se oli miun elämän rankinta aikaa. Lopulta miulta revittiin kaikki, Hely muistelee.
Koko aikana hän ei ymmärtänyt olevansa arvioinnin kohteena kellon ympäri, saati että hänen lapsensa huostaanotosta olisi ollut puhetta selän takana. Sen hän sai tietää vasta jälkikäteen lukiessaan avohuollon jatkosijoituksen päätöksen. Sen mukaan lapsen huostaanoton tarpeen selvittely keskeytetään, koska vanhemmat suoriutuvat tällä hetkellä hyvin lapsen hoidosta.
Tässä vaiheessa Hely oli toista kertaa raskaana. Hän aikoi aluksi salata raskauden, mutta sijoituksen jatkuessa hänen oli kerrottava siitä lastensuojelijoille. Eräs työntekijä ehdotti Helylle aborttia, mikä ei ollut edes käynyt äidin mielessä.
Heinäkuussa 2011 perheeseen syntyi toinen poika. Lastensuojelun huoli heräsi uudelleen. Psykologi kuvasi esikoispojan ja äidin vuorovaikutusta hellitteleväksi ja rauhoittavaksi . Hänen mukaansa sekä äiti että poika osoittivat molemminpuolista lämpöä ja kiintymystä. Päivä psykologin kiittävän lausunnon jälkeen Savonlinnan lastensuojelu aloitti esikoispojan huostaanoton valmistelun . Vajaan kuukauden kuluttua poika sijoitettiin kiireellisesti sijaisperheeseen. Lastensuojelu, joka ennen kuopuksen syntymää oli arvioinut perhekuntoutuksen vaikuttaneen selvästi myönteisesti perheen tilanteeseen, esitti myöhemmin ristiriitaisesti, ettei perhe ollut hyötynyt riittävästi yhdeksän kuukauden kuntoutuksesta.
- Kuntoutusjaksolla miusta tuli pelkkä tyhjä kuori.
Sijoituksen jäälkeen Hely kaipasi lastaan niin, ettei tilapäisesti kyennyt enää toimimaan arjessa eikä nukkumaan kunnolla. Tässä kriisissä sosiaalitoimi ei järjestänyt äidille ympärivuorokautista apua. Kun surusta sekaisin mennyt Hely pyysi vuorokauden vapaata, hänelle vastattiin, että Helyn ja kuopuksen äiti- lapsisuhde häiriintyisi erosta.
Helyn esikoispoika ehti asua uudessa perheessä 17 vuorokautta, kun sijaisvanhemmat lähtivät ulkomaanlomalle kuun lopussa lähes kahdeksi viikoksi. Tuoksi ajaksi heille järjestyi ympärivuorokautista tukea, joka oli evätty äidiltä vain hetki sitten. Helyn esikoispoika sijoitettiin sijaisvanhempien lomamatkan ajaksi Punkaharjun SOS- lapsikylään, ei kuitenkaan Helyn luokse.
Helyn kuopuksen kiireellinen sijoitus tehtiin päivä sen jälkeen kun sijaisperhe oli palannut lomamatkaltaan. Perhetyöntekijä kertoi sijoituksesta Helylle aamulla. Sitten lapsi vietiin , perhettä kuulematta.
Hely ja tämän mies taistelivat korkeinta hallinto- oikeutta myöten. Huostaanottoa ei kuitenkaan purettu, perusteluksi kerrottiin vakavat puutteet lapsen kasvuolosuhteissa ja se, että sijoituksen arvioitiin olevan lapsen edun mukaista.
Lasten- ja taloudenhoitajana toimineen Helyn työnantaja kertoo Helyn olleen ihana, rakastava, hyväkäytöksinen vanhanajan äiti, jolle ruoanlaitto ja leipominen olivat intohimo.
- Eikö huolia olisi voitu hälventää tarjoamalla Helylle kotiapua ja pojille päivähoitoa , ex- työnantaja kysyi ihmeissään.
Kun Helyltä oli SOS-Lapsikylässä viety lähes vuoden vartioinnin jälkeen molemmat poikavauvat, hänet heitettiin asunnottomana ulos. Kun hän hankki itselleen uuden pyöröhirsistä rakennetun omakotitalon järven rannalta, lastensuojelun työntekijät alkoivat heti kehitellä uusia huolenaiheita: talo on järven rannalla(!), talossa on portaat(!!), äiti ei pärjää talossa sähkökatkon aikana(!!!; vaikka lisävarusteina on puuhella ja mm. leivinuuni!), äiti ei osaa ajaa autoa(!!!! ajaa joka päivä)...
Hely taistelee edelleen. Hän on päättäväinen vaikka tietää tosiasiat. Ne hän on kuullut juristiltaan Leeni Ikoselta, jonka mukaan "Huostaanoton purku on harvinaista. Lakiin kirjattua perheen jälleenyhdistämistä ei noudateta lastensuojelutyössä."
(Tapausseloste Maria Syvälän Hukassa Huostassa- kirjan ( 2013) ja äidin ja poikien tukisivuston pohjalta )
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa
SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer väittää, että tahdonvastaisiin huostaanottoihin johtavat entistä vaikeammat perhetilanteet ja asiakkaiden tietoisuuden kasvu ( IL, 7.12.2015).
Koisti-Auerin mukaan sosiaalityöntekijöiltä tarvitaan yhä jämäkämpiä keinoja, kuten yhteydenpitorajoituksia vanhempiin, tilanteiden ratkaisuun.
Hiljattain myös Lokakuun liikkeen seuraaman perheen lapsi päätyi oman ja äitinsä tahdon vastaisesti huostaanotettuna SOS- lapsikylään. Lokakuun liike luki läpi perheen lastensuojelun asiakirjat eikä havainnut lainmukaisia perusteita huostaanottoon. Äänitallenteet todistivat, että suuri osa lastensuojelun dokumenteista oli fabrikoituja. Perheessä ei ollut väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua tai päihdeongelmia. Koko elämänsä töissä käyneen äidin tilapäinen työttömyyskin oli lastensuojelun tutkimus- ja palaveerauspakon aiheuttama.
Peruspalveluja turhaan vaatineen perheen tilannetta on vaikeaa pitää ”rankkana” millään mittarilla mitattuna. Silti lapsi huostattiin tahdonvastaisesti.
Vanhemman ja lapsen vastustus oli seurausta siitä, että päätös oli molempien tahdon, tarpeiden, hyvinvoinnin, sosiaalityön ammattietiikan, ihmisoikeussopimusten ja lastensuojelulain vastainen eikä siitä - kuten Koisti- Auer vihjaa- että rettelöitsevät vanhemmat eivät enää ymmärrä alistua viranomaispäätöksiin kuten Koisti- Auerin mielestä kuuluisi. Lastensuojelun tahdonvastaisten päätösten ja viranomaisista tehtyjen valitusten lisääntymistä ei tarvitse ihmetellä jos asiakkaiden auttajaksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjäksi palkattu viranomainen harmittelee asiakkaidensa tietoisuutta perusoikeuksistaan.
Vaikeiden perhetilanteiden sijaan tuntuukin lisääntyneen perheiden riskiseulonta, suomalaisten asenteellisuus , suvaitsemattomuus ja asiantuntijausko sekä sijaishuollon asiakashankinta. Myös normaalin rajat ja vanhempien kasvatusvalintojen mahdollisuudet ovat kaventuneet.
Suuri osa lastensuojelun asiakasperheistä ajautuu lastensuojeluun toimimattomien peruspalvelujen takia. HuosTa- hankkeen 410 lasta kattavassa tutkimusaineistossa 70 prosenttia tutkituista lapsista tai nuorista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua, koska tarvittavaa palvelua ei ollut lainkaan tai riittävästi tarjolla.
Puutteelliset peruspalvelut ja sijaishuollon lobbaus tuottavat traumaattisia huostaanottoja
SOS- lapsikylän väittämään vaikeutuneista perhetilanteista tahdonvastaisten huostaanottojen selittäjänä voi suhtautua samalla varauksella kuin sen taannoiseen väittämään, että Suomessa lähes 17 000 lasta ei voisi elää kotonaan.
Sijaishuollon yritysten ja puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyvien sijaishuollon piiloyritysten ja -edunvalvojien mainosten mukaan Suomi on täyttymässä riskiperheistä. Tutkimustieto ei tue väitettä.
Perhekotiyrityksiään pyörittäviä sijaisperheitä ei kuitenkaan koeta riskeiksi, ei siinäkään tapauksessa, että sijoitetut raportoivat väärinkäytöksistä ja väkivallasta. Sijaishuoltosopimus ja/tai vuorokauden kestävä pikakurssitus nostaa perheen kuin perheen riskittömien luokkaan 17 000 000 euron yleistukien, 30 000-150 000 vuosikorvausten, vapaaehtoisten apukäsien ja lastensuojelun diplomaattisen koskemattomuuden avulla.
Kausaalisuhteesta vaikeiden perhetilanteiden ja huostaanottojen välillä on puutteellinen näyttö. Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksen mukaan huostaanottoja määritteli konkreettisten tapahtumien sijaan pikemminkin sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta.
Lastensuojelun huono maine ja vaikuttavuus samoin kuin perheiden vaikeat tilanteet ja valitusten lisääntyminen ovat usein tulosta ilman tutkimustietoa tai asiakasosallisuutta tehdyistä lastensuojelussa suosituista "jämäköistä otteista" ja lainvastaisista " rajuista" päätöksistä ja tapaamisrajoituksista , joita Koisti- Auer suosittelee sosiaalityöntekijöille lastensuojelulain yhteydenpidon tukemisvelvoitteista, oikeusasiamiehen varoituksista ja EIT- tuomioista huolimatta. Koisti- Auer tuntuu ahdistuvan vain hallinto-alamaisina pitämiensä vanhempien perusoikeuksista ja pyrkimyksistä käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinoja. Palvelujärjestelmän puutteet ja väärinkäytökset ja niiden perheille aiheuttamat kärsimykset ja vahingot eivät häntä huoleta.
Think Child Safe- kampanja muistuttaa, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children ilmoittaa Institutional care- the last resort esitteessään, että ” lapsia hoidetaan parhaiten joko heidän omissa perheissään tai perheenomaisissa olosuhteissa heidän omissa yhteisöissään ja varoittaa, että ”lasten sijoittaminen lastensuojelulaitokseen vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä altistaen lapsia laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja.
Tapausesimerkki SOS-lapsikylän "jämäköistä" otteista
Lievästi kehitysvammainen mutta arjessa toimintakykyinen pitokokki Hely ohjattiin neuvolaan odotusaikana. Perhetyöntekijät alkoivat käydä kotona vähän ennen esikoispojan syntymää. Kuopion yliopistollisen sairaalan arviossa luki, että vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsesta omatoimisesti, olivat onnellisia ja ylpeitä vauvasta ja kohtelivat tätä hellästi. Helyn vauvaperhe pärjäsi kotonaan moitteetta ja kävi avoimessa päiväkodissa.
Yllättäen Helyn entinen naapuri teki Helystä nimettömän lastensuojeluilmoituksen, jonka mukaan naapuri oli kuullut Helyn moittivan miestään mm. idiootiksi. Ilmoituksen seurauksena sosiaalitoimi siirsi Helyn perheen perhekuntoutukseen Punkaharjun SOS- lapsikylään. Hely, joka luuli kuntoutuksen kestävän kuukauden, vietti SOS- lapsikylässä lähes vuoden elämästään. Hän luuli aluksi, että saisi elää normaalia arkielämää: asua rauhassa, kyläillä, liikkua vapaasti perheenä, käydä kaupoilla.
- Mie sainkin olla lähinnä sisällä ja tehä ruokaa. Aivat hyvin olisivat voineet panna kalterit ikkunaan. Se oli miun elämän rankinta aikaa. Lopulta miulta revittiin kaikki, Hely muistelee.
Koko aikana hän ei ymmärtänyt olevansa arvioinnin kohteena kellon ympäri, saati että hänen lapsensa huostaanotosta olisi ollut puhetta selän takana. Sen hän sai tietää vasta jälkikäteen lukiessaan avohuollon jatkosijoituksen päätöksen. Sen mukaan lapsen huostaanoton tarpeen selvittely keskeytetään, koska vanhemmat suoriutuvat tällä hetkellä hyvin lapsen hoidosta.
Tässä vaiheessa Hely oli toista kertaa raskaana. Hän aikoi aluksi salata raskauden, mutta sijoituksen jatkuessa hänen oli kerrottava siitä lastensuojelijoille. Eräs työntekijä ehdotti Helylle aborttia, mikä ei ollut edes käynyt äidin mielessä.
Heinäkuussa 2011 perheeseen syntyi toinen poika. Lastensuojelun huoli heräsi uudelleen. Psykologi kuvasi esikoispojan ja äidin vuorovaikutusta hellitteleväksi ja rauhoittavaksi . Hänen mukaansa sekä äiti että poika osoittivat molemminpuolista lämpöä ja kiintymystä. Päivä psykologin kiittävän lausunnon jälkeen Savonlinnan lastensuojelu aloitti esikoispojan huostaanoton valmistelun . Vajaan kuukauden kuluttua poika sijoitettiin kiireellisesti sijaisperheeseen. Lastensuojelu, joka ennen kuopuksen syntymää oli arvioinut perhekuntoutuksen vaikuttaneen selvästi myönteisesti perheen tilanteeseen, esitti myöhemmin ristiriitaisesti, ettei perhe ollut hyötynyt riittävästi yhdeksän kuukauden kuntoutuksesta.
- Kuntoutusjaksolla miusta tuli pelkkä tyhjä kuori.
Sijoituksen jäälkeen Hely kaipasi lastaan niin, ettei tilapäisesti kyennyt enää toimimaan arjessa eikä nukkumaan kunnolla. Tässä kriisissä sosiaalitoimi ei järjestänyt äidille ympärivuorokautista apua. Kun surusta sekaisin mennyt Hely pyysi vuorokauden vapaata, hänelle vastattiin, että Helyn ja kuopuksen äiti- lapsisuhde häiriintyisi erosta.
Helyn esikoispoika ehti asua uudessa perheessä 17 vuorokautta, kun sijaisvanhemmat lähtivät ulkomaanlomalle kuun lopussa lähes kahdeksi viikoksi. Tuoksi ajaksi heille järjestyi ympärivuorokautista tukea, joka oli evätty äidiltä vain hetki sitten. Helyn esikoispoika sijoitettiin sijaisvanhempien lomamatkan ajaksi Punkaharjun SOS- lapsikylään, ei kuitenkaan Helyn luokse.
Helyn kuopuksen kiireellinen sijoitus tehtiin päivä sen jälkeen kun sijaisperhe oli palannut lomamatkaltaan. Perhetyöntekijä kertoi sijoituksesta Helylle aamulla. Sitten lapsi vietiin , perhettä kuulematta.
Hely ja tämän mies taistelivat korkeinta hallinto- oikeutta myöten. Huostaanottoa ei kuitenkaan purettu, perusteluksi kerrottiin vakavat puutteet lapsen kasvuolosuhteissa ja se, että sijoituksen arvioitiin olevan lapsen edun mukaista.
Lasten- ja taloudenhoitajana toimineen Helyn työnantaja kertoo Helyn olleen ihana, rakastava, hyväkäytöksinen vanhanajan äiti, jolle ruoanlaitto ja leipominen olivat intohimo.
- Eikö huolia olisi voitu hälventää tarjoamalla Helylle kotiapua ja pojille päivähoitoa , ex- työnantaja kysyi ihmeissään.
Kun Helyltä oli SOS-Lapsikylässä viety lähes vuoden vartioinnin jälkeen molemmat poikavauvat, hänet heitettiin asunnottomana ulos. Kun hän hankki itselleen uuden pyöröhirsistä rakennetun omakotitalon järven rannalta, lastensuojelun työntekijät alkoivat heti kehitellä uusia huolenaiheita: talo on järven rannalla(!), talossa on portaat(!!), äiti ei pärjää talossa sähkökatkon aikana(!!!; vaikka lisävarusteina on puuhella ja mm. leivinuuni!), äiti ei osaa ajaa autoa(!!!! ajaa joka päivä)...
Hely taistelee edelleen. Hän on päättäväinen vaikka tietää tosiasiat. Ne hän on kuullut juristiltaan Leeni Ikoselta, jonka mukaan "Huostaanoton purku on harvinaista. Lakiin kirjattua perheen jälleenyhdistämistä ei noudateta lastensuojelutyössä."
(Tapausseloste Maria Syvälän Hukassa Huostassa- kirjan ( 2013) ja äidin ja poikien tukisivuston pohjalta )
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa