Taltioinnin lisäännyttyä lastensuojelun tilaamista lastensuojeluilmoituksista, väärien dokumenttien luomisesta, ennakkotietojen manipuloinnista ja kirjausten ja dokumenttien väärentämisestä on runsaasti todisteita. Ruotsalaiset tutkijat uskaltavat jo puhua lastensuojelun harjoittamasta väärentämistoiminnasta oikeilla nimillä ja analysoida sen yksityiskohtia ja laajuutta.
Suomalaiset sosiaalityön tutkijat vaikenevat. Ammatinharjoittamista hallitseva riskienvälttely, auktoriteettiusko ja oman selustan varmistelu näyttävät siirtyneen myös tutkimustoimintaan. Sosiaalityön tutkijat kääntävät/ mitätöivät lastensuojelun harjoittaman tahallisen ja tarkoituksellisen väärentämistoiminnan sosiaalityöntekijöiden "mielen sanoiksi", "hiljaiseksi tiedoksi" tai asiakkaiden kokemuksiksi siitä miten "eletty korvaa tai korjaa luetun."
Väärennystoimintaa ei tutkita sellaisenaan eikä siihen oteta suoraan kantaa. Epäeettisenä ja paheksuttavana pidetään vain asiakkaiden pyrkimyksiä taltioida palavereja ja julkaistaa omia tapauskertomuksiaan ja asiakaspapereitaan. Monet tutkijat paheksuvat sosiaalityötä "juridisoitumisesta" mutta eivät tunnu olevan lainkaan huolissaan asiakirjojen väärentämisestä tai asiakkaiden olemattomasta oikeusturvasta.
Asiakkaiden lisäksi myös lastensuojelun yhteistyökumppaneiden esim. koulun ja terveydenhuollon henkilöstön ja moniammatillisissa ryhmissä toimivien kannattaisi alkaa taltioida lastensuojelun kanssa käydyt keskustelut oman oikeusturvansa ja ammattialansa maineen suojelemiseksi.
Sosiaalityön ja psykologian dosentti Bo Edwardssonin mukaan ”kaikki ne tuomioistuimissa käytetyt lastensuojeluselvitykset, joita olen 25 vuoden aikana tutkinut, on rakennettu vakuuttamisdokumenteiksi (ei siis tutkimuksiksi sanan objektiivisessa merkityksessä). Ne perustuvat joihinkin perusstrategioihin, pääasiassa sisällön manipulointiin (yksisuuntaiseen todisteiden valikointiin) ja siihen, että ei aseteta eksplisiittisiä kysymyksiä, jotka kattaisivat selvityksen, jättämällä pois joukko lähteitä ja päivämääriä, kielen hämäryyteen, inhimillisten resurssien kieltämiseen sekä inhimillisten heikkouksien määrän ja sisällön korostamiseen. Triviaali negatiivinen informaatio on tavallista. Vanhempien tai lapsen näkökulmaa on harvoin selvitetty tai annettu sille painoa".
Varatuomari Leeni Ikosen ( 2013, 286) mukaan lastensuojelun työntekijän laatimat ja hankkimat asiakirjat ovat oikeudenkäyntimenettelyssäkin salaisia eli viranomaisen vallankäytön valvonta on vaikeaa ja käytännössä mahdotonta. Ikonen kehottaakin huolelliseen asiakirjojen ja niistä tehtyjen johtopäätösten arviointiin:
Kuka?
Mitä havaintoja lastensuojelun työntekijä on omakohtaisesti tehnyt lapsesta ja tämän perheestä?
Onko omakohtaisia havaintoja lainkaan?
Keneltä selvityksen kielteiset tiedot ovat peräisin? Entä myönteiset?
Kierrättävätkö lapsen asiassa toimineet yhden keksimiä ajatuksia toisilleen?
Kuka on määritellyt perheen tuen tarpeen?
Kuka on kuunnellut lapsen toiveita?
Milloin?
Milloin selvityksessä mainitut tapahtumat ovat sattuneet ja onko niillä merkitystä nykyhetkessä?
Milloin tukitoimeksi mainittu toimi on annettu perheelle?
Onko tukitoimi aikanaan oikein arvioitu ja onko sillä merkitystä esillä olevaan asiaan?
Millä tavoin?
Miten selvityksessä on eroteltu lastensuojelun työntekijän omakohtaiset havainnot muilta tahoilta saaduista tiedoista?
Millä tavoin lastensuojelun työntekijä on tehnyt johtopäätöksiä asiassa?
Perustuvatko ne objektiivisesti todennettaviin tosiseikkoihin vai esitetäänkö selvityksessä työntekijän omia käsityksiä ja tulkintoja erehdyttävästi tosiseikkoina?
Voiko tueksi mainittu tukitoimi toimia perheen tukena, jos perhe ei ole sitä tueksi kokenut eikä objektiivisesti arvioiden perheen ilmoittamalla tuen tarpeella ja tuella ole minkäänlaista yhteyttä keskenään?
Mistä syystä?
Miksi lastensuojelun työntekijä maksimoi kielteisen tiedon ja minimoi myönteisen tiedon?
Lastensuojelun asiakirjoja käsittelevän on syytä valpastua ja epäillä lastensuojeluprosessin lainmukaisuutta ja asiakirjojen aitoutta ja asianmukaisuutta jos:
-Asiakkaalle tai tämän juristille ei haluta luovuttaa asiakirjoja tai ne luovutetaan vasta oikeudessa.
-Asiakirjat on laadittu asiakasta kuulematta/ tapaamatta.
-Asiakirjojen tekijät on salattu tai merkitty virheellisesti.
-Toimitetut asiakirjat ovat "kadonneet".
-Tietoja pyytäneen viranomaisen nimeä ei mainita eikä pyydettyjä tietoja ole merkitty yksilöidysti.
-Syytä tai lainkohtaa, miksi tietoja pyydetään ei ole selvitetty.
-Asiakirjasta puuttuvat tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat.
-Asiakirjoista ei ilmene ketä siteerataan ja tiedot tapahtumien kulusta ovat epämääräisiä esim. tarkka selostus tutkimuksiin/ tutkimustarpeeseen johtaneesta tilanteesta puuttuu.
- Palaverista on kirjattu useampi versio, joista vain yksi annetaan asiakkaalle.
-Asiallinen ja selkeäkielinen kuvaus perheen tilanteesta puuttuu tai kuvaus on esitetty toimijat kätkevässä passiivimuodossa esim. ”lastensuojelussa heräsi huoli”, ”päätettiin aloittaa perhetyö” ja perhettä kuvaillaan epämääräisellä psykologisoivalla kielellä ja mutudiagnooseilla esim. ”puutteet vanhemmuudessa” ”huoli vanhemman mielenterveydestä”, ”voivaravastentahtoinen asenne” tms. Syytä huoleen on myös, jos luonnehdinnat perheestä ovat psykopatologisoivia ja mustamaalaavia eikä perheen näkökantoja, vahvuuksia tai verkostoja mainita.
-Havaintoja, kertomuksia ja johtopäätöksiä ei ole erotettu toisistaan eikä asiakirjoista ilmene kenen havainnosta, kertomuksesta tai johtopäätöksestä on kyse.
-Virheellisiä asiakirjamerkintöjä ei suostuta oikaisemaan.
-Tapauksessa on konsultoitu lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää, mutta asiakirjoissa ei ole kuvattu, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty.
Bo Edwardssonin tutkimuksissaan löytämät lastensuojelun käyttämät syytösstrategiat ovat:
Todisteiden fabrikointi ja painottaminen on kielteisen todistelun maksimointia, joka luodaan todisteiden manipuloinnilla ja painottamalla olemassa olevia tai pseudotodisteita. Todisteita voidaan kehittää olemattomista aineksista, vain käyttämällä kieltä tai kuvailemalla epärelevantteja tapahtumia. Epäluotettavaa tietoa käytetään luotettavana tietona ja irrelevanttia informaatiota käsitellään relevanttina. Informaatiota operoidaan kognitiivisesti esittämällä harhoja, vääristelyjä ja kuvitelmia relevantteina. Mitä tahansa voidaan pitää todisteena. Tähän luokkaan kuuluvat mm. provokaatio, sepittely, vihjailu, valehtelu, leimaavat nimikkeet, kriittisyys osoituksena psyykkisestä häiriintyneisyydestä, kielteisen tiedon kertaaminen ja virheiden etsinnän alkuperäisen syyn muuttaminen.
Patologian fabrikointi ja liioittelu on erityinen todisteiden keksimisen luokka, jossa tietoa luodaan, jotta asiakas saadaan näyttämään niin patologiselta kuin mahdollista usein yhteistyössä esimerkiksi lastenpsykiatrian klinikan tai konsultoivan psykologin kanssa. Patologian fabrikoinnin ilmentymiä ovat mm. johdattelevat / painostavat haastattelut, yleistykset keinotekoisista tilanteista, luokitteleminen psykiatrisin termein ilman että osoitetaan tosiasioita, teoreettisten tietojen yhdisteleminen osoittamatta faktaperusteita ja kriteereitä, kategoriset lausumat ilman faktaperusteita, vetoaminen arvioijan kompetenssiin ja lausumat/ lausunnot ilman todisteita tai tutkintaa.
Tiedon pidättäminen, huomiotta jättäminen tai hankkimatta jättäminen
Mikä tahansa informaatio joka ei sovi syytösprojektiin voidaan jättää huomiotta, salata, pidättää tai jättää hankkimatta. Informaatiota voidaan vakavalla tavalla vääristellä pidättämällä tai jättämällä huomioimatta sen alkuperä ja asiayhteys. Myös luotettavuus voidaan kiistää ja salata. Tämän pääluokan tunnusmerkkejä ovat mm. viranomaisaseman ja salassapidon väärinkäyttö, tietojen vääristely, asiakkaan näkökulman ja voimavarojen vähättely, positiivisen tiedon, käytettyjen lähteiden ja tutkimusmenetelmien salaaminen, vaihtoehtoisten syiden ja selitysten tutkimisen välttäminen ja kieltäytyminen tutkimasta epäilyä esim. lapsen hyväksikäytöstä tms. suhteessa muihin kuin vanhempiin: esimerkiksi sijaiskotia ei tutkita.
Negatiivinen vaikuttaminen henkilöihin ja ihmissuhteisiin, jonka ilmentymiä ovat mm. uhkailu, vihamielinen käytös, huutaminen, syyttely, simputus, vanhempi-lapsi suhteen vahingoittaminen, etninen diskriminointi, perheen tukihenkilöiden eliminointi tai epädemokraattiset vastatoimet ja hyökkäykset esim. asiakkaan valituksien johdosta , vanhempien selän takana puhuminen, asiakaskontaktien välttely, viivyttely ja viranomaisten epärationaalinen konsensuksen muodostaminen l. ystävyyskorruptio.
Epäasialliset meta-strategiat
Nämä strategiat sisältävät harhakäsityksiä ja puutteita tietojen käsittelemisessä, päättelyssä, laillisuuden noudattamisessa ja etiikassa. Niille on tyypillistä järkevän arvion, kriittisen ajattelun puute, epä-älyllisyys ja itseriittoisuus. Epäasiallisia metastrategioita ovat mm. lain yläpuolelle asettuminen, kyvyttömyys myöntää/hyvittää tehtyjä virheitä, konformismi ja perusfrekvenssien jättäminen huomiotta, kausaalisuuden liioittelu, logiikan hylkääminen, musta-valkoajattelu ja asiakkaan leimaaminen poikkeavaksi, jonka perusteella hänen näkemyksensä voidaan mitätöidä ja eliminoida.
Lastensuojelun dokumentaatiosta kiinnostuneiden kannattaa lukea Edwardssonin artikkeli lastensuojelun käyttämistä syytösstrategioista kokonaaan:
http://niinaberg.com/kirjasto/edvardsson-syytosstrategiat-lastensuojelun-selvityksissa/
Lastensuojelun asiakirjat- sarjan kirjoittaja on lukenut Suomessa erilaisia lastensuojelun asiakirjoja yli viisitoista vuotta eikä ole vielä törmännyt tapaukseen, jossa dokumentaatio olisi objektiivista tai eettisesti laadukasta. Edwardssonin havainnot pätevät Suomessakin. Asiakirjat, samoin kuin dokumentit ovat aivan liian hienoja nimityksiä lastensuojelun tuottamille papereille, joista puuttuu niin objektiivinen asiatieto kuin tapahtumien luotettava tallentaminen. Sepitelmä , selustanvarmenne tai syytekirje olisi kuvaavampi nimitys. Näiden syytekirjeiden sepittelystä on tullut sosiaalityön keskeinen sisältö. Huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen on jo aikaa sitten korvannut dialogin, kuulemisen ja auttamisen. Joko olisi aika tehdä korjausliike?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/lastensuojelua-saksassa-kalliiksi-kayneita-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/saksalainen-lastenvalvoja-pyoritti-omaa-bisnestaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vetoomus-ensi-ja-turvakotien-tyokaytantojen-ja-menetelmien-tutkimiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/lastensuojelun-autoritaarisyys
Suomalaiset sosiaalityön tutkijat vaikenevat. Ammatinharjoittamista hallitseva riskienvälttely, auktoriteettiusko ja oman selustan varmistelu näyttävät siirtyneen myös tutkimustoimintaan. Sosiaalityön tutkijat kääntävät/ mitätöivät lastensuojelun harjoittaman tahallisen ja tarkoituksellisen väärentämistoiminnan sosiaalityöntekijöiden "mielen sanoiksi", "hiljaiseksi tiedoksi" tai asiakkaiden kokemuksiksi siitä miten "eletty korvaa tai korjaa luetun."
Väärennystoimintaa ei tutkita sellaisenaan eikä siihen oteta suoraan kantaa. Epäeettisenä ja paheksuttavana pidetään vain asiakkaiden pyrkimyksiä taltioida palavereja ja julkaistaa omia tapauskertomuksiaan ja asiakaspapereitaan. Monet tutkijat paheksuvat sosiaalityötä "juridisoitumisesta" mutta eivät tunnu olevan lainkaan huolissaan asiakirjojen väärentämisestä tai asiakkaiden olemattomasta oikeusturvasta.
Asiakkaiden lisäksi myös lastensuojelun yhteistyökumppaneiden esim. koulun ja terveydenhuollon henkilöstön ja moniammatillisissa ryhmissä toimivien kannattaisi alkaa taltioida lastensuojelun kanssa käydyt keskustelut oman oikeusturvansa ja ammattialansa maineen suojelemiseksi.
Sosiaalityön ja psykologian dosentti Bo Edwardssonin mukaan ”kaikki ne tuomioistuimissa käytetyt lastensuojeluselvitykset, joita olen 25 vuoden aikana tutkinut, on rakennettu vakuuttamisdokumenteiksi (ei siis tutkimuksiksi sanan objektiivisessa merkityksessä). Ne perustuvat joihinkin perusstrategioihin, pääasiassa sisällön manipulointiin (yksisuuntaiseen todisteiden valikointiin) ja siihen, että ei aseteta eksplisiittisiä kysymyksiä, jotka kattaisivat selvityksen, jättämällä pois joukko lähteitä ja päivämääriä, kielen hämäryyteen, inhimillisten resurssien kieltämiseen sekä inhimillisten heikkouksien määrän ja sisällön korostamiseen. Triviaali negatiivinen informaatio on tavallista. Vanhempien tai lapsen näkökulmaa on harvoin selvitetty tai annettu sille painoa".
Varatuomari Leeni Ikosen ( 2013, 286) mukaan lastensuojelun työntekijän laatimat ja hankkimat asiakirjat ovat oikeudenkäyntimenettelyssäkin salaisia eli viranomaisen vallankäytön valvonta on vaikeaa ja käytännössä mahdotonta. Ikonen kehottaakin huolelliseen asiakirjojen ja niistä tehtyjen johtopäätösten arviointiin:
Kuka?
Mitä havaintoja lastensuojelun työntekijä on omakohtaisesti tehnyt lapsesta ja tämän perheestä?
Onko omakohtaisia havaintoja lainkaan?
Keneltä selvityksen kielteiset tiedot ovat peräisin? Entä myönteiset?
Kierrättävätkö lapsen asiassa toimineet yhden keksimiä ajatuksia toisilleen?
Kuka on määritellyt perheen tuen tarpeen?
Kuka on kuunnellut lapsen toiveita?
Milloin?
Milloin selvityksessä mainitut tapahtumat ovat sattuneet ja onko niillä merkitystä nykyhetkessä?
Milloin tukitoimeksi mainittu toimi on annettu perheelle?
Onko tukitoimi aikanaan oikein arvioitu ja onko sillä merkitystä esillä olevaan asiaan?
Millä tavoin?
Miten selvityksessä on eroteltu lastensuojelun työntekijän omakohtaiset havainnot muilta tahoilta saaduista tiedoista?
Millä tavoin lastensuojelun työntekijä on tehnyt johtopäätöksiä asiassa?
Perustuvatko ne objektiivisesti todennettaviin tosiseikkoihin vai esitetäänkö selvityksessä työntekijän omia käsityksiä ja tulkintoja erehdyttävästi tosiseikkoina?
Voiko tueksi mainittu tukitoimi toimia perheen tukena, jos perhe ei ole sitä tueksi kokenut eikä objektiivisesti arvioiden perheen ilmoittamalla tuen tarpeella ja tuella ole minkäänlaista yhteyttä keskenään?
Mistä syystä?
Miksi lastensuojelun työntekijä maksimoi kielteisen tiedon ja minimoi myönteisen tiedon?
Lastensuojelun asiakirjoja käsittelevän on syytä valpastua ja epäillä lastensuojeluprosessin lainmukaisuutta ja asiakirjojen aitoutta ja asianmukaisuutta jos:
-Asiakkaalle tai tämän juristille ei haluta luovuttaa asiakirjoja tai ne luovutetaan vasta oikeudessa.
-Asiakirjat on laadittu asiakasta kuulematta/ tapaamatta.
-Asiakirjojen tekijät on salattu tai merkitty virheellisesti.
-Toimitetut asiakirjat ovat "kadonneet".
-Tietoja pyytäneen viranomaisen nimeä ei mainita eikä pyydettyjä tietoja ole merkitty yksilöidysti.
-Syytä tai lainkohtaa, miksi tietoja pyydetään ei ole selvitetty.
-Asiakirjasta puuttuvat tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat.
-Asiakirjoista ei ilmene ketä siteerataan ja tiedot tapahtumien kulusta ovat epämääräisiä esim. tarkka selostus tutkimuksiin/ tutkimustarpeeseen johtaneesta tilanteesta puuttuu.
- Palaverista on kirjattu useampi versio, joista vain yksi annetaan asiakkaalle.
-Asiallinen ja selkeäkielinen kuvaus perheen tilanteesta puuttuu tai kuvaus on esitetty toimijat kätkevässä passiivimuodossa esim. ”lastensuojelussa heräsi huoli”, ”päätettiin aloittaa perhetyö” ja perhettä kuvaillaan epämääräisellä psykologisoivalla kielellä ja mutudiagnooseilla esim. ”puutteet vanhemmuudessa” ”huoli vanhemman mielenterveydestä”, ”voivaravastentahtoinen asenne” tms. Syytä huoleen on myös, jos luonnehdinnat perheestä ovat psykopatologisoivia ja mustamaalaavia eikä perheen näkökantoja, vahvuuksia tai verkostoja mainita.
-Havaintoja, kertomuksia ja johtopäätöksiä ei ole erotettu toisistaan eikä asiakirjoista ilmene kenen havainnosta, kertomuksesta tai johtopäätöksestä on kyse.
-Virheellisiä asiakirjamerkintöjä ei suostuta oikaisemaan.
-Tapauksessa on konsultoitu lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää, mutta asiakirjoissa ei ole kuvattu, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty.
Bo Edwardssonin tutkimuksissaan löytämät lastensuojelun käyttämät syytösstrategiat ovat:
Todisteiden fabrikointi ja painottaminen on kielteisen todistelun maksimointia, joka luodaan todisteiden manipuloinnilla ja painottamalla olemassa olevia tai pseudotodisteita. Todisteita voidaan kehittää olemattomista aineksista, vain käyttämällä kieltä tai kuvailemalla epärelevantteja tapahtumia. Epäluotettavaa tietoa käytetään luotettavana tietona ja irrelevanttia informaatiota käsitellään relevanttina. Informaatiota operoidaan kognitiivisesti esittämällä harhoja, vääristelyjä ja kuvitelmia relevantteina. Mitä tahansa voidaan pitää todisteena. Tähän luokkaan kuuluvat mm. provokaatio, sepittely, vihjailu, valehtelu, leimaavat nimikkeet, kriittisyys osoituksena psyykkisestä häiriintyneisyydestä, kielteisen tiedon kertaaminen ja virheiden etsinnän alkuperäisen syyn muuttaminen.
Patologian fabrikointi ja liioittelu on erityinen todisteiden keksimisen luokka, jossa tietoa luodaan, jotta asiakas saadaan näyttämään niin patologiselta kuin mahdollista usein yhteistyössä esimerkiksi lastenpsykiatrian klinikan tai konsultoivan psykologin kanssa. Patologian fabrikoinnin ilmentymiä ovat mm. johdattelevat / painostavat haastattelut, yleistykset keinotekoisista tilanteista, luokitteleminen psykiatrisin termein ilman että osoitetaan tosiasioita, teoreettisten tietojen yhdisteleminen osoittamatta faktaperusteita ja kriteereitä, kategoriset lausumat ilman faktaperusteita, vetoaminen arvioijan kompetenssiin ja lausumat/ lausunnot ilman todisteita tai tutkintaa.
Tiedon pidättäminen, huomiotta jättäminen tai hankkimatta jättäminen
Mikä tahansa informaatio joka ei sovi syytösprojektiin voidaan jättää huomiotta, salata, pidättää tai jättää hankkimatta. Informaatiota voidaan vakavalla tavalla vääristellä pidättämällä tai jättämällä huomioimatta sen alkuperä ja asiayhteys. Myös luotettavuus voidaan kiistää ja salata. Tämän pääluokan tunnusmerkkejä ovat mm. viranomaisaseman ja salassapidon väärinkäyttö, tietojen vääristely, asiakkaan näkökulman ja voimavarojen vähättely, positiivisen tiedon, käytettyjen lähteiden ja tutkimusmenetelmien salaaminen, vaihtoehtoisten syiden ja selitysten tutkimisen välttäminen ja kieltäytyminen tutkimasta epäilyä esim. lapsen hyväksikäytöstä tms. suhteessa muihin kuin vanhempiin: esimerkiksi sijaiskotia ei tutkita.
Negatiivinen vaikuttaminen henkilöihin ja ihmissuhteisiin, jonka ilmentymiä ovat mm. uhkailu, vihamielinen käytös, huutaminen, syyttely, simputus, vanhempi-lapsi suhteen vahingoittaminen, etninen diskriminointi, perheen tukihenkilöiden eliminointi tai epädemokraattiset vastatoimet ja hyökkäykset esim. asiakkaan valituksien johdosta , vanhempien selän takana puhuminen, asiakaskontaktien välttely, viivyttely ja viranomaisten epärationaalinen konsensuksen muodostaminen l. ystävyyskorruptio.
Epäasialliset meta-strategiat
Nämä strategiat sisältävät harhakäsityksiä ja puutteita tietojen käsittelemisessä, päättelyssä, laillisuuden noudattamisessa ja etiikassa. Niille on tyypillistä järkevän arvion, kriittisen ajattelun puute, epä-älyllisyys ja itseriittoisuus. Epäasiallisia metastrategioita ovat mm. lain yläpuolelle asettuminen, kyvyttömyys myöntää/hyvittää tehtyjä virheitä, konformismi ja perusfrekvenssien jättäminen huomiotta, kausaalisuuden liioittelu, logiikan hylkääminen, musta-valkoajattelu ja asiakkaan leimaaminen poikkeavaksi, jonka perusteella hänen näkemyksensä voidaan mitätöidä ja eliminoida.
Lastensuojelun dokumentaatiosta kiinnostuneiden kannattaa lukea Edwardssonin artikkeli lastensuojelun käyttämistä syytösstrategioista kokonaaan:
http://niinaberg.com/kirjasto/edvardsson-syytosstrategiat-lastensuojelun-selvityksissa/
Lastensuojelun asiakirjat- sarjan kirjoittaja on lukenut Suomessa erilaisia lastensuojelun asiakirjoja yli viisitoista vuotta eikä ole vielä törmännyt tapaukseen, jossa dokumentaatio olisi objektiivista tai eettisesti laadukasta. Edwardssonin havainnot pätevät Suomessakin. Asiakirjat, samoin kuin dokumentit ovat aivan liian hienoja nimityksiä lastensuojelun tuottamille papereille, joista puuttuu niin objektiivinen asiatieto kuin tapahtumien luotettava tallentaminen. Sepitelmä , selustanvarmenne tai syytekirje olisi kuvaavampi nimitys. Näiden syytekirjeiden sepittelystä on tullut sosiaalityön keskeinen sisältö. Huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen on jo aikaa sitten korvannut dialogin, kuulemisen ja auttamisen. Joko olisi aika tehdä korjausliike?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/lastensuojelua-saksassa-kalliiksi-kayneita-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/saksalainen-lastenvalvoja-pyoritti-omaa-bisnestaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vetoomus-ensi-ja-turvakotien-tyokaytantojen-ja-menetelmien-tutkimiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/lastensuojelun-autoritaarisyys