Perheellä oli ollut lukuisia sijaislapsia noin 20 vuoden ajan.
Pitkäaikaisen sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin eilen tekoaikaan 6-9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa, kertoo Iltalehti.
Hyväksikäyttö kesti oikeuden mukaan noin kolme vuotta perheen kodissa.
Perhe kertoi toimineensa sijaisvanhempina noin 20 vuotta, ja sijaislapsia oli ollut hoidossa lähes 20. Tyttö oli sijoitettu heille kiireellisesti.
23-vuotias, tekoaikaan alaikäinen sijaisveli oli oikeuden mukaan sukupuoliyhteydessä tytön kanssa useita kertoja. Oikeuden mukaan veli sai lapsen ottamaan sukupuolielimen suuhunsa. Tyttö kertoi, että tekoja tapahtui kodin lisäksi myös ulkosaunalla ja rikkinäisessä peltoautossa.
Poika huijasi lasta käskemällä tätä sulkemaan silmänsä ja väittämällä, että pyydettyjen tekojen kohteena olisi pehmolelu, tuomiossa kerrotaan.
Lisäksi poika yritti oikeuden mukaan kerran olla lapsen kanssa sukupuoliyhteydessä leikkimajassa, mutta tämä ei onnistunut.
Tyttö pelkäsi joutuvansa kauas vanhemmistaan
Oikeuden mukaan reilun vuoden päästä veljen hyväksikäytön alettua myös sijaisisä alkoi hyväksikäyttää tyttöä.
62-vuotias mies oli oikeuden mukaan nuollut tyttöä useita kertoja yöllä, kun tämä oli nukkumassa. Tyttö kertoi, että tätä oli jatkunut ehkä kerran viikossa siihen saakka, kunnes hän pääsi pois sijaisperheestä.
Tyttö ei aluksi uskaltanut kertoa asioista, koska pelkäsi joutuvansa toiseen sijaisperheeseen vielä kauemmas vanhemmistaan niin, ettei näkisi vanhempiaan juuri koskaan. Kun asia tuli ilmi, oikeus uskoi tytön loogisena, johdonmukaisena ja keskeiseltä sisällöltä muuttumattomana pysynyttä kertomusta.
Oikeuden mukaan miesten syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Se otti huomioon, että teot olivat omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle, joka oli kokenut luottamusta sijaisisäänsä- ja veljeään kohtaan. Lisäksi lapsi oli erityisen riippuvaisessa asemassa sijaisisäänsä.
Sijaisveli tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja 4 kuukauden ehdolliseen. 62-vuotias sijaisisä tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen sekä 80 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Molemmat miehet määrättiin korvaamaan tytölle 8 000 euroa, eli yhteensä 16 000 euroa. Miehet kiistivät syytteet.
Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä
Tapauksessa karmeaa on, ettei tyttö uskaltanut puhua rikoksista pelätessään- aivan aiheellisesti-, että häntä rangaistaan puhumisesta laittomilla tapaamisrajoituksilla vanhempiinsa ja sijoituksella yhä kauemmas kotoa.
Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka isoäiti järkyttyi sijoitetun lapsenlapsen alkaessa nuolla häntä kaulasta ja kertoessa, että sijaisisä tekee myös niin ja nuolee häntä pyllystäkin. Kun lapsen isoäiti ja äiti ottivat yhteyttä lastensuojeluun ja kertoivat tapahtumista lastensuojelija teki yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen lapsen ja äidin välille ja perui lapsen kotilomat (Ikonen, 2013, 446).
Psykoanalyysin omaksuneet sijaishuoltotoimijat uskovat yleisesti, että lapsen kiintymys vanhempiinsa estää/hankaloittaa sijaishuollon toivomia kiintymyssuhteita. Siksi lapsen kiintymyssuhteita läheisiinsä estetään/ hankaloitetaan. Näin toimitaan tilanteessa, jossa huostaanottojen yleisimmiksi taustatekijöiksi on todettu lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta (Hiitola, 2015), vanhempien uupumus (58%) ja lapsen koulunkäynnin vaikeudet (47%)(THL, 2016, 7). RAY:n (nykyinen STEA) tuella lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä tulkitaan vain sijaishuoltoon kiinnittymisen reaktiovaiheeksi, johon ei pidä kiinnittää liikaa huomiota.
Sijaishuoltoa valvotaan vuonna 2017 heikommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikana ja sen valvonta perustuu omavalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksiin tehdään tarkastuskäyntejä pahimmillaan 10 vuoden välein ja tarkastukset suoritetaan vain lukemalla laitoksen tuottamat paperit lapsia kuulematta. VTV:n raportin ( 2012) mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa. Erityisen puutteellista on sijaisperheiden valvonta.
Lastensuojelun lopputulos onkin perheiden voimaantumisen ja lasten auttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja lasten huostaanotto lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan, valvomattomaan ja vaihtuvaan sijaishuoltopaikkaan liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Sijoitettua laiminlyövä ja kaltoinkohteleva sijaisperhe on usein sijoittavan sosiaalityöntekijän itsensä valitsema ja kouluttama. Sijaisperheen paljastuminen lapsia kaltoinkohtelevaksi riskiperheeksi osuu kipeästi sosiaalityöntekijän ammatilliseen itsetuntoon ja saattaa kyseenalaiseksi sosiaalityöntekijän arvostelukyvyn; siksi sosiaalityöntekijöillä on motiivi salata tai mitätöidä kaltoinkohtelu. Esimerkiksi tässä tapauksessa PRIDE- kouluttajana toiminut sosiaalityöntekijä ei suostunut ottamaan vastaan lastensuojeluilmoituksia Vuoden Sijaisperheeksi valitusta perheestä.
Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollon kumppaneissaan (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Puolueettomuutensa sosiaalityöntekijöiden yhteistyökumppanuuteen vaihtaneet hallinto- oikeuksien jäsenet järjestävät sosiaalityöntekijöille jopa koulutusta hallinto- oikeusprosessista, joka haiskahtaa preppaukselta saada läpi usein lapsen edun vastaiset huostaanottopäätökset, joita oikeutetaan epätieteellisillä lastensuojelun "arvioinneilla" ja fabrikoiduilla lausunnoilla. Jyväskylässä opastusta "sosiaalityöntekijän näkökulmasta" tarjoaa hallinto- oikeuden esittelijänä, lapsiasiavaltuutetun toimistossa ja Lastensuojelun Keskusliitossa työskennellyt Reetta Peltonen.
Mikäli hallinto-oikeudet katsovat asianmukaiseksi kouluttaa siellä asioivia sosiaalityöntekijöitä, tulee koulutus suunnata puolueettomuussyistä tasapuolisesti kaikille asianosaisille, myös nuorille ja vanhemmille, vaatii varatuomari Leeni Ikonen.
Keski- Suomessa on tapahtunut viime aikoina aivan liikaa lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia, joista on rangaistu poikkeuksellisen lievästi.
Äänekoskelaisraiskaaja selvisi ehdollisella
Vain ehdollista sai myös 23-vuotias äänekoskelaismies, joka tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksesta ja useasta pahoinpitelystä.
Oikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sillä kyseessä ei aluksi ollut seurustelu- vaan seksisuhde. Ensimmäinen yhdyntä tapahtui, kun tyttö oli päihtynyt eikä tällä ollut muuta paikkaa, minne mennä.
Oikeus katsoi miehen loukanneen vakavalla tavalla tytön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi vankeudeksi ehdottoman sijaan, sillä mies oli rikosten tekohetkillä 19-vuotias eli nuori rikoksentekijä eikä hänellä ollut aiempaa rikosrekisteriä. Lisäksi ehdollista tuomiota puolsivat oikeuden mukaan rikoksista kulunut aika ja se, että mies on tällä hetkellä perustamassa perhettä.
Joutsalaisopettaja sai lyhyen tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Joutsalainen opettaja tuomittiin lyhyeen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Opettaja käytti alle 16-vuotiasta oppilastaan seksuaalisesti hyväksi yhdessä veljensä kanssa 2000-luvun alkupuolella. Uhri kuoli myöhemmin.
Käräjäoikeus tuomitsi opettajan yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja veljen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi opettaja velvoitettiin maksamaan noin 7 300 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja.
Keskisuomalaisen mukaan opettaja kiisti syytteen. Hän myönsi olleensa yhdynnässä tytön kanssa vasta, kun tämä oli 16-vuotias. Myös opettajan veli on kiistänyt syytteen. Veljen mukaan hän harrasti seksiä tytön kanssa vasta tämän täytettyä 16 vuotta.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2001 - 2002. Tyttö kuoli 2007, kun poliisi oli aloittanut esitutkinnan. Oikeudessa kuullun psykiatrin mukaan hyväksikäyttö oli yksi keskeinen syy tytön psyykkisiin ongelmiin ja itsetuhoisuuteen.
Muuramen pedofiilit pääsivät vähällä
Suomen rikoshistorian iljettävimmäksi seksuaalirikokseksi kutsutun Muuramen pedofiiliringin päätekijää, 52-vuotiasta miestä epäiltiin jo vuosina 2000-2001 tapahtuneesta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, mutta Äänekosken käräjäoikeus hylkäsi syytteen näyttämättömänä heinäkuussa 2002. 34-vuotias nainen tuomittiin käräjillä kunnianloukkauksesta, koska hän oli nimittänyt miestä "pedofiiliksi". Jämsän käräjäoikeus tuomitsi saman miehen kymmenen vuoden vankeuteen törkeistä lapsiin kohdistetuista seksuaalirikoksista. Mies kärsi kymmenen vuoden tuomiostaan tasan puolet eli viisi vuotta.
Uhreina olivat pääasiassa saman perheen kaksi tyttöä, ja tekijöinä lasten biologinen äiti, hänen avopuolisonsa Mikael Vuorinen (aik. Martti Mikael Kivitie, s. 1961) ja kolme miestä, joihin äiti oli tutustunut netin välityksellä. Nuorempaa lapsista oli käytetty seksuaalisesti hyväksi jo 1-vuotiaana.
Sekä äiti, Vuorinen että yksi kolmesta miehestä, Heikki Lauri Kalevi Aspivaara (s. 1961), harrastivat ryhmäseksiä äidin lasten kanssa. Vuorinen harrasti sekä oraali-, anaali- että vaginaaliseksiä sekä nuoremman että vanhemman lapsen kanssa. Aspivaara tuomittiin myös omien 4- ja 8-vuotiaiden tyttäriensä hyväksikäytöstä. Aspivaaralla on diakonin koulutus. Hän työskenteli vuosia lastenkodissa. Tietoon ei kuitenkaan tullut, että hän olisi käyttänyt hyväkseen lapsia lastenkodissa.
Lisäksi oikeus tuomitsi kolme muuta miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. He eivät kajonneet tyttöihin fyysisesti. Ehdollisista tuomioista ankarimman sai 32-vuotias muusikko, joka katseli tyttöjä ja heidän sukupuolielimiään tietokoneen kameran välityksellä. Äiti ja isäpuoli myös koskettelivat vanhempaa tyttöä kameran edessä.
Tietokoneyhteyttä perheeseen kesti vuoden ja kolme kuukautta. Muusikko esitteli tytöille sukuelintään ja ehdotti vanhemmalle tytölle sukupuolista kanssakäymistä. Muusikon tuomio on 1,5 vuotta ehdollista.
Vuonna 2014 nousi kohu avopuoliso Mikael Vuorisen opiskelusta Tampereen yliopistossa. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa sosiaalitieteitä ja halusi tehdä kandidaatintutkielmansa tieteellisestä ja kulttuurisesta suhtautumisesta onaniaan. Häntä kohtaan nostettiin uusi syyte aiemmasta lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka johti kahden vuoden ehdolliseen tuomioon.
Sijaislapsiaan nälkiinnyttäneet selvisivät sakoilla
Keski-Suomen käräjäoikeus sai kansalta moitteita myös sijaislasten nälkiinnyttämistapauksessa, jossa sijaisvanhempien rangaistus ei vastannut lasten kärsimystä.
Sijaisvanhempina toiminut pariskunta piti kahta heille sijoitettua lasta niin huonoissa oloissa, että lasten kasvu pysähtyi ja paino kääntyi laskuun, kirjoittaa Ilta-Sanomat.
Huostaan otetut poika ja tyttö olivat sijaiskotiin tullessaan 7- ja 4-vuotiaat. Oikeus katsoi, että lapsia kohdeltiin kaltoin ja pidettiin nälässä useiden vuosien ajan.
Molemmat sijaisvanhemmat saivat 50 päiväsakkoa. Pariskunta joutuu maksamaan lapsille 3000 euroa kivusta, särystä ja haitasta. Ravinnon rajoittaminen oli hidastuttanut molempien lasten kasvua.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi sijaisvanhempien tehneen lapsille ruumiillista väkivaltaa ja tuomitsi heidät maksamaan yhteensä 12 000 euron korvaukset.
MTV:n lukijoiden mielestä sakkorangaistus on käsittämättömän lievä rangaistus lapsiin kohdistuneesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Jyväskylän valvontavelvoitteensa laiminlyöneet sijaishuollon työntekijät on palkittu mm. Pesäpuu ry:n Ylpeästi Lapsen Puolella- palkinnolla.
Outoa on ollut myös tuomioistuinten suhtautuminen lasten auttajana itseään pitävään Antti Puustiseen. Hän on Keski- Suomen nuorisotyössäkin seikkaillut, pedofiili - Puustisena tunnettu Aarre Lehtonen, joka on aikaisemmin tuomittu alaikäisten hyväksikäytöstä muun muassa Suomessa ja Virossa. Uudessa tutkinnassa selvisi, että mies teki, piti hallussaan ja levitti lapsipornoa. Hän käytti hyväkseen pääosin lapsia, jotka eivät olleet vanhempiensa valvonnassa. Miehellä väitetään olleen kustannustoimintaa mm. Palokassa.
Olisiko Keski- Suomenkin tuomioistuinten aika jo huomata, että myös lastensuojelulapsiin kohdistuvat rikokset ovat rikoksia, joista pitää tuomita?
Miksi lapset voivat jäädä sijaisvanhemman hoiviin, vaikka tämä olisi tuomittu väkivaltarikoksesta?
Tällä hetkellä sijaisvanhemman rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Asia nousi esiin, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia.
Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.
20 vuotta sitten oli mullistavaa julistaa, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Vuonna 2017 on mullistavaa julistaa, että lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka koskevat myös lastensuojeluun ajautuneita lapsia.
Myös lastensuojelulapsiin kohdistuvista rikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista tulee langettaa tuomio ja määrätä asianmukaiset korvaukset, vaikka väkivallan tekijä olisi lastensuojelun/sijaishuollon työntekijä tai tämän kasvatuskumppani.
Suomen vahingonkorvauslaki ei valitettavasti tunnista ihmisoikeusloukkausta. Tämän vuoksi monet kaltoin kohdellut ihmisryhmät eivät voi saada korvauksia valtion virheistä – sellaisistakaan, joita muissa maissa korvataan. Osa lastensuojelutoimijoista ja ETENE:n jäsenistä on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, ettei lastensuojeluasiakkaille ole vieläkään saatu kipukorvauksia, minimioikeusturvaa eikä sijaishuoltoon ole järjestetty riippumatonta valvontaa.
Keski-Suomen käräjäoikeus voisi alkaa käyttää lapsiin kohdistuvissa rikoksissa rangaistusasteikon yläpäätä ja langettaa asianmukaiset tuomiot myös sijaishuoltoyrittäjille ja valvontavelvoitteensa laiminlyöneille virkamiehille. Jostain syystä se ei tee niin. Osaako joku kertoa miksi?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/aila-paloniemi-kesk-kansan-kahtiajakoa-edistamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275381-sijaisisa-raiskasi-ainon-trauma-purkautui-vasta-omien-lasten-aikuistumisen-myota
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000499824.html?nomobile=2
http://aksa.fi/vakivaltarikokset-ja-raiskaukset-lisaantyivat-aanekoskella-rajusti-tammi-maaliskuussa/
https://yle.fi/uutiset/3-6466711
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/sijaisisa-kosketteli-nukkuvaa-tyttoa---puolitoista-vuotta-vankeutta-/2046150#gs.F4Szwcs
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palkitut-pahantekijat-haussa-vuoden-virtahepo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-valtion-kaltoinkohtelemat-eivat-saa-korvauksia-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urheiluvalmentajat-seksuaalirikollisina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ainakin-55-lasta-murhattiin-floridan-koulukodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/vuoden-vieraannuttaja-palkinnot-1-oulu-2-jms-3-kuopio
http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen/onkoseksuaalinenhyvaksikayttototta_.html
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Selke%C3%A4t-ohjeet-perhehoitoon/146830
https://yle.fi/uutiset/3-6909513
Pitkäaikaisen sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin eilen tekoaikaan 6-9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa, kertoo Iltalehti.
Hyväksikäyttö kesti oikeuden mukaan noin kolme vuotta perheen kodissa.
Perhe kertoi toimineensa sijaisvanhempina noin 20 vuotta, ja sijaislapsia oli ollut hoidossa lähes 20. Tyttö oli sijoitettu heille kiireellisesti.
23-vuotias, tekoaikaan alaikäinen sijaisveli oli oikeuden mukaan sukupuoliyhteydessä tytön kanssa useita kertoja. Oikeuden mukaan veli sai lapsen ottamaan sukupuolielimen suuhunsa. Tyttö kertoi, että tekoja tapahtui kodin lisäksi myös ulkosaunalla ja rikkinäisessä peltoautossa.
Poika huijasi lasta käskemällä tätä sulkemaan silmänsä ja väittämällä, että pyydettyjen tekojen kohteena olisi pehmolelu, tuomiossa kerrotaan.
Lisäksi poika yritti oikeuden mukaan kerran olla lapsen kanssa sukupuoliyhteydessä leikkimajassa, mutta tämä ei onnistunut.
Tyttö pelkäsi joutuvansa kauas vanhemmistaan
Oikeuden mukaan reilun vuoden päästä veljen hyväksikäytön alettua myös sijaisisä alkoi hyväksikäyttää tyttöä.
62-vuotias mies oli oikeuden mukaan nuollut tyttöä useita kertoja yöllä, kun tämä oli nukkumassa. Tyttö kertoi, että tätä oli jatkunut ehkä kerran viikossa siihen saakka, kunnes hän pääsi pois sijaisperheestä.
Tyttö ei aluksi uskaltanut kertoa asioista, koska pelkäsi joutuvansa toiseen sijaisperheeseen vielä kauemmas vanhemmistaan niin, ettei näkisi vanhempiaan juuri koskaan. Kun asia tuli ilmi, oikeus uskoi tytön loogisena, johdonmukaisena ja keskeiseltä sisällöltä muuttumattomana pysynyttä kertomusta.
Oikeuden mukaan miesten syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Se otti huomioon, että teot olivat omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle, joka oli kokenut luottamusta sijaisisäänsä- ja veljeään kohtaan. Lisäksi lapsi oli erityisen riippuvaisessa asemassa sijaisisäänsä.
Sijaisveli tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja 4 kuukauden ehdolliseen. 62-vuotias sijaisisä tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen sekä 80 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Molemmat miehet määrättiin korvaamaan tytölle 8 000 euroa, eli yhteensä 16 000 euroa. Miehet kiistivät syytteet.
Sijaishuollon valvonta edelleen retuperällä
Tapauksessa karmeaa on, ettei tyttö uskaltanut puhua rikoksista pelätessään- aivan aiheellisesti-, että häntä rangaistaan puhumisesta laittomilla tapaamisrajoituksilla vanhempiinsa ja sijoituksella yhä kauemmas kotoa.
Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka isoäiti järkyttyi sijoitetun lapsenlapsen alkaessa nuolla häntä kaulasta ja kertoessa, että sijaisisä tekee myös niin ja nuolee häntä pyllystäkin. Kun lapsen isoäiti ja äiti ottivat yhteyttä lastensuojeluun ja kertoivat tapahtumista lastensuojelija teki yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen lapsen ja äidin välille ja perui lapsen kotilomat (Ikonen, 2013, 446).
Psykoanalyysin omaksuneet sijaishuoltotoimijat uskovat yleisesti, että lapsen kiintymys vanhempiinsa estää/hankaloittaa sijaishuollon toivomia kiintymyssuhteita. Siksi lapsen kiintymyssuhteita läheisiinsä estetään/ hankaloitetaan. Näin toimitaan tilanteessa, jossa huostaanottojen yleisimmiksi taustatekijöiksi on todettu lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta (Hiitola, 2015), vanhempien uupumus (58%) ja lapsen koulunkäynnin vaikeudet (47%)(THL, 2016, 7). RAY:n (nykyinen STEA) tuella lapsen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä tulkitaan vain sijaishuoltoon kiinnittymisen reaktiovaiheeksi, johon ei pidä kiinnittää liikaa huomiota.
Sijaishuoltoa valvotaan vuonna 2017 heikommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikana ja sen valvonta perustuu omavalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksiin tehdään tarkastuskäyntejä pahimmillaan 10 vuoden välein ja tarkastukset suoritetaan vain lukemalla laitoksen tuottamat paperit lapsia kuulematta. VTV:n raportin ( 2012) mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa. Erityisen puutteellista on sijaisperheiden valvonta.
Lastensuojelun lopputulos onkin perheiden voimaantumisen ja lasten auttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja lasten huostaanotto lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan, valvomattomaan ja vaihtuvaan sijaishuoltopaikkaan liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Sijoitettua laiminlyövä ja kaltoinkohteleva sijaisperhe on usein sijoittavan sosiaalityöntekijän itsensä valitsema ja kouluttama. Sijaisperheen paljastuminen lapsia kaltoinkohtelevaksi riskiperheeksi osuu kipeästi sosiaalityöntekijän ammatilliseen itsetuntoon ja saattaa kyseenalaiseksi sosiaalityöntekijän arvostelukyvyn; siksi sosiaalityöntekijöillä on motiivi salata tai mitätöidä kaltoinkohtelu. Esimerkiksi tässä tapauksessa PRIDE- kouluttajana toiminut sosiaalityöntekijä ei suostunut ottamaan vastaan lastensuojeluilmoituksia Vuoden Sijaisperheeksi valitusta perheestä.
Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät edes huomaa saati raportoi puutteita sijaishuollon kumppaneissaan (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Puolueettomuutensa sosiaalityöntekijöiden yhteistyökumppanuuteen vaihtaneet hallinto- oikeuksien jäsenet järjestävät sosiaalityöntekijöille jopa koulutusta hallinto- oikeusprosessista, joka haiskahtaa preppaukselta saada läpi usein lapsen edun vastaiset huostaanottopäätökset, joita oikeutetaan epätieteellisillä lastensuojelun "arvioinneilla" ja fabrikoiduilla lausunnoilla. Jyväskylässä opastusta "sosiaalityöntekijän näkökulmasta" tarjoaa hallinto- oikeuden esittelijänä, lapsiasiavaltuutetun toimistossa ja Lastensuojelun Keskusliitossa työskennellyt Reetta Peltonen.
Mikäli hallinto-oikeudet katsovat asianmukaiseksi kouluttaa siellä asioivia sosiaalityöntekijöitä, tulee koulutus suunnata puolueettomuussyistä tasapuolisesti kaikille asianosaisille, myös nuorille ja vanhemmille, vaatii varatuomari Leeni Ikonen.
Keski- Suomessa on tapahtunut viime aikoina aivan liikaa lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia, joista on rangaistu poikkeuksellisen lievästi.
Äänekoskelaisraiskaaja selvisi ehdollisella
Vain ehdollista sai myös 23-vuotias äänekoskelaismies, joka tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksesta ja useasta pahoinpitelystä.
Oikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sillä kyseessä ei aluksi ollut seurustelu- vaan seksisuhde. Ensimmäinen yhdyntä tapahtui, kun tyttö oli päihtynyt eikä tällä ollut muuta paikkaa, minne mennä.
Oikeus katsoi miehen loukanneen vakavalla tavalla tytön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi vankeudeksi ehdottoman sijaan, sillä mies oli rikosten tekohetkillä 19-vuotias eli nuori rikoksentekijä eikä hänellä ollut aiempaa rikosrekisteriä. Lisäksi ehdollista tuomiota puolsivat oikeuden mukaan rikoksista kulunut aika ja se, että mies on tällä hetkellä perustamassa perhettä.
Joutsalaisopettaja sai lyhyen tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Joutsalainen opettaja tuomittiin lyhyeen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Opettaja käytti alle 16-vuotiasta oppilastaan seksuaalisesti hyväksi yhdessä veljensä kanssa 2000-luvun alkupuolella. Uhri kuoli myöhemmin.
Käräjäoikeus tuomitsi opettajan yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja veljen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi opettaja velvoitettiin maksamaan noin 7 300 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja.
Keskisuomalaisen mukaan opettaja kiisti syytteen. Hän myönsi olleensa yhdynnässä tytön kanssa vasta, kun tämä oli 16-vuotias. Myös opettajan veli on kiistänyt syytteen. Veljen mukaan hän harrasti seksiä tytön kanssa vasta tämän täytettyä 16 vuotta.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2001 - 2002. Tyttö kuoli 2007, kun poliisi oli aloittanut esitutkinnan. Oikeudessa kuullun psykiatrin mukaan hyväksikäyttö oli yksi keskeinen syy tytön psyykkisiin ongelmiin ja itsetuhoisuuteen.
Muuramen pedofiilit pääsivät vähällä
Suomen rikoshistorian iljettävimmäksi seksuaalirikokseksi kutsutun Muuramen pedofiiliringin päätekijää, 52-vuotiasta miestä epäiltiin jo vuosina 2000-2001 tapahtuneesta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, mutta Äänekosken käräjäoikeus hylkäsi syytteen näyttämättömänä heinäkuussa 2002. 34-vuotias nainen tuomittiin käräjillä kunnianloukkauksesta, koska hän oli nimittänyt miestä "pedofiiliksi". Jämsän käräjäoikeus tuomitsi saman miehen kymmenen vuoden vankeuteen törkeistä lapsiin kohdistetuista seksuaalirikoksista. Mies kärsi kymmenen vuoden tuomiostaan tasan puolet eli viisi vuotta.
Uhreina olivat pääasiassa saman perheen kaksi tyttöä, ja tekijöinä lasten biologinen äiti, hänen avopuolisonsa Mikael Vuorinen (aik. Martti Mikael Kivitie, s. 1961) ja kolme miestä, joihin äiti oli tutustunut netin välityksellä. Nuorempaa lapsista oli käytetty seksuaalisesti hyväksi jo 1-vuotiaana.
Sekä äiti, Vuorinen että yksi kolmesta miehestä, Heikki Lauri Kalevi Aspivaara (s. 1961), harrastivat ryhmäseksiä äidin lasten kanssa. Vuorinen harrasti sekä oraali-, anaali- että vaginaaliseksiä sekä nuoremman että vanhemman lapsen kanssa. Aspivaara tuomittiin myös omien 4- ja 8-vuotiaiden tyttäriensä hyväksikäytöstä. Aspivaaralla on diakonin koulutus. Hän työskenteli vuosia lastenkodissa. Tietoon ei kuitenkaan tullut, että hän olisi käyttänyt hyväkseen lapsia lastenkodissa.
Lisäksi oikeus tuomitsi kolme muuta miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. He eivät kajonneet tyttöihin fyysisesti. Ehdollisista tuomioista ankarimman sai 32-vuotias muusikko, joka katseli tyttöjä ja heidän sukupuolielimiään tietokoneen kameran välityksellä. Äiti ja isäpuoli myös koskettelivat vanhempaa tyttöä kameran edessä.
Tietokoneyhteyttä perheeseen kesti vuoden ja kolme kuukautta. Muusikko esitteli tytöille sukuelintään ja ehdotti vanhemmalle tytölle sukupuolista kanssakäymistä. Muusikon tuomio on 1,5 vuotta ehdollista.
Vuonna 2014 nousi kohu avopuoliso Mikael Vuorisen opiskelusta Tampereen yliopistossa. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa sosiaalitieteitä ja halusi tehdä kandidaatintutkielmansa tieteellisestä ja kulttuurisesta suhtautumisesta onaniaan. Häntä kohtaan nostettiin uusi syyte aiemmasta lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka johti kahden vuoden ehdolliseen tuomioon.
Sijaislapsiaan nälkiinnyttäneet selvisivät sakoilla
Keski-Suomen käräjäoikeus sai kansalta moitteita myös sijaislasten nälkiinnyttämistapauksessa, jossa sijaisvanhempien rangaistus ei vastannut lasten kärsimystä.
Sijaisvanhempina toiminut pariskunta piti kahta heille sijoitettua lasta niin huonoissa oloissa, että lasten kasvu pysähtyi ja paino kääntyi laskuun, kirjoittaa Ilta-Sanomat.
Huostaan otetut poika ja tyttö olivat sijaiskotiin tullessaan 7- ja 4-vuotiaat. Oikeus katsoi, että lapsia kohdeltiin kaltoin ja pidettiin nälässä useiden vuosien ajan.
Molemmat sijaisvanhemmat saivat 50 päiväsakkoa. Pariskunta joutuu maksamaan lapsille 3000 euroa kivusta, särystä ja haitasta. Ravinnon rajoittaminen oli hidastuttanut molempien lasten kasvua.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi sijaisvanhempien tehneen lapsille ruumiillista väkivaltaa ja tuomitsi heidät maksamaan yhteensä 12 000 euron korvaukset.
MTV:n lukijoiden mielestä sakkorangaistus on käsittämättömän lievä rangaistus lapsiin kohdistuneesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Jyväskylän valvontavelvoitteensa laiminlyöneet sijaishuollon työntekijät on palkittu mm. Pesäpuu ry:n Ylpeästi Lapsen Puolella- palkinnolla.
Outoa on ollut myös tuomioistuinten suhtautuminen lasten auttajana itseään pitävään Antti Puustiseen. Hän on Keski- Suomen nuorisotyössäkin seikkaillut, pedofiili - Puustisena tunnettu Aarre Lehtonen, joka on aikaisemmin tuomittu alaikäisten hyväksikäytöstä muun muassa Suomessa ja Virossa. Uudessa tutkinnassa selvisi, että mies teki, piti hallussaan ja levitti lapsipornoa. Hän käytti hyväkseen pääosin lapsia, jotka eivät olleet vanhempiensa valvonnassa. Miehellä väitetään olleen kustannustoimintaa mm. Palokassa.
Olisiko Keski- Suomenkin tuomioistuinten aika jo huomata, että myös lastensuojelulapsiin kohdistuvat rikokset ovat rikoksia, joista pitää tuomita?
Miksi lapset voivat jäädä sijaisvanhemman hoiviin, vaikka tämä olisi tuomittu väkivaltarikoksesta?
Tällä hetkellä sijaisvanhemman rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Asia nousi esiin, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia.
Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.
20 vuotta sitten oli mullistavaa julistaa, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Vuonna 2017 on mullistavaa julistaa, että lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka koskevat myös lastensuojeluun ajautuneita lapsia.
Myös lastensuojelulapsiin kohdistuvista rikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista tulee langettaa tuomio ja määrätä asianmukaiset korvaukset, vaikka väkivallan tekijä olisi lastensuojelun/sijaishuollon työntekijä tai tämän kasvatuskumppani.
Suomen vahingonkorvauslaki ei valitettavasti tunnista ihmisoikeusloukkausta. Tämän vuoksi monet kaltoin kohdellut ihmisryhmät eivät voi saada korvauksia valtion virheistä – sellaisistakaan, joita muissa maissa korvataan. Osa lastensuojelutoimijoista ja ETENE:n jäsenistä on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, ettei lastensuojeluasiakkaille ole vieläkään saatu kipukorvauksia, minimioikeusturvaa eikä sijaishuoltoon ole järjestetty riippumatonta valvontaa.
Keski-Suomen käräjäoikeus voisi alkaa käyttää lapsiin kohdistuvissa rikoksissa rangaistusasteikon yläpäätä ja langettaa asianmukaiset tuomiot myös sijaishuoltoyrittäjille ja valvontavelvoitteensa laiminlyöneille virkamiehille. Jostain syystä se ei tee niin. Osaako joku kertoa miksi?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/aila-paloniemi-kesk-kansan-kahtiajakoa-edistamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275381-sijaisisa-raiskasi-ainon-trauma-purkautui-vasta-omien-lasten-aikuistumisen-myota
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000499824.html?nomobile=2
http://aksa.fi/vakivaltarikokset-ja-raiskaukset-lisaantyivat-aanekoskella-rajusti-tammi-maaliskuussa/
https://yle.fi/uutiset/3-6466711
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/sijaisisa-kosketteli-nukkuvaa-tyttoa---puolitoista-vuotta-vankeutta-/2046150#gs.F4Szwcs
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palkitut-pahantekijat-haussa-vuoden-virtahepo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-valtion-kaltoinkohtelemat-eivat-saa-korvauksia-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urheiluvalmentajat-seksuaalirikollisina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ainakin-55-lasta-murhattiin-floridan-koulukodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/vuoden-vieraannuttaja-palkinnot-1-oulu-2-jms-3-kuopio
http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen/onkoseksuaalinenhyvaksikayttototta_.html
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Selke%C3%A4t-ohjeet-perhehoitoon/146830
https://yle.fi/uutiset/3-6909513