Pahamaineisesta Pohjolakodistaan tunnettu Nuorten Ystävät ry on ollut kehittämässä ja juurruttamassa Suomeen perheiden oikeusturvaongelmiksi muodostuneita lastensuojelun "tukimuotoja": perhetyötä, perhekuntoutusta ja traumaterapiaa. Suomessa perhe- ja sosiaalityön taustaideologia on yleensä virheellisiin oletuksiin ja syrjäyttäviin ennakkoluuloihin perustuva psykoanalyysi, jonka traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytymisestä löytyvät myös Nuorten Ystävät ry:n hoitofilosofiasta ja toimintakäytännöistä.
Nuorten Ystävät ry:n Pohjolakodissa henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi.
–Muistan, kun poikakodin johtajaa tultiin palkitsemaan Muhokselle. Minut laitettiin siksi aikaa putkaan, jotten kertoisi, millainen johtaja oikeasti oli, Mäkinen muistelee.
Osa Mäkistä pahoinpidelleistä työntekijöistä jatkaa edelleen työtä lastensuojelun parissa.
Mäkinen yritti kertoa kaltoinkohtelustaan muulle henkilökunnalle ja sosiaalitoimiston viranomaisille, mutta asiaan ei puututtu. –Siellä sanottiin vain, että sellaista ei voi tapahtua. Kukaan ei välittänyt eikä tänä päivänäkään tapahtuneiden juttujen perusteella voida sanoa, että välitettäisiin.
Perhetyö ja -kuntoutus ovat sijaishuollon osia- ei vaihtoehtoja sijaishuollolle
Mirja Korkiakankaan lisensiaattityö valottaa Nuorten Ystävät ry:n osuutta ja toimintaa perheiden oikeusturvariskeiksi muodostuneiden pakkopalvelujen ja valvontamuotojen kehittäjänä.
Tutkimus osoittaa kuinka perhetyö ja perhekuntoutus eivät ole koskaan olleet mitään vaihtoehtoja sijaishuollolle vaan alusta asti sijaishuoltoon kiinnittynyttä, siihen johtavaa ja sitä vahvistavaa toimintaa ( Korkiakangas, 2005, 6). SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa, mutta Espanjassa lapsen sijoitus on vain yksi osa perheelle tarjottujen palveluiden kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa perhe yhtenäiseksi. Olisiko meidänkin mahdollista nähdä sijaishuolto osana perhetyötä sen sijaan että näemme perhetyön osana sijaishuoltoa?
Korkiakankaan tutkimuksen mukaan perhetyön alku oli Nuorten ystävien Lapsi Lapissa- projektissa, jonka tarkoitus oli, ettei lapsia tarvitsisi sijoittaa Lapin läänin ulkopuolelle sijaishuoltopaikkojen puuttumisen takia (Korkiakangas, 2005, 6-7).
Projektin aikana Nuorten Ystävät perusti kolme perhekotia. Lastensuojelun avohuollon tukitoiminnot linkittyivät perhekoteihin heti perustamisvaiheessa. Nuorten Ystävät ry Pohjolakodissa perustuslain vastaiseksi pakkohoidoksi kutsuttua perhekuntoutusta on kehitetty 1970- luvulta lähtien ja siihen liittyi perhetyö ja -terapia.
Perhetyön terapeuttiseksi orientaatioksi vahvistetaan tutkimuksessakin psykodynaaminen eli psykoanalyyttinen orientaatio (mt., 68), joka perustuu Freudin virheellisiksi todettuihin oletuksiin .
Pohjolakodin ensimmäinen perhekoti avattiin 1974 ja kymmenessä vuodessa koulukoti muutettiin perhekotimallin mukaiseksi. Perhekuntoutus ja perhetyö jäivät pysyviksi toimintatavoiksi myös projektin jälkeen perhekotiyksiköiden rinnalle.
Korkiakankaan mukaan perhetyö erosi alusta asti kotiavusta. Se syntyi skitsofreniaperheiden avuksi ja kehittyi tehostetun lastensuojelullisen perhetyön pohjalta lastensuojelua tukevaksi työmuodoksi (mt.,18) eikä siihen liitetty perheiden kaipaamaa kotiapua.
Tutkimuksessa lastensuojelun toimintatapojen väitetään muuttuneen aikojen saatossa pehmeämmiksi. Kun aiemmin hyökkäyksen perheeseen käynnisti lastensuojeluilmoitus, aineistossa perhetyön käynnistymiseen riitti sosiaalityön huoli (mt.,39- 42).
Kaikki haastateltavat perheet olivat yksimielisiä siitä, ettei asiakkaiden valinnanvapaus perhetyön aloittamisessa toteutunut. Perhetyön asiakkaat mainitsivat vapaaehtoisen pakon ” eivät ne olisi kuitenkaan jättäneet rauhaan” ( mt., 47, 87).
Tutkimukseen haastateltu perhetyöntekijä itsekin kuvaa selvitystyötään osuvasti käsitteellä "sosiaalitoimen kätyri "( s. 59). Selvitystä tarvittiin huostaanoton kriteereiden varmistamiseen.
Perhetyössä käytettiin ja käytetään väärin huolen vyöhykkeitä
Tutkimuksessa perhetyöntekijät puhuvat perhetyöstä harmaan alueen perheiden kartoituksena.(s. 38)
Harmaa alue kuvastaa sijoittumista keskialueelle huolen vyöhykkeissä, jossa ensimmäisessä valkoisessa osassa lapsesta ei ole huolta ja kahdeksannessa mustassa osassa lapsi on otettu huostaan.
Harmaan alueen perheistä puhuminen paljastaa, että perhetyöntekijät ovat ymmärtäneet ja käyttäneet huolen vyöhykkeitä väärin, mutta tutkija ei tunnu edes huomaavan tätä.
Huolen vyöhykkeiden kehittäjä Tom Arnkil on itse korostanut, ettei huolen vyöhykkeitä saa käyttää lainvastaisesti perheiden luokitteluun vaan ainoastaan työntekijän oman huolen reflektointiin. Arnkil yrittikin korjata välineensä laajalle levinnyttä väärinkäyttöä 2009 ilmestyneellä artikkelillaan ja Älkää leimatko lapsia huolen vyöhykkeillä- vetoomuksellaan, joka ei tunnu tuottaneen toivottua tulosta.
Aineiston neljästä perheestä otettiin huostaan peräti kolme lasta. Perhetyö tuntuu ottaneen tehtäväkseen paljastaa ja todistaa harmaan alueen perheeksi oletettu perhe mustaksi eli huostaanottoa tarvitsevaksi.
Kritiikistä ja vetoomuksista huolimatta lastensuojelutoimijat eivät tunnu muuttavan asenteitaan tai vääriä työtapojaan. Kritisoidut käsitteet vain vaihdetaan toisiin esim. varhaisesta puuttumisesta puhutaan varhaisena tukena ja ylisukupolvisesta periytymisestä ylisukupolvisena siirtymisenä.
Sosiaalitieteissä tyypillinen tutkimusaineistojen tuhoaminen takaa sen, ettei riippumaton tutkija pääse tarkastamaan alkuperäisestä aineistosta vedettyjen havaintojen ja johtopäätösten oikeellisuutta.
Tutkimukseen haastatellun sosiaalityöntekijän pohdinta paljastaa miksi perhetyölle on vaikea löytää tavoitteita ja miksi sitä tehdään perheiden toiveet ja tarpeet ohittaen:
”Minä itsekin miellän, että kontrolli on tukea. Nämä lastensuojeluperheet voivat sanoa sitä kontrolliksi, mutta kun ne kerta kaikkiaan tarvii sen” ( mt., 83).
Lastensuojelupäättäjien ja - rahoittajien olisi korkea aika lopettaa puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvien sijaishuollon piiloyritysten korporatistinen eturyhmätalous ja psykoanalyyttinen hoitomafia, joka estää asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden työmenetelmien käyttöönoton. Rahoituksen ehdoksi tulisi alkaa vaatia isoilla satunnaisotannoilla toteutettuja asiakaskyselyjä ja tulosvastuuta.
Epätieteelliset teoriat oikeuttavat huonot käytännöt ja perheiden kyykytyksen
Psykoanalyysin virheelliseksi todettuun näkemykseen muistista perustuva traumaterapia on lastensuojelujärjestöissä kovassa nosteessa. Psykoanalyysin ja traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n puheenjohtajana.
Traumaterapiakeskus ry:n edeltäjät, Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus ja Traumaterapiakeskus olivat Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyössä Oulun Seudun Mielenterveysseura ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n, Suomen Punaisen Ristin Oulun piiri ry:n ja Oulun kaupungin kanssa toteuttamia projekteja, joita hallinnoi niinikään Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana toiminut Arja Sutela.
Monet traumaterapian innoittamat lastensuojelulaitokset kouluttavat henkilökuntaansa havaitsemaan dissosiaation oireita ja tarjoilevat sijoitetuille keho-, regressio- ja traumaterapioita, joiden on todettu aiheuttavan helposti hyväksikäytön valemuistoja, jotka ovat yhtä traumatisoivia kuin todelliset.
Oulussa traumaterapian kiistanalaiset ja epätieteelliset opit ovat levinneet yliopistoon asti. Traumapsykoterapiapalvelu Sarastus järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen sekä Traumaterapiakeskuksen kanssa traumapsykoterapeuttikoulutuksen (keho-orientoitunut) vv 2015-2019 Oulussa.
Traumaterapia kuten muutkin psykoanalyyttiset opit lähtevät vääräksi todistetusta repressoituneen muistin olettamasta ja luulosta, että lapsen oireilun taustalla on aina jokin lapsuudenperheen salattu ja seksuaalinen trauma, jonka vain asiantuntija osaa kaivaa esiin. Näkemys vähättelee lastensuojelussa ja sijaishuollossa esiintyvää väkivaltaa ja tuottaa vanhemmille paljon virheellisiä kaltoinkohtelusyytöksiä ja oikeusmurhia.
Dissosiaatiohäiriöstä onkin tullut lottovoitto lastensuojelulaitoksille.
Onko oululaisten päättäjien monivuotinen altistuminen Nuorten Ystävät ry:n lobbaamalle psykoanalyysiin perustuvalle traumaterapeuttiselle jargonille yhteydessä siihen, että Oulun sosiaalityöntekijät ovat saaneet huostaanotto-hakemuksiaan läpi piiloisiin traumoihin vetoamalla kuten Kurhelan poikien tapauksessa:” Lasten isä on mahdollisesti kurittanut perheen lapsia fyysisesti ja hallitsee heitä pelolla. Vaikka isä ei käyttäisikään väkivaltaa, väkivallan uhka on jossain muodossa olemassa lasten mielessä”?
Kritiikkiä "hoidoista" esittänyt Nuorten Ystävien terveydenhoitaja sai potkut
Nuorten Ystävien koulukoti on saanut sakkotuomion vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta suljettuaan nuoren alushoususillaan betoniputkaan lähes vuorokaudeksi. Betoniputkaan sulkemista käsitteli ensiksi 45 minuuttia -ohjelma. Kristan tarina on julkaistu kokonaan Hukassa huostassa –tietokirjassa ja sittemmin artikkelina Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa.
Nuorten Ystävät ry:n Muhoksella sijaitseva koulukoti mainostaa nettisivuillaan tarjoavansa sijoitetuille nuorille ”kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina”. Hukassa huostassa –tietokirjassa Krista kertoo, että hänelle Pohjolakoti oli "maanpäällinen helvetti".
Tietokirjan mukaan Kristan terveydenhoitaja ymmärsi Kristaa ja auttoi häntä. Terveydenhoitaja tuli oitis tapaamaan potilastaan kuultuaan tämän olevan putkassa. Juridiset seikat estävät Kristan putkarangaistuksen muistavaa, tuolloin Nuorten Ystävissä työskennellyttä terveydenhoitajaa kertomasta asioista kovin syvällisesti, sillä hän allekirjoitti työsuhteen alussa salassapitosopimuksen. Terveydenhuollon ammattilaisena hän oli todella ihmeissään nähdessään, mitä Muhoksen koulukodissa tapahtui.
– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.
Terveydenhoitajan työsuhde purettiin laittomasti koeaikana. Hän hoiti työnsä asiallisesti, mutta häntä ei koettu "sopivaksi työntekijäksi". Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.
Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt korjata terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".
– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.
Aluehallintovirasto puuttui Pohjolakodin olosuhteisiin ohjelman jälkeen, kun kamerat olivat kuvanneet putkaa ja siellä ollutta vessanpönttöä, jossa nuori joutui asioimaan valvontakameroiden alla, terveydenhoitaja kertoo. Hän huomasi, että lapsia ja nuoria haluttiin pitää sijoitettuna.
– Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon.
Terveydenhoitaja myöntää perhekotien tekevän toki hyvää työtä noin yleisesti, mutta Muhoksen koulukoti ”oli pahempi kuin vankila”.
– Suljetut tyttöjen ja poikien osastot eivät kaikelta osin kestäisi julkisuutta. Pelkkä nimi "Nuorten Ystävät" ohjaa pahasti harhaan.
Lue myös:
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii" -
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
Toimittaja Mikko Niskasaari kuvaa hyvin suomalaista syyttäjälaitosta, jossa kunnia ja oikeusturva on varattu vain merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa oleville esim. lastensuojeluvaikuttajille, vaikka nämä olisivat syyllistyneet perättömien pedofiliasyytteiden tehtailuun: http://www.mikkoniskasaari.fi/node/237
Nuorten Ystävät ry:n Pohjolakodissa henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi.
–Muistan, kun poikakodin johtajaa tultiin palkitsemaan Muhokselle. Minut laitettiin siksi aikaa putkaan, jotten kertoisi, millainen johtaja oikeasti oli, Mäkinen muistelee.
Osa Mäkistä pahoinpidelleistä työntekijöistä jatkaa edelleen työtä lastensuojelun parissa.
Mäkinen yritti kertoa kaltoinkohtelustaan muulle henkilökunnalle ja sosiaalitoimiston viranomaisille, mutta asiaan ei puututtu. –Siellä sanottiin vain, että sellaista ei voi tapahtua. Kukaan ei välittänyt eikä tänä päivänäkään tapahtuneiden juttujen perusteella voida sanoa, että välitettäisiin.
Perhetyö ja -kuntoutus ovat sijaishuollon osia- ei vaihtoehtoja sijaishuollolle
Mirja Korkiakankaan lisensiaattityö valottaa Nuorten Ystävät ry:n osuutta ja toimintaa perheiden oikeusturvariskeiksi muodostuneiden pakkopalvelujen ja valvontamuotojen kehittäjänä.
Tutkimus osoittaa kuinka perhetyö ja perhekuntoutus eivät ole koskaan olleet mitään vaihtoehtoja sijaishuollolle vaan alusta asti sijaishuoltoon kiinnittynyttä, siihen johtavaa ja sitä vahvistavaa toimintaa ( Korkiakangas, 2005, 6). SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa, mutta Espanjassa lapsen sijoitus on vain yksi osa perheelle tarjottujen palveluiden kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa perhe yhtenäiseksi. Olisiko meidänkin mahdollista nähdä sijaishuolto osana perhetyötä sen sijaan että näemme perhetyön osana sijaishuoltoa?
Korkiakankaan tutkimuksen mukaan perhetyön alku oli Nuorten ystävien Lapsi Lapissa- projektissa, jonka tarkoitus oli, ettei lapsia tarvitsisi sijoittaa Lapin läänin ulkopuolelle sijaishuoltopaikkojen puuttumisen takia (Korkiakangas, 2005, 6-7).
Projektin aikana Nuorten Ystävät perusti kolme perhekotia. Lastensuojelun avohuollon tukitoiminnot linkittyivät perhekoteihin heti perustamisvaiheessa. Nuorten Ystävät ry Pohjolakodissa perustuslain vastaiseksi pakkohoidoksi kutsuttua perhekuntoutusta on kehitetty 1970- luvulta lähtien ja siihen liittyi perhetyö ja -terapia.
Perhetyön terapeuttiseksi orientaatioksi vahvistetaan tutkimuksessakin psykodynaaminen eli psykoanalyyttinen orientaatio (mt., 68), joka perustuu Freudin virheellisiksi todettuihin oletuksiin .
Pohjolakodin ensimmäinen perhekoti avattiin 1974 ja kymmenessä vuodessa koulukoti muutettiin perhekotimallin mukaiseksi. Perhekuntoutus ja perhetyö jäivät pysyviksi toimintatavoiksi myös projektin jälkeen perhekotiyksiköiden rinnalle.
Korkiakankaan mukaan perhetyö erosi alusta asti kotiavusta. Se syntyi skitsofreniaperheiden avuksi ja kehittyi tehostetun lastensuojelullisen perhetyön pohjalta lastensuojelua tukevaksi työmuodoksi (mt.,18) eikä siihen liitetty perheiden kaipaamaa kotiapua.
Tutkimuksessa lastensuojelun toimintatapojen väitetään muuttuneen aikojen saatossa pehmeämmiksi. Kun aiemmin hyökkäyksen perheeseen käynnisti lastensuojeluilmoitus, aineistossa perhetyön käynnistymiseen riitti sosiaalityön huoli (mt.,39- 42).
Kaikki haastateltavat perheet olivat yksimielisiä siitä, ettei asiakkaiden valinnanvapaus perhetyön aloittamisessa toteutunut. Perhetyön asiakkaat mainitsivat vapaaehtoisen pakon ” eivät ne olisi kuitenkaan jättäneet rauhaan” ( mt., 47, 87).
Tutkimukseen haastateltu perhetyöntekijä itsekin kuvaa selvitystyötään osuvasti käsitteellä "sosiaalitoimen kätyri "( s. 59). Selvitystä tarvittiin huostaanoton kriteereiden varmistamiseen.
Perhetyössä käytettiin ja käytetään väärin huolen vyöhykkeitä
Tutkimuksessa perhetyöntekijät puhuvat perhetyöstä harmaan alueen perheiden kartoituksena.(s. 38)
Harmaa alue kuvastaa sijoittumista keskialueelle huolen vyöhykkeissä, jossa ensimmäisessä valkoisessa osassa lapsesta ei ole huolta ja kahdeksannessa mustassa osassa lapsi on otettu huostaan.
Harmaan alueen perheistä puhuminen paljastaa, että perhetyöntekijät ovat ymmärtäneet ja käyttäneet huolen vyöhykkeitä väärin, mutta tutkija ei tunnu edes huomaavan tätä.
Huolen vyöhykkeiden kehittäjä Tom Arnkil on itse korostanut, ettei huolen vyöhykkeitä saa käyttää lainvastaisesti perheiden luokitteluun vaan ainoastaan työntekijän oman huolen reflektointiin. Arnkil yrittikin korjata välineensä laajalle levinnyttä väärinkäyttöä 2009 ilmestyneellä artikkelillaan ja Älkää leimatko lapsia huolen vyöhykkeillä- vetoomuksellaan, joka ei tunnu tuottaneen toivottua tulosta.
Aineiston neljästä perheestä otettiin huostaan peräti kolme lasta. Perhetyö tuntuu ottaneen tehtäväkseen paljastaa ja todistaa harmaan alueen perheeksi oletettu perhe mustaksi eli huostaanottoa tarvitsevaksi.
Kritiikistä ja vetoomuksista huolimatta lastensuojelutoimijat eivät tunnu muuttavan asenteitaan tai vääriä työtapojaan. Kritisoidut käsitteet vain vaihdetaan toisiin esim. varhaisesta puuttumisesta puhutaan varhaisena tukena ja ylisukupolvisesta periytymisestä ylisukupolvisena siirtymisenä.
Sosiaalitieteissä tyypillinen tutkimusaineistojen tuhoaminen takaa sen, ettei riippumaton tutkija pääse tarkastamaan alkuperäisestä aineistosta vedettyjen havaintojen ja johtopäätösten oikeellisuutta.
Tutkimukseen haastatellun sosiaalityöntekijän pohdinta paljastaa miksi perhetyölle on vaikea löytää tavoitteita ja miksi sitä tehdään perheiden toiveet ja tarpeet ohittaen:
”Minä itsekin miellän, että kontrolli on tukea. Nämä lastensuojeluperheet voivat sanoa sitä kontrolliksi, mutta kun ne kerta kaikkiaan tarvii sen” ( mt., 83).
Lastensuojelupäättäjien ja - rahoittajien olisi korkea aika lopettaa puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvien sijaishuollon piiloyritysten korporatistinen eturyhmätalous ja psykoanalyyttinen hoitomafia, joka estää asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden työmenetelmien käyttöönoton. Rahoituksen ehdoksi tulisi alkaa vaatia isoilla satunnaisotannoilla toteutettuja asiakaskyselyjä ja tulosvastuuta.
Epätieteelliset teoriat oikeuttavat huonot käytännöt ja perheiden kyykytyksen
Psykoanalyysin virheelliseksi todettuun näkemykseen muistista perustuva traumaterapia on lastensuojelujärjestöissä kovassa nosteessa. Psykoanalyysin ja traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n puheenjohtajana.
Traumaterapiakeskus ry:n edeltäjät, Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus ja Traumaterapiakeskus olivat Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyössä Oulun Seudun Mielenterveysseura ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n, Suomen Punaisen Ristin Oulun piiri ry:n ja Oulun kaupungin kanssa toteuttamia projekteja, joita hallinnoi niinikään Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana toiminut Arja Sutela.
Monet traumaterapian innoittamat lastensuojelulaitokset kouluttavat henkilökuntaansa havaitsemaan dissosiaation oireita ja tarjoilevat sijoitetuille keho-, regressio- ja traumaterapioita, joiden on todettu aiheuttavan helposti hyväksikäytön valemuistoja, jotka ovat yhtä traumatisoivia kuin todelliset.
Oulussa traumaterapian kiistanalaiset ja epätieteelliset opit ovat levinneet yliopistoon asti. Traumapsykoterapiapalvelu Sarastus järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen sekä Traumaterapiakeskuksen kanssa traumapsykoterapeuttikoulutuksen (keho-orientoitunut) vv 2015-2019 Oulussa.
Traumaterapia kuten muutkin psykoanalyyttiset opit lähtevät vääräksi todistetusta repressoituneen muistin olettamasta ja luulosta, että lapsen oireilun taustalla on aina jokin lapsuudenperheen salattu ja seksuaalinen trauma, jonka vain asiantuntija osaa kaivaa esiin. Näkemys vähättelee lastensuojelussa ja sijaishuollossa esiintyvää väkivaltaa ja tuottaa vanhemmille paljon virheellisiä kaltoinkohtelusyytöksiä ja oikeusmurhia.
Dissosiaatiohäiriöstä onkin tullut lottovoitto lastensuojelulaitoksille.
Onko oululaisten päättäjien monivuotinen altistuminen Nuorten Ystävät ry:n lobbaamalle psykoanalyysiin perustuvalle traumaterapeuttiselle jargonille yhteydessä siihen, että Oulun sosiaalityöntekijät ovat saaneet huostaanotto-hakemuksiaan läpi piiloisiin traumoihin vetoamalla kuten Kurhelan poikien tapauksessa:” Lasten isä on mahdollisesti kurittanut perheen lapsia fyysisesti ja hallitsee heitä pelolla. Vaikka isä ei käyttäisikään väkivaltaa, väkivallan uhka on jossain muodossa olemassa lasten mielessä”?
Kritiikkiä "hoidoista" esittänyt Nuorten Ystävien terveydenhoitaja sai potkut
Nuorten Ystävien koulukoti on saanut sakkotuomion vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta suljettuaan nuoren alushoususillaan betoniputkaan lähes vuorokaudeksi. Betoniputkaan sulkemista käsitteli ensiksi 45 minuuttia -ohjelma. Kristan tarina on julkaistu kokonaan Hukassa huostassa –tietokirjassa ja sittemmin artikkelina Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa.
Nuorten Ystävät ry:n Muhoksella sijaitseva koulukoti mainostaa nettisivuillaan tarjoavansa sijoitetuille nuorille ”kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina”. Hukassa huostassa –tietokirjassa Krista kertoo, että hänelle Pohjolakoti oli "maanpäällinen helvetti".
Tietokirjan mukaan Kristan terveydenhoitaja ymmärsi Kristaa ja auttoi häntä. Terveydenhoitaja tuli oitis tapaamaan potilastaan kuultuaan tämän olevan putkassa. Juridiset seikat estävät Kristan putkarangaistuksen muistavaa, tuolloin Nuorten Ystävissä työskennellyttä terveydenhoitajaa kertomasta asioista kovin syvällisesti, sillä hän allekirjoitti työsuhteen alussa salassapitosopimuksen. Terveydenhuollon ammattilaisena hän oli todella ihmeissään nähdessään, mitä Muhoksen koulukodissa tapahtui.
– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.
Terveydenhoitajan työsuhde purettiin laittomasti koeaikana. Hän hoiti työnsä asiallisesti, mutta häntä ei koettu "sopivaksi työntekijäksi". Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.
Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt korjata terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".
– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.
Aluehallintovirasto puuttui Pohjolakodin olosuhteisiin ohjelman jälkeen, kun kamerat olivat kuvanneet putkaa ja siellä ollutta vessanpönttöä, jossa nuori joutui asioimaan valvontakameroiden alla, terveydenhoitaja kertoo. Hän huomasi, että lapsia ja nuoria haluttiin pitää sijoitettuna.
– Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon.
Terveydenhoitaja myöntää perhekotien tekevän toki hyvää työtä noin yleisesti, mutta Muhoksen koulukoti ”oli pahempi kuin vankila”.
– Suljetut tyttöjen ja poikien osastot eivät kaikelta osin kestäisi julkisuutta. Pelkkä nimi "Nuorten Ystävät" ohjaa pahasti harhaan.
Lue myös:
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii" -
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
Toimittaja Mikko Niskasaari kuvaa hyvin suomalaista syyttäjälaitosta, jossa kunnia ja oikeusturva on varattu vain merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa oleville esim. lastensuojeluvaikuttajille, vaikka nämä olisivat syyllistyneet perättömien pedofiliasyytteiden tehtailuun: http://www.mikkoniskasaari.fi/node/237