Sari Haikarainen ja Riittä Särkelä mainostavat Alvari- perhetyötä. Perhetyötä mainostataan virallisesti ja virheellisesti perheiden ongelmia ennaltaehkäisevänä avohuollon "tukena".
Usein perhetyö on kuitenkin kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttu huostaanottoon tähtäävä lastensuojelun valvonnan ja mielivallan muoto, jossa heikosti koulutetut työntekijät tulevat pareittain asiakkaan kotiin etsimään ja kirjaamaan perheen ja kodin puutteita.
Perhetyötä tarjotaan usein vasta siinä vaiheessa kun tulevasta huostaanotosta on jo päätetty.
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi.
Usein perhetyöntekijä lähetetään kotiin pohjustamaan huostaanottoa eli keräämään ja kirjaamaan perheestä sosiaalityöntekijän ennakko- oletukset tai jo tehdyn huostaanottopäätöksen vahvistavia irtohavaintoja.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa, mutta Espanjassa lapsen sijoitus on vain yksi osa perheelle tarjottujen palveluiden kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa perhe yhtenäiseksi. Olisiko meidänkin mahdollista nähdä sijaishuolto osana perhetyötä sen sijaan että näemme perhetyön osana sijaishuoltoa?
Perhetyö: vikojen etsiminen ja raportointi
Huostaanotettujen lasten ja perheiden tukiyhdistys Sukupuu ry on antanut perhetyöstä seuraavan lausunnon: "Sukupuu ry:ssä on lukuisia perheitä, joilla on kokemusta lastensuojelun perhetyöstä. Monet ovat pettyneet perhetyöntekijöihin, joiden tavoitteena ei ollutkaan konkreettisesti auttaa, vaan etsiä vikoja perheestä ja sitten raportoida niistä eteenpäin. Useissa tapauksissa perhetyöntekijä on lisäksi mennyt huostaanotto-oikeudenkäyntiin todistamaan perhettä vastaan. Tällainen toiminta vie pohjan luottamukselta, emmekä voi suositella kenellekään lastensuojelun perhetyötä. Ko. perhetyöntekijän toimenkuvaa tulee muuttaa sellaiseksi, että perheet saavat tarvitsemaansa apua sen sijaan että tulevat lannistetuiksi."
Asiakkaille ei usein anneta oikeutta lukea eikä korjata perhetyöntekijän kirjauksia, joita sitten käytetään "todisteina" hallinto- oikeudessa.
Perhetyö, joka voi olla koulutuspohjaltaan ja sisällöltään mitä hyvänsä muodostaakin vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle. Lastensuojelu kuitenkin tarjoaa perhetyötä rutiininomaisesti ratkaisuksi kaikkiin pulmiin, olipa kyse lapsen oppimisen ongelmasta, kotiintuloaikojen noudattamisesta, homevauriolle altistumisesta, neurologisesta häiriöstä tai vanhempien väsymyksestä tai epäilyttävästä elämäntavasta.
Tuhoavaa ja rakentavaa perhetyötä: fabrikointia ja kotiapua
Huostaanotetut Lainvastaisesti (HOL) yhdistyksen perustaneen Ani Leikoniemen tapaus on yksi tunnetuimpia varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka perhetyöntekijän valheelliset ja mustamaalaavat kirjaukset tuottavat laittoman ja traumatisoivan huostaanoton.
Imatran esimerkki taas osoittaa, että vilpittömästi ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkivästä, oikein ohjeistetusta ja asennoituvasta ja kotiapua sisältävästä perhetyöstä voi olla perheille aitoa apua.
Lapsiperheillä on ollut vuoden 2015 alusta lähtien oikeus kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta, mutta kaikki kunnat eivät ole tiedottaneet asiasta eivätkä resursoineet palvelua.
Valitettavasti kunnat saavat itse päättää perhetyön sisällöstä, joka voi olla mitä tahansa urkkimisesta, väärästä kirjaamisesta ja syyllistämisestä perheen tukemiseen, kotiapuun ja palveluohjaukseen.
Perhetyön työnsisältö vaatisi täydellistä remonttia jotta nykyinen kontrolli ja leimaaminen saataisiin muuttumaan perheiden tueksi. Ensimmäiseksi ammattiin tulisi liittää aitoa kodinhoidollista apua ja lainsäädäntöosaamista; asiakkaiden hyvän tai edes asiallisen kohtelun ja rehellisen informoinnin ja kirjaamisen velvoite.
Kokemuksia perhetyöstä
Usein perhetyö on kuitenkin kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttu huostaanottoon tähtäävä lastensuojelun valvonnan ja mielivallan muoto, jossa heikosti koulutetut työntekijät tulevat pareittain asiakkaan kotiin etsimään ja kirjaamaan perheen ja kodin puutteita.
Perhetyötä tarjotaan usein vasta siinä vaiheessa kun tulevasta huostaanotosta on jo päätetty.
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi.
Usein perhetyöntekijä lähetetään kotiin pohjustamaan huostaanottoa eli keräämään ja kirjaamaan perheestä sosiaalityöntekijän ennakko- oletukset tai jo tehdyn huostaanottopäätöksen vahvistavia irtohavaintoja.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa, mutta Espanjassa lapsen sijoitus on vain yksi osa perheelle tarjottujen palveluiden kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa perhe yhtenäiseksi. Olisiko meidänkin mahdollista nähdä sijaishuolto osana perhetyötä sen sijaan että näemme perhetyön osana sijaishuoltoa?
Perhetyö: vikojen etsiminen ja raportointi
Huostaanotettujen lasten ja perheiden tukiyhdistys Sukupuu ry on antanut perhetyöstä seuraavan lausunnon: "Sukupuu ry:ssä on lukuisia perheitä, joilla on kokemusta lastensuojelun perhetyöstä. Monet ovat pettyneet perhetyöntekijöihin, joiden tavoitteena ei ollutkaan konkreettisesti auttaa, vaan etsiä vikoja perheestä ja sitten raportoida niistä eteenpäin. Useissa tapauksissa perhetyöntekijä on lisäksi mennyt huostaanotto-oikeudenkäyntiin todistamaan perhettä vastaan. Tällainen toiminta vie pohjan luottamukselta, emmekä voi suositella kenellekään lastensuojelun perhetyötä. Ko. perhetyöntekijän toimenkuvaa tulee muuttaa sellaiseksi, että perheet saavat tarvitsemaansa apua sen sijaan että tulevat lannistetuiksi."
Asiakkaille ei usein anneta oikeutta lukea eikä korjata perhetyöntekijän kirjauksia, joita sitten käytetään "todisteina" hallinto- oikeudessa.
Perhetyö, joka voi olla koulutuspohjaltaan ja sisällöltään mitä hyvänsä muodostaakin vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle. Lastensuojelu kuitenkin tarjoaa perhetyötä rutiininomaisesti ratkaisuksi kaikkiin pulmiin, olipa kyse lapsen oppimisen ongelmasta, kotiintuloaikojen noudattamisesta, homevauriolle altistumisesta, neurologisesta häiriöstä tai vanhempien väsymyksestä tai epäilyttävästä elämäntavasta.
Tuhoavaa ja rakentavaa perhetyötä: fabrikointia ja kotiapua
Huostaanotetut Lainvastaisesti (HOL) yhdistyksen perustaneen Ani Leikoniemen tapaus on yksi tunnetuimpia varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka perhetyöntekijän valheelliset ja mustamaalaavat kirjaukset tuottavat laittoman ja traumatisoivan huostaanoton.
Imatran esimerkki taas osoittaa, että vilpittömästi ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkivästä, oikein ohjeistetusta ja asennoituvasta ja kotiapua sisältävästä perhetyöstä voi olla perheille aitoa apua.
Lapsiperheillä on ollut vuoden 2015 alusta lähtien oikeus kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta, mutta kaikki kunnat eivät ole tiedottaneet asiasta eivätkä resursoineet palvelua.
Valitettavasti kunnat saavat itse päättää perhetyön sisällöstä, joka voi olla mitä tahansa urkkimisesta, väärästä kirjaamisesta ja syyllistämisestä perheen tukemiseen, kotiapuun ja palveluohjaukseen.
Perhetyön työnsisältö vaatisi täydellistä remonttia jotta nykyinen kontrolli ja leimaaminen saataisiin muuttumaan perheiden tueksi. Ensimmäiseksi ammattiin tulisi liittää aitoa kodinhoidollista apua ja lainsäädäntöosaamista; asiakkaiden hyvän tai edes asiallisen kohtelun ja rehellisen informoinnin ja kirjaamisen velvoite.
Kokemuksia perhetyöstä
Aulikki Kananoja haluaa lisää perhetyötä "Helyn reilun vuoden ikäinen lapsi sijoitettiin hatarin perustein Punkaharjun SOS- lapsikylän lähes vuoden kestäneessä kuntoutuksessa psykologin myönteisestä lausunnosta huolimatta. Kun surusta sekaisin mennyt Hely pyysi vuorokauden vapaata SOS- lapsikylän tarkkailusta, hänelle vastattiin, että Helyn ja kuopuksen äiti-lapsisuhde häiriintyisi erosta.
Helyn esikoispoika ehti asua uudessa perheessä 17 vuorokautta, kun sijaisvanhemmat lähtivät ulkomaanlomalle lähes kahdeksi viikoksi. Tuoksi ajaksi SOS- lapsikylästä järjestyi sijaisperheelle ympärivuorokautista tukea, joka vain hetki sitten oli äidiltä evätty. Helyn esikoispoika sijoitettiin sijaisvanhempien lomamatkan ajaksi Punkaharjun SOS-lapsikylään, ei kuitenkaan Helyn luokse. Helyn kuopuksen kiireellinen sijoitus tehtiin päivä sen jälkeen, kun sijaisperhe oli palannut lomamatkaltaan. Perhetyöntekijä kertoi sijoituksesta Helylle aamulla. Sitten lapsi vietiin, perhettä kuulematta": http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
"Kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Perheelle päädyttiin tarjoamaan perhetyötä, josta muodostui Sinin arkea suuresti kuormittava rasite. "Perhetyöntekijät istuivat, kyttäsivät ja syyllistivät minua äitinä. Sain kuulla että vanhemmuuteni ei ollut riittävä. Vaikka olisin tehnyt asiat hyvin, niin aina löytyi valitettavaa."
Sini kertoo, että hänet ohitettiin vanhempana joka tilanteessa, mitätöitiin ja lytättiin kasvattajana." http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
"Pirkanmaalainen Helen oli kolmen pienen pojan äiti ja kuristavassa perhetilanteessa hakiessaan apua jaksamiseensa; ”Uskoin henkilökunnan ammattitaitoon. En tosin etukäteen aavistanut, että joutuisimme taas tarkkailujaksolle. Stressaannuin tarkkailusta. Sain lopulta stressistä kuumeen ja jalkani olivat niin raskaat, että sängystä nouseminen tuntui mahdottomalta. Ilmaisin perhetyöntekijälle huoleni siitä, että koneeni alkaa uhkaavasti hyytyä.
"Sun pitää vaan laulaa että kone älä hyydy!", hän kiekaisi ja lähti kotiinsa kello kuusitoista.
Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nousta, raskain jaloin. Mutta sitten tuli aamu, etten enää noussut.” http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
"Meilläkin tuputettiin Alvari perhetyötä. Kyttäsivät vain, ei tehneet mitään, istuivat sohvalla. Pelkkää kyyläämistä ja neuvomista, enhän minä 4 lapsen äiti osaa kasvattaa en juu ja kaksi lapsetonta maalaisjärjetöntä "tätiä" luulee osaavansa."
"Luulin, että tämä perhetyöntekijä hoitaisi lapsia, mutta ei, hän vaan keskustelee ja kyselee kaikenlaista ja nyt viimeisimmällä käynnillään uhkasi huostaanotolla kun sanoin, ettei hänen tarvitse enää meillä käydä, jos ei auta lastenhoidossa. "
Perhetyö on oikeusturvariski
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhetyöntekijöiden huostaanottoasioihin kirjoittamista lausunnoista ilmenee, että luottamuksella kerrottuja, jo ohitettuihin elämänkriiseihin liittyviä tietoja käytetään kritiikittömästi perheitä vastaan.
"Ongelmanahan on, ettei avohuollon tukitoimia tosiasiassa ole olemassa tai niitä ei haluta käyttää. Sosiaalitoimen standardinomaisesti tarjoama perhetyö on menettänyt uskottavuuttaan, kun perhetyöntekijöiden lausuntoja perheen elämästä käytetään huostaanottoasioissa perhettä vastaan. Perhetyön omat ”ruutuvihkomuistiinpanot” perheen arkaluontoisista asioista vaarantavat perheiden oikeusturvan ja nämä rekisterit kulkevat sosiaalitoimen asiakaskirjausten ulkopuolella eikä niitä luovuteta perheille.
Avohuollon tuen tarjoaminen ja koko lastensuojelutyö tulisi saattaa kokonaan uudelleen arvioitavaksi. Viranomainen määrittelee tällä hetkellä avun tarpeen eikä missään vaiheessa vaivaudu selvittämään avun tarvitsijan tilannetta. Tämä johtaa kummalliseen vallankäytön tilanteeseen, jossa asiakasta uhkaillaan ja valvotaan sen sijaan, että häntä autettaisiin".
Ikosen tapana on hallinto- oikeuksien huostaanottokäsittelyissä kysyä perhetyöntekijöiltä, kuinka työ suunniteltiin ja tavoitteet asetettiin. Yleensä he vastaavat vain "sosiaalitoimen kanssa päätettiin aloittaa perhetyö". Vastaus paljastaa, ettei tavoitteita tai suunnitelmaa ole ja työtä tehdään perheiden toiveet ohittaen.
Perhetyöllä tavoitellaan lastensuojelun lanseeraamaa riittävän hyvän vanhemmuuden mittaa, jolle ei kuitenkaan löydy täsmällistä määrittelyä. Tyypillistä on, että lastensuojelun työntekijät eivät osaa vastata edes siihen, miksi perhe on lastensuojelun asiakkaana, mistä viranomaiset tuntevat huolta, mihin työskentely tähtää tai mitä halutaan muuttaa.
Kuinka mahdottoman tehtävän edessä ja viranomaismielivallan kohteena ovat vanhemmat, joiden tulisi muuttua sellaisiksi, mitä kukaan ei osaa määritellä? (Ikonen, Leeni 2013: Salassapidettävä- suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa?)
Perhetyön etiikka-, osaamis- ja valvontapuutteiden takia Lokakuun Liike suosittelee taltioimaan perhetyön käynnit ja tilaamaan, tarkastamaan ja korjaamaan perhetyön asiakirjat.
Helyn esikoispoika ehti asua uudessa perheessä 17 vuorokautta, kun sijaisvanhemmat lähtivät ulkomaanlomalle lähes kahdeksi viikoksi. Tuoksi ajaksi SOS- lapsikylästä järjestyi sijaisperheelle ympärivuorokautista tukea, joka vain hetki sitten oli äidiltä evätty. Helyn esikoispoika sijoitettiin sijaisvanhempien lomamatkan ajaksi Punkaharjun SOS-lapsikylään, ei kuitenkaan Helyn luokse. Helyn kuopuksen kiireellinen sijoitus tehtiin päivä sen jälkeen, kun sijaisperhe oli palannut lomamatkaltaan. Perhetyöntekijä kertoi sijoituksesta Helylle aamulla. Sitten lapsi vietiin, perhettä kuulematta": http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
"Kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Perheelle päädyttiin tarjoamaan perhetyötä, josta muodostui Sinin arkea suuresti kuormittava rasite. "Perhetyöntekijät istuivat, kyttäsivät ja syyllistivät minua äitinä. Sain kuulla että vanhemmuuteni ei ollut riittävä. Vaikka olisin tehnyt asiat hyvin, niin aina löytyi valitettavaa."
Sini kertoo, että hänet ohitettiin vanhempana joka tilanteessa, mitätöitiin ja lytättiin kasvattajana." http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
"Pirkanmaalainen Helen oli kolmen pienen pojan äiti ja kuristavassa perhetilanteessa hakiessaan apua jaksamiseensa; ”Uskoin henkilökunnan ammattitaitoon. En tosin etukäteen aavistanut, että joutuisimme taas tarkkailujaksolle. Stressaannuin tarkkailusta. Sain lopulta stressistä kuumeen ja jalkani olivat niin raskaat, että sängystä nouseminen tuntui mahdottomalta. Ilmaisin perhetyöntekijälle huoleni siitä, että koneeni alkaa uhkaavasti hyytyä.
"Sun pitää vaan laulaa että kone älä hyydy!", hän kiekaisi ja lähti kotiinsa kello kuusitoista.
Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nousta, raskain jaloin. Mutta sitten tuli aamu, etten enää noussut.” http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
"Meilläkin tuputettiin Alvari perhetyötä. Kyttäsivät vain, ei tehneet mitään, istuivat sohvalla. Pelkkää kyyläämistä ja neuvomista, enhän minä 4 lapsen äiti osaa kasvattaa en juu ja kaksi lapsetonta maalaisjärjetöntä "tätiä" luulee osaavansa."
"Luulin, että tämä perhetyöntekijä hoitaisi lapsia, mutta ei, hän vaan keskustelee ja kyselee kaikenlaista ja nyt viimeisimmällä käynnillään uhkasi huostaanotolla kun sanoin, ettei hänen tarvitse enää meillä käydä, jos ei auta lastenhoidossa. "
Perhetyö on oikeusturvariski
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhetyöntekijöiden huostaanottoasioihin kirjoittamista lausunnoista ilmenee, että luottamuksella kerrottuja, jo ohitettuihin elämänkriiseihin liittyviä tietoja käytetään kritiikittömästi perheitä vastaan.
"Ongelmanahan on, ettei avohuollon tukitoimia tosiasiassa ole olemassa tai niitä ei haluta käyttää. Sosiaalitoimen standardinomaisesti tarjoama perhetyö on menettänyt uskottavuuttaan, kun perhetyöntekijöiden lausuntoja perheen elämästä käytetään huostaanottoasioissa perhettä vastaan. Perhetyön omat ”ruutuvihkomuistiinpanot” perheen arkaluontoisista asioista vaarantavat perheiden oikeusturvan ja nämä rekisterit kulkevat sosiaalitoimen asiakaskirjausten ulkopuolella eikä niitä luovuteta perheille.
Avohuollon tuen tarjoaminen ja koko lastensuojelutyö tulisi saattaa kokonaan uudelleen arvioitavaksi. Viranomainen määrittelee tällä hetkellä avun tarpeen eikä missään vaiheessa vaivaudu selvittämään avun tarvitsijan tilannetta. Tämä johtaa kummalliseen vallankäytön tilanteeseen, jossa asiakasta uhkaillaan ja valvotaan sen sijaan, että häntä autettaisiin".
Ikosen tapana on hallinto- oikeuksien huostaanottokäsittelyissä kysyä perhetyöntekijöiltä, kuinka työ suunniteltiin ja tavoitteet asetettiin. Yleensä he vastaavat vain "sosiaalitoimen kanssa päätettiin aloittaa perhetyö". Vastaus paljastaa, ettei tavoitteita tai suunnitelmaa ole ja työtä tehdään perheiden toiveet ohittaen.
Perhetyöllä tavoitellaan lastensuojelun lanseeraamaa riittävän hyvän vanhemmuuden mittaa, jolle ei kuitenkaan löydy täsmällistä määrittelyä. Tyypillistä on, että lastensuojelun työntekijät eivät osaa vastata edes siihen, miksi perhe on lastensuojelun asiakkaana, mistä viranomaiset tuntevat huolta, mihin työskentely tähtää tai mitä halutaan muuttaa.
Kuinka mahdottoman tehtävän edessä ja viranomaismielivallan kohteena ovat vanhemmat, joiden tulisi muuttua sellaisiksi, mitä kukaan ei osaa määritellä? (Ikonen, Leeni 2013: Salassapidettävä- suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa?)
Perhetyön etiikka-, osaamis- ja valvontapuutteiden takia Lokakuun Liike suosittelee taltioimaan perhetyön käynnit ja tilaamaan, tarkastamaan ja korjaamaan perhetyön asiakirjat.