Kelan palvelut ruuhkautuivat, kun se ryhtyi vuoden alussa käsittelemään toimeentulotukihakemukset, jotka ennen kuuluivat kunnille. Viivästyneistä päätöksistä on tehty runsaasti kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Asiakkaiden juoksuttamista lisää se, ettei pitkäaikaisia toimeentulotukipäätöksiä tehdä niillekään, joiden taloudelliseen tilanteeseen ei ole luvassa muutoksia.
Rimpelä: Heikoista asiakkaista ei tarvitse välittää
Matti Rimpelän mukaan Kelan tilanne kertoo siitä, että se ei välitä asiakkaistaan. Kela unohti toiminnassaan muun muassa riskianalyysin tekemisen, arvioi Rimpelä.
Rimpelällä on myös analyysi siitä, mikä ruuhkaan johti.
– Lainmuutoksen valmistelussa ja Kelassa on suhtauduttu muutosvaiheen haasteisiin ennakolta hyvin kevyesti. Kun asiakkaat ovat heikkoja, heistä ei tarvitse välittää etukäteen. Kuntiakaan ei kiinnosta koko asia – varsinkaan sen jälkeen, kun sote on siirtymässä maakuntaan.
Dosentin mukaan heikkoja asiakkaita on "taas kerran" käytetty hyväksi.
– Heikoista asiakkaista ei tarvitse välittää ja ihan sama on käymässä sote-uudistuksessa. Tehdään laajoja hallinnollisia uudistuksia eikä juurikaan kanneta huolta siitä, mikä on siirtymävaiheessa ja myöhemmin heidän [asiakkaiden] kohtalonsa.
Rimpelän mukaan Suomessa on omaksuttu sellainen käytäntö, jossa laajat muutokset toteutetaan hallintopäätöksinä, joissa "yksittäisten ihmisten näkökulma ei pääse esille".
– Hallitusten strategiana on ollut se, että tehdään ja korjataan sitten jälkikäteen. Tämä on pulmallista, kun kyse on heikoista ihmisistä.
– Asiakkaat eivät osaa valvoa etukäteen ja jälkikäteen he kärsivät nahoissaan. Seuraukset eivät näy eduskuntaan, Kansaneläkelaitokseen eivätkä helposti maakuntaankaan saakka.
Kyse on myös rahasta.
– Pidemmän päälle tämä merkitsee usein kustannusten kasvua. Kelan kannalta siirtymävaiheen kustannukset on selvästi aliarvioitu.
Dosentti antaa esimerkin yritysmaailmasta.
– Riskianalyysiä ei tehty ennakolta. Mikään iso palveluyritys, jolla on normaalit asiakkaat, ei voisi toimia tällä tavalla. Kela voi, koska sen asiakkaat ovat heikkoja.
Rimpelän kannustaa päättäjiä ottamaan vastuun siitä. että päätösten vaikutukset "tavallisen ihmisen arkeen" arvioidaan huolella ennalta.
– Tämä koskee myös mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n Eero Heinäluoma kannattaa dosentti Matti Rimpelän tekemää ehdotusta siitä, että toimeentulotukihakemuksista johtuva Kela-ruuhka selvitetään. "Ihmisten perusturva on huonossa hapessa monessa paikassa", Heinäluoma sanoo.
Linja-Aho: Kyse arvovalinnasta- automatisaatio verohallinnon tapaan ratkaisisi ongelman
Opettaja Vesa Linja – Aholla on nerokas ehdotus Kelan ongelmiin. Hän ehdottaa blogissaan toimeentulotukiruuhkien ratkaisuksi ilmoitusten käsittelyn automatisointia verohallinnon tapaan:
"Jokainen taloushallintoalan kanssa jotenkin tekemisissä oleva tietää, että veroilmoituksista suurin osa käsitellään – ja on käsitelty jo pitkään – täysautomaattisesti, jos luvuissa ei ole mitään hämärää, kirjoittaa Vesa Linja- Aho.
Kun systeemi nosti esille veroilmoituksia, virkailija käytännössä vain klikkaili ne valmiiksi, jos esimerkiksi tulonhankintakulut olivat alle 5000.
Juuri näin se menee, ja näin sen pitää mennäkin, koska noiden ilmoitusten syynääminen käsin maksaa sekin.
Toimeentulotuen Kela-kaaos ja sen käsittely nostaa esille räikeän epäkohdan: keskiluokkaisten tulonsaajien veroilmoitusten käsittelyaikataulussa pysyminen oli niin tärkeä juttu, että valvontaa kevennettiin ja veroilmoitukset hyväksyttiin sukkana – ja myös puuttumisrajaa säädettiin:
Myös puuttumisrajaa nostettiin 1500 euroon. Toisin sanoen, jos asiakkaan vaatimaa vähennystä olisi pitänyt laskea alle 1500 euroa, asiaan ei puututtu, vaan vaatimus hyväksyttiin asiakkaan vaatimuksen mukaisesti.
Kela-kriisi olisi ratkaistavissa ihan samalla tavalla: kliksutellaan ei-epäselvät tai vain pieniä epäselvyyksiä sisältävät tapaukset sukkana läpi. Ei välitetä jostain puuttuvasta liitteestä.
Ei tämä olisi nykytietojärjestelmillä mahdotonta.
Kyllä, joku voi saada ”liikaa rahaa”, mutta se on huomattavasti pienempi paha kuin nälässä kituminen tai reseptilääkkeittä jääminen. Näin ei vaan tehdä, koska Kelan johdossa on tehty arvovalinta: köyhät kärsikööt ilman ruokaa.
100-vuotiaassa Suomessa on tärkeämpää että verotuspäätöslappu tulee palkansaajalle syyskuussa kuin että tulottomilla ihmisillä on ruokaa ja reseptilääkkeet".
Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö
Monissa tutkimuksissa on todistettu, että toimeentulotuen alikäyttö on väärinkäyttöä huomattavasti yleisempää.
Alikäyttö on ongelma, sillä tuki jää usein hakematta hyvin heikossa asemassa olevalta. Tyypillisimmin tukea ei hae maaseudulla asuva yksinäinen vanhus, kertoo YLE- uutiset.
Toimeentulotuki jää Ylen mukaan hakematta jopa puolelta tukiin oiketetuilta. Asiaa selvitettiin osana toimeentulotuen Kela-siirron valmistelua.
Varovaisten arvioiden mukaan toimeentulotukea jää hakematta 30-100 miljoonaa euroa, mutta korkeimmat arviot puhuvat jopa 300 miljoonasta eurosta.
Tutkimusprofessori Pasi Moisio mukaan tukien hakematta jättämisellä voi olla merkittäviä seurauksia. Tukien hakematta jättäminen voi tulla hänen mukaansa yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin se, että kaikki tukiin oikeutetut hakisivat niitä.
– Muutama satanen voisi pelastaa esimerkiksi häädöltä ja sitä myötä muilta ongelmilta. Kyse on siis suurista inhimillisistä seurauksista, joilla on myös kansantaloudellisia seurauksia syrjäytymisen kustannusten kautta."
Kelan uusi 15 000 euroa kuussa ansaitseva pääjohtaja Elli Aaltonen on ilmoittanut haluavansa lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.
Asiakkaiden juoksuttamista lisää se, ettei pitkäaikaisia toimeentulotukipäätöksiä tehdä niillekään, joiden taloudelliseen tilanteeseen ei ole luvassa muutoksia.
Rimpelä: Heikoista asiakkaista ei tarvitse välittää
Matti Rimpelän mukaan Kelan tilanne kertoo siitä, että se ei välitä asiakkaistaan. Kela unohti toiminnassaan muun muassa riskianalyysin tekemisen, arvioi Rimpelä.
Rimpelällä on myös analyysi siitä, mikä ruuhkaan johti.
– Lainmuutoksen valmistelussa ja Kelassa on suhtauduttu muutosvaiheen haasteisiin ennakolta hyvin kevyesti. Kun asiakkaat ovat heikkoja, heistä ei tarvitse välittää etukäteen. Kuntiakaan ei kiinnosta koko asia – varsinkaan sen jälkeen, kun sote on siirtymässä maakuntaan.
Dosentin mukaan heikkoja asiakkaita on "taas kerran" käytetty hyväksi.
– Heikoista asiakkaista ei tarvitse välittää ja ihan sama on käymässä sote-uudistuksessa. Tehdään laajoja hallinnollisia uudistuksia eikä juurikaan kanneta huolta siitä, mikä on siirtymävaiheessa ja myöhemmin heidän [asiakkaiden] kohtalonsa.
Rimpelän mukaan Suomessa on omaksuttu sellainen käytäntö, jossa laajat muutokset toteutetaan hallintopäätöksinä, joissa "yksittäisten ihmisten näkökulma ei pääse esille".
– Hallitusten strategiana on ollut se, että tehdään ja korjataan sitten jälkikäteen. Tämä on pulmallista, kun kyse on heikoista ihmisistä.
– Asiakkaat eivät osaa valvoa etukäteen ja jälkikäteen he kärsivät nahoissaan. Seuraukset eivät näy eduskuntaan, Kansaneläkelaitokseen eivätkä helposti maakuntaankaan saakka.
Kyse on myös rahasta.
– Pidemmän päälle tämä merkitsee usein kustannusten kasvua. Kelan kannalta siirtymävaiheen kustannukset on selvästi aliarvioitu.
Dosentti antaa esimerkin yritysmaailmasta.
– Riskianalyysiä ei tehty ennakolta. Mikään iso palveluyritys, jolla on normaalit asiakkaat, ei voisi toimia tällä tavalla. Kela voi, koska sen asiakkaat ovat heikkoja.
Rimpelän kannustaa päättäjiä ottamaan vastuun siitä. että päätösten vaikutukset "tavallisen ihmisen arkeen" arvioidaan huolella ennalta.
– Tämä koskee myös mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n Eero Heinäluoma kannattaa dosentti Matti Rimpelän tekemää ehdotusta siitä, että toimeentulotukihakemuksista johtuva Kela-ruuhka selvitetään. "Ihmisten perusturva on huonossa hapessa monessa paikassa", Heinäluoma sanoo.
Linja-Aho: Kyse arvovalinnasta- automatisaatio verohallinnon tapaan ratkaisisi ongelman
Opettaja Vesa Linja – Aholla on nerokas ehdotus Kelan ongelmiin. Hän ehdottaa blogissaan toimeentulotukiruuhkien ratkaisuksi ilmoitusten käsittelyn automatisointia verohallinnon tapaan:
"Jokainen taloushallintoalan kanssa jotenkin tekemisissä oleva tietää, että veroilmoituksista suurin osa käsitellään – ja on käsitelty jo pitkään – täysautomaattisesti, jos luvuissa ei ole mitään hämärää, kirjoittaa Vesa Linja- Aho.
Kun systeemi nosti esille veroilmoituksia, virkailija käytännössä vain klikkaili ne valmiiksi, jos esimerkiksi tulonhankintakulut olivat alle 5000.
Juuri näin se menee, ja näin sen pitää mennäkin, koska noiden ilmoitusten syynääminen käsin maksaa sekin.
Toimeentulotuen Kela-kaaos ja sen käsittely nostaa esille räikeän epäkohdan: keskiluokkaisten tulonsaajien veroilmoitusten käsittelyaikataulussa pysyminen oli niin tärkeä juttu, että valvontaa kevennettiin ja veroilmoitukset hyväksyttiin sukkana – ja myös puuttumisrajaa säädettiin:
Myös puuttumisrajaa nostettiin 1500 euroon. Toisin sanoen, jos asiakkaan vaatimaa vähennystä olisi pitänyt laskea alle 1500 euroa, asiaan ei puututtu, vaan vaatimus hyväksyttiin asiakkaan vaatimuksen mukaisesti.
Kela-kriisi olisi ratkaistavissa ihan samalla tavalla: kliksutellaan ei-epäselvät tai vain pieniä epäselvyyksiä sisältävät tapaukset sukkana läpi. Ei välitetä jostain puuttuvasta liitteestä.
Ei tämä olisi nykytietojärjestelmillä mahdotonta.
Kyllä, joku voi saada ”liikaa rahaa”, mutta se on huomattavasti pienempi paha kuin nälässä kituminen tai reseptilääkkeittä jääminen. Näin ei vaan tehdä, koska Kelan johdossa on tehty arvovalinta: köyhät kärsikööt ilman ruokaa.
100-vuotiaassa Suomessa on tärkeämpää että verotuspäätöslappu tulee palkansaajalle syyskuussa kuin että tulottomilla ihmisillä on ruokaa ja reseptilääkkeet".
Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö
Monissa tutkimuksissa on todistettu, että toimeentulotuen alikäyttö on väärinkäyttöä huomattavasti yleisempää.
Alikäyttö on ongelma, sillä tuki jää usein hakematta hyvin heikossa asemassa olevalta. Tyypillisimmin tukea ei hae maaseudulla asuva yksinäinen vanhus, kertoo YLE- uutiset.
Toimeentulotuki jää Ylen mukaan hakematta jopa puolelta tukiin oiketetuilta. Asiaa selvitettiin osana toimeentulotuen Kela-siirron valmistelua.
Varovaisten arvioiden mukaan toimeentulotukea jää hakematta 30-100 miljoonaa euroa, mutta korkeimmat arviot puhuvat jopa 300 miljoonasta eurosta.
Tutkimusprofessori Pasi Moisio mukaan tukien hakematta jättämisellä voi olla merkittäviä seurauksia. Tukien hakematta jättäminen voi tulla hänen mukaansa yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin se, että kaikki tukiin oikeutetut hakisivat niitä.
– Muutama satanen voisi pelastaa esimerkiksi häädöltä ja sitä myötä muilta ongelmilta. Kyse on siis suurista inhimillisistä seurauksista, joilla on myös kansantaloudellisia seurauksia syrjäytymisen kustannusten kautta."
Kelan uusi 15 000 euroa kuussa ansaitseva pääjohtaja Elli Aaltonen on ilmoittanut haluavansa lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.
 |  |