Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia ollaan oltu jo jonkin aikaa uudistamassa sen jälkeen kun uudistuksen tarpeellisuus oli ollut työpöydällä jo liiankin pitkään. Ongelmia oli havaittu mm. oikeusistuimien tuomioissa, kun vieraanuttavien huoltotuomioiden määrä ja niiden tuomat lapsia kuormittavat oheisilmiöt kuten lähestymiskielto- sekä vainoamisoikeudenkäynnit alkoivat tulla päivänvaloon.
”Lapsenhuoltolain uudistus on vireillä, ja myös vuoroasumista mietitään tuossa hankkeessa”, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen toteaa oikeusministeriöstä.
Uudistukseen liittyvässä oikeusministeriön muistiossa on todettu, että on aiheellista selvittää, olisiko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa niin, että lapsi voisi asua virallisesti kahdessa osoitteessa. Oikeusministeriö sai muistiosta yhteensä 36 lausuntoa. Lausunnoissa on otettu kantaa myös vuoroasumiseen.
Kahden virallisen asuinpaikan järjestelmään tai sen selvittämiseen suhtautuvat positiivisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Oulun käräjäoikeus, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Lastenvalvojat ry, Etävanhempien liitto ry, Väestöliitto, Isät lasten asialla ry, Suomen sovittelufoorumi ry, Julkiset oikeusavustajat ry, Elatusvelvollisten Liitto ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Sateenkaariperheet ry, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Ensi- ja turvakotien liitto.
Varauksellisesti ehdotukseen suhtautuivat muun muassa Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Helsingin oikeusaputoimisto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Miessakit ry ja vieraannuttamisesta väitöstutkimuksen tehnyt oikeustieteen tohtori Anja Hannuniemi.
Ongelmana koettiin yhteiskunnan eri palveluiden tai etuuksien kustannus- ja järjestämisvastuun toteuttamisen mahdollistuminen..Myös pelättiin vanhempien riitautuvan uusista asioista (uusia asiota varauksellisesti ehdotukseen suhtautuville), kuten lapsen koulu- ja päivähoitopaikasta.
”Tällä hetkellä koko meidän tukijärjestelmä perustuu siihen, että ihmisellä voi olla yksi virallinen osoite, jonka mukaan laskelmat tehdään. Sen vuoksi tämä on aika iso paketti pohtia, eikä vain oikeusministeriön vaan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asia”, Kemppainen sanoo.
”Me pohdimme nyt lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistustyössä, voiko tässä yhteydessä tehdä laaja-alaisesti vaikuttavaa muutosta kahdesta virallisesta osoitteesta vai pitääkö asiaa pohtia kunkin erillisen lain kohdalla, kuten esimerkiksi lapsilisälain, osalta erikseen”, hän jatkaa.
Virallinen osoite vaikuttaa esimerkiksi koulukyytiin, asumistukeen tai päivähoitomaksun määräytymiseen. Kysymykseksi on noussut myös, voisiko luopua yksinhuoltajakorotuksista ja kuinka tuetaan lapsen pääsyä terveydenhuollon piiriin, kun terveyskeskus voi määrätä lapsen menemään kirjoillaolopaikkansa velvoittamaan terveyskeskukseen.
”Näitä ongelmatilanteita on tullut esiin myös lapsenhuoltolain uudistuksessa. Vuoroasuminen kuitenkin ulottuu moneen eri lainsäädäntöön ja sääntelyyn, eikä se ole yhdellä tempulla korjattava juttu”, Kemppainen muistuttaa.
Lokakuun Liike tahtoo huomauttaa, ettei lapsien koulu- tai päivähoitoasiat ole mitenkään uusi riidan aihe riitaisten vanhempien välillä. Laki joka mahdollistaa erovien vanhempien kohdalla helposti suoraan sovintoratkaisun, jossa lapsi voi asua kahdessa osoitteessa saaden tuet molempiin koteihinsa niin, että hänet huomioidaan näissä asuvaksi ja jossa molempien vanhempien välille tulee jaettavaksi lapsilisä eikä kummastakaan tule elatusvelvollinen viikko-viikkoasumisen kohdalla, tukisi riidattomia eroja, joissa riita-aiheeksi ei tule lapsen mukana tulevat etuisuudet vanhemmalle. Monessa vieraannuttamistilanteessa mm. pelkästään valtion suomat edut huoltajalle johtavat riita-asiaan.
Valtion olisi hyvä pohtia millaisia säästöjä valtio saavuttaa, kun vanhempien väliset asiat eivät johda riita-asiana oikeuskäsittelyyn. Kun asiat ovat helposti sovittavissa lastenvalvojalla tai sovittelun keinoin, on vielä mahdollista, että vanhemmat voivat saavuttaa riittävän hyvän yhteistyön kasvatuskumppaneina lapsen edun hakemisessa ja tuolloin lapsen etu olisikin suoraan mahdollisuus kahteen soitteeseen. Kun lapsella on suoraan mahdollisuus kahteen osoitteeseen, eivät vanhemmat tappelisi niin helposti etuoikeutuksista, joita huoltava vanhempi tällä hetkellä saa käyttövaroina käyttöönsä.
On muistettava, että tällä hetkellä lasta tapaava etävanhempi elatusvelvollisena osallistuu huoltavan vanhemman kodin kustannuksiin ja sen lisäksi maksaa yksin lasta koskevat kustannukset omassa kodissaan. Toiset etävanhemmista elatusmaksun lisäksi myös maksavat lapsen huoltajalle kuuluvia menoeriä, kuten lapsen harrastuksia ja vaatetuskuluja, kun huoltajaksi määrätty ei kykene kantamaan huollollista vastuutaan.
On muistettava, että useissa riita-asioissa on riidan olevuudesta huolimatta oikeus päättänyt tuomiossaan yhteishuollosta ja määrännyt toisen vanhemmista lähihuoltajaksi ja toisen etähuoltajaksi ja tästä on usein seurannut vanhempien välille riitaa lapsen koulusta ja asuinkunnasta ja tämän jälkeen jopa vuosia kestävä huolto-oikeuskierre. Etävanhempihan voi tällä hetkellä estää muun muassa lapsen muuton ja iltapäiväkerhopaikan vastaanotamisen lähivanhemman suunnitellessa näitä. Moniin lapsen asioita koskeviin asioihin tarvitaan molemman huoltajan suostumus.
Toisaalta toisissa riita-asioissa on oikeustuomioistuimet heppoisasti irroittanut huollosta riidan olevuuden vuoksi toiden vanhemman ja tarkistamatta yksinhuoltajaksi määräämänsä kykyä tukea toisen vanhemman vanhemmuutta antanut yksinhuollon jopa vieraannuttajalle, joka riitaisuuden on luonut ja tätä toiminnallaan ylläpitänyt luoden vain kuvaa toisesta osapuolesta riitaisana. Näin on annettu väärän vallankäytön välineet vanhemmalle, joka haavoittaa lastaan vain omanedun tavoittelussaan pyrkiessään estää lapseltaan normaali suhde toiseen vanhempaansa ilman toimintaan oikeuttavaa perustelua.
Lokakuun Liikkeen mielestä kaikki keinot, joilla voidaan vähentää lastensuojelullisia ongelmia ja niiden syntymistä sekä estää lasten hyväksikäyttö yhteiskunnassamme, tulisi ottaa lain säädännön keinoin käyttöön. Keinot, joilla voidaan vähentää huoltoriitoja ja vahvistaa lapselle kynnyksetön mahdollisuus saada vakaat olosuhteet molempien vanhempiensa luona tulisi olla saatavilla maassamme.
Huoltolakia, joka koskee vakavasti juuri huolto-oikeudenkäyntejä, muokatessa uuteen muotoon tulisi myös vakavasti huomioida keinoja joilla estetään vanhempien välien kriisiytyminen ja kriisin vakava eskaloituminen ja lakiin tulisi kirjata tukimuotojen velvoitteet kunnille ja näihin tukimuotoihin kynnyksetön ohjaus ja pääsy vanhemmille. Jokaisen lapsen etu on vanhempien välejä eheyttävä eroperheen kriisiterapia sekä perheasiansovittelu huolto-oikeudenkäyntien sijaan.
Kuitenkin lastemme hyvinvointi on tulevaisuutemme hyvinvoinnin pohja.
Lapsia ei tulisi asettaa lojaliteettiristiriitaan, jossa heidän tulisi joutua valitsemaan vanhempiensa väliltä tai olosuhteeseen, jossa heidän puolestaan tehdään päätöksiä kuulematta heidän mielipidettään asiasta.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia pohtivan työryhmän mietinnön pitäisi olla valmis ensi elokuussa.
Lue myös:
Lapsenhuoltolain uudistamisessa pohditaan, voiko lapsella olla kaksi virallista osoitetta (HS 11.2.2017):
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005084064.html…
Kaksi Kotia (Katariina Hakaniemi, 2016):
https://s1.adlibris.com/images/22224990/kaksi-kotia.jpg
”Lapsenhuoltolain uudistus on vireillä, ja myös vuoroasumista mietitään tuossa hankkeessa”, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen toteaa oikeusministeriöstä.
Uudistukseen liittyvässä oikeusministeriön muistiossa on todettu, että on aiheellista selvittää, olisiko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa niin, että lapsi voisi asua virallisesti kahdessa osoitteessa. Oikeusministeriö sai muistiosta yhteensä 36 lausuntoa. Lausunnoissa on otettu kantaa myös vuoroasumiseen.
Kahden virallisen asuinpaikan järjestelmään tai sen selvittämiseen suhtautuvat positiivisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Oulun käräjäoikeus, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Lastenvalvojat ry, Etävanhempien liitto ry, Väestöliitto, Isät lasten asialla ry, Suomen sovittelufoorumi ry, Julkiset oikeusavustajat ry, Elatusvelvollisten Liitto ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Sateenkaariperheet ry, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Ensi- ja turvakotien liitto.
Varauksellisesti ehdotukseen suhtautuivat muun muassa Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Helsingin oikeusaputoimisto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Miessakit ry ja vieraannuttamisesta väitöstutkimuksen tehnyt oikeustieteen tohtori Anja Hannuniemi.
Ongelmana koettiin yhteiskunnan eri palveluiden tai etuuksien kustannus- ja järjestämisvastuun toteuttamisen mahdollistuminen..Myös pelättiin vanhempien riitautuvan uusista asioista (uusia asiota varauksellisesti ehdotukseen suhtautuville), kuten lapsen koulu- ja päivähoitopaikasta.
”Tällä hetkellä koko meidän tukijärjestelmä perustuu siihen, että ihmisellä voi olla yksi virallinen osoite, jonka mukaan laskelmat tehdään. Sen vuoksi tämä on aika iso paketti pohtia, eikä vain oikeusministeriön vaan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asia”, Kemppainen sanoo.
”Me pohdimme nyt lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistustyössä, voiko tässä yhteydessä tehdä laaja-alaisesti vaikuttavaa muutosta kahdesta virallisesta osoitteesta vai pitääkö asiaa pohtia kunkin erillisen lain kohdalla, kuten esimerkiksi lapsilisälain, osalta erikseen”, hän jatkaa.
Virallinen osoite vaikuttaa esimerkiksi koulukyytiin, asumistukeen tai päivähoitomaksun määräytymiseen. Kysymykseksi on noussut myös, voisiko luopua yksinhuoltajakorotuksista ja kuinka tuetaan lapsen pääsyä terveydenhuollon piiriin, kun terveyskeskus voi määrätä lapsen menemään kirjoillaolopaikkansa velvoittamaan terveyskeskukseen.
”Näitä ongelmatilanteita on tullut esiin myös lapsenhuoltolain uudistuksessa. Vuoroasuminen kuitenkin ulottuu moneen eri lainsäädäntöön ja sääntelyyn, eikä se ole yhdellä tempulla korjattava juttu”, Kemppainen muistuttaa.
Lokakuun Liike tahtoo huomauttaa, ettei lapsien koulu- tai päivähoitoasiat ole mitenkään uusi riidan aihe riitaisten vanhempien välillä. Laki joka mahdollistaa erovien vanhempien kohdalla helposti suoraan sovintoratkaisun, jossa lapsi voi asua kahdessa osoitteessa saaden tuet molempiin koteihinsa niin, että hänet huomioidaan näissä asuvaksi ja jossa molempien vanhempien välille tulee jaettavaksi lapsilisä eikä kummastakaan tule elatusvelvollinen viikko-viikkoasumisen kohdalla, tukisi riidattomia eroja, joissa riita-aiheeksi ei tule lapsen mukana tulevat etuisuudet vanhemmalle. Monessa vieraannuttamistilanteessa mm. pelkästään valtion suomat edut huoltajalle johtavat riita-asiaan.
Valtion olisi hyvä pohtia millaisia säästöjä valtio saavuttaa, kun vanhempien väliset asiat eivät johda riita-asiana oikeuskäsittelyyn. Kun asiat ovat helposti sovittavissa lastenvalvojalla tai sovittelun keinoin, on vielä mahdollista, että vanhemmat voivat saavuttaa riittävän hyvän yhteistyön kasvatuskumppaneina lapsen edun hakemisessa ja tuolloin lapsen etu olisikin suoraan mahdollisuus kahteen soitteeseen. Kun lapsella on suoraan mahdollisuus kahteen osoitteeseen, eivät vanhemmat tappelisi niin helposti etuoikeutuksista, joita huoltava vanhempi tällä hetkellä saa käyttövaroina käyttöönsä.
On muistettava, että tällä hetkellä lasta tapaava etävanhempi elatusvelvollisena osallistuu huoltavan vanhemman kodin kustannuksiin ja sen lisäksi maksaa yksin lasta koskevat kustannukset omassa kodissaan. Toiset etävanhemmista elatusmaksun lisäksi myös maksavat lapsen huoltajalle kuuluvia menoeriä, kuten lapsen harrastuksia ja vaatetuskuluja, kun huoltajaksi määrätty ei kykene kantamaan huollollista vastuutaan.
On muistettava, että useissa riita-asioissa on riidan olevuudesta huolimatta oikeus päättänyt tuomiossaan yhteishuollosta ja määrännyt toisen vanhemmista lähihuoltajaksi ja toisen etähuoltajaksi ja tästä on usein seurannut vanhempien välille riitaa lapsen koulusta ja asuinkunnasta ja tämän jälkeen jopa vuosia kestävä huolto-oikeuskierre. Etävanhempihan voi tällä hetkellä estää muun muassa lapsen muuton ja iltapäiväkerhopaikan vastaanotamisen lähivanhemman suunnitellessa näitä. Moniin lapsen asioita koskeviin asioihin tarvitaan molemman huoltajan suostumus.
Toisaalta toisissa riita-asioissa on oikeustuomioistuimet heppoisasti irroittanut huollosta riidan olevuuden vuoksi toiden vanhemman ja tarkistamatta yksinhuoltajaksi määräämänsä kykyä tukea toisen vanhemman vanhemmuutta antanut yksinhuollon jopa vieraannuttajalle, joka riitaisuuden on luonut ja tätä toiminnallaan ylläpitänyt luoden vain kuvaa toisesta osapuolesta riitaisana. Näin on annettu väärän vallankäytön välineet vanhemmalle, joka haavoittaa lastaan vain omanedun tavoittelussaan pyrkiessään estää lapseltaan normaali suhde toiseen vanhempaansa ilman toimintaan oikeuttavaa perustelua.
Lokakuun Liikkeen mielestä kaikki keinot, joilla voidaan vähentää lastensuojelullisia ongelmia ja niiden syntymistä sekä estää lasten hyväksikäyttö yhteiskunnassamme, tulisi ottaa lain säädännön keinoin käyttöön. Keinot, joilla voidaan vähentää huoltoriitoja ja vahvistaa lapselle kynnyksetön mahdollisuus saada vakaat olosuhteet molempien vanhempiensa luona tulisi olla saatavilla maassamme.
Huoltolakia, joka koskee vakavasti juuri huolto-oikeudenkäyntejä, muokatessa uuteen muotoon tulisi myös vakavasti huomioida keinoja joilla estetään vanhempien välien kriisiytyminen ja kriisin vakava eskaloituminen ja lakiin tulisi kirjata tukimuotojen velvoitteet kunnille ja näihin tukimuotoihin kynnyksetön ohjaus ja pääsy vanhemmille. Jokaisen lapsen etu on vanhempien välejä eheyttävä eroperheen kriisiterapia sekä perheasiansovittelu huolto-oikeudenkäyntien sijaan.
Kuitenkin lastemme hyvinvointi on tulevaisuutemme hyvinvoinnin pohja.
Lapsia ei tulisi asettaa lojaliteettiristiriitaan, jossa heidän tulisi joutua valitsemaan vanhempiensa väliltä tai olosuhteeseen, jossa heidän puolestaan tehdään päätöksiä kuulematta heidän mielipidettään asiasta.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia pohtivan työryhmän mietinnön pitäisi olla valmis ensi elokuussa.
Lue myös:
Lapsenhuoltolain uudistamisessa pohditaan, voiko lapsella olla kaksi virallista osoitetta (HS 11.2.2017):
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005084064.html…
Kaksi Kotia (Katariina Hakaniemi, 2016):
https://s1.adlibris.com/images/22224990/kaksi-kotia.jpg