Orwellilaista uuskieltä
Ympäristösosiaalityö voisi olla vaihtoehtoista kestävän kehityksen mukaista sosiaali- , talous- ja työmarkkinapolitiikkaa, rationaalista asunto- ja ruokapolitiikkaa, paikallisyhteisöjen hyvinvointia, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja ympäristöhaittojen ja eriarvoistumisen vähentämistä.
Suomessa ympäristösosiaalityö on valitettavasti usein lapsibisnestoimijoiden oman liiketoimintansa kasvuun tähtäävää harhaanjohtavaa retoriikkaa eli viherpesua, jossa kikkaillaan sellaisilla käsitteillä kuin kestävä kehitys, voimaantuminen, osallisuus ja ekososiaalinen sivistys.
ESR:n uusien rahoituskriteerien myötä sosiaalisesta osallisuudesta on tullut lapsen etua vastaava notkea käsite-ameeba ja välttämätön muttei vielä riittävä ehto projektirahoituksen saamiseen sosiaalialan vallan- ja reviirinlaajennushankkeisiin.
Lastensuojelun orwellilaisessa uuskielessä lasten lähisuhteiden katkaisusta ja yhteydenpidon läheisiin torpedoivista sijoituksista liian kauas kotoa on tullut green carea, orjatyöstä Jumalan selän takana sijaitsevilla maatiloilla osallisuutta ja ympäristökasvatusta, syyllistämisestä ja yksilöpsykopatologisoinnista ekososiaalista sivistämistä , viranomaispalaveerauksen ja panettelun kohteena olosta voimaannuttamista ja lastensuojelun valheellisesta imagonrakennuksesta rakenteellista sosiaalityötä.
Feissauksella poimituista satunnaisista kadullakulkijoista ja takapajuloiden konkurssikypsistä sikatilallisista on Talentialaisella totuudenjälkeisellä tiedotuksella profiloitu ekologisesti sitoutuneita erityisosaajia ja kaikki tuet ansaitsevia vastuullisia sijaisvanhempia.
Lapsia motivoiva koira-avusteisuus ja luontoavusteinen toiminnallisuus ja kokemuksellisuus toteutuu lähinnä sijaishuoltopaikoista karkaamisina, joista tehdään poliisille lähes 5000 virka-apupyyntöä vuodessa.
Viherpesu on harhaanjohtavaa viestintää, virheiden salaamista ja peittämistä
Viherpesu (Greenwash) on pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle. Termi on alun perin johdettu englanninkielisestä ilmauksesta whitewash (valkopesu), joka tarkoittaa "virheiden peittämistä tai salaamista".
Viherpesua harrastavat erityisesti yritykset, joilla on selkeästi haitallinen vaikutus ympäristöön. Tällaisina haitallisina yrityksinä voi pitää suurinta osaa nykyisistä lapsibisnestoimijoista. Nämä yritykset pyrkivät puhdistamaan mainettaan viestittämällä halua parantaa ympäristön tilaa. Viherpesussa tuotetaan assosiaatioita, jotka liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan.
Palveluntuottajat tietävät, että brändäys ja markkinointi ovat aivopesua, mutta luulottelevat, että ihmisten aivopesemisessä "hyvällä", joskin valheellisella tiedolla ei ole mitään väärää (Green Design, 2006).
Kuluttajien tietämys ympäristöasioista, ekologisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisista tuotteista ja palveluista on edelleen huono, mikä tekee viherpesemisestä helpompaa. Johtopäätöksiä tehdään pääosin tunteiden ja mielikuvien perusteella.
Liian moni kansalainen nielee lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten vihreän varainhankintapropagandan ja rahoittaa tietämättään lasten ja perheiden syrjäyttämistä.
Ympäristösosiaalityö voisi olla vaihtoehtoista kestävän kehityksen mukaista sosiaali- , talous- ja työmarkkinapolitiikkaa, rationaalista asunto- ja ruokapolitiikkaa, paikallisyhteisöjen hyvinvointia, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja ympäristöhaittojen ja eriarvoistumisen vähentämistä.
Suomessa ympäristösosiaalityö on valitettavasti usein lapsibisnestoimijoiden oman liiketoimintansa kasvuun tähtäävää harhaanjohtavaa retoriikkaa eli viherpesua, jossa kikkaillaan sellaisilla käsitteillä kuin kestävä kehitys, voimaantuminen, osallisuus ja ekososiaalinen sivistys.
ESR:n uusien rahoituskriteerien myötä sosiaalisesta osallisuudesta on tullut lapsen etua vastaava notkea käsite-ameeba ja välttämätön muttei vielä riittävä ehto projektirahoituksen saamiseen sosiaalialan vallan- ja reviirinlaajennushankkeisiin.
Lastensuojelun orwellilaisessa uuskielessä lasten lähisuhteiden katkaisusta ja yhteydenpidon läheisiin torpedoivista sijoituksista liian kauas kotoa on tullut green carea, orjatyöstä Jumalan selän takana sijaitsevilla maatiloilla osallisuutta ja ympäristökasvatusta, syyllistämisestä ja yksilöpsykopatologisoinnista ekososiaalista sivistämistä , viranomaispalaveerauksen ja panettelun kohteena olosta voimaannuttamista ja lastensuojelun valheellisesta imagonrakennuksesta rakenteellista sosiaalityötä.
Feissauksella poimituista satunnaisista kadullakulkijoista ja takapajuloiden konkurssikypsistä sikatilallisista on Talentialaisella totuudenjälkeisellä tiedotuksella profiloitu ekologisesti sitoutuneita erityisosaajia ja kaikki tuet ansaitsevia vastuullisia sijaisvanhempia.
Lapsia motivoiva koira-avusteisuus ja luontoavusteinen toiminnallisuus ja kokemuksellisuus toteutuu lähinnä sijaishuoltopaikoista karkaamisina, joista tehdään poliisille lähes 5000 virka-apupyyntöä vuodessa.
Viherpesu on harhaanjohtavaa viestintää, virheiden salaamista ja peittämistä
Viherpesu (Greenwash) on pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle. Termi on alun perin johdettu englanninkielisestä ilmauksesta whitewash (valkopesu), joka tarkoittaa "virheiden peittämistä tai salaamista".
Viherpesua harrastavat erityisesti yritykset, joilla on selkeästi haitallinen vaikutus ympäristöön. Tällaisina haitallisina yrityksinä voi pitää suurinta osaa nykyisistä lapsibisnestoimijoista. Nämä yritykset pyrkivät puhdistamaan mainettaan viestittämällä halua parantaa ympäristön tilaa. Viherpesussa tuotetaan assosiaatioita, jotka liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan.
Palveluntuottajat tietävät, että brändäys ja markkinointi ovat aivopesua, mutta luulottelevat, että ihmisten aivopesemisessä "hyvällä", joskin valheellisella tiedolla ei ole mitään väärää (Green Design, 2006).
Kuluttajien tietämys ympäristöasioista, ekologisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisista tuotteista ja palveluista on edelleen huono, mikä tekee viherpesemisestä helpompaa. Johtopäätöksiä tehdään pääosin tunteiden ja mielikuvien perusteella.
Liian moni kansalainen nielee lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten vihreän varainhankintapropagandan ja rahoittaa tietämättään lasten ja perheiden syrjäyttämistä.
Harriet Rabb on huolissaan ilmastosta Usein unohtuu, että viherpesulla on tuhoisia seurauksia. Ruoanlaitossa virheet on voitu peitellä kastikkeilla, arkkitehtuurissa köynnöksillä mutta lastensuojelussa liian usein nurmella.
Viherpestävää, kestävää lapsibisnestä?
Pahamaineisen Foster Care Associatesin (FCA) Suomeen auttanut Perhehoitoliiton ilmastovanhempi, koirakouluttaja ja sosiaalityöntekijä Harriet Rabb toimii nykyisin FCA:n tytäryhtiön Perhehoitokumppanit Suomessa OY:n laatupäällikkönä eli hänen tulisi olla perillä lastensuojelun laatusuosituksista ja vastata lainsäädännön velvoitteisiin ja sijoitettujen odotuksiin ja toiveisiin. Rabbi Harriet tuntuu kuitenkin valvovan työntekijöidensä sijaan taivasta. Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan Perhehoitokumppanit Suomessa OY:ssä ei usein toteudu sen paremmin kestävä kehitys kuin laatu tai laillisuus.
Viherpestävää, kestävää lapsibisnestä?
Pahamaineisen Foster Care Associatesin (FCA) Suomeen auttanut Perhehoitoliiton ilmastovanhempi, koirakouluttaja ja sosiaalityöntekijä Harriet Rabb toimii nykyisin FCA:n tytäryhtiön Perhehoitokumppanit Suomessa OY:n laatupäällikkönä eli hänen tulisi olla perillä lastensuojelun laatusuosituksista ja vastata lainsäädännön velvoitteisiin ja sijoitettujen odotuksiin ja toiveisiin. Rabbi Harriet tuntuu kuitenkin valvovan työntekijöidensä sijaan taivasta. Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan Perhehoitokumppanit Suomessa OY:ssä ei usein toteudu sen paremmin kestävä kehitys kuin laatu tai laillisuus.
Perhehoitokumppanit Oy:n omistajat Jim Cockburn ja Janet Rees haluavat suomalaistenkin rahat. Sijoitettujen psyykkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaan uhkaa taatusti ilmastonmuutosta enemmän lastensuojelusta puuttuva lasten kuuleminen, oikeusturva, tutkimustieto ja valvonta.
Perhehoitokumppaneiden heikosti valikoituihin, koulutettuihin ja valvottuihin sijaisperheisiin sijoitettuja lohduttaisi ennemminkin mahdollisuus koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon, omaisten yhteydenpitoon ja kaltoinkohtelevien sijaisperheiden vaihtoon kuin Perhehoitokumppaneiden ehdottama ympäristökasvatus ja valkosolujen määrää lisäävä metsässä käyskentely.
Lastensuojelun metsään menneestä kulttuurista on viime aikoina saatu runsaasti vähemmän voimaannuttavia todisteita, joista voi lukea esim. täältä ja täältä.
Pitääkö suomalaisten odottaa jälleen toiset 50 vuotta ennenkuin nykyisen "green caren" seurauksia voidaan tutkia? Perhehoitokumppaneiden palvelulupausten ja ekologisen kestävyyden toteutumista voi arvioida mm. valheellisesta insestisyytteestä ja lasten ja vanhempien vieraannuttamisesta kertovaa tositapausta vasten.
Sijaishuollossa vähähiilistä elämäntapaakin tärkeämpää olisi väkivallaton tai edes vähäväkivaltainen elämäntapa. Lasten on todettu altistuvan väkivallalle sijaishuollossa mikäli johtajilla on vain vähäinen tai ei lainkaan suoraa kontaktia hoitoyksiköihin, mikäli em. ei ole valvontaa eikä yhteisiä toimintalinjoja tai päätöksentekokäytäntöjä, mikäli riittäviä tai toimivia valitustapoja ja- reittejä ei ole olemassa, mikäli lapsilla ei ole mahdollisuutta pitää yhteyttä läheisiinsä ja kertoa kohtelustaan rangaistuksetta, mikäli kaltoinkohtelijoilla on vahva poliittinen ja hallinnollinen tukiverkosto ( Erooga, 2012) ja mikäli tukeudutaan teoreettisiin/ ideologisiin malleihin, jotka etäännyttävät suhteita hoitajien ja lasten välillä.
Suomalaisessa perhehoidossa esiintyvät kaikki edellämainitut lasten kaltoinkohtelun riskitekijät, joita ei poista se, että " Osana riskien ennakointia ja hallintaa sekä turvallisen perhehoidon järjestelmää PKS on ollut laatupäällikkönsä toiminnan kautta aktiivinen sosiaalialan ilmastonmuutostietoisuuden nostamisessa, joka tehdyn toimintaympäristön riskien arvioinnin perusteella on tarpeellista perhehoitoon sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi myös ilmastonmuutoksen olosuhteissa."
Perhehoitokumppanit OY:n omien sivujen mukaan yrityksen yhteistyökumppaneita Suomessa on mm. PRIDE- koulutuksia ja sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän Anglicaren tuotteita (mm. Nallekortit) kaupitteleva Pesäpuu ry, joka myönsi hiljattain Ylpeästi Lapsen Puolella- palkintonsa Jyväskylän sijaishuollon työntekijöille.
Suomalaispäättäjien tietokatveesta tai vaihtoehtoisesti hurtista huumorintajusta kertoo se, että valtioneuvoston asettama ja pääministeri Juha Sipilän johtama kestävän kehityksen toimikunta antoi Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) Sitoumus 2050 kesäjuhlassa 2016 huomionosoituksen ”Kestävän hyvinvoinnin edistäjä”.
Ennen suomalainen myi vaikka isoäitinsä ja antoi pyörätuolin kaupan päälle. Nyt Suomen valtio luovuttaa lapsensa sosiaalivankeuteen tili-, vero-, tulosvastuu- ja korvausvelvoitevapaaseen monikansalliseen sijaishuoltoon ja antaa kaupan päälle vanhemmat hiljentävän Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelun, lastensuojelun edunvalvojan, sijoitustyökalut, sijaishuollon resurssikeskuksen- ja palkinnon kestävästä kehityksestä.
Lapsibisnestoimijat eivät ole vielä huomanneet, että ilmastonmuutos on tapahtumassa hitaasti mutta varmasti myös asenteissa. Kun katteeton good will ja luottamus lastensuojelubisnestä kohtaan murtuu riittävän tutkimustiedon myötä, väärinkäytöksistä ei enää selvitäkään pelkällä retoriikalla ja viherpesulla.
Lue myös: Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) visio "Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään" laajennetaan huomioimaan myös ekologinen ulottuvuus
Perhehoitokumppaneiden heikosti valikoituihin, koulutettuihin ja valvottuihin sijaisperheisiin sijoitettuja lohduttaisi ennemminkin mahdollisuus koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon, omaisten yhteydenpitoon ja kaltoinkohtelevien sijaisperheiden vaihtoon kuin Perhehoitokumppaneiden ehdottama ympäristökasvatus ja valkosolujen määrää lisäävä metsässä käyskentely.
Lastensuojelun metsään menneestä kulttuurista on viime aikoina saatu runsaasti vähemmän voimaannuttavia todisteita, joista voi lukea esim. täältä ja täältä.
Pitääkö suomalaisten odottaa jälleen toiset 50 vuotta ennenkuin nykyisen "green caren" seurauksia voidaan tutkia? Perhehoitokumppaneiden palvelulupausten ja ekologisen kestävyyden toteutumista voi arvioida mm. valheellisesta insestisyytteestä ja lasten ja vanhempien vieraannuttamisesta kertovaa tositapausta vasten.
Sijaishuollossa vähähiilistä elämäntapaakin tärkeämpää olisi väkivallaton tai edes vähäväkivaltainen elämäntapa. Lasten on todettu altistuvan väkivallalle sijaishuollossa mikäli johtajilla on vain vähäinen tai ei lainkaan suoraa kontaktia hoitoyksiköihin, mikäli em. ei ole valvontaa eikä yhteisiä toimintalinjoja tai päätöksentekokäytäntöjä, mikäli riittäviä tai toimivia valitustapoja ja- reittejä ei ole olemassa, mikäli lapsilla ei ole mahdollisuutta pitää yhteyttä läheisiinsä ja kertoa kohtelustaan rangaistuksetta, mikäli kaltoinkohtelijoilla on vahva poliittinen ja hallinnollinen tukiverkosto ( Erooga, 2012) ja mikäli tukeudutaan teoreettisiin/ ideologisiin malleihin, jotka etäännyttävät suhteita hoitajien ja lasten välillä.
Suomalaisessa perhehoidossa esiintyvät kaikki edellämainitut lasten kaltoinkohtelun riskitekijät, joita ei poista se, että " Osana riskien ennakointia ja hallintaa sekä turvallisen perhehoidon järjestelmää PKS on ollut laatupäällikkönsä toiminnan kautta aktiivinen sosiaalialan ilmastonmuutostietoisuuden nostamisessa, joka tehdyn toimintaympäristön riskien arvioinnin perusteella on tarpeellista perhehoitoon sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi myös ilmastonmuutoksen olosuhteissa."
Perhehoitokumppanit OY:n omien sivujen mukaan yrityksen yhteistyökumppaneita Suomessa on mm. PRIDE- koulutuksia ja sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän Anglicaren tuotteita (mm. Nallekortit) kaupitteleva Pesäpuu ry, joka myönsi hiljattain Ylpeästi Lapsen Puolella- palkintonsa Jyväskylän sijaishuollon työntekijöille.
Suomalaispäättäjien tietokatveesta tai vaihtoehtoisesti hurtista huumorintajusta kertoo se, että valtioneuvoston asettama ja pääministeri Juha Sipilän johtama kestävän kehityksen toimikunta antoi Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) Sitoumus 2050 kesäjuhlassa 2016 huomionosoituksen ”Kestävän hyvinvoinnin edistäjä”.
Ennen suomalainen myi vaikka isoäitinsä ja antoi pyörätuolin kaupan päälle. Nyt Suomen valtio luovuttaa lapsensa sosiaalivankeuteen tili-, vero-, tulosvastuu- ja korvausvelvoitevapaaseen monikansalliseen sijaishuoltoon ja antaa kaupan päälle vanhemmat hiljentävän Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelun, lastensuojelun edunvalvojan, sijoitustyökalut, sijaishuollon resurssikeskuksen- ja palkinnon kestävästä kehityksestä.
Lapsibisnestoimijat eivät ole vielä huomanneet, että ilmastonmuutos on tapahtumassa hitaasti mutta varmasti myös asenteissa. Kun katteeton good will ja luottamus lastensuojelubisnestä kohtaan murtuu riittävän tutkimustiedon myötä, väärinkäytöksistä ei enää selvitäkään pelkällä retoriikalla ja viherpesulla.
Lue myös: Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) visio "Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään" laajennetaan huomioimaan myös ekologinen ulottuvuus
 Dozier kuva: lastensuojelun virheet peitellään nurmeen |  Teletubbimaa: lapsibisnes tarvitsee viherpesua. |