Avosylin- konsernin laatupäällikkö Harriet Rabb Ilmastoahdistus hyvän kansalaisuuden ja vanhemmuuden ehtona ja osoittimena
Huostaanoton perusteiksi kelpaavat yhä mielivaltaisemmat asiat; lakisääteisen peruspalvelun käyttäminen, alennuspiparkakkutaikinan ostaminen tai eriävä poliittinen näkemys.
Nyt myös ilmastonmuutos tai pikemminkin oikea poliittinen mielipide asiasta on lastensuojelukysymys ja -kriteeri.
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) entinen ja Avosylin- lastensuojelukonsernin nykyinen laatupäällilkkö, koirakouluttaja, ilmastovanhempi ja tunnetaito-ohjaaja Harriet Rabb on huolissaan siitä, että PKS:n huostaanotetut lapset eivät tunne ilmastoahdistusta yhtä paljon kuin vanhempiensa kanssa elävät ikätoverinsa. PKS on teettänyt asiasta tutkimuksenkin- toisin kuin vaikkapa sijoitustensa laillisuudesta tai seurauksista.
Harriet Rabbin kirjoituksesta haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja traumafokusoitu ilmastoahdistuksen käsittely saa käsityksen, että mikäli lapsi tai nuori ei jaa Rabbin ja muiden lapsibisnestoimijoiden ilmastohuolta ja poliittista agendaa, hänen epäillään tulevan " vaikeista olosuhteista" eli ilmastoahdistusta tuntemattomasta ilmastodenialistiksi oletetusta (persu)perheestä ja olevan traumafokusoidun huostaanoton ja traumainformoidun ilmastohuolta tuntevan sijaishuollon kasvattajan tarpeessa .
FCA:n tytäryhtiön Perhehoitokumppanit Suomessa OY:n, nykyisen Avosylin- konsernin laatupäällikkönä Rabbin tulisi olla perillä lastensuojelun laatusuosituksista ja vastata lainsäädännön velvoitteisiin ja sijoitettujen odotuksiin ja toiveisiin.
Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan Perhehoitokumppanit Suomessa OY:ssä ei ole usein toteutunut sen paremmin kestävä kehitys kuin laatu tai laillisuus.
On vaikeaa ellei mahdotonta havaita kestävän kehityksen periaatteita kaupallistuvassa perhehoidossa, jossa ohjattu muutos, kasvatusvalintojen ja koulutuksen monimuotoisuus, terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville, omavaraisuus ja ympäristön kantokyvyn turvaaminen, asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu, lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä eivät toteudu.
Viherpesu on harhaanjohtavaa viestintää, virheiden salaamista ja peittämistä
Viherpesu (Greenwash) on pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle. Termi on alun perin johdettu englanninkielisestä ilmauksesta whitewash(valkopesu), joka tarkoittaa "virheiden peittämistä tai salaamista".
Viherpesua harrastavat erityisesti yritykset, joilla on selkeästi haitallinen vaikutus ympäristöön. Tällaisina haitallisina yrityksinä voi pitää suurinta osaa nykyisistä lapsibisnestoimijoista.
Nämä yritykset pyrkivät puhdistamaan mainettaan viestittämällä halua parantaa ympäristön tilaa. Viherpesussa tuotetaan assosiaatioita, jotka liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan.
Palveluntuottajat tietävät, että brändäys ja markkinointi ovat aivopesua, mutta luulottelevat, että ihmisten aivopesemisessä "hyvällä", joskin valheellisella tiedolla ei ole mitään väärää (Green Design, 2006).
Liian moni kansalainen nielee lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten vihreän varainhankintapropagandan ja rahoittaa tietämättään lasten ja perheiden syrjäyttämistä.
Sijaishuollossa vähähiilisen elämäntavan rinnalle pitäisi nostaa väkivallaton tai edes vähäväkivaltainen elämäntapa.
Lasten on todettu altistuvan väkivallalle sijaishuollossa mikäli johtajilla on vain vähäinen tai ei lainkaan suoraa kontaktia hoitoyksiköihin, mikäli em. ei ole valvontaa eikä yhteisiä toimintalinjoja tai päätöksentekokäytäntöjä, mikäli riittäviä tai toimivia valitustapoja ja- reittejä ei ole olemassa, mikäli lapsilla ei ole mahdollisuutta pitää yhteyttä läheisiinsä ja kertoa kohtelustaan rangaistuksetta, mikäli kaltoinkohtelijoilla on vahva poliittinen ja hallinnollinen tukiverkosto ( Erooga, 2012) ja mikäli tukeudutaan teoreettisiin/ ideologisiin malleihin, jotka etäännyttävät suhteita hoitajien ja lasten välillä.
Suomalaisessa perhehoidossa esiintyvät kaikki edellämainitut lasten kaltoinkohtelun riskitekijät, joita ei poista nokkela sanailu siitä, että " Osana riskien ennakointia ja hallintaa sekä turvallisen perhehoidon järjestelmää PKS on ollut laatupäällikkönsä toiminnan kautta aktiivinen sosiaalialan ilmastonmuutostietoisuuden nostamisessa, joka tehdyn toimintaympäristön riskien arvioinnin perusteella on tarpeellista perhehoitoon sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi myös ilmastonmuutoksen olosuhteissa."
Huolestuttavaa on avosylisen laatupäällikön omaksuma psykoanalyyttinen jargon ja maailmankuva, jossa lastensuojeluun ajautuneita lapsia ja vanhempia pidetään jo lähtökohtaisesti psyykkisesti sairaina ja heistä etsitään epätieteellisillä menetelmillä merkkejä ” alikehittyneestä mentalisaatiosta ”, ”vuorovaikutuksen häiriöstä” tai " ylisukupolvisesta traumasta"; siis pahasta, jonka olemassaolosta työntekijät ovat vakuuttuneita jo työtään aloittaessaan.
Viiden lapsen äiti Nivalasta lähetti taannoin Nivalan sosiaalitoimeen ja Perhehoitokumppaneille avoimen kirjeen, jossa hän joutui muistuttamaan näitä valheellisen insestisyytteen tekaisseita tahoja lastensuojelun lainsäädännöstä ja asiakasperheiden ihmisoikeuksista.
Sijaishuollon bisnestarkoituksiin sovelletun psykoanalyyttisen, traumaterapeuttisen maailmankuvan omaksuneella, kroonisesta huolesta ja ahdistuksesta kärsivällä valvomattomalla sijaishuollon työntekijällä esim. perhehoitajalla on sijaishuollossa usein välitön taloudellinen intressi ja myös mahdollisuus tuottaa/ ylläpitää laittomiakin sijoituksia ja huostaanottoja.
Tästä yhdistelmästä on enää lyhyt matka toimintaan:
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/asiantuntijarinki-aivopesi-lapsia-ja-myi-sijaishuoltoon
Sijaishuollon kerskakulutuksesta kulutuskarkuruuteen
Perhehoitokumppanit tunnetaan sijoitetuilla lapsilla tekemästään bisneksestä, tarkemmin ottaen perhehoidon bisneistämisestä ja välistävedostaan.
Yritys veloittaa kunnilta yhden lapsen perhehoidosta noin. 60- 70 000 euroa vuodessa, josta se maksaa sijaishuoltajille vain pienen osan ja ottaa itselleen välistä huomattavan summan.
Avosyli- konserniksi Neljä Astetta- yrityksen kanssa fuusioitunut Perhehoitokumppanit Suomessa on brittiläisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö, jonka sosiaalityöntekijät Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen auttoivat Suomeen ja jonka ensisijainen päämäärä on ollut mahdollisimman kovan liikevoiton tuottaminen omistajilleen Jim Cockburn:lle ja Janet Rees:lle. Corporate Watch- uutissivuston mukaan yritys tekikin vuonna 2014 yli 127.2 miljoonan punnan liikevoitot, joista maksettiin osinkoja omistajaparille 7 miljoonaa puntaa vuonna 2013 ja lähes 12 miljoonaa puntaa vuonna 2012 holding- yhtiö Ideapark Ltd:n kautta.
Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppaneiden) perustaja Jim Cockburn myi keväällä osuutensa yhtiöstä lihanjalostus- ja jätehuoltobisineksessä toimivalle CapVest Partners LLP:lle vielä julkaisemattomaan hintaan, kertoi Corporate Watch.
Sijaishuollon työntekijöiden liitto on kommentoinut yrityskauppaa seuraavasti: "Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppanit) kaltaiset firmat ovat ansainneet miljoonia sijaishuollon työntekijöiden halpatyövoimalla. Vuoden 2008 laman jälkeen sijoitettujen lasten määrä on räjähtänyt kun perheen kamppailevat selviytyäkseen köyhyydessä.
Isot CapVestin kaltaiset sijoitusyhtiöt tulevat mukaan voidakseen tehdä paljon rahaa halvalla työvoimalla. Tällä rahalla voitaisiin ehkäistä lapsia päätymästä huostaan ja taata sijaishuollon työntekijöille myöhästynyt kunnioitus".
https://corporatewatch.org/foster-care-associates-sold-to-private-equity-firm-capvest-partners/
Vaurastuminen ja erityisesti siihen liittyvä hyväosaisimpien väestönosien hallitsematon kulutuskäyttäytyminen uhkaavat nykyisin maapallon kestokykyä ja luonnonvarojen riittävyyttä. Sellaisetkin tulot, jotka useimpien mielestä takaavat vain perustoimeentulon, osoittautuvat helposti ekologisesti kestämättömiksi. Jo 5 000–6 000 dollarin vuositulojen ylittäminen tarkoittaa arvioiden mukaan siirtymistä ekologisesti kestämättömään elämäntapaan (Assadourian 2010).
Niin sijoitusten vähentäminen, riippumattoman valvonnan järjestäminen kuin hoitokorvausten kohtuullistaminen olisivat tärkeitä ekotekoja.
Ekososiaalityöhön ja ympäristösosiaalipolitiikkaan pitäisikin kuulua keskittyminen halujen sijaan tarpeisiin ja kohtuullisen elintason määrittely; ala- ja ylärajoista sopiminen.
Tutkijat Juha Nurmela ja Ilmo Mäenpää (2009) ovat laskeneet tilastotiedoista, että vuonna 2006 jokaisesta Suomessa kulutetusta eurosta aiheutui 780 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja 1,5 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta.
Sijaishuollon vuosi vuodelta kasvava noin 200.000 euroa perhehoidossa ja 1000 000 euroa lastensuojelulaitoksessa per sijoitettu maksava tulosvastuuton rahoitus, joka vielä tuottaa lisäkustannuksia aiheuttavia syrjäytettyjä nuoria ja vanhempia (Perhepiirissä, 2010) on selkeä ympäristöriski.
Rangaistavat sijaishuoltopaikoista karkaamiset, joista tehdään poliisille lähes 5000 virka-apupyyntöä vuodessa voitaisiin tulevaisuudessa nähdä kestävän kehityksen mukaisena kulutuskarkuruutena; vapaaehtoisena luontoa säästävänä sijaishuollon kerskakulutuksen vähentämisenä.
Huolesta ilmastohuoleen
Huolen kärsittyä inflaation käsitteenä ja huostaperusteena, lapsibisnestoimijat ovat vaihtaneet huolen ilmastohuoleen.
Harriet Rabb:kin on oivaltanut, että ilmastonmuutoksen varjolla voi myös lisätä, oikeuttaa ja pidentää huostaanottoja ja myydä peleiksi, leikeiksi, taidelähtöisiksi menetelmiksi ja luontoavusteisiksi toiminnoiksi kutsuttuja uskomushoitoja.
Jokaisen lastensuojelusta kiinnostuneen kannattaa lukea tämä Harriet Rabbin teksti, jossa hän on moneen otteeseen vähällä kompastua omaan tarkasti laskelmoituun psykokieleensä ja nokkeluuteensa:
https://avosylin.fi/haavoittuvassa-asemassa-olevat-lapset-ja-traumainformoitu-ilmastoahdistuksen-kasittely
Seuraavaksi otteita Rabbin tekstistä. Lastensuojelun toimintakulttuuria tuntevat osaavat tulkita miten ja mihin Rabbin psykokieltä tullaan käyttämään:
"Lasten ja nuorten aiemmat vaikeat ja traumaattiset elämänkokemukset vaikuttavat heidän valmiuksiinsa vastaanottaa ja käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä." ( = Se, ettei jaa Rabbin ilmastoahdistusta tulkitaan merkiksi huonosta kodista ja vaikeista ja traumaattisista elämänkokemuksista).
"Joidenkin lasten ja nuorten osalta puolustusmekanismit saattavat olla keino suojata mieltä liian vaikeilta asioilta, joiden käsittelemiseksi ei ole voimia tai valmiuksia. Voimmeko ottaa tämän informaationa ja lähteä pohtimaan, mitkä olosuhteet saavat aikaan mielen tarpeen suojautua? Voimmeko tehdä näille olosuhteille jotain? ( =Nuoren esittämä perusteltukin ilmastonmuutoskritiikki tai ilmastoahdistuksen puuttuminen voidaan tulkita etsintäluvaksi, todisteeksi ja puolustusmekanismiksi oletetulle traumalle esim. koko lapsuuden mittaisen huostaanoton takaavalle lapsuudenkodin seksuaaliselle hyväksikäytölle.)
" Lastensuojelun piirissä olevat ja kodin ulkopuolella sijoitetut lapset tarvitsevat oman erityisyytensä huomioimista ilmastohuolen käsittelyssä." ( = ilmastohuoliryhmistä tehdään samanlaisia lastensuojelun huonoihin käytäntöihin manipuloivia ryhmiä kuin VoiKukkia- Diakonissalaitoksen HOPE - tai PeLa:n SILTA- ja PERHOS- ryhmistä).
Rabbin mukaan traumafokusoidun ilmastohuolen turvallinen käsittely tapahtuu sijoitetulla lapsella hoitoverkostossa toimivien sote- ja kasvatusalan ammattilaisten, omahoitajien, omaohjaajien, sijaisvanhempien, muiden lastensuojelun työntekijöiden, kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhehoidon ohjaajien kanssa. "Ydinkysymykseksi tällöin nousee, onko lasten ja nuorten lähellä olevilla aikuisilla kyky käsitellä ilmastohuolta ja miten tätä kyvykkyyttä voisi lisätä?" ( Hyvän ja riittävän hoivan/ hoitajan/ vanhemmuuden kriteeriksi nostetaan Rabbilaisen ilmastoahdistuksen kokeminen ja reflektointi).
Vaatiiko veronmaksajille miljoonia vuodessa maksavien, kokouksesta toiseen lentelevien ilmastoahdistujien osaaminen, etiikka ja ilmastohuoli oman ahdistuksen, syyllisyyden ja epätoivon tartuttamista lapsiin, sijaishuollon rosvosektorin elättämistä/kasvattamista ja lisääntyviä huostaanottoja?
Lapsibisneksen sujuvoittamiseksi tehtaillut laittomuudet esim. vanhemmista esitetyt väärät syytökset ja rikosepäilyt oikeutetaan edelleen psykoanalyyttisella jargonilla.
Kovin terapeuttista ei ole, että traumanhoitajina esiintyvät vaativat mielipide-erojen vuoksi "riskiperheiksi" nimittelemiään perheitä epätieteellisillä "lapsilähtöisillä välineillä" tehtäviin loputtomiin arviointeihin saadakseen "riskilapsiksi" leimaamilleen koko lapsuuden kestävän ja satoja tuhansia maksavan huostaanoton kouluttamiinsa "omaperheisiin" ( sijaisperheisiin).
Lastensuojelu on ilmastokysymys
Lastensuojelu on oikeasti ilmastonmuutoskysymys.
Tuhlaileva, satojen tuhansien eurojen hoitokorvauksia, katumaastureita, moottoriveneitä, ökytaloja ja ulkomaanmatkoja kahmiva sijaishuolto aiheuttaa ja pahentaa ilmaston lämpenemistä ja rikkoo ja hävittää ekologisemmin eläviä perheyhteisöjä.
Sijaishuollon suorittama lasten ja perheiden syrjäyttäminen, tähtitieteelliset vuorokausimaksut ja useita kertoja vuodessa tapahtuva lastensuojelun ja sijaishuollon päättäjien lentomatkustelu kuluttaa luonnonvaroja ja kuumentaa ilmastoa.
Sijaishuoltoon sijoittaminen monikymmenkertaistaa köyhän lapsen ja nuoren hiilijalanjäljen. Keskimäärin seitsemän vuotta kestävä huostaanotto kuluttaa veronmaksajien rahoja lastensuojelulaitoksessa noin 1000 000 euron ja noin 200 000 sijaisperheessä.
Ironista on, että juuri ilmastoahdistusta tuntemattomat lastensuojeluperheet tekevät usein paljon enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin ilmastoahdistusta tuntevat sijaishuollon syöttiläät.
Lastensuojelun asiakasperheet ovat keskimäärin köyhiä ja kuluttavat vähän, ostavat tavaransa kierrätyksestä, syövät hävikkiruokaa eikä heillä ole varaa lentomatkailuun tai yksityisautoiluun vaan matkat taitetaan jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.
Heidän elämänsä on niin tiukkaa taistelua selviytymisestä, ettei heillä ole myöskään varaa sairastua eliitin neurooseihin ja mielen sairauksiin esim. varhaiseen huoleen.
Lastensuojelun valheita ja laittomuuksia seuranneina heille on yleensä myös kehittynyt hyvä havaintokyky ja resilienssi erilaisten huijausten ja hysterioiden suhteen.
Lastensuojelun ja sijaishuollon olematon valvonta, ala-arvoinen hallinto- oikeusmenettely ja kuntien kilpailutuskäytännöt ovat tuottaneet maahan alati kasvavan määrän hämäräperäisiä lastensuojeluyrittäjiä, joista monet piilottavat liikevoittonsa verottajan ulottumattomiin.
Sijaishuolto on kannattava bisnes: sitä ei käytännössä valvo kukaan, ja kunta on maksajana takuuvarma. Kunnat maksavat pelkästään lasten sijoituksista enemmän kuin lukiokoulutuksesta tai poliisitoimesta, varovaisesti arvioituna noin miljardin vuodessa.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on, emeritusprofessori Matti Rimpelä on todennut.
Hyvät Avosylin - lapsibisnestoimijat ja -pomot
Näiden kysymysten kera sekä haastan että rohkaisen tarttumaan oman toiminnan piirissä ilmastohaasteeseen.
Kuka mittaisi sijaishuollon vuosittaisen hiilijalanjäljen?
Jutellaanko traumafokusoidusta ilmastoahdistuksesta sitten kun olette luopuneet yksityisautoilusta ja lentomatkailusta, elätte alle 500 euron kuukausituloilla ja syötte pääasiassa hävikkiruokaa?
Voitteko ottaa tämän informaationa ja lähteä pohtimaan, mitkä olosuhteet saavat aikaan mielenne tarpeen suojautua asiakasperheiden tiedolta, elämäntavoilta ja esimerkeiltä? Voimmeko tehdä näille olosuhteille jotain esim. siirtää teidät pois toimistoistanne ja asunnoistanne?
Miksi ilmastoahdistuksen puuttumista pidetään merkkinä vaikeista syntymäkodin olosuhteista ja traumatisoitumisesta eikä resilienssistä (kimmoisuus, sinnikkyys): toimintakyvyn säilyttämisestä muutosten keskellä?
Voisiko sijoitettujen ilmasto-ahdistuksen puuttuminen johtua lapsuudenkodin traumojen sijaan sijaishuollon traumoista; siitä, että sijoitettujen kaikki aika ja energia kuluu Perhehoitokumppaneiden ja Neljä Astetta- yrityksen omien laittomien liikkumis- ja tapaamisrajoituksien ja perheiden jälleenyhdistämisten laiminlyöntien potemiseen ja informoituun ja aiheelliseen pelkoon, että minkä hyvänsä ahdistuksen näyttäminen johtaa sijaishuollossa helposti sijaishuollon vuorokausimaksuja korottavaan mt- diagnoosiin?
Miksi traumojen kuvitellaan syntyvän pääosin syntymäperheissä eikä sijaishuollossa, jonka väkivaltaisuudesta on yhdenmukainen kansainvälinen tutkimusnäyttö?
Sendhil Mullainathan ja Eldar Sharif osoittavat kirjassaan Scarcity kuinka tulevaisuuden huolet ovat kuin loisia, jotka kaappaavat käyttöönsä merkittävän osan ihmisten aivokapasiteetista. Huolten täyttäessä mielen, aivojen kapasiteetti käsitellä asioita kapenee; laajakaista kaventuu puhelinlangaksi.
Kun kerran huoli ja huolen tunteminen romuttaa aivokapasiteetin ja aggressio- ja impulssikontrollin, miksi ihmeessä ilmastohuolestumiseen oikein koulutetaan? Miksi toimivia laajakaistoja minimoidaan tahallaan puhelinlangoiksi?
Pitäisikö työntekijä, joka toistuvasti tekee turhia sijoituksia tai perustaa tai käyttää laittomia huolirekistereitä tai tekee pelkkään huoleen perustuvia päätöksiä sijoittaa kiireellisesti mielenterveysyksikköön, erityisen huolenpidon yksikköön, uudelleenkoulutukseen vai vankilaan?
Milloin sosiaalityöhön saadaan samanlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä kuin terveydenhuoltoon?
Missä viipyy julkinen asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset sisältävä rekisteri lapsibisnestoimijoista reilun kaupan sertifikaatteineen?
Miksi ette yksinkertaisesti vähennä omaa kulutustanne jos ilmastonmuutos huolettaa? Miksi projisoitte huolenne ja ongelmanne lapsiin ja puuhastelette veronmaksajien rahoilla joutavia tuntemattomien perheiden kanssa sen sijaan, että muuttaisitte oman elämäntapanne?
Auttaisiko Lokakuun Liikkeen traumafokusoidun jäsenen kotikäynti?
Autamme teitä mielellämme ja veloituksetta luopumaan ilmastoa ja maapalloamme vahingoittavasta, ahdistusta tuottavasta ja kerskakulutuksen mahdollistavasta omaisuudestanne.
#traumainformoitu #ilmastoahdistus #Avosylin #PKS #Perhehoitokumppanit Suomessa #Harriet Rabb
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-ihmetta-tapahtui-nelja-astetta-yritykselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ymparistososiaalityo-suomessa-lapsibisneksen-viherpesua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ekososiaalityo-lastensuojelun-sijaishuollossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoli-on-modernia-taikauskoa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luonto-on-lastensuojelun-paras-kasvatuskumppani
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
Huostaanoton perusteiksi kelpaavat yhä mielivaltaisemmat asiat; lakisääteisen peruspalvelun käyttäminen, alennuspiparkakkutaikinan ostaminen tai eriävä poliittinen näkemys.
Nyt myös ilmastonmuutos tai pikemminkin oikea poliittinen mielipide asiasta on lastensuojelukysymys ja -kriteeri.
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) entinen ja Avosylin- lastensuojelukonsernin nykyinen laatupäällilkkö, koirakouluttaja, ilmastovanhempi ja tunnetaito-ohjaaja Harriet Rabb on huolissaan siitä, että PKS:n huostaanotetut lapset eivät tunne ilmastoahdistusta yhtä paljon kuin vanhempiensa kanssa elävät ikätoverinsa. PKS on teettänyt asiasta tutkimuksenkin- toisin kuin vaikkapa sijoitustensa laillisuudesta tai seurauksista.
Harriet Rabbin kirjoituksesta haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja traumafokusoitu ilmastoahdistuksen käsittely saa käsityksen, että mikäli lapsi tai nuori ei jaa Rabbin ja muiden lapsibisnestoimijoiden ilmastohuolta ja poliittista agendaa, hänen epäillään tulevan " vaikeista olosuhteista" eli ilmastoahdistusta tuntemattomasta ilmastodenialistiksi oletetusta (persu)perheestä ja olevan traumafokusoidun huostaanoton ja traumainformoidun ilmastohuolta tuntevan sijaishuollon kasvattajan tarpeessa .
FCA:n tytäryhtiön Perhehoitokumppanit Suomessa OY:n, nykyisen Avosylin- konsernin laatupäällikkönä Rabbin tulisi olla perillä lastensuojelun laatusuosituksista ja vastata lainsäädännön velvoitteisiin ja sijoitettujen odotuksiin ja toiveisiin.
Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan Perhehoitokumppanit Suomessa OY:ssä ei ole usein toteutunut sen paremmin kestävä kehitys kuin laatu tai laillisuus.
On vaikeaa ellei mahdotonta havaita kestävän kehityksen periaatteita kaupallistuvassa perhehoidossa, jossa ohjattu muutos, kasvatusvalintojen ja koulutuksen monimuotoisuus, terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville, omavaraisuus ja ympäristön kantokyvyn turvaaminen, asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu, lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä eivät toteudu.
Viherpesu on harhaanjohtavaa viestintää, virheiden salaamista ja peittämistä
Viherpesu (Greenwash) on pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle. Termi on alun perin johdettu englanninkielisestä ilmauksesta whitewash(valkopesu), joka tarkoittaa "virheiden peittämistä tai salaamista".
Viherpesua harrastavat erityisesti yritykset, joilla on selkeästi haitallinen vaikutus ympäristöön. Tällaisina haitallisina yrityksinä voi pitää suurinta osaa nykyisistä lapsibisnestoimijoista.
Nämä yritykset pyrkivät puhdistamaan mainettaan viestittämällä halua parantaa ympäristön tilaa. Viherpesussa tuotetaan assosiaatioita, jotka liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan.
Palveluntuottajat tietävät, että brändäys ja markkinointi ovat aivopesua, mutta luulottelevat, että ihmisten aivopesemisessä "hyvällä", joskin valheellisella tiedolla ei ole mitään väärää (Green Design, 2006).
Liian moni kansalainen nielee lastensuojelujärjestöinä esiintyvien sijaishuollon piiloyritysten vihreän varainhankintapropagandan ja rahoittaa tietämättään lasten ja perheiden syrjäyttämistä.
Sijaishuollossa vähähiilisen elämäntavan rinnalle pitäisi nostaa väkivallaton tai edes vähäväkivaltainen elämäntapa.
Lasten on todettu altistuvan väkivallalle sijaishuollossa mikäli johtajilla on vain vähäinen tai ei lainkaan suoraa kontaktia hoitoyksiköihin, mikäli em. ei ole valvontaa eikä yhteisiä toimintalinjoja tai päätöksentekokäytäntöjä, mikäli riittäviä tai toimivia valitustapoja ja- reittejä ei ole olemassa, mikäli lapsilla ei ole mahdollisuutta pitää yhteyttä läheisiinsä ja kertoa kohtelustaan rangaistuksetta, mikäli kaltoinkohtelijoilla on vahva poliittinen ja hallinnollinen tukiverkosto ( Erooga, 2012) ja mikäli tukeudutaan teoreettisiin/ ideologisiin malleihin, jotka etäännyttävät suhteita hoitajien ja lasten välillä.
Suomalaisessa perhehoidossa esiintyvät kaikki edellämainitut lasten kaltoinkohtelun riskitekijät, joita ei poista nokkela sanailu siitä, että " Osana riskien ennakointia ja hallintaa sekä turvallisen perhehoidon järjestelmää PKS on ollut laatupäällikkönsä toiminnan kautta aktiivinen sosiaalialan ilmastonmuutostietoisuuden nostamisessa, joka tehdyn toimintaympäristön riskien arvioinnin perusteella on tarpeellista perhehoitoon sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi myös ilmastonmuutoksen olosuhteissa."
Huolestuttavaa on avosylisen laatupäällikön omaksuma psykoanalyyttinen jargon ja maailmankuva, jossa lastensuojeluun ajautuneita lapsia ja vanhempia pidetään jo lähtökohtaisesti psyykkisesti sairaina ja heistä etsitään epätieteellisillä menetelmillä merkkejä ” alikehittyneestä mentalisaatiosta ”, ”vuorovaikutuksen häiriöstä” tai " ylisukupolvisesta traumasta"; siis pahasta, jonka olemassaolosta työntekijät ovat vakuuttuneita jo työtään aloittaessaan.
Viiden lapsen äiti Nivalasta lähetti taannoin Nivalan sosiaalitoimeen ja Perhehoitokumppaneille avoimen kirjeen, jossa hän joutui muistuttamaan näitä valheellisen insestisyytteen tekaisseita tahoja lastensuojelun lainsäädännöstä ja asiakasperheiden ihmisoikeuksista.
Sijaishuollon bisnestarkoituksiin sovelletun psykoanalyyttisen, traumaterapeuttisen maailmankuvan omaksuneella, kroonisesta huolesta ja ahdistuksesta kärsivällä valvomattomalla sijaishuollon työntekijällä esim. perhehoitajalla on sijaishuollossa usein välitön taloudellinen intressi ja myös mahdollisuus tuottaa/ ylläpitää laittomiakin sijoituksia ja huostaanottoja.
Tästä yhdistelmästä on enää lyhyt matka toimintaan:
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/asiantuntijarinki-aivopesi-lapsia-ja-myi-sijaishuoltoon
Sijaishuollon kerskakulutuksesta kulutuskarkuruuteen
Perhehoitokumppanit tunnetaan sijoitetuilla lapsilla tekemästään bisneksestä, tarkemmin ottaen perhehoidon bisneistämisestä ja välistävedostaan.
Yritys veloittaa kunnilta yhden lapsen perhehoidosta noin. 60- 70 000 euroa vuodessa, josta se maksaa sijaishuoltajille vain pienen osan ja ottaa itselleen välistä huomattavan summan.
Avosyli- konserniksi Neljä Astetta- yrityksen kanssa fuusioitunut Perhehoitokumppanit Suomessa on brittiläisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö, jonka sosiaalityöntekijät Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen auttoivat Suomeen ja jonka ensisijainen päämäärä on ollut mahdollisimman kovan liikevoiton tuottaminen omistajilleen Jim Cockburn:lle ja Janet Rees:lle. Corporate Watch- uutissivuston mukaan yritys tekikin vuonna 2014 yli 127.2 miljoonan punnan liikevoitot, joista maksettiin osinkoja omistajaparille 7 miljoonaa puntaa vuonna 2013 ja lähes 12 miljoonaa puntaa vuonna 2012 holding- yhtiö Ideapark Ltd:n kautta.
Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppaneiden) perustaja Jim Cockburn myi keväällä osuutensa yhtiöstä lihanjalostus- ja jätehuoltobisineksessä toimivalle CapVest Partners LLP:lle vielä julkaisemattomaan hintaan, kertoi Corporate Watch.
Sijaishuollon työntekijöiden liitto on kommentoinut yrityskauppaa seuraavasti: "Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppanit) kaltaiset firmat ovat ansainneet miljoonia sijaishuollon työntekijöiden halpatyövoimalla. Vuoden 2008 laman jälkeen sijoitettujen lasten määrä on räjähtänyt kun perheen kamppailevat selviytyäkseen köyhyydessä.
Isot CapVestin kaltaiset sijoitusyhtiöt tulevat mukaan voidakseen tehdä paljon rahaa halvalla työvoimalla. Tällä rahalla voitaisiin ehkäistä lapsia päätymästä huostaan ja taata sijaishuollon työntekijöille myöhästynyt kunnioitus".
https://corporatewatch.org/foster-care-associates-sold-to-private-equity-firm-capvest-partners/
Vaurastuminen ja erityisesti siihen liittyvä hyväosaisimpien väestönosien hallitsematon kulutuskäyttäytyminen uhkaavat nykyisin maapallon kestokykyä ja luonnonvarojen riittävyyttä. Sellaisetkin tulot, jotka useimpien mielestä takaavat vain perustoimeentulon, osoittautuvat helposti ekologisesti kestämättömiksi. Jo 5 000–6 000 dollarin vuositulojen ylittäminen tarkoittaa arvioiden mukaan siirtymistä ekologisesti kestämättömään elämäntapaan (Assadourian 2010).
Niin sijoitusten vähentäminen, riippumattoman valvonnan järjestäminen kuin hoitokorvausten kohtuullistaminen olisivat tärkeitä ekotekoja.
Ekososiaalityöhön ja ympäristösosiaalipolitiikkaan pitäisikin kuulua keskittyminen halujen sijaan tarpeisiin ja kohtuullisen elintason määrittely; ala- ja ylärajoista sopiminen.
Tutkijat Juha Nurmela ja Ilmo Mäenpää (2009) ovat laskeneet tilastotiedoista, että vuonna 2006 jokaisesta Suomessa kulutetusta eurosta aiheutui 780 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja 1,5 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta.
Sijaishuollon vuosi vuodelta kasvava noin 200.000 euroa perhehoidossa ja 1000 000 euroa lastensuojelulaitoksessa per sijoitettu maksava tulosvastuuton rahoitus, joka vielä tuottaa lisäkustannuksia aiheuttavia syrjäytettyjä nuoria ja vanhempia (Perhepiirissä, 2010) on selkeä ympäristöriski.
Rangaistavat sijaishuoltopaikoista karkaamiset, joista tehdään poliisille lähes 5000 virka-apupyyntöä vuodessa voitaisiin tulevaisuudessa nähdä kestävän kehityksen mukaisena kulutuskarkuruutena; vapaaehtoisena luontoa säästävänä sijaishuollon kerskakulutuksen vähentämisenä.
Huolesta ilmastohuoleen
Huolen kärsittyä inflaation käsitteenä ja huostaperusteena, lapsibisnestoimijat ovat vaihtaneet huolen ilmastohuoleen.
Harriet Rabb:kin on oivaltanut, että ilmastonmuutoksen varjolla voi myös lisätä, oikeuttaa ja pidentää huostaanottoja ja myydä peleiksi, leikeiksi, taidelähtöisiksi menetelmiksi ja luontoavusteisiksi toiminnoiksi kutsuttuja uskomushoitoja.
Jokaisen lastensuojelusta kiinnostuneen kannattaa lukea tämä Harriet Rabbin teksti, jossa hän on moneen otteeseen vähällä kompastua omaan tarkasti laskelmoituun psykokieleensä ja nokkeluuteensa:
https://avosylin.fi/haavoittuvassa-asemassa-olevat-lapset-ja-traumainformoitu-ilmastoahdistuksen-kasittely
Seuraavaksi otteita Rabbin tekstistä. Lastensuojelun toimintakulttuuria tuntevat osaavat tulkita miten ja mihin Rabbin psykokieltä tullaan käyttämään:
"Lasten ja nuorten aiemmat vaikeat ja traumaattiset elämänkokemukset vaikuttavat heidän valmiuksiinsa vastaanottaa ja käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä." ( = Se, ettei jaa Rabbin ilmastoahdistusta tulkitaan merkiksi huonosta kodista ja vaikeista ja traumaattisista elämänkokemuksista).
"Joidenkin lasten ja nuorten osalta puolustusmekanismit saattavat olla keino suojata mieltä liian vaikeilta asioilta, joiden käsittelemiseksi ei ole voimia tai valmiuksia. Voimmeko ottaa tämän informaationa ja lähteä pohtimaan, mitkä olosuhteet saavat aikaan mielen tarpeen suojautua? Voimmeko tehdä näille olosuhteille jotain? ( =Nuoren esittämä perusteltukin ilmastonmuutoskritiikki tai ilmastoahdistuksen puuttuminen voidaan tulkita etsintäluvaksi, todisteeksi ja puolustusmekanismiksi oletetulle traumalle esim. koko lapsuuden mittaisen huostaanoton takaavalle lapsuudenkodin seksuaaliselle hyväksikäytölle.)
" Lastensuojelun piirissä olevat ja kodin ulkopuolella sijoitetut lapset tarvitsevat oman erityisyytensä huomioimista ilmastohuolen käsittelyssä." ( = ilmastohuoliryhmistä tehdään samanlaisia lastensuojelun huonoihin käytäntöihin manipuloivia ryhmiä kuin VoiKukkia- Diakonissalaitoksen HOPE - tai PeLa:n SILTA- ja PERHOS- ryhmistä).
Rabbin mukaan traumafokusoidun ilmastohuolen turvallinen käsittely tapahtuu sijoitetulla lapsella hoitoverkostossa toimivien sote- ja kasvatusalan ammattilaisten, omahoitajien, omaohjaajien, sijaisvanhempien, muiden lastensuojelun työntekijöiden, kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhehoidon ohjaajien kanssa. "Ydinkysymykseksi tällöin nousee, onko lasten ja nuorten lähellä olevilla aikuisilla kyky käsitellä ilmastohuolta ja miten tätä kyvykkyyttä voisi lisätä?" ( Hyvän ja riittävän hoivan/ hoitajan/ vanhemmuuden kriteeriksi nostetaan Rabbilaisen ilmastoahdistuksen kokeminen ja reflektointi).
Vaatiiko veronmaksajille miljoonia vuodessa maksavien, kokouksesta toiseen lentelevien ilmastoahdistujien osaaminen, etiikka ja ilmastohuoli oman ahdistuksen, syyllisyyden ja epätoivon tartuttamista lapsiin, sijaishuollon rosvosektorin elättämistä/kasvattamista ja lisääntyviä huostaanottoja?
Lapsibisneksen sujuvoittamiseksi tehtaillut laittomuudet esim. vanhemmista esitetyt väärät syytökset ja rikosepäilyt oikeutetaan edelleen psykoanalyyttisella jargonilla.
Kovin terapeuttista ei ole, että traumanhoitajina esiintyvät vaativat mielipide-erojen vuoksi "riskiperheiksi" nimittelemiään perheitä epätieteellisillä "lapsilähtöisillä välineillä" tehtäviin loputtomiin arviointeihin saadakseen "riskilapsiksi" leimaamilleen koko lapsuuden kestävän ja satoja tuhansia maksavan huostaanoton kouluttamiinsa "omaperheisiin" ( sijaisperheisiin).
Lastensuojelu on ilmastokysymys
Lastensuojelu on oikeasti ilmastonmuutoskysymys.
Tuhlaileva, satojen tuhansien eurojen hoitokorvauksia, katumaastureita, moottoriveneitä, ökytaloja ja ulkomaanmatkoja kahmiva sijaishuolto aiheuttaa ja pahentaa ilmaston lämpenemistä ja rikkoo ja hävittää ekologisemmin eläviä perheyhteisöjä.
Sijaishuollon suorittama lasten ja perheiden syrjäyttäminen, tähtitieteelliset vuorokausimaksut ja useita kertoja vuodessa tapahtuva lastensuojelun ja sijaishuollon päättäjien lentomatkustelu kuluttaa luonnonvaroja ja kuumentaa ilmastoa.
Sijaishuoltoon sijoittaminen monikymmenkertaistaa köyhän lapsen ja nuoren hiilijalanjäljen. Keskimäärin seitsemän vuotta kestävä huostaanotto kuluttaa veronmaksajien rahoja lastensuojelulaitoksessa noin 1000 000 euron ja noin 200 000 sijaisperheessä.
Ironista on, että juuri ilmastoahdistusta tuntemattomat lastensuojeluperheet tekevät usein paljon enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin ilmastoahdistusta tuntevat sijaishuollon syöttiläät.
Lastensuojelun asiakasperheet ovat keskimäärin köyhiä ja kuluttavat vähän, ostavat tavaransa kierrätyksestä, syövät hävikkiruokaa eikä heillä ole varaa lentomatkailuun tai yksityisautoiluun vaan matkat taitetaan jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.
Heidän elämänsä on niin tiukkaa taistelua selviytymisestä, ettei heillä ole myöskään varaa sairastua eliitin neurooseihin ja mielen sairauksiin esim. varhaiseen huoleen.
Lastensuojelun valheita ja laittomuuksia seuranneina heille on yleensä myös kehittynyt hyvä havaintokyky ja resilienssi erilaisten huijausten ja hysterioiden suhteen.
Lastensuojelun ja sijaishuollon olematon valvonta, ala-arvoinen hallinto- oikeusmenettely ja kuntien kilpailutuskäytännöt ovat tuottaneet maahan alati kasvavan määrän hämäräperäisiä lastensuojeluyrittäjiä, joista monet piilottavat liikevoittonsa verottajan ulottumattomiin.
Sijaishuolto on kannattava bisnes: sitä ei käytännössä valvo kukaan, ja kunta on maksajana takuuvarma. Kunnat maksavat pelkästään lasten sijoituksista enemmän kuin lukiokoulutuksesta tai poliisitoimesta, varovaisesti arvioituna noin miljardin vuodessa.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on, emeritusprofessori Matti Rimpelä on todennut.
Hyvät Avosylin - lapsibisnestoimijat ja -pomot
Näiden kysymysten kera sekä haastan että rohkaisen tarttumaan oman toiminnan piirissä ilmastohaasteeseen.
Kuka mittaisi sijaishuollon vuosittaisen hiilijalanjäljen?
Jutellaanko traumafokusoidusta ilmastoahdistuksesta sitten kun olette luopuneet yksityisautoilusta ja lentomatkailusta, elätte alle 500 euron kuukausituloilla ja syötte pääasiassa hävikkiruokaa?
Voitteko ottaa tämän informaationa ja lähteä pohtimaan, mitkä olosuhteet saavat aikaan mielenne tarpeen suojautua asiakasperheiden tiedolta, elämäntavoilta ja esimerkeiltä? Voimmeko tehdä näille olosuhteille jotain esim. siirtää teidät pois toimistoistanne ja asunnoistanne?
Miksi ilmastoahdistuksen puuttumista pidetään merkkinä vaikeista syntymäkodin olosuhteista ja traumatisoitumisesta eikä resilienssistä (kimmoisuus, sinnikkyys): toimintakyvyn säilyttämisestä muutosten keskellä?
Voisiko sijoitettujen ilmasto-ahdistuksen puuttuminen johtua lapsuudenkodin traumojen sijaan sijaishuollon traumoista; siitä, että sijoitettujen kaikki aika ja energia kuluu Perhehoitokumppaneiden ja Neljä Astetta- yrityksen omien laittomien liikkumis- ja tapaamisrajoituksien ja perheiden jälleenyhdistämisten laiminlyöntien potemiseen ja informoituun ja aiheelliseen pelkoon, että minkä hyvänsä ahdistuksen näyttäminen johtaa sijaishuollossa helposti sijaishuollon vuorokausimaksuja korottavaan mt- diagnoosiin?
Miksi traumojen kuvitellaan syntyvän pääosin syntymäperheissä eikä sijaishuollossa, jonka väkivaltaisuudesta on yhdenmukainen kansainvälinen tutkimusnäyttö?
Sendhil Mullainathan ja Eldar Sharif osoittavat kirjassaan Scarcity kuinka tulevaisuuden huolet ovat kuin loisia, jotka kaappaavat käyttöönsä merkittävän osan ihmisten aivokapasiteetista. Huolten täyttäessä mielen, aivojen kapasiteetti käsitellä asioita kapenee; laajakaista kaventuu puhelinlangaksi.
Kun kerran huoli ja huolen tunteminen romuttaa aivokapasiteetin ja aggressio- ja impulssikontrollin, miksi ihmeessä ilmastohuolestumiseen oikein koulutetaan? Miksi toimivia laajakaistoja minimoidaan tahallaan puhelinlangoiksi?
Pitäisikö työntekijä, joka toistuvasti tekee turhia sijoituksia tai perustaa tai käyttää laittomia huolirekistereitä tai tekee pelkkään huoleen perustuvia päätöksiä sijoittaa kiireellisesti mielenterveysyksikköön, erityisen huolenpidon yksikköön, uudelleenkoulutukseen vai vankilaan?
Milloin sosiaalityöhön saadaan samanlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä kuin terveydenhuoltoon?
Missä viipyy julkinen asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset sisältävä rekisteri lapsibisnestoimijoista reilun kaupan sertifikaatteineen?
Miksi ette yksinkertaisesti vähennä omaa kulutustanne jos ilmastonmuutos huolettaa? Miksi projisoitte huolenne ja ongelmanne lapsiin ja puuhastelette veronmaksajien rahoilla joutavia tuntemattomien perheiden kanssa sen sijaan, että muuttaisitte oman elämäntapanne?
Auttaisiko Lokakuun Liikkeen traumafokusoidun jäsenen kotikäynti?
Autamme teitä mielellämme ja veloituksetta luopumaan ilmastoa ja maapalloamme vahingoittavasta, ahdistusta tuottavasta ja kerskakulutuksen mahdollistavasta omaisuudestanne.
#traumainformoitu #ilmastoahdistus #Avosylin #PKS #Perhehoitokumppanit Suomessa #Harriet Rabb
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-ihmetta-tapahtui-nelja-astetta-yritykselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ymparistososiaalityo-suomessa-lapsibisneksen-viherpesua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ekososiaalityo-lastensuojelun-sijaishuollossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoli-on-modernia-taikauskoa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luonto-on-lastensuojelun-paras-kasvatuskumppani
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
