Taina Meriluoto, kuvakaappaus JYU Ei- toivotut osallistujat sivuun kokemusasiantuntijahankkeiden avulla
Kokemusasiantuntijuus on muodissa, mutta miksi? Kokemusasiantuntijoiden käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Mutta kenen päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat? Miksi osallistujia täytyy kutsua asiantuntijoiksi, jotta heidän äänensä kuuluu?
Osallistamisessa piilee vaara siitä, että poliittiset ongelmat muuttuvat vain teknisiksi pulmiksi ja ei-toivotut osallistujat jätetään sivuun, kirjoittaa väitöskirjatutkija Taina Meriluoto.
Kokemusasiantuntijoiden käyttö voi siis epäpolitisoida vaikeita kysymyksiä ja luoda valheellisen kuulemisen kuplan. Ihmisten kutsuminen asiantuntijoiksi on siksi Meriluodosta merkittävää vallankäyttöä.
Taina Meriluoto selvitti väitöskirjassaan asiantuntijaksi tekemisen prosessia osallistamishankkeissa. Hän tutki sosiaalialalla vuosina 2005-2015 toimineita kokemusasiantuntijuushankkeita osallistavan hallinnan ilmiöinä.
Asiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Asiantuntijasta tuli muotti, johon kokemusasiantuntijoiden tuli solahtaa. Sen rajat on taas mahdollista määritellä kunkin hankkeen päämäärien mukaisesti, Meriluoto selventää.
Osallistumista voi käyttää kuntoutuksena (asiantuntijuus tunteena), kontribuutiona (asiantuntijuus tarkkana tietona) tai oikeutena (asiantuntijuus mielipiteenä).
Meriluoto väittää, että tutkituissa kokemusasiantuntijahankkeissa pyritään ensisijaisesti tuottamaan kokemusasiantuntijoista konsensushakuisia yhteistyökumppaneita.
Kun osallistumisen tavoitteet on asetettu tietyllä tavalla, eli esimerkiksi kun halutaan luotettavaa tietoa palvelukehitykseen, vahvat tunteenilmaisut ja poliittiset agendat voi määritellä epärelevateiksi. Meriluodon mukaan on riski, että kokemusasiantuntijoita valitaan oikeuttamaan muualla määritelty tavoite tai päätös.
– Äärimmillään tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kriittinen puhe leimataan merkiksi siitä, että kokemusasiantuntija ei ole vielä ”valmis” osallistumaan. Helpoin ja mukavin on valita ne, joista voidaan olla varmoja, että he pysyvät ruodussa ja tietävät, mitä ”meidän yhteiset tavoitteemme” ovat.
Kriittinen puhe suljetaan helposti ulos, jos se ei sovi tähän yhteisen päämäärään tavoitteeseen.
Jos kokemusasiantuntija on eri mieltä tavoitteista ja muusta perustavanlaatuisesta, sitä ei välttämättä osata ottaa vastaan.
–Osa haastattelemistani kokemusasiantuntijoista tunsi, että heidät on kutsuttu paikalle vain näyttämään, että ruohonjuuritasoa on kuunneltu. Jotta voidaan raportoida eteenpäin, että on kuultu myös näitä poikkeavia näkökulmia.
Meriluodon epäpolitisoituminen saattaa helpottaa julkishallinnon työtä ja vahvistaa heidän asiantuntijarooliaan.
– Jos ajatellaan, että jatkuvasti isompi osa asioista on ratkaistavissa asiantuntijoiden ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla ilman poliittista keskustelua, se siistii poliittisetkin kysymykset viranhaltijoiden kesken ratkaistavissa oleviksi.
Meriluoto työskenteli 2010-luvun alussa itse sosiaalialan järjestössä ja kehitti työkseen kokemusasiantuntijuutta. Hiljalleen asiantuntijan käsite alkoi tuntua hämmentävältä.
– Miksi meidän täytyi kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?, Meriluoto kuvaa tutkimuksen taustaa.
Osallistamishankkeiden sudenkuopat näkyviksi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet kokemusasiantuntijuushankkeet hahmottavat asiantuntijuuden yllättävän perinteisesti. Meriluodon mukaan asiantuntijuus ymmärretään kykynä välittää neutraalia tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Tämä luo kokemusasiantuntijoille ajoittain hyvin vaikean vaatimuksen: heidän pitäisi tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, mutta pysyä samalla rehellisenä aidoille kokemuksille.
– Kokemusasiantuntijoista kehittyy hankkeissa hyvin taitavia ympäristönsä tulkkeja. He osaavat valita sellaisen puheen ja olemisen tavan, joka kussakin ympäristössä tiedoksi tunnistetaan, Meriluoto toteaa.
Tämä on usein vaikea tehtävä, sillä nykyisen osallistamisinnon keskellä osallistumisen tavoitteiden hahmottelu jää hankkeissa usein puolitiehen. Osallistumista ryhdytään kehittämään, koska se on ajan henki ja rahoittaja niin vaatii.
Osallistumisella voidaan niin ikään tavoitella samanaikaisesti hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita.
– Kokemusasiantuntijuushankkeissa tulee selvästi näkyviin moni osallistamistoimille tyypillinen sudenkuoppa. Ne ovat lähes aina julkishallinnon ja järjestöjen alullepanemia ja ohjaamia projekteja ja palvelevat näin ensisijaisesti niiden pyrkimyksiä. Sen sijaan, että kokemusasiantuntijat itse pääsisivät määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, he joutuvat usein mukautumaan olemassa olevaan asiantuntijan rooliin, Meriluoto kuvaa.
Kokemusasiantuntijan täytyy oppia uusi, virallisten asiantuntijoiden sanelema tapa käsitteistää, rakentaa ja kertoa kokemuksensa ja tietonsa tullakseen kuulluksi ja uskotuksi ja sitoutua asiantuntijuuden konventionaaliseen edunvalvontakulttuuriin epäpolitisoimalla poliittinen. Sen sijaan virallisilta asiantuntijoilta ja päättäjiltä ei edellytetä omien tietojensa tai käsitystensä kyseenalaistamista, reflektointia tai erityistä koulutusta uskottavan osallistumisen mahdollistamiseksi.
Sen sijaan, että kokemusasiantuntijahankkeet mahdollistaisivat uusien toimijoiden osallistumisen politiikkaan, ne pyrkivät täsmälleen päinvastaiseen: demokratiaa simuloimalla ne pyrkivät estämään marginalisoitujen ryhmien omaehtoisen asianajon.
Kriittisimmät tutkijat ovat esittäneet, että osallistamisessa on ennen muuta kysymys osallistujien hallinnasta, tietynlaisten osallistujien ja osallistumistapojen tavoittelusta.
Tarjoamalla tarkkaan rajattuja ja hallittuja osallistumismahdollisuuksia kansalaisille luodaan ’illuusio demokratiasta’ ilman, että mitään syvempiä muutoksia on vaarassa tapahtua.
Perustelemalla ja arvottamalla osallistuminen juuri tietyllä tavalla saadaan tietynlainen toiminta näyttämään järkevältä ja perustellulta. Samalla toisenlainen osallistuminen voidaan esittää ’epäsopivana’, epärationaalisena ja vääränlaisena.
Kollektiivinen asianajo, tunteet tai vahvat mielipiteenilmaisut esitetään epäsopivina asiantuntijan roolille.
Asiantuntijuuden hahmottaminen osallistumisoikeuden edellytykseksi tuottaa episteemisiä kynnyksiä osallistumiseen, ja tekee mahdolliseksi valikoida osallistujia hankkeiden ennalta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Tämä on demokratian näkökulmasta ongelmallista.
Meriluoto haluaa tutkimuksellaan ensisijaisesti rohkaista osallistumisen suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa olla totutusta poikkeavaa ja kriittistäkin, ja juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.
Meriluoto haastaa asiantuntijoita pohtimaan seuraavia kysymyksiä, jotka myös kokemusasiantuntijoiden on hyvä esittää ennen lupautumistaan hankkeeseen:
Millaisia tavoitteita organisaatiollasi /toimintaympäristössäsi tällä hetkellä on kokemusasiantuntijuudelle? Miten ja missä nämä tavoitteet näkyvät? Mistä kokemusasiantuntijat saavat niistä tietoa? Miten kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa tavoitteisiin?
Tiedätkö, mitä tavoitteita toiminnassanne mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla on? Miksi kokemusasiantuntijat on kutsuttu mukaan?
Demokratian kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat:
Ketkä osallistuvat? Ketkä voivat osallistua? Kuinka kysymys / ongelma on muotoiltu ja rajattu? Kuka sen muotoilee / rajaa?
Miten osallistumisen tavoitteet on määritelty? Miten ne tuodaan esiin? Kuka ne määrittelee ja voiko niistä
keskustella?
Millainen osallistuminen tehdään mahdolliseksi? Rajataanko jotain ulos / sopimattomaksi?
Miten käytännön järjestelyissä varmistetaan tasapuolinen äänten kuuluminen? Miten osallistuminen kytkeytyy päätöksentekoon? Vaikuttaako kokemusasiantuntijoiden osallistuminen ”oikeasti”?
Lokakuun Liike kiittää Taina Meriluotoa erinomaisesta väitöskirjasta ja kehottaa kokemusasiantuntijahankkeissa hyväksikäytettyjä lukemaan toipumisohjeet palvelujärjestelmän väkivallasta selviytymiseksi:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
#TainaMeriluoto #Osallisuudenaika #ESR #STM #Eduskunta #Lastensuojelu #Nuoretselviytyjät #Pesäpuury #MTKL #Ensijaturvakotienliitto #SOSlapsikylä #NuortenYstävät #PelastakaaLapsetry #MTKL #osallisuussosiaalityössä #vuorovaikutussosiaalityössä #kokemusasiantuntijuus #kokemusasiantuntija #Palvelukseenhalutaanyksikokemusasiantuntija
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://alusta.uta.fi/2018/06/12/kokemusasiantuntijatieto-luo-haasteen-tietokasityksellemme-mutta-luo-myos-kuulemisen-kuplan-vaaran/
https://ilmiomedia.fi/artikkelit/miksi-kokemusasiantuntijat-ovat-asiantuntijoita/
https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/vaitos-24.11.2018-kokemusasiantuntijat-eivat-ole-asiantuntijoita-sattumalta.html
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuvitteellisesti-vai-konkreettisesti-rohkeammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
Kokemusasiantuntijuus on muodissa, mutta miksi? Kokemusasiantuntijoiden käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Mutta kenen päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat? Miksi osallistujia täytyy kutsua asiantuntijoiksi, jotta heidän äänensä kuuluu?
Osallistamisessa piilee vaara siitä, että poliittiset ongelmat muuttuvat vain teknisiksi pulmiksi ja ei-toivotut osallistujat jätetään sivuun, kirjoittaa väitöskirjatutkija Taina Meriluoto.
Kokemusasiantuntijoiden käyttö voi siis epäpolitisoida vaikeita kysymyksiä ja luoda valheellisen kuulemisen kuplan. Ihmisten kutsuminen asiantuntijoiksi on siksi Meriluodosta merkittävää vallankäyttöä.
Taina Meriluoto selvitti väitöskirjassaan asiantuntijaksi tekemisen prosessia osallistamishankkeissa. Hän tutki sosiaalialalla vuosina 2005-2015 toimineita kokemusasiantuntijuushankkeita osallistavan hallinnan ilmiöinä.
Asiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Asiantuntijasta tuli muotti, johon kokemusasiantuntijoiden tuli solahtaa. Sen rajat on taas mahdollista määritellä kunkin hankkeen päämäärien mukaisesti, Meriluoto selventää.
Osallistumista voi käyttää kuntoutuksena (asiantuntijuus tunteena), kontribuutiona (asiantuntijuus tarkkana tietona) tai oikeutena (asiantuntijuus mielipiteenä).
Meriluoto väittää, että tutkituissa kokemusasiantuntijahankkeissa pyritään ensisijaisesti tuottamaan kokemusasiantuntijoista konsensushakuisia yhteistyökumppaneita.
Kun osallistumisen tavoitteet on asetettu tietyllä tavalla, eli esimerkiksi kun halutaan luotettavaa tietoa palvelukehitykseen, vahvat tunteenilmaisut ja poliittiset agendat voi määritellä epärelevateiksi. Meriluodon mukaan on riski, että kokemusasiantuntijoita valitaan oikeuttamaan muualla määritelty tavoite tai päätös.
– Äärimmillään tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kriittinen puhe leimataan merkiksi siitä, että kokemusasiantuntija ei ole vielä ”valmis” osallistumaan. Helpoin ja mukavin on valita ne, joista voidaan olla varmoja, että he pysyvät ruodussa ja tietävät, mitä ”meidän yhteiset tavoitteemme” ovat.
Kriittinen puhe suljetaan helposti ulos, jos se ei sovi tähän yhteisen päämäärään tavoitteeseen.
Jos kokemusasiantuntija on eri mieltä tavoitteista ja muusta perustavanlaatuisesta, sitä ei välttämättä osata ottaa vastaan.
–Osa haastattelemistani kokemusasiantuntijoista tunsi, että heidät on kutsuttu paikalle vain näyttämään, että ruohonjuuritasoa on kuunneltu. Jotta voidaan raportoida eteenpäin, että on kuultu myös näitä poikkeavia näkökulmia.
Meriluodon epäpolitisoituminen saattaa helpottaa julkishallinnon työtä ja vahvistaa heidän asiantuntijarooliaan.
– Jos ajatellaan, että jatkuvasti isompi osa asioista on ratkaistavissa asiantuntijoiden ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla ilman poliittista keskustelua, se siistii poliittisetkin kysymykset viranhaltijoiden kesken ratkaistavissa oleviksi.
Meriluoto työskenteli 2010-luvun alussa itse sosiaalialan järjestössä ja kehitti työkseen kokemusasiantuntijuutta. Hiljalleen asiantuntijan käsite alkoi tuntua hämmentävältä.
– Miksi meidän täytyi kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?, Meriluoto kuvaa tutkimuksen taustaa.
Osallistamishankkeiden sudenkuopat näkyviksi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet kokemusasiantuntijuushankkeet hahmottavat asiantuntijuuden yllättävän perinteisesti. Meriluodon mukaan asiantuntijuus ymmärretään kykynä välittää neutraalia tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Tämä luo kokemusasiantuntijoille ajoittain hyvin vaikean vaatimuksen: heidän pitäisi tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, mutta pysyä samalla rehellisenä aidoille kokemuksille.
– Kokemusasiantuntijoista kehittyy hankkeissa hyvin taitavia ympäristönsä tulkkeja. He osaavat valita sellaisen puheen ja olemisen tavan, joka kussakin ympäristössä tiedoksi tunnistetaan, Meriluoto toteaa.
Tämä on usein vaikea tehtävä, sillä nykyisen osallistamisinnon keskellä osallistumisen tavoitteiden hahmottelu jää hankkeissa usein puolitiehen. Osallistumista ryhdytään kehittämään, koska se on ajan henki ja rahoittaja niin vaatii.
Osallistumisella voidaan niin ikään tavoitella samanaikaisesti hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita.
– Kokemusasiantuntijuushankkeissa tulee selvästi näkyviin moni osallistamistoimille tyypillinen sudenkuoppa. Ne ovat lähes aina julkishallinnon ja järjestöjen alullepanemia ja ohjaamia projekteja ja palvelevat näin ensisijaisesti niiden pyrkimyksiä. Sen sijaan, että kokemusasiantuntijat itse pääsisivät määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, he joutuvat usein mukautumaan olemassa olevaan asiantuntijan rooliin, Meriluoto kuvaa.
Kokemusasiantuntijan täytyy oppia uusi, virallisten asiantuntijoiden sanelema tapa käsitteistää, rakentaa ja kertoa kokemuksensa ja tietonsa tullakseen kuulluksi ja uskotuksi ja sitoutua asiantuntijuuden konventionaaliseen edunvalvontakulttuuriin epäpolitisoimalla poliittinen. Sen sijaan virallisilta asiantuntijoilta ja päättäjiltä ei edellytetä omien tietojensa tai käsitystensä kyseenalaistamista, reflektointia tai erityistä koulutusta uskottavan osallistumisen mahdollistamiseksi.
Sen sijaan, että kokemusasiantuntijahankkeet mahdollistaisivat uusien toimijoiden osallistumisen politiikkaan, ne pyrkivät täsmälleen päinvastaiseen: demokratiaa simuloimalla ne pyrkivät estämään marginalisoitujen ryhmien omaehtoisen asianajon.
Kriittisimmät tutkijat ovat esittäneet, että osallistamisessa on ennen muuta kysymys osallistujien hallinnasta, tietynlaisten osallistujien ja osallistumistapojen tavoittelusta.
Tarjoamalla tarkkaan rajattuja ja hallittuja osallistumismahdollisuuksia kansalaisille luodaan ’illuusio demokratiasta’ ilman, että mitään syvempiä muutoksia on vaarassa tapahtua.
Perustelemalla ja arvottamalla osallistuminen juuri tietyllä tavalla saadaan tietynlainen toiminta näyttämään järkevältä ja perustellulta. Samalla toisenlainen osallistuminen voidaan esittää ’epäsopivana’, epärationaalisena ja vääränlaisena.
Kollektiivinen asianajo, tunteet tai vahvat mielipiteenilmaisut esitetään epäsopivina asiantuntijan roolille.
Asiantuntijuuden hahmottaminen osallistumisoikeuden edellytykseksi tuottaa episteemisiä kynnyksiä osallistumiseen, ja tekee mahdolliseksi valikoida osallistujia hankkeiden ennalta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Tämä on demokratian näkökulmasta ongelmallista.
Meriluoto haluaa tutkimuksellaan ensisijaisesti rohkaista osallistumisen suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa olla totutusta poikkeavaa ja kriittistäkin, ja juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.
Meriluoto haastaa asiantuntijoita pohtimaan seuraavia kysymyksiä, jotka myös kokemusasiantuntijoiden on hyvä esittää ennen lupautumistaan hankkeeseen:
Millaisia tavoitteita organisaatiollasi /toimintaympäristössäsi tällä hetkellä on kokemusasiantuntijuudelle? Miten ja missä nämä tavoitteet näkyvät? Mistä kokemusasiantuntijat saavat niistä tietoa? Miten kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa tavoitteisiin?
Tiedätkö, mitä tavoitteita toiminnassanne mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla on? Miksi kokemusasiantuntijat on kutsuttu mukaan?
Demokratian kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat:
Ketkä osallistuvat? Ketkä voivat osallistua? Kuinka kysymys / ongelma on muotoiltu ja rajattu? Kuka sen muotoilee / rajaa?
Miten osallistumisen tavoitteet on määritelty? Miten ne tuodaan esiin? Kuka ne määrittelee ja voiko niistä
keskustella?
Millainen osallistuminen tehdään mahdolliseksi? Rajataanko jotain ulos / sopimattomaksi?
Miten käytännön järjestelyissä varmistetaan tasapuolinen äänten kuuluminen? Miten osallistuminen kytkeytyy päätöksentekoon? Vaikuttaako kokemusasiantuntijoiden osallistuminen ”oikeasti”?
Lokakuun Liike kiittää Taina Meriluotoa erinomaisesta väitöskirjasta ja kehottaa kokemusasiantuntijahankkeissa hyväksikäytettyjä lukemaan toipumisohjeet palvelujärjestelmän väkivallasta selviytymiseksi:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
#TainaMeriluoto #Osallisuudenaika #ESR #STM #Eduskunta #Lastensuojelu #Nuoretselviytyjät #Pesäpuury #MTKL #Ensijaturvakotienliitto #SOSlapsikylä #NuortenYstävät #PelastakaaLapsetry #MTKL #osallisuussosiaalityössä #vuorovaikutussosiaalityössä #kokemusasiantuntijuus #kokemusasiantuntija #Palvelukseenhalutaanyksikokemusasiantuntija
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://alusta.uta.fi/2018/06/12/kokemusasiantuntijatieto-luo-haasteen-tietokasityksellemme-mutta-luo-myos-kuulemisen-kuplan-vaaran/
https://ilmiomedia.fi/artikkelit/miksi-kokemusasiantuntijat-ovat-asiantuntijoita/
https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/vaitos-24.11.2018-kokemusasiantuntijat-eivat-ole-asiantuntijoita-sattumalta.html
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuvitteellisesti-vai-konkreettisesti-rohkeammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/some-on-sosiaalityontekijoiden-huoli-ja-vihapuheen-monistamo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta