Lapset jätetään heitteille
Lapsiperheiden palvelut eivät kiinnosta kuntia, väittää emeritusprofessori Matti Rimpelä Onko Strategioista tullut tragedioita -raporttiin liittyvässä YLE:n haastattelussa 1.11.2018.
"Kun keskitytään talouteen ja kaavoitukseen, tuloksia ei tule. Hyvinvointipalvelut on marginalisoitu ja niille on luotu oma strategia- ja suunnittelumyllynsä, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Papereita kyllä pyöritellään, mutta tuloksia ei saada", Rimpelä sanoo.
Lapsiperhe on unohtunut jonnekin järjestelmien syövereihin, kun eri ammattilaiset ja järjestemän osat vahtivat omia etujaan.
Kunnissa käytetään yli 10 miljardia euroa vuodessa lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja tukemiseen, mutta tuloksia ei tule.
– Samat pulmat ovat olleet esillä jo 70-80-luvuilta alkaen, ja tulokset ovat huonompia.
Rimpelän mukaan raportti on laadittu kärjistäen ajatuksella ”mikään ei muutu jos kukaan ei suutu”. Hän muistuttaa, että jo kolmen vuosikymmenen ajan hallitus on käynnistänyt uusia keskusteluja ja prosesseja.
– On ollut vapaakuntakokeilua, ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojektia, perheprojekteja, uutta poikkihallinnollista ohjelmaa, kaste-ohjelmaa, lape-ohjelmaa – joka hallitus vaihtaa uuden höngän päälle ja työntää lisää rahaa kehittämishankkeisiin, mutta tulokset ovat aika olemattomia. Pitkän aikavälin kritiikkiä ja keskustelua ei ole käyty, ja sitä haluamme nostaa.
Matti ja Markku Rimpelän KAKS –Kunnallisalan kehittämissäätiölle vuonna 2015 tekemässä tutkimukssa Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla vaadittiin suomalaisen lapsipolitiikan uudistamista: Sen punaisena lankana tulee olla YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen tarkoittama lapsen etu, käytännössä lapsi- ja perhelähtöisyys.
Suomessa on jätetty lapsia heitteille jo vuosikymmeniä , Rimpelä kertoi Lapin lastensuojelupäivillä vuonna 2014.
Valtio ja kunnat ovat syyllistyneet rakenteelliseen välinpitämättömyyteen, kun viranomaiset eivät tee lastensuojelutyötä yhdessä vaan pompottelevat ihmisiä luukulta toiselle.
- Pohjimmainen ongelma on se, että nämä palvelut ja tiedot on jaettu erillisiin sektoreihin, yksiköihin, rekistereihin ja ammattikuntiin. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta, mutta näissä palveluissa pyöritetään kuitenkin yli 20 miljardin euron pottia. Meidän tulee tunnustaa, että tämä rakenne ei enää toimi, ja se tulee rakentaa alusta lähtien uusiksi.
Kunnat ovat Rimpelän mukaan liian pieniä yksiköitä, jotta ne voivat uudistaa järjestelmän yksin.
Rimpelän mukaan julkisuudessa puhutaan paljon koulupsykologeista, mutta Suomessa tarvittaisiin enemmän käytännön apua kodeille ja kouluihin.
- Ei me tarvita lisää sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja psykiatreja. Me tarvitsemme perhe- ja nuorisotyöntekijöitä ja kodinhoitoapua. Meidän tulee yhdistää palveluita kokonaisuuksiksi ja sinne sisälle laittaa perhetyöntekijöitä, kodinhoitoapua ja nuorisotyötä. Siten me tarvitsisimme vähemmän niitä raskaita palveluita.
Vuonna 2013 Rimpelä oli mukana Toimiva lastensuojelu- työryhmässä, jonka mukaan kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Vuonna 2012 Rimpelä varoitti valvomattomasta lapsibisneksesta: Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on.
Alla lyhennelmä Matti Rimpelän puheenvuorosta vuodelta 2009. Mikä on muuttunut?
Rimpelä: Koululaisetkin tarvitsevat "lähiesimiestä"
Kouluhyvinvoinnista puhutaan paljon. Minusta "pyhäpuhe" kuvaa hyvin tämän retoriikan yleisintä sävyä. Aika harvoin esitetään aidosti analyyttisiä ja todellisen tilanteen realistisesti kuvaavia puheenvuoroja. Kehittämishankkeissa usein hanke näyttää tärkeämmältä kuin varsinaisen haasteen vakavasti ottaminen. Lyhytkestoiset hankkeet antavat enemmän tekijöilleen kuin kouluyhteisölle. Tekijöiden oma ahdistus vähenee, kun on tehnyt jotakin. Tehottomassa puuhastelussa on myös se hyvä puoli, että ongelmat pysyvät ennallaan ja jonkin ajan kuluttua voi aloittaa uuden hankkeen.
Ikärajat haittana
Vaikka yhtenäiseen perusopetuksen rakenteeseen pyritään, useimmissa kunnissa lasten on pakko vaihtaa koulua keskellä murrosikää. Kukaan niistä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen asiantuntijoista, joiden kanssa olen tästä keskustellut, ei pidä siirtymän ajoittumista viisaana. Kunnat saavat valtionosuutta peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa oleville.
Ilman opiskelupaikkaa jääneille tai opiskelun keskeyttäneille 16 - 17 -vuotiaille kuntien velvollisuutena on tarjota vain lastensuojelua ja nuorisotyötä. Näin juuri se osa, joka tarvitsisi erityistä tukea ammattiin kouluttautumisessa, jää "projektiruuaksi", lukuisten yksittäisten hankkeiden materiaaliksi.
Luokanopettaja vielä tuntee oppilaansa, mutta noin 13 vuoden iästä lähtien lapsesta tulee "sivistysyrittäjä", joka aika yksin joutuu rakentamaan omaa portfoliotaan. Etenkin silloin, kun koti ei osaa tai jaksa tukea. Nykyinen järjestely ei takaa, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi "lähiesimies", joka kantaa huolta hänen opintojensa kokonaisuudesta.
Koululääkärit ovat hävinneet – koulupoliisit tilalle?
Koko maassa on vain muutamia päätoimisia koululääkäreitä. Sadat lääkärit toki piipahtavat kouluissa tunnin silloin toisen tällöin. Heiltä ei kuitenkaan edes odoteta erityistä perehtyneisyyttä kouluyhteisön ja sen oppilaiden hyvinvointihaasteisiin.
Suomessa ei ole lainkaan järjestetty kouluterveydenhuoltohenkilöstön jatko- tai täydennyskoulutusta.
Television aamulähetyksessä poliisiylijohtaja ja opetushallituksen pääjohtaja kertoivat, että kevään kuluessa kaikkiin peruskouluihin nimetään henkilökohtainen koulupoliisi. He vakuuttivat kuinka tärkeä tuttu koulupoliisi on. Milloin vastaavalla kansallisella vakavuudella huolehditaan siitä, että kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on oma henkilökohtaisesti tuttu lääkäri?
Tietoa ongelmista on ollut jo vuosia - teot puuttuvat
Kun aloimme 1996 kehittää Kouluterveyskyselyä peruskoulujen 8 - 9.vuosiluokille, jo ensimmäisissä kierroksen vastauksissa tulivat selvästi esiin koulujen sisäilmaongelmat.
Nuorten terveystapatutkimuksessa havaitsimme 1990 -luvun alussa, että niska- ja hartiasäryt ovat yleistyneet. Sittemmin tämä trendi on vahvistettu useissa eri tutkimuksissa. Kouluyhteisöjen ergonomia on kuitenkin edelleen aivan lastenkengissä verrattuna työolojen ergonomiaan.
Kun ensimmäisissä kouluterveyskyselyissä 6 - 7 % peruskoulun kahden ylimmän luokan oppilaista koki tulleensa kiusatuksi ainakin kerran viikossa tai useammin, viimeisimmissä kyselyissä ollaan 7 - 8 %:n tasolla. Vain kolme prosenttia koulujen johtajista vastasi toistuvan kiusaamisen yleisyydeksi 7 % tai enemmän, siis sen tason, joka oli oppilaiden vastausten mukaan koko maan keskiarvo. Näin siitäkin huolimatta, että suurin osa kouluista oli joka toinen vuosi saanut omien oppilaidensa vastauksiin perustuvan tiedon kiusaamisen yleisyydestä.
Miten tähän on tultu?
Miksi epäkohdat ovat ennallaan tai jopa syvenevät, vaikka kouluhyvinvoinnista puhutaan niin paljon?
Kun koululakien uudistamisen yhteydessä 1990-luvulla yritimme tuoda keskusteluun hyvinvointi- ja terveysteemoja, osoittautui se ylivoimaiseksi. Eduskuntakäsittelyn aikana ei myöskään pyydetty lakiesityksistä lausuntoa sosiaali- ja terveysvaliokunnalta. Koululait valmisteltiin turvaamaan oppimista ja opetusta, ei hyvinvointia.
Suomalaisen yhteiskunnan rakentamisesta siirryttiin häiriöiden hoitamiseen. Kun aikaisemmin oli tulkittu lasten ja lapsiperheiden tukeminen investoinniksi koko elämänkulkuun, valtio ja kunnat alkoivat tulkita sitä kulutusmenoksi.
Mitä pitäisi myös tehdä?
1. Koulujen ja oppilaitosten ja myös päivähoidon ja sijaishuollon hyvinvoinnin tutkimusta ja kehitystyötä ei ole Suomessa lainkaan järjestetty. Lasten ja nuorten kehitysyhteisöt ansaitsisivat samalla tavalla vahvan tutkimus- ja kehittämispanostuksen, josta aikuiset ovat huolehtineet rahoittaessaan Työterveyslaitosta.
2. Työsuojelu- ja työterveyshuoltolait koskevat vain lasten ja nuorten yhteisöjen työsuhteisia aikuisia. Monien pulmien takana on yksinkertaisesti selkeän velvoittavan lainsäädännön ja sen toteutumisen valvonnan puuttuminen. Olisi valmisteltava ja säädettävä työsuojelulakia vastaava erityislaki, joka kattaisi kaikki lasten ja nuorten "työpaikat" eli yhteisöt, joissa he jatkuvasti toimivat kodin ulkopuolella, ainakin päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja sijaishuollon laitokset sekä ryhmäkodit.
3. Myös lasten ja nuorten "työpaikkojen" hyvinvointiammattilaisille olisi järjestettävä työterveyshuoltoa vastaava valtakunnallinen jatko- ja täydennyskoulutusohjelma. Näin varmistettaisiin yhteinen osaaminen ja sen säilyminen ja jopa vahvistuminen.
Puhe välittämisestä ja yhteisöllisyydestä ei maksa mitään. Siksi monet yhteiskunnan vaikuttajat ovat mieltyneet tähän "pyhäpuheeseen". Mutta siitä on kovin vähän hyötyä lapsille silloin, kun perusrakenteet eivät ole kunnossa.
Kaikki lapset ja nuoret ovat oikeutettuja kohtuulliseen kouluhyvinvointiin. Rakenteiden tehtävänä on mahdollistaa ja varmistaa tämän tavoitteen saavuttaminen kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=ttl00576
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosvastarintaa valaisee myös Anu Suomelan kriittinen kannanotto vuodelta 1995 ja Marraskuun Liikkeen kannanotot vuodelta 1967.
Mikä on/ onko mikään muuttunut?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisapanostus-sosiaalipalvelujen-henkilostoon-ei-tuottanut-toivottuja-tuloksia-virhetta-vaaditaan-uusittavaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaarinymmarretty-rakenteellinen-sosiaalityo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/barometrin-kertomaa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kun-avun-saanti-maksaa-lapsen-verran
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kotikoulu-on-oiva-vaihtoehto
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/portailla-parantunut-oppilas
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/laki-on-niin-kuin-se-luetaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
Lapsiperheiden palvelut eivät kiinnosta kuntia, väittää emeritusprofessori Matti Rimpelä Onko Strategioista tullut tragedioita -raporttiin liittyvässä YLE:n haastattelussa 1.11.2018.
"Kun keskitytään talouteen ja kaavoitukseen, tuloksia ei tule. Hyvinvointipalvelut on marginalisoitu ja niille on luotu oma strategia- ja suunnittelumyllynsä, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Papereita kyllä pyöritellään, mutta tuloksia ei saada", Rimpelä sanoo.
Lapsiperhe on unohtunut jonnekin järjestelmien syövereihin, kun eri ammattilaiset ja järjestemän osat vahtivat omia etujaan.
Kunnissa käytetään yli 10 miljardia euroa vuodessa lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja tukemiseen, mutta tuloksia ei tule.
– Samat pulmat ovat olleet esillä jo 70-80-luvuilta alkaen, ja tulokset ovat huonompia.
Rimpelän mukaan raportti on laadittu kärjistäen ajatuksella ”mikään ei muutu jos kukaan ei suutu”. Hän muistuttaa, että jo kolmen vuosikymmenen ajan hallitus on käynnistänyt uusia keskusteluja ja prosesseja.
– On ollut vapaakuntakokeilua, ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojektia, perheprojekteja, uutta poikkihallinnollista ohjelmaa, kaste-ohjelmaa, lape-ohjelmaa – joka hallitus vaihtaa uuden höngän päälle ja työntää lisää rahaa kehittämishankkeisiin, mutta tulokset ovat aika olemattomia. Pitkän aikavälin kritiikkiä ja keskustelua ei ole käyty, ja sitä haluamme nostaa.
Matti ja Markku Rimpelän KAKS –Kunnallisalan kehittämissäätiölle vuonna 2015 tekemässä tutkimukssa Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla vaadittiin suomalaisen lapsipolitiikan uudistamista: Sen punaisena lankana tulee olla YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen tarkoittama lapsen etu, käytännössä lapsi- ja perhelähtöisyys.
Suomessa on jätetty lapsia heitteille jo vuosikymmeniä , Rimpelä kertoi Lapin lastensuojelupäivillä vuonna 2014.
Valtio ja kunnat ovat syyllistyneet rakenteelliseen välinpitämättömyyteen, kun viranomaiset eivät tee lastensuojelutyötä yhdessä vaan pompottelevat ihmisiä luukulta toiselle.
- Pohjimmainen ongelma on se, että nämä palvelut ja tiedot on jaettu erillisiin sektoreihin, yksiköihin, rekistereihin ja ammattikuntiin. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta, mutta näissä palveluissa pyöritetään kuitenkin yli 20 miljardin euron pottia. Meidän tulee tunnustaa, että tämä rakenne ei enää toimi, ja se tulee rakentaa alusta lähtien uusiksi.
Kunnat ovat Rimpelän mukaan liian pieniä yksiköitä, jotta ne voivat uudistaa järjestelmän yksin.
Rimpelän mukaan julkisuudessa puhutaan paljon koulupsykologeista, mutta Suomessa tarvittaisiin enemmän käytännön apua kodeille ja kouluihin.
- Ei me tarvita lisää sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja psykiatreja. Me tarvitsemme perhe- ja nuorisotyöntekijöitä ja kodinhoitoapua. Meidän tulee yhdistää palveluita kokonaisuuksiksi ja sinne sisälle laittaa perhetyöntekijöitä, kodinhoitoapua ja nuorisotyötä. Siten me tarvitsisimme vähemmän niitä raskaita palveluita.
Vuonna 2013 Rimpelä oli mukana Toimiva lastensuojelu- työryhmässä, jonka mukaan kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Vuonna 2012 Rimpelä varoitti valvomattomasta lapsibisneksesta: Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on.
Alla lyhennelmä Matti Rimpelän puheenvuorosta vuodelta 2009. Mikä on muuttunut?
Rimpelä: Koululaisetkin tarvitsevat "lähiesimiestä"
Kouluhyvinvoinnista puhutaan paljon. Minusta "pyhäpuhe" kuvaa hyvin tämän retoriikan yleisintä sävyä. Aika harvoin esitetään aidosti analyyttisiä ja todellisen tilanteen realistisesti kuvaavia puheenvuoroja. Kehittämishankkeissa usein hanke näyttää tärkeämmältä kuin varsinaisen haasteen vakavasti ottaminen. Lyhytkestoiset hankkeet antavat enemmän tekijöilleen kuin kouluyhteisölle. Tekijöiden oma ahdistus vähenee, kun on tehnyt jotakin. Tehottomassa puuhastelussa on myös se hyvä puoli, että ongelmat pysyvät ennallaan ja jonkin ajan kuluttua voi aloittaa uuden hankkeen.
Ikärajat haittana
Vaikka yhtenäiseen perusopetuksen rakenteeseen pyritään, useimmissa kunnissa lasten on pakko vaihtaa koulua keskellä murrosikää. Kukaan niistä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen asiantuntijoista, joiden kanssa olen tästä keskustellut, ei pidä siirtymän ajoittumista viisaana. Kunnat saavat valtionosuutta peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa oleville.
Ilman opiskelupaikkaa jääneille tai opiskelun keskeyttäneille 16 - 17 -vuotiaille kuntien velvollisuutena on tarjota vain lastensuojelua ja nuorisotyötä. Näin juuri se osa, joka tarvitsisi erityistä tukea ammattiin kouluttautumisessa, jää "projektiruuaksi", lukuisten yksittäisten hankkeiden materiaaliksi.
Luokanopettaja vielä tuntee oppilaansa, mutta noin 13 vuoden iästä lähtien lapsesta tulee "sivistysyrittäjä", joka aika yksin joutuu rakentamaan omaa portfoliotaan. Etenkin silloin, kun koti ei osaa tai jaksa tukea. Nykyinen järjestely ei takaa, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi "lähiesimies", joka kantaa huolta hänen opintojensa kokonaisuudesta.
Koululääkärit ovat hävinneet – koulupoliisit tilalle?
Koko maassa on vain muutamia päätoimisia koululääkäreitä. Sadat lääkärit toki piipahtavat kouluissa tunnin silloin toisen tällöin. Heiltä ei kuitenkaan edes odoteta erityistä perehtyneisyyttä kouluyhteisön ja sen oppilaiden hyvinvointihaasteisiin.
Suomessa ei ole lainkaan järjestetty kouluterveydenhuoltohenkilöstön jatko- tai täydennyskoulutusta.
Television aamulähetyksessä poliisiylijohtaja ja opetushallituksen pääjohtaja kertoivat, että kevään kuluessa kaikkiin peruskouluihin nimetään henkilökohtainen koulupoliisi. He vakuuttivat kuinka tärkeä tuttu koulupoliisi on. Milloin vastaavalla kansallisella vakavuudella huolehditaan siitä, että kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on oma henkilökohtaisesti tuttu lääkäri?
Tietoa ongelmista on ollut jo vuosia - teot puuttuvat
Kun aloimme 1996 kehittää Kouluterveyskyselyä peruskoulujen 8 - 9.vuosiluokille, jo ensimmäisissä kierroksen vastauksissa tulivat selvästi esiin koulujen sisäilmaongelmat.
Nuorten terveystapatutkimuksessa havaitsimme 1990 -luvun alussa, että niska- ja hartiasäryt ovat yleistyneet. Sittemmin tämä trendi on vahvistettu useissa eri tutkimuksissa. Kouluyhteisöjen ergonomia on kuitenkin edelleen aivan lastenkengissä verrattuna työolojen ergonomiaan.
Kun ensimmäisissä kouluterveyskyselyissä 6 - 7 % peruskoulun kahden ylimmän luokan oppilaista koki tulleensa kiusatuksi ainakin kerran viikossa tai useammin, viimeisimmissä kyselyissä ollaan 7 - 8 %:n tasolla. Vain kolme prosenttia koulujen johtajista vastasi toistuvan kiusaamisen yleisyydeksi 7 % tai enemmän, siis sen tason, joka oli oppilaiden vastausten mukaan koko maan keskiarvo. Näin siitäkin huolimatta, että suurin osa kouluista oli joka toinen vuosi saanut omien oppilaidensa vastauksiin perustuvan tiedon kiusaamisen yleisyydestä.
Miten tähän on tultu?
Miksi epäkohdat ovat ennallaan tai jopa syvenevät, vaikka kouluhyvinvoinnista puhutaan niin paljon?
Kun koululakien uudistamisen yhteydessä 1990-luvulla yritimme tuoda keskusteluun hyvinvointi- ja terveysteemoja, osoittautui se ylivoimaiseksi. Eduskuntakäsittelyn aikana ei myöskään pyydetty lakiesityksistä lausuntoa sosiaali- ja terveysvaliokunnalta. Koululait valmisteltiin turvaamaan oppimista ja opetusta, ei hyvinvointia.
Suomalaisen yhteiskunnan rakentamisesta siirryttiin häiriöiden hoitamiseen. Kun aikaisemmin oli tulkittu lasten ja lapsiperheiden tukeminen investoinniksi koko elämänkulkuun, valtio ja kunnat alkoivat tulkita sitä kulutusmenoksi.
Mitä pitäisi myös tehdä?
1. Koulujen ja oppilaitosten ja myös päivähoidon ja sijaishuollon hyvinvoinnin tutkimusta ja kehitystyötä ei ole Suomessa lainkaan järjestetty. Lasten ja nuorten kehitysyhteisöt ansaitsisivat samalla tavalla vahvan tutkimus- ja kehittämispanostuksen, josta aikuiset ovat huolehtineet rahoittaessaan Työterveyslaitosta.
2. Työsuojelu- ja työterveyshuoltolait koskevat vain lasten ja nuorten yhteisöjen työsuhteisia aikuisia. Monien pulmien takana on yksinkertaisesti selkeän velvoittavan lainsäädännön ja sen toteutumisen valvonnan puuttuminen. Olisi valmisteltava ja säädettävä työsuojelulakia vastaava erityislaki, joka kattaisi kaikki lasten ja nuorten "työpaikat" eli yhteisöt, joissa he jatkuvasti toimivat kodin ulkopuolella, ainakin päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja sijaishuollon laitokset sekä ryhmäkodit.
3. Myös lasten ja nuorten "työpaikkojen" hyvinvointiammattilaisille olisi järjestettävä työterveyshuoltoa vastaava valtakunnallinen jatko- ja täydennyskoulutusohjelma. Näin varmistettaisiin yhteinen osaaminen ja sen säilyminen ja jopa vahvistuminen.
Puhe välittämisestä ja yhteisöllisyydestä ei maksa mitään. Siksi monet yhteiskunnan vaikuttajat ovat mieltyneet tähän "pyhäpuheeseen". Mutta siitä on kovin vähän hyötyä lapsille silloin, kun perusrakenteet eivät ole kunnossa.
Kaikki lapset ja nuoret ovat oikeutettuja kohtuulliseen kouluhyvinvointiin. Rakenteiden tehtävänä on mahdollistaa ja varmistaa tämän tavoitteen saavuttaminen kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=ttl00576
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosvastarintaa valaisee myös Anu Suomelan kriittinen kannanotto vuodelta 1995 ja Marraskuun Liikkeen kannanotot vuodelta 1967.
Mikä on/ onko mikään muuttunut?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisapanostus-sosiaalipalvelujen-henkilostoon-ei-tuottanut-toivottuja-tuloksia-virhetta-vaaditaan-uusittavaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-etsiva-nuorisotyo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaarinymmarretty-rakenteellinen-sosiaalityo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/barometrin-kertomaa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kun-avun-saanti-maksaa-lapsen-verran
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kotikoulu-on-oiva-vaihtoehto
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/portailla-parantunut-oppilas
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/laki-on-niin-kuin-se-luetaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt