Liperin psykososiaalisten palvelujen johtaja Eeva Seppänen (vas.) ja Perhekeskuksen johtaja, psykologi Iija Den Herder Pohjois-Karjalan perhekeskukset toteutetaan SOS-Lapsikylän tuella ja ohjauksessa
Siun sote perustaa neljä perhekeskusta SOS- lapsikylän tuella, kertoo Kuntalehti.
Perhekeskuksen ajattelu on lähtenyt tarpeesta kehittää perhetyötä.
Siun soten ja SOS- lapsikylän varhaisen puuttumisen keinoja ovat esimerkiksi yhteydensaannin parantaminen, vastuutyöntekijämallin käyttöön ottaminen ja Lapset puheeksi -menetelmä, kertoo Pohjois-Karjalan Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankepäällikkö Iija den Herder Siun soten tiedotteessa.
LAPE-hanke on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen osana on kehitetty perhekeskustoimintaa kahden vuoden ajan.
Kun hanke päättyy, SOS-Lapsikylä jatkaa kehittämistyötä yhteistyössä Siun soten, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
SOS-Lapsikylä ohjaa perhekeskusten perustamista Siun soten alueella muun muassa järjestämällä perhekeskuksen toimijoille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa jäsennetään alueellisten perhekeskusten toimintatapoja ja yhteisiä tavoitteita.
Lisäksi SOS-Lapsikylä tuottaa tietoa perhekeskustoiminnan kehittämisen tueksi. Yhteistyö on Siun sotelle projektirahoituksen puitteissa maksutonta.
Koulutusten ja työpajojen järjestämisestä vastaa SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija Liisa Jokinen, jonka mukaan:
" Esimerkiksi koulukuraattorin ryhdyttyä työskentelemään vahvemmin perheiden kanssa, on pitkällä aikavälillä onnistuttu vähentämään merkittävästi lasten tarvetta yksilölliseen koulukuraattorin ohjaukseen. Lisäksi perhekeskusten kohtaamispaikat nähtiin hyvänä alustana tehdä uudenlaista yhteistyötä ja havainnoida alueellisia lasten ja perheiden tarpeita".
SOS-lapsikylän asiakasosaamista ja perhelähtöisyyttä voi arvioida esim. tämän tapausesimerkin avulla:https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
Miksi Pohjois- Karjalan perhekeskukset toteutetaan lapsibisneksessä toimivan sijaishuoltojärjestö ja sijaishuollon edunvalvoja SOS- lapsikylän ohjauksella, tuella ja tiedontuotannolla? Millä ja kenen antamalla mandaatilla päätös on tehty ja kuka vastaa "kehittämisen" seurauksista?
Miksi SOS-lapsikylä haluaa sosiaalityöntekijät työvoimatoimistoihinkin?
Jäävit sijaishuoltoyrittäjät vanhemmuuden arvioijina
Moni "lastensuojelujärjestö" on todellisuudessa sijaishuollon piiloyritys, joka tarjoaa kunnille ostopalveluna sekä vanhemmuudenarviointia että lasten sijoitusta, vaikka vanhemmuudenarviointi pitäisi tehdä viranomaistyönä.
Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Professori J P Roos onkin kysynyt, onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi.
Huostaanottojen pohjustamiseksi muuttuneiden lastensuojelun "avohuollon tukitoimien" esim. perhekuntoutus- tai vanhemmuudenarviointibisneksen laajuudesta ei ole tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. THL:n mukaan avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 4 000 vuonna 2017. Mutta kuinka moni tukitoimen sijoitus nykyään tarkoittaa vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta laitoksessa? Kuinka paljon ulkoistettuja vanhemmuudenarviointijaksoja järjestetään Suomessa vuosittain? Mitä kunnat näistä avohuollon tukitoimista maksavat? Millainen on palvelun laatu?
Kukaan ei Suomessa tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi. Lastensuojelun ulkoistamiskehitys, markkinoituminen ja hoiva-alan yksityistyminen ovat olleet niin vauhdikkaita, ettei kukaan ole perillä, mitä perhekuntoutusbisneksessä tapahtuu. Viranomaisten resurssit seurata asiaa ovat olleet niukat.
Niin ikään ei tiedetä, kuinka moni suomalainen ohjataan (joko omasta halustaan tai painostettuna) erilaisille arviointijaksoille. Oikeastaan ainoa asia mikä tiedetään, on se, että avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia (kuten perhekuntoutuksia ja vanhemmuudenarviointeja) ei sisällytetä sijaishuollon miljardiluokkaan kohonneisiin menoihin.
Sijaishuollon asiakashankintaan on valjastettu kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat. Oletettuja "riskiperheitä" ja "riskivanhempia" on alettu kartoittaa neuvoloissa amerikkalaisella CAP (Child Abuse Potential Inventory)- arviointityökalulla tilanteessa, jossa seulojilla ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa testaamiseen eikä tulosten tulkintaan, tutkimustietoa arvioinnin vaikutuksista ei ole, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja perheiden tarpeenmukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla (HuosTa 2015; Poikela 2010).
On erittäin huolestuttavaa, että hankkeen puuhanainen Eija Paavilainen haluaa kaltoinkohtelupotentiaalin testauksen myös 3. sektorin ja matalan kynnyksen palveluihin esim. perhekeskuksiin.
3. sektorin työntekijöillä ei ole välttämättä sitäkään vähää osaamista kuin perheitä nykyisin arvioivilla lähihoitajilla, perhetyöntekijöillä, sosionomeilla ja lastensuojelulaitosten harjoittelijoilla.
CAP-arvioinnissa riskifaktoreista tulee helposti riskimarkkereita ja runsaasti pisteitä saaneet leimataan kaltoinkohtelijoiksi. Näin onkin jo tapahtunut Paavilaisen kehittämien riskilistojen kohdalla, joissa riskin osoittimia voidaan käyttää suoraan kaltoinkohteluolettaman todisteina ( Ikonen, 2013, 329). Kaltoinkohtelun voidaan tulkita tapahtuneen sillä perusteella, että seulattu kuuluu useampaan kuin yhteen riskiluokkaan esim. on tupakoiva työtön, pienituloinen yksinhuoltaja tai keskusteluhaluton kiireinen.
Lastensuojelun ja sijaishuollon palveluja tuottavan SOS-lapsikylän rooli Pohjois-Karjalan perhekeskusten perustaja- ja koulutuskumppanina aiheuttaa vähintään kiusauksen SOS-lapsikylän omien "palvelujen" tyrkyttämiseen ja asiakashankintaan ja suoran jääviysongelman lapsiperheiden lastensuojelun ja sijaishuollon palvelutarpeen arvioijana.
SOS- Lapsikylän perhearviointi perustuu lukuisia valheellisia insestilöydöksiä ja -skandaaleja ( esim. Bjugnissa ja Münsterissä ) aiheuttaneen psykoanalyytikko Arnon Bentovimin perhearviointiin. Psykoanalyyttinen perhearviointi muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.
Muita käytössä olevia välineitä ja menetelmiä SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa ovat muun muassa kyseenalainen MIM (Marschak Interaction Method) -havainnointi vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta ja Theraplay-terapia, johon niinikään sisältyy MIM.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan MIM ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Juuri perheiden oikeusturvaa loukkaavat epätieteelliset ja jäävit arvioinnit takaavat alati lisääntyvät huostaanotot, joita THL:n suurselvityksen mukaan puretaan ani harvoin.
Pia Viitasen lisensiaattitutkimuksen mukaan "SOS-lapsikylissä sijoitetut lapset ovat ensisijaisesti pitkäaikaisesti sijoitettuja, huostaanotettuja lapsia, joilla ei aktiivisesti ylläpidetä ajatusta siirtymisestä takaisin alkuperäisperheeseen (Viitanen, 2007, 38).
Perhekeskusmallin lukuisat ongelmat
Perhekeskus- mallin ongelmat ovat sen kiinnittyminen avun sijaan lastensuojelun arviointiin ja ammatilliseen edunvalvontaan, kotipalvelun huono resursointi ja korvautuminen perhetyöllä, asiakkaiden tietosuojan vaarantuminen ja varojen valuminen korjaaviin toimiin.
Ongelmat tulisi tunnistaa ja tunnustaa heti, jotta perhekeskusten toiminta voitaisiin saattaa perustehtävänsä mukaiseksi.
Perhekeskus voi olla fyysinen tila, verkosto tai toimintatapa perheiden palveluiden järjestämiseen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE, 2016–2019) eteenpäin vievänä toimenpiteenä on ottaa käyttöön paikallisesti sovellettava perhekeskustoimintamalli. (THL,Työpaperi 25/2016, 17).
Kaste- hankkeen esittely paljastaa mistä perhekeskuksissa on pohjimmiltaan kyse:
”Vahvistetaan toimijoiden osaamista varhaisen tuen ja puuttumisen työmenetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa = Perhekeskus” eli kyse on usein epätieteellisestä arvioinnista ja epätieteellisten arviointivälineiden kehittelystä moniammatillisen varhaisen puuttumisen oikeuttamiseksi, jossa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista tulee nopeasti lastensuojelun tarpeen arviointia ja moniammatillista leimaamista.
Perhekeskusmalli on vanhentunut jo ennen toimeenpanoaan
Perhekeskustoiminta vastaa nimenomaan ehkäisevään lastensuojelutarpeeseen (HE 417/2007). Lastensuojelulain 3 a §:n mukaan ehkäisevää lastensuojelua annetaan, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa, että "termi on sekava ja täysin turhaan lastensuojelulla raskautettua.
Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.
Jo näillä toimin valtio pystyy ottamaan vahvemman vastuun lastensuojelun sijaishuollossa olevista lapsista. Nyt näiden lasten tuen tarpeisiin ei lastensuojelussa pystytä vastaamaan".
Kurttilan mukaan "päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Lisäksi neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät lapset ja nuoret jäävät usein heitteille ja päätyvät lastensuojelulaitoksiin, joissa heidän tilanteensa vain heikkenee".
Kotipalvelu toteutui huonosti peräti 31% perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77). Joissakin perhekeskuksissa kotipalvelu on asiakkaille maksullista, ellei perhe ole toimeentulotuen tai päivähoidon asiakkaana. (Kainuun maakunta-kuntayhtymä, 2010).
Esimerkiksi Kuopion kaupunki on budjetoinut kitsaasti annettavaan kotiapuun vain 50 000 euroa vuodessa. Hiljattain Kuopio käytti koko kotiavun vuosibudjetin verran yhden perheen hajottamiseen huosta-automaatiksi muuttuneessa "perhekuntoutuksessa."
Konkreettisen perheitä auttavan kotiavun aliresursointi ja maksullisuus ja perheiden pelkäämän, pääsääntöisesti konkreettisesta avusta kieltäytyvän lastensuojelun perhetyön yliresursointi kertoo paljon perhekeskusten todellisista tavoitteista ja halukkuudesta edistää vanhempien osallisuutta.
Perhepalvelujen yhteinen tietojärjestelmä puolestaan mahdollistaa lastensuojelun fabrikoitujen ja virheellisten asiakirjojen päätymisen kaiken työskentelyn lähtökohdaksi.
Perhekeskuksissa arviointi korvaa avun
Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on kehittää ja panna toimeen monitoimijaista arviointia.
Monitoimijaisen arvioinnin viitekehys perustuu vahvasti psykoanalyysiin, joka tekee arvioinnista pikemminkin riskiseulausta, suuntaa havaintoja rakenteiden sijaan yksilöihin, vahvuuksien sijaan patologioihin ja nykyhetken ja tulevaisuuden sijaan menneisyyteen.
Huomaamatta jää, että perheiden arviointi ei ole auttamista vaan saattaa korvata, viivästyttää tai estää perheiden tarpeiden mukaisen tuen.
Perhekeskukset voivat hyväksikäyttää perheiden järjestöjä
Perhekeskusten tarkoitus ei välttämättä olekaan järjestöjen tiedon ja tukimuotojen hyödyntäminen lastensuojeluun vaan lastensuojelun ajatus- ja toimintamallien ja mielipiteisiin perustuvien käytäntöjen siirtäminen perheiden järjestöihin.
Sen sijaan, että perhekeskuksissa hyödynnettäisiin ja levitettäisiin perheiden järjestöjen tietoa, järjestöt voivat päätyä ja ovatkin jo Ääni lapselle- kampanjassa päätyneet levittämään lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvojien propagandaa.
Valtaosa Perheet Keskiöön- hanketta hallinnoivan Lastensuojelun Keskusliiton hallitusjäsenistä edustaa sijaishuollon etujärjestöjä ja vain yksi perheitä.
Perhekeskus ei takaa perhepalvelujen uudistumista
Lastensuojelun piinaama erityislasten äiti Sini kertoo: "Papereista selvisi myös, että perhekeskus ja lastensuojelu olivat järjestäneet minulta salaa viranomaisneuvottelun, jossa huosta-asia oli jo sovittu. En ollut tuosta tietoinen, enkä ollut antanut kenellekään lupaa puhua lapseni asioista ilman minua. Palaveri oli merkitty hoidonsuunnitteluneuvotteluksi viranomaisten kesken. Koulu, perhekeskus ja lastensuojelu siis järjestävät keskenään kokoontumisia vanhemman selän takana."
Ilman yhtenäistä strategiaa, tietoperustaa, vastuunjakoa, dokumentaatiota ja seurantaa perhekeskuksista tulee" vain osa näennäistä muutosta, jossa vaihtuu termistö, tilat ja kenties esimies, mutta toiminnan kulttuuri on entistä pysähtyneempää, ja matkaa kohti lukkiutuneita ammatillisia ja sektorilähtöisiä asiakkaan kohtaamisia" (Haapasaari, 2009, 60).
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mallin-ongelmat-pahkinankuoressa
Epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi
SOS-Lapsikylä on saanut vuosille 2017–2019 rahoituksen eduskunnalta lasten ja perheiden oikea-aikaisen ja vaikuttavan auttamistyön kehittämiseen kuntien ja maakuntien kanssa.
SOS-lapsikylän toimintakertomuksen mukaan SOS-Kumppanuuden onnistuneen pilotoinnin ansiosta eduskunta myönsi SOS-Lapsi-kylälle puolen miljoonan euron määrärahan vuosille 2017–2019 maakunnallisen mallin kehittämiseen.
SOS-lapsikylän perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.
Varkaudessa kolme perhekumppania auttaa yhteensä seitsemää perhettä. Perehdytysopas myöntää, että tarkoituksena on varhainen puuttuminen.
Hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisissä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys. Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?
Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.
"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".
Jostakin syystä SOS- Lapsikylässä epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi.
SOS-Kumppanuus-toimintamalli lapsiperheiden tukemiseen palkittiin myös Vuoden kunnallisena lastensuojelutekona Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?
SOS- Lapsikylän kumppanuushankkeelle toisi uskottavuutta jos se ensin korjaisi ja hyvittäisi entisille asiakkailleen aiheuttamansa vauriot.
Nyt SOS-Lapsikylä toimii kuin avionrikkoja, joka pakenee entisten puolisoidensa rikossyytteitä ja ruokkomaksuja, SOSmetoo- kampanjaa ja lähestymiskieltoja vihjaten että kyse on vain eksien ylisukupolvisista mielenterveysongelmista samaan aikaan kun etsii epätoivoisesti uutta rikasta kumppania kuntapampuista ja investointijohtajista.
Rinnakkaistuomioistuimen lisäksi lastensuojelusta näyttää muodostuneen oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta tosiseikkaselvittely ja yleiset oikeusperiaatteet on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.
Kehittämistyön pahin puute on sen painopiste tiedonkeruussa ja tiedonkeruun tuottamat valtaisat tietosuojaongelmat.
”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä".
Kansalaiset, joiden oikeusturva on jo olematon eivät katso hyvällä tällaista tietosuojan turmelemista. Jo vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen Kanta- järjestelmästä. Se kertoo aidosta epäluottamuksesta.
SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen
Monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden takapiruna toimivan Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
Yksi vaikuttavuussijoittamisen (impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Vantaalla lastensuojelusta on jo tehty sijoitusbisnestä- salaa asukkailta.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin".
Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).
Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi.
Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
THL:n tilastoraportin mukaan huostaanottojen määrä Pohjois- Karjalassa on noussut vuoden 2016 349:stä 386:een vuonna 2017. Pohjois- Karjalassa lastensuojelun sijaishuollon tarve on jatkunut ja mm. kiireellisiä sijoituksia on tehty alkuvuonna kaikilla alueilla.
Pohjois- Karjalan lastensuojelun ostopalvelujen kustannukset ajalla 1-4/2017 olivat 5,2 miljoonaa euroa ja ostopalvelujen kustannukset ajalla 1-4/2018 olivat 6,5 miljoonaa euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa talousarvion ennustetaan ylittyvän noin 8,3 miljoonaa euroa ellei merkittäviä talouteen vaikuttavia toimenpiteitä aloiteta. Myös henkilöstökulut tulevat ylittymään.
Anne Frimodigin ja Sanni Penttilän mukaan lastensuojelun "pirullisiin ongelmiin" ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja vaan ne vaativat ratketakseen "kollektiiviseen älykkyyteen" ja "luovaan ohjelmoimattomaan ideointiin" perustuvaa päätöksentekoa.
Toivoa sopii, että tämä "kollektiivinen älykkyys" ja " luova päätöksenteko" on edes lainalaista ja lakisidonnaista.
Lokakuun Liike pyytää lukijoiltaan havaintoja ja kokemuksia SOS-lapsikylän ja Pohjois-Karjalan perhekeskusten toiminnasta osoitteeseen info@lokakuunliike.com
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekumppani-hanke-leviaa-maakuntiin-ja-haalii-lisarahoitusta-vaikuttavuusinvestoinnista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
Siun sote perustaa neljä perhekeskusta SOS- lapsikylän tuella, kertoo Kuntalehti.
Perhekeskuksen ajattelu on lähtenyt tarpeesta kehittää perhetyötä.
Siun soten ja SOS- lapsikylän varhaisen puuttumisen keinoja ovat esimerkiksi yhteydensaannin parantaminen, vastuutyöntekijämallin käyttöön ottaminen ja Lapset puheeksi -menetelmä, kertoo Pohjois-Karjalan Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankepäällikkö Iija den Herder Siun soten tiedotteessa.
LAPE-hanke on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen osana on kehitetty perhekeskustoimintaa kahden vuoden ajan.
Kun hanke päättyy, SOS-Lapsikylä jatkaa kehittämistyötä yhteistyössä Siun soten, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
SOS-Lapsikylä ohjaa perhekeskusten perustamista Siun soten alueella muun muassa järjestämällä perhekeskuksen toimijoille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa jäsennetään alueellisten perhekeskusten toimintatapoja ja yhteisiä tavoitteita.
Lisäksi SOS-Lapsikylä tuottaa tietoa perhekeskustoiminnan kehittämisen tueksi. Yhteistyö on Siun sotelle projektirahoituksen puitteissa maksutonta.
Koulutusten ja työpajojen järjestämisestä vastaa SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija Liisa Jokinen, jonka mukaan:
" Esimerkiksi koulukuraattorin ryhdyttyä työskentelemään vahvemmin perheiden kanssa, on pitkällä aikavälillä onnistuttu vähentämään merkittävästi lasten tarvetta yksilölliseen koulukuraattorin ohjaukseen. Lisäksi perhekeskusten kohtaamispaikat nähtiin hyvänä alustana tehdä uudenlaista yhteistyötä ja havainnoida alueellisia lasten ja perheiden tarpeita".
SOS-lapsikylän asiakasosaamista ja perhelähtöisyyttä voi arvioida esim. tämän tapausesimerkin avulla:https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
Miksi Pohjois- Karjalan perhekeskukset toteutetaan lapsibisneksessä toimivan sijaishuoltojärjestö ja sijaishuollon edunvalvoja SOS- lapsikylän ohjauksella, tuella ja tiedontuotannolla? Millä ja kenen antamalla mandaatilla päätös on tehty ja kuka vastaa "kehittämisen" seurauksista?
Miksi SOS-lapsikylä haluaa sosiaalityöntekijät työvoimatoimistoihinkin?
Jäävit sijaishuoltoyrittäjät vanhemmuuden arvioijina
Moni "lastensuojelujärjestö" on todellisuudessa sijaishuollon piiloyritys, joka tarjoaa kunnille ostopalveluna sekä vanhemmuudenarviointia että lasten sijoitusta, vaikka vanhemmuudenarviointi pitäisi tehdä viranomaistyönä.
Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Professori J P Roos onkin kysynyt, onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi.
Huostaanottojen pohjustamiseksi muuttuneiden lastensuojelun "avohuollon tukitoimien" esim. perhekuntoutus- tai vanhemmuudenarviointibisneksen laajuudesta ei ole tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. THL:n mukaan avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 4 000 vuonna 2017. Mutta kuinka moni tukitoimen sijoitus nykyään tarkoittaa vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta laitoksessa? Kuinka paljon ulkoistettuja vanhemmuudenarviointijaksoja järjestetään Suomessa vuosittain? Mitä kunnat näistä avohuollon tukitoimista maksavat? Millainen on palvelun laatu?
Kukaan ei Suomessa tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi. Lastensuojelun ulkoistamiskehitys, markkinoituminen ja hoiva-alan yksityistyminen ovat olleet niin vauhdikkaita, ettei kukaan ole perillä, mitä perhekuntoutusbisneksessä tapahtuu. Viranomaisten resurssit seurata asiaa ovat olleet niukat.
Niin ikään ei tiedetä, kuinka moni suomalainen ohjataan (joko omasta halustaan tai painostettuna) erilaisille arviointijaksoille. Oikeastaan ainoa asia mikä tiedetään, on se, että avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia (kuten perhekuntoutuksia ja vanhemmuudenarviointeja) ei sisällytetä sijaishuollon miljardiluokkaan kohonneisiin menoihin.
Sijaishuollon asiakashankintaan on valjastettu kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat. Oletettuja "riskiperheitä" ja "riskivanhempia" on alettu kartoittaa neuvoloissa amerikkalaisella CAP (Child Abuse Potential Inventory)- arviointityökalulla tilanteessa, jossa seulojilla ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa testaamiseen eikä tulosten tulkintaan, tutkimustietoa arvioinnin vaikutuksista ei ole, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja perheiden tarpeenmukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla (HuosTa 2015; Poikela 2010).
On erittäin huolestuttavaa, että hankkeen puuhanainen Eija Paavilainen haluaa kaltoinkohtelupotentiaalin testauksen myös 3. sektorin ja matalan kynnyksen palveluihin esim. perhekeskuksiin.
3. sektorin työntekijöillä ei ole välttämättä sitäkään vähää osaamista kuin perheitä nykyisin arvioivilla lähihoitajilla, perhetyöntekijöillä, sosionomeilla ja lastensuojelulaitosten harjoittelijoilla.
CAP-arvioinnissa riskifaktoreista tulee helposti riskimarkkereita ja runsaasti pisteitä saaneet leimataan kaltoinkohtelijoiksi. Näin onkin jo tapahtunut Paavilaisen kehittämien riskilistojen kohdalla, joissa riskin osoittimia voidaan käyttää suoraan kaltoinkohteluolettaman todisteina ( Ikonen, 2013, 329). Kaltoinkohtelun voidaan tulkita tapahtuneen sillä perusteella, että seulattu kuuluu useampaan kuin yhteen riskiluokkaan esim. on tupakoiva työtön, pienituloinen yksinhuoltaja tai keskusteluhaluton kiireinen.
Lastensuojelun ja sijaishuollon palveluja tuottavan SOS-lapsikylän rooli Pohjois-Karjalan perhekeskusten perustaja- ja koulutuskumppanina aiheuttaa vähintään kiusauksen SOS-lapsikylän omien "palvelujen" tyrkyttämiseen ja asiakashankintaan ja suoran jääviysongelman lapsiperheiden lastensuojelun ja sijaishuollon palvelutarpeen arvioijana.
SOS- Lapsikylän perhearviointi perustuu lukuisia valheellisia insestilöydöksiä ja -skandaaleja ( esim. Bjugnissa ja Münsterissä ) aiheuttaneen psykoanalyytikko Arnon Bentovimin perhearviointiin. Psykoanalyyttinen perhearviointi muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.
Muita käytössä olevia välineitä ja menetelmiä SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa ovat muun muassa kyseenalainen MIM (Marschak Interaction Method) -havainnointi vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta ja Theraplay-terapia, johon niinikään sisältyy MIM.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan MIM ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Juuri perheiden oikeusturvaa loukkaavat epätieteelliset ja jäävit arvioinnit takaavat alati lisääntyvät huostaanotot, joita THL:n suurselvityksen mukaan puretaan ani harvoin.
Pia Viitasen lisensiaattitutkimuksen mukaan "SOS-lapsikylissä sijoitetut lapset ovat ensisijaisesti pitkäaikaisesti sijoitettuja, huostaanotettuja lapsia, joilla ei aktiivisesti ylläpidetä ajatusta siirtymisestä takaisin alkuperäisperheeseen (Viitanen, 2007, 38).
Perhekeskusmallin lukuisat ongelmat
Perhekeskus- mallin ongelmat ovat sen kiinnittyminen avun sijaan lastensuojelun arviointiin ja ammatilliseen edunvalvontaan, kotipalvelun huono resursointi ja korvautuminen perhetyöllä, asiakkaiden tietosuojan vaarantuminen ja varojen valuminen korjaaviin toimiin.
Ongelmat tulisi tunnistaa ja tunnustaa heti, jotta perhekeskusten toiminta voitaisiin saattaa perustehtävänsä mukaiseksi.
Perhekeskus voi olla fyysinen tila, verkosto tai toimintatapa perheiden palveluiden järjestämiseen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE, 2016–2019) eteenpäin vievänä toimenpiteenä on ottaa käyttöön paikallisesti sovellettava perhekeskustoimintamalli. (THL,Työpaperi 25/2016, 17).
Kaste- hankkeen esittely paljastaa mistä perhekeskuksissa on pohjimmiltaan kyse:
”Vahvistetaan toimijoiden osaamista varhaisen tuen ja puuttumisen työmenetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa = Perhekeskus” eli kyse on usein epätieteellisestä arvioinnista ja epätieteellisten arviointivälineiden kehittelystä moniammatillisen varhaisen puuttumisen oikeuttamiseksi, jossa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista tulee nopeasti lastensuojelun tarpeen arviointia ja moniammatillista leimaamista.
Perhekeskusmalli on vanhentunut jo ennen toimeenpanoaan
Perhekeskustoiminta vastaa nimenomaan ehkäisevään lastensuojelutarpeeseen (HE 417/2007). Lastensuojelulain 3 a §:n mukaan ehkäisevää lastensuojelua annetaan, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa, että "termi on sekava ja täysin turhaan lastensuojelulla raskautettua.
Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.
Jo näillä toimin valtio pystyy ottamaan vahvemman vastuun lastensuojelun sijaishuollossa olevista lapsista. Nyt näiden lasten tuen tarpeisiin ei lastensuojelussa pystytä vastaamaan".
Kurttilan mukaan "päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Lisäksi neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät lapset ja nuoret jäävät usein heitteille ja päätyvät lastensuojelulaitoksiin, joissa heidän tilanteensa vain heikkenee".
Kotipalvelu toteutui huonosti peräti 31% perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77). Joissakin perhekeskuksissa kotipalvelu on asiakkaille maksullista, ellei perhe ole toimeentulotuen tai päivähoidon asiakkaana. (Kainuun maakunta-kuntayhtymä, 2010).
Esimerkiksi Kuopion kaupunki on budjetoinut kitsaasti annettavaan kotiapuun vain 50 000 euroa vuodessa. Hiljattain Kuopio käytti koko kotiavun vuosibudjetin verran yhden perheen hajottamiseen huosta-automaatiksi muuttuneessa "perhekuntoutuksessa."
Konkreettisen perheitä auttavan kotiavun aliresursointi ja maksullisuus ja perheiden pelkäämän, pääsääntöisesti konkreettisesta avusta kieltäytyvän lastensuojelun perhetyön yliresursointi kertoo paljon perhekeskusten todellisista tavoitteista ja halukkuudesta edistää vanhempien osallisuutta.
Perhepalvelujen yhteinen tietojärjestelmä puolestaan mahdollistaa lastensuojelun fabrikoitujen ja virheellisten asiakirjojen päätymisen kaiken työskentelyn lähtökohdaksi.
Perhekeskuksissa arviointi korvaa avun
Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on kehittää ja panna toimeen monitoimijaista arviointia.
Monitoimijaisen arvioinnin viitekehys perustuu vahvasti psykoanalyysiin, joka tekee arvioinnista pikemminkin riskiseulausta, suuntaa havaintoja rakenteiden sijaan yksilöihin, vahvuuksien sijaan patologioihin ja nykyhetken ja tulevaisuuden sijaan menneisyyteen.
Huomaamatta jää, että perheiden arviointi ei ole auttamista vaan saattaa korvata, viivästyttää tai estää perheiden tarpeiden mukaisen tuen.
Perhekeskukset voivat hyväksikäyttää perheiden järjestöjä
Perhekeskusten tarkoitus ei välttämättä olekaan järjestöjen tiedon ja tukimuotojen hyödyntäminen lastensuojeluun vaan lastensuojelun ajatus- ja toimintamallien ja mielipiteisiin perustuvien käytäntöjen siirtäminen perheiden järjestöihin.
Sen sijaan, että perhekeskuksissa hyödynnettäisiin ja levitettäisiin perheiden järjestöjen tietoa, järjestöt voivat päätyä ja ovatkin jo Ääni lapselle- kampanjassa päätyneet levittämään lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvojien propagandaa.
Valtaosa Perheet Keskiöön- hanketta hallinnoivan Lastensuojelun Keskusliiton hallitusjäsenistä edustaa sijaishuollon etujärjestöjä ja vain yksi perheitä.
Perhekeskus ei takaa perhepalvelujen uudistumista
Lastensuojelun piinaama erityislasten äiti Sini kertoo: "Papereista selvisi myös, että perhekeskus ja lastensuojelu olivat järjestäneet minulta salaa viranomaisneuvottelun, jossa huosta-asia oli jo sovittu. En ollut tuosta tietoinen, enkä ollut antanut kenellekään lupaa puhua lapseni asioista ilman minua. Palaveri oli merkitty hoidonsuunnitteluneuvotteluksi viranomaisten kesken. Koulu, perhekeskus ja lastensuojelu siis järjestävät keskenään kokoontumisia vanhemman selän takana."
Ilman yhtenäistä strategiaa, tietoperustaa, vastuunjakoa, dokumentaatiota ja seurantaa perhekeskuksista tulee" vain osa näennäistä muutosta, jossa vaihtuu termistö, tilat ja kenties esimies, mutta toiminnan kulttuuri on entistä pysähtyneempää, ja matkaa kohti lukkiutuneita ammatillisia ja sektorilähtöisiä asiakkaan kohtaamisia" (Haapasaari, 2009, 60).
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mallin-ongelmat-pahkinankuoressa
Epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi
SOS-Lapsikylä on saanut vuosille 2017–2019 rahoituksen eduskunnalta lasten ja perheiden oikea-aikaisen ja vaikuttavan auttamistyön kehittämiseen kuntien ja maakuntien kanssa.
SOS-lapsikylän toimintakertomuksen mukaan SOS-Kumppanuuden onnistuneen pilotoinnin ansiosta eduskunta myönsi SOS-Lapsi-kylälle puolen miljoonan euron määrärahan vuosille 2017–2019 maakunnallisen mallin kehittämiseen.
SOS-lapsikylän perhekumppanin työ muistuttaa erehdyttävästi perhetyöntekijän työtä ja osa perhekumppaneista onkin perhetyöntekijöitä.
Varkaudessa kolme perhekumppania auttaa yhteensä seitsemää perhettä. Perehdytysopas myöntää, että tarkoituksena on varhainen puuttuminen.
Hankkeen keskiössä on jälleen kerran lastensuojelun epätieteellisissä menetelmillä tehty arviointi ja rikkinäisen puhelimen efektiin perustuva tiedonvälitys. Perhekumppani arvioi perheen ja palveluiden tarjoajat arvioivat perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Mihin tarvitaan kaikkea arviointia, kun perheiden tarpeenmukaisia palveluita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla?
Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei olekaan vähentänyt huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin ovat kasvaneet.
"Kumppanuussopimuksessa SOS-Lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut, mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta".
Jostakin syystä SOS- Lapsikylässä epäonnistuminen tulkitaan onnistumiseksi.
SOS-Kumppanuus-toimintamalli lapsiperheiden tukemiseen palkittiin myös Vuoden kunnallisena lastensuojelutekona Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä hankkeilleen. Lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut rahat varastetaan lastensuojelun työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Onko perusteettoman ristiinpalkitsemisen tavoite saada myös hankesijoittajia ja rahoitussopimuksia, joista on poistettu tulosperusteisuus?
SOS- Lapsikylän kumppanuushankkeelle toisi uskottavuutta jos se ensin korjaisi ja hyvittäisi entisille asiakkailleen aiheuttamansa vauriot.
Nyt SOS-Lapsikylä toimii kuin avionrikkoja, joka pakenee entisten puolisoidensa rikossyytteitä ja ruokkomaksuja, SOSmetoo- kampanjaa ja lähestymiskieltoja vihjaten että kyse on vain eksien ylisukupolvisista mielenterveysongelmista samaan aikaan kun etsii epätoivoisesti uutta rikasta kumppania kuntapampuista ja investointijohtajista.
Rinnakkaistuomioistuimen lisäksi lastensuojelusta näyttää muodostuneen oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta tosiseikkaselvittely ja yleiset oikeusperiaatteet on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.
Kehittämistyön pahin puute on sen painopiste tiedonkeruussa ja tiedonkeruun tuottamat valtaisat tietosuojaongelmat.
”Edes salassa pidettävät potilastiedot eivät saisi estää tiedonkulkua ”, Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto väittää ja lupaa, että "Tiedonkulun esteitä aiotaan kaataa myös neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden lastensuojelun yhteistyötahojen välillä".
Kansalaiset, joiden oikeusturva on jo olematon eivät katso hyvällä tällaista tietosuojan turmelemista. Jo vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen Kanta- järjestelmästä. Se kertoo aidosta epäluottamuksesta.
SOS- Lapsikylä lähti vaikuttavuussijoittamiseen
Monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden takapiruna toimivan Sitran tavoitteena on tuoda Suomeen vaikuttavuusinvestointi/- sijoittaminen, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut: www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
Yksi vaikuttavuussijoittamisen (impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Vantaalla lastensuojelusta on jo tehty sijoitusbisnestä- salaa asukkailta.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin".
Ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi torjumaan huostaanottoja tai rikoksenuusintaa vanhoja menetelmiä paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi OECD:n raportti (2016: 22).
Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011). Idstöm esittää huolensa esim. vankilabisneksen yksityistämisestä ja ihmettelee miten turvata, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi.
Lastensuojelussa he ovat jo joutuneet.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
THL:n tilastoraportin mukaan huostaanottojen määrä Pohjois- Karjalassa on noussut vuoden 2016 349:stä 386:een vuonna 2017. Pohjois- Karjalassa lastensuojelun sijaishuollon tarve on jatkunut ja mm. kiireellisiä sijoituksia on tehty alkuvuonna kaikilla alueilla.
Pohjois- Karjalan lastensuojelun ostopalvelujen kustannukset ajalla 1-4/2017 olivat 5,2 miljoonaa euroa ja ostopalvelujen kustannukset ajalla 1-4/2018 olivat 6,5 miljoonaa euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa talousarvion ennustetaan ylittyvän noin 8,3 miljoonaa euroa ellei merkittäviä talouteen vaikuttavia toimenpiteitä aloiteta. Myös henkilöstökulut tulevat ylittymään.
Anne Frimodigin ja Sanni Penttilän mukaan lastensuojelun "pirullisiin ongelmiin" ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja vaan ne vaativat ratketakseen "kollektiiviseen älykkyyteen" ja "luovaan ohjelmoimattomaan ideointiin" perustuvaa päätöksentekoa.
Toivoa sopii, että tämä "kollektiivinen älykkyys" ja " luova päätöksenteko" on edes lainalaista ja lakisidonnaista.
Lokakuun Liike pyytää lukijoiltaan havaintoja ja kokemuksia SOS-lapsikylän ja Pohjois-Karjalan perhekeskusten toiminnasta osoitteeseen info@lokakuunliike.com
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekumppani-hanke-leviaa-maakuntiin-ja-haalii-lisarahoitusta-vaikuttavuusinvestoinnista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/uhkailuun-ei-pida-alistua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa