Hoitajia kehotetaan jopa valehtelemaan
Vanhustenhoidon ongelmista on tullut pysyviä. Vanhustenhoidon huonosta tilasta on tullut itsestäänselvyys, joka on monessa kunnassa hiljaisesti hyväksytty, SuPerin ex- puheenjohtaja Juhani Palomäki totesi lähes 10 vuotta sitten.
Hän syytti hoidon heikosta tilasta kuntapäättäjiä.
- Laki vanhustenhoidosta on saatava sitovaksi ja kunnat noudattamaan sitä, Palomäki vaati.
SuPerin tuore kysely syksyllä 2018 paljastaa, että hoitajia on kehotettu tallentamaan seurantajärjestelmiin vääriä tietoja ja kertomaan potilaiden omaisille muunneltua totuutta mm. tämän ulkoiluttamisesta.
Liiton puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tulokset olivat odotettuja, mutta karumpia kuin kuviteltiin.
Kolmessa suurimmassa yksityisessä hoivayhtiössä rikotaan räikeästi hoito-ohjeistusta. Kaikkiaan 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että henkilöstön määrä ei ole riittävä. Vajausta oli kaikissa kyselyn kohteina olevissa yrityksissä.
Paavolan mukaan syynä hoito-ohjeistuksen laiminlyönteihin on kuntien alibudjetointi. Hoitoon ja hoivaan on osoitettu tulevan sote-uudistuksen takia liian vähän rahaa.
– Yritykset menevät matalimmalla mahdollisella mitoituksella ja tuntimäärällä. Omaiset ovat pitkään ottaneet yhteyttä ja pyytäneet ammattiliiton puheenjohtajaa tekemään jotain. Kyllähän se jostain kertoo.
Hoivan tasosta vastaavat yritykset itse ns. omavalvonnalla. Pihlajalinnassa kolmasosa vastaajista kertoi, ettei tiedä, onko yksikössä omavalvontaa. Attendolla ja Mehiläisessä osuus oli pienempi. Koska hoitajat eivät tiedä omavalvonnan tasosta eivätkä omavalvonnan suunnitelmasta, heillä ei ole riittävästi tietoa, milloin sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus hoidon laadusta pitäisi tehdä.
Tapaamiset hoivayritysten johtohenkilöiden kanssa eivät ole muuttanut Paavolan mukaan mitään. Kaikki odottavat sote-uudistusta, jonka myötä potilaan palvelu- ja hoitosuunnitelma ei olisi enää velvoittava.
Liiton kyselyyn vastasi 1 547 jäsentä, jotka työskentelevät Attendossa, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kysely osoitettiin tehostetussa hoidossa, vanhainkodeissa ja hoivayksiköissä työskenteleville. Tuloksista kerrotaan tuoreessa SuPer-lehdessä.
Vanhustenhoidon todellisuus on tyrmäävä
Noin 500 000 eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Yhä useampi eläkeläinen joutuu velkakierteeseen ja myös ulosottoon, koska pienet eläkkeet eivät riitä edes perusmenoihin.
Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan. Eläkeläisellä on vähemmän vaihtoehtoja selvittää velkansa kuin työssä käyvällä. Onko vanhuksienkin Suomessa kohtapuoliin jo pakko siirtyä rikollisuuden pariin pystyäkseen elämään ja olemaan edes jotenkin osallinen tässä yhteiskunnassa? kysyy Demokraatti- lehti.
Näin Tehy- lehti kertoi taannoin palvelukoti Pahtajasta:
"Lääkevirheitä ei ilmoiteta ja koko lääkehoitokuvio on epäselvä. Asiakastietojärjestelmä tarkoittaa ruutuvihkoa, ja potilastiedot ovat irtopapereilla. Palvelukodissa työskenteli useita toimitusjohtajan lähisukulaisia. Työilmapiiri oli huono ja työntekijöitä kohdeltiin epätasa-arvoisesti; työyhteisö oli jakautunut kahtia. Osa työntekijöistä ei voinut luottaa työpaikan luottamusmiehiin tai työsuojeluvaltuutettuun.
Toimintakulttuuriin kuului käyttää työvoimana oppisopimusopiskelijoita ja päättää työsuhde, kun opiskelija valmistui. Tilalle otettiin uusi opiskelija. Työntekijöiden vaihtuvuus oli muutenkin suurta.
Töissä oleville oli usein epäselvää, keitä työvuoroissa pitäisi olla, koska kaikki eivät noudattaneet työvuorolistoja tai osa poistui kesken työpäivän. Toimiluvan mukaan yksikön henkilöstömitoitus on 0,65. Kantelun mukaan siinä ei pysytty. Työntekijät ovat laskeneet, että mitoitus oli välillä tuskin 0,3. Työntekijöiden mukaan jotkut nukkuivat yövuoroissa ja päivisinkin, eikä siihen puututtu. Eräälle työntekijälle oli suunniteltu viikkoon yli 70 tuntia töitä.Työntekijät kertovat kantelussa monia esimerkkejä siitä, miten he olivat nähneet johdon kohtelevan asukkaita epäkunnioittavasti. Kantelussa puhutaan esimerkiksi huutamisesta ja kovakouraisuudesta.
Siirtoapuvälineitä oli palvelukodissa liian vähän, vaikka vanhukset olivat huonokuntoisia. Asukkaita myös rajoitettiin ilman lupaa. Viriketoimintaa ei juuri ollut. Ruokalistat eivät pitäneet aina paikkaansa.
Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla ei ollut lääkehoitolupaa. Osa luvista oli vanhentuneita. Luvat oli tehty niin, että niiden muuttaminen jälkikäteen oli mahdollista. Yksikössä työskentelevällä lähihoitajalla oli lupa rokottaa. Myös opiskelijat olivat osallistuneet kaksoistarkastuksiin ja aina lääkkeenjaon kaksoistarkastuksia ei ollut tehty lainkaan. Väärinkäyttöön soveltuvat lääkkeet oli jaettu dosetteihin viikoksi kerrallaan ja huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksen seuranta oli puutteellista.
Yksikössä on ollut PCA-kipupumppu, jonka käyttämiseen oikeuttavaa työntekijäkohtaista lupaa ei löytynyt.
Lääkkeenjako tapahtui hoitajien kansliassa. Iv-lääkeliuokset käsiteltiin toimiston sivupöydällä, jossa oli tarkastuskäynnillä runsaasti toimistotarvikkeita eikä lähistöllä ole käsienpesupistettä.
Pitkään jatkunut eettisesti väärä toiminta on johtanut siihen, että osa työntekijöistä ei edelleenkään näe, että palvelukodin toiminnassa olisi ollut moitittavaa.
– Työmoraali on osalla hyvin vääristynyttä. Ihmetellään, että pitääkö tosiaan lähteä katsomaan, onko vanhuksella jokin hätänä."
Ennen työntekijöiden kantelua arjen todellisuuteen ei päästy kunnolla käsiksi. Nelisivuisessa kantelussa työntekijät kertoivat syvän huolensa yksityisessä palvelukodissa asuvista vanhuksista ja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijät kokivat työpaikan ilmapiirin niin uhkaavaksi, että jättivät kantelun nimettömänä.
– Henkilökunta oli tässä tapauksessa avainasemassa. Omaiset tai valvova viranomainen eivät välttämättä tiedä, mitä palvelukodin sisällä tapahtuu. Etukäteen sovittavilla tarkastuksilla näemme jotakin, mutta emme sitä, millainen aamupala oli tai onko vaipat vaihdettu. Paperilla asiat voivat näyttää aivan erilaisilta, AVI:n ylitarkastaja Marjut Eskelinen sanoo.
Kannelkaa väärinkäytöksistä aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle kaikki vanhukset ja heistä välittävät- ajoissa!
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
Vanhustenhoidon ongelmista on tullut pysyviä. Vanhustenhoidon huonosta tilasta on tullut itsestäänselvyys, joka on monessa kunnassa hiljaisesti hyväksytty, SuPerin ex- puheenjohtaja Juhani Palomäki totesi lähes 10 vuotta sitten.
Hän syytti hoidon heikosta tilasta kuntapäättäjiä.
- Laki vanhustenhoidosta on saatava sitovaksi ja kunnat noudattamaan sitä, Palomäki vaati.
- Viime vuoden kyselyssä hoitajat kokivat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla. Yhtä asiakasta kohden jäävä aika on liian lyhyt.
- Liiton kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa on harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana.
SuPerin tuore kysely syksyllä 2018 paljastaa, että hoitajia on kehotettu tallentamaan seurantajärjestelmiin vääriä tietoja ja kertomaan potilaiden omaisille muunneltua totuutta mm. tämän ulkoiluttamisesta.
Liiton puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tulokset olivat odotettuja, mutta karumpia kuin kuviteltiin.
Kolmessa suurimmassa yksityisessä hoivayhtiössä rikotaan räikeästi hoito-ohjeistusta. Kaikkiaan 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että henkilöstön määrä ei ole riittävä. Vajausta oli kaikissa kyselyn kohteina olevissa yrityksissä.
Paavolan mukaan syynä hoito-ohjeistuksen laiminlyönteihin on kuntien alibudjetointi. Hoitoon ja hoivaan on osoitettu tulevan sote-uudistuksen takia liian vähän rahaa.
– Yritykset menevät matalimmalla mahdollisella mitoituksella ja tuntimäärällä. Omaiset ovat pitkään ottaneet yhteyttä ja pyytäneet ammattiliiton puheenjohtajaa tekemään jotain. Kyllähän se jostain kertoo.
Hoivan tasosta vastaavat yritykset itse ns. omavalvonnalla. Pihlajalinnassa kolmasosa vastaajista kertoi, ettei tiedä, onko yksikössä omavalvontaa. Attendolla ja Mehiläisessä osuus oli pienempi. Koska hoitajat eivät tiedä omavalvonnan tasosta eivätkä omavalvonnan suunnitelmasta, heillä ei ole riittävästi tietoa, milloin sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus hoidon laadusta pitäisi tehdä.
Tapaamiset hoivayritysten johtohenkilöiden kanssa eivät ole muuttanut Paavolan mukaan mitään. Kaikki odottavat sote-uudistusta, jonka myötä potilaan palvelu- ja hoitosuunnitelma ei olisi enää velvoittava.
Liiton kyselyyn vastasi 1 547 jäsentä, jotka työskentelevät Attendossa, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kysely osoitettiin tehostetussa hoidossa, vanhainkodeissa ja hoivayksiköissä työskenteleville. Tuloksista kerrotaan tuoreessa SuPer-lehdessä.
Vanhustenhoidon todellisuus on tyrmäävä
Noin 500 000 eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Yhä useampi eläkeläinen joutuu velkakierteeseen ja myös ulosottoon, koska pienet eläkkeet eivät riitä edes perusmenoihin.
Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan. Eläkeläisellä on vähemmän vaihtoehtoja selvittää velkansa kuin työssä käyvällä. Onko vanhuksienkin Suomessa kohtapuoliin jo pakko siirtyä rikollisuuden pariin pystyäkseen elämään ja olemaan edes jotenkin osallinen tässä yhteiskunnassa? kysyy Demokraatti- lehti.
Näin Tehy- lehti kertoi taannoin palvelukoti Pahtajasta:
"Lääkevirheitä ei ilmoiteta ja koko lääkehoitokuvio on epäselvä. Asiakastietojärjestelmä tarkoittaa ruutuvihkoa, ja potilastiedot ovat irtopapereilla. Palvelukodissa työskenteli useita toimitusjohtajan lähisukulaisia. Työilmapiiri oli huono ja työntekijöitä kohdeltiin epätasa-arvoisesti; työyhteisö oli jakautunut kahtia. Osa työntekijöistä ei voinut luottaa työpaikan luottamusmiehiin tai työsuojeluvaltuutettuun.
Toimintakulttuuriin kuului käyttää työvoimana oppisopimusopiskelijoita ja päättää työsuhde, kun opiskelija valmistui. Tilalle otettiin uusi opiskelija. Työntekijöiden vaihtuvuus oli muutenkin suurta.
Töissä oleville oli usein epäselvää, keitä työvuoroissa pitäisi olla, koska kaikki eivät noudattaneet työvuorolistoja tai osa poistui kesken työpäivän. Toimiluvan mukaan yksikön henkilöstömitoitus on 0,65. Kantelun mukaan siinä ei pysytty. Työntekijät ovat laskeneet, että mitoitus oli välillä tuskin 0,3. Työntekijöiden mukaan jotkut nukkuivat yövuoroissa ja päivisinkin, eikä siihen puututtu. Eräälle työntekijälle oli suunniteltu viikkoon yli 70 tuntia töitä.Työntekijät kertovat kantelussa monia esimerkkejä siitä, miten he olivat nähneet johdon kohtelevan asukkaita epäkunnioittavasti. Kantelussa puhutaan esimerkiksi huutamisesta ja kovakouraisuudesta.
Siirtoapuvälineitä oli palvelukodissa liian vähän, vaikka vanhukset olivat huonokuntoisia. Asukkaita myös rajoitettiin ilman lupaa. Viriketoimintaa ei juuri ollut. Ruokalistat eivät pitäneet aina paikkaansa.
Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla ei ollut lääkehoitolupaa. Osa luvista oli vanhentuneita. Luvat oli tehty niin, että niiden muuttaminen jälkikäteen oli mahdollista. Yksikössä työskentelevällä lähihoitajalla oli lupa rokottaa. Myös opiskelijat olivat osallistuneet kaksoistarkastuksiin ja aina lääkkeenjaon kaksoistarkastuksia ei ollut tehty lainkaan. Väärinkäyttöön soveltuvat lääkkeet oli jaettu dosetteihin viikoksi kerrallaan ja huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksen seuranta oli puutteellista.
Yksikössä on ollut PCA-kipupumppu, jonka käyttämiseen oikeuttavaa työntekijäkohtaista lupaa ei löytynyt.
Lääkkeenjako tapahtui hoitajien kansliassa. Iv-lääkeliuokset käsiteltiin toimiston sivupöydällä, jossa oli tarkastuskäynnillä runsaasti toimistotarvikkeita eikä lähistöllä ole käsienpesupistettä.
Pitkään jatkunut eettisesti väärä toiminta on johtanut siihen, että osa työntekijöistä ei edelleenkään näe, että palvelukodin toiminnassa olisi ollut moitittavaa.
– Työmoraali on osalla hyvin vääristynyttä. Ihmetellään, että pitääkö tosiaan lähteä katsomaan, onko vanhuksella jokin hätänä."
Ennen työntekijöiden kantelua arjen todellisuuteen ei päästy kunnolla käsiksi. Nelisivuisessa kantelussa työntekijät kertoivat syvän huolensa yksityisessä palvelukodissa asuvista vanhuksista ja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijät kokivat työpaikan ilmapiirin niin uhkaavaksi, että jättivät kantelun nimettömänä.
– Henkilökunta oli tässä tapauksessa avainasemassa. Omaiset tai valvova viranomainen eivät välttämättä tiedä, mitä palvelukodin sisällä tapahtuu. Etukäteen sovittavilla tarkastuksilla näemme jotakin, mutta emme sitä, millainen aamupala oli tai onko vaipat vaihdettu. Paperilla asiat voivat näyttää aivan erilaisilta, AVI:n ylitarkastaja Marjut Eskelinen sanoo.
Kannelkaa väärinkäytöksistä aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle kaikki vanhukset ja heistä välittävät- ajoissa!
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
