Lapsi sosiaalialan osaajien jäljiltä, kuvakaappaus Socca
Osaamiskeskus vai mokaamiskeskus?
Osaamiskeskustoiminta vaikuttaa nettisivujen perusteella jännittävältä. Koko ajan ideoidaan, lapetetaan, opitaan, osallistetaan, uudistetaan, integroidaan, voimavaraistetaan ja valtaistetaan. Työntekijöiden osaamisen ja toimijuuden määrä on valtava; perus-, erityis- ja vaativan erityistason osaamisen lisäksi on asiakas- ja lapsilähtöistä, tiedollista, menetelmällistä, vuorovaikutuksellista ja moniammatillista osaamista. On asiantuntijoita, gamereita, kehittäjiä, muutosagentteja, valmentajia, mentoreita ja tutoreita.
Miksi asiakkaat kuitenkin tuntevat tarvetta tarkistaa rekisterimerkinnät, taltioida kaikki palaverit, ottaa niihin juristin mukaan ja valittaa "osaamisesta" aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle?
Sosiaalialan osaamiskeskusten perustamisen keskeinen tarkoitus oli kuntien sosiaalihuollon palvelujen kehittäminen. Tilastokeskus on määritellyt tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitettä seuraavasti: ”Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (tk) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta".
Osaamiskeskukset ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai sopimuksiin perustuvia alueellisia yhteenliittymiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, on keskeinen yhteistyökumppani kaikille osaamiskeskuksille.
Osaamiskeskusten toimialueet muodostuvat 1-4 maakunnasta ja ne kattavat kaikki kunnat. Ruotsinkielisillä kunnilla on yhteinen osaamiskeskus.
Tutustukaa lukijat seuraaviin osaamiskeskuksiin ja niiden työntekijöihin ja projekteihin ja raportoikaa kokemuksistanne Lokakuun Liikkeelle:
POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
ISO, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
SOCOM OY, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
SONetBotnia, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
KOSKE, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
PIKASSOS OY, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
VASSO, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
ESO, Etelä-Suomen osaamiskeskus muodostuu kolmesta osaamiskeskuksesta:
SOCCA, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
VERSO, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus
SOSIAALITAITO Sosiaalitaito – Socialkompetens
FINLANDSVENSKA KOMPETENSCENTRET AB, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus
Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määritelty tehtävä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, kehittää peruspalveluja sekä erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys, toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa ja ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.
Osaamiskeskusten perustoimintojen turvaamiseen maksetaan valtionavustusta. Avustus määräytyy osaamiskeskuksen toiminta-alueen väestömäärän ja pinta-alan mukaan. Perusrahoitus muodostaa 10-30 prosenttia koko rahoituksesta, muu rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisena hankerahoituksena.
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat kävivät hiljattain perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon juttusilla anomassa osaamiskeskuksilleen lisää rahaa.
Johtajat vaativat, että valtionavustusrahoitusta tulee vahvistaa sote-uudistuslisällä korotettuna, 4 miljoonaan euroon/vuosi.
Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä tuloksekkaan kehittämistoiminnan perustaksi. Joskus hyviin tuloksiin on päästy käsittelemättä lainkaan rahaa, pelkkänä virkatyönä. Talouden ohella olennaisia edellytyksiä ovat mm. johdon ja niiden henkilöiden sitoutuminen, joiden työtä hanke koskee, hankkeiden konkreettisuus ja perustuminen todellisiin, käytännön työssä havaittaviin ongelmiin.
Kehittämistoiminnan epävakautta kuvaa sosiaalijohtajan kertomus, jonka mukaan vanhustenhuollon kehittämistyötä oli tehty omin voimin 2 vuoden ajan, kun kunnanjohtaja keneltäkään kysymättä tai keskustelematta tilasi suurelta konsulttitoimistolta konsulttiselvityksen, jota lähdettiin toteuttamaan. Sosiaalijohtajan arvion mukaan toteutettava esitys oli epärealistinen, ei perustunut paikallisiin olosuhteisiin ja mitätöi jo tehdyn työn. Kaiken lisäksi raportissa oli silloin tällöin konsulttipapereissa ilmenevä lipsahdus, muualta kopioituun raportin osaan oli vahingossa jäänyt vieraan kunnan nimi (Kaakinen, Nieminen, Ohtonen, 2007, 44- 55).
Osaamiskeskusten toiminnan laatu vaihtelee paikkakunnittain ja on riippuvainen mm. työntekijöiden ja johdon sitoutumisen lisäksi poliittisesta tahdosta, päivitetystä, käyttökelpoisesta ja vertailukelpoisesta tiedosta sekä strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta, jotka ovat olemattomia. Joissakin osaamiskeskuksissa tehdään käyttökelpoista kehittämistyötä ja tutkimusta, toisissa ei.
Käytännössä on usein osoittautunut, että osaamiskeskustoiminta on onnistunut verkostoimaan oman alueensa sosiaalialan alueelliset toimijat lastensuojelun laittomia toimintakäytäntöjä ylläpitäviksi muutosvastaisiksi klikeiksi, tarjoamaan tehtäviensä hoidon mokanneille sosiaalityöntekijöille arveluttavaa, väärinkäytöksiä vähättelevää vertaistukea, katteettomia palkintoja ja virkoja kehittäjäsosiaalityöntekijä- tai erityisosaaja- nimikkeillä sekä säännöllistä kokoustamista ja kalliita kehittämispäiviä osaamiskeskusjohtajille ja työntekijöille.
Osaamiskeskusten arvioinnit eivät etsi eivätkä huomaa kaltoinkohtelua sijaishuollossa tai palvelujärjestelmässä
Sosiaalialan osaamiskeskukset on STM:n johdolla valjastettu monitoimijaisesta kohtaamisesta monitoimijaiseen psykoanalyyttisperustaiseen arviointiin ja sen valkopesuun, jotka takaavat, että lastensuojelun valvonta tulee epäonnistumaan ja turhat huostaanotot lisääntymään jatkossakin.
Osaamiskeskusten työntekijöiden arviointi- ja seulausinnostus on kylmäävää. Arviointi on asenteellinen, alempiarvoisuuden todistamiseen tarkoitettu rotututkimusten perillinen joka viivästyttää, korvaa ja pahimmillaan estää tarpeenmukaisen tuen ja palvelut ja syö lasten ja vanhempien tukeen tarkoitetut resurssit.
Arviointi on eugeniikasta ammentavaa huonon sosiaalisen perimän metsästystä, jonka tarkoitus ei ole avun takaaminen vaan avun evääminen; apua ansaitsemattomien köyhien erottaminen apua ansaitsevista "arviointitottelevaisista".
Samalla tavoin kuin lääketehtaat pyrkivät määrittelemään normaalista elämänkulusta lääkehoidettavia sairauksia, sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät pyrkivät määrittelemään ohimenevistä elämäntilanteista ja olosuhteista huostaanottoa vaativia pysyviksi oletettuja elämäntapa- ja yksilöongelmia ja päättämään kenelle suodaan oikeus vanhemmuuteen. Ei ihme, että viranomaistyöksi säädettyjä arviointeja siirretäänkin jo suoraan sijaishuollon yrittäjien tehtäväksi.
Osaamiskeskusten markkinoiman monitoimijaisen arvioinnin viitekehyksen taustalla ovat muun muassa psykoanalyysin kiintymyssuhdeteoria, psykoanalyyttinen ymmärrys lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä oletus ongelmien ylisukupolvisuudesta (THL,2017,26).
Samat kyseenalaiset taustaideologiat löytyvät myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE- hankkeen) osista: systeemisen lastensuojelun toimintamallista eli Hackneyn mallista, perhehoidon mallinnuksesta ja perhetyön ja - kuntoutuksen mallinnuksesta, jotka keskittyvät asiakkaiden edunvalvonnan sijaan työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Psykoanalyysin vanhanaikaiset teoriat sairaista perheistä ohjaavat työntekijöitä etsimään perheistä sitä pahaa, jonka olemassaolosta he ovat varmoja jo työtään aloittaessaan. Tosiseikkaselvittelyn ja sijaishuollon ilmeiseen väkivaltaan puuttumisen sijaan keskitytään etsimään perheistä oletettuja salaisia traumoja psykoanalyysin virheellisiin tutkimus -ja työmenetelmiin ja kehäpäätelmiin turvautuen.
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoima Lapsen paras - yhdessä enemmän hanke sai sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta 2,3 milj. euroa vuosille 2017–2018 ja keskittyy lastensuojelun toimintakulttuurin muutoksen sijaan nuorten ja perheiden ongelmien varhaiseen monitoimijaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen mm. juurruttamalla huolestuttavia vaikutuksia tuottanutta Tajua- mut- huoliliputusta, monitoimijaiseen arviointiin keskittyvää perhekeskus- toimintamallia ja turhia lastensuojeluilmoituksia lisännyttä koulupoissaolomallia.
Hiljattain sosiaalityön opiskelijat valitsivat vuoden 2018 sosiaalityön käytännönopettajaksi sosiaalityöntekijä Päivi "sinun lapsesi ovat minun" Singon Espoon lastensuojelun sijaishuollosta.
Tunnustuksen myönsi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan yhteydessä toimiva Pääkaupunkiseudun Praksis, jonka neuvottelukunnassa istuvat mm. riskintunnistusalgoritmeja lobbaava Mari Ahlström, kotikäyntien lisäämistä ja perhekeskuksia ajava Maarit Sulavuori, lastensuojelun outoja onnistumisia hehkuttava Kati Willgren, sosiaalityöntekijöiden lisäämistä ajava Ulla Tikkanen ja lastensuojelun ongelmista raportoineita alaisiaan omiin muroihin pissijöiksi haukkunut Anna Cantell-Forsbom.
Osaamiskeskustoiminta vaikuttaa nettisivujen perusteella jännittävältä. Koko ajan ideoidaan, lapetetaan, opitaan, osallistetaan, uudistetaan, integroidaan, voimavaraistetaan ja valtaistetaan. Työntekijöiden osaamisen ja toimijuuden määrä on valtava; perus-, erityis- ja vaativan erityistason osaamisen lisäksi on asiakas- ja lapsilähtöistä, tiedollista, menetelmällistä, vuorovaikutuksellista ja moniammatillista osaamista. On asiantuntijoita, gamereita, kehittäjiä, muutosagentteja, valmentajia, mentoreita ja tutoreita.
Miksi asiakkaat kuitenkin tuntevat tarvetta tarkistaa rekisterimerkinnät, taltioida kaikki palaverit, ottaa niihin juristin mukaan ja valittaa "osaamisesta" aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle?
Sosiaalialan osaamiskeskusten perustamisen keskeinen tarkoitus oli kuntien sosiaalihuollon palvelujen kehittäminen. Tilastokeskus on määritellyt tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitettä seuraavasti: ”Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (tk) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta".
Osaamiskeskukset ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai sopimuksiin perustuvia alueellisia yhteenliittymiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, on keskeinen yhteistyökumppani kaikille osaamiskeskuksille.
Osaamiskeskusten toimialueet muodostuvat 1-4 maakunnasta ja ne kattavat kaikki kunnat. Ruotsinkielisillä kunnilla on yhteinen osaamiskeskus.
Tutustukaa lukijat seuraaviin osaamiskeskuksiin ja niiden työntekijöihin ja projekteihin ja raportoikaa kokemuksistanne Lokakuun Liikkeelle:
POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
ISO, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
SOCOM OY, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
SONetBotnia, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
KOSKE, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
PIKASSOS OY, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
VASSO, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
ESO, Etelä-Suomen osaamiskeskus muodostuu kolmesta osaamiskeskuksesta:
SOCCA, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
VERSO, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus
SOSIAALITAITO Sosiaalitaito – Socialkompetens
FINLANDSVENSKA KOMPETENSCENTRET AB, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus
Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määritelty tehtävä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, kehittää peruspalveluja sekä erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys, toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa ja ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.
Osaamiskeskusten perustoimintojen turvaamiseen maksetaan valtionavustusta. Avustus määräytyy osaamiskeskuksen toiminta-alueen väestömäärän ja pinta-alan mukaan. Perusrahoitus muodostaa 10-30 prosenttia koko rahoituksesta, muu rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisena hankerahoituksena.
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat kävivät hiljattain perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon juttusilla anomassa osaamiskeskuksilleen lisää rahaa.
Johtajat vaativat, että valtionavustusrahoitusta tulee vahvistaa sote-uudistuslisällä korotettuna, 4 miljoonaan euroon/vuosi.
Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä tuloksekkaan kehittämistoiminnan perustaksi. Joskus hyviin tuloksiin on päästy käsittelemättä lainkaan rahaa, pelkkänä virkatyönä. Talouden ohella olennaisia edellytyksiä ovat mm. johdon ja niiden henkilöiden sitoutuminen, joiden työtä hanke koskee, hankkeiden konkreettisuus ja perustuminen todellisiin, käytännön työssä havaittaviin ongelmiin.
Kehittämistoiminnan epävakautta kuvaa sosiaalijohtajan kertomus, jonka mukaan vanhustenhuollon kehittämistyötä oli tehty omin voimin 2 vuoden ajan, kun kunnanjohtaja keneltäkään kysymättä tai keskustelematta tilasi suurelta konsulttitoimistolta konsulttiselvityksen, jota lähdettiin toteuttamaan. Sosiaalijohtajan arvion mukaan toteutettava esitys oli epärealistinen, ei perustunut paikallisiin olosuhteisiin ja mitätöi jo tehdyn työn. Kaiken lisäksi raportissa oli silloin tällöin konsulttipapereissa ilmenevä lipsahdus, muualta kopioituun raportin osaan oli vahingossa jäänyt vieraan kunnan nimi (Kaakinen, Nieminen, Ohtonen, 2007, 44- 55).
Osaamiskeskusten toiminnan laatu vaihtelee paikkakunnittain ja on riippuvainen mm. työntekijöiden ja johdon sitoutumisen lisäksi poliittisesta tahdosta, päivitetystä, käyttökelpoisesta ja vertailukelpoisesta tiedosta sekä strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta, jotka ovat olemattomia. Joissakin osaamiskeskuksissa tehdään käyttökelpoista kehittämistyötä ja tutkimusta, toisissa ei.
Käytännössä on usein osoittautunut, että osaamiskeskustoiminta on onnistunut verkostoimaan oman alueensa sosiaalialan alueelliset toimijat lastensuojelun laittomia toimintakäytäntöjä ylläpitäviksi muutosvastaisiksi klikeiksi, tarjoamaan tehtäviensä hoidon mokanneille sosiaalityöntekijöille arveluttavaa, väärinkäytöksiä vähättelevää vertaistukea, katteettomia palkintoja ja virkoja kehittäjäsosiaalityöntekijä- tai erityisosaaja- nimikkeillä sekä säännöllistä kokoustamista ja kalliita kehittämispäiviä osaamiskeskusjohtajille ja työntekijöille.
Osaamiskeskusten arvioinnit eivät etsi eivätkä huomaa kaltoinkohtelua sijaishuollossa tai palvelujärjestelmässä
Sosiaalialan osaamiskeskukset on STM:n johdolla valjastettu monitoimijaisesta kohtaamisesta monitoimijaiseen psykoanalyyttisperustaiseen arviointiin ja sen valkopesuun, jotka takaavat, että lastensuojelun valvonta tulee epäonnistumaan ja turhat huostaanotot lisääntymään jatkossakin.
Osaamiskeskusten työntekijöiden arviointi- ja seulausinnostus on kylmäävää. Arviointi on asenteellinen, alempiarvoisuuden todistamiseen tarkoitettu rotututkimusten perillinen joka viivästyttää, korvaa ja pahimmillaan estää tarpeenmukaisen tuen ja palvelut ja syö lasten ja vanhempien tukeen tarkoitetut resurssit.
Arviointi on eugeniikasta ammentavaa huonon sosiaalisen perimän metsästystä, jonka tarkoitus ei ole avun takaaminen vaan avun evääminen; apua ansaitsemattomien köyhien erottaminen apua ansaitsevista "arviointitottelevaisista".
Samalla tavoin kuin lääketehtaat pyrkivät määrittelemään normaalista elämänkulusta lääkehoidettavia sairauksia, sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet sosiaalityöntekijät pyrkivät määrittelemään ohimenevistä elämäntilanteista ja olosuhteista huostaanottoa vaativia pysyviksi oletettuja elämäntapa- ja yksilöongelmia ja päättämään kenelle suodaan oikeus vanhemmuuteen. Ei ihme, että viranomaistyöksi säädettyjä arviointeja siirretäänkin jo suoraan sijaishuollon yrittäjien tehtäväksi.
Osaamiskeskusten markkinoiman monitoimijaisen arvioinnin viitekehyksen taustalla ovat muun muassa psykoanalyysin kiintymyssuhdeteoria, psykoanalyyttinen ymmärrys lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä oletus ongelmien ylisukupolvisuudesta (THL,2017,26).
Samat kyseenalaiset taustaideologiat löytyvät myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE- hankkeen) osista: systeemisen lastensuojelun toimintamallista eli Hackneyn mallista, perhehoidon mallinnuksesta ja perhetyön ja - kuntoutuksen mallinnuksesta, jotka keskittyvät asiakkaiden edunvalvonnan sijaan työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Psykoanalyysin vanhanaikaiset teoriat sairaista perheistä ohjaavat työntekijöitä etsimään perheistä sitä pahaa, jonka olemassaolosta he ovat varmoja jo työtään aloittaessaan. Tosiseikkaselvittelyn ja sijaishuollon ilmeiseen väkivaltaan puuttumisen sijaan keskitytään etsimään perheistä oletettuja salaisia traumoja psykoanalyysin virheellisiin tutkimus -ja työmenetelmiin ja kehäpäätelmiin turvautuen.
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoima Lapsen paras - yhdessä enemmän hanke sai sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta 2,3 milj. euroa vuosille 2017–2018 ja keskittyy lastensuojelun toimintakulttuurin muutoksen sijaan nuorten ja perheiden ongelmien varhaiseen monitoimijaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen mm. juurruttamalla huolestuttavia vaikutuksia tuottanutta Tajua- mut- huoliliputusta, monitoimijaiseen arviointiin keskittyvää perhekeskus- toimintamallia ja turhia lastensuojeluilmoituksia lisännyttä koulupoissaolomallia.
Hiljattain sosiaalityön opiskelijat valitsivat vuoden 2018 sosiaalityön käytännönopettajaksi sosiaalityöntekijä Päivi "sinun lapsesi ovat minun" Singon Espoon lastensuojelun sijaishuollosta.
Tunnustuksen myönsi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan yhteydessä toimiva Pääkaupunkiseudun Praksis, jonka neuvottelukunnassa istuvat mm. riskintunnistusalgoritmeja lobbaava Mari Ahlström, kotikäyntien lisäämistä ja perhekeskuksia ajava Maarit Sulavuori, lastensuojelun outoja onnistumisia hehkuttava Kati Willgren, sosiaalityöntekijöiden lisäämistä ajava Ulla Tikkanen ja lastensuojelun ongelmista raportoineita alaisiaan omiin muroihin pissijöiksi haukkunut Anna Cantell-Forsbom.
Osaamiskeskukset ovat lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien piilopaikkoja
Sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat sosiaalityöntekijöille usein laittomien huostaanottojen edistämiseksi sosiaalialan moniammatillisia asiantuntijaryhmiä.
Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä tarkoittaa monista eri hallinnonaloista koostuvaa ryhmää, josta sosiaalityöntekijä hakee yleensä vahvistusta suunnittelemalleen huostaanotolle.
Asiantuntijaryhmän jäsenet valitaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden suositusten perusteella eli terveydenhuollosta, opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta, lastensuojeluyrityksistä ja juristipiireistä pääsevät mukaan ne, jotka ovat valmiita tukemaan sosiaalityöntekijöiden asemaa, toimintaa ja päätöksiä ja osoittamaan heille lojaalisuutensa.
Asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi, erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunto voidaan antaa myös lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön ( Lastensuojelun käsikirja).
"Moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta ei nykyisessä muodossa näytä palvelevan asiakkaiden osallisuutta eikä olevan riittävän yhteneväisesti organisoitua sekä rakenteistettua", Hanna Tulensalo toteaa tutkimuksessaan.
Tietoa lastensuojelun asiantuntijaryhmien kokoonpanoista on vaikea saada vaikka tiedon pitäisi olla julkista. Se, että ryhmien jäsenten henkilöllisyys pyritään salaamaan kielii siitä, että heillä on häpeällinen historia asiakkaiden perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantajina ja loukkaajina.
Asiantuntijaryhmien toiminnan pääongelmana on, että sosiaalityöntekijä valikoi "tiedot", joiden perusteella työryhmä tekee lausuntonsa eikä lausunnoista aina selviä, mitä tietoja ryhmällä on ollut käytössään suosituksia laadittaessa. Sosiaalityöntekijän usein fabrikoituihin tietoihin perustuvat asiantuntijaryhmän suositukset kelpaavat suoraan näytöksi huostaanoton tarpeellisuudesta hallinto- oikeudessa samalla tavoin kuin turhan esitutkinnan käynnistäminen katsotaan siellä näytöksi syyllisyydestä.
Asiantuntijatyöryhmät rikkovat toiminnallaan räikeästi perustuslakia ja sosiaalihuollon asiakaslakia, koska tietojen ja menettelytapojen oikeellisuutta ei tarkisteta missään vaiheessa (edes hallinto- oikeudessa), ryhmä ei tapaa eikä tunne perhettä eikä asiakkaille anneta mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, esittää näkemystään tai oikaista virheellisiä kirjauksia/väittämiä.
Tiedon tarkkuudelle tai laadulle ei ole asetettu asiantuntijaryhmissä minkäänlaisia kriteereitä. Yhdenkään Leventhalin säännöistä ei tarvitse toteutua lastensuojelun moniammatillisissa asiantuntijaryhmissä.
Soile Salosen kyselyyn vastanneet olivat huolissaan siitä, että asiantuntijaryhmä jumiutuu joissain tapauksissa vain huostaanoton vaihtoehtoon ja että ryhmää käytetään vain ”kumileimaisimena” eli ryhmään tuodaan tapauksia, joille halutaan vain huostaanoton hyväksyntä ( Salonen, 2007, 49).
Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen moniammatillisen asiantuntijaryhmän puoskarointi
Haapasten perheen tapaus, jossa huostaanottoa ajava sosiaalityöntekijä sai fabrikoiduilla "tiedoilla" (huostaanottohakemuksessa 102 virhettä) lastensuojelun asiantuntijaryhmältä( KOSKE) lausunnon lainvastaiseen ja lapsia traumatisoineeseen huostaanottoon lienee kammottavin esimerkki lastensuojelun "moniammatillisesta asiantuntijatyöstä".
Vanhempien leimaamiseen valheellisella insestisyytteellä osallistuivat mm. nykyisin Merikratos Oy:ssä ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ssä toimivat Jyväskylän ja Karstulan sosiaalityöntekijät, Jyväskylän sosiaaliasiamies ja Pesäpuu ryn työntekijä. Kukaan työntekijöistä ei pyrkinyt hyvittämään aiheuttamiaan kärsimyksiä eikä saanut minkäänlaista rangaistusta väärinkäytöksistään. Samat lapsia ja perhettä piinanneet työntekijät jatkavat viroissaan ja istuvat nyt itse Keski- Suomen lastensuojelun asiantuntijaryhmässä siirtämässä "asiantuntemustaan" nuoremmille sukupolville.
Mitä pienempi kyky sitä suurempi hinku näyttää olevan päästä vallankäyttäjäksi erilaisiin sosiaalialan lynkkausporukoihin.
Asiakkaiden onkin syytä kieltää sosiaalityöntekijöiltä lupa viedä asiansa lastensuojelun moniammatillisen työryhmän käsiteltäväksi.
Mikään ei sitouta joukkoa yhteen niin hyvin kuin yhdessä tehty rikos - tällöin kukaan ei ole syyllinen, mutta kaikki ovat syyllisiä. Jaettu vastuu hävittää vastuun. Jaettu rikos hävittää syylliset. Ja lastensuojelussa myös rikoksen.
Sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat sosiaalityöntekijöille usein laittomien huostaanottojen edistämiseksi sosiaalialan moniammatillisia asiantuntijaryhmiä.
Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä tarkoittaa monista eri hallinnonaloista koostuvaa ryhmää, josta sosiaalityöntekijä hakee yleensä vahvistusta suunnittelemalleen huostaanotolle.
Asiantuntijaryhmän jäsenet valitaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden suositusten perusteella eli terveydenhuollosta, opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta, lastensuojeluyrityksistä ja juristipiireistä pääsevät mukaan ne, jotka ovat valmiita tukemaan sosiaalityöntekijöiden asemaa, toimintaa ja päätöksiä ja osoittamaan heille lojaalisuutensa.
Asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi, erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunto voidaan antaa myös lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön ( Lastensuojelun käsikirja).
"Moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta ei nykyisessä muodossa näytä palvelevan asiakkaiden osallisuutta eikä olevan riittävän yhteneväisesti organisoitua sekä rakenteistettua", Hanna Tulensalo toteaa tutkimuksessaan.
Tietoa lastensuojelun asiantuntijaryhmien kokoonpanoista on vaikea saada vaikka tiedon pitäisi olla julkista. Se, että ryhmien jäsenten henkilöllisyys pyritään salaamaan kielii siitä, että heillä on häpeällinen historia asiakkaiden perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantajina ja loukkaajina.
Asiantuntijaryhmien toiminnan pääongelmana on, että sosiaalityöntekijä valikoi "tiedot", joiden perusteella työryhmä tekee lausuntonsa eikä lausunnoista aina selviä, mitä tietoja ryhmällä on ollut käytössään suosituksia laadittaessa. Sosiaalityöntekijän usein fabrikoituihin tietoihin perustuvat asiantuntijaryhmän suositukset kelpaavat suoraan näytöksi huostaanoton tarpeellisuudesta hallinto- oikeudessa samalla tavoin kuin turhan esitutkinnan käynnistäminen katsotaan siellä näytöksi syyllisyydestä.
Asiantuntijatyöryhmät rikkovat toiminnallaan räikeästi perustuslakia ja sosiaalihuollon asiakaslakia, koska tietojen ja menettelytapojen oikeellisuutta ei tarkisteta missään vaiheessa (edes hallinto- oikeudessa), ryhmä ei tapaa eikä tunne perhettä eikä asiakkaille anneta mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, esittää näkemystään tai oikaista virheellisiä kirjauksia/väittämiä.
Tiedon tarkkuudelle tai laadulle ei ole asetettu asiantuntijaryhmissä minkäänlaisia kriteereitä. Yhdenkään Leventhalin säännöistä ei tarvitse toteutua lastensuojelun moniammatillisissa asiantuntijaryhmissä.
Soile Salosen kyselyyn vastanneet olivat huolissaan siitä, että asiantuntijaryhmä jumiutuu joissain tapauksissa vain huostaanoton vaihtoehtoon ja että ryhmää käytetään vain ”kumileimaisimena” eli ryhmään tuodaan tapauksia, joille halutaan vain huostaanoton hyväksyntä ( Salonen, 2007, 49).
Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen moniammatillisen asiantuntijaryhmän puoskarointi
Haapasten perheen tapaus, jossa huostaanottoa ajava sosiaalityöntekijä sai fabrikoiduilla "tiedoilla" (huostaanottohakemuksessa 102 virhettä) lastensuojelun asiantuntijaryhmältä( KOSKE) lausunnon lainvastaiseen ja lapsia traumatisoineeseen huostaanottoon lienee kammottavin esimerkki lastensuojelun "moniammatillisesta asiantuntijatyöstä".
Vanhempien leimaamiseen valheellisella insestisyytteellä osallistuivat mm. nykyisin Merikratos Oy:ssä ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ssä toimivat Jyväskylän ja Karstulan sosiaalityöntekijät, Jyväskylän sosiaaliasiamies ja Pesäpuu ryn työntekijä. Kukaan työntekijöistä ei pyrkinyt hyvittämään aiheuttamiaan kärsimyksiä eikä saanut minkäänlaista rangaistusta väärinkäytöksistään. Samat lapsia ja perhettä piinanneet työntekijät jatkavat viroissaan ja istuvat nyt itse Keski- Suomen lastensuojelun asiantuntijaryhmässä siirtämässä "asiantuntemustaan" nuoremmille sukupolville.
Mitä pienempi kyky sitä suurempi hinku näyttää olevan päästä vallankäyttäjäksi erilaisiin sosiaalialan lynkkausporukoihin.
Asiakkaiden onkin syytä kieltää sosiaalityöntekijöiltä lupa viedä asiansa lastensuojelun moniammatillisen työryhmän käsiteltäväksi.
Mikään ei sitouta joukkoa yhteen niin hyvin kuin yhdessä tehty rikos - tällöin kukaan ei ole syyllinen, mutta kaikki ovat syyllisiä. Jaettu vastuu hävittää vastuun. Jaettu rikos hävittää syylliset. Ja lastensuojelussa myös rikoksen.
Iiro Pöyhönen, kuvakaappaus Turun Seutusanomat Oy Varsinais-Suomen mokaamiskeskus AB
Sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukunnan kestojäsen on Mats Dumellin Huostaanotettu bisnes- dokumentista tuttu Naantalin perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen. Naantalin lastensuojelun laittomuudet johtivat mm. Ani Leikoniemen lapsen lainvastaiseen huostaanottoon ja HOL- Huostaanotetut lainvastaisesti- yhdistyksen perustamiseen. Lasten huostaanotot kasvoivat Naantalissa kuntaliitoksen jälkeen kun neljän vanhan kunnan toimintatavat yhtenäistettiin (Syvälä, 2013, 99).
Nyt pyritään yhtenäistämään Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöt ja yhteistyö julkisen sektorin, järjestösektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa mm. Kupittaan skandaalissa ryvettyneen Riitta Liuksan johdolla ja pidetään lasten kaltoinkohtelun yhteiskehittämispäiviä Turun ensi- ja turvakodin, TYKS:n ja VOIKUKKIA- hankkeen kanssa.
Mediapropagandaa veronmaksajien rahoilla
Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Vasso) lastensuojelun asiantuntijaryhmässä suunniteltu lastensuojelun kehittämisyksikkö sai 770 000 euron budjettinsa lastensuojelun julkisuuskuvan parantamiseksi pääosin valtiolta. Lastensuojelun julkisuustyöhön tilattiin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta "Ehjä ja onnellinen"- kampanja, jonka opiskelijat toteuttivat mm. kirjoittamalla yleisönosastokirjoituksia ja olemalla yhteydessä kunnallisvaaliehdokkaisiin.
Lastensuojelijoilla oli yhteyksiä lehtiin, radioon ja televisioon ja lastensuojelukoneisto valjasti median kampanjoimaan myönteisen julkisuuskuvansa puolesta. Kehittämisyksikkö oli hankkeen aikana 31 kertaa esillä mediassa. Turun Sanomissa julkaistiin 6- osainen positiiviseen kuvaan lastensuojelusta pyrkivä juttusarja. Lisäksi Turun Sanomat myi juttusarjan Lahden seudulla esiintyvälle sanomalehdelle ( Syvälä, 2013, 276-277).
Miksi osaamiskeskukset käyttävät veronmaksajien rahaa lastensuojelun imagonkiillotukseen, kun saamme jatkuvasti kuulla lakien ja ihmisoikeussopimusten vastaisista toimintakäytännöistä ja lasten kaltoinkohtelusta ja simputuksesta sijaishuollossa?
Lupa- vaan ei halu- auttaa
”Sosiaalityöntekijän työ on kuin liimaa, joka pitää perheen paletin koossa.” (Yliruka, Vartio, Pasanen, Petrelius, 16/2018)
Vasson verkostoitumisen tuloksena sosiaalityöntekijät- mutteivat asiakkaat- ovat saaneet perehdytystä hallinto- oikeuskäsittelyyn. Porin sosiaalityöntekijät kävivät saamassa vinkkejä huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyyn Turun hallinto- oikeudesta, jonka pitäisi olla puolueeton tuomioistuin. Mikäli hallinto-oikeudet yllättävästi katsovat asianmukaiseksi kouluttaa siellä asioivia sosiaalityöntekijöitä, tulee koulutus suunnata puolueettomuussyistä tasapuolisesti kaikille asianosaisille, myös nuorille ja vanhemmille.
Vasson kehittämisyksikkö on ollut perehdyttämässä myös perhetyöntekijöitä ja järjestämässä heille perehdyttämisen, menetelmäkoulutuksen sekä työntekijöiden verkostoitumisen yhdistävää vertaistukea (Linnossuo, Lyyra, Salmela, Tulensalo, Vainio, Ylä-Herranen & Öhman, loppuraportti 1.1.2008-31.08.2009 ).
Sosiaaliohjaajana toiminut Ani Leikoniemi haki hoitoapua kuopuksen koliikin ja esikoisen leukemian vuoksi ja sai perhetyöntekijät, jotka raportoivat Anin arkijutustelut negatiivissävytteisesti eteenpäin ja tekivät mutudiagnooseja Anin mielenterveydestä. Sosiaalitoimi houkutteli Anin "perhekuntoutukseen" lupaamalla lapsenhoitoapua. Vasta laitoksessa Ani käsitti olevansa vanhemmuudenarvioinnissa ja sijoitettuna avohuollon tukitoimena ja lähti pois. Lastensuojelu yritti pistää poliisin perään vaikka avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia.
Lääkärillä ja neuvolalla ei ollut huolta äidistä eikä lapsesta eikä yhdestäkään paperista löydy mainintaa, että äiti olisi hoitanut lapsiaan huonosti. Sosiaalityöntekijä ei osannut kertoa miksi lastensuojelutoimia tarvittiin tai mistä oli huoli. Sosiaaliviranomaiset eivät olleet tavanneet lasta eivätkä halunneet kuunnella äitiä. He eivät laatineet asiakassuunnitelmaa, jonka perusteella kunnalla olisi ollut ehdoton velvollisuus järjestää Anin tarvitsemat palvelut oikea-aikaisesti. Lainmukaista kuulemistilaisuutta ei järjestetty, ei myöskään läheiskartoitusta. Arviota huostaanoton lapsen edun mukaisuudesta ei tehty ( Syvälä, 2013, 66-68).
Huostaanotettu bisnes Silminnäkijä- dokumentissa esiintynyt Juha- isä oli järkyttynyt siitä, että lapset vietiin, vaikka hän oli isänä pitkään työskennellyt yhteistyössä Naantalin kaupungin lastensuojelun avohuollon kanssa. Naantalin kaupunki ehti antaa Juhalle pitkään perhetyötä. Perhetyöntekijä tekee usein perheistä kirjauksia, joita ei näytetä asiakkaille eikä oikaista. Hallinto-oikeus (jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia tai ammattituomareita) käyttää kirjauksia todisteena perhettä vastaan, kun se antaa tuomionsa huostaanotossa, jonka perustelut on heikoimmillaan poimittu suoraan lastensuojelun fabrikoimista kirjauksista.
Sosiaalityöntekijä määrää perheelle perhetyötä usein siinä vaiheessa, kun hän jo suunnittelee lapsen huostaanottamista. Perhetyötä käytetään muuallakin kuin Varsinais- Suomessa pohjustamaan huostaanottoa, ei estämään sitä, kuten avohuollon tukitoimen kuuluisi lain mukaan tehdä.
Isän kaksivuotias tytär sijoitettiin kiireellisesti ja kyyditettiin perhekotiin. Silminnäkijä-dokumentissa (Huostaanotettu bisnes, tv-2, 8.2.2012) haastateltu isä kertoi kuinka hirveän ankaria yhteydenpidon rajoitukset ovat. Hän ei näe lastaan juuri lainkaan. Toimittaja Mats Dumell ihmetteli, miten minimiin karsittu yhteydenpito sujuu.
Dumell: "Mitä tytär sanoo, kun joka kolmas viikko saa tavata?"
Juha: "Hyppää syliin [isä kyynelehtii] hyppää sylliin ja sanoo iskä. Ikävä [...]."
Huostaanotettu bisnes- dokumentti on ollut hyvin kiusallinen kokemus Naantalin kaupungille, jonka lastensuojelua epäiltiin lakisääteisten sukulaissijoitusmahdollisuuksien (joita olisi ollut paljon) selvittämättäjätöstä, valheellisista asiakaskirjauksista, valheellisin perustein tehdystä huostaanotosta, ammattitaidottomista työntekijöistä, sijoitettujen lasten ja sukulaisten laittomista tapaamisrajoituksista ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönnistä.
Anteeksipyyntöjen ja laiminlyöntien korjaamisen sijaan ohjelmassa saatiin kuulla lastensuojelun selityksiä siitä, kuinka rikokset ja laiminlyönnit ovatkin yksityisen mielivallan ja ammattitaidottomuuden sijaan oikeushyvää ja välttämätöntä julkista vallankäyttöä, josta asiakkaat ihan turhaan nostavat oikeusjuttuja.
Pöyhösen mukaan ihmiset tahtovat riidellä siksi, koska maailma on juridisoitunut.
Sosiaalityön kehittämisen kannalta on vaarallista, että osaamiskeskuksen päättäjä pitää oikeusturvan varmistamista riitelynä eikä osaa yhdistää asiakkaiden lisääntyviä valituksia lasten huonoon kohteluun, laittomiin huostaanottoihin ja muihin lainvastaisiin toimintakäytäntöihin palvelujärjestelmässä.
Dokumentin jälkeen sosiaalijohto kävi ohjelmassa isää puolustaneen seurakunnan työntekijän kimppuun ja määräsi tälle rangaistuksia. Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen kiirehti antamaan työntekijälle porttikiellon Naantalin kaupungin tiloihin. Porttikiellon kestoksi hän määräsi puoli vuotta. Myöhemmin hän lievensi rangaistustaan siten, että seurakunnan työntekijä ei saa olla tekemisissä kaupungin työntekijöiden kanssa (puoleen vuoteen).
Osaamiskeskus- ja perusturvajohtajien tapa rangaista alaisiaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvasta sosiaalisesta raportoinnista ja sympatian osoittamisesta asiakkaita kohtaan kertoo paljon lastensuojelujärjestelmästä ja sosiaalialan "osaajista". Miten tällainen toiminta tukee sosiaalialan osaamiskeskusten tehtäviä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjinä, sosiaalialan ammatillisen osaamisen uudistajina ja sosiaalityön tietoperustan varmistajina?
Nuorten Ystävien ja Pohjois- Suomen osaamiskeskuksen kumppanuus ja yhteistyö
YLE:n tuore juttu kertoo kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään ympäri Suomea psykiatrisessa osastohoidossa, lastenkodeissa ja koulukodeissa. Lapsia pidetään nälässä, riisutetaan alasti ja estetään tapaamasta omaisiaan. Heidän koulunkäyntinsä ja terveydenhoitonsa laiminlyödään. Lapsille määrätään mielivaltaisesti ja ilman asianmukaisia tutkimuksia psyykelääkityksiä, jotka romuttavat heidän terveytensä. Sairaita lapsia eristetään, kääritään mattoon ja pidetään talutusvyössä. Tapaukset jäävät piiloon, kun raportteja kirjataan väärin ja valvonnassa on puutteita.
Juha Rehula esitti valtiollisen anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa vuosien varrella kaltoin kohdelluille mutta esti heille maksettavat kärsimyskorvaukset.
Varatuomari Leeni Ikonen näkee lastensuojelun nykyisen tilan vielä kurjempana kuin ennen.
– Tilaisuudessa sanottiin, että vaikenemisen aika on ohi. Minusta se on päinvastoin. Siitä, onko sijaishuollossa jotain vikaa, ei keskustella avoimesti vaan yritetään aktiivisesti peitellä lasten huonoa kohtelua. Lapsia eristetään ja ärsytetään, on kovakouraista käsittelyä. Jos sama tapahtuisi kotona, se olisi huostaanoton peruste.
Ikosen mukaan lapsia laitoksiin sijoittavat kunnat eivät tunnista omia vastuitaan. Usein ainoa, joka pitää lapsen puolta, on äiti tai isä. Kun hän yrittää puuttua epäkohtiin, hänet Ikosen mukaan vaiennetaan.
– Ruvetaan syyttämään vanhempia mielenterveyspotilaiksi ja rajoittamaan yhteydenpitoa. Se on vallankäyttöä, eikä perheillä käytännössä ole tehokkaita keinoja puuttua siihen.
Lastensuojelulain kokonaisuudistuksella ja uudella sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus korjata lapsen ja perheen asemaa, mutta niin ei ole Ikosen mukaan tapahtunut. Hänen mielestään perheen ja nuoren oikeusturva on sivuutettu ja sosiaaliviranomaisen valtaa vahvistettu ( YLE, 15.9.2018).
Osaamiskeskusten osina ja yhteistyökumppaneina toimivat sosiaalialan järjestöt ovat usein juuri näitä lasten ja perheiden oikeusturvaa loukkaavia laitospalvelujen tuottajia.
Miten sosiaalityön ammatillisen osaamisen uudistamista ja tietoperustaa mahtaa hyödyttää Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) ja Pohjola- kodin vuosikymmeniä kestäneistä väärinkäytöksistä tunnetun Nuorten Ystävien tiivis julkaisu-, koulutus-, konsultaatio-, mallinnus- ja tapahtumayhteistyö?
Miten yhteistyö on vaikuttanut vaikkapa Oulun lastensuojelun toimintaan?
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii hallitukselta välittömiä toimia Nuorten Ystävien Pohjolakodissa paljastuneiden laittomuuksien vuoksi eduskunnan oikeusasiamiehen löydettyä yllätystarkastuksellaan koulukodista useita lainvastaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä toimintatapoja.
Nuorten Ystävät ry:n Pohjolakodissa henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi ja hänet suljettiin putkaan siksi aikaa.
Nuorten Ystävät on pyrkinyt aktiivisesti vaientamaan toimivien oikeussuojakeinojen puutteesta kärsiviä vanhempia, joille julkisuuteen astuminen on viimeinen ja usein ainoa keino saada oikeutta asiassaan. Vanhempien tulonsiirtojen sitomista viranomaistottelevaisuuteen ehdottanut Nuorten Ystävien Marja Irjala on todennut, että " Vanhemmille on teroitettava, että julkisuuteen ei pidä lähteä vaan pitää asiat omana tietonaan" (Syvälä, 2013, 74).
STM:n jäädytettävä osaamiskeskusten varat väärinkäytösten tutkinnan ajaksi
Sosiaali- ja terveysministeriön kannattaakin vakavasti harkita sosiaalialan osaamiskeskusten varojen jäädyttämistä, kunnes mm. keskusten "lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien" toiminta ja vaikutukset on selvitetty puolueettoman tutkimustahon toimesta.
Miksi sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden ammatillista edunvalvontaa ylipäätään pitää rahoittaa lisää veronmaksajien pussista kun osaamiskeskusten lisäksi sitä rahoittavat ja tukevat jo monet ammattiyhdistykset esim. Talentia, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, Hyvinvointialan liitto, SOSTE ry, Varsinais- Suomen lastensuojelujärjestöt, Valtakunnallinen lastensuojelu VaLaSu ry , Etelä- Suomen lastensuojelijat Elsa ry, STTK:n ja Akavan Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto (TJS) ja lähes kaikki perinteiset lastensuojelu- ja sijaishuoltojärjestöt esim. Lastensuojelun Keskusliitto ja Perhehoitoliitto sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA?
Lisärahoituksen sijaan olisi syytä selvittää mitä osaamiskeskusten "osaaminen" käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia seurauksia tällä osaamisella on ollut perheiden kohtelulle ja oikeusturvalle palvelujärjestelmissä.
Osaamiskeskusten työntekijöiden ja asiantuntijaryhmien väärinkäytökset tulee tutkia, korjata ja hyvittää. On myös varmistettava, ettei vastaavia väärinkäytöksiä enää tapahdu- ainakaan julkisrahoitteisesti.
Ilman väärinkäytösten tutkimis- ja korjausvelvoitetta annettua rahoitusta "osaamiskeskuksille" voi pitää avoimena sodanjulistuksena osaamiskeskusten ruhjomille asiakkaille.
Myös Euroopan Sosiaalirahastoa saattaisi kiinnostaa, miten ESR:n rahoituksen ehdoksi asetettu asiakasosallisuus toteutuu suomalaisten sosiaalialan osaamiskeskusten käytännöissä.
Lokakuun Liike pyytää lukijoitaan tutustumaan sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukuntaan 2018- 2021 valittuihin virkamiehiin ja kertomaan heidän toiminnastaan osoitteeseen info@lokakuunliike. com
Sosiaalialan osaamiskeskusten työntekijöiden verkostoituminen ja toiminta ja niitä seuranneet laittomuudet ovat olleet inspiroimassa mm. Maria Syvälän lastensuojelun tietokirjaa Hukassa huostassa ( 2013) ja lukuisia Lokakuun Liikkeen juttuja esim:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kerro-kokemuksesi-lastensuojelun-edunvalvonnasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-miksi-valtio-rahoittaa-lastensuojeluhankkeita-joissa-ei-kuulla-palvelunkayttajia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-voi-lisata-lastensuojelun-kustannuksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/onko-hackneyn-mallin-onnistuminen-laskuvirheen-tulosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varofi-uusi-arviointimalli-viranomaistyohon
https://www.lokakuunliike.com/lokatomia-blogi/tilaa-meilta-varofi-organisaatiokartoitus
Sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukunnan kestojäsen on Mats Dumellin Huostaanotettu bisnes- dokumentista tuttu Naantalin perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen. Naantalin lastensuojelun laittomuudet johtivat mm. Ani Leikoniemen lapsen lainvastaiseen huostaanottoon ja HOL- Huostaanotetut lainvastaisesti- yhdistyksen perustamiseen. Lasten huostaanotot kasvoivat Naantalissa kuntaliitoksen jälkeen kun neljän vanhan kunnan toimintatavat yhtenäistettiin (Syvälä, 2013, 99).
Nyt pyritään yhtenäistämään Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöt ja yhteistyö julkisen sektorin, järjestösektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa mm. Kupittaan skandaalissa ryvettyneen Riitta Liuksan johdolla ja pidetään lasten kaltoinkohtelun yhteiskehittämispäiviä Turun ensi- ja turvakodin, TYKS:n ja VOIKUKKIA- hankkeen kanssa.
Mediapropagandaa veronmaksajien rahoilla
Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Vasso) lastensuojelun asiantuntijaryhmässä suunniteltu lastensuojelun kehittämisyksikkö sai 770 000 euron budjettinsa lastensuojelun julkisuuskuvan parantamiseksi pääosin valtiolta. Lastensuojelun julkisuustyöhön tilattiin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta "Ehjä ja onnellinen"- kampanja, jonka opiskelijat toteuttivat mm. kirjoittamalla yleisönosastokirjoituksia ja olemalla yhteydessä kunnallisvaaliehdokkaisiin.
Lastensuojelijoilla oli yhteyksiä lehtiin, radioon ja televisioon ja lastensuojelukoneisto valjasti median kampanjoimaan myönteisen julkisuuskuvansa puolesta. Kehittämisyksikkö oli hankkeen aikana 31 kertaa esillä mediassa. Turun Sanomissa julkaistiin 6- osainen positiiviseen kuvaan lastensuojelusta pyrkivä juttusarja. Lisäksi Turun Sanomat myi juttusarjan Lahden seudulla esiintyvälle sanomalehdelle ( Syvälä, 2013, 276-277).
Miksi osaamiskeskukset käyttävät veronmaksajien rahaa lastensuojelun imagonkiillotukseen, kun saamme jatkuvasti kuulla lakien ja ihmisoikeussopimusten vastaisista toimintakäytännöistä ja lasten kaltoinkohtelusta ja simputuksesta sijaishuollossa?
Lupa- vaan ei halu- auttaa
”Sosiaalityöntekijän työ on kuin liimaa, joka pitää perheen paletin koossa.” (Yliruka, Vartio, Pasanen, Petrelius, 16/2018)
Vasson verkostoitumisen tuloksena sosiaalityöntekijät- mutteivat asiakkaat- ovat saaneet perehdytystä hallinto- oikeuskäsittelyyn. Porin sosiaalityöntekijät kävivät saamassa vinkkejä huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyyn Turun hallinto- oikeudesta, jonka pitäisi olla puolueeton tuomioistuin. Mikäli hallinto-oikeudet yllättävästi katsovat asianmukaiseksi kouluttaa siellä asioivia sosiaalityöntekijöitä, tulee koulutus suunnata puolueettomuussyistä tasapuolisesti kaikille asianosaisille, myös nuorille ja vanhemmille.
Vasson kehittämisyksikkö on ollut perehdyttämässä myös perhetyöntekijöitä ja järjestämässä heille perehdyttämisen, menetelmäkoulutuksen sekä työntekijöiden verkostoitumisen yhdistävää vertaistukea (Linnossuo, Lyyra, Salmela, Tulensalo, Vainio, Ylä-Herranen & Öhman, loppuraportti 1.1.2008-31.08.2009 ).
Sosiaaliohjaajana toiminut Ani Leikoniemi haki hoitoapua kuopuksen koliikin ja esikoisen leukemian vuoksi ja sai perhetyöntekijät, jotka raportoivat Anin arkijutustelut negatiivissävytteisesti eteenpäin ja tekivät mutudiagnooseja Anin mielenterveydestä. Sosiaalitoimi houkutteli Anin "perhekuntoutukseen" lupaamalla lapsenhoitoapua. Vasta laitoksessa Ani käsitti olevansa vanhemmuudenarvioinnissa ja sijoitettuna avohuollon tukitoimena ja lähti pois. Lastensuojelu yritti pistää poliisin perään vaikka avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia.
Lääkärillä ja neuvolalla ei ollut huolta äidistä eikä lapsesta eikä yhdestäkään paperista löydy mainintaa, että äiti olisi hoitanut lapsiaan huonosti. Sosiaalityöntekijä ei osannut kertoa miksi lastensuojelutoimia tarvittiin tai mistä oli huoli. Sosiaaliviranomaiset eivät olleet tavanneet lasta eivätkä halunneet kuunnella äitiä. He eivät laatineet asiakassuunnitelmaa, jonka perusteella kunnalla olisi ollut ehdoton velvollisuus järjestää Anin tarvitsemat palvelut oikea-aikaisesti. Lainmukaista kuulemistilaisuutta ei järjestetty, ei myöskään läheiskartoitusta. Arviota huostaanoton lapsen edun mukaisuudesta ei tehty ( Syvälä, 2013, 66-68).
Huostaanotettu bisnes Silminnäkijä- dokumentissa esiintynyt Juha- isä oli järkyttynyt siitä, että lapset vietiin, vaikka hän oli isänä pitkään työskennellyt yhteistyössä Naantalin kaupungin lastensuojelun avohuollon kanssa. Naantalin kaupunki ehti antaa Juhalle pitkään perhetyötä. Perhetyöntekijä tekee usein perheistä kirjauksia, joita ei näytetä asiakkaille eikä oikaista. Hallinto-oikeus (jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia tai ammattituomareita) käyttää kirjauksia todisteena perhettä vastaan, kun se antaa tuomionsa huostaanotossa, jonka perustelut on heikoimmillaan poimittu suoraan lastensuojelun fabrikoimista kirjauksista.
Sosiaalityöntekijä määrää perheelle perhetyötä usein siinä vaiheessa, kun hän jo suunnittelee lapsen huostaanottamista. Perhetyötä käytetään muuallakin kuin Varsinais- Suomessa pohjustamaan huostaanottoa, ei estämään sitä, kuten avohuollon tukitoimen kuuluisi lain mukaan tehdä.
Isän kaksivuotias tytär sijoitettiin kiireellisesti ja kyyditettiin perhekotiin. Silminnäkijä-dokumentissa (Huostaanotettu bisnes, tv-2, 8.2.2012) haastateltu isä kertoi kuinka hirveän ankaria yhteydenpidon rajoitukset ovat. Hän ei näe lastaan juuri lainkaan. Toimittaja Mats Dumell ihmetteli, miten minimiin karsittu yhteydenpito sujuu.
Dumell: "Mitä tytär sanoo, kun joka kolmas viikko saa tavata?"
Juha: "Hyppää syliin [isä kyynelehtii] hyppää sylliin ja sanoo iskä. Ikävä [...]."
Huostaanotettu bisnes- dokumentti on ollut hyvin kiusallinen kokemus Naantalin kaupungille, jonka lastensuojelua epäiltiin lakisääteisten sukulaissijoitusmahdollisuuksien (joita olisi ollut paljon) selvittämättäjätöstä, valheellisista asiakaskirjauksista, valheellisin perustein tehdystä huostaanotosta, ammattitaidottomista työntekijöistä, sijoitettujen lasten ja sukulaisten laittomista tapaamisrajoituksista ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönnistä.
Anteeksipyyntöjen ja laiminlyöntien korjaamisen sijaan ohjelmassa saatiin kuulla lastensuojelun selityksiä siitä, kuinka rikokset ja laiminlyönnit ovatkin yksityisen mielivallan ja ammattitaidottomuuden sijaan oikeushyvää ja välttämätöntä julkista vallankäyttöä, josta asiakkaat ihan turhaan nostavat oikeusjuttuja.
Pöyhösen mukaan ihmiset tahtovat riidellä siksi, koska maailma on juridisoitunut.
Sosiaalityön kehittämisen kannalta on vaarallista, että osaamiskeskuksen päättäjä pitää oikeusturvan varmistamista riitelynä eikä osaa yhdistää asiakkaiden lisääntyviä valituksia lasten huonoon kohteluun, laittomiin huostaanottoihin ja muihin lainvastaisiin toimintakäytäntöihin palvelujärjestelmässä.
Dokumentin jälkeen sosiaalijohto kävi ohjelmassa isää puolustaneen seurakunnan työntekijän kimppuun ja määräsi tälle rangaistuksia. Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen kiirehti antamaan työntekijälle porttikiellon Naantalin kaupungin tiloihin. Porttikiellon kestoksi hän määräsi puoli vuotta. Myöhemmin hän lievensi rangaistustaan siten, että seurakunnan työntekijä ei saa olla tekemisissä kaupungin työntekijöiden kanssa (puoleen vuoteen).
Osaamiskeskus- ja perusturvajohtajien tapa rangaista alaisiaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvasta sosiaalisesta raportoinnista ja sympatian osoittamisesta asiakkaita kohtaan kertoo paljon lastensuojelujärjestelmästä ja sosiaalialan "osaajista". Miten tällainen toiminta tukee sosiaalialan osaamiskeskusten tehtäviä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjinä, sosiaalialan ammatillisen osaamisen uudistajina ja sosiaalityön tietoperustan varmistajina?
Nuorten Ystävien ja Pohjois- Suomen osaamiskeskuksen kumppanuus ja yhteistyö
YLE:n tuore juttu kertoo kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään ympäri Suomea psykiatrisessa osastohoidossa, lastenkodeissa ja koulukodeissa. Lapsia pidetään nälässä, riisutetaan alasti ja estetään tapaamasta omaisiaan. Heidän koulunkäyntinsä ja terveydenhoitonsa laiminlyödään. Lapsille määrätään mielivaltaisesti ja ilman asianmukaisia tutkimuksia psyykelääkityksiä, jotka romuttavat heidän terveytensä. Sairaita lapsia eristetään, kääritään mattoon ja pidetään talutusvyössä. Tapaukset jäävät piiloon, kun raportteja kirjataan väärin ja valvonnassa on puutteita.
Juha Rehula esitti valtiollisen anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa vuosien varrella kaltoin kohdelluille mutta esti heille maksettavat kärsimyskorvaukset.
Varatuomari Leeni Ikonen näkee lastensuojelun nykyisen tilan vielä kurjempana kuin ennen.
– Tilaisuudessa sanottiin, että vaikenemisen aika on ohi. Minusta se on päinvastoin. Siitä, onko sijaishuollossa jotain vikaa, ei keskustella avoimesti vaan yritetään aktiivisesti peitellä lasten huonoa kohtelua. Lapsia eristetään ja ärsytetään, on kovakouraista käsittelyä. Jos sama tapahtuisi kotona, se olisi huostaanoton peruste.
Ikosen mukaan lapsia laitoksiin sijoittavat kunnat eivät tunnista omia vastuitaan. Usein ainoa, joka pitää lapsen puolta, on äiti tai isä. Kun hän yrittää puuttua epäkohtiin, hänet Ikosen mukaan vaiennetaan.
– Ruvetaan syyttämään vanhempia mielenterveyspotilaiksi ja rajoittamaan yhteydenpitoa. Se on vallankäyttöä, eikä perheillä käytännössä ole tehokkaita keinoja puuttua siihen.
Lastensuojelulain kokonaisuudistuksella ja uudella sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus korjata lapsen ja perheen asemaa, mutta niin ei ole Ikosen mukaan tapahtunut. Hänen mielestään perheen ja nuoren oikeusturva on sivuutettu ja sosiaaliviranomaisen valtaa vahvistettu ( YLE, 15.9.2018).
Osaamiskeskusten osina ja yhteistyökumppaneina toimivat sosiaalialan järjestöt ovat usein juuri näitä lasten ja perheiden oikeusturvaa loukkaavia laitospalvelujen tuottajia.
Miten sosiaalityön ammatillisen osaamisen uudistamista ja tietoperustaa mahtaa hyödyttää Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) ja Pohjola- kodin vuosikymmeniä kestäneistä väärinkäytöksistä tunnetun Nuorten Ystävien tiivis julkaisu-, koulutus-, konsultaatio-, mallinnus- ja tapahtumayhteistyö?
Miten yhteistyö on vaikuttanut vaikkapa Oulun lastensuojelun toimintaan?
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii hallitukselta välittömiä toimia Nuorten Ystävien Pohjolakodissa paljastuneiden laittomuuksien vuoksi eduskunnan oikeusasiamiehen löydettyä yllätystarkastuksellaan koulukodista useita lainvastaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä toimintatapoja.
Nuorten Ystävät ry:n Pohjolakodissa henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi ja hänet suljettiin putkaan siksi aikaa.
Nuorten Ystävät on pyrkinyt aktiivisesti vaientamaan toimivien oikeussuojakeinojen puutteesta kärsiviä vanhempia, joille julkisuuteen astuminen on viimeinen ja usein ainoa keino saada oikeutta asiassaan. Vanhempien tulonsiirtojen sitomista viranomaistottelevaisuuteen ehdottanut Nuorten Ystävien Marja Irjala on todennut, että " Vanhemmille on teroitettava, että julkisuuteen ei pidä lähteä vaan pitää asiat omana tietonaan" (Syvälä, 2013, 74).
STM:n jäädytettävä osaamiskeskusten varat väärinkäytösten tutkinnan ajaksi
Sosiaali- ja terveysministeriön kannattaakin vakavasti harkita sosiaalialan osaamiskeskusten varojen jäädyttämistä, kunnes mm. keskusten "lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien" toiminta ja vaikutukset on selvitetty puolueettoman tutkimustahon toimesta.
Miksi sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden ammatillista edunvalvontaa ylipäätään pitää rahoittaa lisää veronmaksajien pussista kun osaamiskeskusten lisäksi sitä rahoittavat ja tukevat jo monet ammattiyhdistykset esim. Talentia, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, Hyvinvointialan liitto, SOSTE ry, Varsinais- Suomen lastensuojelujärjestöt, Valtakunnallinen lastensuojelu VaLaSu ry , Etelä- Suomen lastensuojelijat Elsa ry, STTK:n ja Akavan Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto (TJS) ja lähes kaikki perinteiset lastensuojelu- ja sijaishuoltojärjestöt esim. Lastensuojelun Keskusliitto ja Perhehoitoliitto sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA?
Lisärahoituksen sijaan olisi syytä selvittää mitä osaamiskeskusten "osaaminen" käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia seurauksia tällä osaamisella on ollut perheiden kohtelulle ja oikeusturvalle palvelujärjestelmissä.
Osaamiskeskusten työntekijöiden ja asiantuntijaryhmien väärinkäytökset tulee tutkia, korjata ja hyvittää. On myös varmistettava, ettei vastaavia väärinkäytöksiä enää tapahdu- ainakaan julkisrahoitteisesti.
Ilman väärinkäytösten tutkimis- ja korjausvelvoitetta annettua rahoitusta "osaamiskeskuksille" voi pitää avoimena sodanjulistuksena osaamiskeskusten ruhjomille asiakkaille.
Myös Euroopan Sosiaalirahastoa saattaisi kiinnostaa, miten ESR:n rahoituksen ehdoksi asetettu asiakasosallisuus toteutuu suomalaisten sosiaalialan osaamiskeskusten käytännöissä.
Lokakuun Liike pyytää lukijoitaan tutustumaan sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukuntaan 2018- 2021 valittuihin virkamiehiin ja kertomaan heidän toiminnastaan osoitteeseen info@lokakuunliike. com
Sosiaalialan osaamiskeskusten työntekijöiden verkostoituminen ja toiminta ja niitä seuranneet laittomuudet ovat olleet inspiroimassa mm. Maria Syvälän lastensuojelun tietokirjaa Hukassa huostassa ( 2013) ja lukuisia Lokakuun Liikkeen juttuja esim:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kerro-kokemuksesi-lastensuojelun-edunvalvonnasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-miksi-valtio-rahoittaa-lastensuojeluhankkeita-joissa-ei-kuulla-palvelunkayttajia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-voi-lisata-lastensuojelun-kustannuksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/onko-hackneyn-mallin-onnistuminen-laskuvirheen-tulosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varofi-uusi-arviointimalli-viranomaistyohon
https://www.lokakuunliike.com/lokatomia-blogi/tilaa-meilta-varofi-organisaatiokartoitus