Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, kuvakaappaus IS Luotto lastensuojeluun on loppu
Tuomas Kurttila kertoo, että hänen luottamuksensa lastensuojelun toimimiseen on vähissä.
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila antaa lastensuojelun ja siitä vastaavien valtion ja kuntien kuulla kunniansa Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Sanon suoraan: luotto on loppu. Lastensuojelu on rikki. Sitä eivät korjaa ne onnistumiset, joista kovin harva tietää, Kurttila sanoo.
Lapsia ja perheitä ei kuulla
Hän on viime aikoina kertonut tutustuneensa tapauksiin, joissa lapsen edulla ei ole painoarvoa. Selkeänä yhdistävänä tekijänä monessa tapauksessa on, ettei lapsi ja perhe tule mitenkään kuulluksi, eivätkä viranomaiset tutustu perheen olosuhteisiin.
Hiljattain alle kouluikäisen lapsen törkeä pahoinpitely tuli ilmi perheen ulkopuolisen henkilön otettua yhteyttä toimittajaan, joka puolestaan otti yhteyttä poliisin. Perheen oloista tiennyt mies oli ensin yrittänyt tehdä lastensuojeluilmoitusta kolmeen otteeseen, mutta viranomaiset eivät reagoineet.
Oikeuteen edenneessä tapauksessa lastensuojelun toimiin ryhtymisen esteeksi ilmoitettiin kertaalleen tunnistetietojen puute. Ilmoituksen tehnyt mies tiesi perheestä vain nimet ja perheenisän salaisen puhelinnumeron. Perheellä on hyvin yleinen suomalainen sukunimi.
Kurttila ei tiedä vastaavia tapauksia, joissa viranomainen olisi vedonnut siihen, ettei perheen asuinpaikka ole tiedossa.
– Selvää on, että tällaiset tilanteet on mahdollista selvittää heti esimerkiksi virka-apupyynnöllä poliisille.
– Tärkeää on tunnistaa, että monien eri toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta lastensuojeluun on viime vuosina vahvistettu. Ongelma syntyy, mikäli näille ilmoituksille ei edes tehdä mitään.
Valtuutettu muistuttaa, että osa lastensuojeluilmoituksista voidaan tehdä myös kiusalla mutta näissäkin tilanteissa viranomainen on menetellyt oikein, kun on selvittänyt lapsen tai lasten tilanteen.
Lapsiasiainvaltuutetun mukaan yhteiskunta tutkiskelee lastensuojelun asioita työpöytien takaa.
Ääripäät ovat suuret: osassa tilanteista sijaishuollon yksiköiden työntekijät ihmettelevät, miksi lapset on sijoitettu. Oikeasti perhe olisi tarvinnut tuolloin vain tavanomaista lapsiperheiden kotipalvelua tai suuremman asunnon.
Toisessa tapauksessa nuori suree, kun joutuu siirtymään kesken ylioppilaskirjoitusten asumaan yksiöön ammatillisen perhekodin sijaan. Kolmannessa tilanteessa kunnan lastensuojelu ei ota tosissaan lapsen tilannetta ja myöhemmin vasta nähdään seuraukset.
– Kun kansalainen kertoo kunnalle huolestaan lapsen suhteen, ei asiaa voi jättää tutkimatta tai selvittämättä, Kurttila sanoo.
Lisäresurssit kuin bensaa rikkinäiseen autoon
Ammattiliito Talentia ajaa johtajansa Tero Ristimäen mukaan lakimuutosta, jolla taattaisiin lastensuojelun työntekijöille kahdenkymmenen asiakkaan yläraja.
Kurttila taas toteaa, että koko lastensuojelu on uudistettava ennen kuin määrärahojen lisäämisellä olisi vaikutusta.
– Rikkinäiseen autoon bensan lisääminen ei auta.
Kurttila kertoo ymmärtävänsä sen ahdistuksen, mikä kuntien lastensuojelutyöntekijöillä on. Lastensuojelu on siirtymässä maakuntien vastuulle, mikä herättää epävarmuutta työntekijöissä.
Lapsiasiainvaltuutetun toimistolla on tiiviit yhteydet lainsäätäjiin ja ylimpiin laillisuusvalvojiin, mutta Kurttila ei ole havainnut mitään konkreettisia toimenpiteitä ainakaan valtion taholta (IS, 24.4.2018).
Kurttila vaatii valtiolta toimia lastensuojelun kustannusten vahvempaan seurantaan.
– Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole vuoteen saaneet yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä, Kurttila toteaa.
Lastensuojelun vastuuton kustannus- ja vaikuttavuusseuranta
Kurttila kritisoi vastuuttomaksi lastensuojelun kustannus- ja vaikuttavuusseurantaa.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
– Valtion talousarviosta ei löydy edes käsitettä ”sijaishuolto”. Samaan aikaan lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
Hän painottaakin, että kuntien valtionosuusjärjestelmän ja maakuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tilanteen parantamiseen ei ole vielä riittävän vahvaa otetta, on enintään kehittämispuhetta.
Lapsiasiavaltuutettu pitää ongelmallisena, että lastensuojelun sijaishuolto on mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
– Lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan taloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle. Yksityisiä perhekoteja ja yrityksiä tarvitaan, mutta toiminnasta tulevat tuotot on palautettava lastensuojelun laadun parantamiseen.
– Miksi voiton tavoittelu sopii lastensuojeluun, haavoittuvimpiin, kun maailman ykkösluokan kouluihin se ei Suomessa sovi? Kurttila kysyi puhuessaan Seinäjoella alueellisilla lastensuojelupäivillä ( KU, 15.2.2018).
Lastensuojelu tarvitsee reformin: huomio peruspalveluihin ja asiakaspalautteisiin
Kurttila on väittänyt, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Hän on arvostellut avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
Kurttilan mukaan esimerkiksi koulukodeissa olevien lasten kuulemisaloitteeseen "poliittisen johdon vastaus on ollut, ettei näistä haluta ikäviä otsikoita".
- Lastensuojelussa tarvitaan omaa aineistokeruuta, joka mahdollistaa haastattelut muun muassa koulukodeissa oleville lapsille. Miksi näin ei tehdä? Miksi ministerit pelkäävät ikäviä otsikoita? Siksi, että tiedossa on monen lastensuojelulapsen karut kokemukset ja vaikea arki, Kurttila vastaa kysymykseensä.
Kurttilan mukaan lastensuojelun asiakkaat jäävät myös usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Kurttilan mukaan lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta.
Lastensuojelulain 3 a §:n mukaan ehkäisevää lastensuojelua annetaan, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Termi on sekava ja täysin turhaan lastensuojelulla raskautettua.
-Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.
Jo näillä toimin valtio pystyy ottamaan vahvemman vastuun lastensuojelun sijaishuollossa olevista lapsista. Nyt näiden lasten tuen tarpeisiin ei lastensuojelussa pystytä vastaamaan.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisays-lisaa-oikeusturvaongelmia-ja-perheiden-hataa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haataisen-ehdotus-syventaa-lastensuojelun-katastrofia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-muutosehdotukset-lastensuojelun-kriisin-ratkaisuyrityksia-vai-yllapitoa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
Tuomas Kurttila kertoo, että hänen luottamuksensa lastensuojelun toimimiseen on vähissä.
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila antaa lastensuojelun ja siitä vastaavien valtion ja kuntien kuulla kunniansa Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Sanon suoraan: luotto on loppu. Lastensuojelu on rikki. Sitä eivät korjaa ne onnistumiset, joista kovin harva tietää, Kurttila sanoo.
Lapsia ja perheitä ei kuulla
Hän on viime aikoina kertonut tutustuneensa tapauksiin, joissa lapsen edulla ei ole painoarvoa. Selkeänä yhdistävänä tekijänä monessa tapauksessa on, ettei lapsi ja perhe tule mitenkään kuulluksi, eivätkä viranomaiset tutustu perheen olosuhteisiin.
Hiljattain alle kouluikäisen lapsen törkeä pahoinpitely tuli ilmi perheen ulkopuolisen henkilön otettua yhteyttä toimittajaan, joka puolestaan otti yhteyttä poliisin. Perheen oloista tiennyt mies oli ensin yrittänyt tehdä lastensuojeluilmoitusta kolmeen otteeseen, mutta viranomaiset eivät reagoineet.
Oikeuteen edenneessä tapauksessa lastensuojelun toimiin ryhtymisen esteeksi ilmoitettiin kertaalleen tunnistetietojen puute. Ilmoituksen tehnyt mies tiesi perheestä vain nimet ja perheenisän salaisen puhelinnumeron. Perheellä on hyvin yleinen suomalainen sukunimi.
Kurttila ei tiedä vastaavia tapauksia, joissa viranomainen olisi vedonnut siihen, ettei perheen asuinpaikka ole tiedossa.
– Selvää on, että tällaiset tilanteet on mahdollista selvittää heti esimerkiksi virka-apupyynnöllä poliisille.
– Tärkeää on tunnistaa, että monien eri toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta lastensuojeluun on viime vuosina vahvistettu. Ongelma syntyy, mikäli näille ilmoituksille ei edes tehdä mitään.
Valtuutettu muistuttaa, että osa lastensuojeluilmoituksista voidaan tehdä myös kiusalla mutta näissäkin tilanteissa viranomainen on menetellyt oikein, kun on selvittänyt lapsen tai lasten tilanteen.
Lapsiasiainvaltuutetun mukaan yhteiskunta tutkiskelee lastensuojelun asioita työpöytien takaa.
Ääripäät ovat suuret: osassa tilanteista sijaishuollon yksiköiden työntekijät ihmettelevät, miksi lapset on sijoitettu. Oikeasti perhe olisi tarvinnut tuolloin vain tavanomaista lapsiperheiden kotipalvelua tai suuremman asunnon.
Toisessa tapauksessa nuori suree, kun joutuu siirtymään kesken ylioppilaskirjoitusten asumaan yksiöön ammatillisen perhekodin sijaan. Kolmannessa tilanteessa kunnan lastensuojelu ei ota tosissaan lapsen tilannetta ja myöhemmin vasta nähdään seuraukset.
– Kun kansalainen kertoo kunnalle huolestaan lapsen suhteen, ei asiaa voi jättää tutkimatta tai selvittämättä, Kurttila sanoo.
Lisäresurssit kuin bensaa rikkinäiseen autoon
Ammattiliito Talentia ajaa johtajansa Tero Ristimäen mukaan lakimuutosta, jolla taattaisiin lastensuojelun työntekijöille kahdenkymmenen asiakkaan yläraja.
Kurttila taas toteaa, että koko lastensuojelu on uudistettava ennen kuin määrärahojen lisäämisellä olisi vaikutusta.
– Rikkinäiseen autoon bensan lisääminen ei auta.
Kurttila kertoo ymmärtävänsä sen ahdistuksen, mikä kuntien lastensuojelutyöntekijöillä on. Lastensuojelu on siirtymässä maakuntien vastuulle, mikä herättää epävarmuutta työntekijöissä.
Lapsiasiainvaltuutetun toimistolla on tiiviit yhteydet lainsäätäjiin ja ylimpiin laillisuusvalvojiin, mutta Kurttila ei ole havainnut mitään konkreettisia toimenpiteitä ainakaan valtion taholta (IS, 24.4.2018).
Kurttila vaatii valtiolta toimia lastensuojelun kustannusten vahvempaan seurantaan.
– Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole vuoteen saaneet yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä, Kurttila toteaa.
Lastensuojelun vastuuton kustannus- ja vaikuttavuusseuranta
Kurttila kritisoi vastuuttomaksi lastensuojelun kustannus- ja vaikuttavuusseurantaa.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
– Valtion talousarviosta ei löydy edes käsitettä ”sijaishuolto”. Samaan aikaan lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
Hän painottaakin, että kuntien valtionosuusjärjestelmän ja maakuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tilanteen parantamiseen ei ole vielä riittävän vahvaa otetta, on enintään kehittämispuhetta.
Lapsiasiavaltuutettu pitää ongelmallisena, että lastensuojelun sijaishuolto on mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
– Lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan taloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle. Yksityisiä perhekoteja ja yrityksiä tarvitaan, mutta toiminnasta tulevat tuotot on palautettava lastensuojelun laadun parantamiseen.
– Miksi voiton tavoittelu sopii lastensuojeluun, haavoittuvimpiin, kun maailman ykkösluokan kouluihin se ei Suomessa sovi? Kurttila kysyi puhuessaan Seinäjoella alueellisilla lastensuojelupäivillä ( KU, 15.2.2018).
Lastensuojelu tarvitsee reformin: huomio peruspalveluihin ja asiakaspalautteisiin
Kurttila on väittänyt, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Hän on arvostellut avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
Kurttilan mukaan esimerkiksi koulukodeissa olevien lasten kuulemisaloitteeseen "poliittisen johdon vastaus on ollut, ettei näistä haluta ikäviä otsikoita".
- Lastensuojelussa tarvitaan omaa aineistokeruuta, joka mahdollistaa haastattelut muun muassa koulukodeissa oleville lapsille. Miksi näin ei tehdä? Miksi ministerit pelkäävät ikäviä otsikoita? Siksi, että tiedossa on monen lastensuojelulapsen karut kokemukset ja vaikea arki, Kurttila vastaa kysymykseensä.
Kurttilan mukaan lastensuojelun asiakkaat jäävät myös usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Kurttilan mukaan lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta.
Lastensuojelulain 3 a §:n mukaan ehkäisevää lastensuojelua annetaan, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Termi on sekava ja täysin turhaan lastensuojelulla raskautettua.
-Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.
Jo näillä toimin valtio pystyy ottamaan vahvemman vastuun lastensuojelun sijaishuollossa olevista lapsista. Nyt näiden lasten tuen tarpeisiin ei lastensuojelussa pystytä vastaamaan.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisays-lisaa-oikeusturvaongelmia-ja-perheiden-hataa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haataisen-ehdotus-syventaa-lastensuojelun-katastrofia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lastensuojelun-kestokriisi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tehdaanko-lastensuojelun-tiekartastakin-sosiaalityontekijoiden-ammatillista-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-muutosehdotukset-lastensuojelun-kriisin-ratkaisuyrityksia-vai-yllapitoa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille