Kansalaiset ovat ihmetelleet jo vuosia sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneen lastensuojelun kritiikitöntä uutisointia ja median vaikenemista lastensuojelupäättäjien ja lastensuojelujärjestöjen rikoksista ja väärinkäytöksistä.
Rohkeaa tutkivaa journalismia tekemään ryhtynyt Seura uskalsi kuitenkin uutisoida kuinka Pelastakaa Lapset ry:n liittohallituksen pitkäaikainen jäsen, entinen MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja ja nykyinen Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria.
Ylä-Anttila siirtyy Yleisradioon MTV:ltä. Hän on ollut MTV Uutisten vastaava päätoimittaja vuodesta 2001 lähtien. Ylen toimitusjohtajaksi siirtyvä Merja Ylä-Anttila on ilmoittanut haluavansa purkaa ilmassa ollutta jännitteisyyttä julkisen palvelun ja kaupallisen median väliltä.
MTV:n organisaatiota uudistettiin kolme vuotta sitten siten, että uutistoimitus siirtyi erilliseen sisällöntuotantoyhtiöön Mediahub Helsinkiin, jonka toimitusjohtajana Ylä-Anttila on toiminut vastaavan päätoimittajan tehtävän ohella.
Ulkoistuksen työnäyte
MTV:llä Ylä-Anttila oli mukana tekemässä ulkoistussopimusta, jolla Huomenta Suomi -aamuohjelma ulkoistettiin hänen perhetuttaviensa Tapio ja Virvatuulia Nurmisen Nouhau-yhtiölle. Myös MTV:n pätkätyösuhteisia toimittajia alettiin kierrättää Nouhaun kautta vuokratyöntekijöinä.
Huomenta Suomen tekeminen oli Nouhaulle erittäin kannattavaa samaan aikaan kuin MTV itse teki mittavia tappioita. Ylä-Anttilan ja Nurmisten mukaan MTV tosin säästi rahaa ulkoistuksella, mutta samalla ohjelmaa alettiin tehdä erittäin niukalla budjetilla. Nouhau-yhtiöt ovat rikastuttaneet omistajapariskuntaansa miljoonilla euroilla viime vuosina.
Journalistiliiton julkaisema Journalisti -lehti käsitteli ulkoistamisia kaksi vuotta sitten laajassa artikkelissa.
Yleisradio sai median eettisten ohjeiden noudattamista valvovalta Julkisen sanan neuvostolta poikkeuksellisen langettavan päätöksen, jonka mukaan päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli taipunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostukseen ja muuttanut Sipilän sidonnaisuuksia käsittelevää juttua ilman journalistisia perusteita.
Samaan tulokseen tuli Yleisradion riippumattomaksi selvitysmieheksi palkkaama hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, jonka mukaan pääministeri sai Yleisradiolta “erityiskohtelun”.
Mäenpää suositteli raportissaan Yleisradion rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin vahvistamista etenkin siitä näkökulmasta, että verorahoitteisen ja poliitikoilla miehitetyn hallintoneuvoston alaisuudessa toimivan Yleisradion tulisi aktiivisesti seurata vaikutusyrityksiä ja julkistaa niitä herkemmin.
Yksi Ylegate-keskustelussa esiin noussut ongelma oli päätoimittaja Jääskeläisen lobbari-rooli Ylen rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän suuntaan.
“Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla”, tiivisti tutkija Anu Kantola MTV:n haastattelussa Jääskeläisen irtisanoutumisen jälkeen.
Palomuurin paikkaaja
Seuran mukaan Ylä-Anttilan nimityksen voi nähdä ulkoistamisosaamisen hankkimisen lisäksi myös yrityksenä korjata tilannetta, jossa toimitusjohtajan journalistisen osaamisen puute synnytti valtatyhjiön, jossa vastaava päätoimittaja Jääskeläinen päätyi käytännössä toimitusjohtajan sijaan Ylen rahoituksen ykköslobbariksi.
MTV:n vastaavana päätoimittajana ja Mediahubin johtajana Ylä-Anttila on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, jossa rahoituksen ja journalismin välinen palomuuri on levännyt ainoastaan Ylä-Anttilan oman journalistisen etiikan varassa.
Uutisjournalismia kaupan
Mediahubia perustettaessa sille luotiin asema, jossa MTV:n oli tarkoitus olla vain yksi yhtiön sisältöä ostavista asiakkaista. Samalla Mediahubille alettiin hankkia muita asiakkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan yhtiön tuottamista sisällöistä.
Yksi tällainen sopimus tehtiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Sitran Seuralle luovuttamien sopimusten mukaan Sitra maksoi Mediahubille Sitran Ratkaisu 100 -hankkeen sisältökokonaisuduen tuottamisesta.
Sitran ratkaisu 100- tempauksen taipumista aiheeksi Maikkarin uutislähetyksiin saattoivat luontevoittaa entisestään Mediahubin Sitralle lähettämät, loppusummaltaan yhteensä 124 368 euron ja 68 sentin laskut.
Seura kertoi Mediahubin ja Sitran yhteistyöstä helmikuussa. Tuolloin Merja Ylä-Anttila kertoi Sitran maksaneen verkkosivujen sisällöntuotannosta sekä tapahtumien järjestämisestä, ei uutisista.
Seuran myöhemmin saamat sopimukset kertovat, että sopimuksessa on luvattu näkyvyyttä myös Huomenta Suomi -ajankohtaisohjelmassa sekä uutisissa.
Sopimuksessa sovittiin, että “kampanjasta uutisoidaan MTV:n eri välineissä silloin, kun se on journalistisesti relevanttia”. Sopimukseen kirjattiin kuitenkin myös, että päätöksen uutisoinnista tekee yksin Mediahub ja vastaava päätoimittaja Ylä-Anttila.
MTV teki Sitran hankkeesta lukuisia uutisia – huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Yleisradio tai Helsingin Sanomat.
Kuvio piilossa
MTV:n uutisissa yleisölle ei kerrottu kaupallisesta sisältöyhteistyöstä, vaikka Journalistin ohjeet sanovat, että “käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi”. Ylä-Anttilan mukaan tähän ei ole ollut tarvetta, koska kaupalliset yhteistyöhankkeet eivät liity MTV uutistoimintaan ja ne pidetään erillisinä.
”Uutisvalinnat ja käsittelyt kulkevat oman journalistisen prosessin kautta ja niistä päättävät eri ihmiset”, Ylä-Anttila kertoi Seuralle tuolloin, vaikka oli toimitusjohtajana vastuussa Mediahubin liiketoiminnasta ja MTV Uutisten vastaavana päätoimittajana vastuussa journalistisesta päätöksenteosta.
Yleisradion toimitusjohtajana Ylä-Anttilan rooliin ei kuulu journalistinen päätöksenteko. Sen sijaan yhtiön rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin korjaaminen on keskeisesti juuri hänen vastuullaan samoin kuin sen takaaminen, että yhtiön verovaroilla tehtävät ulkoistukset tehdään vastuullisesti ja läpinäkyvästi.
Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ei vastannut Seuran kommentointipyyntöön. (Seura 17.4.2018,)
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yleisradion-toimitusjohtaja-merja-yla-anttila-ulkoisti-kaverille-horjutti-journalismin-ja-rahoituksen-palomuuria/
Rohkeaa tutkivaa journalismia tekemään ryhtynyt Seura uskalsi kuitenkin uutisoida kuinka Pelastakaa Lapset ry:n liittohallituksen pitkäaikainen jäsen, entinen MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja ja nykyinen Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria.
Ylä-Anttila siirtyy Yleisradioon MTV:ltä. Hän on ollut MTV Uutisten vastaava päätoimittaja vuodesta 2001 lähtien. Ylen toimitusjohtajaksi siirtyvä Merja Ylä-Anttila on ilmoittanut haluavansa purkaa ilmassa ollutta jännitteisyyttä julkisen palvelun ja kaupallisen median väliltä.
MTV:n organisaatiota uudistettiin kolme vuotta sitten siten, että uutistoimitus siirtyi erilliseen sisällöntuotantoyhtiöön Mediahub Helsinkiin, jonka toimitusjohtajana Ylä-Anttila on toiminut vastaavan päätoimittajan tehtävän ohella.
Ulkoistuksen työnäyte
MTV:llä Ylä-Anttila oli mukana tekemässä ulkoistussopimusta, jolla Huomenta Suomi -aamuohjelma ulkoistettiin hänen perhetuttaviensa Tapio ja Virvatuulia Nurmisen Nouhau-yhtiölle. Myös MTV:n pätkätyösuhteisia toimittajia alettiin kierrättää Nouhaun kautta vuokratyöntekijöinä.
Huomenta Suomen tekeminen oli Nouhaulle erittäin kannattavaa samaan aikaan kuin MTV itse teki mittavia tappioita. Ylä-Anttilan ja Nurmisten mukaan MTV tosin säästi rahaa ulkoistuksella, mutta samalla ohjelmaa alettiin tehdä erittäin niukalla budjetilla. Nouhau-yhtiöt ovat rikastuttaneet omistajapariskuntaansa miljoonilla euroilla viime vuosina.
Journalistiliiton julkaisema Journalisti -lehti käsitteli ulkoistamisia kaksi vuotta sitten laajassa artikkelissa.
Yleisradio sai median eettisten ohjeiden noudattamista valvovalta Julkisen sanan neuvostolta poikkeuksellisen langettavan päätöksen, jonka mukaan päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli taipunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostukseen ja muuttanut Sipilän sidonnaisuuksia käsittelevää juttua ilman journalistisia perusteita.
Samaan tulokseen tuli Yleisradion riippumattomaksi selvitysmieheksi palkkaama hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, jonka mukaan pääministeri sai Yleisradiolta “erityiskohtelun”.
Mäenpää suositteli raportissaan Yleisradion rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin vahvistamista etenkin siitä näkökulmasta, että verorahoitteisen ja poliitikoilla miehitetyn hallintoneuvoston alaisuudessa toimivan Yleisradion tulisi aktiivisesti seurata vaikutusyrityksiä ja julkistaa niitä herkemmin.
Yksi Ylegate-keskustelussa esiin noussut ongelma oli päätoimittaja Jääskeläisen lobbari-rooli Ylen rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän suuntaan.
“Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla”, tiivisti tutkija Anu Kantola MTV:n haastattelussa Jääskeläisen irtisanoutumisen jälkeen.
Palomuurin paikkaaja
Seuran mukaan Ylä-Anttilan nimityksen voi nähdä ulkoistamisosaamisen hankkimisen lisäksi myös yrityksenä korjata tilannetta, jossa toimitusjohtajan journalistisen osaamisen puute synnytti valtatyhjiön, jossa vastaava päätoimittaja Jääskeläinen päätyi käytännössä toimitusjohtajan sijaan Ylen rahoituksen ykköslobbariksi.
MTV:n vastaavana päätoimittajana ja Mediahubin johtajana Ylä-Anttila on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, jossa rahoituksen ja journalismin välinen palomuuri on levännyt ainoastaan Ylä-Anttilan oman journalistisen etiikan varassa.
Uutisjournalismia kaupan
Mediahubia perustettaessa sille luotiin asema, jossa MTV:n oli tarkoitus olla vain yksi yhtiön sisältöä ostavista asiakkaista. Samalla Mediahubille alettiin hankkia muita asiakkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan yhtiön tuottamista sisällöistä.
Yksi tällainen sopimus tehtiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Sitran Seuralle luovuttamien sopimusten mukaan Sitra maksoi Mediahubille Sitran Ratkaisu 100 -hankkeen sisältökokonaisuduen tuottamisesta.
Sitran ratkaisu 100- tempauksen taipumista aiheeksi Maikkarin uutislähetyksiin saattoivat luontevoittaa entisestään Mediahubin Sitralle lähettämät, loppusummaltaan yhteensä 124 368 euron ja 68 sentin laskut.
Seura kertoi Mediahubin ja Sitran yhteistyöstä helmikuussa. Tuolloin Merja Ylä-Anttila kertoi Sitran maksaneen verkkosivujen sisällöntuotannosta sekä tapahtumien järjestämisestä, ei uutisista.
Seuran myöhemmin saamat sopimukset kertovat, että sopimuksessa on luvattu näkyvyyttä myös Huomenta Suomi -ajankohtaisohjelmassa sekä uutisissa.
Sopimuksessa sovittiin, että “kampanjasta uutisoidaan MTV:n eri välineissä silloin, kun se on journalistisesti relevanttia”. Sopimukseen kirjattiin kuitenkin myös, että päätöksen uutisoinnista tekee yksin Mediahub ja vastaava päätoimittaja Ylä-Anttila.
MTV teki Sitran hankkeesta lukuisia uutisia – huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Yleisradio tai Helsingin Sanomat.
Kuvio piilossa
MTV:n uutisissa yleisölle ei kerrottu kaupallisesta sisältöyhteistyöstä, vaikka Journalistin ohjeet sanovat, että “käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi”. Ylä-Anttilan mukaan tähän ei ole ollut tarvetta, koska kaupalliset yhteistyöhankkeet eivät liity MTV uutistoimintaan ja ne pidetään erillisinä.
”Uutisvalinnat ja käsittelyt kulkevat oman journalistisen prosessin kautta ja niistä päättävät eri ihmiset”, Ylä-Anttila kertoi Seuralle tuolloin, vaikka oli toimitusjohtajana vastuussa Mediahubin liiketoiminnasta ja MTV Uutisten vastaavana päätoimittajana vastuussa journalistisesta päätöksenteosta.
Yleisradion toimitusjohtajana Ylä-Anttilan rooliin ei kuulu journalistinen päätöksenteko. Sen sijaan yhtiön rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin korjaaminen on keskeisesti juuri hänen vastuullaan samoin kuin sen takaaminen, että yhtiön verovaroilla tehtävät ulkoistukset tehdään vastuullisesti ja läpinäkyvästi.
Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ei vastannut Seuran kommentointipyyntöön. (Seura 17.4.2018,)
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yleisradion-toimitusjohtaja-merja-yla-anttila-ulkoisti-kaverille-horjutti-journalismin-ja-rahoituksen-palomuuria/
Kuvassa Helsingin Diakonissalaitoksen strategiajohtaja Mitti Storckovius, Nuorten Ystävien Marja Irjala ja PeLa:n Hanna Markkula- Kivisilta
Kavereille ulkoistaminen ja jääviydet ovat tuttua lastensuojelusta
Kavereille ulkoistaminen ja julkisen sektorin ja kaupallistuvan lapsibisneksen yhteistyö on tuttu käytäntö lastensuojelussa.
Lastensuojelun voimakkaasta kaupallistumisesta ovat yritysten lisäksi saaneet kritiikkiä myös perinteiset lastensuojelujärjestöt. Varatuomari Outi Mannosen mukaan kunnan sosiaalityöntekijä kyseenalaistaa harvoin samaan leiriin kuuluvan yhteistyökumppaninsa, esimerkiksi SOS-Lapsikylä ry:n tai Pelastakaa Lapset ry:n sijaishuollosta vastaavan työntekijän vaatimuksen rajoittaa heille sijoitetun lapsen ja tämän vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Ylä-Anttila valittiin Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuustoon vuonna 2011. Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtajana toimi FM, lehdistöneuvos Erkki Heikkinen vuosina 2007–2014.
Ylä- Anttilan ja Heikkisen lisäksi Pelastakaa Lapset ry:n hallituksessa ovat vaikuttaneet mm. THL:n erikoistutkija Tarja Heino ja Amnestyn Päivi Mattila.
Viittä lastenkotia pyörittävä Pelastakaa Lapset ry järjestää kunnille vanhemmuudenarvioinnin, perhekuntoutuksen ja sijoituspalvelujen lisäksi lakimiespalveluita, joita käytetään huostaanottoasioissa viranomaisen apuna ja perheitä vastaan. Sosiaalityöntekijät soittelevat Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehille yleensä rangaistakseen lastensuojelun laittomuuksista sosiaalisessa mediassa kertovia asiakkaita. Lastensuojeluperheille ei ole olemassa juridista neuvonta- tai tukihenkilöpalvelua.
Laittomia hoidollisia huostaanottoja "intensiivihoitonsa" ehtona vaativan Helsingin Diakonissalaitoksen valtuuskunnassa puolestaan istuvat kirkon vaikuttajien (mm. Askola, Vikström) ja Pelastakaa Lapset ry:n Jari Sinkkosen kanssa mm. lastensairaala- säätion vuokra- ja luxenburgilaisen veroparatiisiyhtiön taloussotkuista kuulu Anne Berner, Finnairin, Finavian ja Ilmarisen aiheuttamissa kohuissa ryvettynyt Harri Sailas ja hallintarekisteriä puolustava Piia-Noora Kauppi.
Diakonissalaitoksen hallituksessa istuu Heikki Hiilamon ja Juho Saaren ohella mm. Sanoma Oyj:n lakiasioista vastaava johtaja Merja Karhapää, joka toimi De Vijver Media N.V. hallituksen jäsenenä 2013–2015 ja Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen varajäsenenä 2009–2014.
Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala on ollut Julkisen sanan neuvoston jäsen. Hän on kertonut kauhistuvansa vanhemmista, jotka antavat medialle henkilökohtaisia tietoja sijoitetusta lapsestaan.
– Vanhemmille on teroittava, ettei julkisuuteen tule lähteä, vaan pitää asiat omana tietonaan.
Diakonissalaitoksen veroparatiisikytköksistä syytetty strategiajohtaja Mitti Storckovius puolestaan on istunut Alma Median (palkkio 27 000 e)hallituksessa.
Alma on Suomen suurimpia mediakonserneja, joka julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämää, Iltalehteä ja Aamulehteä.
Lastensuojelun asiakkaat ovat lastensuojelu-uutisoinnin lisäksi ihmetelleet lastensuojelujärjestöjen sijaishuollon yrittäjyyksiä ja edunvalvontaa ja sitä, että yritykset ja lastensuojelujärjestöt kouluttavat vastuualueensa kuntien sosiaalityöntekijöitä, jotka taas voivat olla samaan aikaan toimeksiantajan roolissa kyseisille palveluntarjoajille. Lisäksi yritykset ja lastensuojelujärjestöt saattavat kouluttaa alueen sijaisperheet yhdessä jo tutuiksi tulleiden, virkasuhteisten sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Sijaisperheiden valmennuksessa käytetään Pride-menetelmää, jota Pelastakaa Lapset on ollut mukana kehittämässä. Kunnat ja STEA (entinen RAY) ovat rahoittaneet Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n PRIDE- valmennuksia, jotka ovat hyväksyneet lastensuojelulain vastaisesti lasten ja biologisten vanhempien vieroituksen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.
Hiljattain Kuopion kaupunki maksoi 50 000 euroa perheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Jatkopolut OY:n perhekuntoutuksessa. Jatkopolut OY:n ostaneesta Folmer Management Oy:stä löytyy mm. huoliliputustakin (Tajua mut!) rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka myönsi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työsuojelurahaston kanssa Mäntsälän ja Pornaisten Hackneyn mallin omaksuneelle lastensuojelulle työelämäpalkinnon 2017.
Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä lapsille ja perheille vahingollisille hankkeilleen. Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin usein olevan vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun kuin huostaanottopäätöksillä.
On mahdollista, että sijaisperheet tarjoavat palveluitaan heidät kouluttaneille sosiaalityöntekijöille, joiden vastuulla on päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuksien alkamisesta, kestosta ja päättymisestä. Sosiaalityöntekijät arvioivat sijaishuollon onnistumista kuulemalla lasten sijaan toimeksiantosuhteisia sijaisperheitä.
Myös hallinto- oikeuksien tuomarit ja hallinto- oikeuksissa asiantuntijoina toimivat sosiaalityöntekijät uskovat huostaanotto- oikeudenkäynneissä lasten ja vanhempien sijaan sosiaalityöntekijöitä ja sijaisvanhempia. Hallinto- oikeuksissa ei ole käytössä syyttömyysolettamaa, tosiseikkaselvittelyä tai näyttövelvoitetta. Päätösten perusteena on olettama sosiaalityöntekijän lausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Mediakin on ryhtynyt sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvojaksi ja haastattelee lastensuojelujuttuihinsa pääasiassa sosiaalityöntekijöitä tai sijaishuoltojärjestöjen valikoimia kokemusasiantuntijoita.
Koska sijaisvanhempien Pride-kurssin käyneet voivat olla lastensuojelujärjestöjen tai alueensa kuntien sosiaalityöntekijöiden kouluttamia, miksi ihmeessä nämä toisilleen tärkeät yhteistyökumppanit asettuisivat sijoituksen aikana toisiaan vastaan?
Ja miksi ylipäänsä kukaan kyseenalaistaisi toisensa toimia maassa, jossa verkostoituminen on päivän epistolaa? Lastensuojelujärjestöjen hallituksissa istuu poliitikkoja, kaupunkien johtavia virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä sekä median ja lastensuojelututkimuksia tekevien tahojen edustajia.
Näistä hallituksista löytyy myös lastensuojelulaitosten ja muiden alan yhtiöiden johtajia, joiden omissa hallituksissa voi vilistä eri alojen johtajia vaihtuvine titteleineen. Erään kunnan sosiaalitoimi on ulkoistanut avohuoltoaan lastensuojelupalveluita tuottavalle yritykselle, jonka hallituksessa on istunut kyseisen kunnan kunnanjohtaja.
Joidenkin lastensuojelujärjestöjen edustajia, kuten muitakin Raha-automaattiyhdistykseltä tuloja saavia tahoja, on istunut vuoronperään RAY:n ( nykyinen STEA) hallituksessa ja myös STEA:n avustusasiain neuvottelukunnassa. STEA:n johtajana toimii nyt EHYT ry:n Kristiina Hannula.
Toki he jääväävät itsensä yhdistystään koskevien avustusten käsittelyssä, mutta jääväävätkö heidän kaverinsa itsensä?
Vanhempia lastensuojelun epäonnistumisista syyttävän Pelastakaa Lapset (PeLa) ry:n pääsihteeri ja Kokoomuksen ex-kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2013 RAY:n lakkauttamiseen asti. Hän on myös Soste ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Markkula- Kivisilta on toiminut myös valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa, ETENE:ssä, jonka linjausten takia valtion kaltoinkohtelemat esim. lobotomisoidut ja sijaishuollossa pahoinpidellyt eivät saa kärsimyskorvauksiaan.
Englannin suurinta lasten sijoitusfirmaa, Foster Care Associatesia( Perhehoitokumppanit Suomessa- PKS) auttoivat rantautumaan Suomeen Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen, joka toimi samaan aikaan sekä Perhehoitoliitto ry:n hallituksen että Perhehoitokumppanit Oy:n hallituksen jäsenenä vaikka RAY:n sääntöjen mukaan ei voi olla mahdollista, että RAY:n rahallista tukea saavan yhdistyksen edustaja olisi samaan aikaan jonkun yrityksen hallituksen jäsen.
Yritysmaailmassa tavoitteena on voiton maksimointi ja pyrkimys markkinajohtajuuteen, eikä monopoliaseman saavuttaminen onnistu ilman verkostoja. Yrityksen intressi on yksiselitteinen: saada asiakkaita ja pitää heistä kiinni. Yrityksen unelmana on kunta, joka ulkoistaa sille ongelmansa. Ulkoistamisen seurauksena entisestä kolmentonnin duunarista voidaan brändätä kahdenkymmenen tonnin konsultti. Palveluntarjoaja on ylivertaisessa asemassa yhteistyökuviossa, jos toiselta puolelta löytyy johdateltavissa oleva virkamies.
Perhekuntoutusbisneksen tai vanhemmuudenarviointien laajuudesta ei ole tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. THL:n mukaan avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 4 200 vuonna 2011. Mutta kuinka moni tukitoimen sijoitus nykyään tarkoittaa vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta laitoksessa? Kuinka paljon ulkoistettuja vanhemmuudenarviointijaksoja järjestetään Suomessa vuosittain? Mitä kunnat näistä avohuollon tukitoimista maksavat? Millainen on palvelun laatu?
LAPE- hankkeen raportissa(2017, 18-25)- jota myös Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelupalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Tervonen-Arnkil oli tekemässä- myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla. Lastensuojelun edunvalvonnan valvomatta jättäneet asiantuntijat eivät edes huomaa kuinka paljon perhehoidon rakenteissa piilee sijoitettujen hyvinvointia ja oikeusturvaa vaarantavia ja väärinkäytökset mahdollistavia käytäntöjä (mm. kirjaus-, korvaus-, kuulemis-, lomapäivä-, odotusaika-, oikeudenkäyttö- ja perheiden valikointi-, valmennus- ja valvontakäytännöt).
Kukaan ei Suomessa tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi. Kukaan Suomessa ei myöskään tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu). Lastensuojelun ulkoistamiskehitys, markkinoituminen ja hoiva-alan yksityistyminen ovat olleet niin vauhdikkaita, ettei kukaan ole perillä, mitä perhekuntoutusbisneksessä tapahtuu. Viranomaisten resurssit seurata asiaa ovat olleet niukat.
Niin ikään ei tiedetä, kuinka moni suomalainen ohjataan (joko omasta halustaan tai painostettuna) erilaisille arviointijaksoille. Oikeastaan ainoa asia mikä tiedetään, on se, että avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia (kuten perhekuntoutuksia ja vanhemmuudenarviointeja) ei sisällytetä sijaishuollon miljardiluokkaan kohonneisiin menoihin.
Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry ja SOS- lapsikylä ovat olleet yhdessä Merikratos Oy:n kanssa juurruttamassa Suomeen lastensuojelun edunvalvontahanketta, jossa biologinen vanhempi voi menettää puheoikeuden lapsensa asioissa hatarin ja mielivaltaisin perustein.
-Lapselle määrättävät edunvalvojat eivät saa systemaattista koulutusta tehtäväänsä, eikä edunvalvontaa valvo tai koordinoi kukaan. Se on tällä hetkellä liian villi kenttä lapsen oikeusturvan kannalta, sanoo huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelystä 2017 väitellyt oikeustieteen tohtori Virve-Maria Toivonen Talentia- lehdessä.
Vanhempien erottaminen lapsistaan edunvalvojan avulla palvelee myös Pelastakaa Lapset ry:n kolmatta kyseenalaista projektia, nimittäin avointa adoptiota ja pysyvää huostaanottoa. Pysyvä huostaanotto on sinänsä turha projekti, sillä jo nykyisissä huostaanotoissa huostattuja ei palauteta kotiinsa- perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen vastaisesti.
Hallintolain esteellisyyssäännöksiä olisi syytä arvioida uudelleen, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta on suosittanut.
Kavereille ulkoistaminen ja jääviydet ovat tuttua lastensuojelusta
Kavereille ulkoistaminen ja julkisen sektorin ja kaupallistuvan lapsibisneksen yhteistyö on tuttu käytäntö lastensuojelussa.
Lastensuojelun voimakkaasta kaupallistumisesta ovat yritysten lisäksi saaneet kritiikkiä myös perinteiset lastensuojelujärjestöt. Varatuomari Outi Mannosen mukaan kunnan sosiaalityöntekijä kyseenalaistaa harvoin samaan leiriin kuuluvan yhteistyökumppaninsa, esimerkiksi SOS-Lapsikylä ry:n tai Pelastakaa Lapset ry:n sijaishuollosta vastaavan työntekijän vaatimuksen rajoittaa heille sijoitetun lapsen ja tämän vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Ylä-Anttila valittiin Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuustoon vuonna 2011. Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtajana toimi FM, lehdistöneuvos Erkki Heikkinen vuosina 2007–2014.
Ylä- Anttilan ja Heikkisen lisäksi Pelastakaa Lapset ry:n hallituksessa ovat vaikuttaneet mm. THL:n erikoistutkija Tarja Heino ja Amnestyn Päivi Mattila.
Viittä lastenkotia pyörittävä Pelastakaa Lapset ry järjestää kunnille vanhemmuudenarvioinnin, perhekuntoutuksen ja sijoituspalvelujen lisäksi lakimiespalveluita, joita käytetään huostaanottoasioissa viranomaisen apuna ja perheitä vastaan. Sosiaalityöntekijät soittelevat Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehille yleensä rangaistakseen lastensuojelun laittomuuksista sosiaalisessa mediassa kertovia asiakkaita. Lastensuojeluperheille ei ole olemassa juridista neuvonta- tai tukihenkilöpalvelua.
Laittomia hoidollisia huostaanottoja "intensiivihoitonsa" ehtona vaativan Helsingin Diakonissalaitoksen valtuuskunnassa puolestaan istuvat kirkon vaikuttajien (mm. Askola, Vikström) ja Pelastakaa Lapset ry:n Jari Sinkkosen kanssa mm. lastensairaala- säätion vuokra- ja luxenburgilaisen veroparatiisiyhtiön taloussotkuista kuulu Anne Berner, Finnairin, Finavian ja Ilmarisen aiheuttamissa kohuissa ryvettynyt Harri Sailas ja hallintarekisteriä puolustava Piia-Noora Kauppi.
Diakonissalaitoksen hallituksessa istuu Heikki Hiilamon ja Juho Saaren ohella mm. Sanoma Oyj:n lakiasioista vastaava johtaja Merja Karhapää, joka toimi De Vijver Media N.V. hallituksen jäsenenä 2013–2015 ja Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen varajäsenenä 2009–2014.
Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala on ollut Julkisen sanan neuvoston jäsen. Hän on kertonut kauhistuvansa vanhemmista, jotka antavat medialle henkilökohtaisia tietoja sijoitetusta lapsestaan.
– Vanhemmille on teroittava, ettei julkisuuteen tule lähteä, vaan pitää asiat omana tietonaan.
Diakonissalaitoksen veroparatiisikytköksistä syytetty strategiajohtaja Mitti Storckovius puolestaan on istunut Alma Median (palkkio 27 000 e)hallituksessa.
Alma on Suomen suurimpia mediakonserneja, joka julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämää, Iltalehteä ja Aamulehteä.
Lastensuojelun asiakkaat ovat lastensuojelu-uutisoinnin lisäksi ihmetelleet lastensuojelujärjestöjen sijaishuollon yrittäjyyksiä ja edunvalvontaa ja sitä, että yritykset ja lastensuojelujärjestöt kouluttavat vastuualueensa kuntien sosiaalityöntekijöitä, jotka taas voivat olla samaan aikaan toimeksiantajan roolissa kyseisille palveluntarjoajille. Lisäksi yritykset ja lastensuojelujärjestöt saattavat kouluttaa alueen sijaisperheet yhdessä jo tutuiksi tulleiden, virkasuhteisten sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Sijaisperheiden valmennuksessa käytetään Pride-menetelmää, jota Pelastakaa Lapset on ollut mukana kehittämässä. Kunnat ja STEA (entinen RAY) ovat rahoittaneet Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n PRIDE- valmennuksia, jotka ovat hyväksyneet lastensuojelulain vastaisesti lasten ja biologisten vanhempien vieroituksen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.
Hiljattain Kuopion kaupunki maksoi 50 000 euroa perheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Jatkopolut OY:n perhekuntoutuksessa. Jatkopolut OY:n ostaneesta Folmer Management Oy:stä löytyy mm. huoliliputustakin (Tajua mut!) rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka myönsi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työsuojelurahaston kanssa Mäntsälän ja Pornaisten Hackneyn mallin omaksuneelle lastensuojelulle työelämäpalkinnon 2017.
Ristiinpalkitsemalla toisiaan veronmaksajien rahoilla lapsibisnestoimijat hakevat ja saavat näkyvyyttä lapsille ja perheille vahingollisille hankkeilleen. Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin usein olevan vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun kuin huostaanottopäätöksillä.
On mahdollista, että sijaisperheet tarjoavat palveluitaan heidät kouluttaneille sosiaalityöntekijöille, joiden vastuulla on päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuksien alkamisesta, kestosta ja päättymisestä. Sosiaalityöntekijät arvioivat sijaishuollon onnistumista kuulemalla lasten sijaan toimeksiantosuhteisia sijaisperheitä.
Myös hallinto- oikeuksien tuomarit ja hallinto- oikeuksissa asiantuntijoina toimivat sosiaalityöntekijät uskovat huostaanotto- oikeudenkäynneissä lasten ja vanhempien sijaan sosiaalityöntekijöitä ja sijaisvanhempia. Hallinto- oikeuksissa ei ole käytössä syyttömyysolettamaa, tosiseikkaselvittelyä tai näyttövelvoitetta. Päätösten perusteena on olettama sosiaalityöntekijän lausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Mediakin on ryhtynyt sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvojaksi ja haastattelee lastensuojelujuttuihinsa pääasiassa sosiaalityöntekijöitä tai sijaishuoltojärjestöjen valikoimia kokemusasiantuntijoita.
Koska sijaisvanhempien Pride-kurssin käyneet voivat olla lastensuojelujärjestöjen tai alueensa kuntien sosiaalityöntekijöiden kouluttamia, miksi ihmeessä nämä toisilleen tärkeät yhteistyökumppanit asettuisivat sijoituksen aikana toisiaan vastaan?
Ja miksi ylipäänsä kukaan kyseenalaistaisi toisensa toimia maassa, jossa verkostoituminen on päivän epistolaa? Lastensuojelujärjestöjen hallituksissa istuu poliitikkoja, kaupunkien johtavia virkamiehiä ja sosiaalityöntekijöitä sekä median ja lastensuojelututkimuksia tekevien tahojen edustajia.
Näistä hallituksista löytyy myös lastensuojelulaitosten ja muiden alan yhtiöiden johtajia, joiden omissa hallituksissa voi vilistä eri alojen johtajia vaihtuvine titteleineen. Erään kunnan sosiaalitoimi on ulkoistanut avohuoltoaan lastensuojelupalveluita tuottavalle yritykselle, jonka hallituksessa on istunut kyseisen kunnan kunnanjohtaja.
Joidenkin lastensuojelujärjestöjen edustajia, kuten muitakin Raha-automaattiyhdistykseltä tuloja saavia tahoja, on istunut vuoronperään RAY:n ( nykyinen STEA) hallituksessa ja myös STEA:n avustusasiain neuvottelukunnassa. STEA:n johtajana toimii nyt EHYT ry:n Kristiina Hannula.
Toki he jääväävät itsensä yhdistystään koskevien avustusten käsittelyssä, mutta jääväävätkö heidän kaverinsa itsensä?
Vanhempia lastensuojelun epäonnistumisista syyttävän Pelastakaa Lapset (PeLa) ry:n pääsihteeri ja Kokoomuksen ex-kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2013 RAY:n lakkauttamiseen asti. Hän on myös Soste ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Markkula- Kivisilta on toiminut myös valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa, ETENE:ssä, jonka linjausten takia valtion kaltoinkohtelemat esim. lobotomisoidut ja sijaishuollossa pahoinpidellyt eivät saa kärsimyskorvauksiaan.
Englannin suurinta lasten sijoitusfirmaa, Foster Care Associatesia( Perhehoitokumppanit Suomessa- PKS) auttoivat rantautumaan Suomeen Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen, joka toimi samaan aikaan sekä Perhehoitoliitto ry:n hallituksen että Perhehoitokumppanit Oy:n hallituksen jäsenenä vaikka RAY:n sääntöjen mukaan ei voi olla mahdollista, että RAY:n rahallista tukea saavan yhdistyksen edustaja olisi samaan aikaan jonkun yrityksen hallituksen jäsen.
Yritysmaailmassa tavoitteena on voiton maksimointi ja pyrkimys markkinajohtajuuteen, eikä monopoliaseman saavuttaminen onnistu ilman verkostoja. Yrityksen intressi on yksiselitteinen: saada asiakkaita ja pitää heistä kiinni. Yrityksen unelmana on kunta, joka ulkoistaa sille ongelmansa. Ulkoistamisen seurauksena entisestä kolmentonnin duunarista voidaan brändätä kahdenkymmenen tonnin konsultti. Palveluntarjoaja on ylivertaisessa asemassa yhteistyökuviossa, jos toiselta puolelta löytyy johdateltavissa oleva virkamies.
Perhekuntoutusbisneksen tai vanhemmuudenarviointien laajuudesta ei ole tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. THL:n mukaan avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 4 200 vuonna 2011. Mutta kuinka moni tukitoimen sijoitus nykyään tarkoittaa vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta laitoksessa? Kuinka paljon ulkoistettuja vanhemmuudenarviointijaksoja järjestetään Suomessa vuosittain? Mitä kunnat näistä avohuollon tukitoimista maksavat? Millainen on palvelun laatu?
LAPE- hankkeen raportissa(2017, 18-25)- jota myös Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelupalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Tervonen-Arnkil oli tekemässä- myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla. Lastensuojelun edunvalvonnan valvomatta jättäneet asiantuntijat eivät edes huomaa kuinka paljon perhehoidon rakenteissa piilee sijoitettujen hyvinvointia ja oikeusturvaa vaarantavia ja väärinkäytökset mahdollistavia käytäntöjä (mm. kirjaus-, korvaus-, kuulemis-, lomapäivä-, odotusaika-, oikeudenkäyttö- ja perheiden valikointi-, valmennus- ja valvontakäytännöt).
Kukaan ei Suomessa tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi. Kukaan Suomessa ei myöskään tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu). Lastensuojelun ulkoistamiskehitys, markkinoituminen ja hoiva-alan yksityistyminen ovat olleet niin vauhdikkaita, ettei kukaan ole perillä, mitä perhekuntoutusbisneksessä tapahtuu. Viranomaisten resurssit seurata asiaa ovat olleet niukat.
Niin ikään ei tiedetä, kuinka moni suomalainen ohjataan (joko omasta halustaan tai painostettuna) erilaisille arviointijaksoille. Oikeastaan ainoa asia mikä tiedetään, on se, että avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia (kuten perhekuntoutuksia ja vanhemmuudenarviointeja) ei sisällytetä sijaishuollon miljardiluokkaan kohonneisiin menoihin.
Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry ja SOS- lapsikylä ovat olleet yhdessä Merikratos Oy:n kanssa juurruttamassa Suomeen lastensuojelun edunvalvontahanketta, jossa biologinen vanhempi voi menettää puheoikeuden lapsensa asioissa hatarin ja mielivaltaisin perustein.
-Lapselle määrättävät edunvalvojat eivät saa systemaattista koulutusta tehtäväänsä, eikä edunvalvontaa valvo tai koordinoi kukaan. Se on tällä hetkellä liian villi kenttä lapsen oikeusturvan kannalta, sanoo huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelystä 2017 väitellyt oikeustieteen tohtori Virve-Maria Toivonen Talentia- lehdessä.
Vanhempien erottaminen lapsistaan edunvalvojan avulla palvelee myös Pelastakaa Lapset ry:n kolmatta kyseenalaista projektia, nimittäin avointa adoptiota ja pysyvää huostaanottoa. Pysyvä huostaanotto on sinänsä turha projekti, sillä jo nykyisissä huostaanotoissa huostattuja ei palauteta kotiinsa- perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen vastaisesti.
Hallintolain esteellisyyssäännöksiä olisi syytä arvioida uudelleen, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta on suosittanut.
Kuvassa kansanedustajat Aila Paloniemi ja Antti Kaikkonen Onko lastensuojelussa rakenteellinen motiivi toimia väärin?
Rahatahojen vaikutusta toimeksiantajiensa tekemiin päätöksiin on syytä tarkastella vanhemmuudenarvioinnin harmaalla alueella. Jos vanhemmuutta arvioiva firma päätyisi aivan eri lopputulokseen kuin siltä palvelun tilanneen kunnan sosiaalityöntekijät, satelisiko firmalle jatkossa toimeksiantoja?
Kyseessä eivät ole pikkurahat. Arviointi laitoksessa maksaa satoja euroja vuorokaudessa. Arvioitsija voi lähettää kunnalle kymmenien tuhansien eurojen laskun perheen muutaman kuukauden tutkimusjaksosta. (Lue lisää perhekuntoutuksista juttusarjan III-osasta). Hiljattain Kuopion kaupunki maksoi 50 000 euroa erityislapsiperheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Sitran rahoittamassa perhekuntoutuksessa.
Kansalaisten koko elämää koskevien päätösten takana olevilla virkamiehillä on mahdollisuus edistää kollegojensa, tuttaviensa, puolueväkensä, uskonsisartensa, järjestöystäviensä tai sukulaistensa perhekotien asemaa.
Joka kolmas sosiaalityöntekijä haaveilee siirtymisestä yhä kasvavalle yksityiselle sektorille, paremmille palkoille. Siksi on aivan luonnollista, että sosiaalityöntekijän motiivina on toimia hyvässä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.
Tämä on myös yksityisen sektorin etujen mukaista, kun varmistellaan tulevaisuuden toimeksiantoja.
Kuntien, järjestöjen ja yhtiöiden verkostoitumiseen soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi laivaristeilyt, jotka lastensuojelupalveluita tuottava taho voi vähentää verotuksessa neuvottelu- tai edustuskuluina.
Malliesimerkki tehokkaasta verkostoitumisesta ja vaikuttamistoiminnasta on toimittaja Aila Paloniemi, Perhehoitoliiton puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, sivistys- ja tiedejaostossa, Ihmisoikeusliitossa ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnassa ( ITLA) vaikuttava Keskustan kansanedustaja, joka on saanut sijaisvanhempien edunvalvonnalleen runsaasti positiivista julkisuutta ja median ja STEA:n täyden tuen.
Vastuu sijaishuoltoyksiköiden valvonnasta on kunnilla, joihin sijaishuoltoyksiköt tuovat verotuloja. Toimiiko valvonta? Tutkimusten mukaan ei toimi. Niin kauan, kun kaupallisia toimijoita ja niiden suosimia sosiaalityöntekijöitä ei kukaan valvo kunnolla, emme tiedä, millainen vallan vääristymä muhii lastensuojelun ulkoistetuilla markkinoilla.
Kukaan ei esimerkiksi kerro, miten lapsen huostaanoton valmistelussa voi olla mukana sijaishuoltoyksikön edustaja, jonka tehtäviin kuuluu sijaisvanhempien rekrytoiminen.
Tai miten on mahdollista, että erään pojan huostaanottoa vaatineen lausunnon oli allekirjoittanut lääkäri, jolla oli osapäivätoiminen virka ja osakkuus lastensuojelulaitoksessa, jonne poika oli sijoitettuna ja jonne tämän toivottiin huostaanoton myötä jäävän?
Suomessa lastensuojelujärjestöt eivät toimi kansalaisten edunvalvojina suhteessa viranomaisiin vaan viranomaisten ja sijaishuollon edunvalvojina suhteessa kansalaisiin. Tilannetta pahentaa median päättäjien näyttävä verkostoituminen sosiaalibisneksen kanssa.
Kansalaisten oikeusturva vaarantuu niin kauan kun sosiaalityön uutisointi, tiedonmuodostus, tutkimustoiminta, moniammatillinen työskentely, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta perustuu tosiseikkaselvittelyn sijaan siihen, mitä sosiaalityön johto ja työntekijät kulloinkin kertovat.
Eläintensuojelututkimuksessa ja -uutisoinnissa pidettäisiin outona, jos toimittajat ja tutkijat tukeutuisivat pääasiassa turkistuottajien ja lihanjalostajien materiaaleihin ja selittäisivät bisnestä uskonnolla. Lastensuojelututkimuksissa ja -uutisoinnissa sijaishuollon edunvalvojien lähteisiin tukeutuminen ja psykoanalyyttinen selittäminen on kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Lastensuojelussa tosiseikkaselvittelyä tai asiakaspalautetta ei kunnioiteta millään tasolla: ei asiakastyössä, päätöksenteossa, tutkimustoiminnassa, uutisoinnissa tai oikeudenkäytössä.
Lastensuojelun laittomuudet mm. turhat ja lainvastaiset huostaanotot eivät ole sosiaalityöntekijöille myönnettävillä lisäresursseilla korjattavia edunvalvonta- tai työtaisteluasioita, jollaiseksi lastensuojelun oikeusturvaongelmia ja väärinkäytöksiä pyritään mediassa kääntämään.
Miksi järjestöjen asiantuntijat, kuntien juristit, poliitikot ja hallinto- oikeuksien tuomarit samoin kuin valtamedian toimittajat haluavat esiintyä mielummin laittomastikin toimivien lastensuojeluammattilaisten edunvalvojina , myötäkärsijöinä ja mielensäpahoittajina kuin sosiaalityön lainalaisuuden ja asiakkaiden oikeusturvan tai viranomaisvallan valvojina?
Lastensuojelun nykyinen kriisi on tuotettu juuri viranomaisten vaatimuksiin suostumalla. Lastensuojeluun liittyvän propagandamaisen tiedottamisen takia lastensuojelun laatukeskustelu on jumittunut maassamme eipäsjuupas-keskusteluksi eikä tavoitteelliseksi työksi lainsäädännön kehittämiseksi, oikeusturvaongelmien poistamiseksi ja lastensuojelun perusteelliseksi uudistamiseksi.
Vain yksi taho kokee tulevansa tehovalvotuksi ja sitten hylätyksi suuren piirin ulkopuolelle: perhe.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/media-analyysit/kyselee-kyselee-vaan-ei-halua-kuulla
https://www.lokakuunliike.com/media-analyysit/koskaan-ei-tieda-milloin-lapsi-lahtee-sijoitukseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nain-kohtaat-median-kaltoin-kohdeltu-sosiaalityontekija-sirpa-salmivaara-opastaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ctm-palkkasi-lastenkoteihinsa-ammattihenkiloston-sijaan-jarjestyksenvalvojia-johtaja-suhmuroi-saatiorahoja-itselleen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-malli-lastensuojelun-ihmiskauppaa-suoraan-synnytyslaitokselta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen
Rahatahojen vaikutusta toimeksiantajiensa tekemiin päätöksiin on syytä tarkastella vanhemmuudenarvioinnin harmaalla alueella. Jos vanhemmuutta arvioiva firma päätyisi aivan eri lopputulokseen kuin siltä palvelun tilanneen kunnan sosiaalityöntekijät, satelisiko firmalle jatkossa toimeksiantoja?
Kyseessä eivät ole pikkurahat. Arviointi laitoksessa maksaa satoja euroja vuorokaudessa. Arvioitsija voi lähettää kunnalle kymmenien tuhansien eurojen laskun perheen muutaman kuukauden tutkimusjaksosta. (Lue lisää perhekuntoutuksista juttusarjan III-osasta). Hiljattain Kuopion kaupunki maksoi 50 000 euroa erityislapsiperheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Sitran rahoittamassa perhekuntoutuksessa.
Kansalaisten koko elämää koskevien päätösten takana olevilla virkamiehillä on mahdollisuus edistää kollegojensa, tuttaviensa, puolueväkensä, uskonsisartensa, järjestöystäviensä tai sukulaistensa perhekotien asemaa.
Joka kolmas sosiaalityöntekijä haaveilee siirtymisestä yhä kasvavalle yksityiselle sektorille, paremmille palkoille. Siksi on aivan luonnollista, että sosiaalityöntekijän motiivina on toimia hyvässä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.
Tämä on myös yksityisen sektorin etujen mukaista, kun varmistellaan tulevaisuuden toimeksiantoja.
Kuntien, järjestöjen ja yhtiöiden verkostoitumiseen soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi laivaristeilyt, jotka lastensuojelupalveluita tuottava taho voi vähentää verotuksessa neuvottelu- tai edustuskuluina.
Malliesimerkki tehokkaasta verkostoitumisesta ja vaikuttamistoiminnasta on toimittaja Aila Paloniemi, Perhehoitoliiton puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, sivistys- ja tiedejaostossa, Ihmisoikeusliitossa ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnassa ( ITLA) vaikuttava Keskustan kansanedustaja, joka on saanut sijaisvanhempien edunvalvonnalleen runsaasti positiivista julkisuutta ja median ja STEA:n täyden tuen.
Vastuu sijaishuoltoyksiköiden valvonnasta on kunnilla, joihin sijaishuoltoyksiköt tuovat verotuloja. Toimiiko valvonta? Tutkimusten mukaan ei toimi. Niin kauan, kun kaupallisia toimijoita ja niiden suosimia sosiaalityöntekijöitä ei kukaan valvo kunnolla, emme tiedä, millainen vallan vääristymä muhii lastensuojelun ulkoistetuilla markkinoilla.
Kukaan ei esimerkiksi kerro, miten lapsen huostaanoton valmistelussa voi olla mukana sijaishuoltoyksikön edustaja, jonka tehtäviin kuuluu sijaisvanhempien rekrytoiminen.
Tai miten on mahdollista, että erään pojan huostaanottoa vaatineen lausunnon oli allekirjoittanut lääkäri, jolla oli osapäivätoiminen virka ja osakkuus lastensuojelulaitoksessa, jonne poika oli sijoitettuna ja jonne tämän toivottiin huostaanoton myötä jäävän?
Suomessa lastensuojelujärjestöt eivät toimi kansalaisten edunvalvojina suhteessa viranomaisiin vaan viranomaisten ja sijaishuollon edunvalvojina suhteessa kansalaisiin. Tilannetta pahentaa median päättäjien näyttävä verkostoituminen sosiaalibisneksen kanssa.
Kansalaisten oikeusturva vaarantuu niin kauan kun sosiaalityön uutisointi, tiedonmuodostus, tutkimustoiminta, moniammatillinen työskentely, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta perustuu tosiseikkaselvittelyn sijaan siihen, mitä sosiaalityön johto ja työntekijät kulloinkin kertovat.
Eläintensuojelututkimuksessa ja -uutisoinnissa pidettäisiin outona, jos toimittajat ja tutkijat tukeutuisivat pääasiassa turkistuottajien ja lihanjalostajien materiaaleihin ja selittäisivät bisnestä uskonnolla. Lastensuojelututkimuksissa ja -uutisoinnissa sijaishuollon edunvalvojien lähteisiin tukeutuminen ja psykoanalyyttinen selittäminen on kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Lastensuojelussa tosiseikkaselvittelyä tai asiakaspalautetta ei kunnioiteta millään tasolla: ei asiakastyössä, päätöksenteossa, tutkimustoiminnassa, uutisoinnissa tai oikeudenkäytössä.
Lastensuojelun laittomuudet mm. turhat ja lainvastaiset huostaanotot eivät ole sosiaalityöntekijöille myönnettävillä lisäresursseilla korjattavia edunvalvonta- tai työtaisteluasioita, jollaiseksi lastensuojelun oikeusturvaongelmia ja väärinkäytöksiä pyritään mediassa kääntämään.
Miksi järjestöjen asiantuntijat, kuntien juristit, poliitikot ja hallinto- oikeuksien tuomarit samoin kuin valtamedian toimittajat haluavat esiintyä mielummin laittomastikin toimivien lastensuojeluammattilaisten edunvalvojina , myötäkärsijöinä ja mielensäpahoittajina kuin sosiaalityön lainalaisuuden ja asiakkaiden oikeusturvan tai viranomaisvallan valvojina?
Lastensuojelun nykyinen kriisi on tuotettu juuri viranomaisten vaatimuksiin suostumalla. Lastensuojeluun liittyvän propagandamaisen tiedottamisen takia lastensuojelun laatukeskustelu on jumittunut maassamme eipäsjuupas-keskusteluksi eikä tavoitteelliseksi työksi lainsäädännön kehittämiseksi, oikeusturvaongelmien poistamiseksi ja lastensuojelun perusteelliseksi uudistamiseksi.
Vain yksi taho kokee tulevansa tehovalvotuksi ja sitten hylätyksi suuren piirin ulkopuolelle: perhe.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/media-analyysit/kyselee-kyselee-vaan-ei-halua-kuulla
https://www.lokakuunliike.com/media-analyysit/koskaan-ei-tieda-milloin-lapsi-lahtee-sijoitukseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nain-kohtaat-median-kaltoin-kohdeltu-sosiaalityontekija-sirpa-salmivaara-opastaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ctm-palkkasi-lastenkoteihinsa-ammattihenkiloston-sijaan-jarjestyksenvalvojia-johtaja-suhmuroi-saatiorahoja-itselleen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-malli-lastensuojelun-ihmiskauppaa-suoraan-synnytyslaitokselta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen