Helsingissä nuuskaa lapsille välittänyt 50-vuotias mies on vangittu epäiltynä kymmenien alaikäisten poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Poliisi toivoo asiasta lisätietoja ja etsii muita uhreja.
Yle artikkelissaan 21.2.2018 kertoo rikoksista epäillyn tuomitun aiemmin kahdesti vastaavista teoista. Tällä kertaa rikollisen toiminnan epäillään alkaneen vuoden 2016 alussa ja jatkuneen miehen kiinniottoon saakka eli noin kaksi vuotta. Esitutkinta on alkuvaiheessa ja kestänee kevään 2018.
Helsingin poliisi kertoi epäillyn lähestyneen lapsia pääasiassa Helsingin keskustassa, muun muassa päärautatieasemalla ja Kampissa. Mies oli lapsiin yhteydessä myös puhelimitse. Maksuksi nuuskasta ja alkoholista mies on pyytänyt rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja kuten keskusteluja, kuvia tai koskettelua.
– Epäillyllä on kyky kommunikoida samalla tasolla, mitä pojat itse ovat. Hänellä on kyky saada keskustelua aikaan poikien kanssa niin netissä kuin kasvokkain, rikoskomisario Koskenmäki-Karaharju kertoo.
POLIISI PYYTÄÄ UHREJA OTTAMAAN YHTEYTTÄ
– On äärimmäisen tärkeää, että poliisi saisi mahdollisimman paljon tietoa esitutkintaa varten, Koskenmäki-Karaharju sanoo. Tutkinnanjohtaja arvioi, että epäillyllä voi hyvin todennäköisesti olla muitakin uhreja.
Poliisiin voi olla yhteydessä soittamalla numeroon 0295 471 612 (arkisin kello 8–15) tai sähköpostitse osoitteeseen: seksuaalirikokset.helsinki(at)poliisi.fi.
LOKAKUUN LIIKE VAROITTAA UHRIEN VANHEMPIA
Suomen lain mukaan Suomen poliisi on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen aina, kun on epäilys lapseen kohdistetusta väärästä vallankäytöstä. Myös lääkärit sekä seksuaaliterapeutit ovat velvoitettuja
ammatissaan tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos lapsen kohdalla tulee esille seksuaalisesta hyväksikäytöstä tietoa.
Toimituksemme tahtoo tuoda esille, ettei edes Suomen lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila luota Suomen lastensuojelun työskentelytapoihin.
Lapsi siis joutuessaan henkisesti haastavaan olosuhteeseen jo rikostutkinnasta perheineen, joutuu myös kolme kuukautta kestävään lastensuojelulliseen tarpeenselvitykseen ja saattaa saada tämän jälkeen vuosia kestävän lastensuojeluasiakkuuden joka pahimmillaan voi johtaa aivan järjettömistä syistä lapsen huostaanottamiseen, joka keskinmäärin kestää tällä hetkellä Suomessa noin seitsemän vuotta.
Tutkitusti lastensuojelu pyrkii löytämään alkusyyn tapahtuneelle lapsen perheen sisältä ja syyttävä sormi osoittaa vanhempia.
Vanhempien kannattaa siis punnita tarkkaan ennen toiminnan toteuttamista, minkälaiseen toimintaan päättää lähteä ja kuinka suojelee lasta suomalaiselta järjettömältä viranomaistoiminnalta. Ilmiselvää kuitenkin on, että seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset tarvitsevat tukea, jotta heidän erityisiin kehitystarpeisiinsa vastattaisiin oikea-aikaisesti.
Lokakuun Liikkeen tiedossa on tapauksia Helsingissä, joissa pienet perheen ulkopuolisen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset vanhempineen ovat jääneet vaille seksuaalikasvattajien ja seksuaaliterapeuttien tukea, vaikka nämä tilanteet aina johtavat lastensuojelun tarpeenarviointiin ja mahdollisesti lastensuojeluasiakkuuteen. Sen sijaan perheet ovat joutuneet lapsen vastuusosiaalityöntekijän höykyttämäksi ja leimatuksi moniammatillisessa viranomaistyöryhmässä lähtien lapsen päiväkodin työntekijöistä ja koulujen henkilökunnasta. Pahimmillaan perheet ovat joutuneet muuttamaan Helsingissä toiselle asuinalueelle päästäkseen eroon perhettä patologisoivasta sosiaalityöntekijästä sekä pakoon stigmaa, joka vaikuttaa lapseen vakavasti lapsen reagoidessa elinolosuhteisiinsa. Tätä ennen lapsia on kiireellisesti sijoitettu laitoksiin ja lapset ovat saaneet yhden traumatisoivan kokemuksen rinnalle sosiaalitoimen tuottamana monia muita traumatisoivia kokemuksia.
Pahimmillaan tilanne voi kääntyä niinkin absurdiksi, että lastensuojelu tekee vanhemmista tutkintapyynnön Helsingin seksuaalirikosyksikköön väittäen myös vanhempaa/vanhempia lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäväksi, vaikka vanhemmat eivät olisi kyseiseen tekoon syyllistyneet. Lastensuojelumaailmassa ei tunneta Suomen lakia, jonka mukaan rikosesta epäiltyä tulee kohdella syyttömänä kunnes tuomio on langetettu. Helsingissä on kuultu lastensuojelun työntekijän toteamana tuolloin seitsenvuotiaan tyttölapsen äidistä väittämä: "Vuosaaren lastensuojelun 12-päinen työryhmä on 100%:sen varma, että käytät lasta seksuaalisesti hyväksi. Tein sinusta rikosilmoituksen seksuaalirikosyksikköön ja minulla ei ole aikaa keskustella kanssasi." Tuossa tapauksessa seksuaalirikosyksikkö lopetti esitutkinnan todeten sosiaalitoimen toteuttaman rikosilmoituksen lastensuojelun turhaksi huoleksi. Lastensuojelu ei ollut ennen rikosilmoituksen tekoa suorittanut mitään tutkimusta väittämänsä perusteiksi. Lapsi oli vuotta aiemmin nähnyt isällään pornoa, oli huolto-oikeudenkäynnissä ja isä lääkäripuolisoineen väitti äitiä lasta hyväksikäyttäväksi lastensuojelulle.
LOKAKUUN LIIKE SUOSITTELEE
Nämä tilanteet ovat haastavia vanhemmille, joten tukiverkosto tulee kartoittaa tarkkaan tällaiseen hullunmyllyyn lähtiessä ennen toimintaan alkamista. Haastavaa elämänvaihetta läpi käydessä väsymys voi yllättää ja silloin tulee tietää kenelle soittaa, jotta ei tarvitse soittaa lastensuojeluun, joka kartoittaa haastavassa olosuhteessa kykyäsi vanhempana olla supermies/nainen, reagoimaton tunteilla ja puhtaasi tietoisesti kaikkea älyllistävä. Jokainen epäonnistumisesi lastensuojelun epäinhimillisessä vaateessa vanhemmuudessasi lisätään huostaanoton perusteisiin pahimpaan tilanteeseen joutuessanne.
Missään nimessä sinä et saa lastensuojelun edessä käyttäytyä kuin kriisin uhri, vaikka katastrofipsykologisessa mielessä sinulla on täysi oikeus kriisissäsi reagoida kuten kriisin uhrit reagoivat kriiseihin.
Tietoisen läsnäolon keinoihin, joilla kykenet sosiaalitoimen tavatessasi hallitsemaan tunnereaktioitasi, kannattaa tutustua. Lastensuojelulle ei saa näyttää mitään inhimillisiä ja ymmärrettäviä muita tunteita, kuin vain lapsesta välittäviä lämpimiä tunteita. Omaa väsymystä, huolta ja jopa sitä outoa valtavaa pelon tunnetta saati vihaa elämäntilannetta kohtaan ei saa missään nimessä näyttää.
Tukiverkosto on tärkeä myös Suomen lakiin tutustuessanne ja etsiessänne todellista ammatillista osaamista tueksenne lastensuojelun mahdollisesti järjettömän toiminnan häiritessä pyrkimystänne elää mahdollisimman normaalia elämää haastavassa olosuhteessanne. Lastensuojelun Käsikirjaan kannattaa tutustua myös tukiverkoston kanssa ja ottaa heti sosiaaliasiamieheen yhteyttä ja pyytää suoraan yhteistyöhön lastensuojelun kanssa, kun havaitsette lastensuojelun järjettömyyden.
LAKIIN TULEE TUTUSTUA MYÖS ITSE
Hallintolain mukaan viranomaisten tulee tuntea työtään koskevat lait ja osata näistä asiakasta kunnioittavasti tiedottaa oikea-aikaisesti, jotta asiakas ja asianomainen voi itseään koskevassa asiassa vaikuttaa elämäänsä oikea-aikaisesti.
Lapsen lähiomaisilla ei ole velvollisuutta tehdä rikosilmoitusta
(Rikoslaki 15 luku 10 § (Finlex)).
Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin asianomistajilla. Lapsella on oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta, hänellä on oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin ja hänellä on myös velvollisuus puhua totta. Oikeusturvavaatimus lapsen kohdalla tarkoittaa lisäksi sen turvaamista, ettei rikoksen selvittäminen aiheuta lapselle lisävahinkoa.
Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhria edustaa esitutkinnassa ja oikeudessa ja hänen puhevaltaansa käyttää huoltaja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisellä, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus myös edustajansa ohella käyttää itsenäisesti puhevaltaa (Oikeudenkäymiskaari 12 luku 1 (Finlex)).
KORVAUKSIA KANNATTAA VAATIA
Tuomioistuin voi määrätä seksuaali-, henki- ja pahoinpitelyrikoksen asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, mikäli asianomistaja vaatii korvauksia (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), 2 luku 1 a ja 3 § (Finlex)).
Asianajajan valinnassa on tärkeää huomioida, että hänellä tulee olla erityistä tietämystä myös lastensuojelulaista, sosiaalihuoltolaista, hallintolaista sekä erityisesti tuntemusta laista sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Tarkkaan valittu asianajaja kannatta ottaa mukaan myös lastensuojelulliseen prosessiin lastensuojelun tapaamisiin. Lastensuojelua emme suosittele tapaamaan ilman tukihenkilöä, jolla on tietämystä lastensuojelun maailmasta.
Korvauksia vaatiessa on hyvä huomioida oikeudessa, että rikosta seurasi myös sosiaalipsykologinen kriisi koko perheelle, sillä perhe joutui myös lastensuojelulliseen prosessiin rikostutkinnan seurauksena rikoksen uhriksi ilmoittautumisen jälkeen ja näin siis lapsi on joutunut epänormaaliin elinolosuhteeseen perheensä kanssa. Teolla on siis valtavat pitkäaikaiset vaikutukset lapseen monimuotoisesti.
Lasta on kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.
Tarvittaessa poliisin on neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen ylipäätänsä kohdistaa tutkintatoimenpiteitä. Lapseen kohdistuneen rikoksen tutkinnan erityisvaatimusten vuoksi lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on pääsääntöisesti annettava tähän tehtävään perehtyneiden poliisien suoritettaviksi. Tutkinnanjohtaja voi myös päättää, että joku lapsen kuulemisen asiantuntija voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle (Esitutkintalaki (805/2011), 4 luku 7 § (Finlex)).
Pääsäännön mukaisesti lasta kuulusteltaessa on lapsen huoltajalle varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Tutkijalla on oikeus kieltää huoltajan läsnäolo kuulustelussa, jos läsnäolo voi vaikeuttaa asian selvittämistä (Esitutkintalaki 7 luku 14 § (Finlex)).
Lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videolle tai siihen rinnastettavaan kuva- tai äänitallenteeseen (Esitutkintalaki 9 luku 4 §).
Myös lastensuojelun tapaamiset voi pyytää videoitavan. Tätä suosittelemme erityisesti pyydettävän, jos lastensuojelu tahtoo tavata lasta ilman huoltajan läsnäoloa tai jos koette sosiaalityöntekijän käyttäytyvän oudosti. Videotallenteen luovuttamisesta tulee sopia kirjallisesti jo ennen tapaamista, sillä Helsingissä tallenteen luovuttamista voi joutua muutoin vaatimaan jopa miltei vuoden ajan. Myös ennen tallentamista tulee tarkistaa, että sosiaalitoimi osaa käyttää vanhentuneita kameroitaan, sillä tällaisiakin ongelmia on ilmennyt Helsingin lastensuojelussa sekä jopa heidän tietoteknisessä tuessa. Vanhempien tehtäväksi voi tulla auttaa Helsingin kuntaa tällaisten yksinkertaisten asioiden toteuttamisessa.
Lapsen ei tarvitse myöskään puhua lastensuojelulle, jos hän ei tahdo.
HYVÄKSIKÄYTETYN LAPSEN TUKEMINEN
Lastensuojelun käsikirjassa ei manita seksuaaliriokosasioissa seksuaalikasvattajan tai seksuaali/traumaterapeutin tuesta juurikaan. Ohjeita annetaan sosiaalitoimelle miten heidän tulee käyttäytyä lapsen seurassa lasta kuullessaan, mutta tukemiseen ohjeita ei juurikaan ole saatavilla ja varmuutta siitä, osaako sosiaalityöntekijä toimia ohjeiden mukaisesti kukaan ei meille takaa.
Turun Sanomissa kuvaavat Nina Vaaranen-Valkonen (Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media) sekä Tiina-Maria Levamo (Vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry) 18.11.2016 seksuaalisesti hyväksikäytettyä lasta seuraavasti:
"Lapsi voi kokea hyväksikäyttäjän hetkittäin läheisenä ja turvallisena ja toisinaan satuttavana ja turvattomana. Lapsen on äärimmäisen vaikea ymmärtää itselleen läheisen ja tärkeän henkilön tekemää seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lapselle on luontaista yrittää selkeyttää kokemaansa etsimällä selitystä tapahtuneeseen. Lapsi syyttää usein tapahtuneesta itseään ja omaa toimintaansa. Lapsen tulkitessa itsensä syylliseksi, tapahtuma selkeytyy ja satuttava hyväksikäyttö saa vääristyneen selityksen.
Itsesyytösten kautta lapselle rakentuva syyllisyyden ja häpeän taakka on raskas ja se kannetaan valitettavan usein yksin.
Seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut lapsi ja lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut aikuinen voi ja saa toipua kokemastaan. Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että avun piiriin ohjautuminen ja tuen saaminen johtavat usein parempaan toipumiseen ja tapahtumasta selviytymiseen.
Jokaisen seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneen lapsen tai lapsuudessaan hyväksikäytetyn aikuisen tulee saada kuulla, ettei hän tehnyt mitään väärää ja että vastuu hyväksikäytöstä on sen tekijällä. Meidän tulee tiedostaa miten puhumme lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja millaisia uskomuksia uhriudesta puheellamme vahvistamme."
SEXPO TUKITAHONA
Sexpo-säätiö toimii seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijana. Säätiö järjestää seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluita yksilöille, pareille ja muille ihmissuhdemuodoille sekä kouluttaa seksuaalisuuden parissa työskenteleviä sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan ammattilaisia. Sexpon seksuaalineuvonta-asema tarjoaa maksutonta neuvontaa seksuaalisuuden, seksin ja ihmissuhteiden kysymyksissä.
ENNALTAEHKÄISYN KEINOJA
Siinä missä lapsi syyllistää tapahtuneesta itseään, me vanhemmat syyllistämme myös itseämme joutuessamme tällaisen tilanteen eteen. Tuossa tilanteessa ei siis suinkaan kaivattaisi enää lastensuojelua, joka syyllistää vanhempia.
On kuitenkin hyvä pohtia keinoja ja viedä eteenpäin tietoa keinoista, joilla voisimme turvata lapsiamme, jotta he eivät olisi alttiita hyväksikäytön mahdollisina kohteina ja tämän jälkeen järjettömästi toimivan lastensuojelun asiakkuudessa toistamiseen mitätöityinä.
Sexpon kustantama Anu Suomelan kirja Ihmeelliset ihmiset: lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä, on kattava tietolähde aikuisille lapsen seksuaalikehityksestä ja sisältää myös lempeän tarinan roboteista ihmettelemässä ihmisyyttä, joka avaa lapselle hänelle ymmärrettävällä sadun muodolla seksuaalikäsitettä.
Lastensuojelun taholla puhutaan lapsen turvataidoista ja arvioidaan vanhempien kykyä opettaa näitä lapsille. Tärkeintähän on, että me vanhemmat emme itse kohdista lapsiimme fyysistä tai psyykkistä väärää vallankäyttöä tai muutoin mitätöi heitä. Meidän tehtävä on olla lastemme tukena ja turvana myös silloin, kun lapsen omassa sosiaalisessa piirissä lasta vaikkapa kiusataan. Lasten tärkein kehitystarve on perusturvan kokemus. Jos me olemme tässä onnistuneet, me olemme onnistuneet siinä, missä tutkitusti noin puolen maamme lapsista kohdalla ei ole vielä onnistuttu. Suomessa tarjottu ammatillisesti pätevä väkivallan kierrettä katkaiseva väkivaltatyö on vielä hyvin vähäistä. Meidän ei siis tule myöskään syyttää tässä epäonnistuneita vanhempia, jotka ovat mallioppineet toimintatapansa elämänkokemuksistaan, sillä heiltä on uupunut tarvittava tuki.
Lastensuojelulta on myös turha odottaa ammatillisesti pätevää väkivaltatyön asinatuntevuutta.
Hyväksytyksitulemisen kokemus on lapsen identieetin ja itsearvostuksen kehitykselle tärkeää ja vanhemman hellä ja turvallinen syli ja käden kosketus tuottaa lapselle tuon kokemuksen. Myös vanhemmat tarvitsevat tätä kyetäkseen parhailla mahdollisilla tavoillaan tukemaan lastaan, mutta tätä ei ymmärrä lastensuojelu.
Lapselle tulee jo alle kouluikäisenä puhua lapsiystävällisillä lähestymistavoilla oikeudesta oman kehon koskemattomuuteen sekä yhdessä vanhempien kanssa puhumisesta. Vain lasta kuuntelemalla, me voimme tietää mitä heidän elämässä tapahtuu. Lasta kuuntelemalla me tiedämme mitä juuri hän tarvitsee.
Aikuisten vastuulla on luoda keskustelua. Lapsi ei voi ohjeistamatta tietää, kuinka suojella itseään tai puolustaa omia rajojaan. Pienenkin lapsen tulee tietää nimitykset genitaalialueilleen ja ohjeistukset kehonsa rajoille. Aikuisen tulee neuvoa myös hyvän ja pahan kosketuksen eroista.
Suomen vuonna 2011 ratifioima Lanzaroten sopimus puuttuu näihin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Lähteitä:
Kymmenien alaikäisten poikien epäillään joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi Helsingissä – vangittu mies välitti lapsille nuuskaa (Yle 21.2.2018):
https://yle.fi/uutiset/3-10085940
Rikosprosessi (Lastensuojelun käsikirja, THL):
https://www.thl.fi/…/pahoinpitely-ja-seksuaal…/rikosprosessi
Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelun käsikirja, THL):
https://www.thl.fi/…/lapsiin-kohdistuneiden-seksuaalirikose…
Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee rohkean aikuisen tukea (Turun Sanomat 28.11.2016):
http://www.ts.fi/…/Seksuaalisesti+hyvaksikaytetty+lapsi+++t…
Tasavallan presidentin asetus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (Annettu: 16.09.2011 - 88/2011 (Finlex)):
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2011/20110088
Tietämystä lisäämään:
Seksuaalinen kaltoinkohtelu on subjektiivinen kokemus (Kouluasiaa.fi):
http://kouluasiaa.fi/…/seksuaalinen-kaltoinkohtelu-on-subj…/
Yleisimmät väärinkäsitykset / Usein kysytyt kysymykset lasten seksuaalisuudesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä (HUS):
http://www.hus.fi/…/lasten_se…/Tietoa/ukk/Sivut/default.aspx
"Äiti erotisoi lasta imettämällä": huostaanotto ja psykologinen todistelu lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosten epäilyissä (LL - Anu Suomela):
https://www.lokakuunliike.com/…/aiti-erotisoi-lasta-imettam…
Seksuaalinen kaltoinkohtelu - 12-vuotiaat myyvät seksiä ja Helsingin lastensuojelu väittää ilmiötä uudeksi ymmärtämättä omaa osallisuuttaan ilmiön kehittymiseen (LL 24.9.2017):
https://www.lokakuunliike.com/…/seksuaalinen-kaltoinkohtelu…
Yle artikkelissaan 21.2.2018 kertoo rikoksista epäillyn tuomitun aiemmin kahdesti vastaavista teoista. Tällä kertaa rikollisen toiminnan epäillään alkaneen vuoden 2016 alussa ja jatkuneen miehen kiinniottoon saakka eli noin kaksi vuotta. Esitutkinta on alkuvaiheessa ja kestänee kevään 2018.
Helsingin poliisi kertoi epäillyn lähestyneen lapsia pääasiassa Helsingin keskustassa, muun muassa päärautatieasemalla ja Kampissa. Mies oli lapsiin yhteydessä myös puhelimitse. Maksuksi nuuskasta ja alkoholista mies on pyytänyt rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja kuten keskusteluja, kuvia tai koskettelua.
– Epäillyllä on kyky kommunikoida samalla tasolla, mitä pojat itse ovat. Hänellä on kyky saada keskustelua aikaan poikien kanssa niin netissä kuin kasvokkain, rikoskomisario Koskenmäki-Karaharju kertoo.
POLIISI PYYTÄÄ UHREJA OTTAMAAN YHTEYTTÄ
– On äärimmäisen tärkeää, että poliisi saisi mahdollisimman paljon tietoa esitutkintaa varten, Koskenmäki-Karaharju sanoo. Tutkinnanjohtaja arvioi, että epäillyllä voi hyvin todennäköisesti olla muitakin uhreja.
Poliisiin voi olla yhteydessä soittamalla numeroon 0295 471 612 (arkisin kello 8–15) tai sähköpostitse osoitteeseen: seksuaalirikokset.helsinki(at)poliisi.fi.
LOKAKUUN LIIKE VAROITTAA UHRIEN VANHEMPIA
Suomen lain mukaan Suomen poliisi on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen aina, kun on epäilys lapseen kohdistetusta väärästä vallankäytöstä. Myös lääkärit sekä seksuaaliterapeutit ovat velvoitettuja
ammatissaan tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos lapsen kohdalla tulee esille seksuaalisesta hyväksikäytöstä tietoa.
Toimituksemme tahtoo tuoda esille, ettei edes Suomen lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila luota Suomen lastensuojelun työskentelytapoihin.
Lapsi siis joutuessaan henkisesti haastavaan olosuhteeseen jo rikostutkinnasta perheineen, joutuu myös kolme kuukautta kestävään lastensuojelulliseen tarpeenselvitykseen ja saattaa saada tämän jälkeen vuosia kestävän lastensuojeluasiakkuuden joka pahimmillaan voi johtaa aivan järjettömistä syistä lapsen huostaanottamiseen, joka keskinmäärin kestää tällä hetkellä Suomessa noin seitsemän vuotta.
Tutkitusti lastensuojelu pyrkii löytämään alkusyyn tapahtuneelle lapsen perheen sisältä ja syyttävä sormi osoittaa vanhempia.
Vanhempien kannattaa siis punnita tarkkaan ennen toiminnan toteuttamista, minkälaiseen toimintaan päättää lähteä ja kuinka suojelee lasta suomalaiselta järjettömältä viranomaistoiminnalta. Ilmiselvää kuitenkin on, että seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset tarvitsevat tukea, jotta heidän erityisiin kehitystarpeisiinsa vastattaisiin oikea-aikaisesti.
Lokakuun Liikkeen tiedossa on tapauksia Helsingissä, joissa pienet perheen ulkopuolisen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset vanhempineen ovat jääneet vaille seksuaalikasvattajien ja seksuaaliterapeuttien tukea, vaikka nämä tilanteet aina johtavat lastensuojelun tarpeenarviointiin ja mahdollisesti lastensuojeluasiakkuuteen. Sen sijaan perheet ovat joutuneet lapsen vastuusosiaalityöntekijän höykyttämäksi ja leimatuksi moniammatillisessa viranomaistyöryhmässä lähtien lapsen päiväkodin työntekijöistä ja koulujen henkilökunnasta. Pahimmillaan perheet ovat joutuneet muuttamaan Helsingissä toiselle asuinalueelle päästäkseen eroon perhettä patologisoivasta sosiaalityöntekijästä sekä pakoon stigmaa, joka vaikuttaa lapseen vakavasti lapsen reagoidessa elinolosuhteisiinsa. Tätä ennen lapsia on kiireellisesti sijoitettu laitoksiin ja lapset ovat saaneet yhden traumatisoivan kokemuksen rinnalle sosiaalitoimen tuottamana monia muita traumatisoivia kokemuksia.
Pahimmillaan tilanne voi kääntyä niinkin absurdiksi, että lastensuojelu tekee vanhemmista tutkintapyynnön Helsingin seksuaalirikosyksikköön väittäen myös vanhempaa/vanhempia lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäväksi, vaikka vanhemmat eivät olisi kyseiseen tekoon syyllistyneet. Lastensuojelumaailmassa ei tunneta Suomen lakia, jonka mukaan rikosesta epäiltyä tulee kohdella syyttömänä kunnes tuomio on langetettu. Helsingissä on kuultu lastensuojelun työntekijän toteamana tuolloin seitsenvuotiaan tyttölapsen äidistä väittämä: "Vuosaaren lastensuojelun 12-päinen työryhmä on 100%:sen varma, että käytät lasta seksuaalisesti hyväksi. Tein sinusta rikosilmoituksen seksuaalirikosyksikköön ja minulla ei ole aikaa keskustella kanssasi." Tuossa tapauksessa seksuaalirikosyksikkö lopetti esitutkinnan todeten sosiaalitoimen toteuttaman rikosilmoituksen lastensuojelun turhaksi huoleksi. Lastensuojelu ei ollut ennen rikosilmoituksen tekoa suorittanut mitään tutkimusta väittämänsä perusteiksi. Lapsi oli vuotta aiemmin nähnyt isällään pornoa, oli huolto-oikeudenkäynnissä ja isä lääkäripuolisoineen väitti äitiä lasta hyväksikäyttäväksi lastensuojelulle.
LOKAKUUN LIIKE SUOSITTELEE
Nämä tilanteet ovat haastavia vanhemmille, joten tukiverkosto tulee kartoittaa tarkkaan tällaiseen hullunmyllyyn lähtiessä ennen toimintaan alkamista. Haastavaa elämänvaihetta läpi käydessä väsymys voi yllättää ja silloin tulee tietää kenelle soittaa, jotta ei tarvitse soittaa lastensuojeluun, joka kartoittaa haastavassa olosuhteessa kykyäsi vanhempana olla supermies/nainen, reagoimaton tunteilla ja puhtaasi tietoisesti kaikkea älyllistävä. Jokainen epäonnistumisesi lastensuojelun epäinhimillisessä vaateessa vanhemmuudessasi lisätään huostaanoton perusteisiin pahimpaan tilanteeseen joutuessanne.
Missään nimessä sinä et saa lastensuojelun edessä käyttäytyä kuin kriisin uhri, vaikka katastrofipsykologisessa mielessä sinulla on täysi oikeus kriisissäsi reagoida kuten kriisin uhrit reagoivat kriiseihin.
Tietoisen läsnäolon keinoihin, joilla kykenet sosiaalitoimen tavatessasi hallitsemaan tunnereaktioitasi, kannattaa tutustua. Lastensuojelulle ei saa näyttää mitään inhimillisiä ja ymmärrettäviä muita tunteita, kuin vain lapsesta välittäviä lämpimiä tunteita. Omaa väsymystä, huolta ja jopa sitä outoa valtavaa pelon tunnetta saati vihaa elämäntilannetta kohtaan ei saa missään nimessä näyttää.
Tukiverkosto on tärkeä myös Suomen lakiin tutustuessanne ja etsiessänne todellista ammatillista osaamista tueksenne lastensuojelun mahdollisesti järjettömän toiminnan häiritessä pyrkimystänne elää mahdollisimman normaalia elämää haastavassa olosuhteessanne. Lastensuojelun Käsikirjaan kannattaa tutustua myös tukiverkoston kanssa ja ottaa heti sosiaaliasiamieheen yhteyttä ja pyytää suoraan yhteistyöhön lastensuojelun kanssa, kun havaitsette lastensuojelun järjettömyyden.
LAKIIN TULEE TUTUSTUA MYÖS ITSE
Hallintolain mukaan viranomaisten tulee tuntea työtään koskevat lait ja osata näistä asiakasta kunnioittavasti tiedottaa oikea-aikaisesti, jotta asiakas ja asianomainen voi itseään koskevassa asiassa vaikuttaa elämäänsä oikea-aikaisesti.
Lapsen lähiomaisilla ei ole velvollisuutta tehdä rikosilmoitusta
(Rikoslaki 15 luku 10 § (Finlex)).
Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin asianomistajilla. Lapsella on oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta, hänellä on oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin ja hänellä on myös velvollisuus puhua totta. Oikeusturvavaatimus lapsen kohdalla tarkoittaa lisäksi sen turvaamista, ettei rikoksen selvittäminen aiheuta lapselle lisävahinkoa.
Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhria edustaa esitutkinnassa ja oikeudessa ja hänen puhevaltaansa käyttää huoltaja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisellä, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus myös edustajansa ohella käyttää itsenäisesti puhevaltaa (Oikeudenkäymiskaari 12 luku 1 (Finlex)).
KORVAUKSIA KANNATTAA VAATIA
Tuomioistuin voi määrätä seksuaali-, henki- ja pahoinpitelyrikoksen asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, mikäli asianomistaja vaatii korvauksia (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), 2 luku 1 a ja 3 § (Finlex)).
Asianajajan valinnassa on tärkeää huomioida, että hänellä tulee olla erityistä tietämystä myös lastensuojelulaista, sosiaalihuoltolaista, hallintolaista sekä erityisesti tuntemusta laista sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Tarkkaan valittu asianajaja kannatta ottaa mukaan myös lastensuojelulliseen prosessiin lastensuojelun tapaamisiin. Lastensuojelua emme suosittele tapaamaan ilman tukihenkilöä, jolla on tietämystä lastensuojelun maailmasta.
Korvauksia vaatiessa on hyvä huomioida oikeudessa, että rikosta seurasi myös sosiaalipsykologinen kriisi koko perheelle, sillä perhe joutui myös lastensuojelulliseen prosessiin rikostutkinnan seurauksena rikoksen uhriksi ilmoittautumisen jälkeen ja näin siis lapsi on joutunut epänormaaliin elinolosuhteeseen perheensä kanssa. Teolla on siis valtavat pitkäaikaiset vaikutukset lapseen monimuotoisesti.
Lasta on kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.
Tarvittaessa poliisin on neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen ylipäätänsä kohdistaa tutkintatoimenpiteitä. Lapseen kohdistuneen rikoksen tutkinnan erityisvaatimusten vuoksi lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on pääsääntöisesti annettava tähän tehtävään perehtyneiden poliisien suoritettaviksi. Tutkinnanjohtaja voi myös päättää, että joku lapsen kuulemisen asiantuntija voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle (Esitutkintalaki (805/2011), 4 luku 7 § (Finlex)).
Pääsäännön mukaisesti lasta kuulusteltaessa on lapsen huoltajalle varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Tutkijalla on oikeus kieltää huoltajan läsnäolo kuulustelussa, jos läsnäolo voi vaikeuttaa asian selvittämistä (Esitutkintalaki 7 luku 14 § (Finlex)).
Lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videolle tai siihen rinnastettavaan kuva- tai äänitallenteeseen (Esitutkintalaki 9 luku 4 §).
Myös lastensuojelun tapaamiset voi pyytää videoitavan. Tätä suosittelemme erityisesti pyydettävän, jos lastensuojelu tahtoo tavata lasta ilman huoltajan läsnäoloa tai jos koette sosiaalityöntekijän käyttäytyvän oudosti. Videotallenteen luovuttamisesta tulee sopia kirjallisesti jo ennen tapaamista, sillä Helsingissä tallenteen luovuttamista voi joutua muutoin vaatimaan jopa miltei vuoden ajan. Myös ennen tallentamista tulee tarkistaa, että sosiaalitoimi osaa käyttää vanhentuneita kameroitaan, sillä tällaisiakin ongelmia on ilmennyt Helsingin lastensuojelussa sekä jopa heidän tietoteknisessä tuessa. Vanhempien tehtäväksi voi tulla auttaa Helsingin kuntaa tällaisten yksinkertaisten asioiden toteuttamisessa.
Lapsen ei tarvitse myöskään puhua lastensuojelulle, jos hän ei tahdo.
HYVÄKSIKÄYTETYN LAPSEN TUKEMINEN
Lastensuojelun käsikirjassa ei manita seksuaaliriokosasioissa seksuaalikasvattajan tai seksuaali/traumaterapeutin tuesta juurikaan. Ohjeita annetaan sosiaalitoimelle miten heidän tulee käyttäytyä lapsen seurassa lasta kuullessaan, mutta tukemiseen ohjeita ei juurikaan ole saatavilla ja varmuutta siitä, osaako sosiaalityöntekijä toimia ohjeiden mukaisesti kukaan ei meille takaa.
Turun Sanomissa kuvaavat Nina Vaaranen-Valkonen (Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media) sekä Tiina-Maria Levamo (Vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry) 18.11.2016 seksuaalisesti hyväksikäytettyä lasta seuraavasti:
"Lapsi voi kokea hyväksikäyttäjän hetkittäin läheisenä ja turvallisena ja toisinaan satuttavana ja turvattomana. Lapsen on äärimmäisen vaikea ymmärtää itselleen läheisen ja tärkeän henkilön tekemää seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lapselle on luontaista yrittää selkeyttää kokemaansa etsimällä selitystä tapahtuneeseen. Lapsi syyttää usein tapahtuneesta itseään ja omaa toimintaansa. Lapsen tulkitessa itsensä syylliseksi, tapahtuma selkeytyy ja satuttava hyväksikäyttö saa vääristyneen selityksen.
Itsesyytösten kautta lapselle rakentuva syyllisyyden ja häpeän taakka on raskas ja se kannetaan valitettavan usein yksin.
Seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut lapsi ja lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut aikuinen voi ja saa toipua kokemastaan. Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että avun piiriin ohjautuminen ja tuen saaminen johtavat usein parempaan toipumiseen ja tapahtumasta selviytymiseen.
Jokaisen seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneen lapsen tai lapsuudessaan hyväksikäytetyn aikuisen tulee saada kuulla, ettei hän tehnyt mitään väärää ja että vastuu hyväksikäytöstä on sen tekijällä. Meidän tulee tiedostaa miten puhumme lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja millaisia uskomuksia uhriudesta puheellamme vahvistamme."
SEXPO TUKITAHONA
Sexpo-säätiö toimii seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijana. Säätiö järjestää seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluita yksilöille, pareille ja muille ihmissuhdemuodoille sekä kouluttaa seksuaalisuuden parissa työskenteleviä sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan ammattilaisia. Sexpon seksuaalineuvonta-asema tarjoaa maksutonta neuvontaa seksuaalisuuden, seksin ja ihmissuhteiden kysymyksissä.
ENNALTAEHKÄISYN KEINOJA
Siinä missä lapsi syyllistää tapahtuneesta itseään, me vanhemmat syyllistämme myös itseämme joutuessamme tällaisen tilanteen eteen. Tuossa tilanteessa ei siis suinkaan kaivattaisi enää lastensuojelua, joka syyllistää vanhempia.
On kuitenkin hyvä pohtia keinoja ja viedä eteenpäin tietoa keinoista, joilla voisimme turvata lapsiamme, jotta he eivät olisi alttiita hyväksikäytön mahdollisina kohteina ja tämän jälkeen järjettömästi toimivan lastensuojelun asiakkuudessa toistamiseen mitätöityinä.
Sexpon kustantama Anu Suomelan kirja Ihmeelliset ihmiset: lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä, on kattava tietolähde aikuisille lapsen seksuaalikehityksestä ja sisältää myös lempeän tarinan roboteista ihmettelemässä ihmisyyttä, joka avaa lapselle hänelle ymmärrettävällä sadun muodolla seksuaalikäsitettä.
Lastensuojelun taholla puhutaan lapsen turvataidoista ja arvioidaan vanhempien kykyä opettaa näitä lapsille. Tärkeintähän on, että me vanhemmat emme itse kohdista lapsiimme fyysistä tai psyykkistä väärää vallankäyttöä tai muutoin mitätöi heitä. Meidän tehtävä on olla lastemme tukena ja turvana myös silloin, kun lapsen omassa sosiaalisessa piirissä lasta vaikkapa kiusataan. Lasten tärkein kehitystarve on perusturvan kokemus. Jos me olemme tässä onnistuneet, me olemme onnistuneet siinä, missä tutkitusti noin puolen maamme lapsista kohdalla ei ole vielä onnistuttu. Suomessa tarjottu ammatillisesti pätevä väkivallan kierrettä katkaiseva väkivaltatyö on vielä hyvin vähäistä. Meidän ei siis tule myöskään syyttää tässä epäonnistuneita vanhempia, jotka ovat mallioppineet toimintatapansa elämänkokemuksistaan, sillä heiltä on uupunut tarvittava tuki.
Lastensuojelulta on myös turha odottaa ammatillisesti pätevää väkivaltatyön asinatuntevuutta.
Hyväksytyksitulemisen kokemus on lapsen identieetin ja itsearvostuksen kehitykselle tärkeää ja vanhemman hellä ja turvallinen syli ja käden kosketus tuottaa lapselle tuon kokemuksen. Myös vanhemmat tarvitsevat tätä kyetäkseen parhailla mahdollisilla tavoillaan tukemaan lastaan, mutta tätä ei ymmärrä lastensuojelu.
Lapselle tulee jo alle kouluikäisenä puhua lapsiystävällisillä lähestymistavoilla oikeudesta oman kehon koskemattomuuteen sekä yhdessä vanhempien kanssa puhumisesta. Vain lasta kuuntelemalla, me voimme tietää mitä heidän elämässä tapahtuu. Lasta kuuntelemalla me tiedämme mitä juuri hän tarvitsee.
Aikuisten vastuulla on luoda keskustelua. Lapsi ei voi ohjeistamatta tietää, kuinka suojella itseään tai puolustaa omia rajojaan. Pienenkin lapsen tulee tietää nimitykset genitaalialueilleen ja ohjeistukset kehonsa rajoille. Aikuisen tulee neuvoa myös hyvän ja pahan kosketuksen eroista.
Suomen vuonna 2011 ratifioima Lanzaroten sopimus puuttuu näihin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Lähteitä:
Kymmenien alaikäisten poikien epäillään joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi Helsingissä – vangittu mies välitti lapsille nuuskaa (Yle 21.2.2018):
https://yle.fi/uutiset/3-10085940
Rikosprosessi (Lastensuojelun käsikirja, THL):
https://www.thl.fi/…/pahoinpitely-ja-seksuaal…/rikosprosessi
Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelun käsikirja, THL):
https://www.thl.fi/…/lapsiin-kohdistuneiden-seksuaalirikose…
Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee rohkean aikuisen tukea (Turun Sanomat 28.11.2016):
http://www.ts.fi/…/Seksuaalisesti+hyvaksikaytetty+lapsi+++t…
Tasavallan presidentin asetus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (Annettu: 16.09.2011 - 88/2011 (Finlex)):
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2011/20110088
Tietämystä lisäämään:
Seksuaalinen kaltoinkohtelu on subjektiivinen kokemus (Kouluasiaa.fi):
http://kouluasiaa.fi/…/seksuaalinen-kaltoinkohtelu-on-subj…/
Yleisimmät väärinkäsitykset / Usein kysytyt kysymykset lasten seksuaalisuudesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä (HUS):
http://www.hus.fi/…/lasten_se…/Tietoa/ukk/Sivut/default.aspx
"Äiti erotisoi lasta imettämällä": huostaanotto ja psykologinen todistelu lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosten epäilyissä (LL - Anu Suomela):
https://www.lokakuunliike.com/…/aiti-erotisoi-lasta-imettam…
Seksuaalinen kaltoinkohtelu - 12-vuotiaat myyvät seksiä ja Helsingin lastensuojelu väittää ilmiötä uudeksi ymmärtämättä omaa osallisuuttaan ilmiön kehittymiseen (LL 24.9.2017):
https://www.lokakuunliike.com/…/seksuaalinen-kaltoinkohtelu…