Yli 10 lastensuojeluilmoitusta- lastensuojelu ei reagoi
Alakouluikäinen lapsi voi huonosti ja elää vaarallisessa ympäristössä. Koulu ja vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä ovat tehneet hänestä toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta. Kunnan lastensuojelu ei reagoi.
Kuusihenkinen lapsiperhe asuu kymmenen neliön huoneessa vastaanottokeskuksessa. Yhdellä lapsista on krooninen sairaus, toisella kasvu ja kehitys viivästyneet. Äiti sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Lääkärinlausunnot suosittelevat perheelle tukitoimia ja rauhallisempaa asuinympäristöä. Kunnan lastensuojelu vastaa kuukauden päästä, ettei ota asiaa käsittelyyn.
Nämä ovat Ylen varmistamia tositapauksia eri puolilta Suomea. Yle on saanut tiedot useammasta tapauksesta Etelä- ja Itä-Suomessa, joissa turvapaikanhakijat eivät ole saaneet lastensuojelun palveluita edes useamman pyynnön jälkeen. Emme yksilöi paikkakuntia tai tapauksia tarkemmin henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi.
On laitonta evätä palvelut
Turvapaikanhakijoita koskevat samat lait kuin muitakin Suomessa asuvia lapsia. Heillä on oikeus lastensuojeluun.
– Olen kuullut, että joissakin kunnissa on suoraan linjattu, että ainoastaan pakottavat kiireelliset huostaanotot hoidetaan, kun kyseessä on turvapaikanhakija, kertoo erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun keskusliitosta.
Tällainen menettely on laiton. Valvirasta sekä Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastoista kerrotaan, ettei turvapaikanhakijoiden lastensuojeluun liittyviä valituksia ole vireillä.
Ongelma tunnistetaan myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaalineuvos Marjo Malja vahvistaa, että käytännöt ovat kirjavat sekä kunnissa että vastaanottokeskuksissa.
– Vastaanottojärjestelmän puolelta on tullut viestiä, että kunnat eivät ole vastanneet pyyntöihin. Toisaalta osaaminen lastensuojeluasioissa vaihtelee vastaanottokeskuksesta riippuen, Malja kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut jo vuonna 2016 kuntia kuntainfolla(siirryt toiseen palveluun), jossa todetaan yksiselitteisesti, että alaikäisellä turvapaikanhakijalla on oikeus lastensuojelun palveluihin. Kuntien lastensuojelun ahdingosta on uutisoitu viime aikoina usein.
Lapset ovat riskiryhmää, mutta eivät saa palveluita
Turvapaikanhakijalapset ovat monella tavalla haavoittuvassa asemassa. Usein he eivät kuitenkaan saa palveluita, joihin heillä olisi oikeus. Esimerkiksi Lääkäriliitto on muistuttanut kannanotossaan(siirryt toiseen palveluun), että turvapaikanhakijalapsilla on oikeus samantasoisiin terveyspalveluihin kuin muilla lapsilla.
– On aivan selvää, ettei turvapaikanhakijalapsille tarjota riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita. Moni lapsi tarvitsisi esimerkiksi terapiaa ja perheet lastensuojelun tukitoimia, mutta niitä ei yksinkertaisesti saa, sanoo tutkija Minna Lähteenmäki. Hän on tutkinut väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun)turvapaikanhakijalasten arkea.
Lähteenmäen tutkimuksen mukaan vastaanottokeskuksissa asuvat lapset voivat usein huonosti. Heillä ja heidän ympärillään elävillä aikuisilla saattaa olla traumaattisia kokemuksia. Vastaanottokeskuksessa on levotonta ja tilat ovat ahtaat. Asukkaiden pahoinvointi, psyykkinen oireilu ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet vastaanottokeskuksissa(siirryt toiseen palveluun). Turvapaikkaprosessin aikana perheet joutuvat usein muuttamaan monta kertaa, ja se aiheuttaa stressiä myös lapsille.
Lapset todistavat väkivaltaa ja itsetuhoisuutta
Vaikuttaa siltä, että monessa kunnassa vastuuta turvapaikanhakijalapsista pallotellaan viranomaiselta toiselle. Periaatteessa turvapaikanhakijoiden pitäisi saada tarvitsemansa sosiaalipalvelut vastaanottokeskuksesta. Keskuksissa ei kuitenkaan ole resursseja, osaamista tai henkilökuntaa ajamaan lasten asiaa.
– Olosuhteet vastaanottokeskuksissa ovat hyvin vaihtelevat. Lapsiperheitä elää monenlaisissa oloissa, mutta joka tapauksessa laitoksessa asuminen ja koko turvapaikkaprosessi on lapselle hyvin stressaava, Minna Lähteenmäki sanoo.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka he eivät ole virallisesti kuntalaisia. Kunnan varallisuudesta palvelujen saannin ei pitäisi jäädä kiinni, sillä kunta voi laskuttaa palveluista valtiota eli käytännössä vastaanottokeskusta.
Ongelmia on sekä vastaanottokeskuksissa että kunnissa. On tapauksia, joissa vastaanottokeskus ei pyydä kunnan palveluita ja tapauksia, joissa kunta ei anna palveluita pyynnöistä huolimatta. Marjo Malja vahvistaa, että tällaisia viestejä on kantautunut sosiaali- ja terveysministeriöön. Samaa kerrotaan myös alan järjestöistä.
Pahimmillaan lasten asian ajaminen on yksittäisten järjestötyöntekijöiden tai vapaaehtoisten kontolla. Järjestöjen työntekijät eri puolilta Suomea ovat kertoneet Ylelle ongelmista ja vaaratilanteista: Lapsiperhe ei uskalla poistua huoneestaan vastaanottokeskuksessa levottoman ilmapiirin takia. Lapset joutuvat todistamaan väkivaltaa ja itsetuhoisuutta. Psyykkisesti kuormittuneet vanhemmat eivät jaksa kantaa vastuuta ja myös lapset oireilevat.
Oma asunto helpottaa tilannetta
– On irvokasta, että maa, joka ylpeilee lasten elinoloilla, kohtelee yhtä lapsiryhmää näin, kiteyttää Kotimajoitusverkoston hankejohtaja Mirka Seppälä.
Kotimajoitusverkosto organisoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitustoimintaa. Seppälän mielestä lapsiperheet pitäisi saada nopeammin vastaanottokeskuksista pois.
– Turvapaikkaprosessi kestää usein kahdesta kolmeen vuotta. Lapsen elämässä se on pitkä aika, Seppälä muistuttaa.
Tutkija Minna Lähteenmäen mukaan turvapaikanhakijaperheen pääseminen pois vastaanottokeskuksesta omaan asuntoon vaikuttaa selvästi lasten hyvinvointiin. Omassa asunnossa arki on normaalimpaa. Asumismuoto ei kuitenkaan ratkaise kaikkia turvapaikanhakijalasten ongelmia. Lapsiperheet pitäisi saada palvelujen piiriin.
– On kiistatonta, että turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa voivat huonommin kuin pari vuotta sitten, Lähteenmäki sanoo.
YLE 9.2.2018
https://yle.fi/uutiset/3-10064058
Alakouluikäinen lapsi voi huonosti ja elää vaarallisessa ympäristössä. Koulu ja vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä ovat tehneet hänestä toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta. Kunnan lastensuojelu ei reagoi.
Kuusihenkinen lapsiperhe asuu kymmenen neliön huoneessa vastaanottokeskuksessa. Yhdellä lapsista on krooninen sairaus, toisella kasvu ja kehitys viivästyneet. Äiti sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Lääkärinlausunnot suosittelevat perheelle tukitoimia ja rauhallisempaa asuinympäristöä. Kunnan lastensuojelu vastaa kuukauden päästä, ettei ota asiaa käsittelyyn.
Nämä ovat Ylen varmistamia tositapauksia eri puolilta Suomea. Yle on saanut tiedot useammasta tapauksesta Etelä- ja Itä-Suomessa, joissa turvapaikanhakijat eivät ole saaneet lastensuojelun palveluita edes useamman pyynnön jälkeen. Emme yksilöi paikkakuntia tai tapauksia tarkemmin henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi.
On laitonta evätä palvelut
Turvapaikanhakijoita koskevat samat lait kuin muitakin Suomessa asuvia lapsia. Heillä on oikeus lastensuojeluun.
– Olen kuullut, että joissakin kunnissa on suoraan linjattu, että ainoastaan pakottavat kiireelliset huostaanotot hoidetaan, kun kyseessä on turvapaikanhakija, kertoo erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun keskusliitosta.
Tällainen menettely on laiton. Valvirasta sekä Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastoista kerrotaan, ettei turvapaikanhakijoiden lastensuojeluun liittyviä valituksia ole vireillä.
Ongelma tunnistetaan myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaalineuvos Marjo Malja vahvistaa, että käytännöt ovat kirjavat sekä kunnissa että vastaanottokeskuksissa.
– Vastaanottojärjestelmän puolelta on tullut viestiä, että kunnat eivät ole vastanneet pyyntöihin. Toisaalta osaaminen lastensuojeluasioissa vaihtelee vastaanottokeskuksesta riippuen, Malja kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut jo vuonna 2016 kuntia kuntainfolla(siirryt toiseen palveluun), jossa todetaan yksiselitteisesti, että alaikäisellä turvapaikanhakijalla on oikeus lastensuojelun palveluihin. Kuntien lastensuojelun ahdingosta on uutisoitu viime aikoina usein.
Lapset ovat riskiryhmää, mutta eivät saa palveluita
Turvapaikanhakijalapset ovat monella tavalla haavoittuvassa asemassa. Usein he eivät kuitenkaan saa palveluita, joihin heillä olisi oikeus. Esimerkiksi Lääkäriliitto on muistuttanut kannanotossaan(siirryt toiseen palveluun), että turvapaikanhakijalapsilla on oikeus samantasoisiin terveyspalveluihin kuin muilla lapsilla.
– On aivan selvää, ettei turvapaikanhakijalapsille tarjota riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita. Moni lapsi tarvitsisi esimerkiksi terapiaa ja perheet lastensuojelun tukitoimia, mutta niitä ei yksinkertaisesti saa, sanoo tutkija Minna Lähteenmäki. Hän on tutkinut väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun)turvapaikanhakijalasten arkea.
Lähteenmäen tutkimuksen mukaan vastaanottokeskuksissa asuvat lapset voivat usein huonosti. Heillä ja heidän ympärillään elävillä aikuisilla saattaa olla traumaattisia kokemuksia. Vastaanottokeskuksessa on levotonta ja tilat ovat ahtaat. Asukkaiden pahoinvointi, psyykkinen oireilu ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet vastaanottokeskuksissa(siirryt toiseen palveluun). Turvapaikkaprosessin aikana perheet joutuvat usein muuttamaan monta kertaa, ja se aiheuttaa stressiä myös lapsille.
Lapset todistavat väkivaltaa ja itsetuhoisuutta
Vaikuttaa siltä, että monessa kunnassa vastuuta turvapaikanhakijalapsista pallotellaan viranomaiselta toiselle. Periaatteessa turvapaikanhakijoiden pitäisi saada tarvitsemansa sosiaalipalvelut vastaanottokeskuksesta. Keskuksissa ei kuitenkaan ole resursseja, osaamista tai henkilökuntaa ajamaan lasten asiaa.
– Olosuhteet vastaanottokeskuksissa ovat hyvin vaihtelevat. Lapsiperheitä elää monenlaisissa oloissa, mutta joka tapauksessa laitoksessa asuminen ja koko turvapaikkaprosessi on lapselle hyvin stressaava, Minna Lähteenmäki sanoo.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka he eivät ole virallisesti kuntalaisia. Kunnan varallisuudesta palvelujen saannin ei pitäisi jäädä kiinni, sillä kunta voi laskuttaa palveluista valtiota eli käytännössä vastaanottokeskusta.
Ongelmia on sekä vastaanottokeskuksissa että kunnissa. On tapauksia, joissa vastaanottokeskus ei pyydä kunnan palveluita ja tapauksia, joissa kunta ei anna palveluita pyynnöistä huolimatta. Marjo Malja vahvistaa, että tällaisia viestejä on kantautunut sosiaali- ja terveysministeriöön. Samaa kerrotaan myös alan järjestöistä.
Pahimmillaan lasten asian ajaminen on yksittäisten järjestötyöntekijöiden tai vapaaehtoisten kontolla. Järjestöjen työntekijät eri puolilta Suomea ovat kertoneet Ylelle ongelmista ja vaaratilanteista: Lapsiperhe ei uskalla poistua huoneestaan vastaanottokeskuksessa levottoman ilmapiirin takia. Lapset joutuvat todistamaan väkivaltaa ja itsetuhoisuutta. Psyykkisesti kuormittuneet vanhemmat eivät jaksa kantaa vastuuta ja myös lapset oireilevat.
Oma asunto helpottaa tilannetta
– On irvokasta, että maa, joka ylpeilee lasten elinoloilla, kohtelee yhtä lapsiryhmää näin, kiteyttää Kotimajoitusverkoston hankejohtaja Mirka Seppälä.
Kotimajoitusverkosto organisoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitustoimintaa. Seppälän mielestä lapsiperheet pitäisi saada nopeammin vastaanottokeskuksista pois.
– Turvapaikkaprosessi kestää usein kahdesta kolmeen vuotta. Lapsen elämässä se on pitkä aika, Seppälä muistuttaa.
Tutkija Minna Lähteenmäen mukaan turvapaikanhakijaperheen pääseminen pois vastaanottokeskuksesta omaan asuntoon vaikuttaa selvästi lasten hyvinvointiin. Omassa asunnossa arki on normaalimpaa. Asumismuoto ei kuitenkaan ratkaise kaikkia turvapaikanhakijalasten ongelmia. Lapsiperheet pitäisi saada palvelujen piiriin.
– On kiistatonta, että turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa voivat huonommin kuin pari vuotta sitten, Lähteenmäki sanoo.
YLE 9.2.2018
https://yle.fi/uutiset/3-10064058
Kermankuorinta sosiaalityössä
Valikointi- insentiivi (”kermankuorinta”, cream skimming tai ”kirsikoiden poiminta” cherry picking) syntyy tilanteessa, jossa palveluntuottaja voi valita ketä hoitaa ja tuottajan saama maksu potilaan hoidosta ei riipu potilaan sairaudesta.
Terveydenhuollossa voittoa tavoittelevalla tuottajalla on insentiivi kasvattaa tuloja (esimerkiksi hankkimalla uusia asiakkaita nostamalla laatua) ja pienentää kustannuksia (esimerkiksi huonontamalla laatua tai valikoimalla helppoja potilaita) lisätäkseen voittoaan.
Myös sosiaalityössä ilmenee kermankuorintaa eli sosiaalityöntekijät valikoivat asiakaskuormasta työskentelyn kohteeksi kaikkein helpoimmat ja "parhaat" asiakkaat, joilla on vain vähän palvelutarpeita. Tällaisia asiakkaita voivat olla mm. kantaväestön keskiluokkaiset ero- ja erityislapsiperheet.
Kermankuorinnassa asiakkaat, joilla on monia vaikeita ongelmia ja kalliita palvelutarpeita leimataan hankaliksi. Heidän pääsynsä palvelujärjestelmään pyritään estämään tai heidät pyritään siirtämään toisten hallinnonalojen ja työntekijöiden vastuulle. Tällaisia asiakkaita voivat olla mm. turvapaikanhakijaperheet tai kantaväestön pitkäaikaissairauksista, päihde- tai mt-ongelmista kärsivät perheet.
Kermankuorinnassa helpot asiakkaat siis pyritään saamaan lastensuojelujärjestelmään vaikka väkisin kun taas hankalat asiakkaat pyritään pitämään järjestelmästä poissa hinnalla millä hyvänsä.
Lastensuojelun yli- ja alireagointi tai terveydenhuollon harjoittama yli- ja alihoitaminen ovat saman ilmiön; toimimattoman kermankuorintaan pyrkivän palvelujärjestelmän kaksi eri puolta. Ilmiö selittää sen miksi lastensuojelussa ei puututa vakaviin ongelmiin ja miksi lieviä ja tilapäisiä ongelmia omaavien asiakkuudet pitkittyvät ja heihin kohdistetaan kalliita ja turhia puuttumistoimia.
Kermankuorinta selittää myös sen miksi lasten kaltoinkohtelusta on tullut marginaalinen huostaanottoperuste; perheitä, joilla on vakavia ongelmia ei enää edes huolita palvelujärjestelmään.
Turvapaikanhakijoiden kulttuureissa lisääntyviin lapsi- ja pakkoavioliittoihin, tyttöjen silpomiseen tai vaimojen hakkaamiseen ei uskalleta puuttua suomalaisessa sosiaalityössä, ei liioin ala-ikäisinä turvapaikanhakijoina esiintyvien miesten toimintaan. Ongelmia ei uskalleta edes nimetä vaikka ne ovat ilmeisiä.
Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat saaneet väistyä muslimimiesten oikeuksien ja kulttuuristen erityispiirteiden kunnioituksen tieltä. Kulttuurisensitiivisyydestä onkin tullut synonyymi lapsiin ja naisiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien hyssyttelylle ja hyväksynnälle ”kulttuuriin kuuluvina.”
Järjestelmätasolla kermankuorinta tarkoittaa sitä, että tuottajat valitsevat vain tiettyjä asiakasryhmiä saadakseen parhaan tuoton tarjoamistaan palveluista. (Kähkönen 2007, 4-6.) ”Helpot” ja ”rahakkaat” palvelut tuotetaan yksityisissä yrityksissä ja ”vaikeat” ja ”taloudellisti tuottamattomat” palvelut jäävät maakunnan oman yrityksen tuotettavaksi.
Lastensuojelussa kuten muussakin sosiaalityössä asiakkaan suuntaan tapahtuva selontekovelvollisuus on heikentynyt ellei kadonnut organisaation suuntaan tapahtuvan tilivelvollisuuden lisääntyessä. (Juhila 2007, 296–302; Parrott 2006 1–3; Mänttäri- Van Der Kuip 2013.)
Kunnilla on rajalliset mahdollisuudet valvoa ulkopuolisten palveluntuottajien toimintaa ja päästä sisälle palveluprosesseihin. Nykyjärjestelmän mukaan asiakkaiden mahdollisesti kokemat hyvinvoinnin puutteet palvelujen sisällössä ja laadussa voidaan todeta käytännössä pelkästään jälkikäteisvalvonnan ja mahdollisten reklamaatioiden kautta (Räsänen, 2011, 4.)
Sosiaalityöntekijä ei halua asiakasta:
- jolla on monia vaikeita ongelmia
- jonka hoitamisen katsotaan vaativan erityisosaamista
- jota kunnan palveluntuottajat eivät halua hoitaa/ jota on vaikea sijoittaa sijaisperheeseen
- jolla on taustallaan vahva asianajoon, poliittiseen painostukseen ja oikeustoimiin kykenevä yhteisö ja median tuki
- jonka taustayhteisö kykenee tarjoamaan mediahuomiota tai suoraa väkivallan uhkaa
- jolla on tulottomuuden ja ilmaisen oikeusavun takia mahdollisuus haastaa sosiaalitoimisto oikeuteen ja käydä oikeutta loputtomiin.
Monet turvapaikanhakijat jäävät vaille lastensuojelun toimenpiteitä sosiaalityön kermankuorinnassa. Lastensuojelussa tehdään turhan hätiköityjä ja isoja ratkaisuja, että sellaisia, joissa annetaan esimerkiksi väkivallan perheissä jatkua kulttuuriin vedoten ( Niekka, 2010, 8). Sijaishuoltoselvityksestä ja viimeaikaisista katastrofeista huolimatta lastensuojelun valvonta aiotaan jättää ennakollisen ja omavalvonnan varaan eli retuperälle.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-ja-talentian-valikoiva-ammattietiikka-ja-poliittinen-korrektius
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisasivatko-sosiaalihuollon-ilmoitusvelvollisuus-ja-ammattihenkilolaki-asiakasturvallisuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
Valikointi- insentiivi (”kermankuorinta”, cream skimming tai ”kirsikoiden poiminta” cherry picking) syntyy tilanteessa, jossa palveluntuottaja voi valita ketä hoitaa ja tuottajan saama maksu potilaan hoidosta ei riipu potilaan sairaudesta.
Terveydenhuollossa voittoa tavoittelevalla tuottajalla on insentiivi kasvattaa tuloja (esimerkiksi hankkimalla uusia asiakkaita nostamalla laatua) ja pienentää kustannuksia (esimerkiksi huonontamalla laatua tai valikoimalla helppoja potilaita) lisätäkseen voittoaan.
Myös sosiaalityössä ilmenee kermankuorintaa eli sosiaalityöntekijät valikoivat asiakaskuormasta työskentelyn kohteeksi kaikkein helpoimmat ja "parhaat" asiakkaat, joilla on vain vähän palvelutarpeita. Tällaisia asiakkaita voivat olla mm. kantaväestön keskiluokkaiset ero- ja erityislapsiperheet.
Kermankuorinnassa asiakkaat, joilla on monia vaikeita ongelmia ja kalliita palvelutarpeita leimataan hankaliksi. Heidän pääsynsä palvelujärjestelmään pyritään estämään tai heidät pyritään siirtämään toisten hallinnonalojen ja työntekijöiden vastuulle. Tällaisia asiakkaita voivat olla mm. turvapaikanhakijaperheet tai kantaväestön pitkäaikaissairauksista, päihde- tai mt-ongelmista kärsivät perheet.
Kermankuorinnassa helpot asiakkaat siis pyritään saamaan lastensuojelujärjestelmään vaikka väkisin kun taas hankalat asiakkaat pyritään pitämään järjestelmästä poissa hinnalla millä hyvänsä.
Lastensuojelun yli- ja alireagointi tai terveydenhuollon harjoittama yli- ja alihoitaminen ovat saman ilmiön; toimimattoman kermankuorintaan pyrkivän palvelujärjestelmän kaksi eri puolta. Ilmiö selittää sen miksi lastensuojelussa ei puututa vakaviin ongelmiin ja miksi lieviä ja tilapäisiä ongelmia omaavien asiakkuudet pitkittyvät ja heihin kohdistetaan kalliita ja turhia puuttumistoimia.
Kermankuorinta selittää myös sen miksi lasten kaltoinkohtelusta on tullut marginaalinen huostaanottoperuste; perheitä, joilla on vakavia ongelmia ei enää edes huolita palvelujärjestelmään.
Turvapaikanhakijoiden kulttuureissa lisääntyviin lapsi- ja pakkoavioliittoihin, tyttöjen silpomiseen tai vaimojen hakkaamiseen ei uskalleta puuttua suomalaisessa sosiaalityössä, ei liioin ala-ikäisinä turvapaikanhakijoina esiintyvien miesten toimintaan. Ongelmia ei uskalleta edes nimetä vaikka ne ovat ilmeisiä.
Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat saaneet väistyä muslimimiesten oikeuksien ja kulttuuristen erityispiirteiden kunnioituksen tieltä. Kulttuurisensitiivisyydestä onkin tullut synonyymi lapsiin ja naisiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien hyssyttelylle ja hyväksynnälle ”kulttuuriin kuuluvina.”
Järjestelmätasolla kermankuorinta tarkoittaa sitä, että tuottajat valitsevat vain tiettyjä asiakasryhmiä saadakseen parhaan tuoton tarjoamistaan palveluista. (Kähkönen 2007, 4-6.) ”Helpot” ja ”rahakkaat” palvelut tuotetaan yksityisissä yrityksissä ja ”vaikeat” ja ”taloudellisti tuottamattomat” palvelut jäävät maakunnan oman yrityksen tuotettavaksi.
Lastensuojelussa kuten muussakin sosiaalityössä asiakkaan suuntaan tapahtuva selontekovelvollisuus on heikentynyt ellei kadonnut organisaation suuntaan tapahtuvan tilivelvollisuuden lisääntyessä. (Juhila 2007, 296–302; Parrott 2006 1–3; Mänttäri- Van Der Kuip 2013.)
Kunnilla on rajalliset mahdollisuudet valvoa ulkopuolisten palveluntuottajien toimintaa ja päästä sisälle palveluprosesseihin. Nykyjärjestelmän mukaan asiakkaiden mahdollisesti kokemat hyvinvoinnin puutteet palvelujen sisällössä ja laadussa voidaan todeta käytännössä pelkästään jälkikäteisvalvonnan ja mahdollisten reklamaatioiden kautta (Räsänen, 2011, 4.)
Sosiaalityöntekijä ei halua asiakasta:
- jolla on monia vaikeita ongelmia
- jonka hoitamisen katsotaan vaativan erityisosaamista
- jota kunnan palveluntuottajat eivät halua hoitaa/ jota on vaikea sijoittaa sijaisperheeseen
- jolla on taustallaan vahva asianajoon, poliittiseen painostukseen ja oikeustoimiin kykenevä yhteisö ja median tuki
- jonka taustayhteisö kykenee tarjoamaan mediahuomiota tai suoraa väkivallan uhkaa
- jolla on tulottomuuden ja ilmaisen oikeusavun takia mahdollisuus haastaa sosiaalitoimisto oikeuteen ja käydä oikeutta loputtomiin.
Monet turvapaikanhakijat jäävät vaille lastensuojelun toimenpiteitä sosiaalityön kermankuorinnassa. Lastensuojelussa tehdään turhan hätiköityjä ja isoja ratkaisuja, että sellaisia, joissa annetaan esimerkiksi väkivallan perheissä jatkua kulttuuriin vedoten ( Niekka, 2010, 8). Sijaishuoltoselvityksestä ja viimeaikaisista katastrofeista huolimatta lastensuojelun valvonta aiotaan jättää ennakollisen ja omavalvonnan varaan eli retuperälle.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-ja-talentian-valikoiva-ammattietiikka-ja-poliittinen-korrektius
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisasivatko-sosiaalihuollon-ilmoitusvelvollisuus-ja-ammattihenkilolaki-asiakasturvallisuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa