Asiakkaalla on oikeus taltioida
Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkailla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia.
Lastensuojelun käytännöissä mitkään edellämainitut lain velvoitteet eivät toteudu vaan asiakkaita alistetaan ja syrjitään, heiltä pimitetään tietoa ja/ tai heille valehdellaan. Lastensuojelun asiakkaiden kannattaakin oikeusturvansa vuoksi taltioida palaverit, kysyä sosiaalityöntekijöiden sijaan neuvoa juristeilta ja valvoa viranomaisen toimintaa omassa asiassaan.
Lastensuojelussa valehdellaan ja tehdään lainvastaisia päätöksiä asiakkaan oikeudesta tallentamiseen ja asiakkaan oikeudesta käyttää asiamiestä. Kaikkein tyypillisin asiakkaiden kyykyttämisen muoto lienee asiakirjojen panttaaminen.
Asiakkaalla on oikeus videoida lastensuojelupalaveri
Vanhempien videotallenne ruotsalaisessa dokumentissa Painajainen perheessä paljasti kuinka härskisti sosiaalityöntekijä yritti manipuloida lapsia tunnustamaan valheellisen insestiepäilyn. Vastaavaa tapahtuu myös Suomessa.
Talentia- lehden mukaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille lähetetyssä kantelussa kysyttiin, toimivatko sosiaalitoimen viranhaltijat lainmukaisesti, kun he kielsivät lapsen isältä asiakasneuvottelun videokuvaamisen. Työntekijöiden mukaan he pitivät kieltoaan perusteltuna ja halusivat suojella perheen lasten yksityisyyttä ja omaa yksityisyyttään sekä kunniaansa loukkauksilta. Työntekijät väittivät, että perheen vanhemmat olivat aiemmin ladanneet salassa pidettävää materiaalia internettiin , käyttäytyneet halventavasti työntekijöitä kohtaan ja uhanneet ladata neuvottelun lasta koskevat salassa pidettävät tiedot internettiin yleisön saataville.
Talentia- lehti kertoo: "Sosiaalitoimen viranhaltija oli tehnyt julkisuuslain mukaisen päätöksen tietojensaantioikeuden rajoittamisesta. Työtekijöiden lausunnossa kerrottiin lisäksi, että asiakassuunnitelmapalaverin taltiointia ei muulla tavoin kielletty, ja kantelija sai nauhoittaa palaverin äänitallenteena.
Kantelu tehtiin apulaisoikeusasiamiehelle toukokuussa 2013, ja ratkaisu asiassa annettiin joulukuussa 2014.
Apulasioikeusasiamiehen Maija Sakslinin ratkaisun mukaan kantelussa on kysymys kahden erisuuntiin osoittavan perusoikeuden välisestä jännitteestä: kantelijan sananvapauden sekä viranhaltijan ja perheen lapsen yksityiselämän suojasta.
Ratkaisussaan Sakslin pyrki löytämään menettelyn, joka turvaa mahdollisimman pitkälle molemmat perusoikeudet. Lisäksi tapauksessa otettiin huomioon sosiaalihuollon asiakkaan oikeus saada tietoja viranomaisen toiminnasta ja oikeus valvoa viranomaisten toimintaa omassa asiassaan ja oikeus osallistua oman ja alaikäisen lapsensa sosiaalihuollon suunnitteluun sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti.
Sakslin on samaa mieltä siitä, että alaikäisen lapsen etu saattaa vaarantua, jos häntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja levitetään julkisesti internetin välityksellä ulkopuolisten saataville. Toisaalta Sakslin pitää välttämättömänä sitä, että viranomaisten toiminnasta voidaan myös kriittisellä tavalla keskustella julkisesti.
Asiakas saa tallentaa ja saada tietoa
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tallentaa viranomaisten kanssa käyty keskustelu tai muu neuvottelu, sanoo Sakslin. Tämä tallentaminen voidaan tehdä erilaisin teknisin apuvälinein esimerkiksi videoimalla tai äänitallentamalla asiakas- tai muu tapaaminen.
Viranomaisella ei siis ole oikeutta kieltää sosiaalihuollon asiakasta tallentamasta keskusteluja tai muuta asiakastilannetta, kun kysymys on asiakastilanteessa tapahtuvasta sellaisesta tietojen tallentamisesta, joista henkilö on voinut luvallisesti saada tiedon, ja jotka sosiaalihuollon asiakas saisi, jos ne olisi merkitty asiakirjaan.
Jos viranomaisen kanssa käyty keskustelu tallennetaan, se ei vielä tarkoita että viranomaisen yksityisyyttä olisi loukattu.
Tässä tapauksessa kantelijalla on oikeus saada tieto häntä itseään ja lastaan koskevista viranomaisen asiakirjoista siten kun julkisuuslaissa säädetään. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa julkisuuslain mukaisilla perusteilla.
Sakslin pitää perusteluna sitä, että sosiaalitoimi pyrkii suojaamaan asiakkaittensa oikeutta yksityisyyteen ja toimimaan sillä tavoin, ettei salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja luovuteta tai levitetä ulkopuolisten saataville. Mutta pelkkä epäilys siitä, että tiedot luovutettaisiin ulkopuolisille tai olisivat muutoin ulkopuolisten käytettävissä, ei riitä kiellon perusteeksi.
Joissain tilanteissa keskusteluissa voi tulla esille sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden luovuttamista ulkopuoliselle ja niiden käyttöä voidaan rajoittaa. Sosiaalihuollon viranomainen joutuu harkitsemaan tällaisessa tilanteessa tiedon luovuttamisen edellytykset julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain perusteella.
Kun henkilö tallentaa käymäänsä keskustelua viranomaisen kanssa, se ei vielä merkitse että tällä menettelyllä loukattaisiin viranomaisessa työskentelevien yksityisyyttä. Tälläkään perusteella viranomaisella ei ole oikeutta kieltää asiakastilanteen kuvaamista, sillä tallentaminen kohdistuu seikkoihin, joista asiakas voi asiakas tilanteessa tehdä havaintoja.
Julkaiseminen eri juttu
Sakslin korostaa ratkaisussaan sitä että, oikeus tallentaa viranomaisen sekä asiakkaan välillä käytyä asiakasneuvottelua ja tallenteen mahdollinen julkaiseminen esimerkiksi internetissä ovat oikeudellisesti toisistaan erillisiä asioita.
Videotallenteen tai muun tallenteen julkaiseminen esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla saattaa loukata lapsen tai työntekijöiden ja viranhaltijoiden yksityisyyttä siten, että tallenteen julkaiseminen on rangaistavaa. Tämän tapauksen ratkaisussa apulaisoikeusasiamies ei ota kantaa tallenteen julkaisemiseen ja tallenteen julkaisijan mahdolliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Jos asiakastapaamisen tallenteita luovutetaan eteenpäin ilman siihen oikeuttavaa lupaa, voi sosiaalihuollon asiakas syyllistyä rikokseen, joka sitten arvioidaan jälkikäteen". (Talentia 4.5.2015)
Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkailla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia.
Lastensuojelun käytännöissä mitkään edellämainitut lain velvoitteet eivät toteudu vaan asiakkaita alistetaan ja syrjitään, heiltä pimitetään tietoa ja/ tai heille valehdellaan. Lastensuojelun asiakkaiden kannattaakin oikeusturvansa vuoksi taltioida palaverit, kysyä sosiaalityöntekijöiden sijaan neuvoa juristeilta ja valvoa viranomaisen toimintaa omassa asiassaan.
Lastensuojelussa valehdellaan ja tehdään lainvastaisia päätöksiä asiakkaan oikeudesta tallentamiseen ja asiakkaan oikeudesta käyttää asiamiestä. Kaikkein tyypillisin asiakkaiden kyykyttämisen muoto lienee asiakirjojen panttaaminen.
Asiakkaalla on oikeus videoida lastensuojelupalaveri
Vanhempien videotallenne ruotsalaisessa dokumentissa Painajainen perheessä paljasti kuinka härskisti sosiaalityöntekijä yritti manipuloida lapsia tunnustamaan valheellisen insestiepäilyn. Vastaavaa tapahtuu myös Suomessa.
Talentia- lehden mukaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille lähetetyssä kantelussa kysyttiin, toimivatko sosiaalitoimen viranhaltijat lainmukaisesti, kun he kielsivät lapsen isältä asiakasneuvottelun videokuvaamisen. Työntekijöiden mukaan he pitivät kieltoaan perusteltuna ja halusivat suojella perheen lasten yksityisyyttä ja omaa yksityisyyttään sekä kunniaansa loukkauksilta. Työntekijät väittivät, että perheen vanhemmat olivat aiemmin ladanneet salassa pidettävää materiaalia internettiin , käyttäytyneet halventavasti työntekijöitä kohtaan ja uhanneet ladata neuvottelun lasta koskevat salassa pidettävät tiedot internettiin yleisön saataville.
Talentia- lehti kertoo: "Sosiaalitoimen viranhaltija oli tehnyt julkisuuslain mukaisen päätöksen tietojensaantioikeuden rajoittamisesta. Työtekijöiden lausunnossa kerrottiin lisäksi, että asiakassuunnitelmapalaverin taltiointia ei muulla tavoin kielletty, ja kantelija sai nauhoittaa palaverin äänitallenteena.
Kantelu tehtiin apulaisoikeusasiamiehelle toukokuussa 2013, ja ratkaisu asiassa annettiin joulukuussa 2014.
Apulasioikeusasiamiehen Maija Sakslinin ratkaisun mukaan kantelussa on kysymys kahden erisuuntiin osoittavan perusoikeuden välisestä jännitteestä: kantelijan sananvapauden sekä viranhaltijan ja perheen lapsen yksityiselämän suojasta.
Ratkaisussaan Sakslin pyrki löytämään menettelyn, joka turvaa mahdollisimman pitkälle molemmat perusoikeudet. Lisäksi tapauksessa otettiin huomioon sosiaalihuollon asiakkaan oikeus saada tietoja viranomaisen toiminnasta ja oikeus valvoa viranomaisten toimintaa omassa asiassaan ja oikeus osallistua oman ja alaikäisen lapsensa sosiaalihuollon suunnitteluun sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti.
Sakslin on samaa mieltä siitä, että alaikäisen lapsen etu saattaa vaarantua, jos häntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja levitetään julkisesti internetin välityksellä ulkopuolisten saataville. Toisaalta Sakslin pitää välttämättömänä sitä, että viranomaisten toiminnasta voidaan myös kriittisellä tavalla keskustella julkisesti.
Asiakas saa tallentaa ja saada tietoa
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tallentaa viranomaisten kanssa käyty keskustelu tai muu neuvottelu, sanoo Sakslin. Tämä tallentaminen voidaan tehdä erilaisin teknisin apuvälinein esimerkiksi videoimalla tai äänitallentamalla asiakas- tai muu tapaaminen.
Viranomaisella ei siis ole oikeutta kieltää sosiaalihuollon asiakasta tallentamasta keskusteluja tai muuta asiakastilannetta, kun kysymys on asiakastilanteessa tapahtuvasta sellaisesta tietojen tallentamisesta, joista henkilö on voinut luvallisesti saada tiedon, ja jotka sosiaalihuollon asiakas saisi, jos ne olisi merkitty asiakirjaan.
Jos viranomaisen kanssa käyty keskustelu tallennetaan, se ei vielä tarkoita että viranomaisen yksityisyyttä olisi loukattu.
Tässä tapauksessa kantelijalla on oikeus saada tieto häntä itseään ja lastaan koskevista viranomaisen asiakirjoista siten kun julkisuuslaissa säädetään. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa julkisuuslain mukaisilla perusteilla.
Sakslin pitää perusteluna sitä, että sosiaalitoimi pyrkii suojaamaan asiakkaittensa oikeutta yksityisyyteen ja toimimaan sillä tavoin, ettei salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja luovuteta tai levitetä ulkopuolisten saataville. Mutta pelkkä epäilys siitä, että tiedot luovutettaisiin ulkopuolisille tai olisivat muutoin ulkopuolisten käytettävissä, ei riitä kiellon perusteeksi.
Joissain tilanteissa keskusteluissa voi tulla esille sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden luovuttamista ulkopuoliselle ja niiden käyttöä voidaan rajoittaa. Sosiaalihuollon viranomainen joutuu harkitsemaan tällaisessa tilanteessa tiedon luovuttamisen edellytykset julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain perusteella.
Kun henkilö tallentaa käymäänsä keskustelua viranomaisen kanssa, se ei vielä merkitse että tällä menettelyllä loukattaisiin viranomaisessa työskentelevien yksityisyyttä. Tälläkään perusteella viranomaisella ei ole oikeutta kieltää asiakastilanteen kuvaamista, sillä tallentaminen kohdistuu seikkoihin, joista asiakas voi asiakas tilanteessa tehdä havaintoja.
Julkaiseminen eri juttu
Sakslin korostaa ratkaisussaan sitä että, oikeus tallentaa viranomaisen sekä asiakkaan välillä käytyä asiakasneuvottelua ja tallenteen mahdollinen julkaiseminen esimerkiksi internetissä ovat oikeudellisesti toisistaan erillisiä asioita.
Videotallenteen tai muun tallenteen julkaiseminen esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla saattaa loukata lapsen tai työntekijöiden ja viranhaltijoiden yksityisyyttä siten, että tallenteen julkaiseminen on rangaistavaa. Tämän tapauksen ratkaisussa apulaisoikeusasiamies ei ota kantaa tallenteen julkaisemiseen ja tallenteen julkaisijan mahdolliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Jos asiakastapaamisen tallenteita luovutetaan eteenpäin ilman siihen oikeuttavaa lupaa, voi sosiaalihuollon asiakas syyllistyä rikokseen, joka sitten arvioidaan jälkikäteen". (Talentia 4.5.2015)
Asiakkaalla on oikeus ottaa asiamies/tukihenkilö
Lastensuojeluperheiden pitkäaikainen tukihenkilö Elena Uusitalo kiinnittää huomiota lastensuojelun lainvastaiseen käytäntöön evätä asiakkailta asiamiehet ja tukihenkilöt:
Hallintolaki 3:12§ toteaa seuraavaa: "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Salassapitovelvollisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia: Asianosainen tai edustajansa tai tukihenkilönsä ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Näitä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi hyödykseen eikä kenenkään toisen henkilön hyödyksi (hyväksikäyttökielto). Avustaja tai asiamies ei saa vahingoittaa ketään tiedoilla.
Tietyissä tilanteissa asianosaisen avustaja tai asiamies saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja. Tämä on mahdollista silloin, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.
Jos siis ajetaan lapsen etua, oikeutta tai velvollisuutta on tietoja oikeus käyttää. Silloinhan hoidetaan lapsen asiaa. Lapsen huoltajalla on tietojensaantioikeus ja huoltaja on tiedot pyytänyt hoitaakseen lapsensa asian. Tämän sossu unohtaa vedotessaan julkisuuslakiin salassapidon osalta. Jos asiamies hoitaa äidin asiaa (äiti on asianosainen), voi hän käyttää lasta koskevia tietoja asian hoitamisessa. Sossu perustelee usein lapsen reagoinnit ja oireilut huonolla vanhemmuudella ja ongelmilla kotona. Äidin asia on siis liitännäinen lapsen asiaan ja myös asiakkaalla on oikeus perustella vastakkainen näkökantansa. Tähän tarvitaan sekä äidin että lapsen tietoja, joiden avulla sossun perustelut usein murenevatkin käsiin. Ja juuri sen murenemisen sossu haluaa estää ja siitä juontuu tämä ikuinen lässytys julkisuuslain pykälästä numero 23.
Jännintä tässä eväilyssä onkin se, että asiamies tai tukihenkilö evätään päätöksellä aina silloin, kun sossu itse äkkää olevansa heikoilla jäillä. Jos palaverit onkin nauhoitettu. Jos asiakkaalla yht äkkiä onkin näyttöä siitä, että sossun perusteet pakkoperhekuntoutukseen ovat tuulesta temmattuja. Jos asiakkaalta löytyykin päivätty kirjaus asiakassuunnitelmasta, jota ei pitänyt olla enää olemassa. Silloin otetaan käyttöön taikasana salassapidettävä ja tehdään päätös sopimattomasta auttajasta, mellastetaan hyväksikäyttökiellosta ja saadulla lisäajalla ehditään sitten nuijia se asiakas takaisin sinne, minne se kuuluu, eli maan rakoon ja puolustuskyvyttömäksi.
Asiakkaat: lukekaa tämä kirjoitus uudelleen ja olkaa tarkkoja termien kanssa.
Olkaa tarkkoina myös sopimattomuusperusteiden kanssa, sillä päätöksessä, jolla tukenne teiltä evätään, on oltava perustelut. Perusteluiksi ei riitä pelkkä lapsen etu, sillä lapsen etukin tulee eritellä ja yksilöidä.
Muistakaa, että teillä on eväämispäätöksestä huolimatta oikeus käyttää toista asiamiestä.
Ja oikeus saada aikaa (esimerkiksi siirtää palaveria) uuden asiamiehen hankkimiseen.
Huomioikaa, että päätös evää asiamiehenne vain kyseisessä viranomaisessa, eli sossussa. Päätöksen sitovuus ei yllä muihin viranomaisiin. Käyttäkää muutoksenhakuoikeuttanne, ohjeet siihen tulee ilmetä päätöksestä.
Ja jos saatte päätöksen, jossa puhutaan avustajasta, vaikka olette valtuuttaneet asiamiehen niin sellainen päätös perustuu virheelliseen tietoon, jolloin päätöksestä voi taitella vaikka liidokin.
Lastensuojeluperheiden pitkäaikainen tukihenkilö Elena Uusitalo kiinnittää huomiota lastensuojelun lainvastaiseen käytäntöön evätä asiakkailta asiamiehet ja tukihenkilöt:
Hallintolaki 3:12§ toteaa seuraavaa: "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Salassapitovelvollisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia: Asianosainen tai edustajansa tai tukihenkilönsä ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Näitä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi hyödykseen eikä kenenkään toisen henkilön hyödyksi (hyväksikäyttökielto). Avustaja tai asiamies ei saa vahingoittaa ketään tiedoilla.
Tietyissä tilanteissa asianosaisen avustaja tai asiamies saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja. Tämä on mahdollista silloin, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.
Jos siis ajetaan lapsen etua, oikeutta tai velvollisuutta on tietoja oikeus käyttää. Silloinhan hoidetaan lapsen asiaa. Lapsen huoltajalla on tietojensaantioikeus ja huoltaja on tiedot pyytänyt hoitaakseen lapsensa asian. Tämän sossu unohtaa vedotessaan julkisuuslakiin salassapidon osalta. Jos asiamies hoitaa äidin asiaa (äiti on asianosainen), voi hän käyttää lasta koskevia tietoja asian hoitamisessa. Sossu perustelee usein lapsen reagoinnit ja oireilut huonolla vanhemmuudella ja ongelmilla kotona. Äidin asia on siis liitännäinen lapsen asiaan ja myös asiakkaalla on oikeus perustella vastakkainen näkökantansa. Tähän tarvitaan sekä äidin että lapsen tietoja, joiden avulla sossun perustelut usein murenevatkin käsiin. Ja juuri sen murenemisen sossu haluaa estää ja siitä juontuu tämä ikuinen lässytys julkisuuslain pykälästä numero 23.
Jännintä tässä eväilyssä onkin se, että asiamies tai tukihenkilö evätään päätöksellä aina silloin, kun sossu itse äkkää olevansa heikoilla jäillä. Jos palaverit onkin nauhoitettu. Jos asiakkaalla yht äkkiä onkin näyttöä siitä, että sossun perusteet pakkoperhekuntoutukseen ovat tuulesta temmattuja. Jos asiakkaalta löytyykin päivätty kirjaus asiakassuunnitelmasta, jota ei pitänyt olla enää olemassa. Silloin otetaan käyttöön taikasana salassapidettävä ja tehdään päätös sopimattomasta auttajasta, mellastetaan hyväksikäyttökiellosta ja saadulla lisäajalla ehditään sitten nuijia se asiakas takaisin sinne, minne se kuuluu, eli maan rakoon ja puolustuskyvyttömäksi.
Asiakkaat: lukekaa tämä kirjoitus uudelleen ja olkaa tarkkoja termien kanssa.
Olkaa tarkkoina myös sopimattomuusperusteiden kanssa, sillä päätöksessä, jolla tukenne teiltä evätään, on oltava perustelut. Perusteluiksi ei riitä pelkkä lapsen etu, sillä lapsen etukin tulee eritellä ja yksilöidä.
Muistakaa, että teillä on eväämispäätöksestä huolimatta oikeus käyttää toista asiamiestä.
Ja oikeus saada aikaa (esimerkiksi siirtää palaveria) uuden asiamiehen hankkimiseen.
Huomioikaa, että päätös evää asiamiehenne vain kyseisessä viranomaisessa, eli sossussa. Päätöksen sitovuus ei yllä muihin viranomaisiin. Käyttäkää muutoksenhakuoikeuttanne, ohjeet siihen tulee ilmetä päätöksestä.
Ja jos saatte päätöksen, jossa puhutaan avustajasta, vaikka olette valtuuttaneet asiamiehen niin sellainen päätös perustuu virheelliseen tietoon, jolloin päätöksestä voi taitella vaikka liidokin.
Asiakkaalla on oikeus saada asiakirjansa
Sosiaalitoimen asiakkaalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on henkilörekisteriin kirjattu.
Asiakkuus on muodostettu lapselle eikä huoltajalle eli tarkastusoikeutta tulee anoa lapsen nimellä. Tarkastusoikeus on maksutonta kerran vuodessa. Oikeutta anotaan kirjallisesti esim. ”Rekisteritietojen tarkastuspyyntö” -lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle.
Rekisteritiedot on lain mukaan toimitettava kahden viikon tai erityistapauksissa viimeistään kuukauden sisällä tarkastuspyynnöstä. Mikäli papereita ei toimiteta, kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.
Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä.
Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.
– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.
Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit Outi Mannonen ja Leeni Ikonen kertoivat aiemmin Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.
– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.
Tyypillinen vallan väärinkäytön ja asiakkaiden kyykyttämisen muoto on juuri asiakirjojen panttaaminen, joka vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.
– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.
Länsi- ja Sisä-Suomen AVI on kiinnittänyt huomiota myös lastensuojelun harjoittamaan asiakirjafabrikointiin ja yrittää suitsia sitä ohjauskirjeessään.
Luottamuksensuojaperiaatteen tulisi suojata yksityisiä kansalaisia julkiselta vallalta, tarkemmin ottaen mielivallalta. Yksityisten tulisi voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Lastensuojelun toimintakäytännöissä ei toteudu tämäkään oikeusperiaate.
Sosiaaliviranomaisten vastuusäädökset eivät ole ajan tasalla.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-masentaa-mita-voin-tehda
Sosiaalitoimen asiakkaalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on henkilörekisteriin kirjattu.
Asiakkuus on muodostettu lapselle eikä huoltajalle eli tarkastusoikeutta tulee anoa lapsen nimellä. Tarkastusoikeus on maksutonta kerran vuodessa. Oikeutta anotaan kirjallisesti esim. ”Rekisteritietojen tarkastuspyyntö” -lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle.
Rekisteritiedot on lain mukaan toimitettava kahden viikon tai erityistapauksissa viimeistään kuukauden sisällä tarkastuspyynnöstä. Mikäli papereita ei toimiteta, kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.
Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä.
Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.
– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.
Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit Outi Mannonen ja Leeni Ikonen kertoivat aiemmin Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.
– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.
Tyypillinen vallan väärinkäytön ja asiakkaiden kyykyttämisen muoto on juuri asiakirjojen panttaaminen, joka vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.
– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.
Länsi- ja Sisä-Suomen AVI on kiinnittänyt huomiota myös lastensuojelun harjoittamaan asiakirjafabrikointiin ja yrittää suitsia sitä ohjauskirjeessään.
Luottamuksensuojaperiaatteen tulisi suojata yksityisiä kansalaisia julkiselta vallalta, tarkemmin ottaen mielivallalta. Yksityisten tulisi voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Lastensuojelun toimintakäytännöissä ei toteudu tämäkään oikeusperiaate.
Sosiaaliviranomaisten vastuusäädökset eivät ole ajan tasalla.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-masentaa-mita-voin-tehda