Lasten masennus- ja psyykenlääkkeiden käyttö kasvaa voimakkaasti, varsinkin 13 ikävuoden jälkeen, kertoo HS.
Myös lähetteiden määrät sekä lasten että nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon kasvavat.
Adhd-lääkitys aloitetaan yleensä 7–10 vuoden iässä ja pojat saavat sitä tyttöjä useammin.
Psykoosilääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla on yleensä myyntiluvasta poikkeavaa käyttöä ja joidenkin valmisteyhteenvedoissa on varoituksia alle 18-vuotiaille. Tällainen lääke on muun muassa ketiapiini.
Lääkityksestä kieltäytyminen tai second opinionin haku johtaa lastensuojeluilmoitukseen
Espoolaisäidin lapsi joutui 10-vuotiaana rikoksen uhriksi ulkomaanmatkalla, kun loma-asuntoon murtauduttiin yöllä tämän nukkuessa. Tämä aiheutti hänelle pelkotiloja ja nukahtamisvaikeuksia. Tyttöä myös koulukiusattiin, kun hän ei jaksanut olla koulussa yhtä aktiivinen kuin muut.
”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa. Jos lääkityksestä olisi kieltäytynyt, olisi seurannut lastensuojeluilmoitus”, äiti kertoo.
Tyttö sai reseptit ketiapiinia ja risperidonia, jotka ovat psykoosilääkkeitä.
”Psykoterapiajono oli silloin vuoden mittainen”, äiti kertoo. Tyttö pääsi lopulta terapiaan puolen vuoden päästä.
Äidin mielestä ketiapiini toi lapselle itsetuhoisia ajatuksia ja hän vaati lääkkeen alasajoa.
”Osa varmasti hyötyy lääkkeestä, mutta meidän kohdalla se ei toiminut, vaan kunto meni heikompaan suuntaan. Lääkärien pitäisi kuunnella enemmän vanhempia.”
Apulaisylilääkäri Johanna Isomäki-Reikin mukaan lasten ja nuorten psyykenlääkehoidon ei pitäisi olla koskaan ainut hoitomuoto, vaan aina osa jotakin muuta ensisijaista hoitoa.
Espoon lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitotasoiseen avohoitoyksikköön tullaan pääosin lähetteellä keskimäärin 8–9 vuoden iässä, mutta alle kouluikäisiäkin hoidetaan. Suurin osa lähetteistä tulee kouluista.
Isomäki-Reik toivoisi, että jo peruspalveluissa, kuten päivähoidossa ja koulussa, rohkaistuttaisiin yhä enemmän hoitamaan lapsia, kun he oirehtivat. Joskus se voi yksinkertaisesti tarkoittaa lisää aikuisia, pienempää ryhmää tai lyhyempää päivää lapselle.
”Kun lapsen vaikeudet havaitaan, siihen ei tarvita aina diagnoosia. Ihan perusarjessa voi tukea monin tavoin lasta, eivätkä kaikki tilanteet vaadi erikoissairaanhoitoa.”
Kun kartoitetaan lapsen psyykkistä oireilua, selvitetään myös kotioloja.Tämä on espoolaisäidin mielestä hyvä asia, mutta se pitäisi hänen mielestään tehdä vanhempia tukien, ei syyllistäen.
”Kun vanhemmalla on hätä omasta lapsestaan, hän syyllistyy helposti – mutta vanhempia myös syyllistetään. Heille pitäisi antaa keinoja tukea omaa lastaan. Jos vanhemmat eivät jaksa, miten lapsikaan voi jaksaa.”( HS, 23.11.2017)
Vanhemmista tehtaillaan lastensuojeluilmoituksia myös heidän hakiessaan toisen lääkärin mielipidettä lapsensa vääräksi koettuun diagnoosiin tai psyykelääkitykseen.
Lastensuojelu estää käyvän hoidon
Kristan tapauksessa lastensuojelun työntekijät kielsivät äitiä viemästä tytärtään psykiatri Härkösen vastaanotolle, jonka äiti oli itse maksanut.
Sosiaalityöntekijät luottivat Kristan hoidossa vain julkisen sektorin psykiatriin, joka ei tuntenut perhettä. Tämän mielestä psykoterapia olisi ollut mahdollista vasta, kun ”potilaan arki olisi turvattu”.
Potilaan "arjen turvaamisella" tarkoitetaan huostaanottoa.
– Lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun, äiti havaitsi. Perheen kotioloissa ei ollut havaittu mitään puutteita.
Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos, jonka kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen vaatii intensiivihoitonsa ehtona noin 300 000 euroa maksavan huostaanoton laitokseensa, vaikka lapsen vanhemmissa tai kotioloissa ei olisi havaittu puutteita. Diakonissalaitos käyttää arviointimenetelmänään skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointia.
"Arjen turvaaminen" huostaanotolla ei usein kuitenkaan takaa lapsen pääsyä psykoterapiaan ja voi estää hänen koulunkäyntinsäkin.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin.
Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden/aineiden antaminen voidaan katsoa kemialliseksi väkivallaksi (Lastensuojelun käsikirja), josta mm.laitosten henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan.
Todennäköinen tapa saada turha, jopa virheellinen diagnoosi ja psyykelääkitys on päätyä lastensuojelun sijaishuoltoon, jossa psykiatrisella diagnoosilla usein oikeutetaan niin tehdyt päätökset, korotetut vuorokausimaksut kuin koveneva vallankäyttö.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös, epätyypillinen käytöshäiriö tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Lähes jokaista viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunutta massa-ampumavälikohtausta, sekä monia murhia ja itsemurhia, yhdistää yksi yhteinen asia; kaikki syylliset käyttivät aktiivisesti psykotrooppisia mielialalääkkeitä joko tapahtumahetkellä tai lähimenneisyydessä. STM ja THL kuitenkin vaikenevat lääkkeiden vaaroista ja niitä tarjoillaan nuorille varoituksista huolimatta- vieläpä varhaisen puuttumisen nimissä.
Suomessa lasten ja nuorten psyykelääkitys onkin lisääntynyt räjähdysmäisesti lastensuojelun ja terveydenhuollon arviointi- ja seulausvimman ja varhaisen puuttumisen ideologian myötä.
Varhainen puuttuminen räjäytti lääkehoidon määrän?
Varhaisen puuttumisen myötä lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät 76326:sta (vuonna 1997) 194570:een vuonna 2014 ja nuorisopsykiatrian 66 655:sta (1997) 287 512:een (2014).
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun.
Souranderin mukaan ministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta.
Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.
– Se on tuhoisa päätös. Emme tiedä, mikä projekti on tuottanut hyvinvointia tai ehkäissyt mielenterveysongelmia.
Iceheartsin toiminnanjohtaja Ville Turkka on huolissaan lasten lääkitsemisestä. – Lapset saattavat tulla leirille dosetti täynnä lääkkeitä. Ylivilkas poika on helppo lamauttaa lääkkeillä hiljaiseksi, Turkka sanoo.
– En ymmärrä kuinka lapsi voi kasvaa aikuiseksi kun hän ei opi käsittelemään hankalia tunteita, koska ei tunne. Lääke ei koskaan korvaa ihmistä, hän jatkaa.
Lasten masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön
Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria, väittää Aku Kopakkala.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
Tutkimustieto ei kuitenkaan näy vaikuttavan toimintakäytäntöihin sen paremmin psykiatriassa kuin sosiaalityössä. Hämmästyttävän moni kunta on valmis maksamaan lumehoidoista.
Moniammatillinen yhteistyö takaa sen, ettei asiakkaasta ja hänestä tehdystä diagnoosista, lääkityksestä ja muista usein vääristä päätöksistä kanna vastuuta kukaan. Parhaimmillaan diagnoosi- ja lääkintävillitys on avunpyytäjien heitteillejättöä, pahimmillaan kuolemaan johtavaa leimaamis-, kurjistamis- ja syrjäyttämistoimintaa.
Moniammatillisissa kokouksissa ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta nuoren terveystietoihin on usein lapsen oma vanhempi.
Myös lähetteiden määrät sekä lasten että nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon kasvavat.
Adhd-lääkitys aloitetaan yleensä 7–10 vuoden iässä ja pojat saavat sitä tyttöjä useammin.
Psykoosilääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla on yleensä myyntiluvasta poikkeavaa käyttöä ja joidenkin valmisteyhteenvedoissa on varoituksia alle 18-vuotiaille. Tällainen lääke on muun muassa ketiapiini.
Lääkityksestä kieltäytyminen tai second opinionin haku johtaa lastensuojeluilmoitukseen
Espoolaisäidin lapsi joutui 10-vuotiaana rikoksen uhriksi ulkomaanmatkalla, kun loma-asuntoon murtauduttiin yöllä tämän nukkuessa. Tämä aiheutti hänelle pelkotiloja ja nukahtamisvaikeuksia. Tyttöä myös koulukiusattiin, kun hän ei jaksanut olla koulussa yhtä aktiivinen kuin muut.
”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa. Jos lääkityksestä olisi kieltäytynyt, olisi seurannut lastensuojeluilmoitus”, äiti kertoo.
Tyttö sai reseptit ketiapiinia ja risperidonia, jotka ovat psykoosilääkkeitä.
”Psykoterapiajono oli silloin vuoden mittainen”, äiti kertoo. Tyttö pääsi lopulta terapiaan puolen vuoden päästä.
Äidin mielestä ketiapiini toi lapselle itsetuhoisia ajatuksia ja hän vaati lääkkeen alasajoa.
”Osa varmasti hyötyy lääkkeestä, mutta meidän kohdalla se ei toiminut, vaan kunto meni heikompaan suuntaan. Lääkärien pitäisi kuunnella enemmän vanhempia.”
Apulaisylilääkäri Johanna Isomäki-Reikin mukaan lasten ja nuorten psyykenlääkehoidon ei pitäisi olla koskaan ainut hoitomuoto, vaan aina osa jotakin muuta ensisijaista hoitoa.
Espoon lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitotasoiseen avohoitoyksikköön tullaan pääosin lähetteellä keskimäärin 8–9 vuoden iässä, mutta alle kouluikäisiäkin hoidetaan. Suurin osa lähetteistä tulee kouluista.
Isomäki-Reik toivoisi, että jo peruspalveluissa, kuten päivähoidossa ja koulussa, rohkaistuttaisiin yhä enemmän hoitamaan lapsia, kun he oirehtivat. Joskus se voi yksinkertaisesti tarkoittaa lisää aikuisia, pienempää ryhmää tai lyhyempää päivää lapselle.
”Kun lapsen vaikeudet havaitaan, siihen ei tarvita aina diagnoosia. Ihan perusarjessa voi tukea monin tavoin lasta, eivätkä kaikki tilanteet vaadi erikoissairaanhoitoa.”
Kun kartoitetaan lapsen psyykkistä oireilua, selvitetään myös kotioloja.Tämä on espoolaisäidin mielestä hyvä asia, mutta se pitäisi hänen mielestään tehdä vanhempia tukien, ei syyllistäen.
”Kun vanhemmalla on hätä omasta lapsestaan, hän syyllistyy helposti – mutta vanhempia myös syyllistetään. Heille pitäisi antaa keinoja tukea omaa lastaan. Jos vanhemmat eivät jaksa, miten lapsikaan voi jaksaa.”( HS, 23.11.2017)
Vanhemmista tehtaillaan lastensuojeluilmoituksia myös heidän hakiessaan toisen lääkärin mielipidettä lapsensa vääräksi koettuun diagnoosiin tai psyykelääkitykseen.
Lastensuojelu estää käyvän hoidon
Kristan tapauksessa lastensuojelun työntekijät kielsivät äitiä viemästä tytärtään psykiatri Härkösen vastaanotolle, jonka äiti oli itse maksanut.
Sosiaalityöntekijät luottivat Kristan hoidossa vain julkisen sektorin psykiatriin, joka ei tuntenut perhettä. Tämän mielestä psykoterapia olisi ollut mahdollista vasta, kun ”potilaan arki olisi turvattu”.
Potilaan "arjen turvaamisella" tarkoitetaan huostaanottoa.
– Lastensuojelun ja psykiatrin huomio kiinnittyi enemmän lapsen tulevan laitossijoituksen kuin hoitamisen suunnitteluun, äiti havaitsi. Perheen kotioloissa ei ollut havaittu mitään puutteita.
Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos, jonka kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen vaatii intensiivihoitonsa ehtona noin 300 000 euroa maksavan huostaanoton laitokseensa, vaikka lapsen vanhemmissa tai kotioloissa ei olisi havaittu puutteita. Diakonissalaitos käyttää arviointimenetelmänään skandaaliguru Arnon Bentovimin perhearviointia.
"Arjen turvaaminen" huostaanotolla ei usein kuitenkaan takaa lapsen pääsyä psykoterapiaan ja voi estää hänen koulunkäyntinsäkin.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin.
Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Päihteiden tai tarpeettomien lääkeaineiden/aineiden antaminen voidaan katsoa kemialliseksi väkivallaksi (Lastensuojelun käsikirja), josta mm.laitosten henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan.
Todennäköinen tapa saada turha, jopa virheellinen diagnoosi ja psyykelääkitys on päätyä lastensuojelun sijaishuoltoon, jossa psykiatrisella diagnoosilla usein oikeutetaan niin tehdyt päätökset, korotetut vuorokausimaksut kuin koveneva vallankäyttö.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös, epätyypillinen käytöshäiriö tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Lähes jokaista viimeisten 20 vuoden aikana tapahtunutta massa-ampumavälikohtausta, sekä monia murhia ja itsemurhia, yhdistää yksi yhteinen asia; kaikki syylliset käyttivät aktiivisesti psykotrooppisia mielialalääkkeitä joko tapahtumahetkellä tai lähimenneisyydessä. STM ja THL kuitenkin vaikenevat lääkkeiden vaaroista ja niitä tarjoillaan nuorille varoituksista huolimatta- vieläpä varhaisen puuttumisen nimissä.
Suomessa lasten ja nuorten psyykelääkitys onkin lisääntynyt räjähdysmäisesti lastensuojelun ja terveydenhuollon arviointi- ja seulausvimman ja varhaisen puuttumisen ideologian myötä.
Varhainen puuttuminen räjäytti lääkehoidon määrän?
Varhaisen puuttumisen myötä lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät 76326:sta (vuonna 1997) 194570:een vuonna 2014 ja nuorisopsykiatrian 66 655:sta (1997) 287 512:een (2014).
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun.
Souranderin mukaan ministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta.
Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.
– Se on tuhoisa päätös. Emme tiedä, mikä projekti on tuottanut hyvinvointia tai ehkäissyt mielenterveysongelmia.
Iceheartsin toiminnanjohtaja Ville Turkka on huolissaan lasten lääkitsemisestä. – Lapset saattavat tulla leirille dosetti täynnä lääkkeitä. Ylivilkas poika on helppo lamauttaa lääkkeillä hiljaiseksi, Turkka sanoo.
– En ymmärrä kuinka lapsi voi kasvaa aikuiseksi kun hän ei opi käsittelemään hankalia tunteita, koska ei tunne. Lääke ei koskaan korvaa ihmistä, hän jatkaa.
Lasten masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön
Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria, väittää Aku Kopakkala.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
Tutkimustieto ei kuitenkaan näy vaikuttavan toimintakäytäntöihin sen paremmin psykiatriassa kuin sosiaalityössä. Hämmästyttävän moni kunta on valmis maksamaan lumehoidoista.
Moniammatillinen yhteistyö takaa sen, ettei asiakkaasta ja hänestä tehdystä diagnoosista, lääkityksestä ja muista usein vääristä päätöksistä kanna vastuuta kukaan. Parhaimmillaan diagnoosi- ja lääkintävillitys on avunpyytäjien heitteillejättöä, pahimmillaan kuolemaan johtavaa leimaamis-, kurjistamis- ja syrjäyttämistoimintaa.
Moniammatillisissa kokouksissa ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta nuoren terveystietoihin on usein lapsen oma vanhempi.
Omakanta-palvelussa vanhempi ei näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä ; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://akukopakkala.fi/olet-pian-veroparatiisiyhtion-hoivassa/
http://akukopakkala.fi/masennuslaakitys-ja-vakivalta/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan