Kuvassa Nuorten Ystävät ry:n monivuotinen hallitusjäsen, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Pohjola- kodin lastenpsykiatri ja Oulun yliopiston professori Irma Moilanen (kuvakaappaus: asdeu, University and University Hospital of Oulu (UOULU) Lastensuojelun (ja sosiaalitoimen & terveydenhuollon) suurten kustannusten tasausjärjestelmä oli tapa kustantaa poikkeuksellisen suuria kustannuksia, joita kunnissa syntyi esim. lasten sijoittamisesta laitoksiin ja pakkohoitoon psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle.
Homma pyöri niin, että esim. kouluissa pahoinpideltyjen lasten "ongelmat" lääketieteellistettiin ja ylidiagnosoitiin, jolloin perusteet suurten kustannusten tasausjärjestelmän mukaisiin ylimääräisiin, korotettuihin valtionosuuksiin olivat paperilla olemassa.
Nuorten ystävät ry:n Irma Moilasen koulupelko-diagnoosi ja hoito- ohje huostien ja mielisairaaloihin kyyditysten verukkeena
Lastenpsykiatriassa silloin vahvasti vaikuttaneen Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatri Irma Moilasen kirjoittama hoito-ohje koulupelkoon on julkaistu kirjassa "Lastenpsykiatria”.
Se kirja on edelleenkin lastenpsykiatrian oppikirjana yliopistoissa. Koulupelko on hieman siistitty ja koulupelkoisen lapsen pakkohoito-ohje on kirjan tekstissä nykyisin piilotetummin kuin aiemmin.
Etenkin 90-luvulla koulussa kaltoin kohdeltujen lasten diagnoosina käytettiin psyykediagnoosia F93.0 – Koulupelko.
Lastenpsykiatri Irma Moilasen lastenpsykiatrian oppikirjaan kirjoittaman ohjeen mukaan tautiin nimeltä koulupelko ( synonyymit eroahdistushäiriö, separaatio-ongelma ) on vain yksi hyvä hoitotapa: lapsen huostaanotto ja sijoittaminen lastenpsykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jossa lapsi harjoittelee olemaan erossa isästään ja äidistään.
Koulukiusatun lapsen hoito lastenpsykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla silloin, kun diagnoosiksi oli asetettu F93.0, kesti yleensä vähintäänkin vuoden.
Itselleen tai muille vaarallisia koulua koulukiusaamisen vuoksi pelkäävät lapset eivät olleet. Se tarkoittaa, että ainoaa pätevää ja laillista mielenterveyslain mukaista syytä lapsen pakkohoitoon ei ollut.
Lasten vanhemmat harhautettiin, kiristettiin ja uhkailtiin allekirjoittamaan paperi, jonka mukaan lapsi oli vanhempien omasta yksinomaisesta vaatimuksesta pakkohoidossa psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla.
Sillä asiapaperilla vanhemmat menettivät kanteluoikeutensa lapsensa perusteettomasta pakkohoidosta ”hullujen huoneella”.
Näitä lapsia järjestin työkseni pois ”hullujen huoneelta”, koska missään tapauksessa nämä lapset eivät sinne kuuluneet. Heidän suurin hätänsä oli jatkuva epäoikeudenmukainen kohtelu.
Pelkkä tippa oikeudenmukaisuutta hoiti heitä paremmin kuin vuosien terapia.
Oikeudenmukaisen kohtelun järjestäminen heille oli etenkin 90-luvulla päätyötäni.
Kunta sai yhdestä psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle koulun maineen säilyttämisen vuoksi piilotetusta lapsesta vähintään 1.200.000 markkaa vuodessa. Summa tulee laskelmasta 365 kertaa keskimääräinen hoitopäivän hinta niissä laitoksissa.
Jos lapsi oli ”tutkimusjaksolla”, päivähinta saattoi olla mitä tahansa enemmän kuin normaali keski-arvohinta.
Korjaus ICD- luokitukseen vaikeutti kiusattujen kyyditsemisiä mielisairaaloihin
Tein asiaa julkiseksi monilla koulu-, opetus-, terveys-, lasten- ja sosiaalialan messuilla ja Tallinnassa pidetyillä lastenmessuilla.
Maaliskuussa 1999 julkaistuun Kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n suomalaiseen versioon oli tehty korjaus sille sivulle, jolla diagnoosin F93.0 diagnostiset kriteerit julkaistiin.
Elämäntyöni mahtuu sulkuihin lisätyn muutostekstin kuuteen piskuiseen sanaan:
(ei siis pelkää esim. tapahtumia koulussa)
Taudin koko kriteeri n:ro 3, johon lisäys kirjattiin, kuului näin: Alituinen vastahakoisuus lähteä kouluun tai kieltäytyminen kouluun menosta, koska pelkää eroa läheisistä (ei siis pelkää esim. tapahtumia koulussa).
Kirjan II-osan korjattu sivu on muuttanut kiusattujen lasten asemaa Suomen kouluissa enemmän kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma.
Se ICD-10:n painos teki koulukiusatun lapsen sulkemisen hullujen huoneelle suorastaan rikolliseksi.
Rehtorin ja koulun maineen pelastaminen piilottamalla koulukiusatut lapset psykiatriseen sairaalaan vaikeutui ja väheni.
Eroahdistushäiriö-separaatio-ongelma on erittäin harvinainen häiriö. Kun sen synonyymiksi ja pääasialliseksi käännökseksi Suomessa lisättiin vastoin kansainvälistä käytäntöä sana ”koulupelko”, niin taudista tuli yllättäen erittäin yleinen.
Koulupelkodiagnoosi oli kunnan tuottoisin ase varsin pitkään. Sillä tuhottiin lapsia erittäin suunnitelmallisesti ja hävyttömästi, mutta se ei tahtia hidastanut.
Tosin tämä sivunnee sitä seikkaa, että sairaaloihin suljettiin pääasiassa köyhien perheiden lapsia ja ei juuri koskaan vaikutusvaltaisten perheiden lapsia.
Lastenpsykiatriseen sairaalaan suljettu yksi lapsi toi pelkästään hoitopäivän keskimäärähinnoin laskettuna vähintään 1.200.000 markkaa vuodessa kuntaan. Suuri osa siitä oli suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta maksettuja ylimääräisiä, korotettuja valtionosuuksia.
Paikallinen talous janosi näitä rahoja. Samoin janosi kunta, jolle valtionosuuksista pyörähti verotuloja moneen kertaan, kun raha alkoi kiertää paikallistaloudessa. Se oli hyväkatteista tienestiä kaikille asiassa rahan kanssa tekemisiin joutuville.
Koulupelkodiagnoosilla ei todellisuudessa ollut mitään yhteyttä separaatio-ongelmaan eli eroahdistushäiriöön, jota alun perin tarkoitettiin diagnoosilla F93.0.
Koulupelko ei myöskään sisälly muiden maiden ICD-10:n diagnooseihin synonyymina eroahdistukselle.
Suomi tarvitsi perisuomalaisen diagnoosin koulussa pahoinpideltyjen lasten eliminoimiseksi yhteiskunnasta niin, että he eivät pääse pilaamaan koulun ja pitäjän mainetta.
Diagnoosin mielettömyys tulee ymmärrettäväksi vuonna 1999 tehdyn ”taudin” diagnostisen kriteerin selkokielisen tulkinnan kautta: koulupelkoa ei ole olemassa eikä sitä diagnoosia saa käyttää, jos koulussa on jotain todellisia pelon aiheita.
Kiusatut lapset eivät vain uskaltaneet pelkäämättä mennä kouluun, jossa saivat jokseenkin joka päivä joko konkreettisen fyysisesti tai sitten henkisesti turpiinsa. Se on ihan muuta, kuin eroahdistushäiriö, eli sairaalloinen kiintyminen isään, äitiin ja heidän poissa ollessaan kiintyminen kodin seiniin.
Vanhempien seksuaalielämä lapsen koulukiusaamisen syynä
Irma Moilanen toi lastenpsykiatriaan , opettajakoulutukseen ja lastensuojeluun mielestäni kovin kaukaa haetun mutta laajalle levinneen tulkinnan koulukiusaamisen syistä.
Siihen tulkintaan tuskin pystyy muu kuin ammattilainen, mutta sen soveltaminen levisi pian eteläisimpään Suomeen asti.
Moilasen mukaan koulukiusaaminen johtuu siitä, että kiusatun lapsen isän ja äidin seksielämä ei suju mikä heijastuu heidän lapseensa, joka siksi "vetää puoleensa" väkivaltaa.
Yhden koulukiusatun lapsen vanhemmat olivat opiskelutovereitani 70-luvulla. Heiltä sain todisteet siitä, millaista jyräämistä isän ja äidin seksielämällä koulussa pahoinpidellyn lapsen ja hänen vanhempiensa ”terapia” Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrisella osastolla oli.
Osastolla oli ruodittu Moilasen johdolla heidän seksielämäänsä ja arvailtu siihen liittyvien seikkojen selittävän heidän lapsensa pahoinpitelyt koulussa.
Kiusaamisen syy on kotona isän ja äidin sängyssä, ja siksi lapsi vetää siksi puoleensa ikätovereidensa väkivaltaa koulussa, oli tämän lääketieteen auktoriteetin oletus koulukiusaamisen syistä ja seurauksista.
Sama teoria elää ja voi paksusti yhä edelleenkin, mutta ei ihan yhtä karkeassa muodossa.
Yhä edelleen koulukiusaamisen ratkaisumallien pääsääntö kiertää sitä ympyrää, että syyt kiusaamiseen löytyvät kiusaamisen uhrin kotoa.
Kiusaajaa ei saa edes sanoa kiusaajaksi, mutta uhrin kodin ja uhrin vanhemmat koulun väki ja ammattiauttajat oppilashuoltoryhmissä häpäisevät sujuvasti toinen toistaan karkeammalla tavalla.
Kiireellisestä sijoituksesta tuli uusi mielivallan väline
Kun suurten kustannusten valtionosuusjärjestelmä suljettiin, kouluilla tuli hätä käteen: miten nyt sitten lapset , isät ja äidit saadaan vaikenemaan koulukiusaamisista?
Piti löytää yhtä hyvän katteen tuova ratkaisumalli kuin suurten kustannusten tasausjärjestelmä.
Tilalle otettiin kiireelliset sijoitukset heti vuonna 2006.
Kiireelliseen sijoitukseen ei valtuutuksia tarvitse sosiaalivirkailijan hakea, ja ennen kaikkea todisteita kiireellisen sijoituksen perusteluiksi ei tarvita.
On aivan kunkin lastensuojeluvirkailijan omasta subjektiivisesta tahdosta, moraalista ja ymmärryksestä kiinni, milloin hän pääsee sanomaan ja kirjaamaan, että ”minulla on huoli”. Muuta ei kiireellisen sijoituksen perusteluiksi tarvita, eikä huolenaiheiden toteennäyttämistä, edes henkilökohtaisen näkemyksen yksilöivää selitystä asiaan tarvita.
Jos myöhemmin huostaanoton jo tapahduttua kysyy perusteluja perheeseen ja erityisesti lapseen kohdistetulle pakkotoimipäätökselle, niin vastausta ei saa. ”Ei nyt palata vanhoihin asioihin”, on vastaus ollut jo useamman kerran.
Sama sosiaalityöntekijä, 99-prosenttisesti aina täti, vaatii että perheen on saatava elämänsä järjestykseen, ennen kuin lapset voidaan palauttaa.
Kysymykseen mikä ei ole järjestyksessä ja miltä osin perheen elämä pitää saada järjestykseen ei vastata.
Tämmöistä touhuilua olen katsellut lukuisissa huostaanottoihin liittyvissä kokouksissa asiakkaitteni tukihenkilönä. Surkeimmat esitykset ovat Porista ja Kankaanpäästä ja niiden vastuualueilta.
Esko Leipälä
Lokakuun Liike huomauttaa, että lastensuojelutyötä tehdään yhä pääosin psykoanalyyttisiin vääriksi todistettuihin oppeihin ( esim. uskomus repressoituneesta muistista) tukeutuen ja myös psykiatrian teorioita tahallisesti väärinymmärtäen ja - käyttäen kuten koulupelko-diagnoosi osoittaa.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan " on merkillistä, kuinka sitkeästi eräät freudilaisuuden ideat ovat säilyneet".
Lokakuun liike kehottaakin AVIa, Valviraa ja kansalaisia kiinnittämään huomiota Nuorten ystävien , Oulun lastensuojelun ja Traumaterapiakeskuksen nykyisiin sijaishuollon asiakashankintaan fabrikoituihin häiriöluokituksiin.
Valviran tulee välittömästi tutkia Oulun ensi- ja turvakodin, Oulun yliopiston, Traumaterapiakeskuksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n traumaterapiakoulutukset.
Mikä osuus sijaishuollon edunvalvontaan muokatulla traumaterapiamarkkinoinnilla on ensi- ja turvakotien ja Oulun lastensuojelun epätieteellisiin työmenetelmiin ja niiden aiheuttamiin oikeusturvaongelmiin?
Psykologiliitto, onko oletettujen tukahdutettujen traumojen terapoiminen asiallista praktiikkaa ja kuinka paljon sitä harjoitetaan sijaishuollossa tällä hetkellä?
Kuinka paljon esim. DID-diagnoosit ovat lisääntyneet ja mikä on niiden suhde lastensuojelulaitoksissa yleistyneisiin traumaterapiakoulutuksiin?
Miksi akateemisestikin koulutetut psykoterapeutit omaksuvat lastensuojelun epätieteellisiä uskomuksia traumoista?
Pyydämme Psykologiliittoa ja Valviraa tutkimaan myös traumapsykoterapiapalvelu Sarastuksen, Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen ja Traumaterapiakeskuksen vv 2015-2019 Oulussa järjestämän keho- orientoituneen traumapsykoterapeuttikoulutuksen ohjeidenmukaisuuden ja tieteellisen pätevyyden.
Puoskarointi ei ole menneisyyttä, vaan nykyisyyttä ja myös tulevaisuutta, ellei siihen puututa.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ohjeita-koulukiusatuille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosionomit-ja-sosiaalityontekijat-ulos-psykoterapeuttien-kilpailutuksesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
Homma pyöri niin, että esim. kouluissa pahoinpideltyjen lasten "ongelmat" lääketieteellistettiin ja ylidiagnosoitiin, jolloin perusteet suurten kustannusten tasausjärjestelmän mukaisiin ylimääräisiin, korotettuihin valtionosuuksiin olivat paperilla olemassa.
Nuorten ystävät ry:n Irma Moilasen koulupelko-diagnoosi ja hoito- ohje huostien ja mielisairaaloihin kyyditysten verukkeena
Lastenpsykiatriassa silloin vahvasti vaikuttaneen Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatri Irma Moilasen kirjoittama hoito-ohje koulupelkoon on julkaistu kirjassa "Lastenpsykiatria”.
Se kirja on edelleenkin lastenpsykiatrian oppikirjana yliopistoissa. Koulupelko on hieman siistitty ja koulupelkoisen lapsen pakkohoito-ohje on kirjan tekstissä nykyisin piilotetummin kuin aiemmin.
Etenkin 90-luvulla koulussa kaltoin kohdeltujen lasten diagnoosina käytettiin psyykediagnoosia F93.0 – Koulupelko.
Lastenpsykiatri Irma Moilasen lastenpsykiatrian oppikirjaan kirjoittaman ohjeen mukaan tautiin nimeltä koulupelko ( synonyymit eroahdistushäiriö, separaatio-ongelma ) on vain yksi hyvä hoitotapa: lapsen huostaanotto ja sijoittaminen lastenpsykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jossa lapsi harjoittelee olemaan erossa isästään ja äidistään.
Koulukiusatun lapsen hoito lastenpsykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla silloin, kun diagnoosiksi oli asetettu F93.0, kesti yleensä vähintäänkin vuoden.
Itselleen tai muille vaarallisia koulua koulukiusaamisen vuoksi pelkäävät lapset eivät olleet. Se tarkoittaa, että ainoaa pätevää ja laillista mielenterveyslain mukaista syytä lapsen pakkohoitoon ei ollut.
Lasten vanhemmat harhautettiin, kiristettiin ja uhkailtiin allekirjoittamaan paperi, jonka mukaan lapsi oli vanhempien omasta yksinomaisesta vaatimuksesta pakkohoidossa psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla.
Sillä asiapaperilla vanhemmat menettivät kanteluoikeutensa lapsensa perusteettomasta pakkohoidosta ”hullujen huoneella”.
Näitä lapsia järjestin työkseni pois ”hullujen huoneelta”, koska missään tapauksessa nämä lapset eivät sinne kuuluneet. Heidän suurin hätänsä oli jatkuva epäoikeudenmukainen kohtelu.
Pelkkä tippa oikeudenmukaisuutta hoiti heitä paremmin kuin vuosien terapia.
Oikeudenmukaisen kohtelun järjestäminen heille oli etenkin 90-luvulla päätyötäni.
Kunta sai yhdestä psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle koulun maineen säilyttämisen vuoksi piilotetusta lapsesta vähintään 1.200.000 markkaa vuodessa. Summa tulee laskelmasta 365 kertaa keskimääräinen hoitopäivän hinta niissä laitoksissa.
Jos lapsi oli ”tutkimusjaksolla”, päivähinta saattoi olla mitä tahansa enemmän kuin normaali keski-arvohinta.
Korjaus ICD- luokitukseen vaikeutti kiusattujen kyyditsemisiä mielisairaaloihin
Tein asiaa julkiseksi monilla koulu-, opetus-, terveys-, lasten- ja sosiaalialan messuilla ja Tallinnassa pidetyillä lastenmessuilla.
Maaliskuussa 1999 julkaistuun Kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n suomalaiseen versioon oli tehty korjaus sille sivulle, jolla diagnoosin F93.0 diagnostiset kriteerit julkaistiin.
Elämäntyöni mahtuu sulkuihin lisätyn muutostekstin kuuteen piskuiseen sanaan:
(ei siis pelkää esim. tapahtumia koulussa)
Taudin koko kriteeri n:ro 3, johon lisäys kirjattiin, kuului näin: Alituinen vastahakoisuus lähteä kouluun tai kieltäytyminen kouluun menosta, koska pelkää eroa läheisistä (ei siis pelkää esim. tapahtumia koulussa).
Kirjan II-osan korjattu sivu on muuttanut kiusattujen lasten asemaa Suomen kouluissa enemmän kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma.
Se ICD-10:n painos teki koulukiusatun lapsen sulkemisen hullujen huoneelle suorastaan rikolliseksi.
Rehtorin ja koulun maineen pelastaminen piilottamalla koulukiusatut lapset psykiatriseen sairaalaan vaikeutui ja väheni.
Eroahdistushäiriö-separaatio-ongelma on erittäin harvinainen häiriö. Kun sen synonyymiksi ja pääasialliseksi käännökseksi Suomessa lisättiin vastoin kansainvälistä käytäntöä sana ”koulupelko”, niin taudista tuli yllättäen erittäin yleinen.
Koulupelkodiagnoosi oli kunnan tuottoisin ase varsin pitkään. Sillä tuhottiin lapsia erittäin suunnitelmallisesti ja hävyttömästi, mutta se ei tahtia hidastanut.
Tosin tämä sivunnee sitä seikkaa, että sairaaloihin suljettiin pääasiassa köyhien perheiden lapsia ja ei juuri koskaan vaikutusvaltaisten perheiden lapsia.
Lastenpsykiatriseen sairaalaan suljettu yksi lapsi toi pelkästään hoitopäivän keskimäärähinnoin laskettuna vähintään 1.200.000 markkaa vuodessa kuntaan. Suuri osa siitä oli suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta maksettuja ylimääräisiä, korotettuja valtionosuuksia.
Paikallinen talous janosi näitä rahoja. Samoin janosi kunta, jolle valtionosuuksista pyörähti verotuloja moneen kertaan, kun raha alkoi kiertää paikallistaloudessa. Se oli hyväkatteista tienestiä kaikille asiassa rahan kanssa tekemisiin joutuville.
Koulupelkodiagnoosilla ei todellisuudessa ollut mitään yhteyttä separaatio-ongelmaan eli eroahdistushäiriöön, jota alun perin tarkoitettiin diagnoosilla F93.0.
Koulupelko ei myöskään sisälly muiden maiden ICD-10:n diagnooseihin synonyymina eroahdistukselle.
Suomi tarvitsi perisuomalaisen diagnoosin koulussa pahoinpideltyjen lasten eliminoimiseksi yhteiskunnasta niin, että he eivät pääse pilaamaan koulun ja pitäjän mainetta.
Diagnoosin mielettömyys tulee ymmärrettäväksi vuonna 1999 tehdyn ”taudin” diagnostisen kriteerin selkokielisen tulkinnan kautta: koulupelkoa ei ole olemassa eikä sitä diagnoosia saa käyttää, jos koulussa on jotain todellisia pelon aiheita.
Kiusatut lapset eivät vain uskaltaneet pelkäämättä mennä kouluun, jossa saivat jokseenkin joka päivä joko konkreettisen fyysisesti tai sitten henkisesti turpiinsa. Se on ihan muuta, kuin eroahdistushäiriö, eli sairaalloinen kiintyminen isään, äitiin ja heidän poissa ollessaan kiintyminen kodin seiniin.
Vanhempien seksuaalielämä lapsen koulukiusaamisen syynä
Irma Moilanen toi lastenpsykiatriaan , opettajakoulutukseen ja lastensuojeluun mielestäni kovin kaukaa haetun mutta laajalle levinneen tulkinnan koulukiusaamisen syistä.
Siihen tulkintaan tuskin pystyy muu kuin ammattilainen, mutta sen soveltaminen levisi pian eteläisimpään Suomeen asti.
Moilasen mukaan koulukiusaaminen johtuu siitä, että kiusatun lapsen isän ja äidin seksielämä ei suju mikä heijastuu heidän lapseensa, joka siksi "vetää puoleensa" väkivaltaa.
Yhden koulukiusatun lapsen vanhemmat olivat opiskelutovereitani 70-luvulla. Heiltä sain todisteet siitä, millaista jyräämistä isän ja äidin seksielämällä koulussa pahoinpidellyn lapsen ja hänen vanhempiensa ”terapia” Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrisella osastolla oli.
Osastolla oli ruodittu Moilasen johdolla heidän seksielämäänsä ja arvailtu siihen liittyvien seikkojen selittävän heidän lapsensa pahoinpitelyt koulussa.
Kiusaamisen syy on kotona isän ja äidin sängyssä, ja siksi lapsi vetää siksi puoleensa ikätovereidensa väkivaltaa koulussa, oli tämän lääketieteen auktoriteetin oletus koulukiusaamisen syistä ja seurauksista.
Sama teoria elää ja voi paksusti yhä edelleenkin, mutta ei ihan yhtä karkeassa muodossa.
Yhä edelleen koulukiusaamisen ratkaisumallien pääsääntö kiertää sitä ympyrää, että syyt kiusaamiseen löytyvät kiusaamisen uhrin kotoa.
Kiusaajaa ei saa edes sanoa kiusaajaksi, mutta uhrin kodin ja uhrin vanhemmat koulun väki ja ammattiauttajat oppilashuoltoryhmissä häpäisevät sujuvasti toinen toistaan karkeammalla tavalla.
Kiireellisestä sijoituksesta tuli uusi mielivallan väline
Kun suurten kustannusten valtionosuusjärjestelmä suljettiin, kouluilla tuli hätä käteen: miten nyt sitten lapset , isät ja äidit saadaan vaikenemaan koulukiusaamisista?
Piti löytää yhtä hyvän katteen tuova ratkaisumalli kuin suurten kustannusten tasausjärjestelmä.
Tilalle otettiin kiireelliset sijoitukset heti vuonna 2006.
Kiireelliseen sijoitukseen ei valtuutuksia tarvitse sosiaalivirkailijan hakea, ja ennen kaikkea todisteita kiireellisen sijoituksen perusteluiksi ei tarvita.
On aivan kunkin lastensuojeluvirkailijan omasta subjektiivisesta tahdosta, moraalista ja ymmärryksestä kiinni, milloin hän pääsee sanomaan ja kirjaamaan, että ”minulla on huoli”. Muuta ei kiireellisen sijoituksen perusteluiksi tarvita, eikä huolenaiheiden toteennäyttämistä, edes henkilökohtaisen näkemyksen yksilöivää selitystä asiaan tarvita.
Jos myöhemmin huostaanoton jo tapahduttua kysyy perusteluja perheeseen ja erityisesti lapseen kohdistetulle pakkotoimipäätökselle, niin vastausta ei saa. ”Ei nyt palata vanhoihin asioihin”, on vastaus ollut jo useamman kerran.
Sama sosiaalityöntekijä, 99-prosenttisesti aina täti, vaatii että perheen on saatava elämänsä järjestykseen, ennen kuin lapset voidaan palauttaa.
Kysymykseen mikä ei ole järjestyksessä ja miltä osin perheen elämä pitää saada järjestykseen ei vastata.
Tämmöistä touhuilua olen katsellut lukuisissa huostaanottoihin liittyvissä kokouksissa asiakkaitteni tukihenkilönä. Surkeimmat esitykset ovat Porista ja Kankaanpäästä ja niiden vastuualueilta.
Esko Leipälä
Lokakuun Liike huomauttaa, että lastensuojelutyötä tehdään yhä pääosin psykoanalyyttisiin vääriksi todistettuihin oppeihin ( esim. uskomus repressoituneesta muistista) tukeutuen ja myös psykiatrian teorioita tahallisesti väärinymmärtäen ja - käyttäen kuten koulupelko-diagnoosi osoittaa.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan " on merkillistä, kuinka sitkeästi eräät freudilaisuuden ideat ovat säilyneet".
Lokakuun liike kehottaakin AVIa, Valviraa ja kansalaisia kiinnittämään huomiota Nuorten ystävien , Oulun lastensuojelun ja Traumaterapiakeskuksen nykyisiin sijaishuollon asiakashankintaan fabrikoituihin häiriöluokituksiin.
Valviran tulee välittömästi tutkia Oulun ensi- ja turvakodin, Oulun yliopiston, Traumaterapiakeskuksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n traumaterapiakoulutukset.
Mikä osuus sijaishuollon edunvalvontaan muokatulla traumaterapiamarkkinoinnilla on ensi- ja turvakotien ja Oulun lastensuojelun epätieteellisiin työmenetelmiin ja niiden aiheuttamiin oikeusturvaongelmiin?
Psykologiliitto, onko oletettujen tukahdutettujen traumojen terapoiminen asiallista praktiikkaa ja kuinka paljon sitä harjoitetaan sijaishuollossa tällä hetkellä?
Kuinka paljon esim. DID-diagnoosit ovat lisääntyneet ja mikä on niiden suhde lastensuojelulaitoksissa yleistyneisiin traumaterapiakoulutuksiin?
Miksi akateemisestikin koulutetut psykoterapeutit omaksuvat lastensuojelun epätieteellisiä uskomuksia traumoista?
Pyydämme Psykologiliittoa ja Valviraa tutkimaan myös traumapsykoterapiapalvelu Sarastuksen, Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen ja Traumaterapiakeskuksen vv 2015-2019 Oulussa järjestämän keho- orientoituneen traumapsykoterapeuttikoulutuksen ohjeidenmukaisuuden ja tieteellisen pätevyyden.
Puoskarointi ei ole menneisyyttä, vaan nykyisyyttä ja myös tulevaisuutta, ellei siihen puututa.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ohjeita-koulukiusatuille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosionomit-ja-sosiaalityontekijat-ulos-psykoterapeuttien-kilpailutuksesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto