Vaikuttavuussijoittamisessa on vaaroja
Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka edistää yhteishyvää parantamalla esimerkiksi yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa, Tommi Lehtonen kertoo. Sen lisäksi sijoituksilta odotetaan taloudellista voittoa. "Tätä yhteishyvän ja taloudellisen voiton kaksoistavoitetta on äärinäkemyksissä pidetty etiikan ja voitonpyynnin epäpyhänä allianssina.
Vaikuttavuussijoittamisen eettisenä riskinä on pidetty sitä, että yhteisen edun vuoksi katsotaan ahneutta läpi sormien.
Kaksoisvaikutusperiaatteen mukaan teon saa tehdä tietoisena siitä, että sillä on epätoivottuja seurauksia, kunhan teon ensisijainen vaikutus on moraalisesti hyvä tai neutraali. Teolla saa siis olla myös huonoja seurauksia, jos ne ovat sivuvaikutuksia, joita ei tavoitella. Periaatteen mukaan sijoitus on mahdollisista haittavaikutuksistaan huolimatta eettisesti hyväksyttävä, jos ensisijaisena vaikutuksena on esimerkiksi kansakunnan etu. Talvivaaraa pidettiin pitkään tällaisena sijoituksena muun muassa työllisyysvaikutustensa vuoksi. Nyt kansakunnan etu tässä on käynyt epäselväksi".
Lehtosen mukaan vaikuttavuussijoittamiseen sisältyvää taloudellisen voiton tavoittelua vieroksutaan koska a) eettisten näkökohtien tueksi ei haluta hyväksyä taloudellisia tai muita etiikan ulkopuolisia perusteita b) kapitalistiseen järjestelmään olennaisesti kuuluvaan taloudellisen voiton tavoitteluun liittyy suuria ongelmia ja vinoumia.
Sijoittajat alkavat rahoittaa nuorten tukipalveluita ja maahanmuuttajien työllistymistä
Yksi vaikuttavuussijoittamisen( impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond ( SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Valtio pyrkii työllistämään 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana niin sanotulla vaikuttavuussijoittamiskokeilulla ( SIB), kertoo Helsingin Sanomat.
SIB-hanketta tukee Euroopan investointirahaston Esir-rahasto. Euroopan investointirahasto sijoittaa hankkeeseen riskirahaa 10 miljoonaa euroa. Toisin sanoen muiden yksityisten sijoittajien osuus jää 3,5 miljoonaan euroon.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Tampere on mukana lasten ja perheiden hyvinvointia edistävässä hankkeessa, jonka rahaston varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta, kertoo Aamulehti.
Tampereen lisäksi mukana ovat nyt Hämeenlinna, Vantaa ja Oulu.
SIB-malli eli tulosperusteinen rahoitussopimus on Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) Suomeen tuoma.
Rahastoa hallinnoi FIM, yksityispankki , joka on osa S- Pankki-konsernia . Sen varainkeruu käynnistyy lähiaikoina, kertoivat kaupungin hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen ja Sitran vaikuttavuusinvestoimisen projektijohtaja Mika Pyykkö toukokuussa.
Tampereen sopimus tuli kaupunginhallituksen tarkistettavaksi 15.5. Kaupunki valitsi Lastensuojelun Keskusliiton kanssa palveluntuottajista parhaat. Keskusteluissa on ollut mukana noin 50 palvelun tarjoajaa.
- Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa tarkoittaa miljoonaluokan hanketta, sanoi Kuosmanen. Hänen johtajuuskautensa aikana kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet Tampereella 30% ( Yle, 25.9.2017), joten hyvinvointivajeisiksi määriteltyjä asiakkaita riittänee useampaankin SIB- hankkeeseen.
Kunnalle SIB tarkoittaa Pyykön mukaan mahdollisuutta taloudellisesti riskittömään, budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen. "Jos hyvinvoinnin tavoitteet saavutetaan, kunta palauttaa rahastolle osan säästöstä, joka syntyy, kun ongelmat vähenevät. Jos tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa euron euroa, vaan riski jää sijoittajalle."
Kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin, eivätkä kansainvälisetkään lähteet pysty tarjoamiensa konkreettisten esimerkkien perusteella tässä asiassa parempaan kuin varovaiseen toiveikkuuteen: on liian varhaista antaa tuomiota SIB-mallin toimivuudesta suuntaan tai toiseen (OECD 2016: 23, Gustafsson-Wright & al. 2015: 48–50, Azemati & al. 2013: 32).
Muitakin vaihtoehtoja on. Lontoossa on kehitetty joukkorahoituksen ja julkisen rahoituksen yhdistelmää, jossa kaupunki tulee vastaan niitä hankkeita, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja keräävät parhaiten joukkorahoitusta.
SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti
Sitra ei tuo lainkaan esiin SIB-malliin kohdistunutta kritiikkiä, kuten seuraavia huolia (Horesh 2015a, b), jotka liittyvät siihen, millaisia sivuvaikutuksia voi olla yksityisen rahan kanavoitumisella järjestöjen tai sosiaalisten yritysten kautta toiminnan kohteen hyväksi:
•SIB-rahoitteisen toiminnan rahoittaja halunnee varmistaa, että rahat käytetään tehdyn sopimuksen mukaisesti, joten hän sekaantunee enenevässä määrin toimintaa organisoivien tahojen päätöksentekoon. On olemassa riski, että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintakulttuuri muuttuu tämän myötä liiketoiminnan kaltaiseksi.
• Järjestöjen välille voi kehittyä epätervettä kilpailua.
• Vallan siirtyminen yksityisten tahojen käsiin vähentää julkisen vallan vastuuta. Vaikka demokraattisesti valitut luottamushenkilöt eivät edusta täydellisesti koko kansaa, he ovat kuitenkin käytännössä parhaat mahdolliset demokraattisen yhteiskunnan edustajat. Sosiaalisten palveluiden turvaaminen on heidän käsissään paremmissa käsissä kuin muualla. (Horesh: mt.)
OECD:n raportti (2016: 22) huomauttaa, että nykyinen politiikka on epäonnistunut monissa sellaisissa kysymyksissä, joihin SIB:in kannattajat uskovat SIB:in voivan tarjota uudenlaisia ratkaisuja: asunnottomuus, lasten huostaanotot ja rikoksenuusinta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja tuottavat kurjuutta, mutta niitä ei ole kyetty tehokkaasti torjumaan nykyisin keinoin. Samainen raportti tosin jatkaa, että ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi. Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011).
Idström väittää, että demokratian kannalta SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti, jota olisi syytä tutkia tarkasti ennen sen soveltamista suomalaiseen yhteiskuntaan.
SIB aiheuttaa rakennemuutoksen, jossa osa päätöksenteosta karkaa luottamushenkilöiden käsistä kaupallisille tahoille – varallisuutensa karttumista toivoville sijoittajille ja omia intressejään ajaville palveluntuottajille eli firmoille.
Onko yhteiskunnassa käyty riittävän laaja arvokeskustelu ja saavutettu yhteisymmärrys siitä, miksi jonkun sijoittajan pitäisi voida vaurastua sillä, että esimerkiksi turvattomaan tilanteeseen joutuneita lapsia, vapautuvia vankeja tai asunnottomia kohdellaan tavalla A sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin tavalla B?
Kuinka voidaan turvata se, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi? Rahoittajien ja kaupallisten palveluntuottajien tuodessa omat intressinsä osaksi yhteiskunnallisia käytäntöjä, demokraattisen, avoimen päätöksenteon ote väistämättä heikkenee siitä käytännön proseduurista, jonka lopputuloksena voi olla ratkaiseva vaikutus jonkun todellisen ihmisen todelliseen elämään.
Kansainvälisesti SIB näyttäisi herättävän toiveikasta ja jopa innostunutta keskustelua, ja jonkinlaisia alustavia onnistumisiakin on raportoitu (joskin syy-seuraussuhteen kiistaton osoittaminen SIB-rahoituksen ja toteutuneiden edistysaskelien välillä on vaikeaa), joten SIB voi olla käyttökelpoinen väline paremman yhteiskunnan luomiseksi.
Kohti yksityisiä vankiloita?
Yksityiset vankilat tarjoavat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ongelmista, joita seuraa hädänalaisiin ihmisiin kohdistuvien julkisten sosiaalipalveluiden yksityistämisestä. Amerikkalaisissa liikeyrityksiksi muutetuissa vankiloissa henkilökunnan ammattitaito on heikko ja vankien turvallisuus sekä ihmisoikeudet vaakalaudalla (Stevenson 2011).
American Civil Liberties Unionin (2016) mukaan myöskään väitteet yksityisten vankiloiden tuomista säästöistä eivät ole osoittautuneet paikkaansapitäviksi. Tarkempia lukuja antaa Oppel (2011), joka lisäksi huomauttaa, että yksityiset vankilat pyrkivät pitämään seiniensä sisällä vain halvoiksi tulevat vangit – sairaimmat ja täten kalliimmiksi tulevat vangit jätetään mielellään valtion vankiloihin.
Vuonna 2008 Mid-Atlantic Youth Services Corp-niminen nuorisovankilafirma jäi kiinni lähes 3 miljoonan dollarin lahjuksien maksamisesta tuomareille, jotta he lähettäisivät kyseisen firman vankiloihin aivan mitättömistäkin rikoksista kiinni jääneitä nuoria (Monbiot 2009, Pilkington 2009).
Vankilafirmat ovat tulleet tunnetuiksi myös lobbauksesta, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin niin, että vankeustuomiot kovenisivat kautta linjan ja vankilat pysyisivät tällä tavoin mahdollisimman täysinä.
Arizonan osavaltio on joutunut jopa maksamaan korvauksia yksityiselle vankilalle siitä, että osa sen selleistä on ollut vajaakäytöllä (Hall & Diehm 2013).
Mikä varmistaa, ettei samoja virheitä tapahdu Suomessa, jos omaksumme ongelmia aiheuttaneen toimintamallin kulttuuriimme?"(Idström, 2013)
Valvomaton lastensuojelu ja sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet , asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat , joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
Lastensuojelussa on pitkät perinteet ja markkinarako puoskaroinnille
Terveydenhuollon tuotteet ja palvelut käyvät ennen markkinoille pääsyään läpi perusteellisen testauksen. Sosiaalipalveluissa sen sijaan voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja( Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus onkin jatkuvasti pienentynyt korjaaviin palveluihin verrattuna. Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja.
Pelkästään kuutoskaupunkien sijoitusten kustannukset olivat yli 262 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Suomessa on jopa 19 000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät noin 126 000 henkilöä . Yhteiskunnallisten yritysten ensisijaisen tavoitteen ei tulisi olla voiton maksimointi vaan yhteiskunnallisten päämäärien edistäminen ja yritysten voitonjako pitäisi rajoittaa siten, että valtaosa voitoista kohdennetaan mission mukaiseen työhön.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käänteisesti voisi jopa argumentoida, että vuosisykleissä myönnettävä rahoitus ei kannusta toimijoita kehittämään pitkäjänteistä vaikuttavuuden seurantaa, vaan ohjaa toimintaa panosten ja suoritteiden laskemiseen (Etla, 2015, 24).
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset, valistumattomat päättäjät ja syyllisyydentuntoiset sijoittajat pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" ja työntää haavi alle.
Lähteet:
Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona (23.10.2015). ”Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa”.
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-46.pdf
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/17/dokumenttiprojekti-rahastusta-lapsilla
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_02_tutkimuskatsauksia_13_idstrom.pdf
https://www.cgdev.org/blog/social-impact-bond-without-impact-critics-question-success-early-childhood-development-programhttps://nonprofitquarterly.org/2014/06/12/eight-thoughts-social-impact-bonds/
http://www.truth-out.org/opinion/item/33353-social-impact-bonds-selling-off-the-public-good-in-the-era-of-neoliberalism
Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka edistää yhteishyvää parantamalla esimerkiksi yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa, Tommi Lehtonen kertoo. Sen lisäksi sijoituksilta odotetaan taloudellista voittoa. "Tätä yhteishyvän ja taloudellisen voiton kaksoistavoitetta on äärinäkemyksissä pidetty etiikan ja voitonpyynnin epäpyhänä allianssina.
Vaikuttavuussijoittamisen eettisenä riskinä on pidetty sitä, että yhteisen edun vuoksi katsotaan ahneutta läpi sormien.
Kaksoisvaikutusperiaatteen mukaan teon saa tehdä tietoisena siitä, että sillä on epätoivottuja seurauksia, kunhan teon ensisijainen vaikutus on moraalisesti hyvä tai neutraali. Teolla saa siis olla myös huonoja seurauksia, jos ne ovat sivuvaikutuksia, joita ei tavoitella. Periaatteen mukaan sijoitus on mahdollisista haittavaikutuksistaan huolimatta eettisesti hyväksyttävä, jos ensisijaisena vaikutuksena on esimerkiksi kansakunnan etu. Talvivaaraa pidettiin pitkään tällaisena sijoituksena muun muassa työllisyysvaikutustensa vuoksi. Nyt kansakunnan etu tässä on käynyt epäselväksi".
Lehtosen mukaan vaikuttavuussijoittamiseen sisältyvää taloudellisen voiton tavoittelua vieroksutaan koska a) eettisten näkökohtien tueksi ei haluta hyväksyä taloudellisia tai muita etiikan ulkopuolisia perusteita b) kapitalistiseen järjestelmään olennaisesti kuuluvaan taloudellisen voiton tavoitteluun liittyy suuria ongelmia ja vinoumia.
Sijoittajat alkavat rahoittaa nuorten tukipalveluita ja maahanmuuttajien työllistymistä
Yksi vaikuttavuussijoittamisen( impact investing) toteutusmuoto on Social Impact Bond ( SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus, joka herättää suurta kiinnostusta Suomessa.
Valtio pyrkii työllistämään 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana niin sanotulla vaikuttavuussijoittamiskokeilulla ( SIB), kertoo Helsingin Sanomat.
SIB-hanketta tukee Euroopan investointirahaston Esir-rahasto. Euroopan investointirahasto sijoittaa hankkeeseen riskirahaa 10 miljoonaa euroa. Toisin sanoen muiden yksityisten sijoittajien osuus jää 3,5 miljoonaan euroon.
Yhteensä Euroopan investointirahasto on varannut 150 miljoonaa euroa tämäntyyppisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi.
Tampere on mukana lasten ja perheiden hyvinvointia edistävässä hankkeessa, jonka rahaston varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta, kertoo Aamulehti.
Tampereen lisäksi mukana ovat nyt Hämeenlinna, Vantaa ja Oulu.
SIB-malli eli tulosperusteinen rahoitussopimus on Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) Suomeen tuoma.
Rahastoa hallinnoi FIM, yksityispankki , joka on osa S- Pankki-konsernia . Sen varainkeruu käynnistyy lähiaikoina, kertoivat kaupungin hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen ja Sitran vaikuttavuusinvestoimisen projektijohtaja Mika Pyykkö toukokuussa.
Tampereen sopimus tuli kaupunginhallituksen tarkistettavaksi 15.5. Kaupunki valitsi Lastensuojelun Keskusliiton kanssa palveluntuottajista parhaat. Keskusteluissa on ollut mukana noin 50 palvelun tarjoajaa.
- Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa tarkoittaa miljoonaluokan hanketta, sanoi Kuosmanen. Hänen johtajuuskautensa aikana kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet Tampereella 30% ( Yle, 25.9.2017), joten hyvinvointivajeisiksi määriteltyjä asiakkaita riittänee useampaankin SIB- hankkeeseen.
Kunnalle SIB tarkoittaa Pyykön mukaan mahdollisuutta taloudellisesti riskittömään, budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen. "Jos hyvinvoinnin tavoitteet saavutetaan, kunta palauttaa rahastolle osan säästöstä, joka syntyy, kun ongelmat vähenevät. Jos tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa euron euroa, vaan riski jää sijoittajalle."
Kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta.
Anna Idströmin mukaan "Sitra (2015) ei anna yhtäkään käytännön esimerkkiä, joka osoittaisi SIB-mallin hyödyn verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin, eivätkä kansainvälisetkään lähteet pysty tarjoamiensa konkreettisten esimerkkien perusteella tässä asiassa parempaan kuin varovaiseen toiveikkuuteen: on liian varhaista antaa tuomiota SIB-mallin toimivuudesta suuntaan tai toiseen (OECD 2016: 23, Gustafsson-Wright & al. 2015: 48–50, Azemati & al. 2013: 32).
Muitakin vaihtoehtoja on. Lontoossa on kehitetty joukkorahoituksen ja julkisen rahoituksen yhdistelmää, jossa kaupunki tulee vastaan niitä hankkeita, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja keräävät parhaiten joukkorahoitusta.
SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti
Sitra ei tuo lainkaan esiin SIB-malliin kohdistunutta kritiikkiä, kuten seuraavia huolia (Horesh 2015a, b), jotka liittyvät siihen, millaisia sivuvaikutuksia voi olla yksityisen rahan kanavoitumisella järjestöjen tai sosiaalisten yritysten kautta toiminnan kohteen hyväksi:
•SIB-rahoitteisen toiminnan rahoittaja halunnee varmistaa, että rahat käytetään tehdyn sopimuksen mukaisesti, joten hän sekaantunee enenevässä määrin toimintaa organisoivien tahojen päätöksentekoon. On olemassa riski, että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintakulttuuri muuttuu tämän myötä liiketoiminnan kaltaiseksi.
• Järjestöjen välille voi kehittyä epätervettä kilpailua.
• Vallan siirtyminen yksityisten tahojen käsiin vähentää julkisen vallan vastuuta. Vaikka demokraattisesti valitut luottamushenkilöt eivät edusta täydellisesti koko kansaa, he ovat kuitenkin käytännössä parhaat mahdolliset demokraattisen yhteiskunnan edustajat. Sosiaalisten palveluiden turvaaminen on heidän käsissään paremmissa käsissä kuin muualla. (Horesh: mt.)
OECD:n raportti (2016: 22) huomauttaa, että nykyinen politiikka on epäonnistunut monissa sellaisissa kysymyksissä, joihin SIB:in kannattajat uskovat SIB:in voivan tarjota uudenlaisia ratkaisuja: asunnottomuus, lasten huostaanotot ja rikoksenuusinta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja tuottavat kurjuutta, mutta niitä ei ole kyetty tehokkaasti torjumaan nykyisin keinoin. Samainen raportti tosin jatkaa, että ei ole näyttöä siitä, että SIB onnistuisi paremmin – se voi monimutkaisuudessaan tulla jopa suoraviivaista verotusta kalliimmaksi. Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen nimenomaan ei säästä veronmaksajien rahaa vaan pikemminkin hukkaa sitä (Chassy & Amey 2011, ks. myös Plumer 2011).
Idström väittää, että demokratian kannalta SIB on arveluttava rahoitusinstrumentti, jota olisi syytä tutkia tarkasti ennen sen soveltamista suomalaiseen yhteiskuntaan.
SIB aiheuttaa rakennemuutoksen, jossa osa päätöksenteosta karkaa luottamushenkilöiden käsistä kaupallisille tahoille – varallisuutensa karttumista toivoville sijoittajille ja omia intressejään ajaville palveluntuottajille eli firmoille.
Onko yhteiskunnassa käyty riittävän laaja arvokeskustelu ja saavutettu yhteisymmärrys siitä, miksi jonkun sijoittajan pitäisi voida vaurastua sillä, että esimerkiksi turvattomaan tilanteeseen joutuneita lapsia, vapautuvia vankeja tai asunnottomia kohdellaan tavalla A sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin tavalla B?
Kuinka voidaan turvata se, että yhteiskuntamme heikoimmat ja hädänalaisimmat eivät joudu yksityisten tahojen rahanteon pelinappuloiksi? Rahoittajien ja kaupallisten palveluntuottajien tuodessa omat intressinsä osaksi yhteiskunnallisia käytäntöjä, demokraattisen, avoimen päätöksenteon ote väistämättä heikkenee siitä käytännön proseduurista, jonka lopputuloksena voi olla ratkaiseva vaikutus jonkun todellisen ihmisen todelliseen elämään.
Kansainvälisesti SIB näyttäisi herättävän toiveikasta ja jopa innostunutta keskustelua, ja jonkinlaisia alustavia onnistumisiakin on raportoitu (joskin syy-seuraussuhteen kiistaton osoittaminen SIB-rahoituksen ja toteutuneiden edistysaskelien välillä on vaikeaa), joten SIB voi olla käyttökelpoinen väline paremman yhteiskunnan luomiseksi.
Kohti yksityisiä vankiloita?
Yksityiset vankilat tarjoavat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ongelmista, joita seuraa hädänalaisiin ihmisiin kohdistuvien julkisten sosiaalipalveluiden yksityistämisestä. Amerikkalaisissa liikeyrityksiksi muutetuissa vankiloissa henkilökunnan ammattitaito on heikko ja vankien turvallisuus sekä ihmisoikeudet vaakalaudalla (Stevenson 2011).
American Civil Liberties Unionin (2016) mukaan myöskään väitteet yksityisten vankiloiden tuomista säästöistä eivät ole osoittautuneet paikkaansapitäviksi. Tarkempia lukuja antaa Oppel (2011), joka lisäksi huomauttaa, että yksityiset vankilat pyrkivät pitämään seiniensä sisällä vain halvoiksi tulevat vangit – sairaimmat ja täten kalliimmiksi tulevat vangit jätetään mielellään valtion vankiloihin.
Vuonna 2008 Mid-Atlantic Youth Services Corp-niminen nuorisovankilafirma jäi kiinni lähes 3 miljoonan dollarin lahjuksien maksamisesta tuomareille, jotta he lähettäisivät kyseisen firman vankiloihin aivan mitättömistäkin rikoksista kiinni jääneitä nuoria (Monbiot 2009, Pilkington 2009).
Vankilafirmat ovat tulleet tunnetuiksi myös lobbauksesta, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin niin, että vankeustuomiot kovenisivat kautta linjan ja vankilat pysyisivät tällä tavoin mahdollisimman täysinä.
Arizonan osavaltio on joutunut jopa maksamaan korvauksia yksityiselle vankilalle siitä, että osa sen selleistä on ollut vajaakäytöllä (Hall & Diehm 2013).
Mikä varmistaa, ettei samoja virheitä tapahdu Suomessa, jos omaksumme ongelmia aiheuttaneen toimintamallin kulttuuriimme?"(Idström, 2013)
Valvomaton lastensuojelu ja sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoituksilla keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet , asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat , joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
Lastensuojelussa on pitkät perinteet ja markkinarako puoskaroinnille
Terveydenhuollon tuotteet ja palvelut käyvät ennen markkinoille pääsyään läpi perusteellisen testauksen. Sosiaalipalveluissa sen sijaan voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja( Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus onkin jatkuvasti pienentynyt korjaaviin palveluihin verrattuna. Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja.
Pelkästään kuutoskaupunkien sijoitusten kustannukset olivat yli 262 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Suomessa on jopa 19 000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät noin 126 000 henkilöä . Yhteiskunnallisten yritysten ensisijaisen tavoitteen ei tulisi olla voiton maksimointi vaan yhteiskunnallisten päämäärien edistäminen ja yritysten voitonjako pitäisi rajoittaa siten, että valtaosa voitoista kohdennetaan mission mukaiseen työhön.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käänteisesti voisi jopa argumentoida, että vuosisykleissä myönnettävä rahoitus ei kannusta toimijoita kehittämään pitkäjänteistä vaikuttavuuden seurantaa, vaan ohjaa toimintaa panosten ja suoritteiden laskemiseen (Etla, 2015, 24).
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset, valistumattomat päättäjät ja syyllisyydentuntoiset sijoittajat pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" ja työntää haavi alle.
Lähteet:
Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona (23.10.2015). ”Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa”.
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-46.pdf
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/17/dokumenttiprojekti-rahastusta-lapsilla
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_02_tutkimuskatsauksia_13_idstrom.pdf
https://www.cgdev.org/blog/social-impact-bond-without-impact-critics-question-success-early-childhood-development-programhttps://nonprofitquarterly.org/2014/06/12/eight-thoughts-social-impact-bonds/
http://www.truth-out.org/opinion/item/33353-social-impact-bonds-selling-off-the-public-good-in-the-era-of-neoliberalism