Yli 1000 lastensuojeluilmoitusta enemmän kuin vuonna 2016
Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Oulussa tehtiin yli tuhat lastensuojeluilmoitusta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kasvua on yli 40 prosenttia.
Tammi–heinäkuun ilmoitusten lukumäärä oli 3 537, kun samalla aikavälillä vuonna 2016 niitä kertyi 2 514.
Lastensuojelun palvelutarpeenarviointien asiakkuudet lisääntyivät vieläkin roimemmin, 54,9 prosenttia. Tänä vuonna seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana niitä oli kaikkiaan 1 617. Vuonna 2016 vastaavana aikana arviointien määrä oli 1 044.
Alkuvuoden lukemat käyvät ilmi viime kuussa hyvinvointilautakunnalle annetusta hyvinvointipalvelujen toiminnan, talouden ja henkilöstön seurannasta, kertoo Oulu- lehti.
Tutkijat tietävät, että demografiset muutokset ovat hitaita eikä äkillisiä muutoksia lastensuojelun asiakkaiden määrässä voi eikä pidä selittää perheiden ominaisuuksilla.
Asiakkaita riittää kun kaikki asiakkaiden yhteydenotot kirjataan lastensuojeluilmoituksiksi
Arja Heikkinen kertoo Oulu- lehdessä todennäköisen syyn ilmoitusten lisääntymiseen. Se on lastensuojelun rutiiniksi muodostunut fabrikointi eli asiakirjojen manipulointi ja väärentäminen. Lastensuojeluilmoituksesta on tehty edellytys palveluiden piiriin pääsemiseksi, vaikka hallituksen LAPE- hankkeen linjaus on, että palveluihin tulisi päästä ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Oulussa kaikki asiakkaiden yhteydenotot kuitenkin kirjataan lastensuojeluilmoituksiksi eli Oulu fabrikoi perheiden yhteydenotoista lastensuojeluilmoituksia.
Palvelupäällikkö Teija Sulisalo lisää, että osin kasvua selittää myös se, että viime vuonna tarkentuneen ohjeistuksen myötä osa aiemmin sosiaalihuollon ilmoituksina käsitellyistä asioista kirjataan nyt lastensuojeluilmoituksiksi.
Lastensuojelu siis itse tuottaa ja ylläpitää asiakaskuormia kirjaamalla asiakkaiden palvelupyynnöt lastensuojeluilmoituksiksi. Se tuottaa itse itselleen valeasiakkaita. Ei ihme, että sijoitusten määrä Suomessa on ampaissut uuteen nousuun syksystä 2016 lähtien. Tilanne on sama kuin jos jokainen yhteydenotto poliisiin esim. ajokortin, passin tai arpajaisluvan hankkimiseksi merkittäisiin rikosilmoitukseksi, josta seuraisi automaattisesti esitutkinta muttei välttämättä syytettä. Toisin kuin rikosrekisteri sosiaalirikerekisteri vain ei kuivu koskaan ja asiakkaan nuoruudenaikaista vapaaehtoistakin avunhakua lastensuojelusta voidaan käyttää vuosien päästä osoituksena puutteellisesta vanhemmuudesta ja perusteena hänen lastensa huostaanottamiselle.
Asiakkaiden kotiapupyynnöistä on fabrikoitu lastensuojeluilmoituksia ja -asiakkuuksia Oulun lisäksi ainakin Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Kuopiossa. Kuopiossa yksinhuoltajaäidin kotiapupyyntö olisi johtanut huostaanottoon ilman Savon Sanomien antamaa julkisuutta ja äidin läheisten taistelua. "Perhetukikeskuksessa" äitiä maaniteltiin vapaaehtoiseen huostaanottoon kehumalla kaavailtua sijaisperhettä ja lupaamalla jopa maksaa taksimatkat lapsen tapaamisiin.
Kirjaamalla esim. kotiapupyyntö lastensuojeluilmoitukseksi voidaan saada aikaan turha lastensuojelutarpeen selvitysprosessi, turha lastensuojelun asiakkuus tai jopa turha kiireellinen sijoitus. Vaikka jokainen palvelutarpeen arviointi ei johdakaan lastensuojelun asiakkuuteen, lisääntyvät lastensuojeluilmoitukset ja arvioinnit tarjoavat kuitenkin kasvualustan lastensuojelun asiakkuuksille ja sijoituksille. Palvelutarpeen arviointi muuttuu usein nimenomaan lastensuojelutarpeen arvioinniksi ja palvelutarve lastensuojelutarpeeksi.
Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa esim. kotikouluun tai toimeentulotuen hakemisen, home-oireilun, päiväkodista myöhästymisen, peruuttamattoman hammaslääkärikäynnin, lapsen leikin tai lauseen, kotiapupyynnön tai sairastumisen seurauksena.
Kaikkia edellämainittuja verukkeita on käytetty ja käytetään edelleen asiakkuuden aloituskriteereinä – joskus asiakkaiden itsensä tietämättä. Asiakkuuden aloittamiseksi riittää kenen hyvänsä huoli. Perhettä ei tarvitse edes tavata saati tuntea.
Ammattihenkilölaki takasi virastoihin muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijät muttei sitä, että sosiaalitoimistoissa tehtäisiin sosiaalityötä tai että työ olisi pätevää.
Lastensuojelu on muuttunut yhä enenevässä määrin klassisesta sosiaalityöstä sijaishuollon asiakashankinnaksi ja edunvalvonnaksi . Muodollisesti pätevienkin työntekijöiden osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien taustaideologioista, tutkimusperustasta tai vaikutuksista ei ole mitään luotettavaa tietoa.
Ammattiekspertiisi, asiakkuudet, laillisuusvalvonta, onnistumiset, oikeudenkäyttö ja toimintakäytännöt perustuvat työntekijän huolen tunteeseen, hiljaiseen tietoon ja retoriikkaan.
Asiakkaana vastoin omaa tahtoa
Lastensuojelun asiakkaat ovat yhä useammmin valeasiakkaita; ihmisiä, jotka eivät tarvitse , halua tai saa lastensuojelun palveluja, mutta jotka on siirretty lastensuojelun asiakkaiksi vastoin omaa tahtoaan, joskus tietämättään.
Asiakkaille valehtelu ei ole uusi ilmiö sosiaalihuollossa. Esimerkiksi Perttulan kasvatuslaitoksessa sterilisoimisia kutsuttiin tyräleikkauksiksi. Potilas ei välttämättä tiennyt menettäneensä suvunjatkamiskykyään (Pohtila, 2001).
Lastensuojelussa asiantuntijuuden ja asiakkuuden lisäksi valetta on myös palvelu. Jotta voisi olla aitoa asiakastyötä, pitäisi myös olla jotakin tarjottavaa; asiakaspalvelua, jossa on tavoite/ suunnitelma, valvottu toteutus ja laaduntarkkailu, tulosvastuu ja seuranta. Lastensuojelussa kaikki edellämainitut jäävät usein kuvitelmiksi. Todellisia ovat vain kalliit vuosi vuodelta kohoavat kustannukset.
Lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen
Asiakaskuormia ylläpidetään myös pitämällä asiakkaita väkisin lastensuojelussa, jossa he eivät kuitenkaan saa tarvitsemiaan palveluita.
HuosTa- tutkimuksessa havaittiin, että lastensuojelun asiakaslapsista jopa 85 prosenttia on jäänyt vaille jotain tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Huomaamatta on jäänyt, että palveluja vaille jääminen on usein suoraa seurausta lastensuojelun asiakkuudesta.
Lastensuojelun suosiman psykoanalyysin vanhentuneet ja virheelliset teoriat näkevät kaikkien ongelmien syynä vanhemmat ja estävät ja haittaavat autismikirjon, ADHD-, home-oirelevien, päihdehäiriöisten, suolisto-oireisten, syömishäiriöisten ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten ja nuorten käypää hoitoa.
Lastensuojelun asiakkuus estää myös järjestöjen palveluihin pääsyn.
Tarpeenmukaisen avun sijaan annetaan turhia ja epätieteellisiä arviointeja
Viime vuonna Oulussa 68,5 palvelutarpeen arvioinneista saatiin tehtyä määräajassa, mutta nyt siihen yllettiin vain 64,9 prosentissa tapauksista.
Kansalaisten kannattaa suhtautua varauksella Arja Heikkisen väittämään, että Oulun palvelut ovat kattavia ja lastensuojelupalveluihin tulevat vain ne asiakkaat, jotka tarvitsevat lastensuojelulain edellyttämiä palveluita. Todennäköisesti lastensuojelupalveluihin ohjataan edelleenkin asiakkaita, jotka eivät halua, tarvitse eivätkä todellisuudessa saa luvattuja palveluita.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvostelee avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Palvelutarpeen arvioinnit ovat lisääntyneet koska esim. perhekeskukset ja kaikki perheiden kanssa toimivat on valjastettu perheiden arviointiin. Perhekeskusten tavoitteita ovat monitoimijaisen arvioinnin lisääminen, varhaisen puuttumisen ja erityisen/kohdennetun puuttumisen tarjoaminen ja perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen. 45 % perhekeskuksista arvioikin konkreettisen vanhempien vertaistuen ja auttamisen toteutuvan kohtalaisen huonosti. Reilu kolmannes (35 %) arvioi parisuhteen tukemiseen tarjottavan tuen toteutuvan sangen huonosti (THL, 2012, 55). 43 prosenttia perhekeskuksista arvioi lasten osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin toteutuvan huonosti tai melko huonosti (mt., 62). Vain joka neljäs (25 %) perhekeskuksista oli solminut kumppanuussopimuksen järjestön kanssa, vielä harvempi seurakunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Kotipalvelu toteutui huonosti 31 %:ssa perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77).
Lastensuojelun arviointi on oikeusturvariski.
Arviointiprosessin jäsentymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut se, että työskentelyä ohjaavia rakenteita on vähän (Oranen, 2006). Rakenteiden epämääräisyys heijastuu suoraan työskentelyprosesseihin, menetelmiin ja välineisiin. Tilanteiden arvioitiin liittyvässä työskentelyssä on suuria paikkakunta-, alue- ja työntekijäkohtaisia eroja (Heino & Pösö, 2003). Lisäksi on todettu, että päätöksiin usein vaikuttavat organisaation kulloisetkin arvot, toimintapolitiikka ja työntekijän ja asiakkaan välinen suhde enemmän kuin asiakkaan todellinen tilanne (Schwalbe, 2004, 563).
Arviointivälineitä ei ole useinkaan kehitetty tutkimusperustaisesti, niiden luotettavuutta ei ole testattu eikä työntekijöitä ole koulutettu riittävästi välineiden käyttöön. Välineet ovat usein jäykkiä ja asiakastilanteita yksinkertaistavia sekä antavat ylimitoitettuja riskiarvioita asiakkaana olevista lapsista. Arviointiin liittyy runsaasti työntekijä-, organisaatio- ja ympäristökohtaista harkintaa ja vaihtelua.
Arvioinnin laatua heikentävät arkiset ajattelutottumukset esim. taipumus etsiä todistusaineistoa jo muodostuneelle näkemykselle, taipumus pitää kiinni aiemmin muodostuneesta näkemyksestä ja torjua aiemmin muodostuneen näkemyksen vastainen näyttö sekä vaihtoehtoiset tulkintatavat.
Arviointeihin saattaa vaikuttaa itse tutkittavaa asiaa enemmän vanhempien alistuminen työntekijän määräämiin ohjelmiin, tutkimuksiin ja havainnoitavana oloon. Asiakkaiden alistumishalukkuuden osuus arvioinnissa on niin tärkeää , että sille on kehitetty oma käsite: "arviointitottelevaisuus".
Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM ( structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, ettei arviointivälineitä käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145).
Yleisimmin perhearvioinnissa käytetään juuri vääristä hyväksikäyttösyytöksistä tunnetun psykoanalyytikko Arnon Bentovimin jalostamia häiriö-orientaatioon perustuvia oppeja. Perhearvioinnissa käytetään usein myös kyseenalaista MIM- vuorovaikutusarviointia. Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan menetelmä ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Puutteellisen kielitaidon omaavat perhetyöntekijät ja sosionomiopiskelijat jopa kääntävät arviointimallien sisältökuvaukset , arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi. He pyrkivät todistamaan "ammatillisuutensa" löytämällä asiakkaasta trauman, vuorovaikutushäiriön tai ylisukupolvisesti periytyvän ongelman ”perhearvioinnissa”, jonka he ovat pahimmillaan kehitelleet itse suomentamistaan skandaaliguru Arnon Bentovimin psykoanalyyttisistä virheellisiksi todistetuista opeista.
Sheffieldin yliopiston sosiaalityön professori Kate Morris arvostelee sitä, että lastensuojelu kohdistaa resurssien sijaan köyhiin ja erilaisiin perheisiin turhia riskiseulauksia ja -tutkimuksia. Morris väittää, että perheet karttavat ja vierastavat sosiaalityötä siksi, että se sementoi ohimenevän ongelmatilanteen pysyväksi identiteetiksi ja leimaksi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin alkuperäinen tilanne, johon apua haettiin. Hän pohtii toimivatko sosiaalityöntekijät hyvistä aikomuksistaan huolimatta muutosten estäjinä kyvyttömyydessään irroittautua käsityksistään ja toimintamalleistaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein. Huono- osaisia asiakkaita syrjäytetään hartiavoimin.
Sosiaalityön asiantuntijat haluavat puhua vain toisille asiantuntijoille- asiakkuuksien välityksellä. Päätökset ja selvitykset tehdään omien asiantuntijoiden näkemyksiin turvauten- usein lapsia ja vanhempia tapaamatta. Poislähettämisen kulttuuriin nojaavassa lastensuojelussa avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja ja työaika kuluu sijaishuollon kanssa työskennellessä. Asiakasosallisuus ja -lähtöisyys samoin kuin dialogisuus typistyy sanahelinäksi, jota ei aiotakaan toteuttaa. Avuksi kutsuttu toiminta tarkoittaa elävien yhteyksien katkaisua; asiakkaiden suhteiden, verkostojen ja voimavarojen tuhoamista ja asiakkaiden arviointeja ja siirtelyä laitoksesta toiseen.
Lastensuojelussa asiakas jääkin usein (HuosTa- tutkimuksen mukaan jopa 85% ei saa tarvitsemaansa palvelua) vaille tarvitsemaansa apua ja hänen ongelmansa pahenee.
Oulun lastensuojelu viimein tutkintaan?
Psykoanalyysin virheelliseksi todettuun näkemykseen muistista perustuva traumaterapia on lastensuojelujärjestöissä kovassa nosteessa. Psykoanalyysin avulla lapsen ADHD:stäkin tulee vain vanhempien virheellisyyttä. Psykoanalyysin ja traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n puheenjohtajana.
Traumaterapiakeskus ry:n edeltäjät, Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus ja Traumaterapiakeskus olivat Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyössä Oulun Seudun Mielenterveysseura ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n, Suomen Punaisen Ristin Oulun piiri ry:n ja Oulun kaupungin kanssa toteuttamia projekteja, joita hallinnoi niinikään Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana toiminut Arja Sutela.
Onko oululaisten päättäjien monivuotinen altistuminen psykoanalyysiin perustuvalle traumaterapeuttiselle jargonille yhteydessä siihen, että Oulun sosiaalityöntekijät ovat saaneet huostaanotto-hakemuksiaan läpi piiloisiin traumoihin vetoamalla kuten Kurhelan poikien tapauksessa:” Lasten isä on mahdollisesti kurittanut perheen lapsia fyysisesti ja hallitsee heitä pelolla. Vaikka isä ei käyttäisikään väkivaltaa, väkivallan uhka on jossain muodossa olemassa lasten mielessä”?
Oulussa traumaterapian kiistanalaiset ja epätieteelliset opit ovat levinneet yliopistoon asti. Traumapsykoterapiapalvelu Sarastus järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen sekä Traumaterapiakeskuksen kanssa traumapsykoterapeuttikoulutuksen (keho-orientoitunut) vv 2015-2019 Oulussa.
Traumaterapia kuten muutkin psykoanalyyttiset opit lähtevät vääräksi todistetusta repressoituneen muistin olettamasta ja luulosta, että lapsen oireilun taustalla on aina jokin lapsuudenperheen salattu ja seksuaalinen trauma, jonka vain asiantuntija osaa kaivaa esiin. Näkemys vähättelee lastensuojelussa ja sijaishuollossa esiintyvää väkivaltaa ja tuottaa vanhemmille paljon virheellisiä kaltoinkohtelusyytöksiä ja oikeusmurhia.
Oulun seutu on tunnettu lastensuojelubisneskeskittymä, jossa toimii lukuisia järjestöjen ja yksityisten lastensuojeluyrityksiä. Vuonna 2014 Oulu sai Lokakuun Liikkeeltä Vuoden Vieraannuttaja- palkinnon lastensuojelulain vastaisesta lasten ja vanhempien yhteydenpidon hankaloittamisesta. Lokakuun liike on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Oulun lastensuojelusta viime vuosien aikana. Myös valtamediassa on julkaistu Oulun lastensuojelun epäkohtia. (Linkkilista alla.) Viimeisin isompi kohu syntyi 11-vuotiaan lapsen hyväksikäytön tultua ilmi. Lapselle oli tehty abortteja, mutta Oulun lastensuojelu ei ollut suojellut häntä.
Aiempi asiakirjafabrikointiin liittynyt lastensuojelukohu ajoittui vuoden 2016 kesään. Lokakuun liikkeen saamien tietojen mukaan tapaus koskee Oulua, jossa peräti 7 sosiaalityöntekijää oli määrätty syyttäjän toimesta esitutkintaan. Aluehallintovirastossa on tasaisesti käsittelyssä Oulua koskevia kanteluita, parhaillaankin. Aluehallintoviraston antamat lukuisat huomautukset oululaisvirkamiehille eivät käytännössä ole johtaneet lastensuojelun korjausliikkeisiin.
Lisäksi Eduskunnan oikeusasiamies on vieraillut Oulun lastensuojelussa. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen on lähtenyt valituksia Oulun lastensuojelun toimista. Lokakuun liike on informoinut Oulun tilanteesta mm. Euroopan kidutuksen vastaista komiteaa (Committee for the Prevention of Torture).
Kansalaiset ovat tehneet rikosilmoituksia ja jättäneet tutkintapyyntöjä lastensuojeluviranomaisista, mutta Oulun poliisi on tutkinut tapauksia aniharvoin.
Oulun evankelisluterilainen kirkko on kuullut lasten hädän ja auttanut monia lapsia, jotka ovat otettu huostaan huterin perustein.
Olisiko lopultakin aika puuttua siihen, mitä Oulussa tapahtuu?
Eduskunnan oikeusasiamiehen on otettava kantaa asiakkaiden palvelupyyntöjen fabrikoimiseen lastensuojeluilmoituksiksi ja lastensuojelun epätieteellisiin arviointeihin. Valviran tulee välittömästi tutkia Oulun ensi- ja turvakodin, Oulun yliopiston, Traumaterapiakeskuksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n traumaterapiakoulutukset. Mikä osuus Oulun ensi- ja turvakodin traumaterapiamarkkinoinnilla on ensi- ja turvakotien ja Oulun lastensuojelun epätieteellisiin työmenetelmiin ja niiden aiheuttamiin oikeusturvaongelmiin?
Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään yleensä väärälle kohderyhmälle ja havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan psykoanalyysin virheellisille olettamille perustuvan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi.
Olisiko Oulussa aika tyhjentää lisää työpöytiä ja palkata eettisesti orientoituneita työntekijöitä, jotta Ouluun saataisiin vääristymätön työskentelykulttuuri ja laadukas lastensuojelu, jossa lakia ja asetuksia sekä ohjeistuksia noudatetaan?
Oululaiset viranomaiset ovat tuhonneet kokonaisia perheitä. Kaikki lapset eivät selviydy koskaan vaurioista, joita heille on lastensuojelun nimissä tehty.
Lue myös:
☞ Oulun lastensuojelu: mistä löydätte kunnolliset sijaisperheet?
☞ Seitsemän lastensuojelun viranomaista esitutkintaan
☞ Oulussa ei saa jättää 9-vuotiasta leikkipuistoon ilman vanhempaa. Siitä rapsahtaa sakkoja.
☞ Avoin kirje Nivalan sosiaalitoimelle ja perhekotikumppaneille Ouluun
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)
☞ Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
☞ Lapsiasiavaltuutettu korporatismin takuumiehenä
☞ SUOMEN LAPSIKAUPAN UHRI 5-VUOTIAS MARIA
☞ Dokumentti Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää
☞ KADONNEET LAPSET -dokumentti
☞ Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa?
☞ Oulu pyrkii maailmankartalle
☞ Vuoden Vieraannuttaja -palkinnot: 1) Oulu 2) Jämsä 3) Kuopio (vaisuja aplodeja)
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulun lastensuojelu äidille: "Luovuta. Ei meitä vastaan kannata taistella, voitamme kuitenkin."
☞ Oulusta kajahtaa taas: "Apua, vauva salilla!"
☞ Suomalaislapset viikkoja kaapattuina Ruotsin sosiaalin tuella
☞ LL-uutisia: "Perheet lähtevät liikkeelle."
☞ "Näin kohtaat median" – kaltoin kohdeltu sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara opastaa
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
☞ Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
☞ Henriikka Kurhela - My Story
☞ Julkinen tiedote huostaan otetun Henriikan tapauksesta
☞ Oulun huostakohu & pastori Árpád Kovács: "Lastensuojelijat eivät kysyneet, mitä tytölle kuuluu..."
☞ Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
☞ Pastori Raisa Lehtomäki antaa tukensa Árpád Kovácsille
☞ Virallinen tiedote: Kirkosta turvapaikkaa hakeneen huostanuoren ja Oulun lastensuojelun väliset sovintoneuvottelut johtivat rakentavaan yhteistyöhön
☞ Porvoon piispalta tukea huostanuorta auttaneelle pastorille
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa lastensuojelun mielivallan vuoksi
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina
☞ JP Roos: Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan
☞ JP Roos: Sijaishuolto - viimeinen laitosten linnake
☞ Ikonen: Juusokin pyysi lastensuojelun uhrina turvapaikkaa kirkosta
☞ Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
☞ Hämäläinen: Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus
☞ Liljeberg: Nykylastensuojelussa lapsen kuuleminen on mahdotonta
☞ Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
☞ Uusitalo: Tässä lisää bannattavaa
☞ Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ HITLER kuulee Oulun lastensuojelusta
☞ LOKA-KARAOKE
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
☞ Palveluihin palaa miljardeja, silti nuoret syrjäytyvät
☞ TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
☞ TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
☞ TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
☞ LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12
☞ Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!
Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Oulussa tehtiin yli tuhat lastensuojeluilmoitusta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kasvua on yli 40 prosenttia.
Tammi–heinäkuun ilmoitusten lukumäärä oli 3 537, kun samalla aikavälillä vuonna 2016 niitä kertyi 2 514.
Lastensuojelun palvelutarpeenarviointien asiakkuudet lisääntyivät vieläkin roimemmin, 54,9 prosenttia. Tänä vuonna seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana niitä oli kaikkiaan 1 617. Vuonna 2016 vastaavana aikana arviointien määrä oli 1 044.
Alkuvuoden lukemat käyvät ilmi viime kuussa hyvinvointilautakunnalle annetusta hyvinvointipalvelujen toiminnan, talouden ja henkilöstön seurannasta, kertoo Oulu- lehti.
Tutkijat tietävät, että demografiset muutokset ovat hitaita eikä äkillisiä muutoksia lastensuojelun asiakkaiden määrässä voi eikä pidä selittää perheiden ominaisuuksilla.
Asiakkaita riittää kun kaikki asiakkaiden yhteydenotot kirjataan lastensuojeluilmoituksiksi
Arja Heikkinen kertoo Oulu- lehdessä todennäköisen syyn ilmoitusten lisääntymiseen. Se on lastensuojelun rutiiniksi muodostunut fabrikointi eli asiakirjojen manipulointi ja väärentäminen. Lastensuojeluilmoituksesta on tehty edellytys palveluiden piiriin pääsemiseksi, vaikka hallituksen LAPE- hankkeen linjaus on, että palveluihin tulisi päästä ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Oulussa kaikki asiakkaiden yhteydenotot kuitenkin kirjataan lastensuojeluilmoituksiksi eli Oulu fabrikoi perheiden yhteydenotoista lastensuojeluilmoituksia.
Palvelupäällikkö Teija Sulisalo lisää, että osin kasvua selittää myös se, että viime vuonna tarkentuneen ohjeistuksen myötä osa aiemmin sosiaalihuollon ilmoituksina käsitellyistä asioista kirjataan nyt lastensuojeluilmoituksiksi.
Lastensuojelu siis itse tuottaa ja ylläpitää asiakaskuormia kirjaamalla asiakkaiden palvelupyynnöt lastensuojeluilmoituksiksi. Se tuottaa itse itselleen valeasiakkaita. Ei ihme, että sijoitusten määrä Suomessa on ampaissut uuteen nousuun syksystä 2016 lähtien. Tilanne on sama kuin jos jokainen yhteydenotto poliisiin esim. ajokortin, passin tai arpajaisluvan hankkimiseksi merkittäisiin rikosilmoitukseksi, josta seuraisi automaattisesti esitutkinta muttei välttämättä syytettä. Toisin kuin rikosrekisteri sosiaalirikerekisteri vain ei kuivu koskaan ja asiakkaan nuoruudenaikaista vapaaehtoistakin avunhakua lastensuojelusta voidaan käyttää vuosien päästä osoituksena puutteellisesta vanhemmuudesta ja perusteena hänen lastensa huostaanottamiselle.
Asiakkaiden kotiapupyynnöistä on fabrikoitu lastensuojeluilmoituksia ja -asiakkuuksia Oulun lisäksi ainakin Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Kuopiossa. Kuopiossa yksinhuoltajaäidin kotiapupyyntö olisi johtanut huostaanottoon ilman Savon Sanomien antamaa julkisuutta ja äidin läheisten taistelua. "Perhetukikeskuksessa" äitiä maaniteltiin vapaaehtoiseen huostaanottoon kehumalla kaavailtua sijaisperhettä ja lupaamalla jopa maksaa taksimatkat lapsen tapaamisiin.
Kirjaamalla esim. kotiapupyyntö lastensuojeluilmoitukseksi voidaan saada aikaan turha lastensuojelutarpeen selvitysprosessi, turha lastensuojelun asiakkuus tai jopa turha kiireellinen sijoitus. Vaikka jokainen palvelutarpeen arviointi ei johdakaan lastensuojelun asiakkuuteen, lisääntyvät lastensuojeluilmoitukset ja arvioinnit tarjoavat kuitenkin kasvualustan lastensuojelun asiakkuuksille ja sijoituksille. Palvelutarpeen arviointi muuttuu usein nimenomaan lastensuojelutarpeen arvioinniksi ja palvelutarve lastensuojelutarpeeksi.
Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa esim. kotikouluun tai toimeentulotuen hakemisen, home-oireilun, päiväkodista myöhästymisen, peruuttamattoman hammaslääkärikäynnin, lapsen leikin tai lauseen, kotiapupyynnön tai sairastumisen seurauksena.
Kaikkia edellämainittuja verukkeita on käytetty ja käytetään edelleen asiakkuuden aloituskriteereinä – joskus asiakkaiden itsensä tietämättä. Asiakkuuden aloittamiseksi riittää kenen hyvänsä huoli. Perhettä ei tarvitse edes tavata saati tuntea.
Ammattihenkilölaki takasi virastoihin muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijät muttei sitä, että sosiaalitoimistoissa tehtäisiin sosiaalityötä tai että työ olisi pätevää.
Lastensuojelu on muuttunut yhä enenevässä määrin klassisesta sosiaalityöstä sijaishuollon asiakashankinnaksi ja edunvalvonnaksi . Muodollisesti pätevienkin työntekijöiden osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien taustaideologioista, tutkimusperustasta tai vaikutuksista ei ole mitään luotettavaa tietoa.
Ammattiekspertiisi, asiakkuudet, laillisuusvalvonta, onnistumiset, oikeudenkäyttö ja toimintakäytännöt perustuvat työntekijän huolen tunteeseen, hiljaiseen tietoon ja retoriikkaan.
Asiakkaana vastoin omaa tahtoa
Lastensuojelun asiakkaat ovat yhä useammmin valeasiakkaita; ihmisiä, jotka eivät tarvitse , halua tai saa lastensuojelun palveluja, mutta jotka on siirretty lastensuojelun asiakkaiksi vastoin omaa tahtoaan, joskus tietämättään.
Asiakkaille valehtelu ei ole uusi ilmiö sosiaalihuollossa. Esimerkiksi Perttulan kasvatuslaitoksessa sterilisoimisia kutsuttiin tyräleikkauksiksi. Potilas ei välttämättä tiennyt menettäneensä suvunjatkamiskykyään (Pohtila, 2001).
Lastensuojelussa asiantuntijuuden ja asiakkuuden lisäksi valetta on myös palvelu. Jotta voisi olla aitoa asiakastyötä, pitäisi myös olla jotakin tarjottavaa; asiakaspalvelua, jossa on tavoite/ suunnitelma, valvottu toteutus ja laaduntarkkailu, tulosvastuu ja seuranta. Lastensuojelussa kaikki edellämainitut jäävät usein kuvitelmiksi. Todellisia ovat vain kalliit vuosi vuodelta kohoavat kustannukset.
Lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen
Asiakaskuormia ylläpidetään myös pitämällä asiakkaita väkisin lastensuojelussa, jossa he eivät kuitenkaan saa tarvitsemiaan palveluita.
HuosTa- tutkimuksessa havaittiin, että lastensuojelun asiakaslapsista jopa 85 prosenttia on jäänyt vaille jotain tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Huomaamatta on jäänyt, että palveluja vaille jääminen on usein suoraa seurausta lastensuojelun asiakkuudesta.
Lastensuojelun suosiman psykoanalyysin vanhentuneet ja virheelliset teoriat näkevät kaikkien ongelmien syynä vanhemmat ja estävät ja haittaavat autismikirjon, ADHD-, home-oirelevien, päihdehäiriöisten, suolisto-oireisten, syömishäiriöisten ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten ja nuorten käypää hoitoa.
Lastensuojelun asiakkuus estää myös järjestöjen palveluihin pääsyn.
Tarpeenmukaisen avun sijaan annetaan turhia ja epätieteellisiä arviointeja
Viime vuonna Oulussa 68,5 palvelutarpeen arvioinneista saatiin tehtyä määräajassa, mutta nyt siihen yllettiin vain 64,9 prosentissa tapauksista.
Kansalaisten kannattaa suhtautua varauksella Arja Heikkisen väittämään, että Oulun palvelut ovat kattavia ja lastensuojelupalveluihin tulevat vain ne asiakkaat, jotka tarvitsevat lastensuojelulain edellyttämiä palveluita. Todennäköisesti lastensuojelupalveluihin ohjataan edelleenkin asiakkaita, jotka eivät halua, tarvitse eivätkä todellisuudessa saa luvattuja palveluita.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvostelee avoimessa kirjeessään lastensuojelun tilaa.
Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
- Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista, joiden kohdalla on tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle ja joilla on todettu päihdepalvelujen tarve, on jäänyt ilman tätä palvelua. Sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Palvelutarpeen arvioinnit ovat lisääntyneet koska esim. perhekeskukset ja kaikki perheiden kanssa toimivat on valjastettu perheiden arviointiin. Perhekeskusten tavoitteita ovat monitoimijaisen arvioinnin lisääminen, varhaisen puuttumisen ja erityisen/kohdennetun puuttumisen tarjoaminen ja perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen. 45 % perhekeskuksista arvioikin konkreettisen vanhempien vertaistuen ja auttamisen toteutuvan kohtalaisen huonosti. Reilu kolmannes (35 %) arvioi parisuhteen tukemiseen tarjottavan tuen toteutuvan sangen huonosti (THL, 2012, 55). 43 prosenttia perhekeskuksista arvioi lasten osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin toteutuvan huonosti tai melko huonosti (mt., 62). Vain joka neljäs (25 %) perhekeskuksista oli solminut kumppanuussopimuksen järjestön kanssa, vielä harvempi seurakunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Kotipalvelu toteutui huonosti 31 %:ssa perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77).
Lastensuojelun arviointi on oikeusturvariski.
Arviointiprosessin jäsentymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut se, että työskentelyä ohjaavia rakenteita on vähän (Oranen, 2006). Rakenteiden epämääräisyys heijastuu suoraan työskentelyprosesseihin, menetelmiin ja välineisiin. Tilanteiden arvioitiin liittyvässä työskentelyssä on suuria paikkakunta-, alue- ja työntekijäkohtaisia eroja (Heino & Pösö, 2003). Lisäksi on todettu, että päätöksiin usein vaikuttavat organisaation kulloisetkin arvot, toimintapolitiikka ja työntekijän ja asiakkaan välinen suhde enemmän kuin asiakkaan todellinen tilanne (Schwalbe, 2004, 563).
Arviointivälineitä ei ole useinkaan kehitetty tutkimusperustaisesti, niiden luotettavuutta ei ole testattu eikä työntekijöitä ole koulutettu riittävästi välineiden käyttöön. Välineet ovat usein jäykkiä ja asiakastilanteita yksinkertaistavia sekä antavat ylimitoitettuja riskiarvioita asiakkaana olevista lapsista. Arviointiin liittyy runsaasti työntekijä-, organisaatio- ja ympäristökohtaista harkintaa ja vaihtelua.
Arvioinnin laatua heikentävät arkiset ajattelutottumukset esim. taipumus etsiä todistusaineistoa jo muodostuneelle näkemykselle, taipumus pitää kiinni aiemmin muodostuneesta näkemyksestä ja torjua aiemmin muodostuneen näkemyksen vastainen näyttö sekä vaihtoehtoiset tulkintatavat.
Arviointeihin saattaa vaikuttaa itse tutkittavaa asiaa enemmän vanhempien alistuminen työntekijän määräämiin ohjelmiin, tutkimuksiin ja havainnoitavana oloon. Asiakkaiden alistumishalukkuuden osuus arvioinnissa on niin tärkeää , että sille on kehitetty oma käsite: "arviointitottelevaisuus".
Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM ( structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, ettei arviointivälineitä käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145).
Yleisimmin perhearvioinnissa käytetään juuri vääristä hyväksikäyttösyytöksistä tunnetun psykoanalyytikko Arnon Bentovimin jalostamia häiriö-orientaatioon perustuvia oppeja. Perhearvioinnissa käytetään usein myös kyseenalaista MIM- vuorovaikutusarviointia. Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan menetelmä ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Puutteellisen kielitaidon omaavat perhetyöntekijät ja sosionomiopiskelijat jopa kääntävät arviointimallien sisältökuvaukset , arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi. He pyrkivät todistamaan "ammatillisuutensa" löytämällä asiakkaasta trauman, vuorovaikutushäiriön tai ylisukupolvisesti periytyvän ongelman ”perhearvioinnissa”, jonka he ovat pahimmillaan kehitelleet itse suomentamistaan skandaaliguru Arnon Bentovimin psykoanalyyttisistä virheellisiksi todistetuista opeista.
Sheffieldin yliopiston sosiaalityön professori Kate Morris arvostelee sitä, että lastensuojelu kohdistaa resurssien sijaan köyhiin ja erilaisiin perheisiin turhia riskiseulauksia ja -tutkimuksia. Morris väittää, että perheet karttavat ja vierastavat sosiaalityötä siksi, että se sementoi ohimenevän ongelmatilanteen pysyväksi identiteetiksi ja leimaksi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin alkuperäinen tilanne, johon apua haettiin. Hän pohtii toimivatko sosiaalityöntekijät hyvistä aikomuksistaan huolimatta muutosten estäjinä kyvyttömyydessään irroittautua käsityksistään ja toimintamalleistaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein. Huono- osaisia asiakkaita syrjäytetään hartiavoimin.
Sosiaalityön asiantuntijat haluavat puhua vain toisille asiantuntijoille- asiakkuuksien välityksellä. Päätökset ja selvitykset tehdään omien asiantuntijoiden näkemyksiin turvauten- usein lapsia ja vanhempia tapaamatta. Poislähettämisen kulttuuriin nojaavassa lastensuojelussa avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja ja työaika kuluu sijaishuollon kanssa työskennellessä. Asiakasosallisuus ja -lähtöisyys samoin kuin dialogisuus typistyy sanahelinäksi, jota ei aiotakaan toteuttaa. Avuksi kutsuttu toiminta tarkoittaa elävien yhteyksien katkaisua; asiakkaiden suhteiden, verkostojen ja voimavarojen tuhoamista ja asiakkaiden arviointeja ja siirtelyä laitoksesta toiseen.
Lastensuojelussa asiakas jääkin usein (HuosTa- tutkimuksen mukaan jopa 85% ei saa tarvitsemaansa palvelua) vaille tarvitsemaansa apua ja hänen ongelmansa pahenee.
Oulun lastensuojelu viimein tutkintaan?
Psykoanalyysin virheelliseksi todettuun näkemykseen muistista perustuva traumaterapia on lastensuojelujärjestöissä kovassa nosteessa. Psykoanalyysin avulla lapsen ADHD:stäkin tulee vain vanhempien virheellisyyttä. Psykoanalyysin ja traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n puheenjohtajana.
Traumaterapiakeskus ry:n edeltäjät, Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus ja Traumaterapiakeskus olivat Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyössä Oulun Seudun Mielenterveysseura ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n, Suomen Punaisen Ristin Oulun piiri ry:n ja Oulun kaupungin kanssa toteuttamia projekteja, joita hallinnoi niinikään Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana toiminut Arja Sutela.
Onko oululaisten päättäjien monivuotinen altistuminen psykoanalyysiin perustuvalle traumaterapeuttiselle jargonille yhteydessä siihen, että Oulun sosiaalityöntekijät ovat saaneet huostaanotto-hakemuksiaan läpi piiloisiin traumoihin vetoamalla kuten Kurhelan poikien tapauksessa:” Lasten isä on mahdollisesti kurittanut perheen lapsia fyysisesti ja hallitsee heitä pelolla. Vaikka isä ei käyttäisikään väkivaltaa, väkivallan uhka on jossain muodossa olemassa lasten mielessä”?
Oulussa traumaterapian kiistanalaiset ja epätieteelliset opit ovat levinneet yliopistoon asti. Traumapsykoterapiapalvelu Sarastus järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen sekä Traumaterapiakeskuksen kanssa traumapsykoterapeuttikoulutuksen (keho-orientoitunut) vv 2015-2019 Oulussa.
Traumaterapia kuten muutkin psykoanalyyttiset opit lähtevät vääräksi todistetusta repressoituneen muistin olettamasta ja luulosta, että lapsen oireilun taustalla on aina jokin lapsuudenperheen salattu ja seksuaalinen trauma, jonka vain asiantuntija osaa kaivaa esiin. Näkemys vähättelee lastensuojelussa ja sijaishuollossa esiintyvää väkivaltaa ja tuottaa vanhemmille paljon virheellisiä kaltoinkohtelusyytöksiä ja oikeusmurhia.
Oulun seutu on tunnettu lastensuojelubisneskeskittymä, jossa toimii lukuisia järjestöjen ja yksityisten lastensuojeluyrityksiä. Vuonna 2014 Oulu sai Lokakuun Liikkeeltä Vuoden Vieraannuttaja- palkinnon lastensuojelulain vastaisesta lasten ja vanhempien yhteydenpidon hankaloittamisesta. Lokakuun liike on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Oulun lastensuojelusta viime vuosien aikana. Myös valtamediassa on julkaistu Oulun lastensuojelun epäkohtia. (Linkkilista alla.) Viimeisin isompi kohu syntyi 11-vuotiaan lapsen hyväksikäytön tultua ilmi. Lapselle oli tehty abortteja, mutta Oulun lastensuojelu ei ollut suojellut häntä.
Aiempi asiakirjafabrikointiin liittynyt lastensuojelukohu ajoittui vuoden 2016 kesään. Lokakuun liikkeen saamien tietojen mukaan tapaus koskee Oulua, jossa peräti 7 sosiaalityöntekijää oli määrätty syyttäjän toimesta esitutkintaan. Aluehallintovirastossa on tasaisesti käsittelyssä Oulua koskevia kanteluita, parhaillaankin. Aluehallintoviraston antamat lukuisat huomautukset oululaisvirkamiehille eivät käytännössä ole johtaneet lastensuojelun korjausliikkeisiin.
Lisäksi Eduskunnan oikeusasiamies on vieraillut Oulun lastensuojelussa. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen on lähtenyt valituksia Oulun lastensuojelun toimista. Lokakuun liike on informoinut Oulun tilanteesta mm. Euroopan kidutuksen vastaista komiteaa (Committee for the Prevention of Torture).
Kansalaiset ovat tehneet rikosilmoituksia ja jättäneet tutkintapyyntöjä lastensuojeluviranomaisista, mutta Oulun poliisi on tutkinut tapauksia aniharvoin.
Oulun evankelisluterilainen kirkko on kuullut lasten hädän ja auttanut monia lapsia, jotka ovat otettu huostaan huterin perustein.
Olisiko lopultakin aika puuttua siihen, mitä Oulussa tapahtuu?
Eduskunnan oikeusasiamiehen on otettava kantaa asiakkaiden palvelupyyntöjen fabrikoimiseen lastensuojeluilmoituksiksi ja lastensuojelun epätieteellisiin arviointeihin. Valviran tulee välittömästi tutkia Oulun ensi- ja turvakodin, Oulun yliopiston, Traumaterapiakeskuksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n traumaterapiakoulutukset. Mikä osuus Oulun ensi- ja turvakodin traumaterapiamarkkinoinnilla on ensi- ja turvakotien ja Oulun lastensuojelun epätieteellisiin työmenetelmiin ja niiden aiheuttamiin oikeusturvaongelmiin?
Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään yleensä väärälle kohderyhmälle ja havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan psykoanalyysin virheellisille olettamille perustuvan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi.
Olisiko Oulussa aika tyhjentää lisää työpöytiä ja palkata eettisesti orientoituneita työntekijöitä, jotta Ouluun saataisiin vääristymätön työskentelykulttuuri ja laadukas lastensuojelu, jossa lakia ja asetuksia sekä ohjeistuksia noudatetaan?
Oululaiset viranomaiset ovat tuhonneet kokonaisia perheitä. Kaikki lapset eivät selviydy koskaan vaurioista, joita heille on lastensuojelun nimissä tehty.
Lue myös:
☞ Oulun lastensuojelu: mistä löydätte kunnolliset sijaisperheet?
☞ Seitsemän lastensuojelun viranomaista esitutkintaan
☞ Oulussa ei saa jättää 9-vuotiasta leikkipuistoon ilman vanhempaa. Siitä rapsahtaa sakkoja.
☞ Avoin kirje Nivalan sosiaalitoimelle ja perhekotikumppaneille Ouluun
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)
☞ Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
☞ Lapsiasiavaltuutettu korporatismin takuumiehenä
☞ SUOMEN LAPSIKAUPAN UHRI 5-VUOTIAS MARIA
☞ Dokumentti Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää
☞ KADONNEET LAPSET -dokumentti
☞ Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa?
☞ Oulu pyrkii maailmankartalle
☞ Vuoden Vieraannuttaja -palkinnot: 1) Oulu 2) Jämsä 3) Kuopio (vaisuja aplodeja)
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulun lastensuojelu äidille: "Luovuta. Ei meitä vastaan kannata taistella, voitamme kuitenkin."
☞ Oulusta kajahtaa taas: "Apua, vauva salilla!"
☞ Suomalaislapset viikkoja kaapattuina Ruotsin sosiaalin tuella
☞ LL-uutisia: "Perheet lähtevät liikkeelle."
☞ "Näin kohtaat median" – kaltoin kohdeltu sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara opastaa
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
☞ Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
☞ Henriikka Kurhela - My Story
☞ Julkinen tiedote huostaan otetun Henriikan tapauksesta
☞ Oulun huostakohu & pastori Árpád Kovács: "Lastensuojelijat eivät kysyneet, mitä tytölle kuuluu..."
☞ Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
☞ Pastori Raisa Lehtomäki antaa tukensa Árpád Kovácsille
☞ Virallinen tiedote: Kirkosta turvapaikkaa hakeneen huostanuoren ja Oulun lastensuojelun väliset sovintoneuvottelut johtivat rakentavaan yhteistyöhön
☞ Porvoon piispalta tukea huostanuorta auttaneelle pastorille
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa lastensuojelun mielivallan vuoksi
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina
☞ JP Roos: Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan
☞ JP Roos: Sijaishuolto - viimeinen laitosten linnake
☞ Ikonen: Juusokin pyysi lastensuojelun uhrina turvapaikkaa kirkosta
☞ Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
☞ Hämäläinen: Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus
☞ Liljeberg: Nykylastensuojelussa lapsen kuuleminen on mahdotonta
☞ Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
☞ Uusitalo: Tässä lisää bannattavaa
☞ Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ HITLER kuulee Oulun lastensuojelusta
☞ LOKA-KARAOKE
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
☞ Palveluihin palaa miljardeja, silti nuoret syrjäytyvät
☞ TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
☞ TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
☞ TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
☞ LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12
☞ Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!