Tutkimattomat turvapaikanhakijalapset päätyvät valvomattomaan sijaishuoltoon
Alaikäisenä yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille tehtävien ikätestien määrä on romahtanut vuonna 2017.
Kesäkuun ensimmäiseen päivään mennessä iänmäärityksiä on tehty ainoastaan seitsemälle henkilölle.
Alkuvuonna testatuista seitsemästä henkilöstä neljän on katsottu olevan vähintään 18-vuotiaita. Prosentteina se on 57.
Vuonna 2016 testatuista henkilöistä täysi-ikäisiksi katsottujen osuus oli 65 prosenttia, vuonna 2015 se oli 62 prosenttia ja vuonna 2014 56 prosenttia.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Roosa Simolan mukaan selkeästi täysi-ikäiset eivät enää yritä esiintyä alaikäisinä. Trendi oli olemassa ruuhkan aikana.
– Silloin siihen herättiin, koska täysi-ikäisiä ei voi sijoittaa alaikäisten vastaanottokeskuksiin, sanoo Simola.
Ilmiö on Simolan mukaan sen jälkeen kadonnut.
– Luulen, että hakijoiden keskuudessa kulki sana, että Suomessa tehdään testejä. Joka maassa niitä ei tehdä. (IS 2.6.2017)
Simolan kommentti ei ole looginen. Jos tänä vuonna testatuista ala-ikäisiksi ilmoittautuneista peräti 57% on vähintään 18- vuotiaita, onko ala-ikäisenä esiintyminen kadonnut?
Kuinka monta aikuista turvapaikanhakijaa ryhmäkodeissa ja sijaisperheissä on?
Jätetäänkö sijaishuollossa ikätestejä tarkoituksella tekemättä, jotta sijaisperhe/ ryhmäkoti pääsee rahastamaan alaikäisiksi tekeytyvillä turvapaikanhakijamiehillä turvapaikanhakijalasten määrän romahdettua? Kuinka monta aikuista miestä asuu sijaisperheissä ja ryhmäkodeissa tällä hetkellä?
Miten sijaishuollossa on ajateltu suojata samoissa luokkahuoneissa/sijaisperheissä/perhekodeissa oleilevat lapset ala-ikäisiksi tekeytyviltä aikuisilta miehiltä?
Turun sarjapuukottaja, 22- vuotias rikollistaustainen marokkolaismies kävi lukuvuoden 2016-2017 turkulaista peruskoulua.
Huostaanotettujen lasten tilanne on vielä vaikeampi. Tavallisissa kouluissa lapset pääsevät illaksi pois omiin koteihinsa. Sijaishuollossa lapset ovat usein "mukautetussa opetuksessa" ja käyvät sijaishuoltopaikan omaa koulua, jossa ei välttämättä ole ulkopuolista opettajaa vaan opetuksen hoitaa paikan oma työntekijä/harjoittelija. He joutuvat oleskelemaan toisten sijoitettujen kanssa 24 tuntia vuorokaudessa. Valvonta saattaa typistyä yhteen viranomaiskäyntiin vuodessa eikä huostaanotettujen kertomuksia väärinkäytöksistä välttämättä uskota.
Ammatillisia perhekoteja, ryhmäkoteja ja sijaisperheitä on monenlaisia, eikä kokonaisuudesta ole valtakunnallista tietoa yksiköiden määrän, ”hoitopaikkojen” , vuosittain hoidossa olleiden määrän, sijoitussyiden, menettelytapojen oikeellisuuden, kustannusten tai hoidon olosuhteiden tai tulosten osalta. Silti sijaishuoltopaikkoja ei haluta rekisteriin, josta voisi tarkistaa esim. saadut huomautukset.
Englannissa jotkut sijaisvanhemmat ovat yllättyneet, kun heidän alaikäiset sijoitettunsa ovat ikätesteissä paljastuneet täysikasvuisiksi miehiksi, joilla on sotilaskoulutus ja yhteyksiä islamisteihin.
Turvapaikanhakijoiden osuus lastensuojelun asiakkaista on kasvanut näkyvästi mutta tarkkoja lukuja ilmiöstä ei ole saatavilla.
Hallitsematon maahanmuutto on taannut kasvavan asiakasvirran ryhmä-ja perhekodeille ja sijaisperheille. Perhehoidossa ( sijaisperheessä) veloitetaan yhdestä lapsesta kuusikkokunnissa keskimäärin 88e/ vrk( Heino & Säles 2017). Perhekodissa tai ryhmäkodissa yhden lapsen majoitusvuorokausi maksaa noin 200 euroa. Sopiva asiantuntijalausunto tai diagnoosi voi moninkertaistaa palkkion. Päälle tulevat kulukorvaukset ja käynnistämispalkkiot.
Monet lastensuojelun työntekijät ovat löytäneet tuottoisan leipäpuun ryhtymällä alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajiksi. Valtio on maksanut alaikäisen turvapaikanhakijan edustajalle jopa 14 570 euroa kuussa vailla pätevyysvaatimuksia. Kuinka todennäköistä on , että edustaja lähtisi kyseenalaistamaan asiakkaansa iän?
Ryhmäkodin johtaja voi sosiaalityöntekijää ja lasta muodollisesti kuultuaan päättää lähes ilmoitusasiana lapsen siirtymisestä perhehoitoon. Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijalasten jäämisen lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaiksi.
Lastensuojelujärjestöt rekrytoivat parhaillaan turvapaikanhakijalapsille sijaisvanhempia maahanmuuttajaperheistä.
Lapsiasiavaltuutetun mielestä turvapaikanhakijalasten sijoittamisissa ja siirroissa on yhteyttä huutolaishistoriaan, jossa lapset asetettiin valintajonoon.
Jaetaanko kansan jälkeen myös perhehoitomarkkinat kahtia sosiaalityöntekijöiden suosikkisijaisperheiden saadessa parhaat päältä ja maahanmuuttajasijaisperheiden saadessa loput?
Miten radikalisoituneen islamistinuoren integraatiota mahtaa edistää sijoittaminen saman uskonnon ja kulttuuritaustan omaavaan maahanmuuttajasijaisperheeseen?
Miten maahanmuuttajasijaisperheitä aiotaan valvoa kun kantaväestönkään sijaisperheitä ei saada valvottua?
Sijaishuollon valvonta retuperällä
Sijaishuoltoa valvotaan vuonna 2017 heikommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikana ja sen valvonta perustuu omavalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksiin tehdään tarkastuskäyntejä pahimmillaan 10 vuoden välein ja tarkastukset suoritetaan vain lukemalla laitoksen tuottamat paperit lapsia tapaamatta.
VTV:n raportin ( 2012) mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa. Erityisen puutteellista on sijaisperheiden valvonta.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin.
Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki sijaisperheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "sijaisvanhempien pikakoulutus tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.
Islamismin tuottamia ongelmia ei sijaishuollossa käsitellä, vaikka lähes kaikki yksin maahan saapuneet turvapaikanhakijalapset tulevat islamismin hallitsemista maista: Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Sijaishuollon edunvalvojat eivät myöskään aina mainitse, että yhä useamman alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla Eurodac- rekisteristä ilmenee, että tämän sormenjäljet on rekisteröitynä jossakin toisessa jäsenvaltiossa. EU- alueelle alaikäiset tulevat useimmiten jonkun toisen henkilön passilla, eikä heillä ole esittää todisteita henkilöllisyydestään (EMN, 2009, 6).
Suomen UNICEF:in ohjelmajohtajan mukaan yksin Eurooppaan tulevista alaikäisistä katoaa viranomaisilta noin puolet. Yksin tullut lapsi on saattanut vaihtaa nimensä ja päätyä elämään Suomessa peitetarinan turvin (Maahanmuuttajat ja turvallisuus, 2016, 154-155). Vieraassa maassa turvapaikanhakijanuoret joutuvat helposti ihmiskauppiaitten ja jihadistien vaikutuspiiriin tai värväämiksi.
Kun nuorista ei enää saa rahaa, heidät viskataan vastaanottokeskuksiin tai kadulle radikalisoitumaan entisestään. Viimeistään Turun terroristi-iskun pitäisi todistaa, että kaikki ”lapset” eivät ole lapsia saati rauhanlähettiläitä.
Olisiko turvapaikkarallin ja sijoitusbisneksen rahoittamisen sijaan viisaampaa ja lapsen edun mukaisempaa suunnata varat veroparatiisien sulkemiseen, äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, ruohonjuuritason järjestöjen kehitysapuun, mikrolainoihin, kehitysmaiden ongelmat tunnistaviin kauppajärjestelyihin, infrastruktuurin kehittämiseen ja perheiden auttamiseen lähtömaassa tai sen lähellä?
Kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen lastensuojelun valikoivasta "tutkimustiedosta" ja poliittisesta korrektiudesta, kaksinaismoralismista ja riittävän vanhemmuuden työntekijäkohtaisesti ja asiakkaiden etnisyyden, suhteiden ja varallisuuden mukaan vaihtuvista standardeista.
Eikö viimein sijaishuollossakin olisi aika omaksua näyttöön perustuvat käytännöt ja riippumaton tutkimustieto tosiseikkaselvittelyn mahdollistamiseksi?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusten-maara-ampaisi-nousuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-aloilla-toimii-yha-enemman-riskiammattilaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
Alaikäisenä yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille tehtävien ikätestien määrä on romahtanut vuonna 2017.
Kesäkuun ensimmäiseen päivään mennessä iänmäärityksiä on tehty ainoastaan seitsemälle henkilölle.
Alkuvuonna testatuista seitsemästä henkilöstä neljän on katsottu olevan vähintään 18-vuotiaita. Prosentteina se on 57.
Vuonna 2016 testatuista henkilöistä täysi-ikäisiksi katsottujen osuus oli 65 prosenttia, vuonna 2015 se oli 62 prosenttia ja vuonna 2014 56 prosenttia.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Roosa Simolan mukaan selkeästi täysi-ikäiset eivät enää yritä esiintyä alaikäisinä. Trendi oli olemassa ruuhkan aikana.
– Silloin siihen herättiin, koska täysi-ikäisiä ei voi sijoittaa alaikäisten vastaanottokeskuksiin, sanoo Simola.
Ilmiö on Simolan mukaan sen jälkeen kadonnut.
– Luulen, että hakijoiden keskuudessa kulki sana, että Suomessa tehdään testejä. Joka maassa niitä ei tehdä. (IS 2.6.2017)
Simolan kommentti ei ole looginen. Jos tänä vuonna testatuista ala-ikäisiksi ilmoittautuneista peräti 57% on vähintään 18- vuotiaita, onko ala-ikäisenä esiintyminen kadonnut?
Kuinka monta aikuista turvapaikanhakijaa ryhmäkodeissa ja sijaisperheissä on?
Jätetäänkö sijaishuollossa ikätestejä tarkoituksella tekemättä, jotta sijaisperhe/ ryhmäkoti pääsee rahastamaan alaikäisiksi tekeytyvillä turvapaikanhakijamiehillä turvapaikanhakijalasten määrän romahdettua? Kuinka monta aikuista miestä asuu sijaisperheissä ja ryhmäkodeissa tällä hetkellä?
Miten sijaishuollossa on ajateltu suojata samoissa luokkahuoneissa/sijaisperheissä/perhekodeissa oleilevat lapset ala-ikäisiksi tekeytyviltä aikuisilta miehiltä?
Turun sarjapuukottaja, 22- vuotias rikollistaustainen marokkolaismies kävi lukuvuoden 2016-2017 turkulaista peruskoulua.
Huostaanotettujen lasten tilanne on vielä vaikeampi. Tavallisissa kouluissa lapset pääsevät illaksi pois omiin koteihinsa. Sijaishuollossa lapset ovat usein "mukautetussa opetuksessa" ja käyvät sijaishuoltopaikan omaa koulua, jossa ei välttämättä ole ulkopuolista opettajaa vaan opetuksen hoitaa paikan oma työntekijä/harjoittelija. He joutuvat oleskelemaan toisten sijoitettujen kanssa 24 tuntia vuorokaudessa. Valvonta saattaa typistyä yhteen viranomaiskäyntiin vuodessa eikä huostaanotettujen kertomuksia väärinkäytöksistä välttämättä uskota.
Ammatillisia perhekoteja, ryhmäkoteja ja sijaisperheitä on monenlaisia, eikä kokonaisuudesta ole valtakunnallista tietoa yksiköiden määrän, ”hoitopaikkojen” , vuosittain hoidossa olleiden määrän, sijoitussyiden, menettelytapojen oikeellisuuden, kustannusten tai hoidon olosuhteiden tai tulosten osalta. Silti sijaishuoltopaikkoja ei haluta rekisteriin, josta voisi tarkistaa esim. saadut huomautukset.
Englannissa jotkut sijaisvanhemmat ovat yllättyneet, kun heidän alaikäiset sijoitettunsa ovat ikätesteissä paljastuneet täysikasvuisiksi miehiksi, joilla on sotilaskoulutus ja yhteyksiä islamisteihin.
Turvapaikanhakijoiden osuus lastensuojelun asiakkaista on kasvanut näkyvästi mutta tarkkoja lukuja ilmiöstä ei ole saatavilla.
Hallitsematon maahanmuutto on taannut kasvavan asiakasvirran ryhmä-ja perhekodeille ja sijaisperheille. Perhehoidossa ( sijaisperheessä) veloitetaan yhdestä lapsesta kuusikkokunnissa keskimäärin 88e/ vrk( Heino & Säles 2017). Perhekodissa tai ryhmäkodissa yhden lapsen majoitusvuorokausi maksaa noin 200 euroa. Sopiva asiantuntijalausunto tai diagnoosi voi moninkertaistaa palkkion. Päälle tulevat kulukorvaukset ja käynnistämispalkkiot.
Monet lastensuojelun työntekijät ovat löytäneet tuottoisan leipäpuun ryhtymällä alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajiksi. Valtio on maksanut alaikäisen turvapaikanhakijan edustajalle jopa 14 570 euroa kuussa vailla pätevyysvaatimuksia. Kuinka todennäköistä on , että edustaja lähtisi kyseenalaistamaan asiakkaansa iän?
Ryhmäkodin johtaja voi sosiaalityöntekijää ja lasta muodollisesti kuultuaan päättää lähes ilmoitusasiana lapsen siirtymisestä perhehoitoon. Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijalasten jäämisen lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaiksi.
Lastensuojelujärjestöt rekrytoivat parhaillaan turvapaikanhakijalapsille sijaisvanhempia maahanmuuttajaperheistä.
Lapsiasiavaltuutetun mielestä turvapaikanhakijalasten sijoittamisissa ja siirroissa on yhteyttä huutolaishistoriaan, jossa lapset asetettiin valintajonoon.
Jaetaanko kansan jälkeen myös perhehoitomarkkinat kahtia sosiaalityöntekijöiden suosikkisijaisperheiden saadessa parhaat päältä ja maahanmuuttajasijaisperheiden saadessa loput?
Miten radikalisoituneen islamistinuoren integraatiota mahtaa edistää sijoittaminen saman uskonnon ja kulttuuritaustan omaavaan maahanmuuttajasijaisperheeseen?
Miten maahanmuuttajasijaisperheitä aiotaan valvoa kun kantaväestönkään sijaisperheitä ei saada valvottua?
Sijaishuollon valvonta retuperällä
Sijaishuoltoa valvotaan vuonna 2017 heikommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikana ja sen valvonta perustuu omavalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksiin tehdään tarkastuskäyntejä pahimmillaan 10 vuoden välein ja tarkastukset suoritetaan vain lukemalla laitoksen tuottamat paperit lapsia tapaamatta.
VTV:n raportin ( 2012) mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa. Erityisen puutteellista on sijaisperheiden valvonta.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin.
Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki sijaisperheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "sijaisvanhempien pikakoulutus tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.
Islamismin tuottamia ongelmia ei sijaishuollossa käsitellä, vaikka lähes kaikki yksin maahan saapuneet turvapaikanhakijalapset tulevat islamismin hallitsemista maista: Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Sijaishuollon edunvalvojat eivät myöskään aina mainitse, että yhä useamman alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla Eurodac- rekisteristä ilmenee, että tämän sormenjäljet on rekisteröitynä jossakin toisessa jäsenvaltiossa. EU- alueelle alaikäiset tulevat useimmiten jonkun toisen henkilön passilla, eikä heillä ole esittää todisteita henkilöllisyydestään (EMN, 2009, 6).
Suomen UNICEF:in ohjelmajohtajan mukaan yksin Eurooppaan tulevista alaikäisistä katoaa viranomaisilta noin puolet. Yksin tullut lapsi on saattanut vaihtaa nimensä ja päätyä elämään Suomessa peitetarinan turvin (Maahanmuuttajat ja turvallisuus, 2016, 154-155). Vieraassa maassa turvapaikanhakijanuoret joutuvat helposti ihmiskauppiaitten ja jihadistien vaikutuspiiriin tai värväämiksi.
Kun nuorista ei enää saa rahaa, heidät viskataan vastaanottokeskuksiin tai kadulle radikalisoitumaan entisestään. Viimeistään Turun terroristi-iskun pitäisi todistaa, että kaikki ”lapset” eivät ole lapsia saati rauhanlähettiläitä.
Olisiko turvapaikkarallin ja sijoitusbisneksen rahoittamisen sijaan viisaampaa ja lapsen edun mukaisempaa suunnata varat veroparatiisien sulkemiseen, äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, ruohonjuuritason järjestöjen kehitysapuun, mikrolainoihin, kehitysmaiden ongelmat tunnistaviin kauppajärjestelyihin, infrastruktuurin kehittämiseen ja perheiden auttamiseen lähtömaassa tai sen lähellä?
Kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen lastensuojelun valikoivasta "tutkimustiedosta" ja poliittisesta korrektiudesta, kaksinaismoralismista ja riittävän vanhemmuuden työntekijäkohtaisesti ja asiakkaiden etnisyyden, suhteiden ja varallisuuden mukaan vaihtuvista standardeista.
Eikö viimein sijaishuollossakin olisi aika omaksua näyttöön perustuvat käytännöt ja riippumaton tutkimustieto tosiseikkaselvittelyn mahdollistamiseksi?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusten-maara-ampaisi-nousuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sote-aloilla-toimii-yha-enemman-riskiammattilaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin