Lokakuun liike on ollut huolissaan RAY- rahoitettujen sijaishuollon edunvalvontajärjestöiksi muuttuneiden lastensuojelujärjestöjen ja psykoanalyyttisen hoitomafian yhteenlittymästä, joka vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan ja sosiaalialan tutkimuksen ja valvonnan estäen asiakaslähtöisten ja toimivien tukimuotojen ja työtapojen käyttöönoton.
Rahapelimonopolivarat ovat julkista rahaa, joita kuitenkin ohjataan kohteisiinsa ilman läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
Rahapelirahoilla on ostettu poliitikot ja järjestöt hiljaisiksi - ja jopa osa kaupallisesta mediasta, joka hyötyy rahapelimonopolin mainosrahoista.
Suomessa lastensuojelujärjestöt eivät toimi kansalaisten edunvalvojina suhteessa viranomaisiin vaan viranomaisten ja sijaishuollon edunvalvojina suhteessa kansalaisiin.
Lastensuojelumielivallan kohteeksi joutuneita suututtaa myös nähdä entisiä pahoinpitelijöitään ja muita perusturvarikollisia sosiaalialan järjestöjen johdossa.
*Rahapelivarat ovat ihan sitä samaa verorahaa, jota tarvittaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tai jonka voisi jättää ihmisten taskuihin. Verot on vain kerätty tavallisia veroja useammin köyhiltä ja heikoilta.
*Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Finntoto yhdistettiin vuoden alussa Veikkaukseksi. Rahapelivaroista valtaosan jakavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) yli 300 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) noin 250- 600 miljoonaa.
*Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ( entinen RAY) ohjaa n. 300 miljoonaa rahapelivaroja sosiaali- ja terveysalan suurille ja vakiintuneille toimijoille ; 6% tuensaajista saa peräti puolet summasta.
*STEA:n yhteydessä toimii avustusasiain neuvottelukunta, jossa istuu tuensaajien edustajia.
*Kattojärjestöt päättävät julkisten varojen kohdentamisesta ohjaamalla osan saamastaan rahoituksesta jäsenjärjestöilleen. Tämä siirtää julkista valtaa keskusjärjestöille ja lisää järjestelmän läpinäkymättömyyttä.
* Suuri osa avustuksista menee hallintokuluihin ja toiminnanjohtajien korkeisiin palkkoihin (yli 100 000 e/ vuosi).
* Avustuksia käytetään edunvalvontaan. Lobbaus suuntautuu paitsi tulevien avustusten varmistamiseen, myös nykyisen järjestelmän ylläpitämiseen. Valtio siis rahoittaa toimintaa, jonka tarkoitus on hankkia siltä rahaa.
*Henkilökunnan ja erityisesti johtajien etu ja päämäärät korostuvat järjestöjen yhteiskunnallisten päämäärien sijasta.
*Järjestöt toimivat kuin julkiset organisaatiot, mutta ilman julkisen toiminnan tavanomaisia rajoitteita kuten avoimuutta ja valvontaa.
”Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Sen tehtävänä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana, toteaa Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen artikkelissaan Kesytetty kansalaisyhteiskunta valtion ruokittavana.
Kansalaisyhteiskunta muodostuu siitä, että ihmiset tekevät asioita, jotka juuri heille ovat tärkeitä. He ajavat päämääriä, joita kukaan ei määritä ylhäältä päin.
Tärkeää on ihmisten spontaani ja vapaaehtoinen kokoontuminen. Kaikki vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteisöt ovat vastamyrkkyä julkisen vallan yrityksille toimia moraalin ja arvojen monopolina.
Kansalaisyhteiskunnan ottaminen valtion haltuun on siksi usein ollut totalitarististen liikkeiden ensimmäisiä toimenpiteitä valtaannousun jälkeen.
Suomessa asiat eivät toki ole näin huonosti, mutta ongelma on sama. Kansalaisyhteiskunta on aivan liian riippuvainen valtiosta.
Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmälläkin. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta.
Suomessa on myös hyvin vähän merkittävää kansalaistoimintaa, joka ei saa julkista tukea. Yksityinen varainhankinta on liian vähäistä ja tehty vaikeaksi.
Tuloksena on kansalaisyhteiskunnan ajautuminen julkisen sektorin kultaisiin kahleisiin. Riippumattoman kansalaistoiminnan sijasta meillä on valtion rahoittamaa ja siksi valtiokeskeistä ja -johtoista näennäiskansalaistoimintaa.
Lähes kaikki yhteisöt kirkoista urheiluseuroihin ovat Suomessa näissä kahleissa. Tämä tekee niistä kesyjä. Niiden aate taipuu poliittisten tuulten mukaan, eikä päinvastoin. Ne eivät ole moniäänisiä vaihtoehtojen tarjoajia, vaan yksi osa tukahduttavaa suomalaista konsensusta".
Rahapelimonopolivarat ovat julkista rahaa, joita kuitenkin ohjataan kohteisiinsa ilman läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
Rahapelirahoilla on ostettu poliitikot ja järjestöt hiljaisiksi - ja jopa osa kaupallisesta mediasta, joka hyötyy rahapelimonopolin mainosrahoista.
Suomessa lastensuojelujärjestöt eivät toimi kansalaisten edunvalvojina suhteessa viranomaisiin vaan viranomaisten ja sijaishuollon edunvalvojina suhteessa kansalaisiin.
Lastensuojelumielivallan kohteeksi joutuneita suututtaa myös nähdä entisiä pahoinpitelijöitään ja muita perusturvarikollisia sosiaalialan järjestöjen johdossa.
*Rahapelivarat ovat ihan sitä samaa verorahaa, jota tarvittaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tai jonka voisi jättää ihmisten taskuihin. Verot on vain kerätty tavallisia veroja useammin köyhiltä ja heikoilta.
*Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Finntoto yhdistettiin vuoden alussa Veikkaukseksi. Rahapelivaroista valtaosan jakavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) yli 300 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) noin 250- 600 miljoonaa.
*Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ( entinen RAY) ohjaa n. 300 miljoonaa rahapelivaroja sosiaali- ja terveysalan suurille ja vakiintuneille toimijoille ; 6% tuensaajista saa peräti puolet summasta.
*STEA:n yhteydessä toimii avustusasiain neuvottelukunta, jossa istuu tuensaajien edustajia.
*Kattojärjestöt päättävät julkisten varojen kohdentamisesta ohjaamalla osan saamastaan rahoituksesta jäsenjärjestöilleen. Tämä siirtää julkista valtaa keskusjärjestöille ja lisää järjestelmän läpinäkymättömyyttä.
* Suuri osa avustuksista menee hallintokuluihin ja toiminnanjohtajien korkeisiin palkkoihin (yli 100 000 e/ vuosi).
* Avustuksia käytetään edunvalvontaan. Lobbaus suuntautuu paitsi tulevien avustusten varmistamiseen, myös nykyisen järjestelmän ylläpitämiseen. Valtio siis rahoittaa toimintaa, jonka tarkoitus on hankkia siltä rahaa.
*Henkilökunnan ja erityisesti johtajien etu ja päämäärät korostuvat järjestöjen yhteiskunnallisten päämäärien sijasta.
*Järjestöt toimivat kuin julkiset organisaatiot, mutta ilman julkisen toiminnan tavanomaisia rajoitteita kuten avoimuutta ja valvontaa.
”Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Sen tehtävänä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana, toteaa Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen artikkelissaan Kesytetty kansalaisyhteiskunta valtion ruokittavana.
Kansalaisyhteiskunta muodostuu siitä, että ihmiset tekevät asioita, jotka juuri heille ovat tärkeitä. He ajavat päämääriä, joita kukaan ei määritä ylhäältä päin.
Tärkeää on ihmisten spontaani ja vapaaehtoinen kokoontuminen. Kaikki vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteisöt ovat vastamyrkkyä julkisen vallan yrityksille toimia moraalin ja arvojen monopolina.
Kansalaisyhteiskunnan ottaminen valtion haltuun on siksi usein ollut totalitarististen liikkeiden ensimmäisiä toimenpiteitä valtaannousun jälkeen.
Suomessa asiat eivät toki ole näin huonosti, mutta ongelma on sama. Kansalaisyhteiskunta on aivan liian riippuvainen valtiosta.
Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmälläkin. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta.
Suomessa on myös hyvin vähän merkittävää kansalaistoimintaa, joka ei saa julkista tukea. Yksityinen varainhankinta on liian vähäistä ja tehty vaikeaksi.
Tuloksena on kansalaisyhteiskunnan ajautuminen julkisen sektorin kultaisiin kahleisiin. Riippumattoman kansalaistoiminnan sijasta meillä on valtion rahoittamaa ja siksi valtiokeskeistä ja -johtoista näennäiskansalaistoimintaa.
Lähes kaikki yhteisöt kirkoista urheiluseuroihin ovat Suomessa näissä kahleissa. Tämä tekee niistä kesyjä. Niiden aate taipuu poliittisten tuulten mukaan, eikä päinvastoin. Ne eivät ole moniäänisiä vaihtoehtojen tarjoajia, vaan yksi osa tukahduttavaa suomalaista konsensusta".
SOSTE:n julkisrahoitettu lobbaus
Pursiaisen mukaan valtion tukea pitää vähentää ja sen jakoperusteita muuttaa perusteellisesti.
Hän ottaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE:n, jonka rahoituksesta 85 % tulee valtiolta.
"SOSTE on kuitenkin virasto, jota julkisen päätöksenteon ja taloudenpidon säännöt eivät koske. Sen työntekijät eivät ole virkamiehiä, hyvän hallinnon säännöt ja hallinnon julkisuuden säännöt koskevat sitä hyvin valikoivasti jos ollenkaan, eikä sen tehtäviä ole määritelty laissa. Se on ihmeellinen varjovirasto, joka vastaanottaa ja käyttää julkisia varoja varjoissa, poissa julkishallinnon valokeilasta.
Julkisuudessa on ihmetelty Länsimetroa ja muita julkisia osakeyhtiöitä. Aivan oikein ihmiset ovat kyselleet, miksi ihmeessä julkinen toiminta ei ole julkisuuslain piirissä vain koska se on järjestetty osakeyhtiömuotoisesti.
Aivan sama kysymys koskee täysin julkisin varoin toimivia yhdistyksiä. Ne ovat asiallisesti julkista toimintaa ja niitä pitäisi kohdella sellaisena myös julkisuuden ja muun hyvän hallintotavan näkökulmasta.
Keskeinen ongelma on myös lobbaaminen. SOSTE ja monet sen jäsenjärjestöt kertovat avoimesti harjoittavansa edunvalvontaa. Suuri osa SOSTE:n työntekijöistä; siis palkatuista ei vapaaehtoistyöntekijöistä, toimii edunvalvonnan parissa.
Edunvalvonnan keskeinen osa on järjestöjen julkisen rahoituksen varmistaminen. Järjestöt yrittävät esimerkiksi varsin suoraan vaikuttaa esimerkiksi vaaleihin, jopa mainostamalla ehdokkaita, jotka kannattavat järjestöjen julkisen rahoittamisen jatkamista.
Toisin sanoen järjestöt käyttävät julkisia varoja lobatakseen itselleen julkisia varoja. Tällainen julkisella rahalla pyörivä karuselli on aika kammottava ilmiö.
On aivan käsittämätöntä, että satojen miljoonien julkisia varoja ja siten merkittävää julkista valtaa käyttää tällainen itseään ruokkiva varjosektori. Toiminta rikkoo kaikkia hyvän hallinnon periaatteita eikä kuulu kehittyneeseen yhteiskuntaan ollenkaan."
Pursiaisen mukaan valtion tukea pitää vähentää ja sen jakoperusteita muuttaa perusteellisesti.
Hän ottaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE:n, jonka rahoituksesta 85 % tulee valtiolta.
"SOSTE on kuitenkin virasto, jota julkisen päätöksenteon ja taloudenpidon säännöt eivät koske. Sen työntekijät eivät ole virkamiehiä, hyvän hallinnon säännöt ja hallinnon julkisuuden säännöt koskevat sitä hyvin valikoivasti jos ollenkaan, eikä sen tehtäviä ole määritelty laissa. Se on ihmeellinen varjovirasto, joka vastaanottaa ja käyttää julkisia varoja varjoissa, poissa julkishallinnon valokeilasta.
Julkisuudessa on ihmetelty Länsimetroa ja muita julkisia osakeyhtiöitä. Aivan oikein ihmiset ovat kyselleet, miksi ihmeessä julkinen toiminta ei ole julkisuuslain piirissä vain koska se on järjestetty osakeyhtiömuotoisesti.
Aivan sama kysymys koskee täysin julkisin varoin toimivia yhdistyksiä. Ne ovat asiallisesti julkista toimintaa ja niitä pitäisi kohdella sellaisena myös julkisuuden ja muun hyvän hallintotavan näkökulmasta.
Keskeinen ongelma on myös lobbaaminen. SOSTE ja monet sen jäsenjärjestöt kertovat avoimesti harjoittavansa edunvalvontaa. Suuri osa SOSTE:n työntekijöistä; siis palkatuista ei vapaaehtoistyöntekijöistä, toimii edunvalvonnan parissa.
Edunvalvonnan keskeinen osa on järjestöjen julkisen rahoituksen varmistaminen. Järjestöt yrittävät esimerkiksi varsin suoraan vaikuttaa esimerkiksi vaaleihin, jopa mainostamalla ehdokkaita, jotka kannattavat järjestöjen julkisen rahoittamisen jatkamista.
Toisin sanoen järjestöt käyttävät julkisia varoja lobatakseen itselleen julkisia varoja. Tällainen julkisella rahalla pyörivä karuselli on aika kammottava ilmiö.
On aivan käsittämätöntä, että satojen miljoonien julkisia varoja ja siten merkittävää julkista valtaa käyttää tällainen itseään ruokkiva varjosektori. Toiminta rikkoo kaikkia hyvän hallinnon periaatteita eikä kuulu kehittyneeseen yhteiskuntaan ollenkaan."
"Rahapelivarojen korvamerkitseminen järjestötukiin on järjestelmän ydin ja monella tapaa sen pöyristyttävin epäkohta.
Paneelikeskustelussa mukana oleva Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski on sanonut, että ”rahapelaamisen tuottojen ohjautuminen hyvään tarkoitukseen on loistava sosiaalinen innovaatio”.
Mikään tuossa väitteessä ei pidä paikkaansa, kuten kohta totean. Mutta tätä viestiä on Suomessa mahdotonta saada kuuluviin, niin hyvin olemme sisäistäneet rahapelipropagandan. Kun suomalainen ajattelee rahapelejä, hänen päässään alkaa soida Pave Maijasen ”Pidä huolta” ja järki sumenee.
Ensinnäkin verojen kerääminen monopolivoittoina, kuten Veikkaus tekee, ei ole mikään innovaatio. Se oli varsin yleistä keskiajalla ja uuden ajan alussa, jolloin kuninkaalla ei ollut hirveästi muita keinoja verojen keräämiseen. Nykyaikana sitä pidetään älyttömänä verotustapana siihen liittyvän tehottomuuden vuoksi.
Verotulojen korvamerkintä, siis se että tietyn veron tuottojen käyttö on rajoitettu tiettyihin tarkoituksiin, ei sekään ole uusi keksintö. Sen sijaan se on yleisesti tunnettu järkevien ihmisten keskuudessa surkeana ajatuksena.
Rahapelivero on myös erittäin epäreilu tapa kerätä veroja, koska verot kerätään tuulikaapissa pelaavilta köyhiltä mummoilta tai Kenoa pelaavilta työttömiltä.
Rahat eivät mene sen parempiin tarkoituksiin kuin muutkaan valtion rahat, päinvastoin. Kenen mielestä koiraurheilu, tikanheitto, kansallispukuperinteen edistäminen, yrittäjien lomailu tai Jippii – taivaan isän hommissa -kuoro ovat parempia tarkoituksia kuin vaikkapa päivähoito tai yliopistotutkimus? Tuskin kenenkään, mutta näitä kaikkia rahoitetaan rahapelivaroista.
Ainakaan äsken mainitsemani SOSTE-järjestöjen lobbausikiliikkujan rahoittaminen ei liene kenestäkään hyvä ajatus, siis jos osallistujia ei oteta lukuun.
Missään tapauksessa tällaisen järjestötoiminnan tukeminen ei kuulu valtion tehtäviin. Toiminnan rahoitus normaalissa poliittisessa prosessissa olisikin mahdotonta, koska täysin älyttömiä rahoituskohteita olisi vaikea puolustaa budjettiriihessä. Näin ainakin toivon.
Nykyjärjestelmässä ongelmaa ei ole. Kun valtio leikkaa yliopistoilta tai päivähoidosta, koiraurheilu ja tikanheitto ovat turvassa leikkauksilta. SOSTE:n tuloista ei leikata senttiäkään. Rahathan ovat Veikkauksen ilmaista rahaa, eivätkä muka verovaroja.
Tuhlausta on mahdotonta estää koska rahat on siirretty tavallisen demokraattisen prosessin ulkopuolelle.
Kaikki avustuskohteet eivät tietenkään ole järjettömiä, mutta hyvien kohteiden rahoittamiseen ei tarvittaisi tolkutonta korvamerkittyä veroa. Ne voidaan rahoittaa ihan tavallisilla veroilla. Vain älyttömiä kohteita olisi vaikea rahoittaa, jos korvamerkintä poistetaan.
Miksi kukaan ei puhu tästä? Rahapelijärjestelmän älyttömyydestä puhuminen on lähes mahdotonta, kuten sanoin. Tämäkin on yksi avustusjärjestelmän tuote. Yritykset käydä järjellistä keskustelua kilpistyvät viimeistään siihen, kun jostakin ilmestyy pörröinen järjestö kertomaan mitä kaikkea hyvää rahalla saadaan aikaan."
Paneelikeskustelussa mukana oleva Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski on sanonut, että ”rahapelaamisen tuottojen ohjautuminen hyvään tarkoitukseen on loistava sosiaalinen innovaatio”.
Mikään tuossa väitteessä ei pidä paikkaansa, kuten kohta totean. Mutta tätä viestiä on Suomessa mahdotonta saada kuuluviin, niin hyvin olemme sisäistäneet rahapelipropagandan. Kun suomalainen ajattelee rahapelejä, hänen päässään alkaa soida Pave Maijasen ”Pidä huolta” ja järki sumenee.
Ensinnäkin verojen kerääminen monopolivoittoina, kuten Veikkaus tekee, ei ole mikään innovaatio. Se oli varsin yleistä keskiajalla ja uuden ajan alussa, jolloin kuninkaalla ei ollut hirveästi muita keinoja verojen keräämiseen. Nykyaikana sitä pidetään älyttömänä verotustapana siihen liittyvän tehottomuuden vuoksi.
Verotulojen korvamerkintä, siis se että tietyn veron tuottojen käyttö on rajoitettu tiettyihin tarkoituksiin, ei sekään ole uusi keksintö. Sen sijaan se on yleisesti tunnettu järkevien ihmisten keskuudessa surkeana ajatuksena.
Rahapelivero on myös erittäin epäreilu tapa kerätä veroja, koska verot kerätään tuulikaapissa pelaavilta köyhiltä mummoilta tai Kenoa pelaavilta työttömiltä.
Rahat eivät mene sen parempiin tarkoituksiin kuin muutkaan valtion rahat, päinvastoin. Kenen mielestä koiraurheilu, tikanheitto, kansallispukuperinteen edistäminen, yrittäjien lomailu tai Jippii – taivaan isän hommissa -kuoro ovat parempia tarkoituksia kuin vaikkapa päivähoito tai yliopistotutkimus? Tuskin kenenkään, mutta näitä kaikkia rahoitetaan rahapelivaroista.
Ainakaan äsken mainitsemani SOSTE-järjestöjen lobbausikiliikkujan rahoittaminen ei liene kenestäkään hyvä ajatus, siis jos osallistujia ei oteta lukuun.
Missään tapauksessa tällaisen järjestötoiminnan tukeminen ei kuulu valtion tehtäviin. Toiminnan rahoitus normaalissa poliittisessa prosessissa olisikin mahdotonta, koska täysin älyttömiä rahoituskohteita olisi vaikea puolustaa budjettiriihessä. Näin ainakin toivon.
Nykyjärjestelmässä ongelmaa ei ole. Kun valtio leikkaa yliopistoilta tai päivähoidosta, koiraurheilu ja tikanheitto ovat turvassa leikkauksilta. SOSTE:n tuloista ei leikata senttiäkään. Rahathan ovat Veikkauksen ilmaista rahaa, eivätkä muka verovaroja.
Tuhlausta on mahdotonta estää koska rahat on siirretty tavallisen demokraattisen prosessin ulkopuolelle.
Kaikki avustuskohteet eivät tietenkään ole järjettömiä, mutta hyvien kohteiden rahoittamiseen ei tarvittaisi tolkutonta korvamerkittyä veroa. Ne voidaan rahoittaa ihan tavallisilla veroilla. Vain älyttömiä kohteita olisi vaikea rahoittaa, jos korvamerkintä poistetaan.
Miksi kukaan ei puhu tästä? Rahapelijärjestelmän älyttömyydestä puhuminen on lähes mahdotonta, kuten sanoin. Tämäkin on yksi avustusjärjestelmän tuote. Yritykset käydä järjellistä keskustelua kilpistyvät viimeistään siihen, kun jostakin ilmestyy pörröinen järjestö kertomaan mitä kaikkea hyvää rahalla saadaan aikaan."
Haitallinen symbioosi
"Tarkemmin sanottuna rahapelimonopoli ja järjestökenttä muodostavat symbioosin, jossa toinen pitää toista pystyssä. Rahapelimonopoli hoitaa järjestöille rahat. Järjestöt hoitavat haitalliselle monopolille moraalisen oikeutuksen ja tehokkaan markkinointikanavan. Symbioosi hyödyttää osapuolia, mutta on haitallinen kaikille muille.
Epämiellyttävää on myös se, miten järjestelmään sisäänrakennettu epärehellisyys rapauttaa julkisen keskustelun.
Kukaan ei puhu asiasta, koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana. Lukuisat poliitikot ovat mukana tai ovat olleet Veikkauksen toimielimissä. Vielä suurempi määrä poliitikkoja, entisiä poliitikkoja ja politrukkeja on mukana edunsaajissa. Poliittisten puolueiden sisarjärjestöt saavat miljoona-avustuksia.
Jokainen kansalaisjärjestö, joka on minkään kokoinen, imaistaan mukaan järjestelmään. Kun kultaiset kahleet lyödään kiinni, halu kritisoida järjestelmää katoaa."http://www.libera.fi/blogi/kesytetty-kansalaisyhteiskunta-valtion-ruokittavana/
Lokakuun Liike kiittää lämpimästi Matti Vireniä, Elina Lepomäkeä, Juhani Kähärää ja Heikki Pursiaista tärkeästä keskustelunavauksesta, joka toivottavasti johtaa konkreettisiin muutostoimenpiteisiin.
Vaikka pehmeiden ja pörröisten lastensuojelujärjestöjen lobbausta ja propagandaa voi olla vaikea vastustaa, rahoittajien tulisi vaatia :
*Rahoituksen ehdoksi toiminnan lainalaisuus ja laatu. Myös järjestöjen on noudatettava hallinnon avoimuuden ja hyvän hallintotavan periaatteita. Tähän kuuluu esimerkiksi talous- ja jäsentietojen oikeellinen raportointi. Palveluita pitäisi hankkia vain avoimilla hankintamenettelyillä ja laatu on varmistettava isoilla satunnaisotannoilla tehdyillä asiakaskyselyjä toiminnan hyödyistä/ ei- aiotuista seurauksista.
* Haitallinen linkki rahapelaamisen ja järjestöjen rahoituksen välillä katkaistava.
* Tuki pitäisi kohdistaa palvelun tarvitsijoihin, ei tarjoajiin.
* Valtion ei pidä rahoittaa toimintaa, joka tähtää päätöksenteon muuttamiseen tietyn eturyhmän eduksi.
*Valtion ei pidä rahoittaa toimintaa, joka on tuottaa ei-aiottuja tuloksia esim. oikeusturva-ongelmia ja syrjäytymistä.
* Julkisen palvelun saaminen ei saa edellyttää jäsenyyttä jossakin yhteisössä.
Äänestä Lokakuun Liike Suomen parhaaksi ilman julkista tukea toimivaksi yhteisöksi
Libera on julistanut kilpailun, jossa haetaan Suomen parasta ilman julkista tukea toimivaa yhteisöä, yritystä tai muuta tahoa. Siihen voitte osallistua Liberan verkkosivuilla.
Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet- raportissa esitetään paitsi lukuisia muita ongelmia, myös parannusehdotuksia.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mll-lapset-eivat-koe-saavansa-apua-ammattiauttajilta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskl-ja-mll-haluavat-maakunnallisia-lapsiasiavaltuutettuja-miksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-edunvalvonta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/233
"Tarkemmin sanottuna rahapelimonopoli ja järjestökenttä muodostavat symbioosin, jossa toinen pitää toista pystyssä. Rahapelimonopoli hoitaa järjestöille rahat. Järjestöt hoitavat haitalliselle monopolille moraalisen oikeutuksen ja tehokkaan markkinointikanavan. Symbioosi hyödyttää osapuolia, mutta on haitallinen kaikille muille.
Epämiellyttävää on myös se, miten järjestelmään sisäänrakennettu epärehellisyys rapauttaa julkisen keskustelun.
Kukaan ei puhu asiasta, koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana. Lukuisat poliitikot ovat mukana tai ovat olleet Veikkauksen toimielimissä. Vielä suurempi määrä poliitikkoja, entisiä poliitikkoja ja politrukkeja on mukana edunsaajissa. Poliittisten puolueiden sisarjärjestöt saavat miljoona-avustuksia.
Jokainen kansalaisjärjestö, joka on minkään kokoinen, imaistaan mukaan järjestelmään. Kun kultaiset kahleet lyödään kiinni, halu kritisoida järjestelmää katoaa."http://www.libera.fi/blogi/kesytetty-kansalaisyhteiskunta-valtion-ruokittavana/
Lokakuun Liike kiittää lämpimästi Matti Vireniä, Elina Lepomäkeä, Juhani Kähärää ja Heikki Pursiaista tärkeästä keskustelunavauksesta, joka toivottavasti johtaa konkreettisiin muutostoimenpiteisiin.
Vaikka pehmeiden ja pörröisten lastensuojelujärjestöjen lobbausta ja propagandaa voi olla vaikea vastustaa, rahoittajien tulisi vaatia :
*Rahoituksen ehdoksi toiminnan lainalaisuus ja laatu. Myös järjestöjen on noudatettava hallinnon avoimuuden ja hyvän hallintotavan periaatteita. Tähän kuuluu esimerkiksi talous- ja jäsentietojen oikeellinen raportointi. Palveluita pitäisi hankkia vain avoimilla hankintamenettelyillä ja laatu on varmistettava isoilla satunnaisotannoilla tehdyillä asiakaskyselyjä toiminnan hyödyistä/ ei- aiotuista seurauksista.
* Haitallinen linkki rahapelaamisen ja järjestöjen rahoituksen välillä katkaistava.
* Tuki pitäisi kohdistaa palvelun tarvitsijoihin, ei tarjoajiin.
* Valtion ei pidä rahoittaa toimintaa, joka tähtää päätöksenteon muuttamiseen tietyn eturyhmän eduksi.
*Valtion ei pidä rahoittaa toimintaa, joka on tuottaa ei-aiottuja tuloksia esim. oikeusturva-ongelmia ja syrjäytymistä.
* Julkisen palvelun saaminen ei saa edellyttää jäsenyyttä jossakin yhteisössä.
Äänestä Lokakuun Liike Suomen parhaaksi ilman julkista tukea toimivaksi yhteisöksi
Libera on julistanut kilpailun, jossa haetaan Suomen parasta ilman julkista tukea toimivaa yhteisöä, yritystä tai muuta tahoa. Siihen voitte osallistua Liberan verkkosivuilla.
Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet- raportissa esitetään paitsi lukuisia muita ongelmia, myös parannusehdotuksia.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mll-lapset-eivat-koe-saavansa-apua-ammattiauttajilta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskl-ja-mll-haluavat-maakunnallisia-lapsiasiavaltuutettuja-miksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-edunvalvonta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/233