Kokemuksia perhetyöstä?

Lokakuun Liike pyytää lukijoiltaan kokemuksia perhetyöstä.

Miten perhetyö tuli kotiinne ja kenen kautta? Oliko perhetyön vastaanottaminen vapaaehtoista? Mitä perhetyöntekijä teki käytännössä? Millaisia kirjauksia perhetyö tuotti? Mitä seurauksia perhetyöllä oli elämäänne? Vastaukset ja otteita perhetyön kirjauksista voi lähettää osoitteeseen info@lokakuunliike.com

Lokakuun Liikkeessä on havaittu, että perhetyön aloittaminen tai sen lopettaminen on toiminut monen lastensuojelukonfliktin ja huostaanoton perustana.
Outoa on ollut myös perhetyöksi kutsutun toiminnan sisältö, joka on usein osoittautunut pyrkimyksiksi saada tukea perhe- tai sosiaalityöntekijöiden ennakko- olettamille ja -luuloille urkinnan ja valikoivan kirjaamisen kautta.

Sijoituspalveluja tarjoavat lastensuojelu- ja perhekuntoutuslaitokset ovat jäävejä perhetyön tarjoajia

Perhetyötä tehdään mm. perhekuntoutuslaitoksissa, joiden kuntoutusten epämääräiset sisällöt toteutetaan usein puutteellisesti koulutetun oman henkilökunnan toimesta ja joiden omistajilla on usein omia lastensuojelulaitoksia.

Tässä asiakkaiden kokemuksia ennaltaehkäiseväksi, kuntouttavaksi tai korjaavaksi kutsutusta perhetyöstä, jonka työnsisältö tuntuu kaikissa tapauksissa muodostuvan kuitenkin käyttökelpoisesta avusta kieltäytyvästä kyttäämisestä, leimaamisesta ja huostaperusteiden etsimisestä:

Saatuaan maksettua erääntyneet vuokrat asunnostaan, joka oli hänelle liian kallis, yksinhuoltajaäiti Kaarina päätti muuttaa isoäitinsä luo.

”- Sovimme, että jaamme yhtiövastikkeen puoliksi ja niin pakkasin asuntoni tavarat. Varastoin osan ja tein neljä päivää töitä muuton eteen.

Kaarina kertoo olleensa naapurissa kahvilla kun sosiaalityöntekijät ja poliisit tulivat isoäidin luokse ja veivät lapset mukanaan. Isoäiti oli pelästynyt heidän toimintaansa ja joutunut turvautumaan terveyskeskukseen sydänvaivojen takia.

Kaarina lapsineen passitettiin perhekuntoutukseen. Muutto kauas kotoa läheisten luota oli vaikeaa sekä äidille että lapsille. Kaikilla oli koti- ikävä ja Kaarina oli itkenyt kaksi kertaa perhetyöntekijöiden nähden. Sen jälkeen oli aloitettu huostaanoton valmistelu. Äiti oli työntekijöiden mukaan ” liian hauras ja heijasti lapsiinsa epävakautta itkuisuudellaan.”

- Meillä käy kerran viikossa tämän laitoksen perhetyöntekijä istumassa tunnin tai parin ajan. Poikani laitettiin toimintaterapia- arvioon. Terve poika, jolla ei ole ollut koskaan mitään vikaa tai sairautta ( Ikonen, 2013).

Porilainen Pihlakoti eristi ensimmäistä lastaan odottavan Kirsin lähes vuodeksi kuuden neliön huoneeseen perhetyön tarkkailtavaksi tehdäkseen huostaanoton, josta oli päätetty jo odotusaikana.

Punkaharjun SOS- lapsikylä piti Hely- äitiä niinikään lähes vuoden perhetyön tarkkailussa kunnes huostasi tältä kaksi lasta hatarin perustein.

Ensi- ja tuvakodin perhetyö johtaa niinikään helposti huostaanottoon.

Tukipuun perhetyön lopettaminen puolestaan aloitti Pihakoivun huostaselkkauksen.


Jäävin palveluntuottajan perhetyö tuottaa huostaanoton

"Nina Ilomäen tytär vietiin 4.4.2016 Marjaana Sorokinin ja Pia Nummilan kiireellisen sijoituksen päätöksellä Milapron omistamaan lastensuojelulaitos Myötävirtaan vedoten tyttären mielenterveydellisiin ongelmiin. Mielenterveydellisistä ongelmista ei ollut minkäänlaista näyttöä eikä sijoitus myöskään olisi ollut oikea tapa hoitaa niitä.

Tapauksen taustalla on pitkään perheessä jatkunut perhetyö MilaPron:n kautta. Äiti kertoo, että Milapron:n työntekijät olivat vihjailleet jo pitkään, että hänen olisi helpompaa pärjätä arjessa sairautensa kanssa (reuma), jos tytär laitettaisiin sijoitukseen.

Outoa tapauksessa on, että MilaPro:n oma psykologi tutki tyttöä, kun muut eivät kelvanneet sosiaalitoimelle.
Lastensuojelussa näyttää tulleen tavaksi määrätä lasten ja nuorten arviointi ja tutkimus lastensuojelun näkemyksiä kannattaville (= huostaanottoa puoltaville) psykologeille ja psykiatreille ja estää sijoitettujen arviointi- ja hoitokontakti lastensuojelukriittisille tahoille." 

Helen- äidin tapauksessa perhetyö auttoi lähinnä murtamaan uupuneen äidin itsetunnon:
"Perhetyöntekijä touhuili toisen reviirillä hieman turhan dominoivasti. Hän myös huomautteli suorasukaisesti, jos kodissa oli sekasotkua ja muistutti, että kotitöiden pitäisi mennä kirjoitusharrastukseni edelle. (Kirjoittaminen on ollut tärkein jaksamiseni edellytys kuluneina vuosina.) En myöskään saanut tehdä etätöitäni hänen aikanaan, vaan minun oli siivottava hänen rinnallaan. Helenin kirjoittamista paheksuttiin, koska se vei aikaa kodinhoidolta.

- Minun oli kirjoitettava salaa, jotta “tätikontrolli” ei olisi kiristynyt..Minua myös ihmetytti Raijan poikkeuksellisen epämuodollinen juttelutyyli: "Vedäpä perskännit viikonloppuna, kun lapset menee isälleen! Se rentouttaa!" Alkoholin käyttö toistui Raijan puheissa muutenkin usein. Hän vihjaili, että vaikeissa elämäntilanteissa ihminen turvautuu herkästi päihteisiin. Jälkeenpäin olen pohtinut, yrittikö hän saada minut avautumaan esim. mahdollisesta alkoholiongelmasta, jota sitten käyttäisi minua vastaan."

Myös virolaisen Veronican tapauksessa perhetyön kirjaukset johtivat sijoitukseen.

Suurperheen äiti Silja taas joutui viranomaiskiusaamisen kohteeksi erehdyttyään pyytämään apua sosiaalitoimesta." Perheen vuosi on nyt täyttynyt sossujen ja perhetyöntekijöiden tapaamisista, tunneilmaisun nallekorteista, vanhemmuuden roolikartoista ja kasvatusmetodien puimisesta. Lääkärin ilmoituksesta alkanut ralli on syönyt ennätysmäisesti perheen aikaa ja energiaa. Kiireinen Tuomas on joutunut sovittamaan vaativat työaikataulunsa tapaamisten mukaan.

Vanhemmat ovat rampanneet virastossa tentattavina ja sossut ovat tulleet parivaljakkona kotikäynnille, istuneet kahvilla ja sulkeutuneet välillä lastenhuoneeseen kaivelemaan lapsilta tietoja perheestä. Edelleen perheessä käy säännöllisesti kaksi perhetyöntekijää tutkailemassa perheen ilmapiiriä ja luomassa näennäisen letkeää tunnelmaa pelailemalla lautapelejä Siljan ja Lauran kanssa. Kotitöitä he eivät tee, koska sellaiset eivät kuulu perhetyöntekijöiden toimenkuvaan."

Muita kokemuksia perhetyöstä:
"Erään perheen perhetyössä työntekijät kyselivät ja kuulustelivat lapsilta lasten äidin vointia. Perhetyöntekijöiden huostaanottolausunnon mukaan lapsi oli sanonut työntekijöille, että " äiti on niin uupunut". Ilmeni, että työntekijät olivat toistuvasti keskustelleet lasten kanssa äidistä. 6- vuotiaalta oli kysytty, kuinka hänen mielestään äidillä oli ollut voimia. Kysyttäessä onko lapselle huolta äidistään, lapsi ei vastannut mitään. Kävi ilmi, että perhetyöntekijät olivat ottaneet asiakseen keskustella lapsen kanssa toiseen perheeseen siirtymisestä, mika aiheutti luonnollisesti lapsessa pelkoa ja hätää" ( Ikonen, 2013)

"Meillä oli kaksi eri perhetyötä. Ensimmäinen oli todella ahdistava kokemus. Tukea ei tullut, vanhempia mollattiin lasten kuullen. Jatkuvaa stressiä ja unettomuutta perhetyön takia. Ei kyennyt nukkumaan kun piti siivota edellinen yökin. Jos oli saanut kaikki paikat kiiltämään, yöllä pyöri vaan päässä "mitä unohdin tehdä". Jatkuvaa uhkailua huostaanotolla. Tukemisesta siis kaukana. Ihme että mielenterveys ei kärsinyt ja tullut masennusta. 

Saatiin onneksi vaihdettua toiseen perhetyöhön. Oikein mukavat ihmiset. Luottamus perhetyöhön palasi ja kaikki näytti valoisalta. Piti olla perhetyön lopetus kokous, mutta silloin tuli kuin pommina taivaalta huostaanotto. Jopa lapset haki tämä perhetyöntekijä! Karulla tavalla saatiin taas huomata, että älä luota keneenkään ulkopuoliseen ja siihen että oikeesti auttavat." 

"Perheessäni on käynyt silloin tällöin perhetyöntekijä ja helpotusta tuonut elämään. Olen voinut käydä hierojalla tai lääkärissä ihan rauhassa, sukulaisista kun ei ole ollut apua näihin päiväkäynteihin".

"Perhetyön ensimmäisen tapaamisen saldo oli, että ihmettelivät sisustusta (verhot kiinni, suora näkymä naapuriin). On kuulemma masennuksen merkkejä nämä, odotan kauhulla ja järkipuhe ei auta." 

"Perhetyöntekijä esittää olevansa vanhemman ystävä / kaveri ja saa siten vanhemman kertomaan ja avautumaan. Ja kuinkas sitten sattuikaan, tuo työntekijä käyttää vanhempaa vastaan kaikkea saammaansa tietoa. Näin toimi minun läheiseni ammatillinen sijaisfrouva eli sijaisrouva. "

"Älkää missään nimessä ottako perhetyöntekijöitä "avuksenne" sillä siitä voi syntyä ikuinen lastensuojelun kehä josta ei pääse irti. Ei ainakaan koskaan niistä merkinnöistä. Ja jos lapsi murkkuikäisenä toilailee ja tulee vaikka poliisin kautta lastensuojelun ilmoitus, siinä voi sen lapsen elämä olla vaarassa." 

"Alettiin jopa erikseen tutkia että mikä vika perheessä on, kun ei talossa ole mitään merkkiä siitä että siellä edes asuttaisi kun on niin ylisiistiä!" 

"Kauhulla olen lukenut mihin perhetyö pystyy...Itsellä on aivan toisenlainen kokemus.
Pari vuotta sitten perhetyö tuli meidänkin elämään. Silloin teini-ikäinen poika aiheutti huolta alkoholin käytön, koulussa käymättömyyden ja kannabiksen kanssa.
Lastensuojeluilmoituksia tuli useita poliisin taholta. Perhetyö kävi viikottain juttelemassa. Puolentoista vuoden jälkeen paloin loppuun ja pyysin huostaanottoa, sitä ei tehty. Lapsen oli parempi olla kotona. Parhaimmillaan perhetyöntekijät kävi pari kertaa viikkoon siivoamassa, laittamassa ruokaa yms.

Koskaan en kokenut perhetyötä mörkönä, vaan yritin aina hakea lapselle apua. Kai se avoimuus sitten johonkin kantoi. Nyt poika on jo täysi-ikäinen ja koittaa hakea paikkaansa tässä maailmassa...
Järkyttävää miten mielivaltaisesti voi huostaanottoja tehdä,varsinkin kun itsellä tosi erilainen kokemus.
Ei ole perhetyöstä mitään negatiivista sanottavaa, avoimesti on kaikki paperit näytetty ja kaikesta puhuttu.
Mutta näinkin voi siis olla, kai nämä on sitten kunnallisia eroja, vaikka kai joka paikassa pitäisi olla sama käytäntö..."

"Emme saaneet hyvinvointia, tukea emmekä jaksamista, päin vastoin. Olisimme tarvineet neurologialle lähetettä ja sinne saamaan tutkimusta hoitoa ja lääkitystä. Meille siis tarjottiin sossun kautta väärää apua ja tukea." 

"Meille syntyi paljon hoitoa ja valvontaa vaativa vauva. Viisaana äitinä, vaikka isä vastusti, hain apua uupumiseen. Saimme perhetyöntekijän kotiimme. Isä ei asiasta pitänyt lainkaan, mutta minä viisaana äitinä olin sitä mieltä, että avun pyytäminen ei ole heikkoutta, olihan vauva niin vaativa hoidettava. En aavistanut lainkaan, että meistä tuli lastensuojeluperhe, joka päättyi lapsen huostaanottoon." 

"Meillä aikoinaan kävi perhetyöntekijä ja se kertoi missä oli ollut ennen meille tuloa. Kertoi nimen sekä tarkan paikan missä kyseinen perhe asuu. Tämän samaisen perhetyöntekijän lausunnot viittaa paremminkin lääkärinlausuntoihin, kun perhetyöntekijän." 

"Lapset on huostassa ja vanhemmat eronneet, ei kestetty prässiä. Minä muutin helkkarin kauas ja mies menetti mielenterveytensä ja on laitoskamaa eikä koskaan palaa työkykyiseksi. Sitä ennen oltiin tavallinen perhe jossa yksi erityislapsi. Ei alkoholia, tupakkaa, väkivaltaa, huumeita, ei mitään. Kuulemma olin huono äiti ja isä saamaton." 

"Perhetyöntekijät eivät ole sama kuin kodinhoitajat. Menneinä vuosina kodinhoitaja kävi auttamassa kun oli vaikeaa. Vauvan synnyttyä, sairastumisen takia. Nykyään kaikki vaan kyttää ja lähettää lausuntoja lastensuojeluun. Meillä tehtiin vihkoja, joissa aina kukin työntekijä kirjasi, miten olin ollut, millaista kotonani oli. Olin erittäin sairas, mutta kehtasivat syyttää laiskuudesta. Olin juuri sairaalasta päässyt, enkä vielä kunnossa. Suomessa ei voi enää luottaa sosiaalitoimeen, lastensuojeluun tai perhetyöntekijöihin. Tai muuhunkaan tahoon, jonka sossut kotiisi yrittävät laittaa."