Suomen vahingonkorvauslaki ei tunnista ihmisoikeusloukkausta. Tämän vuoksi monet kaltoin kohdellut ihmisryhmät eivät voi saada korvauksia valtion virheistä – sellaisistakaan, joita muissa maissa korvataan, uutisoi Turun Sanomat.
Oikeusoppineet pitävät Suomen vahingonkorvauslakia vanhentuneena, mutta tilanteeseen ei ole näköpiirissä muutosta.
Suomessa tehtiin vuosina 1946–1969 noin 1 500 lobotomialeikkausta. Nuorin leikatuista oli ylilääkäri Risto Vatajan STAKES:ille tekemän selvityksen mukaan 12-vuotias. Lobotomiaa käytettiin aikoinaan muun muassa skitsofrenian ja masennuksen hoitoon.
– Pohjoismaissa, myös Suomessa leikkauksia tehtiin suhteessa väkilukuun eniten maailmassa, sanoo asiaa tutkinut filosofian maisteri Ville Salminen.
Norja päätti vuonna 1996 maksaa leikatuille potilaille tai heidän omaisilleen kertakorvauksen. Ruotsissa ja Norjassa, Irlannissa ja Kanadassa myös sijaishuollossa kaltoinkohdellut ovat saaneet korvauksia.
Entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina on kirjoittanut kuinka sekä sijaishuollon selvityshanketta että korvaushanketta sijoitetuille vastustettiin Suomen korkeimmassa sosiaalihallinnossa ankarasti.
Guzenina toivoo, että Suomi voisi pohjoismaiseen perheeseen kuuluvana maksaa lastensuojelun piirissä kaltoinkohdelluille liittyvän velkansa vihdoinkin kunniallisesti. "Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat".
ETENE:n asiantuntijat ja lausunnot korvausten estäjinä
Suomi päätti vuonna 2000, että lobotomiapotilaille tai heidän omaisilleen ei makseta korvauksia. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kannanottoa asiaan Valtakunnalliselta sosiaali- ja terveysalan eettiseltä neuvottelukunnalta, ETENE:ltä.
ETENE perustelee kielteistä ratkaisuaan sillä, että leikkauksista on kulunut pitkä aika ja korvausten maksaminen lobotomiapotilaille avaisi portteja muillekin ryhmille vaatia korvauksia. ETENE mainitsee perusteluissaan muun muassa pakkosteriloidut ja -kastroidut ihmisryhmät.
Samoilla perusteluilla myöskään sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ei makseta korvauksia ja puuttuva valvonta takaa, että kaltoinkohtelu sijaishuollossa voi jatkua.
ETENE käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta. Se antaa lausuntoja ja suosituksia, tekee kannanottoja ja herättää eettisiä kysymyksiä koskevaa yhteiskunnallista keskustelua.
Neuvottelukunta antaa asiantuntija-apua sosiaali- ja terveysalaa koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä. Se myös kerää ja välittää kansallista ja kansainvälistä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä.
Lain mukaan jäseniksi tulee valita sosiaali- tai terveysalan eettisiin kysymyksiin perehtyneitä henkilöitä, jotka edustavat ainakin palvelujen käyttäjien ja järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, oikeustieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen sekä yhteiskuntaa koskevan eettisen tutkimuksen näkökulmaa.
Neuvottelukunnan julkaisuja on käytetty paljon muun muassa terveyden- ja myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Terveydenhuollon palveluissa painottuu aiempaa enemmän moniammatillinen yhteistyö erityisesti sosiaalihuollon kanssa ja tämä on heijastunut myös neuvottelukunnassa käsiteltävinä oleviin asioihin.
Oikeusoppineet pitävät Suomen vahingonkorvauslakia vanhentuneena, mutta tilanteeseen ei ole näköpiirissä muutosta.
Suomessa tehtiin vuosina 1946–1969 noin 1 500 lobotomialeikkausta. Nuorin leikatuista oli ylilääkäri Risto Vatajan STAKES:ille tekemän selvityksen mukaan 12-vuotias. Lobotomiaa käytettiin aikoinaan muun muassa skitsofrenian ja masennuksen hoitoon.
– Pohjoismaissa, myös Suomessa leikkauksia tehtiin suhteessa väkilukuun eniten maailmassa, sanoo asiaa tutkinut filosofian maisteri Ville Salminen.
Norja päätti vuonna 1996 maksaa leikatuille potilaille tai heidän omaisilleen kertakorvauksen. Ruotsissa ja Norjassa, Irlannissa ja Kanadassa myös sijaishuollossa kaltoinkohdellut ovat saaneet korvauksia.
Entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina on kirjoittanut kuinka sekä sijaishuollon selvityshanketta että korvaushanketta sijoitetuille vastustettiin Suomen korkeimmassa sosiaalihallinnossa ankarasti.
Guzenina toivoo, että Suomi voisi pohjoismaiseen perheeseen kuuluvana maksaa lastensuojelun piirissä kaltoinkohdelluille liittyvän velkansa vihdoinkin kunniallisesti. "Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat".
ETENE:n asiantuntijat ja lausunnot korvausten estäjinä
Suomi päätti vuonna 2000, että lobotomiapotilaille tai heidän omaisilleen ei makseta korvauksia. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kannanottoa asiaan Valtakunnalliselta sosiaali- ja terveysalan eettiseltä neuvottelukunnalta, ETENE:ltä.
ETENE perustelee kielteistä ratkaisuaan sillä, että leikkauksista on kulunut pitkä aika ja korvausten maksaminen lobotomiapotilaille avaisi portteja muillekin ryhmille vaatia korvauksia. ETENE mainitsee perusteluissaan muun muassa pakkosteriloidut ja -kastroidut ihmisryhmät.
Samoilla perusteluilla myöskään sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ei makseta korvauksia ja puuttuva valvonta takaa, että kaltoinkohtelu sijaishuollossa voi jatkua.
ETENE käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta. Se antaa lausuntoja ja suosituksia, tekee kannanottoja ja herättää eettisiä kysymyksiä koskevaa yhteiskunnallista keskustelua.
Neuvottelukunta antaa asiantuntija-apua sosiaali- ja terveysalaa koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä. Se myös kerää ja välittää kansallista ja kansainvälistä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä.
Lain mukaan jäseniksi tulee valita sosiaali- tai terveysalan eettisiin kysymyksiin perehtyneitä henkilöitä, jotka edustavat ainakin palvelujen käyttäjien ja järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, oikeustieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen sekä yhteiskuntaa koskevan eettisen tutkimuksen näkökulmaa.
Neuvottelukunnan julkaisuja on käytetty paljon muun muassa terveyden- ja myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Terveydenhuollon palveluissa painottuu aiempaa enemmän moniammatillinen yhteistyö erityisesti sosiaalihuollon kanssa ja tämä on heijastunut myös neuvottelukunnassa käsiteltävinä oleviin asioihin.
 Hanna Markkula Kivisilta Hanna Markkula-Kivisilta  Eva Salomaa  Päivi Sinko | ETENE:ssä istuu varsinaisten etiikan asiantuntijoiden lisäksi paljon henkilöitä, joiden puolueettomuutta ja eettistä asiantuntemusta sopii epäillä ja joista Lokakuun Liikkeelläkin on ollut asiaa mm. Pelastakaa Lapset ry:sta lähes 100 000 euron vuosipalkkaa nostava kentän tilanteesta vieraantunut ja etuoikeuksiin tottunut kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja ja valtuutettu Hanna Markkula- Kivisilta, neurologisia häiriöitä hukassa olevana vanhemmuutena pitävä, autistilasten vanhempia syyllistävä, lastensuojelun mielivaltaongelmia vuosikaudet kieltänyt ja lastensuojelun edunvalvontaa lobannut STM:ssä, Palmeniassa ja Helsingin yliopistossa vaikuttava Päivi "sinun lapsesi eivät ole sinun" Sinko, Rovaniemeläinen, Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa, jonka oma toiminta uhkaa hyvän hallinnon, läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita, köyhien riskiseuloja kehitellyt sosiaalityön tohtori Tarja Pösö , Talentian ammattieettisessä lautakunnassa istuva, lasten ja vanhempien etujen vastakkaisuutta ja epätieteellisiä vanhemmuudenarviointeja lobbaava lastensuojelun koordinaattori Maija Uramo ja hallinto- oikeustuomari Jaana Hemminki. ETENE:n jäsenet eri vuosilta selviävät täältä. Palvelunjärjestäjien ja sijaishuollon edunvalvojien näkökulma neuvottelukunnassa on varmistettu mutta joukosta on vaikea löytää henkilöitä, jotka edustaisivat palvelunkäyttäjien näkökulmaa. Millä kriteereillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien perus- ja ihmisoikeuksista piittaamattomia poliitikoita voi pitää etiikan asiantuntijoina ja millä oikeudella he antavat palvelunkäyttäjien asemaa ja oikeuksia kurjistavia suosituksia? |
Millä kriteereillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien perus- ja ihmisoikeuksista piittaamattomia poliitikoita voi pitää etiikan asiantuntijoina ja millä oikeudella he antavat palvelunkäyttäjien asemaa ja oikeuksia kurjistavia suosituksia?
Kuinka sijaishuollon lapsibisneksen edunvalvojia voi pitää lastensuojelun palveluja käyttävien edustajina?
Minkälaista etiikkaa noudattaa 100 000 euron vuosipalkkaa nauttiva henkilö, joka haluaa riistää sijaishuollon kaltoinkohtelemilta muutamien tuhansien kertakorvauksen, jonka turvin he viimein voisivat viimein hankkia koulutuksen ja käyvän terveydenhoidon, joka sijaishuollossa estettiin?
ETENE:n epäeettinen logiikka
Osa ETENE:n jäsenistä on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, ettei lastensuojeluasiakkaille ole vieläkään saatu edes minimioikeusturvaa eikä sijaishuoltoon ole järjestetty riippumatonta valvontaa.
Pyrkimys vapauttaa sijaishuolto riippumattomasta valvonnasta on eettisesti yhä vastuutonta kuin vapauttaa autot katsastuksista.
ETENE:n jäsenten argumentit korvausten maksamatta jättämiselle eivät vaikuta eettisesti kestäviltä. Perusteluja voisi verrata tilanteeseen, jossa:
- korvausvelvoitevapautta jäsenten lobbaaman katsastamattomuuden seurauksena aiheutuneista kolareista, joita tapahtuu lisää koko ajan perustellaan sillä, että kolareista on kulunut liian pitkä aika.
- korvausvelvoitevapautta puolustellaan sillä, että jäsenten lobbaaman katsastamattomuuden seurauksena aiheutuneiden kolareiden vammautuneet uhrit ovat jo vanhoja ja kuolevat tai tekevät itsemurhan tuskiinsa, joten korvaus ei hyödytä muita kuin heidän omaisiaan.
- vastuuvapautta perustellaan sillä, että katsastamattomuus oli muodollisesti laillista ja ajan hengen mukaista ja osa yliajetuista hyötyi yliajon tuottamista vammoista mm. täysraittiuden, työkyvyttömyyseläkkeen, yleisen säälin ja hengellisen kasvun muodossa.
- korvausvelvoitevapautta perustellaan sillä, että korvausten maksaminen katsastamattomien rekkojen yliajamille avaisi portteja myös kuorma- ja henkilöautojen yliajamille vaatia korvauksia.
ETENE:n päätösten perusteella pitäisi aloittaa korruptiotutkinta ja uudistaa neuvottelukuntaan pääsyn kriteerit. Mielenkiintoista olisi tietää myös kuinka paljon pulju laskuttaa kokouksistaan ja "asiantuntijalausunnoistaan".
Kuinka sijaishuollon lapsibisneksen edunvalvojia voi pitää lastensuojelun palveluja käyttävien edustajina?
Minkälaista etiikkaa noudattaa 100 000 euron vuosipalkkaa nauttiva henkilö, joka haluaa riistää sijaishuollon kaltoinkohtelemilta muutamien tuhansien kertakorvauksen, jonka turvin he viimein voisivat viimein hankkia koulutuksen ja käyvän terveydenhoidon, joka sijaishuollossa estettiin?
ETENE:n epäeettinen logiikka
Osa ETENE:n jäsenistä on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, ettei lastensuojeluasiakkaille ole vieläkään saatu edes minimioikeusturvaa eikä sijaishuoltoon ole järjestetty riippumatonta valvontaa.
Pyrkimys vapauttaa sijaishuolto riippumattomasta valvonnasta on eettisesti yhä vastuutonta kuin vapauttaa autot katsastuksista.
ETENE:n jäsenten argumentit korvausten maksamatta jättämiselle eivät vaikuta eettisesti kestäviltä. Perusteluja voisi verrata tilanteeseen, jossa:
- korvausvelvoitevapautta jäsenten lobbaaman katsastamattomuuden seurauksena aiheutuneista kolareista, joita tapahtuu lisää koko ajan perustellaan sillä, että kolareista on kulunut liian pitkä aika.
- korvausvelvoitevapautta puolustellaan sillä, että jäsenten lobbaaman katsastamattomuuden seurauksena aiheutuneiden kolareiden vammautuneet uhrit ovat jo vanhoja ja kuolevat tai tekevät itsemurhan tuskiinsa, joten korvaus ei hyödytä muita kuin heidän omaisiaan.
- vastuuvapautta perustellaan sillä, että katsastamattomuus oli muodollisesti laillista ja ajan hengen mukaista ja osa yliajetuista hyötyi yliajon tuottamista vammoista mm. täysraittiuden, työkyvyttömyyseläkkeen, yleisen säälin ja hengellisen kasvun muodossa.
- korvausvelvoitevapautta perustellaan sillä, että korvausten maksaminen katsastamattomien rekkojen yliajamille avaisi portteja myös kuorma- ja henkilöautojen yliajamille vaatia korvauksia.
ETENE:n päätösten perusteella pitäisi aloittaa korruptiotutkinta ja uudistaa neuvottelukuntaan pääsyn kriteerit. Mielenkiintoista olisi tietää myös kuinka paljon pulju laskuttaa kokouksistaan ja "asiantuntijalausunnoistaan".