Etsivät nuorisotyöntekijät hankkivat asiakkaita viranomaisille ja moniammatillisiin työryhmiin
Nuoret keski- ikäiset ja keski-ikäiset nuoret identiteettiä etsimässä
Etsivän nuoristyön markkinointi-ja opetusvideoita katsova tekee yllättävän havainnon: nuoret työntekijät näyttävät vanhoilta ja vanhat työntekijät nuorilta.
Nuoret työntekijät vaikuttavat nuoresta iästään huolimatta fyysisesti ja psyykkisesti keski- ikäisiltä. Heidän itseilmaisunsakin muistuttaa eläkeikää lähestyvien ammattilaisbyrokraattien ja poliitikkojen viestintää.
Keski- ikäiset ja vanhat nuorisotyöntekijät taas vaikuttavat fyysisesti ja psyykkisesti puberteetti-ikäisiltä tytön- ja pojankoltiaisilta ja heidän itseilmaisunsa murros-, jopa uhmaikäiseltä. Nuorisotyöntekijät iästä riippumatta näyttävät etsivän- nuorten ja pysyvän työpaikan lisäksi- identiteettiään. Nuorisotyön tutkijoiden mukaan identiteettiään etsii koko nuorisotyö. Tämän identiteetin etsintäprojektin maksavat veronmaksajat.
Koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret viranomaisten saaliiksi ?
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tehtävänä on etsiä ja ohjata viranomaispalveluihin ne alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen viranomaispalvelut.
Tavoite on vähintäänkin outo pysyvän poliittisin päätöksin ylläpidetyn rakennetyöttömyyden aikana.
Miksi etsivä nuorisotyö haalii asiakkaita jo ennestään kuormittuneisiin viranomaispalveluihin esim. lastensuojeluun ja nuorisopsykiatriaan, jotka eivät usein kykene tarjoamaan nuorten tarpeidenmukaista apua?
Miksi etsivä nuorisotyö on ottanut pääkumppaneikseen nuorten ja heidän vanhempiensa sijaan kontrolliviranomaiset? Sosiaalityön häiriö- ja kontrollieetoksen ja kasvatuskumppanuuden myötä etäisyys nuoriin kasvaa- ja niin luottamussuhteiden solminen nuoriin kuin nuorten tunteminen- vaikeutuu.
Anne Puurosen (2014) mukaan etsivää nuorisotyötä ohjaa asiakasprosessin malli, jossa nuoren tilannetta käsitellään työntekijäkeskeisesti viranomaisverkostoissa. Asiakasprosessissa nuoren vanhempien tukemisen ei ole määritelty kuuluvan etsivään nuorisotyöhön eikä siihen ole osoitettu resursseja. (Puuronen 2014, 80.)
Keravan Tajua mut!-toimintamallissa ongelmallisiksi koettiin tarpeenmukaisten palveluiden puuttumisen lisäksi paisuvien yhteistyöverkostojen koordinointi, tapaamisten sopiminen, vaikeudet rakentaa toimivia luottamus- ja yhteistyösuhteita nuoriin, vanhempien syrjäyttäminen, puuttuva tieto nuorten persoonallisuudesta ja toimintatavoista, nuorten vaikeudet tulla kuulluiksi omassa asiassaan ja palvelujen viranomaislähtöisyys ja pakkoluonne.
Onko etsivä nuorisotyökin osa lastensuojelun ja sen sijaishuollon asiakashankinnan ketjua?
Nuorisotyöllä on poliittinen päällystakki ja tehtävä poliitikkojen hautomona
"Pikkuisilla poliitikon aluilla on ”kypsymispaikkansa” opetusministeriössä, poliittisissa nuorisojärjestöissä ja allianssissa sun muissa edustajistoissa. Mutta unohtavatko nämä untuvikot nuorisotyön, kun pääsevät päättämään oikeista” asioista?" (Soanjärvi, 2011, 73)
Katariina Soanjärven tutkimuksessa sekä "johtajat että nuorisotyötekijät toivat esille, että nuorisotyö on ollut vahvasti sidoksissa puoluepolitiikkaan ja että nuorisotyö edelleenkin kantaa tätä painolastinaan tai päällystakkinaan. Ruohonjuuritasolla nuoria kohtaava nuorisotyöntekijä ei poliittista päällystakkia välttämättä tunnista tai ei edes kohtaa.
Kunnalliset nuorisotyön virat jaettiin puoluepoliittisen jäsenkirjojen mukaan vielä 1990-luvulla, mutta politiikka vaikuttaa nuorisotyöhön edelleenkin. Herää kysymys, että kuinka viattomasti kunnalliset nuorisotoimet rakentavat nuorisovaltuustojaan tai nuorten ääni ryhmiään – onko kysymyksessä aidosti äänen antaminen nuorille vai tahto rakentaa puoluepoliittisesti aktiivisia kansalaisia? Näiden ryhmien kanssa hääräilevät kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat – sieltäkö löytyvät uudet anttikaikkoset, jyrkikataiset ja juttaurpilaiset? Onko nuorisotyön tehtävä tuottaakin sopivia toimijoita poliittisten puolueiden tarpeisiin? Tästä poliitikkojen kasvatustyöstäkö kumpuaa nuorisotyön legimiteetti?"
Tajua mut vai liputa mut kuntouttavaan työtoimintaan ja lastensuojelulaitokseen?
Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä.
Sen lisäksi, että kuka tahansa voi olla yhteydessä etsivään työhön, nuorisolaki velvoittaa joitakin tahoja tekemään ilmoituksen nuoresta etsivään nuorisotyöhön. Nuorisolaki velvoittaa toisen asteen oppilaitoksia ja puolustusvoimia luovuttamaan nuoren yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle. Laki koskee alle 25-vuotiaita nuoria, jotka keskeyttävät ammatillisen koulutuksen, lukion tai asepalveluksen. Tiedot voi jättää luovuttamatta, mikäli lähettävä taho ei koe, että nuori on tuen (=viranomaispalvelujen) tarpeessa. (Nuorisolaki 27.1.2006/72)
Lastensuojelun ja nuorisotyön moniammatillinen yhteistyö hävittää niin vuorovaikutuksen kuin vastuun
Etsivän nuorisotyön työntekijät, jotka ovat yleisimmin sosionomeja (32 %), yhteisöpedagogeja ( 20 %) tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia (15 %) ovat yleensä edustettuina joissakin monialaisissa yhteistyöryhmissä esim. lastensuojelun moniammatillisessa työryhmässä.
Lisäksi etsivän nuorisotyön työntekijät toimivat hankkeissa (esim. Tajua Mut! -projektityöryhmä), erityyppisissä organisaatioissa kuten työpajoilla tai nuorisotaloilla, sekä paikallisissa työryhmissä (esim. hyvinvointi-, kriisityö- tai monialainen päihdetyöryhmä).
Etsivän nuorisotyön politisoitunutta logiikkaa kuvaa hyvin Tajua mut!- huoliliputus, joka tuli ylhäältä ja pyytämättä. Kun huolestuttavia tuloksia tuottava liputus oli väkisin määrätty kaikille pakolliseksi toimintamalliksi ( Sitra 97, 2015, 4, 18), toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsivat pakon menestykseksi: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".
Kokemuksia etsivästä nuoristotyöstä?
Lokakuun Liike kerää lukijoiltaan kokemuksia etsivästä nuorisotyöstä. Kerro mitä kautta etsivä nuorisotyö tuli elämääsi, mitä se teki ja mitä seurauksia sillä oli perheellesi?
Nuoret keski- ikäiset ja keski-ikäiset nuoret identiteettiä etsimässä
Etsivän nuoristyön markkinointi-ja opetusvideoita katsova tekee yllättävän havainnon: nuoret työntekijät näyttävät vanhoilta ja vanhat työntekijät nuorilta.
Nuoret työntekijät vaikuttavat nuoresta iästään huolimatta fyysisesti ja psyykkisesti keski- ikäisiltä. Heidän itseilmaisunsakin muistuttaa eläkeikää lähestyvien ammattilaisbyrokraattien ja poliitikkojen viestintää.
Keski- ikäiset ja vanhat nuorisotyöntekijät taas vaikuttavat fyysisesti ja psyykkisesti puberteetti-ikäisiltä tytön- ja pojankoltiaisilta ja heidän itseilmaisunsa murros-, jopa uhmaikäiseltä. Nuorisotyöntekijät iästä riippumatta näyttävät etsivän- nuorten ja pysyvän työpaikan lisäksi- identiteettiään. Nuorisotyön tutkijoiden mukaan identiteettiään etsii koko nuorisotyö. Tämän identiteetin etsintäprojektin maksavat veronmaksajat.
Koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret viranomaisten saaliiksi ?
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tehtävänä on etsiä ja ohjata viranomaispalveluihin ne alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen viranomaispalvelut.
Tavoite on vähintäänkin outo pysyvän poliittisin päätöksin ylläpidetyn rakennetyöttömyyden aikana.
Miksi etsivä nuorisotyö haalii asiakkaita jo ennestään kuormittuneisiin viranomaispalveluihin esim. lastensuojeluun ja nuorisopsykiatriaan, jotka eivät usein kykene tarjoamaan nuorten tarpeidenmukaista apua?
Miksi etsivä nuorisotyö on ottanut pääkumppaneikseen nuorten ja heidän vanhempiensa sijaan kontrolliviranomaiset? Sosiaalityön häiriö- ja kontrollieetoksen ja kasvatuskumppanuuden myötä etäisyys nuoriin kasvaa- ja niin luottamussuhteiden solminen nuoriin kuin nuorten tunteminen- vaikeutuu.
Anne Puurosen (2014) mukaan etsivää nuorisotyötä ohjaa asiakasprosessin malli, jossa nuoren tilannetta käsitellään työntekijäkeskeisesti viranomaisverkostoissa. Asiakasprosessissa nuoren vanhempien tukemisen ei ole määritelty kuuluvan etsivään nuorisotyöhön eikä siihen ole osoitettu resursseja. (Puuronen 2014, 80.)
Keravan Tajua mut!-toimintamallissa ongelmallisiksi koettiin tarpeenmukaisten palveluiden puuttumisen lisäksi paisuvien yhteistyöverkostojen koordinointi, tapaamisten sopiminen, vaikeudet rakentaa toimivia luottamus- ja yhteistyösuhteita nuoriin, vanhempien syrjäyttäminen, puuttuva tieto nuorten persoonallisuudesta ja toimintatavoista, nuorten vaikeudet tulla kuulluiksi omassa asiassaan ja palvelujen viranomaislähtöisyys ja pakkoluonne.
Onko etsivä nuorisotyökin osa lastensuojelun ja sen sijaishuollon asiakashankinnan ketjua?
Nuorisotyöllä on poliittinen päällystakki ja tehtävä poliitikkojen hautomona
"Pikkuisilla poliitikon aluilla on ”kypsymispaikkansa” opetusministeriössä, poliittisissa nuorisojärjestöissä ja allianssissa sun muissa edustajistoissa. Mutta unohtavatko nämä untuvikot nuorisotyön, kun pääsevät päättämään oikeista” asioista?" (Soanjärvi, 2011, 73)
Katariina Soanjärven tutkimuksessa sekä "johtajat että nuorisotyötekijät toivat esille, että nuorisotyö on ollut vahvasti sidoksissa puoluepolitiikkaan ja että nuorisotyö edelleenkin kantaa tätä painolastinaan tai päällystakkinaan. Ruohonjuuritasolla nuoria kohtaava nuorisotyöntekijä ei poliittista päällystakkia välttämättä tunnista tai ei edes kohtaa.
Kunnalliset nuorisotyön virat jaettiin puoluepoliittisen jäsenkirjojen mukaan vielä 1990-luvulla, mutta politiikka vaikuttaa nuorisotyöhön edelleenkin. Herää kysymys, että kuinka viattomasti kunnalliset nuorisotoimet rakentavat nuorisovaltuustojaan tai nuorten ääni ryhmiään – onko kysymyksessä aidosti äänen antaminen nuorille vai tahto rakentaa puoluepoliittisesti aktiivisia kansalaisia? Näiden ryhmien kanssa hääräilevät kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat – sieltäkö löytyvät uudet anttikaikkoset, jyrkikataiset ja juttaurpilaiset? Onko nuorisotyön tehtävä tuottaakin sopivia toimijoita poliittisten puolueiden tarpeisiin? Tästä poliitikkojen kasvatustyöstäkö kumpuaa nuorisotyön legimiteetti?"
Tajua mut vai liputa mut kuntouttavaan työtoimintaan ja lastensuojelulaitokseen?
Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä.
Sen lisäksi, että kuka tahansa voi olla yhteydessä etsivään työhön, nuorisolaki velvoittaa joitakin tahoja tekemään ilmoituksen nuoresta etsivään nuorisotyöhön. Nuorisolaki velvoittaa toisen asteen oppilaitoksia ja puolustusvoimia luovuttamaan nuoren yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle. Laki koskee alle 25-vuotiaita nuoria, jotka keskeyttävät ammatillisen koulutuksen, lukion tai asepalveluksen. Tiedot voi jättää luovuttamatta, mikäli lähettävä taho ei koe, että nuori on tuen (=viranomaispalvelujen) tarpeessa. (Nuorisolaki 27.1.2006/72)
Lastensuojelun ja nuorisotyön moniammatillinen yhteistyö hävittää niin vuorovaikutuksen kuin vastuun
Etsivän nuorisotyön työntekijät, jotka ovat yleisimmin sosionomeja (32 %), yhteisöpedagogeja ( 20 %) tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia (15 %) ovat yleensä edustettuina joissakin monialaisissa yhteistyöryhmissä esim. lastensuojelun moniammatillisessa työryhmässä.
Lisäksi etsivän nuorisotyön työntekijät toimivat hankkeissa (esim. Tajua Mut! -projektityöryhmä), erityyppisissä organisaatioissa kuten työpajoilla tai nuorisotaloilla, sekä paikallisissa työryhmissä (esim. hyvinvointi-, kriisityö- tai monialainen päihdetyöryhmä).
Etsivän nuorisotyön politisoitunutta logiikkaa kuvaa hyvin Tajua mut!- huoliliputus, joka tuli ylhäältä ja pyytämättä. Kun huolestuttavia tuloksia tuottava liputus oli väkisin määrätty kaikille pakolliseksi toimintamalliksi ( Sitra 97, 2015, 4, 18), toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsivat pakon menestykseksi: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".
Kokemuksia etsivästä nuoristotyöstä?
Lokakuun Liike kerää lukijoiltaan kokemuksia etsivästä nuorisotyöstä. Kerro mitä kautta etsivä nuorisotyö tuli elämääsi, mitä se teki ja mitä seurauksia sillä oli perheellesi?