YLE- uutiset kertoo kuinka tamperelaisen hoivakodin Ikipihlaja Pappilanpuiston työntekijät ottivat yhteyttä SuPeriin raportoidakseen työpaikkansa epäkohdista. "Pihlajalinna-konsernin pyörittämässä muistisairaiden hoitokodissa työskenneltiin jatkuvasti alimiehityksellä, ja etenkin yövuoroissa hoitajien kädet ja jaksaminen loppuivat kertakaikkiaan kesken. Asiaa oli yritetty puida myös työnantajan kanssa, mutta turhaan.
SuPerin ammattiasiain päällikkö Kristiina Lamberg kertoo, että yhteydenottoja tuli useita ja niissä esitetty huoli oli todellinen.
– Hoitajat olivat kokeneet, etteivät kykene toteuttamaan hoitotyötä ja täyttämään asiakkaiden tarpeita. Työnantaja oli sanonut, ettei asia kuulu henkilöstölle.
Pihjalalinna antoi asiasta puhuneille potkut
Kun keskustelu työnantajan kanssa ei auttanut, ammattiliitto päätyi tekemään valvontapyynnöt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ja Tampereen kaupungille. Tarkastuskäynnit tehtiin elokuussa, ja niissä hoitajien huoli todettiin aiheelliseksi.
– Käynneillä todettiin, että yksikön asukkaat ovat vähintään keskivaikeasti muistisairaita, eli todella toisen ihmisen avun varassa. Tarkastuksissa huomattiin, ettei toiminta täytä lupaehtoja, joista oli sovittu yksikön toimintaa käynnistettäessä. Sopimuksissa määritelty henkilöstömäärä alittui kahdella hoitajalla.
Ne yöhoitajat, jotka nostivat asian keskusteluun, saivat kenkää.
Elokuisen tarkastuksen jälkeen Ikipihlaja Pappilanpuistosta soitettiin liittoon lisää huonoja uutisia: Valvontapäätöksen jälkeen väkeä oli irtisanottu.
– Ne yöhoitajat, jotka nostivat asian keskusteluun, saivat kenkää. Kyllä tässä irtisanomisten taustalla tuntuu olevan epäkohtien esiintuominen. Työnantaja kokee kunniaansa loukatun, Kristiina Lamberg sanoo.
SuPer on riitauttanut irtisanomiset.
Kuinka paljon voidaan vielä kurjistaa?
Superin ammattiasianpäällikkö Kristiina Lamberg kertoo, että liitossa ollaan nyt todella huolestuneita paitsi työntekijöiden asemasta, myös vanhustenhuollon yleisestä tasosta. Tamperelaishoivakodin tapaus on hänen mukaansa arkirealistinen esimerkki nykytilanteesta.
– Saamme joka päivä viestejä heikennyksistä ympäri maan. Henkilöstöä vähennetään joka paikassa, ja hoitajien työnkuva on alkanut koostua ihan toissijaisista asioista. Hoitotyölle ei jää aikaa. Olemme todella huolissamme sekä asiakkaista että jäsentemme jaksamisesta.
Liitossa mietitään, miten raskasta hoitotyötä tekevien motivaatio pysyy yllä ja kuinka paljon hoitajilla tai hoidettavilla on sananvaltaa. Ongelmia on sekä yksityisellä että kuntapuolella. Hoitajien työnkuva on alkanut koostua ihan toissijaisista asioista.
Kristiina Lambergin mukaan Pihlajalinnan yhden yksikön tapaus nostettiin esiin, koska siinä yhdistyy niin monta asiaa: omavalvontaongelmat, keskusteluyhteyden katkaiseminen ja irtisanomiset.
Työnantajapuolelta Lamberg toivoo malttia istua alas ja miettiä aidosti, mitä käytettävissä olevilla resursseilla pystytään tarjoamaan ja miten turvataan vanhuspalvelulaissa määritelty hyvä, arvokas ja yksilöllinen elämä.
– Ravistelisin myös kuntapäättäjiä pohtimaan, missä määrin sitä hyvää vanhuutta voi arvottaa. Onko mahdollista sanoa, että tämän verran maksetaan, viis siitä mitä sillä saa. Koko yhteiskunnan pitäisi pohtia, kuinka paljon vanhustenhoidosta voidaan vielä kurjistaa. Näinkö palkitaan yhteiskunnan rakentajat?
Pihlajalinna on torstaina kertonut selvittävänsä SuPerin väitteitä ja korjaavansa mahdolliset epäkohdat toiminnassa.
Kansainväliset sijoittajat ostavat yhtiöitä miljoonilla, koska tietävät jo saavansa miljardeja
Päivän lehti kertoo kuinka "terveysjättiläiset kuten Pihlajalinna, Attendo, Mehiläinen sekä Terveystalo ostavat tulevan sote-uudistuksen huumassa tällä hetkellä pienempiä terveyspalveluyhtiöitä sellaista vauhtia, että nyt julkaistu tieto on huomenna jo vanhentunutta. Tänään käytetty miljoona on tulevaisuudessa ansaittu miljardi. Päivän lehti kysyy päätyvätkö jatkossa myös Kela-miljoonat vain suurten terveysjättien taskuun?
Ylen MOT-ohjelma on selvittänyt, että vuonna 2013 esimerkiksi yksityisen työterveyshuollon Kela-korvauksista 88 miljoonaa päätyi Terveystalolle ja 51 miljoonaa Mehiläiselle, yksityisen sairaanhoidon tukena maksettiin Kela-korvauksia vielä 20 miljoonaa euroa kummallekin.
Pihlajalinna on suomalainen yhtiö, lääkäri Mikko Wirénin perustama yhtiö aloitti lääkärivuokrauksella, vuonna 2010 se hoiti jo Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalaa.
Jotta sijoittajat, rahastot ja holding-yhtiöt muodostaisivat vielä vaikeaselkoisemman omistuskokonaisuuden terveyspalveluiden markkinoilla, mukana häärii lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra. Se on ulkoistanut sijoitustoimintansa yksityisille yhtiöille, terveyspalveluiden osalta Terveysrahasto Oy:lle.
Terveysrahastoa hallinnoi kaksi entistä Sitran työntekijää Korona-Invest Oy:n lukuun ja he molemmat saavat tuloksesta riippumatta enemmän palkkaa kuin pääministeri. Terveysrahasto osallistui kyseenalaisesti Pihlajalinnan bulvaanina Jokilaakson Terveys Oy:n osakekauppoihin, jotta Pihlajalinna saisi pikakaupoilla yhtiöstä enemmistön ja määräysvallan Jämsän seudun sairaiden laskutukseen."
Terveys myytävänä
Kansan Uutiset kommentoi Jokilaakson Terveys Oy:n tapausta seuraavasti: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto "Sitran ja muiden rahaston osakkaiden rahoista sijoitettiin 20 000 euroa tämän koko Jämsän alueen kattavasta terveydenhuollosta vastaavan yhtiön osakepääomaan. Pari kuukautta myöhemmin Terveysrahasto Oy möi osuutensa 800 000 eurolla yksityiselle lääkärifirmalle Pihlajalinnalle, joka sai kaupan ansiosta enemmistön (51 %) Jokilaakson Terveyden osakkeista – ja vallan periä sijoittamansa rahat takaisin Jämsän seudun sairailta".
Päivän lehti kertoo " kuinka muutaman vuoden kuluttua Mänttä-Vilppula ulkoisti Pihlajalinnalle sote-palvelunsa, mukaan tulivat Parkanon ja Kankaanpään terveystoimet sekä Kuortane, Alavus, Ähtäri ja Soini, kahden Joensuussa sijaitsevan sekä Nurmeksessa ja Outokummussa olevien lääkärikeskusten kauppa. Vauhti ei ole laantunut, viime vuonna Pihlajalinna osti muun muassa oululaisen lääkäreiden rekrytointipalvelu MediApu Oy:n osakekannan.
Vuonna 2012 Pihlajalinna oli ostanut myös valtakunnallisen Dextran, jonka pääomistajasta Leena Niemistöstä tuli terveysbisneksen kirkkain äyrikuningatar. Hän sai verotietojen mukaan kaupasta vähintään 24 miljoonaa euroa ja nousi Pihlajalinnan neljänneksi suurimmaksi omistajaksi. Yritystoiminnalla vaurastumisessa ei sinänsä ole mitään paheksuttavaa, päinvastoin.
Rahastoyhtiö Sentica Partnersin irtauduttua omistuksestaan vuonna 2016 suurin Pihlajalinnan omistajaryhmä noin neljänneksen osuudella on nyt Lähitapiola ja Tapiola, Wirénin perheyhtiön jälkeen seuraa Työvakuutusyhtiö Elo. Pihlajalinnan liikevaihto nousi jo 213,3 miljoonaan, kun se kesäkuussa 2015 listautui Helsingin pörssin päälistalle".
Olli Nylander on kirjassaan "Soteuudistus - pirullinen ongelma" (2) kuvannut Pihlajalinna-tapausta, mutta liittänyt sen myös laajempaan sote-business-ympäristöön(ks. 4.3.3.3. "Terveys myytävänä"): " Kerroin esimerkin Mäntän seudulta. Pihlajalinna tarjosi koko paketin alueelle. Aikaisemmin se oli hankkinut omistukseen Jämsästä vanhan aluesairaalan. Tarina kertoo, että portinvartijana Pihlajalinna pystyi antamaan lähetteitä nimenomaan Jämsän sairaalaan eikä paikalliseen Mäntän aluesairaalaan. Näin Mäntän aluesairaala näivettyi pois. Tehokkuus laajemmin kulmakunnalla parani, mutta palvelujen saavutettavuus heikkeni. Aluemonopoli siis toimi hyvin. Wirén osasi iskeä juuri sopivaan kohtaan palvelujärjestelmää. "
Päivän lehti kertoo " kuinka jo nyt – ennen sotea – Pihlajalinnan Mikko Wirén kritisoi Helsingin Sanomissa, että Jyväskylässä suoritettavan kokeilun perusteella yhtiön saama raha palveluista on liian pieni. Hintoja on nostettava.
Kun sote-uudistus tulee, siihen päättyvät suomalaisten pienten ja keskisuurten terveyspalveluyrittäjien menestystarinat. "
Pihlajalinna heitti roskiin maan parhaan sosiaalityöntekijän
Lastensuojeluperheille tukihenkilönä toimiva Elena Uusitalo kertoo Pihlajalinnan rantautumisesta paikkakunnalleen:
"Noin viikko ennen kesälomia saivat lastensuojelun asiakkaat tekstiviestin, jossa sossumme kiitti yhteistyöstä ja ajasta, jonka on saanut kanssamme viettää. Saimme kuulla, että sossumme on saanut ilmoituksen, jossa hänet siirretään toisiin hommiin jonnekin Pihlajalinnan uumeniin ja sijaan on tulossa joku tuntematon porukka.
Meillä ei ole enää perheitä tuntevaa sossua. Ei sossua, joka saattoi vapaa-ajallaankin kysyä, miten te voitte? Ei ole enää sossua, jolle saattoi, ja uskalsi kertoa asiat sellaisina kuin ne ovat. Ei tarvinnut pelätä, että "nousee vakava huoli vanhemmuudesta", jos pyysi saada apua johonkin tilapäiseen tilanteeseen.
Roskiin heitettiin sossu, jolla on sydän paikallaan ja järki päässä. Sossu, johon perheet luottivat ja joka oikeasti rakastaa lapsia ja haluaa tehdä kaikkensa auttaakseen juuri siinä, missä apua tarvitaan.
Paperit eivät koskaan menneet ihmisen ohitse, sossumme ei arvioinut perheiden tilanteita lukemalla asiakirjoja. Hän meni paikan päälle, todensi tilanteen, kuuli asiakasta, sovitteli tukitoimet asiakaslähtöisesti ja jätti jälkeensä tyytyväisyyttä. Lapsen etu oli etusijalla, myös huoltoriidoissa. Tällainen osaaminen on jo erityisosaamista, kun tiedämme, että sosiaalialan koulutuksessakin opetetaan olemaan puuttumatta huoltoriitoihin, vaikka lopputuloksena saattaa olla Eerika Tarkin kaltainen kohtalo. Moista osaamista ei takaa maisterin tutkinto vaan elämänkokemus ja maalaisjärki.
Pihlajalinna ei ole tällaisesta osaamisesta kiinnostunut. Neuvoteltaavaa ei kuulemma ole. Viis siitä, kysyttiinkö sossun mielipidettä siirron osalta tai kuultiinko hänen toivomustaan saada edes jossakin muodossa jäädä Kihniölle vaikkapa sosiaaliohjaajaksi. Viikko aikaa, kamat kasaan ja ulos."
Lue myös:
Hallitus jyräsi virkamiehet – terveysjätit jakavat keskenään miljardien sote-markkinat
Pihlajalinna heitti roskiin maan parhaan sossun
Sijaishuollon Hullunkuriset Riskiperheet
Tehyn hallituksen puheenjohtaja: "Hoitsukuva asiaton eikä lainkaan hauska"
SuPerin ammattiasiain päällikkö Kristiina Lamberg kertoo, että yhteydenottoja tuli useita ja niissä esitetty huoli oli todellinen.
– Hoitajat olivat kokeneet, etteivät kykene toteuttamaan hoitotyötä ja täyttämään asiakkaiden tarpeita. Työnantaja oli sanonut, ettei asia kuulu henkilöstölle.
Pihjalalinna antoi asiasta puhuneille potkut
Kun keskustelu työnantajan kanssa ei auttanut, ammattiliitto päätyi tekemään valvontapyynnöt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ja Tampereen kaupungille. Tarkastuskäynnit tehtiin elokuussa, ja niissä hoitajien huoli todettiin aiheelliseksi.
– Käynneillä todettiin, että yksikön asukkaat ovat vähintään keskivaikeasti muistisairaita, eli todella toisen ihmisen avun varassa. Tarkastuksissa huomattiin, ettei toiminta täytä lupaehtoja, joista oli sovittu yksikön toimintaa käynnistettäessä. Sopimuksissa määritelty henkilöstömäärä alittui kahdella hoitajalla.
Ne yöhoitajat, jotka nostivat asian keskusteluun, saivat kenkää.
Elokuisen tarkastuksen jälkeen Ikipihlaja Pappilanpuistosta soitettiin liittoon lisää huonoja uutisia: Valvontapäätöksen jälkeen väkeä oli irtisanottu.
– Ne yöhoitajat, jotka nostivat asian keskusteluun, saivat kenkää. Kyllä tässä irtisanomisten taustalla tuntuu olevan epäkohtien esiintuominen. Työnantaja kokee kunniaansa loukatun, Kristiina Lamberg sanoo.
SuPer on riitauttanut irtisanomiset.
Kuinka paljon voidaan vielä kurjistaa?
Superin ammattiasianpäällikkö Kristiina Lamberg kertoo, että liitossa ollaan nyt todella huolestuneita paitsi työntekijöiden asemasta, myös vanhustenhuollon yleisestä tasosta. Tamperelaishoivakodin tapaus on hänen mukaansa arkirealistinen esimerkki nykytilanteesta.
– Saamme joka päivä viestejä heikennyksistä ympäri maan. Henkilöstöä vähennetään joka paikassa, ja hoitajien työnkuva on alkanut koostua ihan toissijaisista asioista. Hoitotyölle ei jää aikaa. Olemme todella huolissamme sekä asiakkaista että jäsentemme jaksamisesta.
Liitossa mietitään, miten raskasta hoitotyötä tekevien motivaatio pysyy yllä ja kuinka paljon hoitajilla tai hoidettavilla on sananvaltaa. Ongelmia on sekä yksityisellä että kuntapuolella. Hoitajien työnkuva on alkanut koostua ihan toissijaisista asioista.
Kristiina Lambergin mukaan Pihlajalinnan yhden yksikön tapaus nostettiin esiin, koska siinä yhdistyy niin monta asiaa: omavalvontaongelmat, keskusteluyhteyden katkaiseminen ja irtisanomiset.
Työnantajapuolelta Lamberg toivoo malttia istua alas ja miettiä aidosti, mitä käytettävissä olevilla resursseilla pystytään tarjoamaan ja miten turvataan vanhuspalvelulaissa määritelty hyvä, arvokas ja yksilöllinen elämä.
– Ravistelisin myös kuntapäättäjiä pohtimaan, missä määrin sitä hyvää vanhuutta voi arvottaa. Onko mahdollista sanoa, että tämän verran maksetaan, viis siitä mitä sillä saa. Koko yhteiskunnan pitäisi pohtia, kuinka paljon vanhustenhoidosta voidaan vielä kurjistaa. Näinkö palkitaan yhteiskunnan rakentajat?
Pihlajalinna on torstaina kertonut selvittävänsä SuPerin väitteitä ja korjaavansa mahdolliset epäkohdat toiminnassa.
Kansainväliset sijoittajat ostavat yhtiöitä miljoonilla, koska tietävät jo saavansa miljardeja
Päivän lehti kertoo kuinka "terveysjättiläiset kuten Pihlajalinna, Attendo, Mehiläinen sekä Terveystalo ostavat tulevan sote-uudistuksen huumassa tällä hetkellä pienempiä terveyspalveluyhtiöitä sellaista vauhtia, että nyt julkaistu tieto on huomenna jo vanhentunutta. Tänään käytetty miljoona on tulevaisuudessa ansaittu miljardi. Päivän lehti kysyy päätyvätkö jatkossa myös Kela-miljoonat vain suurten terveysjättien taskuun?
Ylen MOT-ohjelma on selvittänyt, että vuonna 2013 esimerkiksi yksityisen työterveyshuollon Kela-korvauksista 88 miljoonaa päätyi Terveystalolle ja 51 miljoonaa Mehiläiselle, yksityisen sairaanhoidon tukena maksettiin Kela-korvauksia vielä 20 miljoonaa euroa kummallekin.
Pihlajalinna on suomalainen yhtiö, lääkäri Mikko Wirénin perustama yhtiö aloitti lääkärivuokrauksella, vuonna 2010 se hoiti jo Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalaa.
Jotta sijoittajat, rahastot ja holding-yhtiöt muodostaisivat vielä vaikeaselkoisemman omistuskokonaisuuden terveyspalveluiden markkinoilla, mukana häärii lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra. Se on ulkoistanut sijoitustoimintansa yksityisille yhtiöille, terveyspalveluiden osalta Terveysrahasto Oy:lle.
Terveysrahastoa hallinnoi kaksi entistä Sitran työntekijää Korona-Invest Oy:n lukuun ja he molemmat saavat tuloksesta riippumatta enemmän palkkaa kuin pääministeri. Terveysrahasto osallistui kyseenalaisesti Pihlajalinnan bulvaanina Jokilaakson Terveys Oy:n osakekauppoihin, jotta Pihlajalinna saisi pikakaupoilla yhtiöstä enemmistön ja määräysvallan Jämsän seudun sairaiden laskutukseen."
Terveys myytävänä
Kansan Uutiset kommentoi Jokilaakson Terveys Oy:n tapausta seuraavasti: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto "Sitran ja muiden rahaston osakkaiden rahoista sijoitettiin 20 000 euroa tämän koko Jämsän alueen kattavasta terveydenhuollosta vastaavan yhtiön osakepääomaan. Pari kuukautta myöhemmin Terveysrahasto Oy möi osuutensa 800 000 eurolla yksityiselle lääkärifirmalle Pihlajalinnalle, joka sai kaupan ansiosta enemmistön (51 %) Jokilaakson Terveyden osakkeista – ja vallan periä sijoittamansa rahat takaisin Jämsän seudun sairailta".
Päivän lehti kertoo " kuinka muutaman vuoden kuluttua Mänttä-Vilppula ulkoisti Pihlajalinnalle sote-palvelunsa, mukaan tulivat Parkanon ja Kankaanpään terveystoimet sekä Kuortane, Alavus, Ähtäri ja Soini, kahden Joensuussa sijaitsevan sekä Nurmeksessa ja Outokummussa olevien lääkärikeskusten kauppa. Vauhti ei ole laantunut, viime vuonna Pihlajalinna osti muun muassa oululaisen lääkäreiden rekrytointipalvelu MediApu Oy:n osakekannan.
Vuonna 2012 Pihlajalinna oli ostanut myös valtakunnallisen Dextran, jonka pääomistajasta Leena Niemistöstä tuli terveysbisneksen kirkkain äyrikuningatar. Hän sai verotietojen mukaan kaupasta vähintään 24 miljoonaa euroa ja nousi Pihlajalinnan neljänneksi suurimmaksi omistajaksi. Yritystoiminnalla vaurastumisessa ei sinänsä ole mitään paheksuttavaa, päinvastoin.
Rahastoyhtiö Sentica Partnersin irtauduttua omistuksestaan vuonna 2016 suurin Pihlajalinnan omistajaryhmä noin neljänneksen osuudella on nyt Lähitapiola ja Tapiola, Wirénin perheyhtiön jälkeen seuraa Työvakuutusyhtiö Elo. Pihlajalinnan liikevaihto nousi jo 213,3 miljoonaan, kun se kesäkuussa 2015 listautui Helsingin pörssin päälistalle".
Olli Nylander on kirjassaan "Soteuudistus - pirullinen ongelma" (2) kuvannut Pihlajalinna-tapausta, mutta liittänyt sen myös laajempaan sote-business-ympäristöön(ks. 4.3.3.3. "Terveys myytävänä"): " Kerroin esimerkin Mäntän seudulta. Pihlajalinna tarjosi koko paketin alueelle. Aikaisemmin se oli hankkinut omistukseen Jämsästä vanhan aluesairaalan. Tarina kertoo, että portinvartijana Pihlajalinna pystyi antamaan lähetteitä nimenomaan Jämsän sairaalaan eikä paikalliseen Mäntän aluesairaalaan. Näin Mäntän aluesairaala näivettyi pois. Tehokkuus laajemmin kulmakunnalla parani, mutta palvelujen saavutettavuus heikkeni. Aluemonopoli siis toimi hyvin. Wirén osasi iskeä juuri sopivaan kohtaan palvelujärjestelmää. "
Päivän lehti kertoo " kuinka jo nyt – ennen sotea – Pihlajalinnan Mikko Wirén kritisoi Helsingin Sanomissa, että Jyväskylässä suoritettavan kokeilun perusteella yhtiön saama raha palveluista on liian pieni. Hintoja on nostettava.
Kun sote-uudistus tulee, siihen päättyvät suomalaisten pienten ja keskisuurten terveyspalveluyrittäjien menestystarinat. "
Pihlajalinna heitti roskiin maan parhaan sosiaalityöntekijän
Lastensuojeluperheille tukihenkilönä toimiva Elena Uusitalo kertoo Pihlajalinnan rantautumisesta paikkakunnalleen:
"Noin viikko ennen kesälomia saivat lastensuojelun asiakkaat tekstiviestin, jossa sossumme kiitti yhteistyöstä ja ajasta, jonka on saanut kanssamme viettää. Saimme kuulla, että sossumme on saanut ilmoituksen, jossa hänet siirretään toisiin hommiin jonnekin Pihlajalinnan uumeniin ja sijaan on tulossa joku tuntematon porukka.
Meillä ei ole enää perheitä tuntevaa sossua. Ei sossua, joka saattoi vapaa-ajallaankin kysyä, miten te voitte? Ei ole enää sossua, jolle saattoi, ja uskalsi kertoa asiat sellaisina kuin ne ovat. Ei tarvinnut pelätä, että "nousee vakava huoli vanhemmuudesta", jos pyysi saada apua johonkin tilapäiseen tilanteeseen.
Roskiin heitettiin sossu, jolla on sydän paikallaan ja järki päässä. Sossu, johon perheet luottivat ja joka oikeasti rakastaa lapsia ja haluaa tehdä kaikkensa auttaakseen juuri siinä, missä apua tarvitaan.
Paperit eivät koskaan menneet ihmisen ohitse, sossumme ei arvioinut perheiden tilanteita lukemalla asiakirjoja. Hän meni paikan päälle, todensi tilanteen, kuuli asiakasta, sovitteli tukitoimet asiakaslähtöisesti ja jätti jälkeensä tyytyväisyyttä. Lapsen etu oli etusijalla, myös huoltoriidoissa. Tällainen osaaminen on jo erityisosaamista, kun tiedämme, että sosiaalialan koulutuksessakin opetetaan olemaan puuttumatta huoltoriitoihin, vaikka lopputuloksena saattaa olla Eerika Tarkin kaltainen kohtalo. Moista osaamista ei takaa maisterin tutkinto vaan elämänkokemus ja maalaisjärki.
Pihlajalinna ei ole tällaisesta osaamisesta kiinnostunut. Neuvoteltaavaa ei kuulemma ole. Viis siitä, kysyttiinkö sossun mielipidettä siirron osalta tai kuultiinko hänen toivomustaan saada edes jossakin muodossa jäädä Kihniölle vaikkapa sosiaaliohjaajaksi. Viikko aikaa, kamat kasaan ja ulos."
Lue myös:
Hallitus jyräsi virkamiehet – terveysjätit jakavat keskenään miljardien sote-markkinat
Pihlajalinna heitti roskiin maan parhaan sossun
Sijaishuollon Hullunkuriset Riskiperheet
Tehyn hallituksen puheenjohtaja: "Hoitsukuva asiaton eikä lainkaan hauska"