"Mä huomasin joissain, ketkä oli liian kauan ollut koulukodissa, että ne ei halunnut pois sieltä. Ne ei osannut odottaa elämältä mitään muuta enää. Mua pelotti hirveästi, et musta tulee samanlainen."
Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Marjo Laitalalle ja Vesa Puuroselle teoksesta Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset (Vastapaino ).
Laitalan ja Puurosen tutkimus käsittelee Suomessa koulukoteihin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia vuosina 1940–1985. Tutkimus perustuu muistitietoon, joka valaisee koulukoteihin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia koulukotiajasta.
Suurin osa haastatelluista on ollut Pohjolan Poikakodissa Muhoksella, sillä laitoksen 75 entiselle kasvatille lähetettiin kutsu haastatteluun ja heistä 19 osallistui. Loput kertojat ovat olleet Kulhossa, Käyrässä, Lausteella tai Suvilinnassa Turun seudulla, Järvilinnassa, Kotiniemessä tai Pernasaaressa Jyväskylän lähettyvillä sekä yksi Kylliälän koulukodissa Limingassa. Kaikki tutkimukseen mukaan tulleet kertojat ovat vapaaehtoisesti puhuneet vaikeista asioista ja tuoneet laitoskokemuksensa julkiseen keskusteluun.
Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Marjo Laitalalle ja Vesa Puuroselle teoksesta Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset (Vastapaino ).
Laitalan ja Puurosen tutkimus käsittelee Suomessa koulukoteihin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia vuosina 1940–1985. Tutkimus perustuu muistitietoon, joka valaisee koulukoteihin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia koulukotiajasta.
Suurin osa haastatelluista on ollut Pohjolan Poikakodissa Muhoksella, sillä laitoksen 75 entiselle kasvatille lähetettiin kutsu haastatteluun ja heistä 19 osallistui. Loput kertojat ovat olleet Kulhossa, Käyrässä, Lausteella tai Suvilinnassa Turun seudulla, Järvilinnassa, Kotiniemessä tai Pernasaaressa Jyväskylän lähettyvillä sekä yksi Kylliälän koulukodissa Limingassa. Kaikki tutkimukseen mukaan tulleet kertojat ovat vapaaehtoisesti puhuneet vaikeista asioista ja tuoneet laitoskokemuksensa julkiseen keskusteluun.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu koulukotien kurikäsityksiä ja tutkittu erityisesti kasvatuksen ideaa. Näiden tutkimusten lähdeaineistona olleet koulukotien dokumentit eivät monastikaan kerro väkivallasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mielivallasta, kiusaamisesta tai muusta kaltoin kohtelusta.
– Laitalan ja Puurosen muistitietoon perustuva tärkeä tutkimus tuo esiin ”toista tietoa” – koulukotien kasvattien oman kokemuksen, palkitsemisen perusteluissa kerrotaan.
Perusteluiden mukaan kirja osoittaa, että huostaanotoissa ja koulukotisijoituksissa on tapahtunut vääryyksiä. ”Pahantapaisina” pidetyt lapset tulivat usein köyhistä tai rikkinäisistä kodeista. Koulukoti ei aina tarjonnut parempia oloja, sillä moni haastateltu koki laitoksessa kaltoinkohtelua, alistamista tai väkivaltaa. Lisäksi koulukoti löi lapsiin leiman, joka vaikeutti monen elämää vielä aikuisuudessakin.
Koulukotiin joutuminen oli useimmille lapsille ja nuorille järkytys. Huostaanoton jälkeen lähtö laitokseen tuli yllättäen; siitä ei etukäteen tiedotettu eikä huostaan otetulle kerrottu, mihin ollaan menossa. Yleensä saattajana oli poliisi.
Vain harva kohtasi koulukodissa paremmat olot kuin hänellä oli sitä ennen ollut. Vaikka koulukodeissa oli koulu ja monet lapset oli siirretty paikkaan juuri oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien takia, koulun merkitys oli useimpien sijoitettujen elämässä vähäinen eikä tuetusta opetuksesta oltu kuultukaan.
Aikaisemmin kasvattien edellytettiin tekevän raskasta työtä kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa, eikä palkkaa yleensä maksettu tai maksettiin epämääräisin perustein. Työllä näet uskottiin olevan kasvattava vaikutus. Sitä paitsi oppilaiden työpanos pelloilla, navetassa, sikalassa, metallipajassa, puusepän- tai suutarinverstaassa, ompelimossa, kutomossa, keittiössä tai muussa kohteessa oli taloudellisesti hyvin tärkeä laitoksille. Monen haastateltavan muistoissa koulukoti on nimenomaan pakkotyölaitos.
Henkilöstön – lähinnä koulukodin johtajan – antama ruumiillinen kuritus, raskas työ sekä henkilöstön ja vanhempien poikien harjoittama väkivalta ja seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tekivät monien kasvattien elämästä välillä sietämätöntä. Pelko oli kaikille yhteinen kokemus. Niin toverien kuin henkilökunnan väkivaltaa pelättiin.
Ehkä raskainta oli se, ettei tulokas laitokseen joutuessaan tiennyt, miten kauan hän joutuisi viipymään siellä. Tietoa vapautumisesta ei annettu ennen kuin lähtöhetkellä; koulukodista pois pääsy kävi yllättäen kuten laitokseen joutuminenkin. Pahimmassa tapauksessa nuori joutui viipymään laitoksessa kymmenenkin vuotta. Vapaaksi hän pääsi viimeistään tullessaan täysi-ikäiseksi.
Kirja osoittaa, että yhteiskunnan tahra eivät ole sijoitetut lapset vaan koulukotisijoitus itsessään.
– Sujuvasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu tutkimus on osaltaan vaikuttanut siihen, että valtio marraskuussa 2016 pyysi anteeksi lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluilta henkilöiltä.
Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Sen arvo on 10 000 euroa. Vuoden tiedekirja -palkinto on jaettu vuodesta 1989 alkaen.
KM Marjo Laitala on sosiologian tutkija ja YT Vesa Puuronen sosiologian professori Oulun yliopistossa. Vesa Puurosen alkuideasta syntyi myös Ari Lehikoisen dokumentti Varastettu lapsuus.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varastettu-lapsuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/category/rotuhygienia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.jylynlaitonhuostaanotto.com/blogi/pidanko-edelleen-blogia-kun-lapsi-on-hukassa-huostassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
– Laitalan ja Puurosen muistitietoon perustuva tärkeä tutkimus tuo esiin ”toista tietoa” – koulukotien kasvattien oman kokemuksen, palkitsemisen perusteluissa kerrotaan.
Perusteluiden mukaan kirja osoittaa, että huostaanotoissa ja koulukotisijoituksissa on tapahtunut vääryyksiä. ”Pahantapaisina” pidetyt lapset tulivat usein köyhistä tai rikkinäisistä kodeista. Koulukoti ei aina tarjonnut parempia oloja, sillä moni haastateltu koki laitoksessa kaltoinkohtelua, alistamista tai väkivaltaa. Lisäksi koulukoti löi lapsiin leiman, joka vaikeutti monen elämää vielä aikuisuudessakin.
Koulukotiin joutuminen oli useimmille lapsille ja nuorille järkytys. Huostaanoton jälkeen lähtö laitokseen tuli yllättäen; siitä ei etukäteen tiedotettu eikä huostaan otetulle kerrottu, mihin ollaan menossa. Yleensä saattajana oli poliisi.
Vain harva kohtasi koulukodissa paremmat olot kuin hänellä oli sitä ennen ollut. Vaikka koulukodeissa oli koulu ja monet lapset oli siirretty paikkaan juuri oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien takia, koulun merkitys oli useimpien sijoitettujen elämässä vähäinen eikä tuetusta opetuksesta oltu kuultukaan.
Aikaisemmin kasvattien edellytettiin tekevän raskasta työtä kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa, eikä palkkaa yleensä maksettu tai maksettiin epämääräisin perustein. Työllä näet uskottiin olevan kasvattava vaikutus. Sitä paitsi oppilaiden työpanos pelloilla, navetassa, sikalassa, metallipajassa, puusepän- tai suutarinverstaassa, ompelimossa, kutomossa, keittiössä tai muussa kohteessa oli taloudellisesti hyvin tärkeä laitoksille. Monen haastateltavan muistoissa koulukoti on nimenomaan pakkotyölaitos.
Henkilöstön – lähinnä koulukodin johtajan – antama ruumiillinen kuritus, raskas työ sekä henkilöstön ja vanhempien poikien harjoittama väkivalta ja seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tekivät monien kasvattien elämästä välillä sietämätöntä. Pelko oli kaikille yhteinen kokemus. Niin toverien kuin henkilökunnan väkivaltaa pelättiin.
Ehkä raskainta oli se, ettei tulokas laitokseen joutuessaan tiennyt, miten kauan hän joutuisi viipymään siellä. Tietoa vapautumisesta ei annettu ennen kuin lähtöhetkellä; koulukodista pois pääsy kävi yllättäen kuten laitokseen joutuminenkin. Pahimmassa tapauksessa nuori joutui viipymään laitoksessa kymmenenkin vuotta. Vapaaksi hän pääsi viimeistään tullessaan täysi-ikäiseksi.
Kirja osoittaa, että yhteiskunnan tahra eivät ole sijoitetut lapset vaan koulukotisijoitus itsessään.
– Sujuvasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu tutkimus on osaltaan vaikuttanut siihen, että valtio marraskuussa 2016 pyysi anteeksi lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluilta henkilöiltä.
Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Sen arvo on 10 000 euroa. Vuoden tiedekirja -palkinto on jaettu vuodesta 1989 alkaen.
KM Marjo Laitala on sosiologian tutkija ja YT Vesa Puuronen sosiologian professori Oulun yliopistossa. Vesa Puurosen alkuideasta syntyi myös Ari Lehikoisen dokumentti Varastettu lapsuus.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-koulukoti-sakkotuomio-vapaudenriistosta-ja-virkavelvollisuuden-rikkomisesta
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/muhos-henkirikoksellakin-kiillotetaan-lastensuojelun-imagoa
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varastettu-lapsuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/category/rotuhygienia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.jylynlaitonhuostaanotto.com/blogi/pidanko-edelleen-blogia-kun-lapsi-on-hukassa-huostassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2