Image may be NSFW.
Clik here to view.
Clik here to view.
Kriisiytyneen ja ihmisoikeusongelmaksi nimetyn lastensuojelun työmenetelmät koostuvat nykyisin a) olemattomista tai huostaanottoon johtavista avohuollon tukitoimista ja b) kiireellisistä sijoituksista ja huostaanotoista, jotka eivät täytä lain kriteereitä.
Valvira toteaa valvontahavaintoraporttinsa sivulla 14: ”Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan sijaishuoltoon saatetaan sijoittaa lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativia ongelmia, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Psykiatrisen hoidon ja jopa hoidon tarpeen arvioinnin edellytykseksi on saatettu vaatia lapsen huostaan ottamista ja sijoittamista pois omasta kodistaan.
Yhä useampi huostaanotto alkaa kiireellisellä sijoituksella ilman että perheille tai lapsille annettaisiin tarpeenmukaisia tukitoimia ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton.
Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan "kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät lastensuojelussa liian yksin eikä vanhemmille pystytä tarjoamaan heidän tarvitsemaansa tukea.. Sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti".
Lupauksista ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista huolimatta huostaanotto ei ole Suomessa väliaikainen vaan jo lähtökohtaisesti pysyvä toimenpide. Harva huostattu palautetaan takaisin perheeseensä.
Lapsen etu ja oikeusperiaatteet hukassa
Kaikki julkisen hallinnon toiminta edellyttää objektiviteetti-, tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus- , yhdenvertaisuus- ja luottamuksensuojaperiaatteiden noudattamista, joista on lastensuojelussa tullut vitsi.
Lastensuojelulaki 40§:n mukaan lapsi on otettava huostaan a) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään päihteillä, vähäistä vakavammalla rikoksella tai niihin rinnastettavalla käytöksellä b) ja avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai osoittautuneet riittämättömiksi c) ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Kaikkien kolmen kriteerin on siis oltava voimassa yhtäaikaa.
Lastensuojelussa lain vaatimuksia ei useinkaan noudateta. Vaaran sijaan keskitytään sosiaalityöntekijän subjektiiviseen huoleen ja uhkatuntemuksiin, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumiseksi tulkitaan mm. lapsen tai vanhemman kritiikki viranomaista kohtaan ja avohuollon tukitoimiksi nimetään mitkä hyvänsä viranomaisen sanelemat toimenpiteet, vaikka ne eivät vastaisi lainkaan asiakkaan tarpeita tai toiveita.
Lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan harvoin. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun uutisointi ruokkivat kuitenkin mielellään käsitystä, ettei kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja tehdä kuin hätätapauksissa.
Vaikka perheiden ongelmat ovat merkittävästi vähentyneet, kiireelliset sijoitukset, huostaanotot ja lastensuojelun ja sijaishuollon henkilöstömäärä ja yritykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Ikosen mukaan "kiireellisen sijoituksen päätökseen voidaan käytännössä kirjata minkälaisia perusteluja tahansa, vaikkapa emotionaalisia arveluja tai jonkun perhetyöntekijän kehittelemä tarina ”perheen ongelmasta”. Lapsi viedään esimerkiksi päivähoidosta, koulusta tai kodistaan poliisivoimin rynnäkköoperaatiossa, jossa ei välttämättä ole kyse lainkaan välittömästä vaaratilanteesta kuten laki edellyttää. Usein siirroissa on pikemminkin kyse lastensuojeluviranomaisen henkilökohtaisista pyrkimyksistä ja vallankäytöstä". Ikonen ei ole nähnyt lastenpsykiatrista lausuntoa, jossa olisi arvioitu väkivaltaisten täytäntöönpanotoimien vaikutusta.
Kiireellisen sijoituksen yleisin peruste lieneekin lapsen tai vanhemman lausahdus ja viranomaisen siitä tekemä tulkinta.
Lastensuojelussa hämärää on niin asiakkuus, etiikka, epistemologia kuin ekspertiisi , joka koostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta, hiljaisesta tiedosta ja ”naksahduksista”.
Kiireellinen sijoitus uhkasakkona ja huostaanoton pohjustuksena
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos paheksuu, että sijoituksia pidetään suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta.
Roos harmittelee, että vapaudenriistoon riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!).” Roosin mukaan hallinnollisia vapaudenriistoja ei tulisi käyttää kuin vasta muiden vaihtoehtojen loputtua ja vääriin päätöksiin olisi saatava oikaisu nykyistä nopeammin ( HS blogi, 9.2.2008).
Kiireellisen sijoituksen perusteluista voi lukea esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.
Laittoman sijoituksen / huostaanoton kaava
1. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen sijoituksesta/ huostaanotosta vaikka sijoituskriteerit eivät täyty esim. arvovaltakiistan takia tai varmistaakseen selustansa puuttumattomuussyytöksiä vastaan. Hän etsii Sijaishuoltopankista sijoituspaikan, johon usein vuodetaan etukäteen sosiaalityöntekijän oletuksia traumatisoituneesta sijoitettavasta lapsesta. Sijaisperhevalmennuksessa ja tapaamisissa sosiaalitoimen kanssa sijaisperheitä ohjataan tulkitsemaan lastensuojeluprosessin lapselle aiheuttamat haitat ja ongelmat syntymäperheen oletetun kaltoinkohtelun heijastusvaikutuksiksi, heitä pelotellaan biovanhemmilla ja kehotetaan laittomiin yhteydenpidon rajoituksiin.
2. Sosiaalityöntekijä alkaa etsiä ja fabrikoida jotakin epäilyttäväksi luokiteltavaa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspapereista. Fabrikointi tapahtuu irroittelemalla lauseita asiayhteyksistä, valikoimalla dokumentteja (esim. valitaan dokumentti rikosepäilystä muttei vapauttavaa tutkinnan tulosta). Ellei mitään löydy:
3. sosiaalityöntekijä painostaa/ suostuttelee asiakkaan huostaanotolla uhkailemalla sanelemaansa avohuollon tukitoimeen esim. perhetyöhön, psykiatrin vastaanotolle tai ensikoti- tai perhekuntoutusjaksolle. Ehdotettu toimenpide naamioidaan vanhemmuuden tueksi eikä asiakkaalle kerrota, että tavoitteena onkin asiakkaan arviointi häiriön ja huostaanottoperusteen löytämiseksi. Sosiaalityöntekijä varustaa arvioinnin suorittavan henkilön /laitoksen runsaalla etukäteisoletusten tulvalla, jotka ohjaavat etsimään sosiaalityöntekijän haluamia todisteita.
4. Mikäli arvioinnista ei synny toivottua tulosta, sosiaalityöntekijä tilaa tai tekaisee perheestä lastensuojeluilmoituksia ja tilaa lausuntoja kaikilta perheen kanssa työskenneiltä tahoilta huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen tueksi ja poistaa asiakirjapinosta vanhempia puoltavat lausunnot ja positiiviset kuvaukset vanhempien vanhemmuudesta. Vanhempia puoltavia asiantuntijoita ei kuulla eikä kutsuta moniammatillisiin työryhmiin ja mikäli he onnistuvat esittämään näkemyksensä, heidän asiantuntijuutensa kiistetään ja mitätöidään.
5. Mikäli lasta hoitaa lastensuojelun toimintatapoja vastustava tai lastensuojelukriittiseksi tiedetty terapeutti , sosiaalitoimi yrittää vaihtaa terapeutin omaan terapeuttiinsa.
6. Mikäli keneltäkään perheen kanssa työskenneeltä ei saada fabrikoitua tarpeeksi negatiivista lausuntoa, sosiaalitoimi tilaa sellaisen maksua vastaan. Lausunnon voi kirjoittaa vaikkapa psykiatri, joka ei ole milloinkaan tavannut tai tutkinut asiakasta sosiaalitoimen ennakkotietojen perusteella.
7. Asiakkaan valitusprosessit sabotoidaan ja kirjataan aggressioksi, mielenterveyshäiriöiksi tai yhteistyökyvyttömyydeksi ja asiakasta pidetään tietokatveessa esim. kieltäytymällä palvelu- ja neuvontavelvoitteesta, toimittamasta tälle rekisteritietoja tai valituskelpoisia päätöksiä, huostaanoton ja muiden päätösten perusteluja, viivyttelemällä tai kirjoittamalla asiakkaalle eri paperit kuin hallinto- oikeuteen menevät.
8. Jos asiakas vastustaa lastensuojelun toimintatapoja tai uhkaa viedä väärinkäytökset julkisuuteen, sosiaalityöntekijä määrää asiakkaalle lastensuojelun edunvalvojan, joka vie vanhemman puheoikeuden lapsen asioissa.
9. Sosiaalityöntekijä esittää fabrikoidun asiakaskirjapinonsa asiantuntijatyöryhmälle ja kollegoille todisteena kiireellisen sijoituksen/ hallinto- oikeudelle todisteena huostaanoton tarpeesta. Hallintovirkailijoista koostuva hallinto- oikeus hyväksyy huostaanottohakemuksen ilman tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja asiakkaan kuulemista 94 % varmuudella työn laadusta riippumatta.
10. Sosiaalityöntekijä hylkää lapsen sijaishuoltopaikkaan ja laiminlyö valvontavelvoitteensa, lapsen yhteydenpidon tukemisen, yhteistyövelvoitteensa lapsiin ja vanhempiin ja lakisääteisen velvollisuutensa perheen jälleenyhdistämiseksi. Kun lapsi tai vanhempi valittaa sijaishuollon väärinkäytöksistä tai sijoituksen aikaisen terveydenhuollon ja koulutuksen laiminlyönnistä, sosiaalityöntekijä kieltäytyy uskomasta, kirjaamasta epäkohtia ylös, ottamasta vastaan lastensuojeluilmoituksia väärinkäytöksistä, neuvomasta valituksissa, tunnustamasta virheitään, oikaisemasta vääriä päätöksiään ja vaihtamasta sijaishuoltopaikkaa.
11. Kun vanhemmat viimeisenä keinonaan julkistavat tapauksensa saadakseen oikeutta, hallinto- oikeus tuomitsee teon lapsen edun vastaisena ja käyttää sitä perusteluna huostaanoton jatkamiseen ja huostaanoton purun eväämiseen. Tapauksestaan kertovaa lasta ja vanhempia rangaistaan sijaishuoltopaikassa laittomilla tapaamisrajoituksilla tai muilla rajoitustoimilla.
Riskiregiimi vastustaa muutoksia
Uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii takaamaan perheille tarvitut palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta ja ensi vuoden alussa voimaanastuva lastensuojelulain muutos kiristää kiireellisen sijoituksen kriteereitä vaatien näyttöä välittömästä vaarasta. Tähän asti sijoituskriteeriksi on riittänyt sosiaalityöntekijän tulkinnanvarainen ja subjektiivinen tuntemus realisoitumattomasta vaaran uhkasta.
Lastensuojelulla on ollut tapana napata lapsia kiireellisesti huostaan, "tutkiakseen uhkaa". Vastaanottokeskuksissa tai kriisiperheissä mahdollista uhkaa ei kuitenkaan aina tutkita puolueettomasti, vaan etsitään kiireellisen sijoituksen ja sitä usein automaattisesti seuraavan huostaanoton oikeuttavaa häiriötä.
Uhkaa voitaisiinkin kiireellisten sijoitusten sijaan poistaa antamalla ihmisille apua eli oikea-aikaisia , asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia.
Vaikka lakimuutokset luotsaavat käytäntöjä oikeaan suuntaan, perustehtävänsä hukanneen lastensuojelun tunkkaisissa toimintakulttuureissa löydetään kyllä keinoja vastustaa muutoksia ja jatkaa lainvastaisten rutiinien ylläpitoa.
Tutkija Sara Heinämaa kuvaa merkityskatoa: "Kun päämäärämerkitys heikkenee, sen vallitessa kehitetyt prosessit alkavat etääntyä toisistaan.. Lopulta jäljellä on mekanismi, joka edistää vain omaa ylläpitoaan.
Prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää. Menetelmät käsitetään tavoitteiksi, ja niiden säntillistä noudattamista pidetään ylimpänä hyveenä. Arvot korvataan mielikuvilla ja iskusanoilla. Harkinta korvataan säännöillä ja ohjeilla. Neuvottelut korvataan määräyksillä". (HS, Vieraskynä 7.11.2015)
Sosiaalihuollon tiedonhallinta ja sijaishuollon valvontapuutteet huolestuttavat
Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi.
Lokakuun liike on myös havainnut, että lasten palvelutarpeen arviointi kääntyy helposti lastensuojelutarpeen arvioinniksi ja huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen suunnitteluksi.
Perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö pitäisi määritellä valtakunnallisesti ja täsmällisesti. Lokakuun Liikkeeseen tulleiden tapausten valossa perhekuntoutuksesta on tullut perustuslain vastaista pakkohoitoa, jonka vaihteleva sisältö koostuu epämääräisestä huostaanoton valmistelusta. Tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta käytetään siis huostaanottojen edistämiseksi - ei ehkäisemiseksi.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin. Lastensuojelulakia on jouduttu uudistamaan viime vuosina lähes 20 kertaa.
Joudutaanko kiireessä kyhättyä sosiaalihuoltolakia korjaamaan lähitulevaisuudessa peräti 30 kertaa vai olisiko perheiden palveluita suunniteltaessa viimein mahdollista kuulla asiantuntijoita eli palveluja käyttäviä vanhempia ja lapsia?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-tyomenetelmat-osa-1-avohuollon-olemattomat-tukitoimet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-tukitoimia-jylylle
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/heli-haumlmaumllaumlisen-blogi/poliisin-oikeudesta-murtaa-kotirauha-viranomaishallinnollisessa-tilanteessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lapitunkevan-viranomaisvastainen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
Valvira toteaa valvontahavaintoraporttinsa sivulla 14: ”Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan sijaishuoltoon saatetaan sijoittaa lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativia ongelmia, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Psykiatrisen hoidon ja jopa hoidon tarpeen arvioinnin edellytykseksi on saatettu vaatia lapsen huostaan ottamista ja sijoittamista pois omasta kodistaan.
Yhä useampi huostaanotto alkaa kiireellisellä sijoituksella ilman että perheille tai lapsille annettaisiin tarpeenmukaisia tukitoimia ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton.
Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan "kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät lastensuojelussa liian yksin eikä vanhemmille pystytä tarjoamaan heidän tarvitsemaansa tukea.. Sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti".
Lupauksista ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista huolimatta huostaanotto ei ole Suomessa väliaikainen vaan jo lähtökohtaisesti pysyvä toimenpide. Harva huostattu palautetaan takaisin perheeseensä.
Lapsen etu ja oikeusperiaatteet hukassa
Kaikki julkisen hallinnon toiminta edellyttää objektiviteetti-, tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus- , yhdenvertaisuus- ja luottamuksensuojaperiaatteiden noudattamista, joista on lastensuojelussa tullut vitsi.
Lastensuojelulaki 40§:n mukaan lapsi on otettava huostaan a) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään päihteillä, vähäistä vakavammalla rikoksella tai niihin rinnastettavalla käytöksellä b) ja avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai osoittautuneet riittämättömiksi c) ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Kaikkien kolmen kriteerin on siis oltava voimassa yhtäaikaa.
Lastensuojelussa lain vaatimuksia ei useinkaan noudateta. Vaaran sijaan keskitytään sosiaalityöntekijän subjektiiviseen huoleen ja uhkatuntemuksiin, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumiseksi tulkitaan mm. lapsen tai vanhemman kritiikki viranomaista kohtaan ja avohuollon tukitoimiksi nimetään mitkä hyvänsä viranomaisen sanelemat toimenpiteet, vaikka ne eivät vastaisi lainkaan asiakkaan tarpeita tai toiveita.
Lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan harvoin. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun uutisointi ruokkivat kuitenkin mielellään käsitystä, ettei kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja tehdä kuin hätätapauksissa.
Vaikka perheiden ongelmat ovat merkittävästi vähentyneet, kiireelliset sijoitukset, huostaanotot ja lastensuojelun ja sijaishuollon henkilöstömäärä ja yritykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Ikosen mukaan "kiireellisen sijoituksen päätökseen voidaan käytännössä kirjata minkälaisia perusteluja tahansa, vaikkapa emotionaalisia arveluja tai jonkun perhetyöntekijän kehittelemä tarina ”perheen ongelmasta”. Lapsi viedään esimerkiksi päivähoidosta, koulusta tai kodistaan poliisivoimin rynnäkköoperaatiossa, jossa ei välttämättä ole kyse lainkaan välittömästä vaaratilanteesta kuten laki edellyttää. Usein siirroissa on pikemminkin kyse lastensuojeluviranomaisen henkilökohtaisista pyrkimyksistä ja vallankäytöstä". Ikonen ei ole nähnyt lastenpsykiatrista lausuntoa, jossa olisi arvioitu väkivaltaisten täytäntöönpanotoimien vaikutusta.
Kiireellisen sijoituksen yleisin peruste lieneekin lapsen tai vanhemman lausahdus ja viranomaisen siitä tekemä tulkinta.
Lastensuojelussa hämärää on niin asiakkuus, etiikka, epistemologia kuin ekspertiisi , joka koostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta, hiljaisesta tiedosta ja ”naksahduksista”.
Kiireellinen sijoitus uhkasakkona ja huostaanoton pohjustuksena
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos paheksuu, että sijoituksia pidetään suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta.
Roos harmittelee, että vapaudenriistoon riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!).” Roosin mukaan hallinnollisia vapaudenriistoja ei tulisi käyttää kuin vasta muiden vaihtoehtojen loputtua ja vääriin päätöksiin olisi saatava oikaisu nykyistä nopeammin ( HS blogi, 9.2.2008).
Kiireellisen sijoituksen perusteluista voi lukea esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.
Laittoman sijoituksen / huostaanoton kaava
1. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen sijoituksesta/ huostaanotosta vaikka sijoituskriteerit eivät täyty esim. arvovaltakiistan takia tai varmistaakseen selustansa puuttumattomuussyytöksiä vastaan. Hän etsii Sijaishuoltopankista sijoituspaikan, johon usein vuodetaan etukäteen sosiaalityöntekijän oletuksia traumatisoituneesta sijoitettavasta lapsesta. Sijaisperhevalmennuksessa ja tapaamisissa sosiaalitoimen kanssa sijaisperheitä ohjataan tulkitsemaan lastensuojeluprosessin lapselle aiheuttamat haitat ja ongelmat syntymäperheen oletetun kaltoinkohtelun heijastusvaikutuksiksi, heitä pelotellaan biovanhemmilla ja kehotetaan laittomiin yhteydenpidon rajoituksiin.
2. Sosiaalityöntekijä alkaa etsiä ja fabrikoida jotakin epäilyttäväksi luokiteltavaa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspapereista. Fabrikointi tapahtuu irroittelemalla lauseita asiayhteyksistä, valikoimalla dokumentteja (esim. valitaan dokumentti rikosepäilystä muttei vapauttavaa tutkinnan tulosta). Ellei mitään löydy:
3. sosiaalityöntekijä painostaa/ suostuttelee asiakkaan huostaanotolla uhkailemalla sanelemaansa avohuollon tukitoimeen esim. perhetyöhön, psykiatrin vastaanotolle tai ensikoti- tai perhekuntoutusjaksolle. Ehdotettu toimenpide naamioidaan vanhemmuuden tueksi eikä asiakkaalle kerrota, että tavoitteena onkin asiakkaan arviointi häiriön ja huostaanottoperusteen löytämiseksi. Sosiaalityöntekijä varustaa arvioinnin suorittavan henkilön /laitoksen runsaalla etukäteisoletusten tulvalla, jotka ohjaavat etsimään sosiaalityöntekijän haluamia todisteita.
4. Mikäli arvioinnista ei synny toivottua tulosta, sosiaalityöntekijä tilaa tai tekaisee perheestä lastensuojeluilmoituksia ja tilaa lausuntoja kaikilta perheen kanssa työskenneiltä tahoilta huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen tueksi ja poistaa asiakirjapinosta vanhempia puoltavat lausunnot ja positiiviset kuvaukset vanhempien vanhemmuudesta. Vanhempia puoltavia asiantuntijoita ei kuulla eikä kutsuta moniammatillisiin työryhmiin ja mikäli he onnistuvat esittämään näkemyksensä, heidän asiantuntijuutensa kiistetään ja mitätöidään.
5. Mikäli lasta hoitaa lastensuojelun toimintatapoja vastustava tai lastensuojelukriittiseksi tiedetty terapeutti , sosiaalitoimi yrittää vaihtaa terapeutin omaan terapeuttiinsa.
6. Mikäli keneltäkään perheen kanssa työskenneeltä ei saada fabrikoitua tarpeeksi negatiivista lausuntoa, sosiaalitoimi tilaa sellaisen maksua vastaan. Lausunnon voi kirjoittaa vaikkapa psykiatri, joka ei ole milloinkaan tavannut tai tutkinut asiakasta sosiaalitoimen ennakkotietojen perusteella.
7. Asiakkaan valitusprosessit sabotoidaan ja kirjataan aggressioksi, mielenterveyshäiriöiksi tai yhteistyökyvyttömyydeksi ja asiakasta pidetään tietokatveessa esim. kieltäytymällä palvelu- ja neuvontavelvoitteesta, toimittamasta tälle rekisteritietoja tai valituskelpoisia päätöksiä, huostaanoton ja muiden päätösten perusteluja, viivyttelemällä tai kirjoittamalla asiakkaalle eri paperit kuin hallinto- oikeuteen menevät.
8. Jos asiakas vastustaa lastensuojelun toimintatapoja tai uhkaa viedä väärinkäytökset julkisuuteen, sosiaalityöntekijä määrää asiakkaalle lastensuojelun edunvalvojan, joka vie vanhemman puheoikeuden lapsen asioissa.
9. Sosiaalityöntekijä esittää fabrikoidun asiakaskirjapinonsa asiantuntijatyöryhmälle ja kollegoille todisteena kiireellisen sijoituksen/ hallinto- oikeudelle todisteena huostaanoton tarpeesta. Hallintovirkailijoista koostuva hallinto- oikeus hyväksyy huostaanottohakemuksen ilman tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja asiakkaan kuulemista 94 % varmuudella työn laadusta riippumatta.
10. Sosiaalityöntekijä hylkää lapsen sijaishuoltopaikkaan ja laiminlyö valvontavelvoitteensa, lapsen yhteydenpidon tukemisen, yhteistyövelvoitteensa lapsiin ja vanhempiin ja lakisääteisen velvollisuutensa perheen jälleenyhdistämiseksi. Kun lapsi tai vanhempi valittaa sijaishuollon väärinkäytöksistä tai sijoituksen aikaisen terveydenhuollon ja koulutuksen laiminlyönnistä, sosiaalityöntekijä kieltäytyy uskomasta, kirjaamasta epäkohtia ylös, ottamasta vastaan lastensuojeluilmoituksia väärinkäytöksistä, neuvomasta valituksissa, tunnustamasta virheitään, oikaisemasta vääriä päätöksiään ja vaihtamasta sijaishuoltopaikkaa.
11. Kun vanhemmat viimeisenä keinonaan julkistavat tapauksensa saadakseen oikeutta, hallinto- oikeus tuomitsee teon lapsen edun vastaisena ja käyttää sitä perusteluna huostaanoton jatkamiseen ja huostaanoton purun eväämiseen. Tapauksestaan kertovaa lasta ja vanhempia rangaistaan sijaishuoltopaikassa laittomilla tapaamisrajoituksilla tai muilla rajoitustoimilla.
Riskiregiimi vastustaa muutoksia
Uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii takaamaan perheille tarvitut palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta ja ensi vuoden alussa voimaanastuva lastensuojelulain muutos kiristää kiireellisen sijoituksen kriteereitä vaatien näyttöä välittömästä vaarasta. Tähän asti sijoituskriteeriksi on riittänyt sosiaalityöntekijän tulkinnanvarainen ja subjektiivinen tuntemus realisoitumattomasta vaaran uhkasta.
Lastensuojelulla on ollut tapana napata lapsia kiireellisesti huostaan, "tutkiakseen uhkaa". Vastaanottokeskuksissa tai kriisiperheissä mahdollista uhkaa ei kuitenkaan aina tutkita puolueettomasti, vaan etsitään kiireellisen sijoituksen ja sitä usein automaattisesti seuraavan huostaanoton oikeuttavaa häiriötä.
Uhkaa voitaisiinkin kiireellisten sijoitusten sijaan poistaa antamalla ihmisille apua eli oikea-aikaisia , asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia.
Vaikka lakimuutokset luotsaavat käytäntöjä oikeaan suuntaan, perustehtävänsä hukanneen lastensuojelun tunkkaisissa toimintakulttuureissa löydetään kyllä keinoja vastustaa muutoksia ja jatkaa lainvastaisten rutiinien ylläpitoa.
Tutkija Sara Heinämaa kuvaa merkityskatoa: "Kun päämäärämerkitys heikkenee, sen vallitessa kehitetyt prosessit alkavat etääntyä toisistaan.. Lopulta jäljellä on mekanismi, joka edistää vain omaa ylläpitoaan.
Prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää. Menetelmät käsitetään tavoitteiksi, ja niiden säntillistä noudattamista pidetään ylimpänä hyveenä. Arvot korvataan mielikuvilla ja iskusanoilla. Harkinta korvataan säännöillä ja ohjeilla. Neuvottelut korvataan määräyksillä". (HS, Vieraskynä 7.11.2015)
Sosiaalihuollon tiedonhallinta ja sijaishuollon valvontapuutteet huolestuttavat
Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi.
Lokakuun liike on myös havainnut, että lasten palvelutarpeen arviointi kääntyy helposti lastensuojelutarpeen arvioinniksi ja huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen suunnitteluksi.
Perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö pitäisi määritellä valtakunnallisesti ja täsmällisesti. Lokakuun Liikkeeseen tulleiden tapausten valossa perhekuntoutuksesta on tullut perustuslain vastaista pakkohoitoa, jonka vaihteleva sisältö koostuu epämääräisestä huostaanoton valmistelusta. Tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta käytetään siis huostaanottojen edistämiseksi - ei ehkäisemiseksi.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin. Lastensuojelulakia on jouduttu uudistamaan viime vuosina lähes 20 kertaa.
Joudutaanko kiireessä kyhättyä sosiaalihuoltolakia korjaamaan lähitulevaisuudessa peräti 30 kertaa vai olisiko perheiden palveluita suunniteltaessa viimein mahdollista kuulla asiantuntijoita eli palveluja käyttäviä vanhempia ja lapsia?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-tyomenetelmat-osa-1-avohuollon-olemattomat-tukitoimet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-tukitoimia-jylylle
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/heli-haumlmaumllaumlisen-blogi/poliisin-oikeudesta-murtaa-kotirauha-viranomaishallinnollisessa-tilanteessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lapitunkevan-viranomaisvastainen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html