Kuvankaappaus: iltalehti.fi Keski-Suomessa pienellä paikkakunnalla ekaluokkalainen tyttö oli joutunut kohtaamaan ryhmään kuulumattomuuden kokemuksen, kun muut lapset kiusasivat häntä.
Iltalehti kertoo nyt 20-vuotiaasta Niinasta jonka kiusaaminen huipentui seitsemän vuotta sitten, hänen ollessa 13-vuotias, häntä leimaavaan valheelliseen väitteeseen, että hän olisi esiintynyt pornofilmissä. Miten raskasta olikaan tuon ikäiselle joutua kiusatuksi näin rankoilla perättömillä valheilla, jotka koskevat ihmisen kehitykseen järkyttävällä tavalla.
Niina kuvaa omakuvakokemuksensa kehitystä näin nyt 20-vuotiaana arvellen kiusaamisen syyksi jonkin asian minuudessaan:
- Olin villimpi ja erilainen kun muut. Halusin olla poikien kaveri.
Kiusaaminen oli haukkumista, juorujen levittelyä ja uhkailua, tönimistä ulos koulutaksista.
- Talvella pulkalla laskettiin päälleni ja hypittiin sormien päällä. Kerran myös lyötiin niin että nenästä tuli verta.
Kuten monen kiusatun lapsen kohdalla, kun lapset eivät pääse kuulluksi ja huomioiduksi kiusaamisen kohteena syystä tai toisesta ja joutuvat kantamaan yksin hyvin hankalia tunteita, myös Niinan ratkaisuna oli epäsuorat itsetuhoiset toiminnot kuten ihonsa haavoille viiltely.
Niinan äiti ei osannut ottaa vakavasti Niinan oireilua, sillä nuoret ovat viillelleet itseään pahoivointinsa ilmaisemikseksi jo useiden vuosikymmenien ajan ja myös Niinan äiti oli itse nuoruudessaan turvautunut viiltelyyn tunteidensa käsittelyssä.
Valheellinen väite esitetiin tuosta vain faktana
Nuoriso-ohjaaja teki asiaa sen enempää selvittämättä Niinasta lastensuojeluilmoituksen. Kunnan nuoriso-ohjaaja ei katsonut videota, eikä ottanut yhteyttä Niinan äitiin, mutta pian äiti sai pysäyttävän kirjeen lastensuojelusta.
- Kotiin tuli kirje, jossa sanottiin, että heidän asiansa koskee 13-vuotiasta tyttöäni, joka esiintyy pornosivuilla. Asia esitettiin tuosta vain faktana.
Väkivallan kierteessä kamalinta on leimaaminen, joka yhteisöväkivallan muodossa kulkee juuri valheellisten, epätosien sekä perättömien väitteiden muodossa, ilman asianmukaista taustatutkimusta suusta suuhun. Ihmiset uskovat suoraan puheisiin.
- Asia levisi kulovalkeana. Tyttö ei uskaltanut mennä enää kouluun, äiti kertoo.
Niina kertoo, että häntä huoriteltiin ja pilkattiin. Niinan pornotähteyttä levitettiin mm. Facebookissa.
Äiti otti yhteyttä koulun rehtoriin, joka yritti auttaa, mutta huhujen levittely ei laantunut.
- Tulostin monta sivua kommentteja ja vein asian poliisille, äiti muistaa. Hän joutui tyrmistymään, koska ensimmäinen poliisi ei osannut välittää ja ottaa asiaa vakavasti.
- Vanhempi poliisimies totesi, että ei voi mitään pojille. Onneksi juttu annettiin nuorelle poliisille. Hän hoiti asiaa tarmokkaasti, meni koululle ja tapaamaan sosiaalityöntekijää. Kiitos hänelle!
- Sosiaalityöntekijä pyysi minulta anteeksi, Niina kertoo lopun muuttumisesta kohti hänen tarpeitaan.
Poliisi kertoi Iltalehdelle ihmetelleensä, että lastensuojeluilmoitus tehtiin "pelkän huhun perusteella tarkistamatta filmiä". Sosiaalityöntekijä ja nuoriso-ohjaaja eivät kuitenkaan syyllistyneet rikokseen, koska he olivat poliisin mukaan tehneet lastensuojeluilmoitukset hyvässä uskossa. Huhun levittäjät olivat puolestaan rikosoikeudellisesti alaikäisiä.
- Enkä minä jaksanut viedä asiaa eteenpäin, olin aivan loppu, äiti kertoo. Vielä väsyneempi oli Niina, joka yritti tuolloin ensimmäisen kerran itsemurhaa.
Seuraavat vuodet olivat Niinalle raskaita. Hän ei tuntenut saavansa oikeanlaista apua mm. psykologilta. Edessä oli useita epäonnistuneita opiskeluyrityksiä, huumeiden käyttöä ja itsetuhoisuutta. Niina muutti paikkakuntaa pariin kertaan, mikä lopulta auttoi pääsemään eroon huumeista.
- Nyt minulla menee vihdoinkin hyvin, ja lopetin mielialalääkkeiden syömisen. Opiskelen kokiksi ja minulla on ihana poikaystävä ja paljon kavereita.
Niina toivoo vakavaa suhtautumista kiusaamiseen.
- Että puututtaisiin tehokkaasti, eikä jätetä siihen että mietitään vähän mitä tehdään.
Lokakuun Liike tahtoo muistuttaa Suomen nuorisotyöntekijöitä sekä sosiaalityöntekijöitä, että jo heti alusta tulee luoda lapsiin ja nuoriin sekä heidän vanhempiinsa ja muihin läheisiin aito ihmissuhde ja kohdata heidät kunnolla. Heitä tulee kuulla ja arvostaa, jos tahtoo katkaista väkivallan kierrettä ja sen aiheuttamaa pahoinvointia. Tahattomaltakin tuntuva huolimattomuusvirhe voi lopulta johtaa pahimmillaan lapsen kuolemaan.
Lue myös:
Some on sosiaalityöntekijöiden huoli- ja vihapuheen monistamo (LL 3.11.2016)
Iltalehti kertoo nyt 20-vuotiaasta Niinasta jonka kiusaaminen huipentui seitsemän vuotta sitten, hänen ollessa 13-vuotias, häntä leimaavaan valheelliseen väitteeseen, että hän olisi esiintynyt pornofilmissä. Miten raskasta olikaan tuon ikäiselle joutua kiusatuksi näin rankoilla perättömillä valheilla, jotka koskevat ihmisen kehitykseen järkyttävällä tavalla.
Niina kuvaa omakuvakokemuksensa kehitystä näin nyt 20-vuotiaana arvellen kiusaamisen syyksi jonkin asian minuudessaan:
- Olin villimpi ja erilainen kun muut. Halusin olla poikien kaveri.
Kiusaaminen oli haukkumista, juorujen levittelyä ja uhkailua, tönimistä ulos koulutaksista.
- Talvella pulkalla laskettiin päälleni ja hypittiin sormien päällä. Kerran myös lyötiin niin että nenästä tuli verta.
Kuten monen kiusatun lapsen kohdalla, kun lapset eivät pääse kuulluksi ja huomioiduksi kiusaamisen kohteena syystä tai toisesta ja joutuvat kantamaan yksin hyvin hankalia tunteita, myös Niinan ratkaisuna oli epäsuorat itsetuhoiset toiminnot kuten ihonsa haavoille viiltely.
Niinan äiti ei osannut ottaa vakavasti Niinan oireilua, sillä nuoret ovat viillelleet itseään pahoivointinsa ilmaisemikseksi jo useiden vuosikymmenien ajan ja myös Niinan äiti oli itse nuoruudessaan turvautunut viiltelyyn tunteidensa käsittelyssä.
Valheellinen väite esitetiin tuosta vain faktana
Nuoriso-ohjaaja teki asiaa sen enempää selvittämättä Niinasta lastensuojeluilmoituksen. Kunnan nuoriso-ohjaaja ei katsonut videota, eikä ottanut yhteyttä Niinan äitiin, mutta pian äiti sai pysäyttävän kirjeen lastensuojelusta.
- Kotiin tuli kirje, jossa sanottiin, että heidän asiansa koskee 13-vuotiasta tyttöäni, joka esiintyy pornosivuilla. Asia esitettiin tuosta vain faktana.
Väkivallan kierteessä kamalinta on leimaaminen, joka yhteisöväkivallan muodossa kulkee juuri valheellisten, epätosien sekä perättömien väitteiden muodossa, ilman asianmukaista taustatutkimusta suusta suuhun. Ihmiset uskovat suoraan puheisiin.
- Asia levisi kulovalkeana. Tyttö ei uskaltanut mennä enää kouluun, äiti kertoo.
Niina kertoo, että häntä huoriteltiin ja pilkattiin. Niinan pornotähteyttä levitettiin mm. Facebookissa.
Äiti otti yhteyttä koulun rehtoriin, joka yritti auttaa, mutta huhujen levittely ei laantunut.
- Tulostin monta sivua kommentteja ja vein asian poliisille, äiti muistaa. Hän joutui tyrmistymään, koska ensimmäinen poliisi ei osannut välittää ja ottaa asiaa vakavasti.
- Vanhempi poliisimies totesi, että ei voi mitään pojille. Onneksi juttu annettiin nuorelle poliisille. Hän hoiti asiaa tarmokkaasti, meni koululle ja tapaamaan sosiaalityöntekijää. Kiitos hänelle!
- Sosiaalityöntekijä pyysi minulta anteeksi, Niina kertoo lopun muuttumisesta kohti hänen tarpeitaan.
Poliisi kertoi Iltalehdelle ihmetelleensä, että lastensuojeluilmoitus tehtiin "pelkän huhun perusteella tarkistamatta filmiä". Sosiaalityöntekijä ja nuoriso-ohjaaja eivät kuitenkaan syyllistyneet rikokseen, koska he olivat poliisin mukaan tehneet lastensuojeluilmoitukset hyvässä uskossa. Huhun levittäjät olivat puolestaan rikosoikeudellisesti alaikäisiä.
- Enkä minä jaksanut viedä asiaa eteenpäin, olin aivan loppu, äiti kertoo. Vielä väsyneempi oli Niina, joka yritti tuolloin ensimmäisen kerran itsemurhaa.
Seuraavat vuodet olivat Niinalle raskaita. Hän ei tuntenut saavansa oikeanlaista apua mm. psykologilta. Edessä oli useita epäonnistuneita opiskeluyrityksiä, huumeiden käyttöä ja itsetuhoisuutta. Niina muutti paikkakuntaa pariin kertaan, mikä lopulta auttoi pääsemään eroon huumeista.
- Nyt minulla menee vihdoinkin hyvin, ja lopetin mielialalääkkeiden syömisen. Opiskelen kokiksi ja minulla on ihana poikaystävä ja paljon kavereita.
Niina toivoo vakavaa suhtautumista kiusaamiseen.
- Että puututtaisiin tehokkaasti, eikä jätetä siihen että mietitään vähän mitä tehdään.
Lokakuun Liike tahtoo muistuttaa Suomen nuorisotyöntekijöitä sekä sosiaalityöntekijöitä, että jo heti alusta tulee luoda lapsiin ja nuoriin sekä heidän vanhempiinsa ja muihin läheisiin aito ihmissuhde ja kohdata heidät kunnolla. Heitä tulee kuulla ja arvostaa, jos tahtoo katkaista väkivallan kierrettä ja sen aiheuttamaa pahoinvointia. Tahattomaltakin tuntuva huolimattomuusvirhe voi lopulta johtaa pahimmillaan lapsen kuolemaan.
Lue myös:
Some on sosiaalityöntekijöiden huoli- ja vihapuheen monistamo (LL 3.11.2016)