Oulun käräjäoikeus on suostunut asianomaisen pyyntöön, että oikeus käsittelee hänen seksuaalisen hyväksikäyttönsä asian julkisena.
26-vuotias uhri toivoo julkisen oikeudenkäynnin johtavan siihen, että tulevaisuudessa muut eivät joudu kohtaamaan samaa kohtaloa. Syytetty isä on kieltänyt teon ja siihen syyllistymisensä ja on pyytänyt salaista oikeudenkäyntiä.
51-vuotiasta isää epäillään lapsensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuosina 1999-2008. Hyväksikäyttö alkoi tytön ollessa 9-vuotias.
Suullinen käsittely on julkinen lukuunottamatta salassa pidettävää oikeuslaboratorion oikeuslausuntoa. Samoin käsittelyasiakirjat ovat julkisia oikeuslaboratorion tutkimustodistusta lukuunottamatta. Asiakirjaa käsitellään myöhemmässä vaiheessa. Oikeuslaboratorion todistus on salassapidettävä 60 vuotta.
Muut asiakirjat ovat julkisia suullisen käsittelyn jälkeen. Myös kuvaaminen on sallittua ennen käsittelyn alkua. Käräjäoikeuden päätös on harvinainen ja käsittelyn julkisuus on perusteltu uhrin toiveena. Käräjäoikeus on yhtä mieltä asianomistajan kanssa siitä, että asialla on huomattavaa yleistä intressiä.
– Tätä asiaa ei saa enää hyssytellä ja lakaista maton alle, tytär sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla. Hän ei halua, että sama tapahtuisi enää kenellekään ja toivoo tiedon asiasta auttavan.
Koska vastaajana on käräjäoikeuden entinen lautamies ei oikeuskäsittelyssä ole lautamiehiä, vaan kolme tuomaria. Käräjäoikeudessa juttuja käsitellään tavallisesti yhden tuomarin ja kahden lautamiehen yhteistyönä. Joskus käsittelyä hoidetaan niin sanotulla vahvennetulla kokoonpanolla eli kahden tuomarin ja kolmen lautamiehen voimin.
Mielenkiintoiseksi asian käsittelyssä nyt jää uhrin toiveen toteutuminen julkisuusasian kanssa. Kykeneekö valtamedia toteuttaessaan tutkivaa journalismia auttamaan uhria saamaan aikaan sitä tarvittavaa yleistä tietämystä Suomen olosuhteista ja mm. monien viranomaisten toimista, jotta saadaan muutos aikaan tarvittavaan suuntaan.
Kansanedustaja Arja Juvonen vastaa jo uhrin toiveeseen lakimuutosvaatimuksella, joka velvottaisi terveydenhuollolta kahden lääkärin lupapäätöstä myös alle 17-vuotiaiden abortteihin. Juvosen mukaan Suomen terveyden- ja sosiaalihuollon sektori on kokenut Oulun insestitapauksen myötä samanlaisen kolauksen, kun itähelsinkiläisen 8-vuotiaan Vilja-Eerika Tarkin kuolemassa vuonna 2012.
Nähtäväksi jää myös millaisen reflektoivaan loppupäätelmään pääsee Oulun kaupunki sekä aluehallintovirasto sisäisen tutkinnan jälkeen ja kyetäänkö suoraan havaitsemaan mahdolliset virheet, vai joutuuko uhri itseään koskevien asiakirjojen varassa hakemaan oikeutusta mm. mahdollisille korvauksille sosiaalitoimelta riitauttaen sisäisen tutkimuksen johtopäätelmän.
Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorin Terttu Utriaisen mukaan Oulun kaupungin lastensuojelu on saattanut syyllistyä asiassa rikoksiin. Hänen mielestään on syytä tutkia, ovatko lastensuojelun työntekijät syyllistyneet asiassa rikoksiin jättäessään puuttumatta asiaan. (Kaleva 1.10.2016)
– Kontrolli on pettänyt täysin. Laiminlyönnit ovat aivan selviä. Pitää tutkia, ovatko ne (rikokset) vanhentuneet, toteaa Utrianen.
Utriaisen mielestä tapaus antaa Oulun lastensuojelun toiminnasta ”aivan ihmeellisen kuvan”.
– Raskauden keskeytyksiä on ollut niin paljon, että tottakai he ovat tienneet hyväksikäytöstä. Sitä ei ole vain haluttu nähdä, näkee Utriainen tilanteen.
Siitä ei ole tietoa tällä hetkellä suorittaako Oulun poliisi jo esitutkintaa sosiaalitoimen osallisuudesta ja mahdollisesta syyllistymisestä rikoksiin, kun Utriaisen mukaan on kuitenkin syytä tutkia.
Uhrin päätös kuitenkin pyytää julkista oikeudenkäyntiä antaa asialle myös vakavan intressin oikeustuomioistuimelle toteuttaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta, sillä julkisen oikeudenkäynnin mahdollistama median toteuttama jälkipuinti antaa sellaiset ennekoivat raamit, ettei virheille kannata antaa sijaa.
Lapsia koskevien oikeudenkäytien salassapidettävyys juuri mahdollistaa tällä hetkellä monet virhekäsitykset tuomiokulttuurista, koska salassapidettävyyden vuoksi niitä ei päästä tarkoin arvioimaan ja tätä kautta virheistä oppien muutosta hakemaan. Kun oikeustuomioistuimet eivät tunne lakiin kirjattuja käytäntöjä sosiaalityössä kirjoitettua sanaa syvemmin ja kykene ymmärtämään niiden ohjaavaa merkitystä perheen tukemiselle luotuna päämäärähakuisena suunnitelmallisuutta sosiaalityöltä vaativana ohjeistuksena, se ei kykene arvioimaan, onko toiminta ollut edes lain mukaista.
KKO:n entisen presidentin Pauliine Koskelon mukaan Suomessa oikeusvaltio hallituksien asettamilla määrärahaleikkauksilla on aiheuttanut tilanteen, minkä takia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät aina täyty. Kuinka monen lapsen kohtalo tämä on ollut?
Kuten Oulun seksuaalisen hyväksykäytön uhri, myös Koskelo peräänkuuluttaa muutoksia ja näyttää itse vuorostaan suuntaa kohti tuomioistuimien toiminnan tehostamista ja oikeusturvan parantamista.
Lokakuun Liike toivoo uhrin rinnalla, että tämä oikeudenkäynti johtaa todelliseen muutoshalukkuuteen lastensuojelullisen ongelmamme edessä ja ettei tapausta katsottaisi vain yksittäistapauksena.
Lue myös:
Oulun rankka insestijuttu on julkinen – tytär toivoi, jotta muut säästyisivät (IL 25.10.2016):
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016102422511749_uu.shtml…
Lakimuutosvaatimus terveydenhuoltoon lapseen kohdistetun seksuaalirikoksen havaitsemiseksi (LL 19.10.2016):
http://www.lokakuunliike.com/…/lakimuutosvaatimus-terveyden…
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (Terveyskirjasto):
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on salakavala rikos (Valo 24.5.2000):
http://www.valomerkki.fi/va…/vantaan-lauri-arkisto/uutlapsen
Pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö (Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/pahoinpitely-ja-seksuaalinen-hyvaksika…
KKO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo: Oikeusvaltio on Suomessa uhattuna (HS 10.1.2016):
http://www.hs.fi/kotimaa/a1452314660283
Hallinto-oikeudet – lastensuojelun sokea piste (LL - Leeni Ikonen 27.7.2014):
http://www.lokakuunliike.com/…/hallinto-oikeudet-lastensuoj…
26-vuotias uhri toivoo julkisen oikeudenkäynnin johtavan siihen, että tulevaisuudessa muut eivät joudu kohtaamaan samaa kohtaloa. Syytetty isä on kieltänyt teon ja siihen syyllistymisensä ja on pyytänyt salaista oikeudenkäyntiä.
51-vuotiasta isää epäillään lapsensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuosina 1999-2008. Hyväksikäyttö alkoi tytön ollessa 9-vuotias.
Suullinen käsittely on julkinen lukuunottamatta salassa pidettävää oikeuslaboratorion oikeuslausuntoa. Samoin käsittelyasiakirjat ovat julkisia oikeuslaboratorion tutkimustodistusta lukuunottamatta. Asiakirjaa käsitellään myöhemmässä vaiheessa. Oikeuslaboratorion todistus on salassapidettävä 60 vuotta.
Muut asiakirjat ovat julkisia suullisen käsittelyn jälkeen. Myös kuvaaminen on sallittua ennen käsittelyn alkua. Käräjäoikeuden päätös on harvinainen ja käsittelyn julkisuus on perusteltu uhrin toiveena. Käräjäoikeus on yhtä mieltä asianomistajan kanssa siitä, että asialla on huomattavaa yleistä intressiä.
– Tätä asiaa ei saa enää hyssytellä ja lakaista maton alle, tytär sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla. Hän ei halua, että sama tapahtuisi enää kenellekään ja toivoo tiedon asiasta auttavan.
Koska vastaajana on käräjäoikeuden entinen lautamies ei oikeuskäsittelyssä ole lautamiehiä, vaan kolme tuomaria. Käräjäoikeudessa juttuja käsitellään tavallisesti yhden tuomarin ja kahden lautamiehen yhteistyönä. Joskus käsittelyä hoidetaan niin sanotulla vahvennetulla kokoonpanolla eli kahden tuomarin ja kolmen lautamiehen voimin.
Mielenkiintoiseksi asian käsittelyssä nyt jää uhrin toiveen toteutuminen julkisuusasian kanssa. Kykeneekö valtamedia toteuttaessaan tutkivaa journalismia auttamaan uhria saamaan aikaan sitä tarvittavaa yleistä tietämystä Suomen olosuhteista ja mm. monien viranomaisten toimista, jotta saadaan muutos aikaan tarvittavaan suuntaan.
Kansanedustaja Arja Juvonen vastaa jo uhrin toiveeseen lakimuutosvaatimuksella, joka velvottaisi terveydenhuollolta kahden lääkärin lupapäätöstä myös alle 17-vuotiaiden abortteihin. Juvosen mukaan Suomen terveyden- ja sosiaalihuollon sektori on kokenut Oulun insestitapauksen myötä samanlaisen kolauksen, kun itähelsinkiläisen 8-vuotiaan Vilja-Eerika Tarkin kuolemassa vuonna 2012.
Nähtäväksi jää myös millaisen reflektoivaan loppupäätelmään pääsee Oulun kaupunki sekä aluehallintovirasto sisäisen tutkinnan jälkeen ja kyetäänkö suoraan havaitsemaan mahdolliset virheet, vai joutuuko uhri itseään koskevien asiakirjojen varassa hakemaan oikeutusta mm. mahdollisille korvauksille sosiaalitoimelta riitauttaen sisäisen tutkimuksen johtopäätelmän.
Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorin Terttu Utriaisen mukaan Oulun kaupungin lastensuojelu on saattanut syyllistyä asiassa rikoksiin. Hänen mielestään on syytä tutkia, ovatko lastensuojelun työntekijät syyllistyneet asiassa rikoksiin jättäessään puuttumatta asiaan. (Kaleva 1.10.2016)
– Kontrolli on pettänyt täysin. Laiminlyönnit ovat aivan selviä. Pitää tutkia, ovatko ne (rikokset) vanhentuneet, toteaa Utrianen.
Utriaisen mielestä tapaus antaa Oulun lastensuojelun toiminnasta ”aivan ihmeellisen kuvan”.
– Raskauden keskeytyksiä on ollut niin paljon, että tottakai he ovat tienneet hyväksikäytöstä. Sitä ei ole vain haluttu nähdä, näkee Utriainen tilanteen.
Siitä ei ole tietoa tällä hetkellä suorittaako Oulun poliisi jo esitutkintaa sosiaalitoimen osallisuudesta ja mahdollisesta syyllistymisestä rikoksiin, kun Utriaisen mukaan on kuitenkin syytä tutkia.
Uhrin päätös kuitenkin pyytää julkista oikeudenkäyntiä antaa asialle myös vakavan intressin oikeustuomioistuimelle toteuttaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta, sillä julkisen oikeudenkäynnin mahdollistama median toteuttama jälkipuinti antaa sellaiset ennekoivat raamit, ettei virheille kannata antaa sijaa.
Lapsia koskevien oikeudenkäytien salassapidettävyys juuri mahdollistaa tällä hetkellä monet virhekäsitykset tuomiokulttuurista, koska salassapidettävyyden vuoksi niitä ei päästä tarkoin arvioimaan ja tätä kautta virheistä oppien muutosta hakemaan. Kun oikeustuomioistuimet eivät tunne lakiin kirjattuja käytäntöjä sosiaalityössä kirjoitettua sanaa syvemmin ja kykene ymmärtämään niiden ohjaavaa merkitystä perheen tukemiselle luotuna päämäärähakuisena suunnitelmallisuutta sosiaalityöltä vaativana ohjeistuksena, se ei kykene arvioimaan, onko toiminta ollut edes lain mukaista.
KKO:n entisen presidentin Pauliine Koskelon mukaan Suomessa oikeusvaltio hallituksien asettamilla määrärahaleikkauksilla on aiheuttanut tilanteen, minkä takia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät aina täyty. Kuinka monen lapsen kohtalo tämä on ollut?
Kuten Oulun seksuaalisen hyväksykäytön uhri, myös Koskelo peräänkuuluttaa muutoksia ja näyttää itse vuorostaan suuntaa kohti tuomioistuimien toiminnan tehostamista ja oikeusturvan parantamista.
Lokakuun Liike toivoo uhrin rinnalla, että tämä oikeudenkäynti johtaa todelliseen muutoshalukkuuteen lastensuojelullisen ongelmamme edessä ja ettei tapausta katsottaisi vain yksittäistapauksena.
Lue myös:
Oulun rankka insestijuttu on julkinen – tytär toivoi, jotta muut säästyisivät (IL 25.10.2016):
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016102422511749_uu.shtml…
Lakimuutosvaatimus terveydenhuoltoon lapseen kohdistetun seksuaalirikoksen havaitsemiseksi (LL 19.10.2016):
http://www.lokakuunliike.com/…/lakimuutosvaatimus-terveyden…
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (Terveyskirjasto):
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on salakavala rikos (Valo 24.5.2000):
http://www.valomerkki.fi/va…/vantaan-lauri-arkisto/uutlapsen
Pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö (Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/pahoinpitely-ja-seksuaalinen-hyvaksika…
KKO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo: Oikeusvaltio on Suomessa uhattuna (HS 10.1.2016):
http://www.hs.fi/kotimaa/a1452314660283
Hallinto-oikeudet – lastensuojelun sokea piste (LL - Leeni Ikonen 27.7.2014):
http://www.lokakuunliike.com/…/hallinto-oikeudet-lastensuoj…